metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
10 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>IIHaminantie 8 91100 Iipuh. (08) 817 4222Metsänlannoituksen yhteishankeishanke e vuodelle <strong>2010</strong>Kangasmetsien lannoitusEero Alaraasakka0400-281 524eero.alaraasakka@mhy.fiSisko Mukka08-817 4222sisko.mukka@mhy.fiEnergiapuun oikeaopeaoppinenpinenvararastastoinointi on tärkeää!Iin Metsänhoitoyhdistys toimittaa Oulun Seudun Lämmön Iin laitoksilleenergiapuuta. Energiapuun oikealla varastoinnilla voidaan vaikuttaahakkeen laatuun erittäin paljon. Vettä ei kannata voimalaitoksenkattilassa polttaa. Näin ollen ranko<strong>ja</strong> varastoidaan kesän yli tienvarsivarastossa.Haketus tapahtuu pääosin talviaikaan kun lämmöntarve onsuurin. Erityistä tarkkuutta vaatii energiapuiden ajo, jotta kasaan ei joutuisiepäpuhtauksia kuten kiviä <strong>ja</strong> maata. Nämä ohjeet soveltuvat tokimuidenkin alueiden ohjeiksi.1. Älä pudota kuormaimen kouraa liian alas. Liian syvältä kouraistenpuiden mukana kuormaan tulee kiviä <strong>ja</strong> muita epäpuhtauksia maasta.Kivet <strong>ja</strong> maa-aines särkevät hakkurin terät <strong>ja</strong> aiheuttavat hankaluuksiamyös poltossa. Pienissä rungoissa on voinut lähteä juurakkomukana. Älä ota näitä mukaan. Ylimääräiset teräkustannuksetveloitetaan.2. Varastokasa on sijoitettava tien varrelle hakkurin kuormaimenulottuville enintään 2 metrin päähän ajotien reunasta mielellään lähtösuuntaannähden vasemmalle puolelle.(Ii)3. Varastokasa on sijoitettava mahdollisimman aukealle paikalle <strong>ja</strong> mielelläänmuuta ympäristöä korkeammalle kohoumalle tai mäelle. Näinluonnon kuivatusteho on paras mahdollinen.4. Varastokasan alle on laitettava mielellään poh<strong>ja</strong>puiksi rankanippuyms., jotta kasa ei ole maata vasten vaan ilma pääsee kiertämäänmyös kasan alta.5. Varastokasasta on tehtävä mahdollisimman iso <strong>ja</strong> korkea, jotta kuivatustehoon hyvä.6. Kasan etureuna (tyvet) on ladottava hieman etuno<strong>ja</strong>an lipalle, jottavesi <strong>ja</strong> lumi ei pääse tyvipäistä satamaan suoraan kasan sisään.7. Metsäteitä auki pidettäessä lunta ei saa lingota kasaa vasten, koskasiinä menee herkästi myös kiviä <strong>ja</strong> muita epäpuhtauksia kasan sisään.Myös lämpöarvo heikkenee.8. Tyvet samaan suuntaan. Hakkuujätteet eivät kelpaa.9. Pienet erät vain, jos saman tien varrella on muitakin kaso<strong>ja</strong>.10. Kasat on peitettävä. Peitepaperia saa Asematien laitokselta.(Ii)11. Vältä kaso<strong>ja</strong>, joissa on vain ohuita paju<strong>ja</strong> ym., koska ne keräävätherkästi kosteutta.12. Haapa aisattava eli pinta rikottava, jotta se kuivuisi. Moto yleensäpystyy sen tekemään.“Yhtä vanhaanhat”Reino Tiiro 81 vuotta <strong>ja</strong> metsä 77 vuotta. Erittäin laadukas männikkö. johonisäntä toivoo Sampo-käsittelyä (harvennusta) Iin mhy:n toimesta. Puustonppa 28 <strong>ja</strong> pituus 14 m, joten kuutiomäärä on 200 m 3 /ha. Hakkuussa jätetäänpääosin isoimmat kasvavimmat puut <strong>ja</strong> otetaan pois n. 60 m 3 /ha.- Typpilannoitus, lannoitteenaPREMIUM TYPPI 27 tai SUO-MENSALPIETARI- Lannoituksen vaikutusaika 7 –10 vuotta- Parhaita lannoituskohteita ovatmustikka- <strong>ja</strong> puolukkatyypin yli40 vuotiaat harvennetut kasvavathyvälaatuiset männiköt- Puusto järeytyy nopeammin,mikä lisää tukin määrää- Lisäkasvun arvo nykyhinnoilla500 € - 700 €- Lannoituskustannus sisältäensuunnittelun <strong>ja</strong> toteutuksen 230€ – 280 €/ha + alv.- Gps-oh<strong>ja</strong>uksella lannoitteet oikeaanpaikkaan. Ks. kuvan jälki.- Lannoituskuvioiden tarkastelutoimistolla. Tarpeen tullen maastossa.Tarkempi kustannusarvio<strong>ja</strong> valtakir<strong>ja</strong> kesäkuussa.Lannoituskulu on vähennyskelpoinenverotuksessa <strong>ja</strong> arvonlisäveroarvonlisäverotuksessa.Lannoitus toteutetaan yhteishankkeenahelikopterilevityksenä.Levitys on aikataulutettu elokuulle.Alustavat (ei vielä sitova) lannoitussuunnitelmatilaukset 15.6.<strong>2010</strong> mennessäpuh 0400-281524 tai sähköpostilla eero.alaraasakka@mhy.fiTaimikaimikon-perkausLehtipuu vesoo kannoista nopeaan<strong>ja</strong> kasvaa ensimmäisinä vuosinamännyn ohi <strong>ja</strong> saattaa tukahduttaahyvän taimikonalun.kesällä on syytä käydä raivaussahallaläpi tällaiset alueet <strong>ja</strong>poistaa <strong>lehti</strong>puut. Siten saadaansyntymään tuleville sukupolvillehyviä arvokkaita metsiä. Josvesakko pääsee vallalle <strong>ja</strong> havupuutaimikkotuhoutuu, ylettyyvahinko 80 vuoden päähänsaakka. Taimikonperkaus soveltuukaikille, esim. vävypojilleym. <strong>ja</strong> siihen käy myös pienemmätraivaussahat (35 cm 3 ). Metsäkeskusjärjestää tänä vuonnaaiheeseen liittyvän kilpailun.Taimikkometsistä on kesällä syytäpoistaa <strong>lehti</strong>puut. Jos vesakkopääsee vallalle <strong>ja</strong> havupuutaimikkotuhoutuu, ylettyy vahinko 80vuoden päähän saakkaIin metsänviljelyihin tutustumassaPäämetsänhoita<strong>ja</strong>t tutustuivat Iin metsänviljelyihin.Kuvassa Mikko Hyppönen Metlasta, Jorma Vierula Etelä-Poh<strong>ja</strong>n-maalta,Antti Yrjänheikki Lapista <strong>ja</strong> Niilo Piisilä Pohjois-Poh-<strong>ja</strong>nmaalta. Ihmetyksenkohteena 23 vuotias männikkö, jossa on 170 m 3 puuta hehtaarilla.Metsämyyrän tekosia Iissä AlarannallaMetsämetsämyyryrävaurioittanuttaimikoitaRunsasluminen talvi on oh<strong>ja</strong>nnutmyyriä syö-mään taimienlatvakas-vaimia ainakin Iissämuutamissa kohteissa.Myyrät viihtyvät heinäisilläalueilla <strong>ja</strong> runsastuessaan muunravinnon määrä vähenee, jolloinlumen alla olevat taimet alkavatkiinnostaa. Silmujen syönti <strong>ja</strong> latvakasvaimenkaluaminen <strong>ja</strong> katkaiseminenhäiritsevät latvuksenkehitystä.Männyllä kärkisilmun <strong>ja</strong>/tailatvakasvaimen menettämisestäon seurauksena latvanvaihto <strong>ja</strong>mahdollisesti runkomutkia. Latvanvaihtojättää runkoon laatuvian.Kuusi selviää latvavioituksestaparemmin. Kuuselle vioittunutlatvakasvain korvautuuyleensä vioituskohdan alapuoleltakasvuun lähtevästä leposilmusta.Tällöin runkoon ei jää laatuvikaakuten männyllä. Männikötelpyvät <strong>ja</strong> tuho häipyy näkyvistä.Onneksi vikakohta si<strong>ja</strong>itseeaivan puun tyvellä.
Change language