metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Vieraskirjoitta<strong>ja</strong>MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>13Nostetaan kororot ot metsästäIhmettelin kerran Sallan yhteismetsän miehille miksi yhteismetsä huononhinnan aikana myi niinkin paljon. Yhteismetsän miehet sanoivat, ettäeivät he kajoa pääomaan. He nostavat vain korot. Joskus korko onhuonompi <strong>ja</strong> joskus parempi, mutta tuloa kumminkin.Vastaus antoi a<strong>ja</strong>ttelemisenaihetta. Siinä on kestävänmetsätalouden perustotuus.Lopputuloksena onpitemmän päälle metsäntasainen ikärakenne, tasaisethakkuumahdollisuudet<strong>ja</strong> tulot. Paljonko sitä korkoakertyy? Metsän kasvuaon päällepäin melkovaikea arvioida. Metsätaloussuunnitelmakyllä auttaa.Muutokset puumäärissäovat hitaita <strong>ja</strong> metsänkuva on vuodesta toiseenmelko muuttumaton. KuitenkinPohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaanmetsät kasvat keski-määrin 3 - 4 m3 hehtaarillejoka vuosi. Tarkka luku olisi3,8. Siinä ovat taimikotkinmukana. Jos 50 metsähehtaarintilalla edellisestähakkuusta on esimerkiksikolme vuotta, on metsäänkertynyt korkoa 450 - 600m3. Sen verran voisi hakatakajoamatta pääomaan.450 m3 on jo riittävän kokoinenmyyntierä.Koron laskemisensi<strong>ja</strong>sta hakkuita voisuunnitellatoiseltakin poh<strong>ja</strong>ltaPieni aivovoimistelu: Isännälläon 100 hehtaaria kasvullistametsää. Hän teettää<strong>ja</strong> myy 500 m3 leimikon, 2hehtaaria aukkoa <strong>ja</strong> siitäläheltä harvennuskuviot.Aukko hakataan <strong>ja</strong> muokataan.Seuraavan vuonnahän sitten istuttaa sen. Samanavuonna 2012 hänmyy taas 2 hehtaarin aukon,muokkauttaa <strong>ja</strong> istuttaasen.Näin hän <strong>ja</strong>tkaa 20 vuotta<strong>ja</strong> luovuttaa metsän po<strong>ja</strong>lleen.Uusia taimikoita onsyntynyt 20 hehtaaria <strong>ja</strong>muita metsiä on harvenneltutarpeen mukaan. Hoitotyöteivät ole ylivoimaisia<strong>ja</strong> metsästä tulee säännöllisestitulo<strong>ja</strong>, joilla voi teettääkintöitä. Poika <strong>ja</strong>tkaasamaa rataa <strong>ja</strong> samoin hänenjälkeläisensä. Kun 100vuotta on kulunut, voi silloinenomista<strong>ja</strong> aloittaa siitämistä esi-isä v <strong>2010</strong> aloitti2 hehtaarin aukolla.Entäpä sittenkolmas vaihaihtoehoehtoSe on kertakäyttömetsä.Säästetään vuodesta toiseenpahan päivän varalle.Tai yritetään sitten ajoittaapuun myynti korkeimpaanhuippuun. Isosta leimikostasaa myös hieman paremmanhinnan. Sitten kerrallahakataan tilan vanhatJukka Aulametsät, mutta joudutaankerralla niin suuriin istutusmääriin,ettei oma väkipysty niitä hoitamaan.Toki metsänhoitoyhdistyksestäsaa istuttajia <strong>ja</strong> karummatmaat voi kylvää taijättää siemenpuita. Seuraavaksipitäisi huo<strong>lehti</strong>a näidenistutusalueiden taimikoidenhoidosta, heinäämisistä<strong>ja</strong> vesakoiden perkaamisesta,jos haluaa saadataimet nousemaan. Suurillapinta-aloilla tehtävä onylivoimainen <strong>ja</strong> vieraallateettäminen maksaa. Tukeakinsaa, mutta vastaisoihin taimikoihin. Lopputuloson helposti se, ettäisojen hakkuualojen jälkityötjäävät hunningolle. Sehyöty, joka isosta leimikostaon saatu, hupenee hoitokuluihin,kun itse ei ehditehdä tai sitten lopputuloksenaon vesakosta kärsivätaimikko.Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaallaon 30 000 metsänomista<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> yhtiöiden puunostot korkeimmillaanvuonna 2007n. 3,5 miljonaa kuutiometriä.Se on vain n 115 m3metsänomista<strong>ja</strong>a kohti.Tällaisia korkean hinnanhuippu<strong>ja</strong> soisi olevanusein, mutta niitä sattuu10- 20 vuoden välein . Niidenvaraan ei voi puukauppaajättää. Monen kohdallane huomataan vasta kunne ovat menneet. Kannattaamieluummin nosta korko<strong>ja</strong>niin kuin Sallan miehet.Mietiskeli Jukka Aula“Hoitotyöt eivät ole ylivoimaisia<strong>ja</strong> metsästä tulee säännöllisestitulo<strong>ja</strong>, joilla voi teettääkin töitä.MTK siirtää puukaupan uuteen aikakakautauteenMTK perustaa sähköisen puumarkkinapaikan. Hanke käynnistetäänvälittömästi. Sähköinen puumarkkinapaikka parantaa huomattavastipuumarkkinoiden läpinäkyvyyttä <strong>ja</strong> kilpailua sekä alentaa puunhankinnan kustannuksia, sanoi MTK:n puheenjohta<strong>ja</strong> Juha Marttila OP-Pohjola-ryhmän valtakunnallisessa metsäpäivässä Salossa 27.5.<strong>2010</strong>.Marttilan mukaan sähköinenpuumarkkinapaikkatarjoaa uuden innovatiivisenpalvelumahdollisuuden,jota Suomessaei ole puukaupassaaiemmin lainkaan hyödynnetty.Lisäksi palvelutukee osaltaan erinomaisestimetsäalan tarvitse-mia rakenteellisia uudistuksia<strong>ja</strong> parantaa metsäyrittämisenmahdollisuuksia.“On valitettavaa, ettäpuun osta<strong>ja</strong>t ovat erittäinhaluttomia sähköisen puumarkkinapaikankehitystyöhön.Hankkeella tähdätäänkoko metsäsektorintoimintaedellytysten parantamiseen,”toteaa Marttila.- Metsänomistukseenperustuva yrittäminen onedelleen lapsen kengissä.Metsäsektorilla meneilläänoleva rakennemuutos luokuitenkin runsaasti yrittämisenmahdollisuuksiamyös metsätalouteen. Lisäksimuuttuva metsänomista<strong>ja</strong>kuntatarvitseeyhä enemmän tavoitteidensamukaisia metsäomaisuudenhoitopalveluita.- Menestyvän metsäyrittäjyydentaustalla ovat samatperusainekset kuinmuussakin yrittäjyydessäeli kannattavuus, liiketoimintaosaaminen<strong>ja</strong> innovaatiot.Metsäyrittämisenhalu lähtee ennen kaikkeayksilöstä, mutta yhteiskuntaluo päätöksillään raamityrittämiselle. Metsätilarakenteenkehittämiseen <strong>ja</strong>metsänomistajien keski-iänalentamiseen vaikuttavattoimenpiteet parantaisivatmerkittävästi metsäyrittämisentoimintaedellytyksiä.Työkalut näiden tavoitteidensaavuttamiseksiovat olemassa, vaikutuksetvaltion talouden kannaltaovat neutraalit <strong>ja</strong> pitkälläaika välillä jopa positiiviset.Valtiovallalta tarvittaisiinnopeita <strong>ja</strong> sitovia päätöksiämetsäsektorin toimintaympäristönturvaamiseksi,Marttila sanoo.Metsäyrittämisen mahdollisuuksialöytyy tällähetkellä eniten puumarkkinoilta.Metsäteollisuudenkannattaisi kilpaili<strong>ja</strong>maidemmetapaan siirtyänykyisestä pystykaupastatienvarsikauppaan.Tällöin puunhankintayrityksettai metsänomista<strong>ja</strong>ttoimittaisivat puuntien varteen. Tienvarsikauppatoisi vakauttapuumarkkinoille, toteaaMarttila.Lisätieto<strong>ja</strong>:puheenjohta<strong>ja</strong>Juha Marttila,050 341 3167
Change language