metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
18 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>MetsänhoitoMetsien ravinnehuoltvinnehuoltoa oa käynnistynnistetäänOulujokulujoki- <strong>ja</strong> KiiminkiiminkijokijokilaaksoissailaaksoissaMuhoksen, Utajärven <strong>ja</strong> Ylikiimingin Metsänhoitoyhdistykset.Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen yksikkö, Yara Suomi <strong>ja</strong> FA-Forestjärjestivät yhteistyössä metsänlannoituksen vaihtoehdot tilaisuudetMuhoksella torstaina 6.5.<strong>2010</strong>.syytä lopettaa, Mikko Moilanentotesi esityksen lopuksi.Niin tärkeää on suomaidenravinnetaloudenhoito.Levityssäiliön täyttöTuomo TörröMetsäSanomaToiminnanjohta<strong>ja</strong> TuomoTörrö Utajärven Metsänhoitoyhdistyksestäkertoi,että kiinnostus metsänlannoitukseenon viriämässäOulujokilaaksossa. Tilaisuudetjärjestettiin, jottametsänomista<strong>ja</strong>t olisivatparemmin tietoisia ravinteidenmerkityksestä puuntuotannossa. Vanhempitutki<strong>ja</strong> Mikko MoilanenMetlasta opasti metsänomistajiametsien ravinneasioihin.- Metsiä kannattaa lannoittaa,kun lannoittaa oikeitakohteita, hän totesi. Parhaimmillaanlannoituksiatehtiin 250.000 ha:n alallevuosittain Suomessa.Esityksessään hän käviläpi lannoituksen perusteitakangas- <strong>ja</strong> turvemailla.Kangasmailletyppeä <strong>ja</strong> fosforiaKangasmailla typen <strong>ja</strong> fosforinniukkuus rajoittaapuuston kasvua lähes kaikillakangasmailla. Boorinpuutos saattaa myös aiheuttaakasvuhäiriöitä erityisestirehevillä kasvupohjilla,etenkin kuusikoissa.Boorin puutteessa puustoihintulee latvavaurioita.Lannoituksella pyritäänlisäämään kasvua kasvatuslannoitustenavulla taiparantamaan maaperäätuhkan, kalkituksen <strong>ja</strong> ter-Metsälannoituskoulutuksenosanottajia.veyslannoituksen avulla.Typpeä suositellaankäytettäväksi 150 kg N/ha.Männyllä suurin kasvunlisäyssaadaan puolukkatyypinmetsikössä. Myös kanervatyypinmetsiköt soveltuvatlannoitukseen.Kuusella suurimmatkasvunlisäykset saadaanmustikkatyypin kohteissa.Typen lisäksi kuusikoillekannattaa antaa myös fosforia<strong>ja</strong> hivenravinteitaSopiva lannoituksena<strong>ja</strong>nkohta on ensiharvennuksenjälkeen. Kasvu onsilloin voimakkainta, jolloinravinnetarve on suurin.Vaikutusaika on 6-8-v.Lisäkasvua saadaan 15-25m3/ha lannoituksen vaikutuksenaikana. Uusintasaasti.Fosforia, kaliumia,booria <strong>ja</strong> sinkkiä on niukastiverrattuna kangasmaihin.Riski ravinne-epätasapainotiloihinon suuri. Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaallasuomaidenravinnepuutokset rajoittavatmerkittävästipuuston kasvua. Ravinnepuutteestakärsii noin500.000 ha eli viidenneskoko perusojitetusta alasta.Ravinnepuutoksen voi selvittääneulasanalyysinavulla.Kaliumin puutteessa havupuidenneulaset, etenkinvanhemmat kellastuvat tairuskettuvat syyskesälläkärkiosistaan. äärioloissakasvupisteet tuhoutuvat,mikä johtaa pääranganvaihtoon <strong>ja</strong> monilatvaisuuteen.“Mikäli suomaiden ravinnetilaaei kor<strong>ja</strong>ta harvennushakkuiden <strong>ja</strong>kunnostusojitusten jälkeen, onpuuntuotanto syytä lopettaalannoitus kannattaa tehdäennen ensimmäisen lannoituksenvaikutusa<strong>ja</strong>n loppua.Tällöin uusi ravinteidenlisäys antaa parhaantulokseen.Suometsille fosforia<strong>ja</strong> kaliumia, sekähivenravinteitaSuomailla on typpeä run-Fosforin puutteessa vanhemmatneulaskerrat puuttuu,pituuskasvu vähäistä<strong>ja</strong> neulaset pieniä sekä vuosikasvaimethento<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> mutkaisia.Mikäli suomaiden ravinnetilaaei kor<strong>ja</strong>ta harvennushakkuiden<strong>ja</strong> kunnostusojitustenjälkeen onpuuntuotanto ko.alueellaMetsänlannoitusilmastotekoMyyntipäällikkö Petri KortejärviYara Suomesta kertoi,että metsänlannoitus onympäristöteko.Metsänlannoituksen hiilitaseeli hiilen sitoutuminennettona on 10000 kgCO2 /ha. Energiatase 15:1eli energiaa tuotetaan lannoituksellaviistoista kertaaenemmän kuin lannoitukseenkuluu. Kiinnostusmetsänlannoitusta kohtaanon kasvanut. Vuoteen 2012metsänlannoitusalan odotetaankasvavan 100.000hehtaariin.Metsänlannoitustuottava sijoitusLannoitusinvestoinnin sisäinenkorko kivennäismaillaon 10 – 20 % vuodessa.Suomailla 8-15 %. Lannoituskustannuslevitettynäon 250 - 350 € /ha. Tuottoon 600 – 1200 €/ha.Lannoituksen tuotto perustuukasvunparanemiseen,arvokasvun nopeutumiseen,harvennushakkuutulojenaikaistumiseen,kiertoa<strong>ja</strong>n lyhenemiseen <strong>ja</strong>puun laadun paranemiseen.Lisäkasvu kivennäimaillaon 15-25 mottia/hanoin 8 vuoden aikana. Suometsissälisäkasvua saadaan2-4 mottia/ha jopa 30vuoden a<strong>ja</strong>n. Lannoituskulutovat verovähennyskepoisiameno<strong>ja</strong>.LannoitussuosituksetKivennäismaiden männiköillePetri Kortejärvi suositteliensilannoitukseenMetsän NP 1 600 kg/ha taiSuomensalpietaria 550 kg/ha. Kuusikoille suositellaanMetsän NP 1 600 kg/ha.Boorinpuutokseen suositellaankäytettäväksi Booriravinnetta300 kg/ha. Rehevilletyppirikkaille soillesuositellaan Rauta-PK:ta400 – 600 kg/ha. Karuhkoillesuometsille suositellaantyppipitoista SuometsänY 1:stä 600 -700 kg/ha10 – 15 vuoden välein tai ravinneanalyysinmukaan.Uutuutena typpirikkaiden<strong>ja</strong> kaliumköyhien suomaidenlannoitukseen tuleeensikesänä myyntiinMetsän Kaliun-hivenravinne.Käyttömäärä on ainoastaan250 – 300 kg /ha. Sopiimyös turvemaapeltojenmetsitys- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkolannoituksiin.Tuote sisältää booria0,5 %. Tuote ei sisällä lainkaanfosforia, joten se ei aiheutaympäristövaikutuksiaedes teoriassa. Lentolevityksenäkustannus onvain noin 200 €/ha.Terveyslannoituksiin onsaatavissa Kemera-tukea.Lannoitteidenlevitykseen moniavaihtoehto<strong>ja</strong>Lannoitteet voidaan levittääkohteeseensa joko käsin,mönkijällä, maataloustraktorilla,metsäkoneenpäälle rakennetulla levityslaitteellatai helikopterista.TuhkalannoitusMikko Räisänen FA-Forestistakävi läpi tuhkalannoituksennykytilannettaSuomessa <strong>ja</strong> tuhkalannoituksenkäytännön toteuttamista.Tuhkalannoitus on järkevääravinteiden palautustakasvukiertoon. Tuhkalannoitustaon tutkittupitkään. Tuhkatuotteita ontällä hetkellä kolme. t-4000,Bio-2000, BT-4000. Tuotteettoimitetaan käyttöpaikallesuursäkeissä. Levitys tapahtuujoko maalevityksenämetsätraktorin päällerakennetulla levityskalustollatai ilmasta käsin helikopterillatai lentokoneella.Tuhkalannoitus suoritetaanhakkuun jälkeen ennenojitusta,Lisäkasvu on ollut 1,7 -3,3 m3 7 ha. Tuhkalannoituksenavulla voidaan siihensijoitetulle pääomallesaada 8-15 %:n korko Tuhkalannoituksenkustannuskeskim. 300 €/ha. Maalevityksenä240 – 300 €/ha <strong>ja</strong>Helikopterilevitys 380 – 410€/ha. Vaikutusaika keskim20 v.Metsiin voidaan sitoa lisäähiiltä: Lisäämällläpuustoa, tehostamallapuuston kasvua <strong>ja</strong> muuttamallapuutuotteet pysyvimmiksi( kuidusta – tukiksi).Tuhkalannoitus eijuuri vaikuta nettopäästöihin.
Change language