metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
MetsänhoitoMetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>19Kevät t on metsänviljelyn aikaaaaMetsänuudistamisen tavoitteena on saada vanhan,päätehakattavan metsän tilalle uusi, tuottoisa puusukupolvinopeasti <strong>ja</strong> pienin kustannuksin. Metsälaki velvoittaamaanomista<strong>ja</strong>a uudistamistöihin 5 vuoden sisällä päätehakkuusta.Uudistamistyöt on järkevää tehdä mahdollisimmanpian heti hakkuiden jälkeen, mikäli se kyseisilläkohteilla on mahdollista.Seppo Lindvallin istutustyömaa.Pikkukuvassa ylhäällä oik. kaksivuotiaitakuusentaimia.Pertti MoilanenMetsäSanomaSuunnittelu alkaaleimikon teossaUudistamistöiden suunnittelualkaa jo leimikon teon yhteydessä.Tällöin mietitään uudistamisessakäytettävä puulaji, uudistamistapa,raivauksen tarve, maanmuokkausmenetelmäsekä viljely.Päätehakkuukohteilla metsänkäyttöilmoituksessailmoitetaanuudistamisketjun työt.Räipät nurinLehtipuiden nopeakasvuiset vesat<strong>ja</strong> alikasvospuusto ovat useintaimien pahimpia kilpailijoita.Hakkuun jälkeen ne lisääntyvätvalon <strong>ja</strong> lisääntyvän elintilanvuoksi nopeasti taimia piiskaaviksi<strong>ja</strong> varjostaviksi puskiksi.Päätehakattavassa metsässä kannattaaraivata myyntikelvotonpuusto pois muutama vuosi ennenhakkuita, jolloin vesominenvähenee merkittävästi. Yleisimminuudistusalan raivaus tehdäänkuitenkin hakkuun jälkeen<strong>ja</strong> ennen maanmuokkausta. Räippäpuustonraivaus parantaa <strong>ja</strong>helpottaa maanmuokkauksen <strong>ja</strong>viljelyn onnistumista <strong>ja</strong> työnjälkiparanee.Maanmuokkauskasvupaikan mukaanMaanmuokkauksella on ratkaise-va merkitys uudistamisen onnistumiselleuseimmilla kasvupaikoilla.Sen tarkoituksena on parantaamaan taimettumiskuntoa<strong>ja</strong> taimien kasvuolosuhteita <strong>ja</strong>helpottaa viljelytöitä. Maanmuokkauksentarkoituksena onpal<strong>ja</strong>staa kivennäismaata, jollointaimettumisalustan lämpötalous<strong>ja</strong> vesitalous mm paranevat <strong>ja</strong>antavat taimille paremmat kasvuunlähdön edellytykset. Yleisestikarkea<strong>ja</strong>koisilla, hyvin vettäläpäisevillä mailla kevyemmätmuokkausmenetelmät kutenesim. äestys <strong>ja</strong> laikutus riittäväthumuskerroksen poistamiseksikivennäismaan pal<strong>ja</strong>stamiseksi.Hieno<strong>ja</strong>koisilla mailla maaperänominaisuudet riippuvat enempivesitaloudesta <strong>ja</strong> se aiheuttaaomat vaatimukset maanmuokkausmenetelmänvalinnalle. Näilläkohteilla yleisimmin alueellammelienee käytetään ojitusmätästystä,jonka yhteydessä samallavesitalous oh<strong>ja</strong>taan kuntoon uudistamiskohteella.Jonkinlainenmaanmuokkaus on tarpeellistalähes aina metsänuudistamisenyhteydessä, vain kaikkein karuimmat<strong>ja</strong> ohut kunttaisimmatmaat onnistuvat ilman maanmuokkausta.Luontainen uudistaminenvai metsänviljely?Leimikon teon yhteydessä on jopäätetty, että tehdäänkö uudistaminenluontaisesti vai viljellen.Luontaisen uudistamisen edellytyksetkannattaa huomioida <strong>ja</strong>käyttää sitä, mikäli kohde on soveliassille. Luontaisen uudistaminenvähentää uudistamiskulu<strong>ja</strong>,mutta toisaalta pidentää uudentaimikon alkuun lähtöä.“Lehtipuidennopeakasvuisetvesat <strong>ja</strong>alikasvospuustoovat usein taimienpahimpiakilpailijoitaÄestetty <strong>ja</strong> konekylvetty alue.Pikkukuvassa äestyskone työssään.Metsänviljely on mahdollistatehdä joko kylväen tai istuttaen.Kylvö sopii parhaiten karuillekasvupaikoille, jolloin pintakasvillisuusei rehevöidy uhkaamaanpieniä kylvötaimia. Kylvösopii lähinnä männylle <strong>ja</strong> kylvöönriittää yleensä kevyehkötmaanmuokkaukset kuten esim.äestys pal<strong>ja</strong>stamaan kivennäismaata.Kylvö on mahdollista tehdäjoko käsikylvönä tai koneellisestikonekylvönä. Suurin osakylvöistä hoidetaan nykyisin konekylvönämaanmuokkauksenyhteydessä. Konekylvön etu<strong>ja</strong>ovat vaivattomuus <strong>ja</strong> alhaisetkustannukset. Kylvöt tulisi tehdäkeväällä juhannukseen mennessä.Istutus sopii kaikenlaisille kasvupaikoille<strong>ja</strong> tilanteisiin, joissaluontaisen uudistamisen <strong>ja</strong> kylvönonnistumisen edellytykseteivät halutun tavoitteen saavuttamiseksiole tarpeeksi hyvät. Istutuson hyvin varma menetelmä,mikäli huolehditaan oikeastamuokkauksesta, taimivalinnasta<strong>ja</strong> istutustyön vaativuudestahyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi.Alueellamme yleisintapa on istuttaa kuusentaimia ojitusmätästysalueille.Istutus onhuomattavasti kylvöä kalliimpimetsänviljelytapa, mutta monellakohteella ainoa vaihtoehto taimikonaikaansaamiseksi. Yleisestiistutukset tehdään keväällä hetiroudan sulettua <strong>ja</strong> maan lämmettyä.Syksylläkin tosin on mahdollistavielä istuttaa, mutta silloinon riskinä, että taimet eivät ehdikaraistua ennen syksyn hallo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>onnistuminen on enempi riippuvainensääoloista kuin keväällä.MetsänuudistamisenjälkitarkkailuHyvin alkuun päässyt uudistaminenvoi epäonnistua, jos taimikostaei huolehdita hakkuun <strong>ja</strong>taimettumisen jälkeen. uudistamistöidenjälkeisinä ensimmäisinävuosina olisi hyvä käydä aikaajointarkistamassa taimien alkuunlähtö <strong>ja</strong> kunto. Samalla selviääonko heinittymisen <strong>ja</strong> vesoittumisenvaaraa <strong>ja</strong> milloin kyseisiintoimenpiteisiin on syytä ryhtyä,että taimien alkukehitys turvataan.Onhan taimikon perustamiseensatsattu rahallisesti paljonniin on syytä varmistua hyvä alkukehitysmyös metsänviljelynjälkeisinä vuosina.
Change language