metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
metsasanoma 1/2010 - Pudasjärvi-lehti ja VKK-Media Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
MetsäSanomaIIYLI-IIKIIMINKIYLI-KIIMINKIOULUSEUTUMUHOSUTAJÄRVIIin, Kiimingin, Muhoksen, Oulunseudun, Utajärven, Yli-Iin <strong>ja</strong> Ylikiimingin Metsänhoitoyhdistysten jäsen<strong>lehti</strong> 1/<strong>2010</strong>PUUKAUPPA JUROOHinnoissa nousupainettaKESÄKORJUUKOHTEISTA PULAAPuukaupan toivotaan piristyvänKEVÄT ONMETSÄNVILJELYN AIKAAPoromiehen keittiöstäJanin tapaan…Murhansilmän mysteeriUrheiluagenttien haasteetJääkiekkoili<strong>ja</strong>Lasse KukkonenSuunnista<strong>ja</strong>Minna Kauppi
2 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>PääkirjoituksetMarkkinat oh<strong>ja</strong>avat puukauppaaEdellisiin vuosiin verrattuna puukauppa on ollut erittäin vähäistä.Puukauppa on hyytynyt lähes yhtä huonolle tasolle kuin viime vuonna.Osittain on jopa kaupankäynti tietyillä alueilla pysähtynytkin. Häiriötilaluo puukauppakeskustelua niin, että niitä johtavat pörssiyhtiöidenpomot; Pesonen, Karvinen <strong>ja</strong> Jordan. Kyse ei ole niinkään pelkästäpuheesta, vaan paremminkin se muistuttaa valitusvirsikuoroa.Voisikohan myymättömyyteen vaikuttaa tämänhetkinen kuitupuunvaiko tukin hinta?Kuitupuun nimellishintaon edelleen tällä hetkellä90-luvun alkuvuosien alhaisellatasolla, siis erittäinheikkoa. Eri juttu on reaalihinta;vielä huonompihinta. Tukin hintakehityson ollut viimesyksystänouseva <strong>ja</strong> nousu <strong>ja</strong>tkuneeilmeisesti syksyä kohden.Puun hinta <strong>ja</strong> erityisestimyyjän hintaodotuksetvaikuttavat merkittävästikaupankäyntiin. Jos tukinhinta on laskenut kahdessavuodessa välillä 30-40 %,täytyy sen vaikuttaa myyntikäyttäytymiseenalentavasti.Samoin kuitupuunhinnanlasku on 30 % tietämillätoissa vuoden tasos-ta, eli myyntihalukkuus onollut hiipumaan päin.Edellisvuosien hyvänhintatason aikana hinnannousunosti tarjontaa <strong>ja</strong> tukinhinnan laskiessa tarjontaromahti. Nyt uutenamarkkinailmiönä voidaanpitää hyvää kysyntää.Viimetalvena kuitupuuei mennyt millään edeskaupaksi halvemmallakaanhinnalla, mutta nytvarastoissa on tilaa, jotenmarkkinatalouden kuvioidenperusteella kuitupuunhintaan tulee korotuksia.Paine on ainakin kova. Samoinpula tukkipuusta <strong>ja</strong>kesäkelpoisista leimikoistanostaa tukin kysyntää <strong>ja</strong>sitä kautta myös hintaa.- “ Jos puuta ei tulemarkkinoille, tehtaatsuljetaan…”Tyylillä “tulla puskistapuun takaa” on mautonta!Tähän syyllistyy tämänpäivän pörssiyhtiöt Suomenmetsätaloudessa. Jatkuvauhkailu tehtaidenalasajoista, lopettamisista,lomautuksista on niidenarkipäivää. Tällä yritetäänsaada painetta poliittisiinpäättäjiin <strong>ja</strong> tätä kauttapuun myyjiin vipinää, ettäedes jotain kerkeävät myydä,ennen kuin tuotanto onajettu alas.Kannattakokuitupuunkasvattaminen?Ei missään nimessä! Metsänhoitoyhdistyksienpääoppimetsänhoidossa onlin<strong>ja</strong>us ; taimesta tukkipuuksi.Siksi me toimihenkilötkorostamme näitä oikea-aikaisiataimikonhoitotoimenpiteitä,harvennushakkuidenpuulajivalintaasekä kasvatustiheyttä tukkisaannonkasvattamiseksi.Myös lannoituksien avullavoidaan välttää jätöstuotteeneli kuitupuun kasvattamista.Luonnollisesti myös ostajienvälisiä katkontaero<strong>ja</strong>puunkorjuussa seurataan<strong>ja</strong> tietoa viedään metsänomistajille,jotta heille tulisioikeaa tietoa puun katkonnasta<strong>ja</strong> sen vaikutuksestalopulliseenpuukauppatiliin.Liian aikainenmetsikön uudistaminenei tuo tulessaan kuinkuituvoittoista lopputulosta.Harvemmin sahat syyllistyvät“varttuneiden kasvatusmetsien”uudistamishakkuisiin,vaikkakin mahdollisuudetlain mukaanheillä siihen on.Petkutetaanko vertailumielessäesim. ruokakaupassakulutta<strong>ja</strong>a, jos <strong>ja</strong>uhelihapihvitmarkkinoidaan<strong>ja</strong>uhelihapihveinä, vaikkasuurin tuoteosuus on kanannahka? Aivan samaavoidaan kysyä puunmyyjänkohdalla, jos puhutaanpäätehakkuuikäisestä tukkileimikosta,<strong>ja</strong> jos hakkuustakertyy eniten kertyypaperipöllin raaka-ainetta.Tukkiosuuksissa on huimiaero<strong>ja</strong> eri ostajien välillä.Puukaupan salat <strong>ja</strong> solmutAikanaan metsäteollisuus ei oivaltanut MTK: laisen <strong>ja</strong> metsäteollisuudenhintasuositusjärjestelmän romahduksen <strong>ja</strong> päättymisen siirtäneenpuukaupan markkinapaikan metsänhoitoyhdistyksien käsiin itseyhdistyksiin.Lehtemme alueella valtakir<strong>ja</strong>kauppojenosuus viimevuonna on merkittävääliikkuen kuitenkin aika laa<strong>ja</strong>llahaitarilla 20-90 % välilläyhdistystasolla mitattuna.Viimevuoden poiminnoistavoidaan todeta kärkipäänedusta<strong>ja</strong>na Kiiminkijokivarren pitäjät Haukipudas,Kiiminki <strong>ja</strong> vanhaYlikiimingin alue, joidenosuudet ovat 70-80 % tasoa.Alimmillaan <strong>lehti</strong>alueellammevaltakir<strong>ja</strong>tasonosuus jää pariinkymmeneenprosenttiin.Vastaavasti korjuupalvelutoiminnassaon jo suuremmaterot eri yhdistyksienvälillä. Kun Kiiminkijokivarren yhdistykset pääsevät50-70 % tuloksiinvuodelta 2009, jää joissainyhdistyksissä korjuupalvelunosuus muutamiin prosentteihin.Toimintatavatovat hioutuneet eri yhdistyksiineri tasolle.Vilkas korjuupalvelutuottaa metsänomista<strong>ja</strong>llelisäarvoa monestakin syystä.Se luo <strong>ja</strong>tkuvuutta, kil-pailua puun hinnoista, lisäähintaa puulle, laatuakatkontaan <strong>ja</strong> harvennusjälkeen.Mutta ennen kaikkea,se luo tuloa <strong>ja</strong> luottamustatöiden toteutuksissametsänomista<strong>ja</strong>n parhaaksi.Valtakir<strong>ja</strong>kauppaametsänomista<strong>ja</strong>nehdoillaValtakir<strong>ja</strong>kaupassa metsänomista<strong>ja</strong>aedustaa yhdistyksentoimihenkilöjoka on ammattilainenpuukaupassa. Sitä ei useinkaanole puunmyyjä, jokatekee kauppa harvakseltaan,jos yleensä milloinkaan.Kauppaa metsänhoitoyhdistyksissätehdäänpäivittäin <strong>ja</strong> seuranta onaktiivista. Todellinen puunhintataso määräytyy näillämarkkinoilla. Siksi siis metsäteollisuushaluaa metsänhoitoyhdistyksetpoispuumarkkinoilta.Ne eivät halua asioidaammattilaisen kanssa, koskasilloin puulle tulee lisäähintaa, toiminta on valvottuaeikä vapaata sotatannerta.Myös tästä syystämetsäteollisuus ry. on ottanutkielteisen kannanotonmetsänhoitomaksun poissaamiseksi.Se pyrkii tällätavoin ha<strong>ja</strong>uttamaan metsänomista<strong>ja</strong>kuntaapois yhdistyksientoiminnasta.Puukaupassa pyörii omatsalatut elämät.talouden <strong>ja</strong> tukkipuun kasvattamisenaatteissa.“Torpparijärjestelmä”vähentää kilpailua erityisestipuunhankinnassa <strong>ja</strong>tätä kautta on omiaan madaltamaanpuun hintaa.Viimeaikoina olemmetörmänneet kentällä tapauksiin,jolloinpalvelusopimusasiakkaanpuunkorjuutulos katkotulla<strong>ja</strong>kaumalla puutavaralajeittain,onkaikkea muuta kuintaloudellista puunmyyjää a<strong>ja</strong>tellessa.Tukkiosa on pientä <strong>ja</strong>kuitupuun osa vastaavastikasvamaan päin.Onko tämä tuleva suuntaus,kun metsänhoitoyhdistykseteivät ole valvomassa?Kuri löystyy <strong>ja</strong> lopputuloson sen mukaista.Entäs miten hoidetaanvarsinaiset metsänhoitoyöt;taimikonhoidot, maanmuokkaukset<strong>ja</strong> metsänviljelytyöt?Onko näiden toimenpiteidenkohdalla yhtiöilläaito halu <strong>ja</strong> kyky hoitaaa<strong>ja</strong>llaan, kustannustehokkaasti<strong>ja</strong> laadukkaasti?MetsäSanomatoimitukseen tupsahtipaljonpalautevinkkejäViime lehden palauteosio,jossa oli keveitä mm. lähesurheiluaiheinen tehtävähukatun kiekon löytämiseksi,toi erittäin paljonvastauksia. Uusia saatu<strong>ja</strong>vinkkejä aihealueista, henkilöistäym. aiheeseen sopivistajuttuvinkeistä otetaanmielellään edelleen vastaan.Vinkeistä saamme hyviäaihealueita <strong>ja</strong> samallaselviää, mitä aiheita luki<strong>ja</strong>thaluavat ammentaa.Valitettavasti nimimerkeintai ilman lähettäjänyhteystietoa toimitettua aineistoaemme käsittele leh-PalvelusopimuksissatorpparijärjestelmänmakuSamaa järjestelmää en suosittelemyöskään metsänhoitoyhdistyksenperustettavan.Metsänomista<strong>ja</strong>n tuleetäysin itse määrätä setaho, jolta metsälliset neuvotkysyy <strong>ja</strong> kenellä teettäätoimenpiteet metsissään.Vapaaehtoisuus antaa luotettavammankuvan jokaisessametsään kohdistuvassatoiminnassa. Neuvojiatässä maassa kyllä riittää<strong>ja</strong> jokainen neuvo<strong>ja</strong> katsooneuvonnat omistaperspektiiveistä; paperintuotta<strong>ja</strong>thalvan kuitupuuntoivossa, metsänhoitoyhdistyksetkestävän metsätemmepalstoilla.Ja uusi kilpailu tässäkinon lehdessä palautelipukkeineen.Osallistukaa ahkerasti.Toivottavasti saatte ammennettuauutta tietoametsällisistä asioista sekäviihdyt erityyppisten juttujemmeparissa.Jotta Suomen kielen rikkaustulee jälleen kerranhuomioitua, päätän kirjoituksenieläinaiheisiin “jänis/orava/porokevennyksiin”.Pistetäänpä äänihuulettöihin <strong>ja</strong> sanotaan reippaaseentahtiin ääneen; - “Oravan lihaksistoksi, oravanlihaksistoksiko, oravanlihaksistoksi… Ja jottaei päästä liian helpolla,kovaan ääneen –” suuriporokolaririski,suuriporokolaririskikö,suuriporokolaririski!Näin muistutuksena,kun ajelette kaupunkiajoaKiimingin pohjoispuolellakoillismaansuuntaan…Kauniita kesäpäiviä toivotellen,Timo Mikkolapäätoimitta<strong>ja</strong>MetsäSanoma
MetsäSanomaUutisetMetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>3Mhy Oulun Seutujärjestää metsänomistajille kesäretkenMikkeliin maatalousnäyttelyyn <strong>ja</strong> Punkaharjullemetsämuseo Lustoon 29.-31.7.<strong>2010</strong>.Matkan hinta 240 e/hlö.Sisältää matkat, majoituksen <strong>ja</strong> aamupalat(2vrk hotelli Herttua, Kerimäki), 3x lounaat sekä pääsyliput.Ilmoittautuminen heti Sei<strong>ja</strong>lle puh. 08-5472 035. Mukaanmahtuu 46 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Tarkemmat tiedot<strong>ja</strong> lasku mukaan lähtijöille toimitetaan myöhemmin.Iin mhy <strong>ja</strong> MTK Iinseutu järjestää naismetsänomistajilleMOOTTORI- JA RAIVAUSSAHAKURSSINtiistaina 8.6. <strong>2010</strong> alkaen kello 9.00Kivimaan kämpällä YlirannallaPerehdymme raivaussahan käyttöön <strong>ja</strong> huoltoon. Metsänhoitoasianataimikonhoito <strong>ja</strong> perkaus. Paikalla Taisto Hirvonen Ky:n henkilötuote-esittelyineen. Nokipannukahvit <strong>ja</strong> makkaranpaistoa ym. . .Ilmoittautumiset mhy:n toimistoon 7. kesäkuuta mennessäp. 8174222. Tervetuloa!Iin metsänhoitoyhdistysMTK IinseutuMetsänomista<strong>ja</strong>tTiedättehän, että metsänomista<strong>ja</strong> voi koska tahansa tilata omaltametsänhoitoyhdistykseltä maksuttoman metsäkäynnin.Metsäkäynnin yhteydessä voidaan:- suunnitella metsänhoitotöitä- tehdä puunmyyntisuunnitelmia- laatia kustannus- <strong>ja</strong> talousarvioita- pohtia puumarkkinatilannetta- pähkäillä metsäverotusta- <strong>ja</strong> muuten rupatella metsätaloudestaMETSÄNOMISTAJATarvitsemmeenergiapuutaalueemmelämpölaitostentarpeisiin.Mikäli teillä onvarastossaenergiapuuta taiteette sitä taihaluattemeidän keräävänpuolestanne,ottakaapayhteys omaanneuvo<strong>ja</strong>an.metsänhoitoyhdistysmetsänhoitoyhdistysOttakaapayhteyttä, niinkäydään metsässäMetsäetsäSanoma kilpailunpalauteosion voittivoittivat t seuraaaavat t henkilötilötPalkinnot on noudettavissa omastametsänhoitoyhdistyksestä.Heikki Isoaho, Ylikiimingin MhyViitajylhä Martti, Oulunseudun MhyRaimo Tammi, Yli-Iin mhyTimo Väänänen, Muhoksen mhyEine Koskinen, Iin mhyReijo Merilä, Utajärven mhyTiina Stenholm, Kiimingin mhyMaalivahtivalinta kilpailun voitti 51- vuotiaan JuhaniHeikkisen mustavalkoinen piirustus Kiiminki Capitalsmaalivahti Rauno Taskilasta. Mikko Harjun raikas <strong>ja</strong> värikäsTuto-maalivahti jäi täpärästi toiseksi. Näin tällä kertaa.Kadoksissa oleva kiekko löytyi sivulta 12.Onnea voittajille <strong>ja</strong> kiitokset juttuvinkeistä!ToimituskuntaKANTOHINNAT Maalis-Toukokuu <strong>2010</strong>ENSIHARVENNUS TOINENHARVENNUS PÄÄTEHAKKUUAlin Korkein Alin Korkein Alin KorkeinMäntytukki 23 48 28 48 34 54Kuusitukki 23 46 28 46 34 54Mäntykuitu 7 14 11 15 12 20Kuusikuitu 7 14 11 15 12 20Koivukuitu 10 14 11 15 12 19Mäntyparru / pikkutukki 15 29 15 29 21 32,3Kuusiparru / pikkutukki 15 24,2 15 22 21 32,3Karsittu energiaranka havu 5 7 10 12Karsittu energiaranka koivu5 7 10 12Energiapuu karsimaton 4 7HANKINTAHINNATAlin KorkeinMäntytukki 54 63Kuusitukki 52 60Mäntykuitu 25 29Kuusikuitu 25 29Koivukuitu 26 28Mäntyparru 35 42Kuusiparru 35 42Karsittu energiaranka havu 16 26Karsittu energiaranka koivu18 26Energiapuu karsimaton 16 20
4 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>PuunkorjuuKorjuupalvorjuupalvelu vaihaihtoehoehtonaonaPekka Haapapuro talven harvennuskohteella.Tukukin in hintaktakehitehitysmyönönteinen myyjälleyjälleSahatavarapuolella on tapahtunutennallistuminen,joka mahdollistaa tukin os-PuumarkuumarkkinanäkinanäkymääJunnikkalastaSahapuulla on kysynsyntää myös vuonna <strong>2010</strong>Junnikkalan investoinnitrealisoituvat puunkäytönlisääntymisenä <strong>2010</strong>.Sahatavaran kysyntä onparantunut <strong>ja</strong> mahdollistaakapasiteetin mukaisen sahauksentänä vuonna. Tarvitsemmetänä vuonna yli550.000m 3 sahapuuta tuotantoomme.Olemme laajentaneetostoaluettamme Oulunpohjoispuolelle Kiiminki-ton <strong>ja</strong> korjuun nykyisellähintatasolla.Tukin hintakehitys onJuha RaappanaHankintaesimies<strong>Oy</strong> Shinshowa Finland LTDollut alkuvuonna myyjänkannalta positiivinen <strong>ja</strong> kaikillemyynnissä olleille tukkileimikoilleon varmastilöytynyt helposti osta<strong>ja</strong>. <strong>Oy</strong>Shinshowa Finland Ltd.ostaa tällä hetkellä kaikenlaisiatukkileimikoita.Halutuin puulaji on kuitenkinkuusi <strong>ja</strong> tästä johtuenkuusileimikot ovat hankintalistankärjessä. Mielestäninäkymät sahauksensuhteen lähitulevaisuudessanäyttävät varsin kohtuullisiltajos tukin hintatasosäilyy nykytilassa <strong>ja</strong> raaka-ainettaon riittävästi saatavilla.Mukavaa <strong>ja</strong> toivottavastivilkasta puukauppakesää<strong>ja</strong> tulevaa syksyä toivottaen.Ylikiiminki-Haukipudas-Ii-Yli-Ii – alueelle.Ostoasiamiehemme alueellaon Jaakko Visuri puh:044-2517207.Molemmat havupuulajitovat Junnikkalalle tärkeitä,mänty <strong>ja</strong>lostetaan edelleenperinteisiin vientikohteisiinEnglantiin, Irlantiin <strong>ja</strong> Afrikanmaat sekä Japanin taloteollisuuteen.Kuusi <strong>ja</strong>lostetaan omassahöyläämössä <strong>ja</strong> maalauksessakotimaan taloteollisuudentarpeisiin.TerveisinHeikki PietikäinenJunnikkala OYMetsäpäällikköGSM:0500-282556heikki.pietikainen@junnikkala.comwww.junnikkala.comPekka Haapapuro on nuori maanviljelijä Utajärveltä, hän on saanutsukupolvenvaihdoksen kautta maatilan omistukseensa v. 2008 alusta.Pekka harjoittaa perinteistä lypsykar<strong>ja</strong>taloutta kotitilallaan lähelläUtajärven taa<strong>ja</strong>maa. Viljelyksessä on n.25 ha omaa- <strong>ja</strong> saman verranvuokrattua peltoa. Peltoala antaa rehun n.30 lypsävälle <strong>ja</strong> saman verranon nuortakin kar<strong>ja</strong>a kasvamassa. Navetta on pihattotyyppinen. Pekanlisäksi perheeseen kuuluu vaimo <strong>ja</strong> 2 lasta. Konekanta on pääosinviljelykäyttöön tarkoitettua. Toki löytyy maatilakuormain <strong>ja</strong>metsäkärrykin.Teuvo MurtovaaraMetsäSanomaAjelimme päivänä muutamanatarkastelemassa viimetalven korjuujälkiä tarkastelemassa<strong>ja</strong> Pekka kertoikeskittyvänsä maanviljelyyn<strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>nhoitoonpäätoimisesti <strong>ja</strong> hankintatyönolevan vähäistä a<strong>ja</strong>npuutteentakia.Pekan metsäpalstat ovatkaukana päätilalta, joka onEnergiapuulla hyvä kysynsyntä-” Energiapuulla on hyvä kysyntä, toteaa Heikki Ala-aho Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan Metsämarkkinat <strong>Oy</strong>:stä. Metsämarkkinat hankki-vatenergiapuuta vuositasolla noin 60.000 kiintokuutiometriä.– Viime talvena saatiinhaketettua vanhat energiapuukasat,<strong>ja</strong>tkaa Alaaho.Kasvaneen kysynnänansiosta energiapuukasateivät seiso tienvarsissavuosikausia. Metsänomista<strong>ja</strong>nkannattaakysyä hintataso <strong>ja</strong> maksuehdotpaikallisesta Metsänhoitoyhdistyksestä.Metsämarkkinat toimittaaenergiapuuta hakkeenaetupäässä kunnallisillelämpö- <strong>ja</strong> voimalaitoksille.Toimituksia onSiikajoelta <strong>ja</strong> Sallaan.Metsämarkkinoiden toiminnassaon huomioitumyös pienkäyttäjät, joilletoimitetaan heidän tarvitsemansapienempikin määrähaketta kerrallaan. Hakepienkäyttäjille tehdäänuseimmiten kuivasta <strong>ja</strong>karsitusta energiapuusta.Metsänomistajien, joillaon energiapuuksi sopiviakorjuukohteita, ei kannataodottaa viime kuussa päätetystäuusiutuvan energiantukipaketista tuomiauusia tukia energiapuulle.Tämän hetkisen tiedonkäytännössä kokonaan peltoanykyisin. Matka metsäpalstoillevie paljon aikaa <strong>ja</strong>lypsykar<strong>ja</strong>talous on kovinsitovaa.Pekka on käyttänyt Utajärvenmetsänhoitoyhdistyksenkorjuupalvelua pääsääntöisestiapunaan. Seantaa verotuksellisen edunlähinnä metsävähennyksenavulla <strong>ja</strong> muutenkin Pekkakertoi olevansa tyytyväinenkorjuujälkeen. Myöskinurakoitsi<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> työntekijätovat tuttu<strong>ja</strong> paikkakuntalaisia.Nyt kohteena oleva hakkuuon osin nuoren metsänhoitotukikelpoinen. Korjuupalvelussaeroteltiinmyös tukki <strong>ja</strong> pikkutukkierilleen <strong>ja</strong> myytiin eri osta<strong>ja</strong>lle.Kuitupuu meni LapinMetsämarkkinoiden kauttaeri toimituspisteisiin.mukaan tukitaso maanomista<strong>ja</strong>lleheikkenee,kun sitä vertaa nykyiseenKemera-tukeen. Tukipaketintavoitteena on lisätäenergiapuun käyttöäkolminkertaiseksi nykyisestämutta rahaa siihenon alle kaksinkertainenmäärä nykyisestä. Tämäjohtaa eittämättä tukitasonheikkenemiseenmaanomista<strong>ja</strong>lle.
MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>5Puukaupan seuraava siirtoKesäkesäkorjuukorjuukohohteissa myyjän yjän markkinainatKaikki osta<strong>ja</strong>t ovat aktiivisesti liikkeellä etsimässä kesän <strong>ja</strong> syksyn sulanmaan korjuuseen sopivia kohteita - harvennuksia <strong>ja</strong> pää-tehakkuita.Kesäkorjuukohteissa on nyt selkeästi myyjän markkinat. Josmyyntikohde on tiedossa, ei kannata tyytyä ensimmäisenosta<strong>ja</strong>ehdokkaan tarjouksiin. Harvennus-kohteisiinkin löytyy 3 – 4erilaista tarjousta <strong>ja</strong> kilpailutilanne näkyy hinnoissa.Jukka AulaMetsäSanomaMyös sahat ovat aktiivisiapikkutukkia antavissa harvennuskohteissa<strong>ja</strong> ostavatmyös kaiken hakkuussakertyvän kuitupuun. Poh<strong>ja</strong>nmaa-Kainuuhinta-alueellatukkipuun hinnatovat nousseet männyllä 23% <strong>ja</strong> kuusella 22 % vuoden2009 vastaavaan a<strong>ja</strong>nkohtaanverrattuna.Kuitupuun hinnoissamarkkinoiden käänne näkyyerityisesti koivulla, jossahintataso on noussut19%. Havukuitupuullanousu on 6 %. Hiomokuusenkysyntä on elpymässä,mutta hintataso jää edellisenvuoden tasolle. MyösLapissa hinnat ovat kääntyneetnousuun, mutta vertailuaviimevuoteen vaikeuttaavertailua<strong>ja</strong>nkohdanvähäinen kauppamäärä.KilpailuttaminenkannattaaKilpailuttamisen voi jättäävaltakir<strong>ja</strong>lla kokonaan metsänhoitoyhdistyksentehtä-väksi. Tukkileimikoissatukkipuun pituus <strong>ja</strong> läpimittavaatimuksissaolevienerojen vaikutuksen arviointiedellyttää hyvää asiantuntemusta.Tukkipuunhinta on kolminkertainenkuitupuun hintaan nähden.Erityisesti käytettävissäolevissa tukkipituuksissaolevat erot saattavat vaikuttaahintaero<strong>ja</strong> enemmänkokonaiskantorahasummaan.Viimevuoden puukaupoista73 % tehtiin puunmyyntisuunnitelmienpoh<strong>ja</strong>lta<strong>ja</strong> 44 % metsänhoitoyhdistykselleannetullapuukauppavaltakir<strong>ja</strong>lla.Metsänhoitoyhdistyksestävoi tilata maksuttomanpuunmyyntisuunnitelman.Puunmyyntisuunnitelmankartat <strong>ja</strong> arviot hakkuussakertyvistä puumääristähelpottavat leimikon kilpailuttamista.Metsänhoitoyhdistyksestäsaa myöstiedot paikallisista ostajista<strong>ja</strong> arvion käyvästä hintatasostaVahvan kysynnän vetämänäpuukaupan vilkastuminenon <strong>ja</strong>tkunut edelleen.Viimeviikkojen ostomäärätovat nousseet normaalilleloppukevään tasolle.Ostajien leimikkovarantoon poikkeuksellisenpieni <strong>ja</strong> vahvan kysynnänodotetaan <strong>ja</strong>tkuvan.SuhdannekäännenäkyyensimmäisenäsahatavarankysynnässäSuhdanne käänne näkyyperinteisesti ensimmäisenäsahatavaran <strong>ja</strong> tukin kysynnässä.Saksassa sahatavaranhinnat ovat nousseettammikuusta lähtien viimevuoden lopun notkahduksenjälkeen. Ruotsin vientihintakehitystäindikoivaHWWA-indeksi on marraskuustahelmikuulle pysynytvakaana. USA:ssasahatavaran hinta on noussutyli 20 prosenttia tämänvuoden tammi-helmikuussa.Sahatavaran kysyntävilkastuu kausiluontoisistasyistä kesää kohti.Sellun hinta on edelleen<strong>ja</strong>tkanut vahvistumistaan.Kysyntä on suunnilleenennallaan <strong>ja</strong> varastot ovatkohtalaisen alhaisella tasolla.Chilen maanjäristys vaikuttaaainakin hetkellisestisellun markkinahintaankorottavasti. Chilen markkinaosuusmaailman selluntuotannosta on suunnilleenkymmenen prosenttia.Suomalaisen metsäteollisuudenhintakilpailukykyämarkkinoilla parantavatsekä Ruotsin kruunun“Ostotarpeidenarvioidaanolevan kaksinkertaisetviimevuoteennähden.että USA:n dollarin selvävahvistuminen. Kreikankriisi painaa euron arvoa.Suurin hyötyjä tästä on erityisestivientiteollisuus <strong>ja</strong>dollareissa hinnoiteltavattuotteet kuten sellu <strong>ja</strong> paperi.Voimmekin odottaapositiivisten uutisten <strong>ja</strong>tkuvanellei raaka-ainepularajoita orastavaa nousua.Ostotarpeiden arvioidaanolevan kaksinkertaiset viimevuoteennähden, mikävastaa vuoden 2008 kauppamääriä.Kapasiteetin leikkaustenvuoksi metsät kasvat kaksinkertaisestisen mitä teollisuuskäyttää puuta vuodessa.Tällaisessa tilanteessaon järkevää käyttää parantunutkysyntä <strong>ja</strong> 25 %veroetu hyväksi. Hyödyntämällätasaisesti hakkuumahdollisuuksiapidetäänyllä metsätalouden kannattavuuttamyös äärialueilla.Tämä vuosi ei ole puukaupassavälivuosi. Pohjois-Suomen metsät kasvavatkasvuolosuhteista riippuen“korkoa” keskimäärin 2-4m3 hehtaarille vuodessa.Parin hil<strong>ja</strong>isen vuoden jälkeenkannattaa nyt nostaaainakin edellisen kaupanjälkeen kertyneet “korot”metsästä, vaikka pääomaanei olisikaan tarvettakajota.Risuista työtä -ei tulo<strong>ja</strong>Puhekielessä yleistynyt termi“risupaketti” hallituksenuusiutuvan energiantuesta puulle pitäisi kieltää.Kannattava <strong>ja</strong> metsänomista<strong>ja</strong>lletuloa tuova harvennusmetsienenergiapuunkorjuu perustuu edelleenrunkopuun koneelliseenkorjuuseen joko karsittunarankana tai karsimattomana.“Ongenvapa”-kohteidenkoneellinen korjuu eiole taloudellista. Se voi ollatukikelpoisessa kohteessaainoa järkevä vaihtoehtomaahan kaatamiselle, muttapieniläpimittaisen raivauspuunenergia-arvo eivastaa sen korjuukustannuksia.Monitoimikone onviivästyneeseen taimikonhoitoonliian järeä kone.Uudet tukiehdoteivät lupaaparannustaUudelleen vireillä olevanKemera-lain valmistelulähtee eduskuntaan jääneenlakiesityksen poh<strong>ja</strong>lta.Siinä sekä nykyinen hehtaaritukiettä keruun <strong>ja</strong> kuljetuksen7 euron tuki ovatmolemmat heikkenemässä.Nykyisellään tukea saahakkuun jälkeen rinnankorkeudeltaenintään 16cm metsiin. Uusissa ehdotuksissaenimmäiskeskiläpimittaon 13 cm. Sitä järeämmillekohteille tulisivain haketustuki osta<strong>ja</strong>lle.Kohdevaatimukset olisivatväljemmät <strong>ja</strong> tukea tulisiaiempaa järeämpiin kohteisiinmutta tuki olisi vain 2,5- 3 € kiintokuutiolle.Uusiutuvan energianosuus on määrä nostaaSuomessa 38 %:iin. Puullaon tässä merkittävä rooli.Energiapuun tarve tuleekaksin-kolminkertaistumaannykyisestä käytöstä.Kivihiilen <strong>ja</strong> maakaasunensi vuoden alusta voimaantuleva haittavero parantaaturpeen <strong>ja</strong> puun kilpailukykyä.Markkinoidenimua voidaan odottaa uusienlaitosten rakentamisen<strong>ja</strong> uusien tukimuotojen selkiinnyttyä.Energiapuuntuet metsäpäähän ovatmuuttumassa. Energiapuunkorjuun kilpailukykyriippuu <strong>ja</strong>tkossa enemmänenergiapuun hinnasta kuintukieuroista. Energiapuunhinta määräytyy pääosintienvarressa <strong>ja</strong> metsänomista<strong>ja</strong>nsaama kantorahatulopuolestaan korjuukustannuksista.Parhaitaenergiapuukohteita ovattaimikonhoidossa aikanaanylitiheäksi jääneetkohteet eivät risukotRami Tuohimaa puunkorjuukohteella.
6 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>MUHOSRatatie 41, 91500 Muhos(08) 533 1119Taimikaimikon-hoitokampan<strong>ja</strong>Nyt on taimikonhoidon aikaPertti Moilanen0400 283 301pertti.moilanen@mhy.fiMarkku Niemi0500 285 663markkuj.niemi@mhy.fiMuhoksen omatkotisivut avattuwww.mhy.fi/muhosMetsänhoitoyhdistys Muhos järjestäävuonna <strong>2010</strong> Muhoksenkunnan alueella taimikonhoitoatehneiden kesken kannustuskilpailun,jonka palkintona on raivaussaha.Kilpailuun osallistuvat kaikkiMuhoksen metsänhoitoyhdistyksenalueella vuonna <strong>2010</strong> Kemera-avustuskelpoisiataimikonhoitotöitätoteuttaneet metsänomista<strong>ja</strong>t.Kampan<strong>ja</strong>ssa mukanayhteistyössä Agrimarket <strong>ja</strong>Jonsered. Ota yhteyttä Perttiin taiMarkkuun <strong>ja</strong> kartoitetaan taimikkosihoidontarve.OSALLISTU JA VOITARAIVAUSSAHA!Tulossa syksyllänaisten raivaussahan ajokurssiNaisille suunnattu raivaussahan ajokorttikurssi. Järjestämme yhteistyössäOSAO:n Muhoksen yksikön kanssa naisille suunnatun raivaussahan ajokurssin16.-19.8.<strong>2010</strong> iltakurssina neljänä iltana. Kurssi sisältää teoriaa metsänhoidosta,sahan käyttöä <strong>ja</strong> huoltoa sekä käytännössä sahan käyttöä maastokohteella.Kurssin hinta on 65 €/osallistu<strong>ja</strong>. Kurssille mahtuu 18 opiskeli<strong>ja</strong>a.Kurssin opettajina toimii OSAO:n aikuiskoulutusosaston opetta<strong>ja</strong>t.Olemme avanneet kotisivut osoitteessa www.mhy.fi/muhos. Sieltä löydättietoa metsänhoitoyhdistyksestämme, a<strong>ja</strong>nkohtaisista asi-oista <strong>ja</strong>tapahtumista. Kotisivuilta voit lähettää yhteydenotto-pyyntöjä sekätyötilauksia. Käy tutustumassa sivuillemme.Halukkuudesta kurssille voit ilmoittaa Pertille p. 0400-283 301tai sähköpostiin: pertti.moilanen@mhy.fiTULE ROHKEASTI OPISKELEMAAN RAIVAUSSAHAN SALOJA KURSSILLEMME!Metsänhoitoyhdistys Muhos <strong>ja</strong>Oulun seudun ammattioppilaitostekivät yhteistyötä metsänistutuksessa.Metsänhoitoyhdistyksenkautta löytyi sopiva istutuskohde<strong>ja</strong> OSAO:n oppilaat kävivätkohteen istuttamassa. Maatalouspuolenpieneläinten koulutusohjelmanoppilaat istuttivat n.1,4ha ojitusmätätysalueen 2-vuotiaillakuusentaimilla. Kyseinenkohde oli ojitusmätästetty viimesyksynä.Oppilaat kävivät pienissäryhmissä harjoittelemassa metsänistutuksentöitä. Kaikkiaan n.30 oppilasta sai tuntumaa todellisellatyökohteella. Pieneläintenkoulutusohjelman oppilaat tutustuvatmetsätalouteen opiskelussaanlähinnä metsänuudistamisen,perkauksen <strong>ja</strong> taimikonhoidonaiheissa.OSAO:n O:n oppilaapilaat t metsänistutuksessaPottiputken käytön opetteluaistutustyökohteella.
MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>7Maisemaharvennuksenansiosta Utajärven kirkkonäkyy nyt Oulu-Ka<strong>ja</strong>ani -tielläkulkeville.Vanhatie 33, 91600 Utajärvi(08) 542 1280UTA-JÄRVITeuvo Murtovaara0400 283 023teuvo.murtovaara@mhy.fiTuomo Törrö0400 184 017tuomo.torro@mhy.fiUtajärven en taa<strong>ja</strong>man maisema-hakkuu kuu paransi ansi näkymiäUtajärven kirkonkylän näkyvyydenparantamiseksi <strong>ja</strong> avartamiseksitaa<strong>ja</strong>ma-alueelle tehtiin talvella<strong>2010</strong> Utajärven metsänhoitoyhdistyksentoimesta maisemaharvennus,jossa poistettiinaines- <strong>ja</strong> energiapuuta n. 8 hehtaarinalueelta, jolloin mm. taa<strong>ja</strong>manpalvelurakennukset <strong>ja</strong>vasta remontoitu Utajärven kirkkonäkyvät Oulu-Ka<strong>ja</strong>ani tielläkulkeville.Korjuukalustona toimivatMetsäkorjuu Mustosen monitoimikonePonsse- Beaver 10 metrinpuomilla <strong>ja</strong> ajokone 8-pyöränenPonsse Wisent 700mmrenkailla. Loppuraivauksen suorittivatyrittäjämetsurit. Maisemaharvennustapyritään <strong>ja</strong>tkamaanseuraavana talvena hyvänpalautteen vauhdittamana.Nuorten luonto- - <strong>ja</strong> metsäiltaKormun metsäpolullaTuomo Törrö <strong>ja</strong> Utajärven Op:n puolesta Vuokko Paso luovuttavatpalkintoa Petri Leskelälle.Nuoren metsänhoitokokilpailussa2009 löytytyi yi voitta<strong>ja</strong>Tuomo TörröMetsäSanomaMetsänhoitoyhdistys Utajärven <strong>ja</strong> Utajärven Osuuspankin palkinnoksinuorenmetsänhoitokisassa hankittu Jonsered RS44 raivaussahalöysi onnellisen omista<strong>ja</strong>nsa. Raivaussahan voitta<strong>ja</strong>ksivuoden 2009 kilpailun osalta arvottiin 27.1.<strong>2010</strong> Petri LeskeläKempeleestä.ONNEA VOITTAJALLE <strong>ja</strong> SEURAAVAAN KI-SAAN MUKAAN AIKOVILLE!Utajärven metsänhoitoyhdistys, Utajärven 4-H yhdistys <strong>ja</strong> Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan metsäkeskus järjestivätper<strong>ja</strong>ntaina 7.5.<strong>2010</strong> yhteistyössä metsä- <strong>ja</strong> luontoillan, jossa makkaran paiston lomassa käytiin läpimetsäkasve<strong>ja</strong>, metsäneläimiä, lintu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> metsätaitotehtäviä. Tapahtuma järjestettiin Kormunmetsäpolun maastossa.PS. Metsänhoitoyhdistys Utajärven <strong>ja</strong> Utajärven Osuuspankinyhteistyössä järjestämä nuorenmetsänhoitokilpailu <strong>ja</strong>tkuu myösvuonna <strong>2010</strong> nuoren metsänhoitotöitä tehneiden kesken kannustuskilpailuna,jonka palkintona on raivaussaha. Kilpailuun osallistuvatkaikki Utajärven metsänhoitoyhdistyksen alueella vuonna<strong>2010</strong> Kemera-avustuskelpoisia nuorenmetsänhoitotöitä toteuttaneetmetsänomista<strong>ja</strong>t.
8 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>KIIMINKITerveystie PL 16, 90900 Kiiminkipuh. (08) 816 1036Kiimingiimingin in metsättuottokunokuntoonoontimo.mikkola@pohjois-suomen.mhy.fimir<strong>ja</strong>.polo<strong>ja</strong>rvi@pohjois-suomen.mhy.fiTimo Mikkola0400 560 498Mir<strong>ja</strong> Polojärvi041 502 6640Kiimingiimingissä issä metsää omistavaOletkletko aikeissa myydä puuta?Kiimingin metsänhoitoyhdistyskerää parhaillaan valtakirjo<strong>ja</strong>puun yhteismyynteihin/toimituskauppoihintulevan syksyn <strong>ja</strong>ensi talven kohteisiin. Sinulla onmahdollisuus teettää maksutonpuunmyyntisuunnitelma, jossakartoitamme mahdolliset hakkuumahdollisuudet<strong>ja</strong> hakkuutavat.Tilastot <strong>ja</strong> tulokset osoittavatvaltakir<strong>ja</strong>kauppojen merkittävätedut puukauppojen toteutuksis-sa. Kysyntää eri puutavaralajeillaon. Hinnat määräytyvät markkinoilla,joilla pienetkin erät saavathintahyödyn leimikkokeskittymillä.Ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseemme.Puukauppa-asioitahoitaa toiminnanjohta<strong>ja</strong>Timo Mikkola p. 0400-560 498Kiimingin MHYHallitusMetsäkeskukset yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssaovat viime vuoden puolella käynnistäneet EUrahoitteisen“Toimiva metsä” hankkeen , jonkatavoitteena on etsiä keino<strong>ja</strong> metsätaloudenkannattavuuden kohentamiseksi.tärkeät asiat, näkökulmat <strong>ja</strong> odotukset.Tarveselvityksen jälkeen tehdääntilannearvio <strong>ja</strong> päätetään<strong>ja</strong>tkotoimista.Hallituksen jäsenet Jouni Isola, Juhani Paakkola <strong>ja</strong> Pentti JokikokkoNuoren metsän hoitokokilpailuratktkesi KiimingiimingissäissäKahden edellisen vuoden aikanaKiimingistä kerätyistä kelvollisistakemera hankkeista kilpailtiinarvontatuloksen voimallamoottorisahasta. Kaiken kaikkiaanhankkeiden, joita toteutettiinStora Enson <strong>ja</strong> Kiimingin Mhykautta kertyi lähes 500 hehtaaria.Arvonta suosi tällä kertaa pudasjärveläistäKalevi Jokikokkoa,jolle Stora Enson edusta<strong>ja</strong>Esko Hyttinen luovutti yhtiönlahjoittaman palkintosahan.Onnea voitta<strong>ja</strong>lle!Näitä kaatopaikko<strong>ja</strong> kyllä löytyyKiimingistä pilvin pimein. Kurkiselkä,Jääli, Laivakangas, Haipuskylä,Alakylä, kirkonkylä;kuljet metsissä missä vain, jossajonkinlainen tienpätkä tai kinttupolkumetsään johtaa, puskettuaroskatavaraa löytyy.Ja kaiken tämän mukavan lisäksi,roskat maastossa kuuluvatmaanomista<strong>ja</strong>lle.Oma lukunsa ovat kerättäväthakekasat. Ei varastopaikkaa ilman,etteikö niihin tungeta heinikoita,maalitörppöjä, televisioitaym. roinaa. Haketuksessamieluisia yllätyksiä…Esko Hyttinen (oik) Stora Ensoltaluovutti Kalevi Jokikokolle palkintosahanJuhani PaakkolaMetsäSanomaKiimingin metsänhoitoyhdistyksenaloitteesta järjestettiin hankkeentiedotustilaisuus 25.2.<strong>2010</strong>otsikolla “Metsätilat tuottokuntoon”.Tilaisuuden avasi juonta<strong>ja</strong>natoiminut Kiimingin metsänhoitoyhdistyksenhallituksenpuheenjohta<strong>ja</strong> Juhani Paakkola,minkä jälkeen projektipäällikköMikko Honkanen Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaanMetsäkeskuksesta selosti“Toimiva metsä” hankkeentavoitteita <strong>ja</strong> toimintatapo<strong>ja</strong>.Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan Metsäkeskuksenmetsänhoidonasiantunti<strong>ja</strong>El<strong>ja</strong>s Heikkinen kertoi kokemuksiayhteismetsistä <strong>ja</strong> Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan maanmittaustoimistontilusjärjestelypäällikköVisa Korhonen teki selkoa metsätilusjärjestelyistä.Kiiminginkunnanjohta<strong>ja</strong>n Jukka Weisellinkommenttipuheenvuoron jäl-keen käydyssä yleiskeskustelussapaikalla olevat Kiimingin metsänomista<strong>ja</strong>tlähes yksimielisestipitivät hanketta kiinnostavana.Niinpä Kiimingin kunta , Kiiminginseurakunta <strong>ja</strong> Kiiminginmetsänhoitoyhdistys jättivät8.4.<strong>2010</strong> Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaanmaanmittaustoimistolle yhteisenhakemuksen tarveselvityksentekemiseksi. Erityistä huomiotatarveselvityksessä pyydettiinkiinnittämään yhteismetsän perustamisenmahdollisuuteen.Tarveselvitys on maanomistajilleilmainen eikä sido mihinkään<strong>ja</strong>tkotoimenpiteisiin.Tarveselvityksessä selvitetäänhenkilökohtaisin haastatteluinmaanomistajien metsätaloudellisettoiveet <strong>ja</strong> tavoitteet. Käydäänläpi tiluksiin liittyvät erityisarvot,kuten soranotto, puustonkotitarvekäyttö, vesistö, mökki<strong>ja</strong> muu vapaa-a<strong>ja</strong>n virkistyskäyttösekä muut maanomista<strong>ja</strong>lleVäitetään, että Kiimingissä ei olisi kaatopaikkaaVäite on perätön!Mikko Honkanen“Tarveselvityksessäpyydettiinkiinnittämäänyhteismetsänperustamisenmahdollisuuteen.
MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>9Lämpöä, voimaa <strong>ja</strong>rakakenentamistaYliklikiimingiimingistäistäMetsätalontie 16, 93100 Ylikiiminkipuh. (08) 817 7045YLIKIIMINKIVesalan lämpölä valmistumassaRaimo Jokikokko0400 580152raimo.jokikokko@mhy.fiJuhani Heikkinen0400 287 288juhani.heikkinen@mhy.fiKiiminkiiminkijokijokivivarrarrenosayleiskyleiskaaaavaYlikiiminkiläisten perustamassa Yki HP&B <strong>Oy</strong>:ssä on kaikkiaan 10 osakasta. Yhtiönpäätoimialana ovat lämmön tuottaminen <strong>ja</strong> myös lämmön tuotta-miseen liittyvät muuttoiminnot sekä mahdollisesti myös kiinteistöhuoltoon <strong>ja</strong> rakentamiseen liittyvättehtävät.Juhani HeikkinenMetsäSanoma- Tarkoituksemme on lämmöntuottamisenlisäksi toimia kiinteistöhuoltoalalla<strong>ja</strong> siihen liittyvienrakennustehtävien osallamm. erilaiset valvonnat <strong>ja</strong> huoltotoiminnot,selventää hallituksenpuheenjohta<strong>ja</strong> Mikko Leskelä.Yhtiön perustaminen lähtiliikkeelle, kun Vesalan koulunlämmitys päätettiin toteuttaapääosin metsähakkeella. Tarjouskilpailunkautta urakka onsaatu yhtiön hoidettavaksi, lämmitysalkaa näillä näkymin elo-kuun alussa. Pelkästään tätä Vesalankoulun lämmitystä vartenei ole yhtiötä perustettu vaan tarkoituksenaon saada lisää vastaavanlaisiauusia lämmityskohteitaalueellemme. Ylikiimingissäolisi tällaisia hyviä kohteita keskustanalueella 2- 3 kohdetta <strong>ja</strong>järkevä kohde löytyisi myös teollisuusalueelta.Raaka-aineen yhtiön osakkaatottavat pääsääntöisesti omastametsästä <strong>ja</strong> ns. vararaaka-aineentoimitta<strong>ja</strong>ksi on lupautunut metsänhoitoyhdistys.Osakkailla onpaljon kokemusta alasta, kutenosakkaana mukana oleva MarkkuKirveso<strong>ja</strong> toteaakin:- Osakkailla on laa<strong>ja</strong>a kokemustaalasta sillä, osa lämmittäähakkeella kotitilaansa, osa toimiienergiapuun hankki<strong>ja</strong>na, osa toimiiyrittäjänä kiinteistöhuoltopuolella<strong>ja</strong> osa yrittäjänä maarakennuspuolella.Toiminnassa käytettävä kalustolöytyy osakkailla entuudestaan,on hakkureita, traktoreita,peräkärryjä, kuorma-auto<strong>ja</strong>,ruohonleikkureita jne. “Joskalusto ei riitä johonkin tehtäväänsitä hankitaan tai palveluaostetaan ulkopuolelta”, <strong>ja</strong>tkaaKirveso<strong>ja</strong>.Oulun kaupunki laatii parhaillaan osayleiskaavaaKiiminkijoen varteen, kaava-alue alkaa Kiiminginra<strong>ja</strong>sta ylettyen aina Juopulino<strong>ja</strong>lle asti. Kaava-aluemyötäilee Kiiminkijokea <strong>ja</strong> on leveydeltään 0,5 – 2 kmjoen molemmin puolin. Kaavan valmis-telussa ollaanmenossa erittäin pitkällä, kaava-luonnos on nähtävillä20.4. – 21.5.<strong>2010</strong>.Lopullisesti yleiskaavaehdotus tulee nähtävillä syyslokakuussa<strong>2010</strong>.Markku Kirveso<strong>ja</strong>lla on valmista hakettaodotamassa toimitusta Vesalaan. Hakkeenpalakoko on noin 4 cm.Juhani HeikkinenMetsäSanomaKaupungin laatimasta kaavastatehdään oikeusvaikutteinenkaava, joten vaikutusmahdollisuusmetsänomistajilla <strong>ja</strong>muilla maanomistajilla on juurinyt valmistelun eri vaiheissa.Kaavan valmistettua, asioidenmuuttaminen on vaikeaa,elikkä voidaan todeta, että kakkaon silloin jo housussa.Metsätalouden osalta metsätalouttaluonnoksessa rajoittavatlähinnä alueet, joilla onulkoilun oh<strong>ja</strong>ustarvetta <strong>ja</strong> alueet,joilla on ympäristöarvo<strong>ja</strong>.Ulkoilualueet painottuvat lähinnäasutusalueiden liepeille.Ympäristöarvot painottuvatluonnollisesti lähinnä Kiiminkijoenlähialueille. Pääosa metsäalueistapysyy kaavaluonnoksessanormaalissa metsätaloudenkäytössä.Kaavassa tullaan ehdottamaantasapuolisesti emätilat(1.1.1969) huomioon ottaen rakennuspaikko<strong>ja</strong>.Mutta on syytätarkistaa omalta kohdalta rakennuspaikat,koska kaava tuleeolemaan hyvin pitkälle sitova<strong>ja</strong> poikkeamat tulevat olemaanhyvin harvinaisia. Vakituisetasuinpaikat tullaan pääsääntöisestioh<strong>ja</strong>amaan asemakaava-alueille.Rakennuspaikko<strong>ja</strong> asemakaava-alueidenulkopuolelleon osoitettu kohtuullisesti <strong>ja</strong>kaavan tarkoituksena on, ettäkaavaa voidaan käyttää rakennusluvanmyöntämisen perusteena.Vapaa-a<strong>ja</strong>n asuntojenpaikat ovat lähinnä Kiiminkijoen<strong>ja</strong> Vepsänjoen varsilla. Kiiminkijoenrantojen vapaa-a<strong>ja</strong>nrakennuspaikat tarkentuvat lähiaikoina,kun tulvariskikartoitusvalmistuu.
10 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>IIHaminantie 8 91100 Iipuh. (08) 817 4222Metsänlannoituksen yhteishankeishanke e vuodelle <strong>2010</strong>Kangasmetsien lannoitusEero Alaraasakka0400-281 524eero.alaraasakka@mhy.fiSisko Mukka08-817 4222sisko.mukka@mhy.fiEnergiapuun oikeaopeaoppinenpinenvararastastoinointi on tärkeää!Iin Metsänhoitoyhdistys toimittaa Oulun Seudun Lämmön Iin laitoksilleenergiapuuta. Energiapuun oikealla varastoinnilla voidaan vaikuttaahakkeen laatuun erittäin paljon. Vettä ei kannata voimalaitoksenkattilassa polttaa. Näin ollen ranko<strong>ja</strong> varastoidaan kesän yli tienvarsivarastossa.Haketus tapahtuu pääosin talviaikaan kun lämmöntarve onsuurin. Erityistä tarkkuutta vaatii energiapuiden ajo, jotta kasaan ei joutuisiepäpuhtauksia kuten kiviä <strong>ja</strong> maata. Nämä ohjeet soveltuvat tokimuidenkin alueiden ohjeiksi.1. Älä pudota kuormaimen kouraa liian alas. Liian syvältä kouraistenpuiden mukana kuormaan tulee kiviä <strong>ja</strong> muita epäpuhtauksia maasta.Kivet <strong>ja</strong> maa-aines särkevät hakkurin terät <strong>ja</strong> aiheuttavat hankaluuksiamyös poltossa. Pienissä rungoissa on voinut lähteä juurakkomukana. Älä ota näitä mukaan. Ylimääräiset teräkustannuksetveloitetaan.2. Varastokasa on sijoitettava tien varrelle hakkurin kuormaimenulottuville enintään 2 metrin päähän ajotien reunasta mielellään lähtösuuntaannähden vasemmalle puolelle.(Ii)3. Varastokasa on sijoitettava mahdollisimman aukealle paikalle <strong>ja</strong> mielelläänmuuta ympäristöä korkeammalle kohoumalle tai mäelle. Näinluonnon kuivatusteho on paras mahdollinen.4. Varastokasan alle on laitettava mielellään poh<strong>ja</strong>puiksi rankanippuyms., jotta kasa ei ole maata vasten vaan ilma pääsee kiertämäänmyös kasan alta.5. Varastokasasta on tehtävä mahdollisimman iso <strong>ja</strong> korkea, jotta kuivatustehoon hyvä.6. Kasan etureuna (tyvet) on ladottava hieman etuno<strong>ja</strong>an lipalle, jottavesi <strong>ja</strong> lumi ei pääse tyvipäistä satamaan suoraan kasan sisään.7. Metsäteitä auki pidettäessä lunta ei saa lingota kasaa vasten, koskasiinä menee herkästi myös kiviä <strong>ja</strong> muita epäpuhtauksia kasan sisään.Myös lämpöarvo heikkenee.8. Tyvet samaan suuntaan. Hakkuujätteet eivät kelpaa.9. Pienet erät vain, jos saman tien varrella on muitakin kaso<strong>ja</strong>.10. Kasat on peitettävä. Peitepaperia saa Asematien laitokselta.(Ii)11. Vältä kaso<strong>ja</strong>, joissa on vain ohuita paju<strong>ja</strong> ym., koska ne keräävätherkästi kosteutta.12. Haapa aisattava eli pinta rikottava, jotta se kuivuisi. Moto yleensäpystyy sen tekemään.“Yhtä vanhaanhat”Reino Tiiro 81 vuotta <strong>ja</strong> metsä 77 vuotta. Erittäin laadukas männikkö. johonisäntä toivoo Sampo-käsittelyä (harvennusta) Iin mhy:n toimesta. Puustonppa 28 <strong>ja</strong> pituus 14 m, joten kuutiomäärä on 200 m 3 /ha. Hakkuussa jätetäänpääosin isoimmat kasvavimmat puut <strong>ja</strong> otetaan pois n. 60 m 3 /ha.- Typpilannoitus, lannoitteenaPREMIUM TYPPI 27 tai SUO-MENSALPIETARI- Lannoituksen vaikutusaika 7 –10 vuotta- Parhaita lannoituskohteita ovatmustikka- <strong>ja</strong> puolukkatyypin yli40 vuotiaat harvennetut kasvavathyvälaatuiset männiköt- Puusto järeytyy nopeammin,mikä lisää tukin määrää- Lisäkasvun arvo nykyhinnoilla500 € - 700 €- Lannoituskustannus sisältäensuunnittelun <strong>ja</strong> toteutuksen 230€ – 280 €/ha + alv.- Gps-oh<strong>ja</strong>uksella lannoitteet oikeaanpaikkaan. Ks. kuvan jälki.- Lannoituskuvioiden tarkastelutoimistolla. Tarpeen tullen maastossa.Tarkempi kustannusarvio<strong>ja</strong> valtakir<strong>ja</strong> kesäkuussa.Lannoituskulu on vähennyskelpoinenverotuksessa <strong>ja</strong> arvonlisäveroarvonlisäverotuksessa.Lannoitus toteutetaan yhteishankkeenahelikopterilevityksenä.Levitys on aikataulutettu elokuulle.Alustavat (ei vielä sitova) lannoitussuunnitelmatilaukset 15.6.<strong>2010</strong> mennessäpuh 0400-281524 tai sähköpostilla eero.alaraasakka@mhy.fiTaimikaimikon-perkausLehtipuu vesoo kannoista nopeaan<strong>ja</strong> kasvaa ensimmäisinä vuosinamännyn ohi <strong>ja</strong> saattaa tukahduttaahyvän taimikonalun.kesällä on syytä käydä raivaussahallaläpi tällaiset alueet <strong>ja</strong>poistaa <strong>lehti</strong>puut. Siten saadaansyntymään tuleville sukupolvillehyviä arvokkaita metsiä. Josvesakko pääsee vallalle <strong>ja</strong> havupuutaimikkotuhoutuu, ylettyyvahinko 80 vuoden päähänsaakka. Taimikonperkaus soveltuukaikille, esim. vävypojilleym. <strong>ja</strong> siihen käy myös pienemmätraivaussahat (35 cm 3 ). Metsäkeskusjärjestää tänä vuonnaaiheeseen liittyvän kilpailun.Taimikkometsistä on kesällä syytäpoistaa <strong>lehti</strong>puut. Jos vesakkopääsee vallalle <strong>ja</strong> havupuutaimikkotuhoutuu, ylettyy vahinko 80vuoden päähän saakkaIin metsänviljelyihin tutustumassaPäämetsänhoita<strong>ja</strong>t tutustuivat Iin metsänviljelyihin.Kuvassa Mikko Hyppönen Metlasta, Jorma Vierula Etelä-Poh<strong>ja</strong>n-maalta,Antti Yrjänheikki Lapista <strong>ja</strong> Niilo Piisilä Pohjois-Poh-<strong>ja</strong>nmaalta. Ihmetyksenkohteena 23 vuotias männikkö, jossa on 170 m 3 puuta hehtaarilla.Metsämyyrän tekosia Iissä AlarannallaMetsämetsämyyryrävaurioittanuttaimikoitaRunsasluminen talvi on oh<strong>ja</strong>nnutmyyriä syö-mään taimienlatvakas-vaimia ainakin Iissämuutamissa kohteissa.Myyrät viihtyvät heinäisilläalueilla <strong>ja</strong> runsastuessaan muunravinnon määrä vähenee, jolloinlumen alla olevat taimet alkavatkiinnostaa. Silmujen syönti <strong>ja</strong> latvakasvaimenkaluaminen <strong>ja</strong> katkaiseminenhäiritsevät latvuksenkehitystä.Männyllä kärkisilmun <strong>ja</strong>/tailatvakasvaimen menettämisestäon seurauksena latvanvaihto <strong>ja</strong>mahdollisesti runkomutkia. Latvanvaihtojättää runkoon laatuvian.Kuusi selviää latvavioituksestaparemmin. Kuuselle vioittunutlatvakasvain korvautuuyleensä vioituskohdan alapuoleltakasvuun lähtevästä leposilmusta.Tällöin runkoon ei jää laatuvikaakuten männyllä. Männikötelpyvät <strong>ja</strong> tuho häipyy näkyvistä.Onneksi vikakohta si<strong>ja</strong>itseeaivan puun tyvellä.
Yli-Iissä rikottiinennätyksiäVaikka vuosi 2009 oli ennätyksellisenhil<strong>ja</strong>inen puukauppavuosi,erilaisissa hoitotöissä kutenNuoren metsänhoidossa,energiapuun keruussa <strong>ja</strong> ojituksessavuosi 2009 oli kuitenkinYli-Iin Mhy:n toimialueella ennätyksellisenvilkas. Nuoren metsänhoidon työmäärä oli 537 ha.Energiapuuta kertyi kaikkiaanreilut 10 000 m 3 . Kunnostusojitustatehtiin n. 40 km. ValtionKEMERA varo<strong>ja</strong> vuoden 2009aikana Yli-Iin alueella käytettiinliki 340 000 €.Mikko Mäkelä0400 285 943mikko.makela@mhy.fiToivontie 1 91200 Yli-IiAnita Keskikallio0440 170 161anita.keskikallio@mhy.fiMetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>YLI-II11Mhy Yli-Iin vuoden 2009 tehtyjen nuoren metsähoito-hankkeiden keskenarvotun raivaussahan voitti Simo Hökkä. Palkintona olleen raivaussahanlahjoitti Nordea. Sahan arvonta suoritettiin 23.päivä maaliskuuta pidetyssävaltuuston kevätkokouksessa.Yli-Ili-Iin in metsänhoitoyhdistyhdistys s järjestäämetsänomistajille kesäresäretketkenenAhvenanmaalle 12.8.-15.8.<strong>2010</strong>.Tarkemmat tiedot ilmoitamme kesäkuunRantapoh<strong>ja</strong>ssa. Seuraa ilmoittelua!Soittele <strong>ja</strong> kysy lisää <strong>ja</strong> varaa matkasi ajoissa044-0170161, 0400-285943, 040-7252610Nuoren metsän hoita<strong>ja</strong> ansaitulla tauolla - läskillä ne savottahommat luonnisti ennenkin <strong>ja</strong> kun vielä muistaanmh nyrkkisäännön, että työn jälkeen metsässä hirven pystyy 70 metriin ampumaan, niin hyvä tulee.Ojituksessa tehty laskeutus allas voidaan hyödyntää myös palvelemaan virkistyskäyttöä, kutentässä allas uima-altaana tai kirjolohien kasvatusaltaana <strong>ja</strong> kaivumaat pulkkamäkenäMetsänhoitoyhdistyksien urakoitsijoille, yrittäjämetsureille <strong>ja</strong> työsuhteiselle henkilöstöllejärjestettiin 6.5.<strong>2010</strong> Vallinkorvassa yhteistyöpäivä. “Yhdessä tekemällä tuloksiin” –aiheestaluennoi Riitta-Liisa VäisänenNuoren metsän hoidon kilpailuYli-Iin metsänhoitoyhdistys järjestää vuoden <strong>2010</strong> aikana tehtyjen nuorenmetsänhoitohankkeidenvälisen kilpailun, jossa palkintona arvotaan raivaussaha. Sahan tälle vuodelle on lupautunutsponsoroimaan Metsäliitto osuuskunta.
12 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>Isokatu 70, 90120 Oulu(08) 547 2035Kirkkotie 4, 90830 Haukipudas(08) 547 2035OULU-SEUTULehmäjengehmäjengi i kesälaitumilleAnna Taskila040 579 6225anna.taskila@mhy.fiJuho Kuukasjärvi0400 124 564juho.kuukas<strong>ja</strong>rvi@mhy.fiMikko Harju040 719 7640mikko.harju@mhy.fiMetsäkeskuksen edusta<strong>ja</strong>tSipolan läksiäistilaisuudessa.Sei<strong>ja</strong> Torvela(08) 547 2035, 044 579 6226sei<strong>ja</strong>.torvela@mhy.fiToimihenkilöt ovat kesälomalla seuraavasti:Mikko Harju 28.6. - 24.7.<strong>2010</strong>Juho Kuukasjärvi 28.6. - 9.8.<strong>2010</strong>Anna Taskila 28.6. - 24.7.<strong>2010</strong>Kesälomien aikana päivystää puh. n:o 08-5472035,johon voitte ottaa yhteyttä kiireellisissä metsäasioissa.Haukiputaallavahdin vaihaihtoMetsänhoitoyhdistys OulunSeudun metsäpäivä pidettiin21.4.<strong>2010</strong> Isoniemen leirikeskuksessa.Metsänomista<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> yhteistyökumppanittutustuivat toiminnanjohta<strong>ja</strong>Mikko Harjuun,joka <strong>ja</strong>tkaa vapaalle jäävän JuhaSipolan työtä Haukiputaalla.Juha Sipola kiittää hyvästä yhteistyöstämetsänomistajia, urakoitsijoita,yhteistyökumppaneita<strong>ja</strong> erityisesti työkavereitaanSei<strong>ja</strong>a, Annaa, Mikkoa <strong>ja</strong> Juhoa.Metsänomista<strong>ja</strong>liitonedusta<strong>ja</strong>t Pekka Saikkonen<strong>ja</strong> Jukka Aulaläksiäistunnelmissa.OTTAKAA YHTEYTTÄ PUUKAUPPA-ASIOISSA.TUKKIPUULLA VARSINKIN ON KOVA KYSYNTÄ! TÄMÄNVUODEN LOPPUUN MENNESSÄ TEHDYISTÄ KAUPOIS-TA ON MAHDOLLISTA SAADA 25% VEROALENNUS.VEROALENNUS VAIKUTTAA KANTOHINTOIHIN HUO-MATTAVASTI, ESIM TUKILLA n.3 E/M3Mhy Oulun seuduntoimihenkoimihenkilöidenilöidenvastuualuemuutastuualuemuutoksetOulunsalo siirtyy Anna Taskilallevastuualueeksi. Annalla on siis vastuualueenaantämän jälkeen Kempele,Oulunsalo <strong>ja</strong> Oulujoen eteläpuoliOulusta. Mikko Harjulla Haukipudas<strong>ja</strong> Oulujokisten ulkolohkotUtajärvellä <strong>ja</strong> Ylikiimingissä. Juhollasäilyy edelleen Hailuoto <strong>ja</strong> Oulujoenpohjoispuoli Oulusta: LisäksiJuho auttaa Mikkoa ulkolohkoilla.Kuvassa vas. Juho Kuukasjärvi, AnnaTaskila, Juha Sipola, Sei<strong>ja</strong> Torvela<strong>ja</strong> Mikko Harju.
Vieraskirjoitta<strong>ja</strong>MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>13Nostetaan kororot ot metsästäIhmettelin kerran Sallan yhteismetsän miehille miksi yhteismetsä huononhinnan aikana myi niinkin paljon. Yhteismetsän miehet sanoivat, ettäeivät he kajoa pääomaan. He nostavat vain korot. Joskus korko onhuonompi <strong>ja</strong> joskus parempi, mutta tuloa kumminkin.Vastaus antoi a<strong>ja</strong>ttelemisenaihetta. Siinä on kestävänmetsätalouden perustotuus.Lopputuloksena onpitemmän päälle metsäntasainen ikärakenne, tasaisethakkuumahdollisuudet<strong>ja</strong> tulot. Paljonko sitä korkoakertyy? Metsän kasvuaon päällepäin melkovaikea arvioida. Metsätaloussuunnitelmakyllä auttaa.Muutokset puumäärissäovat hitaita <strong>ja</strong> metsänkuva on vuodesta toiseenmelko muuttumaton. KuitenkinPohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaanmetsät kasvat keski-määrin 3 - 4 m3 hehtaarillejoka vuosi. Tarkka luku olisi3,8. Siinä ovat taimikotkinmukana. Jos 50 metsähehtaarintilalla edellisestähakkuusta on esimerkiksikolme vuotta, on metsäänkertynyt korkoa 450 - 600m3. Sen verran voisi hakatakajoamatta pääomaan.450 m3 on jo riittävän kokoinenmyyntierä.Koron laskemisensi<strong>ja</strong>sta hakkuita voisuunnitellatoiseltakin poh<strong>ja</strong>ltaPieni aivovoimistelu: Isännälläon 100 hehtaaria kasvullistametsää. Hän teettää<strong>ja</strong> myy 500 m3 leimikon, 2hehtaaria aukkoa <strong>ja</strong> siitäläheltä harvennuskuviot.Aukko hakataan <strong>ja</strong> muokataan.Seuraavan vuonnahän sitten istuttaa sen. Samanavuonna 2012 hänmyy taas 2 hehtaarin aukon,muokkauttaa <strong>ja</strong> istuttaasen.Näin hän <strong>ja</strong>tkaa 20 vuotta<strong>ja</strong> luovuttaa metsän po<strong>ja</strong>lleen.Uusia taimikoita onsyntynyt 20 hehtaaria <strong>ja</strong>muita metsiä on harvenneltutarpeen mukaan. Hoitotyöteivät ole ylivoimaisia<strong>ja</strong> metsästä tulee säännöllisestitulo<strong>ja</strong>, joilla voi teettääkintöitä. Poika <strong>ja</strong>tkaasamaa rataa <strong>ja</strong> samoin hänenjälkeläisensä. Kun 100vuotta on kulunut, voi silloinenomista<strong>ja</strong> aloittaa siitämistä esi-isä v <strong>2010</strong> aloitti2 hehtaarin aukolla.Entäpä sittenkolmas vaihaihtoehoehtoSe on kertakäyttömetsä.Säästetään vuodesta toiseenpahan päivän varalle.Tai yritetään sitten ajoittaapuun myynti korkeimpaanhuippuun. Isosta leimikostasaa myös hieman paremmanhinnan. Sitten kerrallahakataan tilan vanhatJukka Aulametsät, mutta joudutaankerralla niin suuriin istutusmääriin,ettei oma väkipysty niitä hoitamaan.Toki metsänhoitoyhdistyksestäsaa istuttajia <strong>ja</strong> karummatmaat voi kylvää taijättää siemenpuita. Seuraavaksipitäisi huo<strong>lehti</strong>a näidenistutusalueiden taimikoidenhoidosta, heinäämisistä<strong>ja</strong> vesakoiden perkaamisesta,jos haluaa saadataimet nousemaan. Suurillapinta-aloilla tehtävä onylivoimainen <strong>ja</strong> vieraallateettäminen maksaa. Tukeakinsaa, mutta vastaisoihin taimikoihin. Lopputuloson helposti se, ettäisojen hakkuualojen jälkityötjäävät hunningolle. Sehyöty, joka isosta leimikostaon saatu, hupenee hoitokuluihin,kun itse ei ehditehdä tai sitten lopputuloksenaon vesakosta kärsivätaimikko.Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaallaon 30 000 metsänomista<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> yhtiöiden puunostot korkeimmillaanvuonna 2007n. 3,5 miljonaa kuutiometriä.Se on vain n 115 m3metsänomista<strong>ja</strong>a kohti.Tällaisia korkean hinnanhuippu<strong>ja</strong> soisi olevanusein, mutta niitä sattuu10- 20 vuoden välein . Niidenvaraan ei voi puukauppaajättää. Monen kohdallane huomataan vasta kunne ovat menneet. Kannattaamieluummin nosta korko<strong>ja</strong>niin kuin Sallan miehet.Mietiskeli Jukka Aula“Hoitotyöt eivät ole ylivoimaisia<strong>ja</strong> metsästä tulee säännöllisestitulo<strong>ja</strong>, joilla voi teettääkin töitä.MTK siirtää puukaupan uuteen aikakakautauteenMTK perustaa sähköisen puumarkkinapaikan. Hanke käynnistetäänvälittömästi. Sähköinen puumarkkinapaikka parantaa huomattavastipuumarkkinoiden läpinäkyvyyttä <strong>ja</strong> kilpailua sekä alentaa puunhankinnan kustannuksia, sanoi MTK:n puheenjohta<strong>ja</strong> Juha Marttila OP-Pohjola-ryhmän valtakunnallisessa metsäpäivässä Salossa 27.5.<strong>2010</strong>.Marttilan mukaan sähköinenpuumarkkinapaikkatarjoaa uuden innovatiivisenpalvelumahdollisuuden,jota Suomessaei ole puukaupassaaiemmin lainkaan hyödynnetty.Lisäksi palvelutukee osaltaan erinomaisestimetsäalan tarvitse-mia rakenteellisia uudistuksia<strong>ja</strong> parantaa metsäyrittämisenmahdollisuuksia.“On valitettavaa, ettäpuun osta<strong>ja</strong>t ovat erittäinhaluttomia sähköisen puumarkkinapaikankehitystyöhön.Hankkeella tähdätäänkoko metsäsektorintoimintaedellytysten parantamiseen,”toteaa Marttila.- Metsänomistukseenperustuva yrittäminen onedelleen lapsen kengissä.Metsäsektorilla meneilläänoleva rakennemuutos luokuitenkin runsaasti yrittämisenmahdollisuuksiamyös metsätalouteen. Lisäksimuuttuva metsänomista<strong>ja</strong>kuntatarvitseeyhä enemmän tavoitteidensamukaisia metsäomaisuudenhoitopalveluita.- Menestyvän metsäyrittäjyydentaustalla ovat samatperusainekset kuinmuussakin yrittäjyydessäeli kannattavuus, liiketoimintaosaaminen<strong>ja</strong> innovaatiot.Metsäyrittämisenhalu lähtee ennen kaikkeayksilöstä, mutta yhteiskuntaluo päätöksillään raamityrittämiselle. Metsätilarakenteenkehittämiseen <strong>ja</strong>metsänomistajien keski-iänalentamiseen vaikuttavattoimenpiteet parantaisivatmerkittävästi metsäyrittämisentoimintaedellytyksiä.Työkalut näiden tavoitteidensaavuttamiseksiovat olemassa, vaikutuksetvaltion talouden kannaltaovat neutraalit <strong>ja</strong> pitkälläaika välillä jopa positiiviset.Valtiovallalta tarvittaisiinnopeita <strong>ja</strong> sitovia päätöksiämetsäsektorin toimintaympäristönturvaamiseksi,Marttila sanoo.Metsäyrittämisen mahdollisuuksialöytyy tällähetkellä eniten puumarkkinoilta.Metsäteollisuudenkannattaisi kilpaili<strong>ja</strong>maidemmetapaan siirtyänykyisestä pystykaupastatienvarsikauppaan.Tällöin puunhankintayrityksettai metsänomista<strong>ja</strong>ttoimittaisivat puuntien varteen. Tienvarsikauppatoisi vakauttapuumarkkinoille, toteaaMarttila.Lisätieto<strong>ja</strong>:puheenjohta<strong>ja</strong>Juha Marttila,050 341 3167
14 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>Metsätalous <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lostusLavajussiajussiei ole mikään Hullu-JussiKolme vuotta sitten aloitti ylikiiminkiläissyntyinen Jussi Inkala lava-alanyrittäjänä, perustettiin Kiiminkiin LavaJussi osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikkaon edelleen Kiiminki mutta “päärantteena” on vanhan Ylikiiminginpuolella oleva Ahmasjärven yrityspuisto. Vaikka lama on koetellut lähesmeitä kaikkia, LavaJussin liikevaihto on moninkertaistunut.Juhani HeikkinenMetsäSanomaNykyisin joka paikassa puhutaanekologisuudesta <strong>ja</strong>kierrätyksestä. Rahtilavojenkauppahan on kierrätystäparhaimmillaan <strong>ja</strong> sitäkautta luonnonvarojensäästämistä. Jussi Inkalanmielestä on sulaa hulluuttavalmis tuote (rahtilava)hakettaa <strong>ja</strong> polttaa, tällaistahölmöläisten hommaaon Inkala kuullut jossaintehtävän.Inkala ostaa <strong>ja</strong> kerää lavo<strong>ja</strong>,kor<strong>ja</strong>a rikkinäiset <strong>ja</strong>myy tuotteet eteenpäin niitätarvitseville. Jopa ns. kertakäyttölavo<strong>ja</strong>voidaan tällätavalla kierrättää muutamankerran. KatsellessaInkala ostaa <strong>ja</strong> kerää lavo<strong>ja</strong>, kor<strong>ja</strong>a rikkinäiset <strong>ja</strong> myy tuotteet eteenpäin niitä tarvitseville. Jopans. kertakäyttölavo<strong>ja</strong> voidaan tällä tavalla kierrättää muutaman kerran.Ahmasjärven toimitilojenpihalla lavakaso<strong>ja</strong>, tuleeilmi, että osa lavoista onkiertänyt jo kolmekymmentävuotta <strong>ja</strong> ovat vieläkinhyväkuntoisia. Nykyisinyhtiö työllistää 4-5 henkilöä<strong>ja</strong> lisäksi muutamayksityisyrittäjä hankkii lavo<strong>ja</strong>yhtiön tarpeisiin.Yhtiö työllistää omankuorma-autokaluston lisäksimyös kuljetusyrityksiä,jotka rahtaavat lavo<strong>ja</strong>ympäri Suomea silloin, kunyhtiön oma kalusto ei ehdiniitä kuljettaa. Yhtiön kehittymisenrajoittavana tekijänäInkala toteaa olevanlavojen määrän, rivien välistävoi aistia, että katseitaon suunnattu aina Baltiaanasti. Myös ihmisten aktiivisuuslavojen kierrätyksensuhteen edesauttaa materiaalinhankinnassa. Olisikotässä esim. kylätoimikunnilleuusi tulonlähde, kootaankyläläisten lavat yhteen<strong>ja</strong> toimitetaan könttänäsitten Inkalan Jussille.“Lama-aika tuo alalleuusia yrittäjiä, joista osa eitoimi rehellisellä poh<strong>ja</strong>lla”,toteaa Jussi Inkala.Mutta kantapään kauttamaksetut oppirahat ovatopettaneet Inkalaa.“Taustat kauppakumppaneistayritetään tarkistaa”,<strong>ja</strong>tkaa Inkala.Yritys on laajentanut toimintaaviime aikoina mm.vuokraamalla pientä kaivinkonetta.Harrastuksena Jussi Inkalaon pelannut jääkiekkoamuun muassa meidänmetsämiesten kanssa keskiviikkoisinJäälihallissa.Kevät on kuitenkin ollutkiireistä aikaa vai onko ollutsyynä tehty hattutemppu,niin jäävuorot ovat jääneettämän kevään aikanaInkalan osalta vähiin.“Pölökky sahhaa”Airisniemellä si<strong>ja</strong>itseva Ruukki Groupin omistuksessa ollut Lappipanelinsaha liitettiin Pölkky Konserniin viime vuoden marraskuussa toteutuneenliiketoimintakaupan yhteydessä. Hankinta oli Pölkky <strong>Oy</strong>:lle yksi, sen yli40-vuotisen historian, merkittävimmistä päätöksistä. Pölkky yhtiöidentuotantokapasiteetti kasvoi 30 %. Lappipanelin toimintaa <strong>ja</strong>tkamaanAirisniemellä perustettiin Kitkawood <strong>Oy</strong>, jonka omistajina ovat Pölkky<strong>Oy</strong>:n pääosakkaiden seuraava sukupolvi. Järjestelyn tarkoituksena oliluoda valmiuksia Pölkky <strong>Oy</strong>:n tuleville sukupolvenvaihdoksille.Tuotantokapasiteetin kasvattaminenyhdellä kolmasosallamerkitsee myösvastaavaa lisäystä raakaaineenhankinnassa. Tässäuudessa tilanteessa Pölkky<strong>Oy</strong>:n sahojen sahapuunkäyttö nousee 900 000 kuutiometriin.Raaka-aine tullaan <strong>ja</strong>tkossakinhankkimaan suurinpiirtein samalta alueeltakuin aikaisemminkin.Puunhankinnasta vastaavahenkilöstökin on lähessama kuin aikaisempienkahden eri yhtiön henkilöstö.Organisaatiota on uudistettusiten, että ostoalueitaon hieman tarkennettu<strong>ja</strong> tehtävänkuvia muutettu,myös korjuu- <strong>ja</strong> kuljetusyrittäjienkanssa on toteutettujärjestelyjä jotka paremminsoveltuvat uuteentilanteeseen.Perusasiat eivät kuitenkaanole muuttuneet miksikään.Pölkky <strong>Oy</strong>:n tärkeimpänätavoitteena onedelleenkin pitää tuotannotyllä kaikissa suhdannetilanteissa.Ei äsken koettulama eikä edes ahtaajienlakko johtaneet siihen tilanteeseen,että henkilöstöäolisi lomautettu. Lähellä seoli, se myönnettäköön,mutta onneksi taasselvittiin.Viime vuoden tulosPölkky <strong>Oy</strong>:ssä ei olluttappiollinen, toki ei kovinvoitokaskaan, mutta velvoitteistasuoriuduttiin,hyvä niin tässä tilanteessa.Nyt maailmantalous onpikkuhil<strong>ja</strong>a selkiytymäänpäin <strong>ja</strong> sahatavaran markkinatilanneon vakiintumassa.Kysynnän <strong>ja</strong> tarjonnantasapaino alkaa ollakohdallaan. Sahatavaranhinta alkaa nousta kuopastajohon se syöksyi viimevuoden aikana.Puuta tarvitaan <strong>ja</strong> sitäostetaan. Pölkky Metsänpuuvarannot ovat a<strong>ja</strong>nkohtaannähden lähes normaalillatasolla suhteutettunatuotantoon, mutta syksyyn<strong>ja</strong> ensi talveen tarvitaanmänty- <strong>ja</strong> kuusitukke<strong>ja</strong> vieläpaljon. Puukauppa onalkuvuonna ollut lähesyhtä hil<strong>ja</strong>ista kuin viimevuonnakin <strong>ja</strong> suotavaa olisi,että kauppa pikkuhil<strong>ja</strong>aviriäisi.Hintataso niin tukillakuin kuidullakin on hyvä <strong>ja</strong>kysyntää on kaikille puutavaralajeillemyös energiapuulle.Pölkky <strong>Oy</strong>:n kolmeeri sahaa mahdollistavatentistäkin monipuolisemmattavat sahapuun <strong>ja</strong>lostukseen<strong>ja</strong> sitä kautta kilpailukykyisenhinnoittelun.Taakse jäävän lamanaikana otimme tunnuslauseeksemme“Pölökky sahaa”<strong>ja</strong> se pitää edelleenkin.Tervetuloa hyville puukaupoille.Hannu Virranniemi,MetsäpäällikköPölkky Metsä <strong>Oy</strong>
MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>15IIN TUKKILAISKISAT Iin Raasakkakoskila 3.7.<strong>2010</strong> klo 14.00 -18.00 koko perheen tapahtumaTUKKILAISLAJIT sauvonta, joukkuesoutu, rullaus, koskenlasku,maraton. Ohjelmaa kaikenikäisille <strong>ja</strong> –kokoisille. Tapahtumanjuontaa <strong>ja</strong> yleisöä viihdyttää imitaattori Ari Kettukangas(Tukkilaislajeihin ilmoittautumisetEero Alaraasakka 0400-281524. )HAASTE YRITYKSILLE JA YHTEISÖILLE KIRKKOVENESOUTUUN.Pipelife Ympäristö Iin Propipe haastaa yritykset <strong>ja</strong> yhteisötosallistumaan tapahtumaan <strong>ja</strong> kirkkovenesoutuun.(Lisätietoa <strong>ja</strong> ilmoittautumiset Risto Tolonen050 395 0304 tai Pekka Ra<strong>ja</strong>la 040 571 3795).LÖYTYYKÖ MIETAALLE VASTUSTA? Tule <strong>ja</strong> haastahiihtolegenda, kansanedusta<strong>ja</strong> Juha Mieto halonhakkuukisaan.(Ilmoittautumiset Risto Tolonen 050 395 0304).TUKKILAISTANSSIT Iin Rantakestilässä Piipun juurella klo 20.00www.kuningas<strong>ja</strong>tka.fiTervetuloa! Tule viettämään kesäinen tapahtumapäivä Iihin!Tee metsäkauppa kanssamme.Maksamme sinulle koko puun.Jaakko VisuriHankintaesimiesIi, Yli-Ii, Haukipudas, Hailuoto, Kiiminki,Ylikiiminki, Oulu, Oulunsalo, Kempele,Muhos, Utajärvi, VaalaGSM 044 251 7207<strong>ja</strong>akko.visuri@junnikkala.comMetsä merkitsee meille yhteistä tulevaisuutta020 772 9250• 020 772 9251 • MTK onmetsänomista<strong>ja</strong>nVAHVIN EDUNVALVOJA.Pidetään kiinni suomalaisesta metsästä!LIITY JÄSENEKSIwww.mtk.fiUUTUUS! Laakerit <strong>ja</strong> voimansiirto, maatalouteen <strong>ja</strong> teollisuuteen.Meiltä myös raskaan kaluston renkaat <strong>ja</strong> rengastyöt.Höyläys- <strong>ja</strong> sorvauspalveluaHöyläyspaveluVeikko HuttulaYlikiimingintie 579Huttukylä 90900 KiiminkiPuh. 0500 128 820, (08) 816 8500Iin Metsätyö <strong>Oy</strong>MetsäalankokonaisurakointiaKannoltatehtaalleP. 0400 391 855Nauti metsäsituotostaPuunmyynti on luonteva osa metsäomaisuudenhyvää hoitoa. Kun huolehditmetsästäsi <strong>ja</strong> myyt puuta metsäsuunnitelmasimukaisesti, turvaat puustosi kasvun sekätasaisen tulovirran itsellesi myös tulevaisuudessa.Juuri nyt Metsäliitto ostaa ensisi<strong>ja</strong>isestikesäkorjuuleimikoita <strong>ja</strong> hankintapuuta.Kysy lisää jäsenpalveluistamme.Oulun piiritoimistop. 01046 28400Oulun kaupunkitoimistop. 040 164 0000www.metsakori.fi
16 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>A. Orava a.y.Haukipudas040 7673 3710400 700 924Energiapuun osto <strong>ja</strong> korjuu VapolleAinespuun korjuuKoneurakointi L. KeräläTyrnävä, puh 040 356 3031YMPÄRISTÖTARMO“Me suunnittelemme <strong>ja</strong> toteutammePIHANPUIDEN KAATOMetsänhoitopalvelutPekka Kokko 040 756 8423Viherrakentaminen<strong>ja</strong> -suunnitteluMikko Saikkonen 040 508 1416Hiukkavaaran kasarmit H 2, 90670 Ouluwww.ymparistotarmo.fiTERVANTIEN LÄMPÖ OYKiertotie 11 Utajärvi• Lämmöntuotanto• Energiapuun ostoOSTAMME ENERGIAPUUTAOULUJOKIVARREN ALUEELTAKysy lisää:Markku Mustonen puh. 0400 585 754Jukka Koistinen puh. 050 583 1465Juha Moilanen puh. 0400 180 480METSÄKONE-URAKOINTIT:mi Lauri Outilap. 040 766 0311• Sirkkelisahaustasiirrettävällä kalustolla• Puutavaran kuljetusta• ErikoispuutavaraaEero HuttulaHuttulantie 45, 90900 KiiminkiPuh. 0400 383 283METSÄKONEURAKOINTIR. Tuohimaa KyNäätämönku<strong>ja</strong> 1, KIIMINKI0400 585 080Vaalan Monipalvelu <strong>Oy</strong>• Ojitukset• Perustusten kaivut• Maanrakennustyöt <strong>ja</strong> ha<strong>ja</strong>-asutusalueenjätevesijärjestelmien rakentaminenkokonaisurakkana edullisesti• Toimitamme hiekkaa, soraa, mursketta, ruokamultaaPuh. 08-8106 124, 040 5344 699, 050 5405 983Aukotonta metsäosaamistaInnofor Finland <strong>Oy</strong> on metsäpalveluyritys,joka hoitaa metsäsi toiveitasivastaten.Ylä- <strong>ja</strong> laatuharvennusten sekä luontaisenuudistamisen kauttametsänkäsittelymallimme ontaloudellisesti ylivoimaisin,<strong>ja</strong> metsäsi virkistysarvot säilyvät.METSÄNOMISTAJAVaraa nyt ilmainen metsäkäyntiniin suunnitellaan yhdessä.SOITA - KYSY LISÄÄMetsäneuvo<strong>ja</strong> Juhani Saarikoski050 374 7640 myös ilt.Metsähoito-oppaamme osoitteessawww.innofor.fiMAALLE, METSÄÄNJA MAANTIELLE• UUDET • PINNOITETUTJA KÄYTETYT• Renkaita <strong>ja</strong> vanteita metsäkärryihin,metsätraktoreihin <strong>ja</strong> metsäkoneisiin,traktoreihin, työkoneisiin,kuorma-autoihin, sekämahtavat pyörät maastureihin• Valmistamme myös vanteita• Puramme raskasta kalustoa• lavette<strong>ja</strong>• pyöräkoneita• kuorma-auto<strong>ja</strong>• kaivinkoneita• murskaus <strong>ja</strong> seulontakalustoaRaskaat renkaat puh. (08) 211 7123050 369 4940Koneet <strong>ja</strong> laitteet puh. 0500 382 560Keskus puh. (08) 211 7120RAAHEN RENGAS& LAITE OYAherta<strong>ja</strong>nkatu 3, 92160 SALOINENKedonperäntie 70, 91900 LIMINKA p. (08) 381 171JALASJÄRVI (06) 4565 000, 0500 683 505, 050 432 5898www.raahenrengas<strong>ja</strong>laite.fiH.A.Fororest <strong>Oy</strong>Aines- <strong>ja</strong> energiapuun korjuuMetsämaan muokkausHeikki Ahola p. 0400 188 058METSÄNOMISTAJAVaadi laatua! Me teemme sitä!MetsäkoneuroneurakakointiPererttunenAyOuluwww.metsaperttunen.fiSAHAUSPALVELUHANHELAHämeenjärventie 27 Alakyläp. 040 779 5427• kenttäsirkkelisahausta• puutavaran myynti• puutuotemyyntiLietteen levitystä kiekkomultainvaunulla.Lisäksi myös rehunkorjuupalveluasekä pajukonmurskaus- <strong>ja</strong>lumityöurakointia.MAA- JA KIINTEISTÖURAKOINTI POUTIAINEN OYPuh. 040-5943665
MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>17POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKVMyytävänä Oulun seudullaKIIMINKI/Kiiminki n. 1,5 hehtaarin määräala Ransuperällä.Määräala rajoittuu Jolosjokeen. Määräalalla on hyvä tukkipuusto.Rantarakentaminen poikkeusluvalla, ei ole haettu. Hp. 34.000 €.HAUKIPUDAS/Haukipudas n. 18,9 hehtaarin määräalaOnkamon alueella, alue kokonaan metsämaata. Määräala koostuu3 eri palstasta. Yksi palstoista rajoittuu Kuikkalampeen. Puutakaikkiaan 984 m 3 , josta tukkia 16 m 3 <strong>ja</strong> loput kuitua.Hp. 30.000 €.HAUKIPUDAS/Haukipudas n. 13,9 hehtaarin määräala,koostuu 4 eri palstasta. Kitu- <strong>ja</strong> joutomaata n. 0,8 hehtaaria,loppu 13,1 hehtaaria metsämaata. Puuta kaikkiaan 934 m 3 , jostatukkia 205 m 3 , loput kuitupuuta. Päätehakkuu metsiä 3,1hehtaaria.Hp. 35.000 €.HAUKIPUDAS/Haukipudas n. 4,7 hehtaarin määräala, jokakoostuu kahdesta palstasta. Joutomaata 2,2 hehtaaria, loppu 2,5hehtaaria on metsämaata. Toinen palsta rajoittuu Haarajärveen,suopoh<strong>ja</strong>inen ranta.Hp. 7.000 €.II/Olhava, määräala n. 28,1 ha. Metsämaata 23,4 ha, loput kitu-<strong>ja</strong>joutomaata. Puuta kaikkiaan 1.248 m3, josta tukkia 150 m3, loputkuitua. Määräala rajoittuu Olhavajokeen. Rantaviivaa runsaastinoin 700 m(sivuhaaraa <strong>ja</strong> pääuomaa). Rantarakentaminenpoikkeusluvalla. Metsätie palstalle asti.Myyjän lukuun myytävänä:UTAJÄRVI/Sanginjärvi 4,6 hehtaarin metsätila (Tervolankylä).Metsämaata 1,6 hehtaaria, loput kitu- <strong>ja</strong> joutomaata. Puutakaikkiaan 88 m 3 , tukkia 24 m 3 , loput kuitupuuta. Hp. 5.000 €.(4995,- alv 22%)Tulossa:UTAJÄRVI/Juorkuna n. 65 hehtaarin tila. Hp 45.000 euroaPERKKIÖN METSÄPALALVELVELUTUT- Kenttäsirkkelisahaus- Sahatavaran myynti- Metsähakkuut- MetsänhoitotyötAntero VäänänenPerkkiöntie 7, 91600 Utajärvi, p. 050 4142 760Agrimarketin työkonemyynti: Oulu, Siikajoki, Tyrnävä, Liminka, RantsilaMarkku Pietilä 010 768 4739 Heikki Tauriainen 010 768 4901Mikko Kontio 010 768 4915 Paavo Savalo<strong>ja</strong> 010 768 4751Markku Hannola 010 768 4734 Heikki Tihinen 010 768 4721TPOMAATALOUSTikkasentie 8 90420 Oulu0500 287 392www.tpomaatalous.fiavoinna myös la 9-13Yard.Man 5519 PO-Lruohonleikkuri- leikkuuleveys 48 cm295,-VÄYLÄNHELMIPALMS metsäkuormaimet <strong>ja</strong> kärrytPIKO klapikoneetSukututkimustaKalastusretket PudasjärvelläSoita <strong>ja</strong> kysy lisää 040-9603058Matti PuolakanahoJuhani Heikkinen, metsätalousinsinööri,julkinen kaupanvahvista<strong>ja</strong>, LKVPuh.08-8177045, 0400-287288, fax 08-8177449Sähköposti: juhani.heikkinen@metsatilat.fiRisukko AyNuoren metsän hakkuustaaukkohakkuuseen.Ostetaan energiapuutapystyyn tai tien varresta.Puh. 040 507 4401/RaimoTURTI-SET OY• Harvennushakkuut <strong>ja</strong>ajotyöt kokonaisurakointina• Linkoukset ym. lumityöt• Ym. alaan kuuluvat työt• Matonkuteet• Poppanakuteet• LP-langat• Loiminlangat (myös luotuna)• Muut langat ym.Mäntyläntie 8, 91210 Jakkukyläpuh. 0400 381 574, 0400 652 888 p/fax 8172424Kaivinkoneurakointiamm. metsäojien kaivuut, metsäteiden teot,mätästykset, talonpohjien aukaisut, energiapuunhakkuu <strong>ja</strong> korjuu (ajokone vaakavarustuksella)Klapipuiden myyntiPuun kuljetusta metsäkoneellaT:mi Eero Soronenonenp. 0400 399 817RPuutavaran koneellinen korjuuKoneurakointiHoltinkoski <strong>Oy</strong>Koulutie 9, 91300 YlikiiminkiPuh. 0400 298 741
18 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>MetsänhoitoMetsien ravinnehuoltvinnehuoltoa oa käynnistynnistetäänOulujokulujoki- <strong>ja</strong> KiiminkiiminkijokijokilaaksoissailaaksoissaMuhoksen, Utajärven <strong>ja</strong> Ylikiimingin Metsänhoitoyhdistykset.Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen yksikkö, Yara Suomi <strong>ja</strong> FA-Forestjärjestivät yhteistyössä metsänlannoituksen vaihtoehdot tilaisuudetMuhoksella torstaina 6.5.<strong>2010</strong>.syytä lopettaa, Mikko Moilanentotesi esityksen lopuksi.Niin tärkeää on suomaidenravinnetaloudenhoito.Levityssäiliön täyttöTuomo TörröMetsäSanomaToiminnanjohta<strong>ja</strong> TuomoTörrö Utajärven Metsänhoitoyhdistyksestäkertoi,että kiinnostus metsänlannoitukseenon viriämässäOulujokilaaksossa. Tilaisuudetjärjestettiin, jottametsänomista<strong>ja</strong>t olisivatparemmin tietoisia ravinteidenmerkityksestä puuntuotannossa. Vanhempitutki<strong>ja</strong> Mikko MoilanenMetlasta opasti metsänomistajiametsien ravinneasioihin.- Metsiä kannattaa lannoittaa,kun lannoittaa oikeitakohteita, hän totesi. Parhaimmillaanlannoituksiatehtiin 250.000 ha:n alallevuosittain Suomessa.Esityksessään hän käviläpi lannoituksen perusteitakangas- <strong>ja</strong> turvemailla.Kangasmailletyppeä <strong>ja</strong> fosforiaKangasmailla typen <strong>ja</strong> fosforinniukkuus rajoittaapuuston kasvua lähes kaikillakangasmailla. Boorinpuutos saattaa myös aiheuttaakasvuhäiriöitä erityisestirehevillä kasvupohjilla,etenkin kuusikoissa.Boorin puutteessa puustoihintulee latvavaurioita.Lannoituksella pyritäänlisäämään kasvua kasvatuslannoitustenavulla taiparantamaan maaperäätuhkan, kalkituksen <strong>ja</strong> ter-Metsälannoituskoulutuksenosanottajia.veyslannoituksen avulla.Typpeä suositellaankäytettäväksi 150 kg N/ha.Männyllä suurin kasvunlisäyssaadaan puolukkatyypinmetsikössä. Myös kanervatyypinmetsiköt soveltuvatlannoitukseen.Kuusella suurimmatkasvunlisäykset saadaanmustikkatyypin kohteissa.Typen lisäksi kuusikoillekannattaa antaa myös fosforia<strong>ja</strong> hivenravinteitaSopiva lannoituksena<strong>ja</strong>nkohta on ensiharvennuksenjälkeen. Kasvu onsilloin voimakkainta, jolloinravinnetarve on suurin.Vaikutusaika on 6-8-v.Lisäkasvua saadaan 15-25m3/ha lannoituksen vaikutuksenaikana. Uusintasaasti.Fosforia, kaliumia,booria <strong>ja</strong> sinkkiä on niukastiverrattuna kangasmaihin.Riski ravinne-epätasapainotiloihinon suuri. Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaallasuomaidenravinnepuutokset rajoittavatmerkittävästipuuston kasvua. Ravinnepuutteestakärsii noin500.000 ha eli viidenneskoko perusojitetusta alasta.Ravinnepuutoksen voi selvittääneulasanalyysinavulla.Kaliumin puutteessa havupuidenneulaset, etenkinvanhemmat kellastuvat tairuskettuvat syyskesälläkärkiosistaan. äärioloissakasvupisteet tuhoutuvat,mikä johtaa pääranganvaihtoon <strong>ja</strong> monilatvaisuuteen.“Mikäli suomaiden ravinnetilaaei kor<strong>ja</strong>ta harvennushakkuiden <strong>ja</strong>kunnostusojitusten jälkeen, onpuuntuotanto syytä lopettaalannoitus kannattaa tehdäennen ensimmäisen lannoituksenvaikutusa<strong>ja</strong>n loppua.Tällöin uusi ravinteidenlisäys antaa parhaantulokseen.Suometsille fosforia<strong>ja</strong> kaliumia, sekähivenravinteitaSuomailla on typpeä run-Fosforin puutteessa vanhemmatneulaskerrat puuttuu,pituuskasvu vähäistä<strong>ja</strong> neulaset pieniä sekä vuosikasvaimethento<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> mutkaisia.Mikäli suomaiden ravinnetilaaei kor<strong>ja</strong>ta harvennushakkuiden<strong>ja</strong> kunnostusojitustenjälkeen onpuuntuotanto ko.alueellaMetsänlannoitusilmastotekoMyyntipäällikkö Petri KortejärviYara Suomesta kertoi,että metsänlannoitus onympäristöteko.Metsänlannoituksen hiilitaseeli hiilen sitoutuminennettona on 10000 kgCO2 /ha. Energiatase 15:1eli energiaa tuotetaan lannoituksellaviistoista kertaaenemmän kuin lannoitukseenkuluu. Kiinnostusmetsänlannoitusta kohtaanon kasvanut. Vuoteen 2012metsänlannoitusalan odotetaankasvavan 100.000hehtaariin.Metsänlannoitustuottava sijoitusLannoitusinvestoinnin sisäinenkorko kivennäismaillaon 10 – 20 % vuodessa.Suomailla 8-15 %. Lannoituskustannuslevitettynäon 250 - 350 € /ha. Tuottoon 600 – 1200 €/ha.Lannoituksen tuotto perustuukasvunparanemiseen,arvokasvun nopeutumiseen,harvennushakkuutulojenaikaistumiseen,kiertoa<strong>ja</strong>n lyhenemiseen <strong>ja</strong>puun laadun paranemiseen.Lisäkasvu kivennäimaillaon 15-25 mottia/hanoin 8 vuoden aikana. Suometsissälisäkasvua saadaan2-4 mottia/ha jopa 30vuoden a<strong>ja</strong>n. Lannoituskulutovat verovähennyskepoisiameno<strong>ja</strong>.LannoitussuosituksetKivennäismaiden männiköillePetri Kortejärvi suositteliensilannoitukseenMetsän NP 1 600 kg/ha taiSuomensalpietaria 550 kg/ha. Kuusikoille suositellaanMetsän NP 1 600 kg/ha.Boorinpuutokseen suositellaankäytettäväksi Booriravinnetta300 kg/ha. Rehevilletyppirikkaille soillesuositellaan Rauta-PK:ta400 – 600 kg/ha. Karuhkoillesuometsille suositellaantyppipitoista SuometsänY 1:stä 600 -700 kg/ha10 – 15 vuoden välein tai ravinneanalyysinmukaan.Uutuutena typpirikkaiden<strong>ja</strong> kaliumköyhien suomaidenlannoitukseen tuleeensikesänä myyntiinMetsän Kaliun-hivenravinne.Käyttömäärä on ainoastaan250 – 300 kg /ha. Sopiimyös turvemaapeltojenmetsitys- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkolannoituksiin.Tuote sisältää booria0,5 %. Tuote ei sisällä lainkaanfosforia, joten se ei aiheutaympäristövaikutuksiaedes teoriassa. Lentolevityksenäkustannus onvain noin 200 €/ha.Terveyslannoituksiin onsaatavissa Kemera-tukea.Lannoitteidenlevitykseen moniavaihtoehto<strong>ja</strong>Lannoitteet voidaan levittääkohteeseensa joko käsin,mönkijällä, maataloustraktorilla,metsäkoneenpäälle rakennetulla levityslaitteellatai helikopterista.TuhkalannoitusMikko Räisänen FA-Forestistakävi läpi tuhkalannoituksennykytilannettaSuomessa <strong>ja</strong> tuhkalannoituksenkäytännön toteuttamista.Tuhkalannoitus on järkevääravinteiden palautustakasvukiertoon. Tuhkalannoitustaon tutkittupitkään. Tuhkatuotteita ontällä hetkellä kolme. t-4000,Bio-2000, BT-4000. Tuotteettoimitetaan käyttöpaikallesuursäkeissä. Levitys tapahtuujoko maalevityksenämetsätraktorin päällerakennetulla levityskalustollatai ilmasta käsin helikopterillatai lentokoneella.Tuhkalannoitus suoritetaanhakkuun jälkeen ennenojitusta,Lisäkasvu on ollut 1,7 -3,3 m3 7 ha. Tuhkalannoituksenavulla voidaan siihensijoitetulle pääomallesaada 8-15 %:n korko Tuhkalannoituksenkustannuskeskim. 300 €/ha. Maalevityksenä240 – 300 €/ha <strong>ja</strong>Helikopterilevitys 380 – 410€/ha. Vaikutusaika keskim20 v.Metsiin voidaan sitoa lisäähiiltä: Lisäämällläpuustoa, tehostamallapuuston kasvua <strong>ja</strong> muuttamallapuutuotteet pysyvimmiksi( kuidusta – tukiksi).Tuhkalannoitus eijuuri vaikuta nettopäästöihin.
MetsänhoitoMetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>19Kevät t on metsänviljelyn aikaaaaMetsänuudistamisen tavoitteena on saada vanhan,päätehakattavan metsän tilalle uusi, tuottoisa puusukupolvinopeasti <strong>ja</strong> pienin kustannuksin. Metsälaki velvoittaamaanomista<strong>ja</strong>a uudistamistöihin 5 vuoden sisällä päätehakkuusta.Uudistamistyöt on järkevää tehdä mahdollisimmanpian heti hakkuiden jälkeen, mikäli se kyseisilläkohteilla on mahdollista.Seppo Lindvallin istutustyömaa.Pikkukuvassa ylhäällä oik. kaksivuotiaitakuusentaimia.Pertti MoilanenMetsäSanomaSuunnittelu alkaaleimikon teossaUudistamistöiden suunnittelualkaa jo leimikon teon yhteydessä.Tällöin mietitään uudistamisessakäytettävä puulaji, uudistamistapa,raivauksen tarve, maanmuokkausmenetelmäsekä viljely.Päätehakkuukohteilla metsänkäyttöilmoituksessailmoitetaanuudistamisketjun työt.Räipät nurinLehtipuiden nopeakasvuiset vesat<strong>ja</strong> alikasvospuusto ovat useintaimien pahimpia kilpailijoita.Hakkuun jälkeen ne lisääntyvätvalon <strong>ja</strong> lisääntyvän elintilanvuoksi nopeasti taimia piiskaaviksi<strong>ja</strong> varjostaviksi puskiksi.Päätehakattavassa metsässä kannattaaraivata myyntikelvotonpuusto pois muutama vuosi ennenhakkuita, jolloin vesominenvähenee merkittävästi. Yleisimminuudistusalan raivaus tehdäänkuitenkin hakkuun jälkeen<strong>ja</strong> ennen maanmuokkausta. Räippäpuustonraivaus parantaa <strong>ja</strong>helpottaa maanmuokkauksen <strong>ja</strong>viljelyn onnistumista <strong>ja</strong> työnjälkiparanee.Maanmuokkauskasvupaikan mukaanMaanmuokkauksella on ratkaise-va merkitys uudistamisen onnistumiselleuseimmilla kasvupaikoilla.Sen tarkoituksena on parantaamaan taimettumiskuntoa<strong>ja</strong> taimien kasvuolosuhteita <strong>ja</strong>helpottaa viljelytöitä. Maanmuokkauksentarkoituksena onpal<strong>ja</strong>staa kivennäismaata, jollointaimettumisalustan lämpötalous<strong>ja</strong> vesitalous mm paranevat <strong>ja</strong>antavat taimille paremmat kasvuunlähdön edellytykset. Yleisestikarkea<strong>ja</strong>koisilla, hyvin vettäläpäisevillä mailla kevyemmätmuokkausmenetelmät kutenesim. äestys <strong>ja</strong> laikutus riittäväthumuskerroksen poistamiseksikivennäismaan pal<strong>ja</strong>stamiseksi.Hieno<strong>ja</strong>koisilla mailla maaperänominaisuudet riippuvat enempivesitaloudesta <strong>ja</strong> se aiheuttaaomat vaatimukset maanmuokkausmenetelmänvalinnalle. Näilläkohteilla yleisimmin alueellammelienee käytetään ojitusmätästystä,jonka yhteydessä samallavesitalous oh<strong>ja</strong>taan kuntoon uudistamiskohteella.Jonkinlainenmaanmuokkaus on tarpeellistalähes aina metsänuudistamisenyhteydessä, vain kaikkein karuimmat<strong>ja</strong> ohut kunttaisimmatmaat onnistuvat ilman maanmuokkausta.Luontainen uudistaminenvai metsänviljely?Leimikon teon yhteydessä on jopäätetty, että tehdäänkö uudistaminenluontaisesti vai viljellen.Luontaisen uudistamisen edellytyksetkannattaa huomioida <strong>ja</strong>käyttää sitä, mikäli kohde on soveliassille. Luontaisen uudistaminenvähentää uudistamiskulu<strong>ja</strong>,mutta toisaalta pidentää uudentaimikon alkuun lähtöä.“Lehtipuidennopeakasvuisetvesat <strong>ja</strong>alikasvospuustoovat usein taimienpahimpiakilpailijoitaÄestetty <strong>ja</strong> konekylvetty alue.Pikkukuvassa äestyskone työssään.Metsänviljely on mahdollistatehdä joko kylväen tai istuttaen.Kylvö sopii parhaiten karuillekasvupaikoille, jolloin pintakasvillisuusei rehevöidy uhkaamaanpieniä kylvötaimia. Kylvösopii lähinnä männylle <strong>ja</strong> kylvöönriittää yleensä kevyehkötmaanmuokkaukset kuten esim.äestys pal<strong>ja</strong>stamaan kivennäismaata.Kylvö on mahdollista tehdäjoko käsikylvönä tai koneellisestikonekylvönä. Suurin osakylvöistä hoidetaan nykyisin konekylvönämaanmuokkauksenyhteydessä. Konekylvön etu<strong>ja</strong>ovat vaivattomuus <strong>ja</strong> alhaisetkustannukset. Kylvöt tulisi tehdäkeväällä juhannukseen mennessä.Istutus sopii kaikenlaisille kasvupaikoille<strong>ja</strong> tilanteisiin, joissaluontaisen uudistamisen <strong>ja</strong> kylvönonnistumisen edellytykseteivät halutun tavoitteen saavuttamiseksiole tarpeeksi hyvät. Istutuson hyvin varma menetelmä,mikäli huolehditaan oikeastamuokkauksesta, taimivalinnasta<strong>ja</strong> istutustyön vaativuudestahyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi.Alueellamme yleisintapa on istuttaa kuusentaimia ojitusmätästysalueille.Istutus onhuomattavasti kylvöä kalliimpimetsänviljelytapa, mutta monellakohteella ainoa vaihtoehto taimikonaikaansaamiseksi. Yleisestiistutukset tehdään keväällä hetiroudan sulettua <strong>ja</strong> maan lämmettyä.Syksylläkin tosin on mahdollistavielä istuttaa, mutta silloinon riskinä, että taimet eivät ehdikaraistua ennen syksyn hallo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>onnistuminen on enempi riippuvainensääoloista kuin keväällä.MetsänuudistamisenjälkitarkkailuHyvin alkuun päässyt uudistaminenvoi epäonnistua, jos taimikostaei huolehdita hakkuun <strong>ja</strong>taimettumisen jälkeen. uudistamistöidenjälkeisinä ensimmäisinävuosina olisi hyvä käydä aikaajointarkistamassa taimien alkuunlähtö <strong>ja</strong> kunto. Samalla selviääonko heinittymisen <strong>ja</strong> vesoittumisenvaaraa <strong>ja</strong> milloin kyseisiintoimenpiteisiin on syytä ryhtyä,että taimien alkukehitys turvataan.Onhan taimikon perustamiseensatsattu rahallisesti paljonniin on syytä varmistua hyvä alkukehitysmyös metsänviljelynjälkeisinä vuosina.
20 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>Meteorologi Eero Ennusta<strong>ja</strong>KESÄN <strong>2010</strong> SÄÄLämpösummaKoska auringon aktiivisuuden2-vuotinen matala vaiheon ohi <strong>ja</strong> aurinko osoittaapiristymisen merkkejäaurinkotuulen <strong>ja</strong> –pilkkujenvoimistuttua voi kesänsäistä tulla vaihtelevia.Corona-aukkojen suurikoko saattaa vaikuttaa ukkostenmuodostumiseen.Elokuussa on kovia ukkosia<strong>ja</strong> trombe<strong>ja</strong>, jotka kylläkinesiintyvät matalan kantohinnanaikoihin, muttanyt saattaa tulla poikkeuksia.Iin Mäntyselässä olikyy mättäällä <strong>ja</strong> se lähti luikerteleenetelään päin, jotense voi merkitä viileähköäkesää. Turvemiehettoivovat kuivaa kesää,mutta ennusmerkit näyttävät,että kesäkuussa sataa<strong>ja</strong> kunnon helteet tulevatvasta tukkilaiskisojen aikaanloppuakseen heti senjälkeen. Heinäkuu on kolea,mutta vähäsateinen.Moni kysyy, että milloinkannattaa hakekasat peittää,ettei ne kastuisi. Se onelokuun 12 päivä <strong>ja</strong> mieluumminaamupäivällä,koska sateet voivat alkaa joiltapäivällä. Ja sateita riittää.Jos se Islannin iso tulivuoritupruttaa tuhkapilven,menee tämä ennusteuusiksi. Muuten uskon,että tämä ennuste osuuyhtä hyvin kohdalleen kuinaiemmatkin ennustukseni.Toivotaan niin.Seuraavan talven säästävoi sanoa sen, että jos näetteintiaanin keräävän risu<strong>ja</strong>,tulee kylmä talvi.Tehoisa lämpösumma 27.5.<strong>2010</strong>. Tehoisan lämpösummankeskiarvo 27.5. 1961-80.Lämmin kevät on hyvä asia,mutta miten kesä <strong>ja</strong>tkuu,siinäpä kysymys. Ennuste on,että säitä piisaa.Pertti 44 v.Kuva 1 Kuva 2MetsäetsäSanoma kilpailu <strong>ja</strong> palautelipukelipukeÄänestä mielestäsi parempi piirustus maalintekijöistä.Kuvat ovat piirtäneet Pertti Moilanen Muhokselta (kuva 1) <strong>ja</strong>Utajärven “Picasso” Tuomo Törrö (kuva 2).joskus, äänen kuperalla puolellataivaan takana<strong>ja</strong> matkanon puu, jähmepisteen takomapuu, johon rakkaus on tarttunut<strong>ja</strong> käsi siinä sivullasiveltimellä kulkenutsieltä, läheltä puhuu kaarnaettä tahto tähän maahansynnyttää rakkaudeneikä eiliseen synny muisto<strong>ja</strong>vaan tulevaisuuteen<strong>ja</strong> että vain se voi liikkuaminulta suli silmä sinuunpuuTuomas Kyngäs15.10.20081. Mielestäni parempi piirustus jääkiekkoili<strong>ja</strong>sta on kuva: _______________2. Mielenkiintoisin artikkeli uudessa MetsäSanomassa oli sivulla : _________3. Mitä aiheita haluaisit lehtemme käsittelevän <strong>ja</strong>tkossa: __________________________________________________________________________________________________________________________________________4. ETSI KIEKKO! Kärppäjunnu on laukaissut MetsäSanoma nimikkokiekko<strong>ja</strong> 2 kpljonnekin lehtemme sivulle. Tehtäväsi on löytää hukassa olevat kiekot.Vastaus: Löysin kiekot sivuilta ________________Palauta lipuke vastauksineen osoitteeseen:MHY/MetsäSanoma Terveystie 2 90900 KIIMINKIArvomme kilpailuun osallistuneiden kesken tuotepalkinto<strong>ja</strong>.Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti.Nimi: _______________________________________________________________MHY: _______________________________________________________________Osoite: ________________________ __________ ______________________
MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>21UrheiluagentitLasse Kukukkonenkiiminkiiminkiläinen iläinen olympiamitalistiFaktakto<strong>ja</strong>:Syntynyt::18.9.1981, OuluAsuinpaikka: KiiminkiPelipaikka: Oikea puolusta<strong>ja</strong>, laukoo vasemmaltaPituus: 183, Paino: 85Seura: Avangard Omsk, KHLEnsimmäinen seura: Kärpät OuluMuut seurat: Chicago Blackhawks - NHL, NorfolkAdmirals – AHL, Philadelphia Flyers – NHL,Philadelphia Phantoms – AHLNHL-varaus: Chicagon 4. kierroksen varaus 2003Mitalit: SM-liigassa hopeaa 2003, kultaa 2005 <strong>ja</strong>2006, kaikki KärpissäPalkinnot: Matti Keinonen –palkinto (paras +/-tilasto) 2003 <strong>ja</strong> 2006, SM-liiga All Stars-valinta2003 <strong>ja</strong> 2006, Pekka Rautakallio –palkinto (paraspuolusta<strong>ja</strong>) 2006.Metsä on minulle kilpailuareena <strong>ja</strong> työpaikka, toteaa Mnna KauppiMetsässä on magiaaMeikäläinen on metsien ammattilainen.Tiedän mistä kiertää jyrkänteet<strong>ja</strong> taimikot <strong>ja</strong> miten pienikinkivi löytyy sankankin kuusikonkeskeltä. Katson kartasta hienoimmatavokalliot kinttujen alle, koskaniillä on yleensä niin mukava viilettää.Parhaina hetkinä olo on kuinmetsäkauriilla, mutta joskus tuntuumyös siltä, että etanahan se tässämatelee <strong>ja</strong> tekisi mieli vetää pää piiloon<strong>ja</strong> jättää rastirallit nopeammilleotuksille.Samalla, kun metsä on minullekilpailuareena <strong>ja</strong> työpaikka, on mielestänitärkeää ymmärtää muunkinpäälle kuin karttamerkkien. Varsinkinsilloin, kun ei ole juostava aikaavastaan, voi hyvin pysähtyäbongaamaan pari lintua tai ihastelemaankedon kukkasia tai vaikkasitten mittaamaan puuvanhuksienympärysmittaa halaustekniikalla.Metsässä liikkuessa näkee kaikenlaista.Kerran astuin melkeinhirven vasan päälle kesken kilpailun<strong>ja</strong> joskus on tullut tollotettuasilmästä silmään ihan sellaisen täysikasvuisenkinkanssa. Ukkometsotaas on tullut muutamaan kerran senverran ärhäkästi puolustamaan reviiriään,että olen mieluummin ottanutkiertävän reitinvalinnan seuraavallerastille. Suotreeniä tehdessäon taas kyyt sihisseet jokaisellamättäällä sen verran kammottavasti,että tämä tyttö lähti aika nopeastikuivemmalle maalle.Toisaalta, suunnistaessa löytäämyös parhaat mar<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> sieniapa<strong>ja</strong>t.Syksyllä onkin välillä vaikeaa keskittyärastien etsimiseen, kun kantarellitsuorastaan käskevät keräämään.Karttapussi saakin joskus parempaakäyttöä, kun keräilyviettiottaa treenin aikana yliotteen. Syksyisinei myöskään tarvitse pitkillelenkeille ottaa tankkausjuomia, kunkauhoo vain mustikoita, vadelmiatai puolukoita naamariinsa, niin hyvin<strong>ja</strong>ksaa luomuenergialla kokolenkin loppuun asti.Metsässä on magiaa, mahan täydeltä!Hurmaavia luonto- <strong>ja</strong> hausko<strong>ja</strong>metsäretkiä toivottaen,Minna Kaupauppipi, suunnista<strong>ja</strong>Leiriteirityksen satoaMetsänhoitoyhdistyskentän jo lähes perinteiseksimuodostunut korkeanpaikanleiri tuotti ennätysosanotta<strong>ja</strong>määrän.Varsinainen “kilpailu”käytiin Ahmatuvan lenkillä, jossa lajina oli hiihto,tyylinä vapaavalintainen takaa-ajo.Kärki <strong>ja</strong>mitalisi<strong>ja</strong>t menivät tällä kertaa Utajärvelle, Yliiille<strong>ja</strong> Kiimingille. Muut yhdistysedusta<strong>ja</strong>t taistelivatlähinnä jäännöspisteistä <strong>ja</strong> oman itsensävoittamisesta.Lopen Uupuneita edustivat kilpailussa PekkaSaikkonen, Juhani Heikkinen <strong>ja</strong> Mikko Harju.Kevään Potnapekkajääkiekkoturnaus ratkesiOulun <strong>ja</strong> Kiimingin mhy.n yhteisjoukkue Capitalsosallistui perinteiseen Potnapekkaturnaukseen,joka koostui alkusar<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> loppuhuipentu-masta.Runkosar<strong>ja</strong>ssa napsahti neljäs si<strong>ja</strong>, mutta välieräpaikkaansaittiin. Välierässä joukkue hävisiniukasti runkosar<strong>ja</strong>n voittaneelle tuloksin 2-1.Pronssiottelussa ei venyminen <strong>ja</strong> momentumriittäneet mitalille, vaan peli ratkaistiin voittomaalikilpailussa.Runsasjäähyinen peli päättyi 2-2, <strong>ja</strong> voittomaalikilpailussa Peräkammarinpo<strong>ja</strong>tolivat ainokaisellaan parempia.Suokoon tämä kunnia järjestävälle seuralle!Heikkinen, Harju <strong>ja</strong> Mikkola: nimimiehiä kaikki.Heikkinen,ala joutuajo!!!Mustanaamio!Batman?Aivan sama minkä T-paidanlaitat päälle jäkismatsiin. Eise pelipaidan alta näy!!!Teräsmies?Aivansamamikä!Taikaviitta?Spiderman?Tarzan?
22 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>KolumniPuheenjohta<strong>ja</strong>n mietteitäVälikälikäden äden kautta torporppariksipariksiVeikko Huovisen Konsta Pylkkäsellä oli hahmotelma välikädestä. Ennenostomiehet esittivät ainoastaan metsänomistajille kauppasopimuslomakkeenmutta nykyisillä integraattien ostomiehellä on olemassaKonstan välikäsi. Oikealla kädellä he antavat kauppasopimuspaperin,vasemmalla annetaan torpparisopimus eli palvelusopimus <strong>ja</strong> välikädelläeroamishakemus metsänhoitoyhdistyksestä. Tarkoituksena on saadametsänomista<strong>ja</strong> vakioasiakkaasi siten, ettei kysellä muilta yhtiöiltätarjouksia <strong>ja</strong> näin saataisiin pois kilpailu metsäsektorilta. Tämän asianovat sanoneet ääneen isojen yhtiöiden johta<strong>ja</strong>t.Juhani HeikkinenMetsäSanomaMitä hyötötyä tästätorporppariudestapariudestaoikein on?Yhtiöiden etuudet ovat selvät.Puu saadaan puoli-ilmaiseksiilman kilpailua <strong>ja</strong>sinä aikana kuin tarvettaon. Isännälle maksettavatkylkiäiset ovat arvoltaanmurto-osan siitä, mitä säästetäänkantohintojen maksussa.Lisäksi huomioitaessapuun katkonta eli otetaantukin si<strong>ja</strong>an arvotontakuitupuuta, yhtiön etu senkuin vain kasvaa.Mutta isännän kannaltaasiat ovat päinvastaiset.Hyötynä ovat saatavat kylkiäiset,mitä ne nyt ovatkaaneri yhtiöillä, metsuripäiväksi,metsätaloussuunnitelmailmaiseksi, lippalakki,metsäkahvipakettitai muuten mukavat puheet<strong>ja</strong> toisten haukkuminen.Mutta siihenpä etuudetjäävätkin. Haittapuoliksimuodostuvat pienentyneetkantohinnat, suurentuneetkuitupinot, vääräänaikaan myydyt leimikot,hakemattomat Kemeratuet, tekemättömät jälkityöt,rästiin jäävät taimikoi-den hoidot, oikeapoh<strong>ja</strong>isenkoulutuksen saamatta jääminenjne. Miten isännänkannalta, kumpi painaavaakakupissa enemmänhyödyt vai haitat? Sitä eiedes tarvitse pohtia vaanhaitat ovat moninkertaisetverrattuina saataviin hyötyihin.Miksi sopimuksiaon tehehty?On selvästi tullut esiin, ettäostomies on esittänyt asiansiten, että pane tuohon sopimuspaperiinnimi, niinme hoidetaan eduksesikaikki asiat <strong>ja</strong> pääset vapautumaanmetsänhoitomaksusta.Veikkauksenimukaan 80 – 90 % sopimukseennimensä panneetmetsänomista<strong>ja</strong>t eivät oletienneet mitä ovat tehneet.Tämä on tullut erittäin useassatapauksessa esiin <strong>ja</strong>ko. sopimus on tullut hyllytettyäheti oikean tiedontultua julki. Ja vanhoistayhtiöiden sopimusasiakkaistaon osa huomannutkarun totuuden, kuten eräskeskeinen kiiminkiläinenmetsänomista<strong>ja</strong> totesi, kylläse yhtiö ottaa sen metsänhoitomaksunpois tavallajos toisella.Kantohintatilastoista tuleekilpailuttaminen hyviinesiin, seuratessa metsäntutkimuslaitoksen(Metla)hintatilasto<strong>ja</strong> metsänhoitoyhdistyksenpitämiin valtakir<strong>ja</strong>kauppojentilastoihin.Metlan tilastoissa ei olepienten <strong>ja</strong> keskisuurten sahojenkantohinto<strong>ja</strong> eikämyöskään yhdistyksenkorjuupalvelun kantohinto<strong>ja</strong>.Näiden tilastojen välinenero on merkittävä, yhdistyksenvaltakir<strong>ja</strong>kauppojenkantohintataso onselvästi korkeampi kuinMetlan tilastojen. Elikkäyhdistyksen kilpailuttamisenkautta on saatu kantohintatasoanostettua <strong>ja</strong> toisaaltase, että isot yhtiötovat maksaneet pienempääkantohintaa kuin keskimäärinmaksetaan.Mitä, jos kaikkimetsänomista<strong>ja</strong>ttekevät palvelusopimuksen?Kaikkihan johtaisi siihen,että yhtiöt määrittävät täysinitsenäisesti puun maksukyvyn<strong>ja</strong> myyjän tehtävänäolisi vain hyväksyä se.Tästähän seuraa, että kantohintatasolaskee reilusti <strong>ja</strong>huonona vuonna kantohin-“Jos haluam-me, ettäpääsääntöisestiulkomaisetosakesijoitta<strong>ja</strong>esijoitta<strong>ja</strong>tsaavat t hyvyväntuoton, tehdäänpalvelusopimelusopimuksia.uksia.taa ei makseta ollenkaan (eitarvitse kuitenkaan metsänomista<strong>ja</strong>nmaksaa yhtiölle,kun se suorittaa metsänhakkuuta vai joutuukomaksamaan).Jos haluamme, että pääsääntöisestiulkomaisetosakesijoitta<strong>ja</strong>t saavat hyväntuoton sijoituksilleen,tehdään palvelusopimuksia.Mutta haluttaessamyös tuottoa itsellemme,kilpailutetaan leimikotmetsänhoitoyhdistyksessä<strong>ja</strong> myydään puut parhaitenmaksavalle <strong>ja</strong> katkovalleyhtiölle.Ps. Lippalakke<strong>ja</strong> saamyös metsänhoitoyhdistyksestä.Puukuukaupassapiristymisen merkkejäejäKulunut talvi on ollut monessa suhteessapoikkeava <strong>ja</strong> kevääseenkin on mahtunutpaljon ennakkoon odottamatonta. Puunkorjuunkannalta talvi oli hyvä. Lumi tuli maahanoikeastaan vasta Joulun jälkeen <strong>ja</strong> kovatpakkaset <strong>ja</strong>tkuivat melkeinpä taukoamattatammi-helmikuun a<strong>ja</strong>n. Luntakin tuli odottelunjälkeen ennätysmäärä pannen katotlujille. Kunnon talvi toi mukanaan hyvätkorjuukelit pitkästä aikaa mahdollistaenkorjuun leimikoilta, jotka olisivat leudommantalven aikana jääneet kor<strong>ja</strong>amatta.Puukauppa osoittaa piristymisenmerkkejä pitkäntaantuman jälkeen.Myynnit ovat selvästi lisääntyneetviime syksyntasosta. Hyvä niin, silläpuupula on todellista erityisestisahoilla <strong>ja</strong> tukitlähtevät tienvarresta välittömästikorjuun jälkeen.Toivottavasti kehitys<strong>ja</strong>tkuu myönteisesti.Olisi kaikkien etu, ettäteollisuus saisi tarvitsemansapuun kotimaastaetenkin nyt kun taantumaon alkanut hellittää. Ylimääräisiä“vastuksia” e inyt tarvita, kuten alkukeväästä,jolloin Suomenvienti pysähtyi lähes täysin,kun ahtaa<strong>ja</strong>t päättivätlakolla vauhdittaa jumiutuneitatyöehtosopimukseenliittyviä neuvottelu<strong>ja</strong>an.Taantumasta pyristeleväämetsäteollisuuttalakko koetteli erityisenkovasti, tapahtuuhansuurin osa viennistä meritse.Varastot täyttyivät<strong>ja</strong> maksut viivästyivät.Välillisesti ahtaajien lakkovaikutti myös metsänhoitoyhdistystentoimintaan.Onneksi sopimussaatiin aikaan <strong>ja</strong> nyt tavarataas kulkee. Toivottavastivastaavia vaikeuksiaei enää koeta, sillä siihenei ole varaa.Aivan äsken julkaistiinmyös hallituksen energiaratkaisuns. “risupaketti”.Hallituksen tarkoituksenaon nostaa nykyinenenergiantuotantoon vuosittainkäytettävän biomassanosuus kolminkertaiseksieli n. 15 miljoonaankuutiometriin. Mielenkiintoistaon nähdämiten <strong>ja</strong> kuinka pian senäkyy käytännössä. Tokijo nyt on havaittavissaenergiapuun kysynnänlisääntymistä. Tämä näkyymm. siinä, että alalleon tullut uusia toimijoita,jotka ovat tarjoamassaselvästi aikaisempaa parempaahintaa energiapuusta;metsänomista<strong>ja</strong>neduksi.On kaavailtu, että Suomeenmahtuisi kolmeuutta bio<strong>ja</strong>lostamoa.Suunnitelmien mukaanparhaimmat toimintaedellytykset<strong>ja</strong>lostamoillaolisivat jo valmiiden metsäteollisuuslaitostenyhteydessä.Kaksi tehdastaon kaavailtu eteläiseenSuomeen <strong>ja</strong> yksi pohjoiseen.Voimakkaimmin onollut esillä Pohjois-SuomessaKemin seutu. Olisierinomainen asia, ettälaitos saataisiin mahdollisimmanpian Pohjois-Suomeen paikkamaantäältä alas ajettua teollisuutta.Jalostamo vaatiipaljon energiaa, jotenjoko Simoon tai Raahenseudulle kaavailtu uusiydinvoimala tukisi myös<strong>ja</strong>lostamohanketta.Teollisuus osittain jopelkää, että polttoon meneväpuuraaka-aine uhkaajo esim. suunniteltujenbio<strong>ja</strong>lostamojen raaka-ainehankintaa;eiköhänpuuta riitä kuitenkinjärkevästi oh<strong>ja</strong>ttuna kaikille.Tärkeintä on, että sesaadaan liikkeelle. Energiapuunosalta siihen tarvitaanvaltion tukea.Kari KalevaMhy Oulun seutuValvomaton puunkorjuutyö tuo tullessaan muhkeat kuitupuukasat. Puunmyyjän edun mukaistako?
PiinapenkissäAarne JuhonsaloPohjois-Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan oh<strong>ja</strong>nmaan ’hyvän metsänhoidon yhdistys’MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>23Aarne Juhonsalo on aktiivinen metsävaikutta<strong>ja</strong>, joka haluaa muuttaanykyistä metsätalouden käytäntöä monilta osin. Hänen kanssaan keskusteltaessahuomaa, että hän on paljon ollut tekemisissä metsäasioidenkanssa <strong>ja</strong> hän seuraa aktiivisesti kaikkea metsään liittyvää. Vetämässään’hyvän metsänhoidon yhdistyksessä’ on mottona se, että jokaisellametsänomista<strong>ja</strong>lla on vapaus hakea hyöty metsäomaisuudestaanparhaalla katsomallaan tavalla ilman pakkoa mihinkään.Eero AlaraasakkaMetsäSanomaSiihen kuuluu mm. metsänhoitomaksunpoistaminen,avohakkuista <strong>ja</strong> alaharvennuksistaluopuminen<strong>ja</strong> siirtyminen erirakenteiskasvatukseen,yhtiöidenkartellien purkaminen<strong>ja</strong> siirtyminen tienvarsihinnoitteluun.– Nykyisessä avohakkuu-,metsänviljely-, taimikonhoito-<strong>ja</strong> alaharvennusketjussaei ole mieltä, sanooJuhonsalo.- Puun hinnat ovat koomiset.Hankintahinta onsama tai jopa alempi kuinpystyhinta.– Siirtymällä tienvarsihinnoitteluunvoidaan hakkuutoteuttaa haluamallatavalla, joka kehittäisi ko-KommenttiEerero Alarlaraasakaasakkatoiminnanjohoiminnanjohta<strong>ja</strong> mhy y IiSuomessa on sananvapaus<strong>ja</strong> metsäasioissa se on terveellistä.Aarne Juhonsalonmielipiteet ovat mielenkiintoisia,mutta enimmäkseenolen eri mieltä.A<strong>ja</strong>tus tienvarsihinnoitteluunsiirtymisestä onhyvä. Kokonaan siihen eivoida mennä yhtiöidenpuunsaannin takia, muttasuurempi osa toki voidaankor<strong>ja</strong>ta <strong>ja</strong> hinnoittelun tuleeolla terveellä poh<strong>ja</strong>lla.Onhan tiedossa, että tukinhinta voi olla sama pystyssätai tienvarressa. Toteamuspimeässä harvennuskuusikossatyöskentelevästämotomiehestä onoikea. Eihän siinä ole järkeä.Mutta syyt löytyvätkilpailluista hakkuutaksoista.Metsänhoitomaksustaluopumisesta keskustelivatHankintahintaon samatai jopa alempikuin pystyhinta.suunnitelmia ei tarvita,koska jokainen tietää metsäpalstastaansen, mitä tarvitsee.Energiapuuhakkuistapoliitikot 90-luvulla mhylainlaatimisen aikoihin,mutta uskallusta astua tyhjänpäälle ei ollut. Ehkä ’hyvänmetsänhoidon yhdistyksen’-teesit silloin ratkaisivatpoliitikkojen mielipiteetmh-maksulle suopeaksi,vaikka tarkoitus oli päinvastainen.Metsänhoitoasioissa nykyinenmetsänhoito on tuonuttuloksia, joista voimmenekantaa keveämpäänsuuntaan, sanoo Juhonsalo.- Motomies runnoo keskelläyötä pimeässä kuusikossa,eihän siinä ole mieltä”<strong>ja</strong>tkaa hän. Mitään pakkoaei saa olla. Kaupunkilaismetsänomista<strong>ja</strong>tkinvoisivat hakea apua sieltä,mistä haluavat. Metsä-“hän sanoo sen, että risuillaei lämmitetä. Energiapuuhakkuissaon menty liianpitkälle. Kantojen nostossaei ole mieltä jo senkään takia,että se vaikuttaa Itämereen.Hänen mukaansa ei oleesitetty pitäviä tutkimustuloksianykyisen metsänhoidonkannattavuudesta.Hän näkee monia merkkejäpuuston kuolemista <strong>ja</strong>huonovointisuudesta.- Tuulenpesäsienet ovatlisääntyneet, männyn neulaskerratovat vähentyneetym..Tiedotusvälineissä ’HyvänMetsänhoidon yhdistys’on saanut runsaasti julkisuuttaeduskunnassa <strong>ja</strong>tiedotusvälineissä. Sen hallituksessaistuvat mm. ErkkiLähde <strong>ja</strong> Tar<strong>ja</strong> Cronberg.olla ylpeitä. Siinä em. yhdistyson sata vuotta jäljessäa<strong>ja</strong>staan. Toki heidäna<strong>ja</strong>tuksiaan voidaan metsissävaroituksen vuoksitoteuttaa, esim. Kiimingissätai muualla lehtemmealueen paikkakunnilla. Olisihyvä, jos mielipiteet olisivatlähempänä toisiamme,jotta tiedotusvälineissälähinnä televisiossa voisiopettaa joskus normaaliametsänhoitoa metsänomistajille.Nyt siellä on vainUPM:n ympäristönhoitoa<strong>ja</strong> ruoanlaittoa <strong>ja</strong> välilläErkki Lähde käy sanomassane samat asiat kuin ennenkin.Toki nykyistä metsänhoitoatulee kehittää hyväksyttävämpäänsuuntaan.Esim. kivisen alueenmätästys tekee katseli<strong>ja</strong>nvihaiseksi.Avohakkuu <strong>ja</strong> alaharvennukset eivät kuulu “hyvän metsänhoidon yhdistyksen”toimintaideologiaan.Puheenjohta<strong>ja</strong>n mietteitäKemeremera vararat t riittämättttömiäKemeravarat on “syöty” tältä vuodelta rahoitusvajeen ollessa noin 32milj. euroa. Valtion talous on lujilla jo ennestään <strong>ja</strong> sitä lisää pelko siitä,että joudumme todennäköisesti lainoittamaan yli varojen eläneenKreikan taloutta noin 1,5 mil<strong>ja</strong>rdilla eurolla. Samaisella rahamäärälläolisi rakennettu uusi bio<strong>ja</strong>lostamo esim. juuri Kemiin. Sellaista se onnäin Euro-aikanaTätä kirjoitettaessa Suomenhallitus kokoontuuhätäistuntoon käsittelemääntukiasiaa. Mikäliyhteistä sopimusta eisaada aikaan on pelkonalaman nopea syveneminenkoko Euro-alueella.Euron huomattavaheikkeneminen olisi tokivientiin poh<strong>ja</strong>utuvallemetsäteollisuudelle kilpailuetu,joten jotain hyvääkinasiassa olisi.Muutoksia on tapahtumassamyös ihan lähialueilla.Paljon puhettapuolesta <strong>ja</strong> vastaan herättänytkuntaliitos Oulunalueella nytkähti vä-LEHDISTÄP-O-I-M-I-T-U-TMika Lahti kaatoi keilatnaisia paremminOtsikko Helsingin SanomatAivoleikkauksien päänavaa<strong>ja</strong>lletunnustuspalkintoOtsikko Savon SanomissaKauppiaan sydän on lihatiskilläOtsikko KauppalehdessäSeinäjoen Energia suunnitteleemiljoonien eurojenpolttolaitostaOtsikko Ilkkahän eteenpäin, kun Oulunsalo,Kiiminki, Yli-Ii <strong>ja</strong>Haukipudas päättivät liittyäOuluun. Neuvotteluunosallistui myös Muhos,mutta siellä valtuusto oliitsenäisen Muhoksen kannalla.Kuntien yhdistymisellähaetaan tehokkuuttatoimintoihin yhä tiukkenevantalouden aikana.Yleensä on niin, että suurempanaollaan monessasuhteessa vahvempia kohtaamaanedessä oleviausein yllättäviäkin vaikeuksia.Mielenkiintoiseksi asiantekee se, että toteutuvan“uuden Oulun kaupungin”Kokenut metsästäjä ei huomannutvaimoaan ampuessaantiheässä taimikossariekkoaIlta-SanomatLahdessa kuollut ampui poliise<strong>ja</strong>Otsikko Poh<strong>ja</strong>lainenVastaa<strong>ja</strong> oli sanojensa mukaanturhaan yrittänytmyydä bernhardinkoiraa.Saksanpaimenkoira oli puolestaanhänen poikansa.Savon Sanomatalueella on nyt neljä itsenäisestitoimivaa metsähoitoyhdistystä.Haukiputaan<strong>ja</strong> Oulun seudunmetsänhoitoyhdistystenyhdistyminen on osoittanuttoimivuutensa. Aikanäyttää saadaanko sille<strong>ja</strong>tkoa. Muutosten keskelläsiis eletään <strong>ja</strong> muutosaiheuttaa aina myösvastarintaa se on fakta.Pitää muistaa kuitenkinse, että muutokseen sisältyyaina myös mahdollisuusparempaan.Hyvää kesää!Kari KalevaMhy Oulun seutuSairaankuljetta<strong>ja</strong>n arkeenkuuluu väkivallalla uhkaamineneri muodoissaan.Pohjolan SanomatMiehet ovat tavallisen näköisiänuoria miehiä. Havainnoistavoi ilmoittaalähimmälle poliisilleHelsingin sanomat
24 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>TEEMANA: PuunkorjuuHakkuu kuu pihapiirissäMaiseman ehdoillaAmmatikseen jääkiekkoileva kiiminkiläinen Lasse Kukkonen hoidatti toukokuun loppuviikkoinaomaa pihapiiriään Kiimingin metsänhoitoyhdistyksen hankintapalvelua käyttäen. Hakkuustakertyvät puut myytiin valtakir<strong>ja</strong> toimeksiantoina yhteismyyntieriin; tukkitavarat <strong>ja</strong> parrutKuusamolaiselle Pölkky <strong>Oy</strong>:lle <strong>ja</strong> havukuidut Stora Enson Oulun tehtaalle. Koivut Lasse halusipolttopuiksi omaan käyttöön.Timo MikkolaMetsäSanomaKukkonen on aikaisemminkinmyynyt valtakir<strong>ja</strong>llamhy:n kautta pihapiiristäkertyviä yksittäisiä tukke<strong>ja</strong><strong>ja</strong> kuituainesta rakennustöiden<strong>ja</strong> piha-alueenlaajennuksen yhteydessä.Nyt tuli tarve saada tontilleenemmän valoa <strong>ja</strong> poistattaavarjostavia kuusiasekä vanho<strong>ja</strong> mäntyrunko<strong>ja</strong>.– Tarkoitus on saada pihapiirinreunametsistäenemmän puistomaisempia<strong>ja</strong> valoisampia, eikä liiansynkkiä metsämaita,Kertoo Kukkonen.Maiseman <strong>ja</strong>maaston ehdoillaKukkosten asutukseen tarkoitettumaa-alue on pintaalaltaan muutamia hehtaare<strong>ja</strong>.Tontin keskiosaan heovat rakentaneet jyhkeänomakotitalon massiivisestahirsiaihiosta. Lieneekö Ylikiiminkiläistäalkuperää?Pihapiiriä reunustaa hiemanyli satavuotias metsätaloudellisestiuudistuskypsämetsä, joka pihapiirinäkieltämättä varjostaavarsinaista piha aluetta.Lasse ei sahaan koske,hän pelaa <strong>ja</strong> tienaa mailalla<strong>ja</strong> antaa hakkutyöt kiiminkiläiselleJussi Tuohimaalle,joka on erikoistunuttonttihakkuisiin <strong>ja</strong> erityistyömaihin.Koska kyseessäon asutusalue pihapiireineen,ei varsinaisiakuormaa kantavia metsätraktoreitavoi käyttää. Tätävarten metsänhoitoyhdistykselläon urakoitsi<strong>ja</strong>nakiiminkiläinen AnteroGrönlund, joka hoitaa puidenlähikuljetuksen.Kukkosetkin pääsevätnauttimaan puunmyynnissävoimassa olevasta 50 %veroedusta, mikä kuitenkinon varsinaisessa toimenpiteessävain sivuseikka.Toiminnan tarkastasteluaviime vuodeltaValtakaltakir<strong>ja</strong>kir<strong>ja</strong>kaupanaupan<strong>ja</strong> korjuupalvorjuupalvelunosuus nousussaViimevuoden toiminnalliset tulokset metsänhoitoyhdistyskentässäon julkaistu <strong>ja</strong> kokouksilla vahvistettu.Puukaupan osalta vuodesta tuli verrattain hil<strong>ja</strong>inenvuosi. Silti osa yhdistyksistä pääsi tavoitteisiinvaltakir<strong>ja</strong>kaupan osuuksista myytyihin puueriin.Osalla yhdistyksistä lehtemme alueella on myös korjuupalvelunosuus merkittävää. Taas vastaavastiosalla yhdistyksistä korjuupalvelun toiminta on alkutaipaleellatai korjuupalvelun tavoitteet on asetettupienemmälle tasolle.Jos vertailemme lehtemme metsänhoitoyhdistyksiä,jotka ovat pinta- alaltaan koko pohjois-suomenaluetta verrattain pienikokoisia, on niiden osuus valtakir<strong>ja</strong>-<strong>ja</strong> korjuupalvelukaupoissa erittäin suurta.Kun pinta-alaltaan <strong>ja</strong> puunmyynniltään suurimmatyhdistykset pääsevät heikoimmillaan vain 15 %markkinaosuuksiin, porskuttavat alueemme kärkipäänyhdistykset valtakir<strong>ja</strong>kaupoissa lähes 80 % tasolla.Samoin korjuupalveluosuuksissa on saavutettujoissain metsänyhdistyksissä yli 75 % markkinaosuusmyytävistä puumääristä. Valtakunnan tasolla mitattunaosuudet ovat merkittäviä. Pienet yhdistyksetovat kustannustehokkaita ainakin tällä saralla.Alla tilastoitu<strong>ja</strong> tuloksia lehtemme alueen toiminnastavuodelta 2009.Valtakir<strong>ja</strong>kauppojenosuus myydyistä puistaKorjuupalvelun osuusmyydyistä puistaOulunseudun MHY 87 % 48 %Ylikiimingin MHY 67 % 53 %Kiimingin MHY 75 % 63 %Yli-Iin MHY 40 % 22 %Iin MHY 21 % 13 %Utajärven MHY 56 % 26 %Muhoksen MHY 44 % 5 %Lähde: Metsänomistaliiton vuositilastot v. 2009Vaihtoehtoistapuunkorjuupalveluatarjoaa MetsäSanoma ikoni TaavettiRämekorpi. Siinä a<strong>ja</strong>ssa, kun motokuskipui mäntyrungon 48 sekuntiin,hoitaa Taavetti jo pelkästään kaadon8 minuuttiin <strong>ja</strong> 37 sekuntiin. Rungonkatkonta onkin sitten oma lukunsa.IIYLI-II”Tuntihommia!!!Tuntihommia!!!Näissä tienaa...”,selventää TaavettiRämekorpi.KIIMINKIYLI-KIIMINKIOULUNSEUTUUTAJÄRVIMUHOS
MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>25TEEMANA: PuunkorjuuMOTTI-MetsäetsäSanoma tutkiiKoneurakointi Mustonen KyMuhosESIMERKKILEIMIKKO 1Mhy Oulun Seudun alueella tehtiin talvellaoululaisen metsänomista<strong>ja</strong>n metsässä korjuupalvelullaharvennusta <strong>ja</strong> koivuylispuidenpoistoa kuusitaimikon päältä. Kyseessäoli turvemaalla tehtävä hakkuu pitkän talvitienvarrella. Maanomista<strong>ja</strong> oli ansiokkaastipitänyt tietä auki koko talven, joten puidenajo tehtaalle sujui ongelmitta. Kauppa olitehty vuoden 2009 aikana, joten puukaupalletulee 50 % veroetu.Leimikeimikon on kokoko o 4,4 haPoistuma keskimäärin 80 m /hakanantohinohinta ta e/m3vereroetu e/mkoivukuitu 13,1 0,9havukuitu 13,1 0,9mäntytukki 46,1 3,2kuusitukki 44,1 3,1ESIMERKKILEIMIKKO 2Mhy Kiimingin alueella tehtiin keväälläkiiminkiläisen metsänomista<strong>ja</strong>n metsässäkorjuupalvelulla päätehakkuu hieman ylisatavuotiaaseen männikköön. Leimikko olins. kelirikkoleimikko, jonka vuoksi korjuua<strong>ja</strong>nkohtasäästettiin vaikeille kelirikkokeleillekaukokuljetuksen takia. Sopimuspuunkorjuutöihin oli tehty vuoden 2009 aikana,joten puukaupalle tulee 50 % veroetu.Leimikeimikon on kokoko o 2,5 haPoistuma keskimäärin 150 m3/hakanantohinohinta ta e/m3 vereroetu e/m3havukuitu 16,30 2,30mäntytukki 52,30 7,30mäntyparru 32,00 4,50Puutavaralaji kertymä leimikollaMäntytukki 372 m osuus 82 %Mäntyparru 49 m osuus 13 %Havukuitu 23 m osuus 5 %METSÄTYÖT: hakkuu, kuljetusKAIVUTYÖT: o<strong>ja</strong>nkaivut, metsänparannustyöt,jätevesijärjestelmät, ym. kaivutyötTRAKTORITYÖT: polttopuiden siirrot <strong>ja</strong> haketusPuh. <strong>ja</strong> fax 533 4778, 0400 283 441Turvaa maa- <strong>ja</strong> metsätaloudellesiTapiolastaTeemu Nurkkala0400 985 703*Vakuutukset *rahastot * pankkiLiity Metsänomistajien liittoPohjois-Suomen jäseneksiJäsenenä olet mukana tukemassametsänomistajien edunvalvontaa• metsäomaisuuden käytössä• metsänparanusvaroissa• metsäverotuksessa• puukaupassayhdessä metsänhoitoyhdistysten<strong>ja</strong> jäsenyhteismetsien kanssa.- Saat itsellesi neuvonta- <strong>ja</strong> lakiapua jäsenhintaan- Salasanan jäsenten tietoverkko Reppuun- Polttoaine-edut Nesteen <strong>ja</strong> ST1 asemille- Alennukset auton, kodin <strong>ja</strong> metsän vakuutuksiinTapiolasta <strong>ja</strong> Lähivakuutuksesta- Jäsenalennukset hotelleihin <strong>ja</strong> lomakeskuksiin- Apua kaikkiin metsällisiin kysymyksiinliiton <strong>ja</strong> MTK:n metsäasiaintuntijoilta sekämonia muita jäsenetu<strong>ja</strong>Lisätieto<strong>ja</strong> Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomentoimistosta puh. 020 413 3850 sekämaksuttomasta palvelunumerosta 0800 181 700JÄSENEDUT JA LIITTYMISLOMAKEwww.mhy.fi tai www.mtk.fimetsänomistajien liittoPOHJOIS-SUOMIVIIMEINEN KUORMAKelirikelirikko meni äkkiäALKAVA ROSPUUTTOKELITänä keväänä näytti synkältä, odotettavissa olikohtalaisen pitkä kelirikkokausi. Puuta, mitäsuinkin pystyttiin irrottamaan, kuljetettiin pikiteidenvarsiin. Mutta joskus luo<strong>ja</strong> avittaa jopameitä metsämiehiä, kevät tuli äkkiä <strong>ja</strong> ilmatolivat erittäin lämpimiä jopa helteisiä, lisäksiteillä oli suhteellisen vähän routaa. Näin tietkuivuivat parissa viikossa <strong>ja</strong> puun kuljetuksetsaatiin sorateiltä käyntiin melko varhaisessavaiheessa. Tehtaiden puuhuolto ei kärsinytlainkaan kelirikon takia. Näin ollen korjuutalvi2009 – <strong>2010</strong> muodostui kokonaisuudessaanerittäin hyväksi.
26 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>Tähdet kertovatKevennetyt:K -18Mitä kysyttiin Alpo Rusinsi<strong>ja</strong>isnäyttelijältä?- Miltä tuntuu olla rusina?Mies tapasi pitkästä aikaa vanhan naistuttavansa.- Kuinkas vanha sinä jo nykyisin olet?- Lähestyn neljääkymmentä- Kummasta suunnasta?Tähdet kertovatVaimo oli jo sängyssä lueskelemassa, kun mies tuli ovestasisään lammas kainalossaan.- Tässä on se lehmä, jonka kanssa harrastan seksiä silloin,kun sinulla on päänsärky, mies sanoi.- Toi on kyllä lammas, vaimo huomautti ivallisesti.- Minä puhun lampaalle, mies vastasi.Mikä on mafiapomon lempiruoka ?- VasikkaOdotettu, palkittu, tarkka, luotettava, päättäjien suosima, intuitiivinen, tuppeensahattu, vastuunsatunteva, sykähdyttävä, arvostettu ennustuspalsta ; Tähdet Kertovat …. <strong>ja</strong>tkaa tuloaan…OINAS 21.3-19.4Olet huolestunut eräästä tuttavastasi,mutta älä tunge kärsääsi hänen asioihin.Totuushan on kuitenkin se, että et oleoikeasti huolissasi, ainoastaan utelias. keskityomiin puunmyyntisuunnitelmiisi <strong>ja</strong>mieti vakavasti, olisiko tosiaankin puunmyynninpaikka.HÄRKÄ20.4-20.5Uneksit olevasi Cyproksen auringon allanauttien lämmöstä <strong>ja</strong> ystävällisistä ihmisistä.Kuvitelmasi saa äkillisen käänteenpuolisosi komentaessa sinut pihan haravointiin.Käännät puolisosi komennotparhain päin <strong>ja</strong> toteat, kaikki on hyvin ilmanetelän matkaakin, kesä tulee myöstänne pohjolaan Raha: Sijoita rahasi M-Realin osakkeisiin, vuosituotto pyörii toisellasadalla prosentilla. Kilpaili<strong>ja</strong>firmanhaukkuma yhtiö on lähtenyt nousukiitoonomin avuin ilman minkäänlaista ruikutustayhteiskunnan suuntaan, jättäenkarvisen <strong>ja</strong> pesosen nuolemaan näppejään.KAKSOSET 21.5-20.6Olet nähnyt helga neidin kylvyssä, ah ihanaa.Näin hyvin sinulla menee. Päätit ottaatöistäsi viikon vapaata <strong>ja</strong> lähdet ulkopalstallesitaimikonhoitotöihin. Työt sujuvathyvin <strong>ja</strong> olet tyytyväinen jälkeesi <strong>ja</strong>elämä hymyilee sinulle muutoinkin. Rakkaus:Toteat onnistuneesi raivaussahanhankinnassa, mieltymyksesi sahaan hipoojo rakkauden piirteitä. Puolisosi huomaaasian, <strong>ja</strong> vaatii hyvitystä. Kor<strong>ja</strong>a asia oikein,niin selviät kriisistä puhtain paperin.RAPU 21.6-22.7Olet edelleen itsekäs, ämpyilevä <strong>ja</strong> jopalihonutkin viime näkemästä. Tee jotainasian eteen, vaikka uskotteletkin itsellesiolevasi oikeassa. Kaipuuta lämpimiin maihinkiehtoo, varsinkin jos tiedossa olisisalaisia suhteita. Selität liikaa vaikka oletkinjoskus jopa oikeassa. Mutta mies/naisasioissa sinulla on opeteltavaa <strong>ja</strong> paljon.Veroasiatkaan eivät sanottavasti paljoakaankiinnosta. Missä vika, sinussako? Veronpalautuksissakinoli vain mätkyjä; pa-lautusta kai sekin, tulihan tieto kirjeessä?Siinäkin on omat hyvät puolensa. Kokemuksetmetsäalalta opettaa <strong>ja</strong> pistää sinut kuriinvieraista suhteista. Muista, että menemälläjoskus kunnolla itseesi, voisit oppiauusia asioita, jolloin huomaat kuinka uskomattomanihana ihminen sinä todellakinolet..LEIJONA 23.7-22.8Mikä on kun puukaupat eivät osu korkeimpaanhinta aikaan? Kärsi nahoissasi, olisitkysynyt, ennekuin päätit ratkaisuista. Metsänhoitoyhdistysauttaa <strong>ja</strong> neuvoo. Kysyväei tieltä eksy. Näin pärjäät paremmin läpisäälittävän elämäsi.NEITSYT 23.8-22.9Mars <strong>ja</strong> Venus kohtaavat kuun ollessa maantoisella puolen. Saturnuksen varjo väijyyPoh<strong>ja</strong>ntähteä. Kaikki tietää sinulle pelkkäähyvää. Raha: Teet hienon sijoituksen, kunlyöt tulosvedon Kiiminki Capitals vs OulunIlves. Ilves OULU voittaa pelin 12-10 (Heikkinen 2+1, Tuohimaa 3+1, Huru 0+1;kolmoskentälle ihan mukavat lukemat).Karsee kerroin <strong>ja</strong> rahaa tulee tilille. Äläluota enää tuuriisi, äläkä veikka enää Ilvestä.Ilves Oulu ei voita enää Capitalsia. Rakkaus:Tuhlaat rakkauttasi liikaa rahapeliin.Vie vastapainoksi rakkaasi ulkomaille, eiKreikkaan, mieluimmin Rodokselle!!!VAAKA 23.9-23.10Punaisena helottava aamurusko saa pääsisekaisin. Teet uusia ratkaisu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> innostutgolfin peluuseen. Kentät kotitanhuvilla eiriitä, kierrät pitkin Eurooppaa. Muista pitäävarasi Tiger Woodsia vertailemalla.Kohtuullinen määrä salarakkaita riittää, jotenkeskity lähipeliin huolella. Raha: Jos rahaloppuu, valtkir<strong>ja</strong> metsänhoitoyhdistyksen,joka hoitaa sopivat kohteet puunmyyntisuunnitelmiin.Puukauppa pelastaa kuihtuneenrahatilanteesi <strong>ja</strong> pääset jälleen ulkomaanviheriöille.SKORPIONI 24.10-22.11Päätät taipua puolison tahtoon <strong>ja</strong> viet hänetmetsään metsänistutus-hommiin. Pidänäppisi erossa muista kuin taimista <strong>ja</strong> keskityolennaiseen. Innostus metsätöistä niin,että päätätte puolisosi kanssa hankkia raivaussahan<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkatte näin yhteisiä ponnistelu<strong>ja</strong>taimikonhoidon saralla.JOUSIMIES 23.11-21.12Olet tehnyt hyvän kaupan, myymällä varttuneenkasvatusmetsän harvennuksen sahavirmalle.Sieltä lähtee kuidun si<strong>ja</strong>an tukkia<strong>ja</strong> pikkutukkia merkittävästi. Kun vieläkateellinen naapurisi ihmettelee hyvääkauppaasi, saa tilanne sinut hykertelemääntyytyväisinä. Raha: Sahavirma on lähettänyttilillisen repullisen rahaa, reilusti yliodotuksien. Sinulla on positiivinen ongelma;mihin sijoittaa rahat? Toteat kuin ylikiiminkiläinenisäntä - “ raha ei ole raudassahukassa.” Päätät sijoittaa Rautaruukkiin,petyt koska nousu ei ole nopeaa,mutta malta odottaa, kyllä se vieläkohisten nousee.KAURIS 22.12-19.1Jokainen arkinen asia ärsyttää sinua. Myöskemera tuet <strong>ja</strong> taimikonhoitotyöt. Ratkaisulöytyy. Unohda ne <strong>ja</strong> lähde baanalle.Samat asiat ärsyttävät huomennakin,mutta unohtuvatpa edes yhdeksi illaksi.Toisaalta, aamulla on vähintään yksi ärsytyksenaihe lisää. Kankkunen.VESIMIES 20.1-19.2Olet loistava shoppaili<strong>ja</strong>. Hypistelet <strong>ja</strong> hypisteletkaikkea mahdollista <strong>ja</strong> mahdotonta.Kaikki on turhuutta, muista se. Jos jotaintodellakin haluat vaateostoksillasiostaa, niin osta miehellesi uudet sukat.Jos kauppa ei ole oikea, osta sukat kirpputorilta.Ei maksa liikaa.KALAT 20.2-20.3Olet mielestäsi oiva metsästäjän alku.Haaveilet nappiosumista asearsenaaleillasi.Pyssyt eivät kuulu kesäaikaan. Ota välittömästiraivaussaha tilalle; takuullaparempaa tekemistä kuin alituiset rakennushommat<strong>ja</strong> metsästysreissut. Nuorettaimikot kaipaavat enemmän hoitoa, kuinlinnut haule<strong>ja</strong>. Ennakkoraivaus on vieläkinlasten kengissä. Pystykarsinnat eivätole nykypäivää, taimikonhoito on. Muistathan, että torpparitilallisen taksväkkipäivätovat rästissä. Mitä lupasit tehdä, <strong>ja</strong>mitkä on tekemättä?LEHDISTÄP-O-I-M-I-T-U-TMaksuton keitto menikaupaksiKaleva 9.2.<strong>2010</strong>Myydään koivuhalkoa.Takkaan, nuotioon, saunaan<strong>ja</strong> lyömiseen.Ilmais<strong>ja</strong>kelut 4/<strong>2010</strong>Suomen Pankin johtokunnan jäseneltä tiedusteltiinhänen mielipidettään eurosta.- Euroopan yhteisvaluutan etu ilmeneemm. siinä, että kun ennen saattoi ravintolanbaarissa sanoa, housun taskussa on kovaavaluuttaa kaksi markkaa, niin nyt tekeesuuremman vaikutuksen, kun sanoo,että siellä on 25 senttiä.Mitä yhteistä onblondilla <strong>ja</strong> sanomalehdellä ?- Kumpaakin painetaan yöllä <strong>ja</strong> annetaanaamulla <strong>ja</strong>keluun.Helsingin metsänhoitoyhdistysa<strong>ja</strong>n tasalla- Jäätyneet suot <strong>ja</strong> pellot kantavathyvin metsäkoneita.“Puolueissa eletään kuin marttayhdistyksissä,joissa puheenjohta<strong>ja</strong>ksivalitaan hitain kieltäytyjä.”Kansan UutisetOhjeet hyvän iiläisen miehen hankkimiseksi:1. On tärkeää löytää mies, joka osallistuu keittiötöihin,joka kokkaa <strong>ja</strong> jolla on työpaikka.2. On tärkeää löytää mies, joka saa sinut nauramaan.3. On tärkeää löytää mies, johon voi luottaa <strong>ja</strong> joka ei valehtele.4. On tärkeää löytää mies, joka on hyvä sängyssä.5. On tärkeää, että nämä neljä miestä eivät tunne toisiaan.Mistä tunnistaa yli-iiläisenkaraokevetäjän?Ääni sopii lehteen <strong>ja</strong> naama radioon…Miksi ylikiiminkiläinen syöttää lampaillerautatablette<strong>ja</strong>?He ovat päättäneet ruveta tuottamaanteräsvillaaJOUSIMIESSei<strong>ja</strong> on tehnyt hyvän kaupanmyymällä varttuneen kasvatusmetsänharvennuksen sahafirmalle.RAPUSiskoa kiehtoo kaipuu lämpimiinmaihinMuhoslainen kuunteli radiota <strong>ja</strong>sieltä kuului :-“ kuuntelette Yle ykköstä.“ Mistä toi voi sen tietää, muhoslainenhämmästeli?Mitä tapahtuu, kun poliisi saa laajennetut valtuudetpuhelimen kuunteluun?- poliisikoulun lopputenttiin joudutaan liittämään kuullunymmärtämiskoe
POROMIEHEN KEITTIÖSTÄ TEIJÄN KEITTIÖÖN,(huom! suom. teidän keittiöön,Poropata opata neljälle. Janin tapaan… ohjelmasta Tei<strong>ja</strong>n keittiössä)MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>27Tämä kertomus koskee aikaa ennen moottorikelkkaa <strong>ja</strong> mopo, aikaajolloin poromies liikkui maastossa sulan aikana <strong>ja</strong>lan <strong>ja</strong> lumen aikanasuksella. Lumen aikana niestaa eli evästä <strong>ja</strong> muuta tavaraa vetivätvetohärät pulkissa. Ahkioita taasen käytettiin henkilökuljetuksiin, muttavarsinaisessa poronhoitotyössä niillä ei ollut paljonkaan käyttöä.Sodankylässä Kitisen <strong>ja</strong>Luiron välinen kaira kuului<strong>ja</strong> kuuluu yhä Oraniemenpaliskuntaan, jossa onnykyisin 160 poronomista<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> kuutisen tuhattaporoa. Ennen vanhaan ettoeli porojen kokoaminenerotuksia varten alkoi elosyyskuunvaihteessa , keskeytyiporojen rykimäa<strong>ja</strong>ksi<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkui aina helmikuunlopulle asti niin, että kokopaliskunnan poroelo saatiinkäydyksi läpi.Poromiehen keittiö olisamalla kertaa myös ruokasali<strong>ja</strong> makuuhuone; kokonaisuus,jonka nimi oli <strong>ja</strong>on yhä asento. Kiivaimpanaettoaikana ei samassa asennossayleensä oltu yhtä yönseutua enempää, vaan iltasellalyhyen päivän vaihtuessasakeammaksi hämäräksi– pimeäähän ei Lapissalumen aikana ole koskaan-pysäytettiin kuljetuksessaollut poroparttio taivähän isompi tokka sopivanjäkäläkankaan reunaan.Porot alkoivat kaivaa jäkälääsuuhunsa <strong>ja</strong> miehet, joitasamassa roikassa oli 5-7harvoin enemmän, alkoivatrakentaa asentoa.Keittotuli viritettiin ter-ArkipäivänpikaruokaLapsiperheessä päivän kiireisinaika ajoittuu töidenjälkeiseen hetkeen. Kaikkiovat kotona, <strong>ja</strong> nälkä suurimmillaan.Meidän perheessäkaikkien suosikki onmakaroni-<strong>ja</strong>uheliha -sörsseli.Se valmistuu nopeasti, sopivastijuuri ennen lastenohjelmia.Ruokaan tarvitsetmakaronia, <strong>ja</strong>uhelihaa, sipulia<strong>ja</strong> mausteita maun mukaan.Keität makaronia senverran, kuin on syöjiä Rus-Poropata neljällevaskantoon <strong>ja</strong> pantiin kahvitulelle. Tulen tuntumaankatsottiin paikka laavulle <strong>ja</strong>hakattiin paksu kerros hajenpäälle makuualustaksi<strong>ja</strong> niin asento oli valmiskahvin juontia varten. Lyhyenpäivän aikaahan eiTarvitset ½ kiloa käristyslihaa, 50 g voita , 2 sipulia, 2dl lihalientä, 5 maustepippuria, 5 mustapippuria, 3porkkanaa, 1rkl vehnä<strong>ja</strong>uho<strong>ja</strong> , 1,5 dl ruokakermaa, 2maustekurkkua <strong>ja</strong> 200 g leipäjuustoa.Ruskista käristysliha pienissä erissä pannulla <strong>ja</strong> siirräpataan. Kuullota sipulit pannulla <strong>ja</strong> lisää lihaliemen <strong>ja</strong>pippurien kanssa pataan. Keitä muutama minuutti <strong>ja</strong>lisää paloitellut porkkanat. Keitä miedolla lämmölläkypsäksi. Lisää vesitilkkaan sekoitetut <strong>ja</strong>uhot <strong>ja</strong> annakiehua pari kolme minuuttia. Lisää lopuksi kerma, paloitellutmaustekurkut <strong>ja</strong> kuutioitu leipäjuusto. Tarkistasuola <strong>ja</strong> anna lämmetä. Tarjoa heti puolukkahillon<strong>ja</strong> pottuvoin kera.Muistiin merkitsi Janivu<strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>lle. Loue eli laavuvaateviritettiin koostariippuen 1-3:n ristikkäinviritetyn salon varaan, honkarassietupuolelle kynsipuuksi,porontal<strong>ja</strong>t havuoltutuhlattu kahvinkeittoon.Tämän jälkeen pantiinriittävän järeä kelohonkanurin yöpuuksi <strong>ja</strong> siitäkaksi rakotulipölkkyä louteeneteen. Pölkyissä olimittaa kirvesvarsi miestäkohden <strong>ja</strong> paksuutta 10-12tuumaa, sillä rakotulihonkapalaa tuuman tunnissa,alapölkky vähän nopeamminkuin ylempi. Honkienvastakkain tulevat pinnathakattiin säystöille, pantiinmolempiin päihin poikittaisettulpukset, jotta pölkkyjenväliin sopi kiehisiä <strong>ja</strong>roitakkeita. Perkkapuu lyötiinyläpölkyn toiseen päähänpitämään sitä paikallaan.Rakotuli oli sytytystä vaillevalmis. Tarkenemisenkannalta oli aivan oleellista,että tuli oli kymmenensentin tarkkuudella oikeassapaikassa suhteessa louevaatteeseen<strong>ja</strong> että hehkuvarako oli oikealla korkeudellasuhteessa nukkujiin.Asennon valmistamisenaikana heti kahvin jälkeenoli kokkivuorossa olevapannut iltasen tulelle. Ruokalistaoli joka ilta sama: lihakeitto.Keittoastiana oliviidelle miehelle kymmenenlitran kattila. Keittolihanakäytettiin poron kylkeä,selkää, rintaa, kaulaa <strong>ja</strong>potkaa. Syöntiliha otettiintokasta. Teuraaksi valittiinmikäli mahdollista merkitönporo eli peura, joka merkittömänäei kuulunut kenellekäänyksityiselle, vaanoli paliskunnan omaisuutta.Jos tokassa ei ollut peuro<strong>ja</strong>,ammuttiin jonkun yksityisenmerkkiporo, jonkapaliskunta sitten korvasiSilloin kun on enemmän aikaa,tarvikkeita <strong>ja</strong> viitseliäisyyttä,niin teen kunnon vihersalaatin.Käytän salaattiinaina jotain vihreää perussalaattia,tomaattia <strong>ja</strong>Janintapaanasianomaiselle joko peurallatai rahalla. Teurasporostaettomiehet maksoivat paliskunnallemuodollisenkorvauksen.Kokki hakkasi keittoastiankukkuroilleen lihanpalo<strong>ja</strong>,täytti sen vedellä, nakkasipuoli kourallista karkeaamerisuolaa sekaan <strong>ja</strong>nosti tulelle. Lihojen sulaessakukkura painui kattilansisään <strong>ja</strong> kohta vaahtokuohui nuotioon. Lihakeittooli valmis. Syönti nimittäinalkoi yhtä aikaa kiehumisenkanssa. Jokainenkaapaisi kuppiinsa lihanpalan, leikkasi siivun limp-“essa pitkin iltaa , kunneskattila oli tyhjä. Liemenkokki kaatoi hankeen.Aamulla keitettiin kahvi<strong>ja</strong> tehtiin käristys isossakäristyskauhassa tai rautapadassa.Pataan silputtiinkokolias kimpale läskiä <strong>ja</strong>reilusti voita. Jo tätä ennenkokki oli vuollut jäisestäpaistista lähemmäs pari kiloaohuita lihalastu<strong>ja</strong> valmiiksi, <strong>ja</strong> kun rasva padassaoli kyllin kuumaa , kokkinakkeli lihasiivu<strong>ja</strong> hyppysellisenkerrallaan pataanpitäen huolta, että rasvaoli kaiken aikaa riittävänkuumaa , niin että kaikkilihat todella käristyivät. Sittenvain kouralla suolaa <strong>ja</strong>mukilla vettä pataan. Sittenvesi keitettiin pois <strong>ja</strong> käristysoli valmis. Hyvin silläillan lihakeittoon asti <strong>ja</strong>ksoikin.Kokeilepa Sinäkin miltäoikein tehty poromiehenkäristys maistuu! Käristyslihastavoi toki valmistaasyötäväksi muutenkin. Voitehdä vaikka poropadanneljälle.Ja muut viikkoruokaohjeet toimituskunnan salaisistakätköistä. Arkikokkaa<strong>ja</strong>na Anna TaskilaAnnan tapaannään <strong>ja</strong> näin arkipäivän pikaruokaon valmis! Ketsuppiavoi laittaa maun mukaan<strong>ja</strong> ainakin meidän perheessäsitä laitetaan <strong>ja</strong> paljon!HerkkusalaattiSitten vainkouralla suolaa<strong>ja</strong> mukilla vettäpataanpua <strong>ja</strong> sen päälle rasiastavoita , voileipä suuhun , lihaa<strong>ja</strong>tkoksi <strong>ja</strong> kahvia päälle.Niin käynnistyi iltasensyönti, jota sitten <strong>ja</strong>tkettiinkeiton kaiken aikaa kiehu-kista <strong>ja</strong>uheliha <strong>ja</strong> sipuli samallakuin makaronit kiehuvat,<strong>ja</strong> mausta ne sopivastiesim. suolalla <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>uhelihamausteella.Sitten vain sekoitteletainekset keskekurkkua.Lisään sekaanvaihtelevasti esim. paprikaa,maissia, herneitä, sipulia<strong>ja</strong>/tai oliive<strong>ja</strong>. Lisäksi saatanlaittaa jotain hedelmää;ananasta, persikkaa, viinirypäleitätai mandariinilohko<strong>ja</strong>.Myös erilaiset juustotovat hyviä; feta-juusto, vuohenjuusto,halloumijuustotms. Jos haluan oikein ruokaisaasalaattia, niin laitansekaan kinkkusuikaleita taitonnikalaa. Päälle voi lorauttaajotain hyvää valkosipulimaustettuasalaattikastiketta.Salaatti saa meillä aikaanvaihtelevan vastaanoton,riippuen siitä mitä siihenon sekaan laitettu.Yleensä ottaen kaikki syöväthyvin kasviksia, paitsi Aukusti(4v), joka on päättäväisestiilmoittanut, ettei syömitään vihreää. Yleensä Aukustinlautasen reunaansyömättömänä eksyy kyllämyös kaikki punaiset, keltaiset<strong>ja</strong> oranssitkin.
28 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>Metsän historiaaTUKKIPUUSTATulo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> vauraurautta autta ennen, nyt <strong>ja</strong> tulevaisuudessaPuun sisällä on sahanpurua sekä lauto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> lankku<strong>ja</strong>. Kun purut raavitaan jollain konstilla pois, lähtee laudat <strong>ja</strong> lankut irti toisistaan. Tämän työn voi tehdämonella eri menetelmällä, joista kuvissa on kolme. 1: Käsisahaus on varma, mutta hidas. 2: Raamisaha oli aikoinaan mahtava keksintö. 3: HewSaw on tehokaspikkutukkisaha.Alueellamme oli vesisaho<strong>ja</strong>. Varhaisin merkintä vesisahasta on vuodelta1533. Silloin Eerik Fleming osti sahanpaikan Halikon Hossostenkoskeltatalonpojilta <strong>ja</strong> sai oikeuden hakata heidän metsistään tukke<strong>ja</strong> niin paljon<strong>ja</strong> kauan kuin halutti. Meidän alueellamme on ollut vesisaho<strong>ja</strong> 1600-luvulla. Ainakin yksi merkintä on Sangino<strong>ja</strong>lta vuodelta 1675, jollointalollinen Heikki Martinpoika pyysi lupaa sahan rakentamiseen.Iijokilaakson ensimmäisen sahan perusti Johan Bäck vuonna 1743Martimo-o<strong>ja</strong>n suuhun, josta se rajujen tulvien takia siirrettiin 1760Hiedastinpuroon eli Hiastinhaaraan Pohjois-Iissä. Peruskartassa onedelleen merkintä ’Sahanvainio’. Koitelinkoskelle perustettiin sahavuonna 1777 . Sahausoikeus oli ainakin alkuvaiheessa 1500 tukkiavuodessa. Saha oli käytössä vuoteen 1848, jolloin se paloi. Johan Bäckperusti sahan Livojoen suuhun Kynkäänkoskeen vuonna 1784.Eero AlaraasakkaMetsäSanomaKestilän höyrysahanrakentamisesta 150vuottaVuonna 1852 oululainenkauppias J. G. Bergbomanoi lupaa rakentaa höyrysahaIin pitäjään. Hän perustelihankettaan sillä, ettätervalauttojen aluspuinatuli Iijokisuulle kesäisin25000-30000 tukkia, joistasuurin osa lahosi käytönpuutteesta. Vain höyrysahallane voitaisiin sahata,koska jokisuulla ei ollutkoskia.Samalla myös toisen sahanperustamista Iijokisuulleanottiin eri henkilöidentoimesta. Hankkeet olivatmonessa mielessä historiallisia,koska kyseessäoli Suomen ensimmäinenhöyrysaha <strong>ja</strong> pohjoismaissakinensimmäinen höyrysahaaloitti toimintansaRuotsissa 1949. Pelättiinmyös metsän loppumista.Monien juridisten <strong>ja</strong> hallinnollistenkäsittelyjen jälkeensenaatti antoi 1857 luvansahojen perustamiseen,mutta pienensi pyydettyjäsahauskiintiöitä, jotenosapuolet päätyivätkannattavuuden takaamiseksiyhden sahan rakentamiseen.Saha rakennettiin Etelä-Iin kylään Kestilä-nimiselletilalle <strong>ja</strong> nimeksi tuli Kestilänhöyrysahalaitos. Rakennusoli kaksikerroksinenpituus 25 m, leveys 9m <strong>ja</strong> korkeus 7 m. Höyrymoottorioli BolindermerkkinenTukholmassarakennettu teholtaan 60 hv<strong>ja</strong> pyörintänopeus 80-100kertaa minuutissa. Sahanpurutkuljetettiin suoraantulipesiin. Sahan kapasiteettioli 120-150 tukkiavuorokaudessa. Puut olivatpituudeltaan puolikymmentäsyltä (n. 7,5 m)<strong>ja</strong> latvasta vähintään 9 tuumaa(22,5 cm) paksu<strong>ja</strong>,mutta 20 tuumaisetkaan(50 cm) eivät olleet harvinaisia.Valmis sahatavaravietiin läheisille saarille lähinnäSimakkasaarelle, jostane vietiin lastiveneilläOuluun tai muualle.Saha oli sen a<strong>ja</strong>n nähtävyys<strong>ja</strong> sitä tultiin hevoskärryilläkatsomaan Viipurista<strong>ja</strong> Helsingistä asti. Sahanhoita<strong>ja</strong>Henrik Micklininhuvilalla sanotaan olleenalkuaikoina <strong>ja</strong>tkuvatarjoilu uteliaiden arvovieraidentullessa tulisahaakatsomaan.PikkutukkisahatPölkky <strong>Oy</strong>:n saha Taivalkoskellaon esimerkki tehokkaastapikkutukkiahyödyntävästä sahasta.Pienin puu on pituudeltaan2,5 m <strong>ja</strong> latvaläpimitaltaan10 cm. Sahakone on Mäntyharjullatoimivan Veisto<strong>Oy</strong>:n valmistamaHewSaw-saha. Siinä on terätasetettu kompaktisti lyhyellematkalle <strong>ja</strong> pääosinsähkömoottorin akselinpäähän, jolloin laite on tehokas,tarkka <strong>ja</strong> luotettava.Kestilän tulisahasta on enääpiippu tallella.Tukki kulkee lin<strong>ja</strong>n läpinoin kolmessa sekunnissa,jonka aikana pinnat haketetaan<strong>ja</strong> muut osat sahataansopiviksi läpimitanmukaan. Loppuvaihe onkinkuivaamista <strong>ja</strong> lajittelua.Vuorokaudessa sahataannoin 10 000 tukkia.Iin mhy:n palveluksessa oleva Rauno Turtinen harventaa metsää viime viikolla otetussa kuvassa. Harvennuksessa onkuvanottoon mennessä kertynyt noin 50 m3 hehtaarilta, josta Shinshowan sahalle menee 15 cm:n yli menevää tukkia 80 m3,Pölkyn sahalle 10-15 cm:n pikkutukkia 77 m3 <strong>ja</strong> sellutehtaalle 81 m3. Metsä on esimerkillisesti hoidettu. Taimikonhoito <strong>ja</strong>ensiharvennus on tehty a<strong>ja</strong>llaan. 20 vuoden päästä metsä uudistetaan <strong>ja</strong> sahapuun osuus noussee 85 %:iin. Kestilän höyrysahanmitoilla harvennusmetsästä ei juuri sahattavaa tukkia olisi löytynyt.MetsäetsäSanomaMETSÄHOITSÄHOITOYHDISTHDISTYKSEN JÄSENLEHTIJulkaisi<strong>ja</strong> MetsänhoitetsänhoitoyhdistyhdistysVastaava päätoimitta<strong>ja</strong> Timo MikkolaToimituskunta Juhani Heikkinen, Eero Alaraasakka, Mikko Mäkelä,Mikko Harju, Tuomo Törrö, Pertti MoilanenToimitustyö Timo MikkolaSivunvalmistus <strong>ja</strong> taitto <strong>VKK</strong>-<strong>Media</strong> <strong>Oy</strong>. Painopaikka Suomalainen Kir<strong>ja</strong>paino Ka<strong>ja</strong>ani
Metsän historiaaMetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>29MurhansilmänmyststeeriMinä, tämän tarinan kirjoitta<strong>ja</strong>Kalevi Jokikokko Pudasjärveltäomistan Kiimingissä KoiraAhonmetsäpalstan. Metsäpalstansisällä on Koiralammen- Saarisensuonvälissä vieraan omistuksessaoleva, noin parin hehtaarinniittypalsta, joka muistinia<strong>ja</strong>n on tunnettu nimellä “MURHANSILMÄ”.Vanhaäitini Kaisa os. Vilppola lapsuuskotiSaarinen, si<strong>ja</strong>itsee noin parinkilometrin päässä murhansilmästä.Ollessani vielä alle kouluikäinen,kyselin vanhaäidiltäni miksi tuollaniityllä on noin erikoinen nimi ? Jostainsyystä vanhaäiti ei ollut halukasvastaamaan kysymyksiini. Hän eiehkä todellakaan tiennyt niityn historiaatai – jos hän sittenkin jotain tiesi– hän ei halunnut ikävillä asioillamieltäni pahoittaa.Kun sitten vuosikymmeniä myöhemminselvitin Oulun maakunta-arkistossasyntymäkotini Saarisen historiaa,oli luonnollista, että myös tuonniityn nimiasia nousi yhdeksi tutkimuksenkohteeksi.Saarisen asutukseen on annettulupa Iin käräjillä 1687. Tuon vuodenjälkeen kirjoitetut Kiiminkiä <strong>ja</strong> Ylikiiminkiäkoskevat Iin käräjäpöytäkir<strong>ja</strong>t,samoin kun kirkonkir<strong>ja</strong>t, ovatvuosien a<strong>ja</strong>n olleet mielenkiintonikohteena. Vuoden 1793 käräjäpöytäkir<strong>ja</strong>stalöytyi selostus oikeuskäsittelystä,joka koski lapsen murhaa sellaisellaalueella, jonka jotenkin voisiyhdistää murhansilmän tragediaan.Murhansilmäksi kutsutun niittykappaleenlähellä on toinen, nykyisinmetsää kasvava entinen niittypalsta,joka on ollut sen ylikiiminkiläisenuudistilan omistuksessa, joka mainitaanoheisessa käräjäpöytäkir<strong>ja</strong>ssa.Niitty on entinen Ylikiimingin enklaavi,joka oston jälkeen on liitetty Koira-ahonmetsäpalstaan. Huttulan talonnimi pöytäkir<strong>ja</strong>ssa askarruttaa <strong>ja</strong>vaatisi mainittujen talojen niittyomistustentarkempaa selvittelyä.Lopullinen selvyys edellä mainitustahenkirikoksesta toistaiseksipuuttuu. Karmea nimi kuitenkin aivanvarmasti viittaa johonkin ikävääntapahtumaan murhansilmän alueella.Oliko kyseessä lapsimurha, Isovihantapot vai verinen riita… ?Pudasjärvellä 25.2.2009Kalevi JokikokkoMURHANSILMÄN MYSTEERI ; OSA 2Oulun läänin Iin pitäjän Kihlakunnanoikeuden istunto Kiimingissä 22.8. 1793.Pääkohdat <strong>ja</strong> tuomio jutusta, joka koskee naimatonta naista Juliana DanielintytärVesaaesaa, jota on jo aikaisemmin kolme kertaa rangaistu salavuoteudesta johon hänon nyt uudelleen syyllistynyt serkkunsa naimattoman rengin Lars LarsinpoikaKynsilehdonkanssa tullen tästä sekaantumisesta raskaaksi, minkä seurauksenaJuliaana on yksinäisyydessä synnyttänyt <strong>ja</strong> hengiltä ottanut sikiönsä, mistä häntäon Komissaari <strong>ja</strong> Kruunun Nimismies Hans Magagnus Boijoijin toimesta syytetty <strong>ja</strong> IinKihlakunnan Käräjä Oikeus antanut tuomionsa.Timo MikkolaMetsäSanomaKäräjäoikeus on katsonut JuliaanaDanielintyttären syyllisyydentäysin toteennäytetyksi<strong>ja</strong> sen johdosta PahanteonKaaren XVI luvun 1 pykälänsekä Kuninkaalliseen Asetukseen20 tammikuuta 1779 tehtyjenmuutosten no<strong>ja</strong>lla tuominnuthänet mestattavaksi <strong>ja</strong>roviolla poltettavaksi. Tutkinnanalussa makaa<strong>ja</strong>kseen ilmoittamarenki Eric Rekilehtoon tästä syytteestä vapaaksitodettu. Lars Larsinpoika, jokaon Juliaana Danielintyttärenkanssa harjoittanut lihallistayhteyttä sekä tiennyt <strong>ja</strong> salannuthänen raskaudentilansa, onlisäksi auttanut Juliaanaa sikiönkätkemisessä.Tästä Lars Larsinpoika tulisiLVIII luvun (lihallisestayhteydestä lähisukulaistenkanssa) 1 §:n <strong>ja</strong> LXI luvun 2 §:nmukaan sovittamaan nämä rikkomuksensakolmellakymmenelläparilla raippo<strong>ja</strong>, läpikäymäänyksityisen Ripin <strong>ja</strong> synninpäästönsekä maksamaanrahana Ylikiimingin Kappelinkirkolle 32 killinkiä. LisäksiKihlakunnan Oikeus on katsonutLars Larsinpo<strong>ja</strong>n vanhempienuudisasukas Lars Kynsilehdon<strong>ja</strong> hänen vaimonsaAnna Michelintyttären laiminlyöneenJuliaanan tarpeellisensilmälläpidon, minkä vuoksiOikeus on edellä mainittua LXIkaarta noudattaen sakottanutheitä kumpaakin kahdellakymmenelläHopearahalla elikuudella Riikintaalarilla, 32 killingillä,mitkä sakot he kuitenkinsaisivat köyhinä <strong>ja</strong> ikääntyneinäsovittaa kahdeksanpäivän vankeudella vedellä <strong>ja</strong>leivällä. Vielä tulisi AnnaMichelintyttären sisaren, ruotilainenMargarethan <strong>ja</strong> JuliananÄidin Torpparin vaimonElisabetha Michelintyttären,edellä mainittujen rikkomustenyhteydessä osoittamansavälinpitämättömyyden takiasaada Kihlakunnan Oikeudeltasovelias puhuttelu.Käräjäoikeus käsitteli Provinsiaali(piiri) lääkäri TohtoriChristian Herman Cargerinpalkkiolaskua <strong>ja</strong> katsoi, ettälaskusta on poistettava roomurahannimikkeellä oleva 12 killinginsumma minkä lisäksiTohtori Cargerin pitää lääkärinlaskustaan vähentää sekä Kunink.Maj.tille <strong>ja</strong> Kruunulle palauttaa16 killinkiä, joka on aiheutunutsyytettyjen kyyditsemisestä.PÄÄTÖSKungl. maj.tin Vaasan Hovioikeudenpäätös edellä selostetussa<strong>ja</strong> Hovioikeudelle alistetussajutussa n:o 82. Käsitelty 6marraskuuta 1793.Kuninkaallinen hovioikeuson ottanut tämän jutun harkintaansa<strong>ja</strong> antaa siitä seuraavanpäätöksen:Hovioikeus toteaa, ettei olevoitu toteen näyttää, että JuliaanaVesa olisi syyllistynyt väkivallankäyttöön hänen viimeheinäkuun 16 p:nä synnyttämänsäpoikalapsen surmaamisessa.Näyttö oli vaikeaa jo senkinvuoksi, että piirilääkäri TohtoriCarger sai jo mätänemistilassaolevan sikiön tutkittavakseenvasta saman vuoden elokuun10 päivänä.Kuitenkin oman tunnustuksensa<strong>ja</strong> valallisesti kuultujentodistajien kertomusten perusteellaJuliaanan on todettu luvattomansekaantumisen seurauksenaolleen raskaana, eikätästä tilastaan ilmoittanut, vaanyksinäisyydessä synnytti yllämainituntodistuksen mukaisenkehittyneen sikiön jonkakätki, minkä törkeän rikkomuksenJuliaana on hänelle siitäesitetyistä todisteista huolimattaensin yrittänyt salata.Myöhemmissä kuulusteluissahän on vähitellen murtunut <strong>ja</strong>tunnustanut teon syytteen mukaiseksi.Kuninkaallinen Hovioikeusharkitsee oikeaksi muuttaa KäräjäOikeuden tuomiota siten,että Juliaana Danielin tytär Vesaaon rangaistava kolmellakymmenelläparia vitso<strong>ja</strong> kolmelyöntiä parilla <strong>ja</strong> sen jälkeenkun hän on yhtenä Sunnuntainaläpikäynyt julkisen kirkkorangaistuksen,hänet passitetaankuritushuoneeseen Tukholmaansiellä kahden vuodena<strong>ja</strong>n työssä pidettäväksi.Tähän rangaistukseen tuleesisällyttää se tuomio, jonka JuliaDanielin tytär on saanut neljättäkertaa serkkunsa kanssaharjoitetusta salavuoteudesta.Jatkettu VaasanHovioikeuden päätös...Lars Laurinpoika Kynsilehdonosalta on selvitetty, että hän onsyyllistynyt SalavuoteuteenJuliaanan kanssa sekä tunnustuksensamukaan kotiin tulonsajälkeen 20 heinäkuuta hänon saanut tiedon Juliaanan rikoksesta,jolloin Lars oli Juliaanankehotuksesta ottanut sikiönpellon o<strong>ja</strong>sta, mihin tämäoli sen piilottanut <strong>ja</strong> vienyt si-keen hänen on läpikäytävä yksityinenrippi <strong>ja</strong> synninpäästösekä maksaa Ylikiimingin Kappelikirkolleyksi Riikintaalarikuusitoista killinkiä, jonkasumman voi myös työllä korvata.Renki Eric Rekilehto vapautetaanluvattoman seurustelunsyytteestä. Lars Laurinpo<strong>ja</strong>n äidinAnna Michelintyttären rangaistusJuliaanan valvomisenlaiminlyömisestä – kahdeksanpäivää vedellä <strong>ja</strong> leivällä – jäävoimaan. Uudisasukas LarsKynsilehto, ruotilainen MargarethaMichelin tytär <strong>ja</strong> torpparinvaimo Elisabeth Michelin tytäreivät ole Hovi Oikeuden harkinnanmukaan syyllistyneetmihinkään laiminlyöntiin.Tohtori Cargerin lasku Juliaanankuolleen sikiön tarkastamisestajää vähentämättömänävoimaan.Tämän laskun summa NeljäRiikintaalaria 36 killinkiä 10- ninnu -kiön kauemmas metsään. Tätätunnustusta tukevat monet tutkinnanaikana esiin tulleet seikat,joista raskauttavin oli se,että Julianan sikiö oli löytynytLars Laurinpo<strong>ja</strong>n näyttämästäpaikasta.Kuninkaallinen Hovioikeusharkitsee oikeaksi, että LarsLaurinpoika Kynsilehdon LXILuvun 2 §, LVIII Luvun 1 § <strong>ja</strong>LV luvun 5 § no<strong>ja</strong>lla sovittaatämän kielletyssä Polvessa tehdynrikollisen salavuoteudenharjoittamisen Kahdellakymmenelläparilla raippo<strong>ja</strong>, kolmelyöntiä parilta <strong>ja</strong> sen jälrunstykkiäkuuluu JuliaanaVesan korvata, mutta hänen varattomuutensatakia lasku jäämaksettavaksi Kun.Maj.tin <strong>ja</strong>Kruunun tällaisiin tarpeisiinmyönnetyistä varoista.Käännös ruotsinkielestä:Paavo LohvansuuPuhtaaksikirjoitus:Kalevi JokikokkoMurhansilmän mysteeri osayksi löytyy kokonaisuudesaanMetsäviesti Kiimingin lehdestäv.2009
30 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>Nyt saa sanoaPenkenkkatieHyötötyä ä vai ai haittaa?Viime vuosien aikana on tehty ansiokkaasti penkkateitäkunnostusojituksien yhteydessä. Suunnitelmana asia on hyvä muttatoteutuksen jälkeen törmätään usein kahteen epäkohtaan. On olemassaoleva penkkatie mutta virallisia kulkuoikeuksia ei ole joko penkkatiehentai penkkatien <strong>ja</strong> yleisen tien väliin jäävälle alueelle, jota pitkin puutpitäisi kuljettaa. Mitä hyötyä on tiestä, jota ei saa käyttää siihentarkoitukseen, mihin se on tehty elikkä puun kuljetukseen?Juhani HeikkinenMetsäSanomaVähimmäisvaatimuksenatulisi olla, että tehdäänosakkaiden <strong>ja</strong> sellaisten ulkopuolisienkanssa, joitaasia koskee, keskinäinensopimus penkkatien käytöstä,jonka saa sitten tarvittaessavirallistettuamaanmittaustoimituksessa.Toinen ongelma, joka onollut esillä <strong>ja</strong>tkuvasti, onkääntöpaikka penkkatienpäässä. Joskus on tulluteteen, ettei mitään kääntöpaikkaaole edes hakattuMielipideIdealistisen näkemyksenmukaan metsää ei tarvitsisitässä menetelmässä lainkaanhoitaa, kunhan määräajoinkäytäisiin poimimassa(harsimassa) tietyinväliajoin kypsään ikäänehtinyt puusto pois. Metsä“jäisi” silti edelleen metsännäköiseksi, eikä aukko<strong>ja</strong>syntyisi. Mutta näin ei asiaole. Aukkoisuutta tulee <strong>ja</strong>näky ei ainakaan metsäammattilaisensilmin ole miellyttävä,mutta miten lieamatöörin tai metsänomista<strong>ja</strong>nsilmin? Tuskin on pitkälläaikavälillä heidänkäänmielestä.vaan tie päättyy ykskaks.Useimmiten tulee eteen tapaus,että puustoa kääntöpaikaltaon kaadettu muttapoh<strong>ja</strong>a ei ole millään laillaraivattu elikkä iso<strong>ja</strong> kiviä<strong>ja</strong> kanto<strong>ja</strong> ei ole poistettu.“Mitäänkääntöpaikkaaole edes hakattuvaan tie päättyyykskaksKun tullaan talvella tällaiseenpaikkaan tekemäänhakkuita, on työn <strong>ja</strong> tuskantakana aikaan saada sellainenkääntöpaikka, että rekatsaadaan kääntymäänsärkemättä renkaitaan <strong>ja</strong>pankko<strong>ja</strong>an. Penkkatienteon yhteydessä kaivurillaon helppo tehdä kunnonkääntöpaikka, siinä meneekorkeintaan 30 minuuttia,kun kaivuri saa revittyähaittaavat kannot <strong>ja</strong> kivetpois. Tämän jälkeen ei tarvitsekuin lingota talvellatie jäätymään <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>a poispuut.Ammammattitaidon arvostuson katoamassakMetsänhoitomenetelmät ovat jälleen nousseet esiin metsäpolitiikanytimessä. Avohakkuun vastapainoksi on tullut idea <strong>ja</strong>tkuvastakasvatuksesta, jonka jotkut tahot haluaisivat nykyistä virallisemminvaihtoehdoksi kasvunsa lopettaneen puuston uudistamiselle. Vastustantätä aate-a<strong>ja</strong>tusta.Timo MikkolaMetsäSanomaMetsänhoito nähdäänjulkisuudessa median provosoimanapelkkinä avohakkuina,vaikka suurinosa hakkuutoimenpiteistätoteutetaan harvennuksina.“MetsänhoitonähdäänjulkisuudessamedianprovosoimanapelkkinäavohakkuinaHarvennuksen kohdistetaannuoriin <strong>ja</strong> kasvatettaviinmetsiin. Päätehakkuidenosuus on noin neljännes<strong>ja</strong> loput on harvennusta.Yleinen ilmapiiri <strong>ja</strong> medianpainostus oh<strong>ja</strong>avatmetsänkasvatusta järjettömiinvaihtoehtoihin. Nytkun viimeinkin on hyväksyttyse fakta, että tervanpolttoalueellamme on lopetettu,samoin kun Iijoenuitto, on vihdoinkin 100vuoden aikana päästy harsintahakkuuntuomastaepäedullisesta hakkuumuodosta.En halua Kiiminginmetsiin lisää 1900-luvun alkutaipaleen harsintahakkuita.En edes varoittavanaesimerkkinä.Metsänomista<strong>ja</strong>nasialla – joka päivä!ä!Metsänhoitoyhdistys on olemassa metsänomista<strong>ja</strong>avarten. Laadukkaat metsäpalvelut, vahva edunvalvonta,osaavat toimihenkilöt, metsurit <strong>ja</strong> urakoitsi<strong>ja</strong>t takaavat sen,että metsänhoitoyhdistys on metsänomista<strong>ja</strong>n paraskumppani metsäasioissa – nyt <strong>ja</strong> tulevaisuudessa.Puukaupanedunvalvo<strong>ja</strong>Puumarkkinoiden tuntemus on onnistuneenpuukaupan avain. Metsänhoitoyhdistystuntee puukaupan <strong>ja</strong> on metsänomista<strong>ja</strong>nehdoilla toimiva luotettavakumppani puukaupan kaikissa vaiheissa.Yhdistyksen rautainen asiantuntemusvarmistaa, että myyjä saa puukaupastaantuottoisimman sadon.Metsänhoitoyhdistys laatii metsänomista<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong> metsän tarpeet huomioivanpuun myyntisuunnitelman, jossa selvitetäänhakkuukohteet hakkuutavoittain,puutavaran määrä <strong>ja</strong> arvio puuerän hinnasta.Yhdistys huo<strong>lehti</strong>i myös uudistamissuunnitelmanlaadinnasta, mahdollisenvaltion rahoitustuen hakemisesta,metsänkäyttöilmoituksesta sekä muistaasiakirjoista.Valtakir<strong>ja</strong>lla metsänomista<strong>ja</strong> voi valtuuttaametsänhoitoyhdistyksen huo<strong>lehti</strong>maanmyytävän puuerän markkinoinnista,tarjousten laskennasta <strong>ja</strong> vertailustasekä puun korjuun, runkojen katkonnan<strong>ja</strong> puutavaran mittauksen valvonnasta.Myös puunkorjuun toimeksiantonakertyvät puuerät markkinoidaan valtakirjoineri käyttöpisteisiin markkinahinnat<strong>ja</strong> ehdot huomioonottaen. Metsänhoitoyhdistysvarmistaa näillä toimenpiteillä,että metsänomista<strong>ja</strong>n oikeusturva<strong>ja</strong> edut tulevat kaikilta osinturvattua.Kaikki puukaupan vaihtoehdot ovatmetsänhoitoyhdistyksen kautta metsänomista<strong>ja</strong>nkäden ulottuvilla. Pystykaupanvaihtoehtona saattaa olla järkevääturvautua yhdistyksen järjestämään laadukkaaseenkorjuupalveluun. Laadukkaaseenjälkeen sitoutuneet, ympäristöystävällisethakkuukoneketjut <strong>ja</strong> osaavattekijät takaavat metsänomista<strong>ja</strong>n ehdoillatoimien hyvän tuloksen.MetsänhoidonammattilainenHyvin hoidettu metsä tuottaa arvokkaansadon. Metsän uudistamiseen liittyvillätöillä varmistuu metsäomaisuuden arvonsäilyminen. Metsänhoitoyhdistystoimittaa metsänomistajille metsänviljelyssätarvittavat taimet, siemenet <strong>ja</strong> työvälineetsekä opastaa <strong>ja</strong> avustaa itse viljelytyössä.Viljelyä edeltävään maanmuokkaukseen<strong>ja</strong> itse metsänviljelyynyhdistyksen palveluksessa on osaava <strong>ja</strong>ammattitaitoinen urakoitsi<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> metsurikunta,jonka jälkeen voi luottaa.Taimikoiden <strong>ja</strong> nuorten metsien oikea-aikainenhoito varmistaa metsän kehityksen<strong>ja</strong> tulevan metsätilin. Metsänhoitoyhdistyshakee metsänomista<strong>ja</strong>npuolesta saatavissa olevat rahoitustuet,opastaa omatoimisen työn tekemisessä<strong>ja</strong> järjestää tarvittaessa yrittäjämetsureitatai sopivia koneita hoitotyön toteuttamiseen.Energiapuun korjuu <strong>ja</strong> käyttö on nopeastilisääntymässä. Metsänhoitoyhdistysauttaa metsänomista<strong>ja</strong>a kaikissaenergiapuuhun liittyvissä asioissa. Metsänhoidossa<strong>ja</strong> hakkuissa kertyvä energiapuuvoidaan kerätä talteen joko metsänomista<strong>ja</strong>nomana työnä tai tarvittaessamarkkinatilanteen mukaan metsänhoitoyhdistyksentoimesta. Energiapuunkauppatilanteesta eri ostajien keskentiedotamme niin hinta kuin ostohalukkuudestaenergiapuukauppaan.Metsänlannoitus on ylivoimaisestituottoisin metsänhoidon työmuoto, jonkaavulla saadaan kohteesta riippuen15-20 prosentin tuotto lannoitukseen sijoitetullerahalle. Parhaita lannoituskohteitaovat havupuuvaltaiset kangasmetsät.Suometsien ravinnetalouden hoitoonmetsänhoitoyhdistyksellä on erinomainenasiantuntemus, joka perustuutiiviiseen yhteistyöhön Metsäntutkimuslaitoksenkanssa.Suometsien hoitoon kuuluu kunnostusojitusta,harvennushakkuita, pengerteidentekoa <strong>ja</strong> monia hoitotöitä, jotkajoudutaan toteuttamaan tiiviissä ketjussayhdellä kertaa. Tämä varmistaa töidenoikean ajoituksen <strong>ja</strong> kustannustehokkuuden.Metsänhoitoyhdistys auttaametsänomista<strong>ja</strong>a sekä töiden suunnittelussaettä toteutuksessa yhteistyössämetsäkeskuksen kanssa. Kunnostusojituksettoteutetaan pääosin yhteistyössämetsäkeskuksen kanssa.ErityisosaamistaverotuksestakiinteistökauppaanMetsänhoitoyhdistys avustaa alueensametsänomistajia kaikissa metsäomaisuudenhoitoon liittyvissä asioissa. Metsäkiinteistönarvon määrittäminen, metsätuhojenarviointi <strong>ja</strong> metsäverotukseenliittyvä opastus <strong>ja</strong> palvelu kuuluvatolennaisena osana metsänhoitoyhdistyksenpalveluvalikoimaan.Metsäkiinteistöjen omistukseen liittyvissäasioissa metsänomista<strong>ja</strong> saa omastayhdistyksestään ammattiapua kiinteistöjenkaupassa, tila-arvioinneissa,sukupolvenvaihdoksissa sekä verotukseenliittyvissä asioissa.Uutena palveluna metsänhoitoyhdistysavustaa metsänomistajia luonnonhoitoasioissa.Mikäli tilalla on arvokkaitametsäisiä elinympäristöjä, jotka metsänomista<strong>ja</strong>haluaa suojella vaikkapavain määräaikaisesti, metsänhoitoyhdistysvoi avustaa kohteen valinnassa <strong>ja</strong>rahoituksen hakemisessa.Metsänhoitoyhdistys järjestää alueensametsänomistajille koulutustilaisuuksia,retkiä <strong>ja</strong> metsätapahtumiametsäomaisuuden hoidon kannalta tärkeistäaiheista sekä antaa <strong>ja</strong>tkuvasti henkilökohtaistaneuvontaa <strong>ja</strong> opastustakaikissa metsällisissä asioissa.Turvallinen kumppani ei jätä yksinvaikeissakaan tilanteissa.
Joko saa sanoaMetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>31Suojeluohjelmien tototeutus loppusuorpusuorallaEuroopan Unionin Natura 2000 suojeluverkoston kohteidensuojeluohjelmien toteutus alkaa olla loppusuoralla. Jäljelle jääneetalueet ovat kuitenkin vaikeimmin toteutettavia kohteita. Toteuttamistavaikeuttaa lisäksi se, että metsähallitus on vaikeuttanut vaihtomaidenkäyttöä suojelualueinen järjestelyssä. Suojeluohjelmien toteuttamisenaikara<strong>ja</strong> on ylitetty jo nyt usealla vuodella. Yhä pitkittyessään voitaneentodeta maanomistajien oikeusturvan vaarantuvan. Prosessi <strong>ja</strong>tkuu vielävuosia eteenpäin. Ennusteeni on, että viimeistenkin lunastustenoikeuskäsittely <strong>ja</strong>tkuu kymmenen vuotta tästä eteenpäin. Veikkaanpa,että oikeusturvan vaarantumisestakin saadaan aikanaanoikeustapauksia.Maanomista<strong>ja</strong>lla on erilaisiavaihtoehto<strong>ja</strong> valittavanaansuojeluohjelmien toteuttamisensopimiseksi.Menetelmän valinta on pitkältimaanomista<strong>ja</strong>n harkittavissa.Lopputulema onkuitenkin se, että ohjelmattoteutetaan suojeluohjelmiinra<strong>ja</strong>tuille alueille tavallatai toisella.Helpoin <strong>ja</strong> nopein tapaon hyväksyä ns. vapaaehtoinensuojelu. Itse puhuisinkuitenkin mieluumminvapaaehtoisesta pakkosuojelusta.Asiaa voidaan verratakolmen edesmenneenvaltionpäämiehen pohdiskeluunvapaaehtoisuudesta.He testasivat kissan halullasyödä vapaaehtoisestisinappia. Ensimmäinenyritti maanittelemalla houkutellakissaa syömään sinappia.Kuten arvata saat-taa, tulos oli nolla. Toinenkäytti lievää väkivaltaasaadakseen kissan syömään.Tuloksena oli vainsähinää <strong>ja</strong> raapimista. Kolmaskäytti keinoa, jota voitaisiinkutsua vapaaehtoiseksipakoksi. Urkki sipaisisinappia kissan hännänalle. Se sattui olemaan senaikaistaTurun tulista. Kissaalkoi välittömästi nuollasinappia suurella innolla.Vapaaehtoisessa suojelussamaanomista<strong>ja</strong> hyväksyyalueelle hyväksytytsuojelusäännöt. Korvausmaksetaan ympäristöviranomaisenesityksen suuruisena.Suojelu voidaansopia joko maapohjineentai vain suojeluarvot myyden.Korvaussummissa eiole mainittavaa eroa. Monetovatkin päätyneet vainsuojeluarvojen myymiseenjättäen omistusoikeuden itselle.Mikäli maista onpäättänyt luopua pohjineen,on aikaisemmin voinutneuvotella vaihdostavaltion maihin. Kuten aiemmintodettiin, kyseinenkäytäntö on vaikeutunutvuodenvaihteessa, ollenkuitenkin edelleen mahdollista.Seuraavana vaihtoehtonaviranomaiset tarjoavatlunastuslain mukaista menettelyä.Paikallinen ympäristökeskushakee Ympäristöministeriöstälunastuslupaa.Asiasta järjestetäänkuuleminen maanomista<strong>ja</strong>lle,käyttöoikeuden halti<strong>ja</strong>lle,kunnalle <strong>ja</strong> Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan liitolle. Kuulemisessamaanomista<strong>ja</strong>n tuleeesittää näkemyksensäsiitä, miksi asia ei ole toteutunutilman pakkomenettelyä.Samalla on esitettävävaatimus omistusoikeudensäilymisellä maanomista<strong>ja</strong>lla,mikäli sitä halutaan.Lunastushakemuksessanäyttää olevan tapana hakealunastusta suurempana,kun suojelura<strong>ja</strong>uksetedellyttävät. Tähän ei olemaanomista<strong>ja</strong>n pakkosuostua.Mikäli lunastus edellyttääyli suojelura<strong>ja</strong>uksen lunastusta,vaatii se valtioneuvostonpäätöksen.Yleensä lunastuslupamyönnetäänkin vain suoje-Vapaaehtoisessa suojelussamaanomista<strong>ja</strong> hyväksyy alueelle “hyväksytyt suojelusäännötlualuera<strong>ja</strong>uksen alueelle.Ennen lunastusluvanmyöntämistä tulee ollanäyttö neuvotteluista <strong>ja</strong> tarjoussuojelun aiheuttamienmenetysten korvaamisesta.Varsinaisen lunastustoimituksensuorittaa <strong>ja</strong> korvauksenmäärittää maanmittauslaitos.Maanomista<strong>ja</strong>llaon oikeus käyttää lunastustoimituksessaasiantunti<strong>ja</strong>avaltion varoin. Mene-meisen haluttomia myöntämääntätä tosiasiaa.Vähän käytetty tapasuojelun toteuttamiseksi onns pakkosuojelu. Maanomista<strong>ja</strong>hakee alueellesuojelua kir<strong>ja</strong>llisesti ympäristökeskukselta.Yhdessäsovitaan suojelusäännöt.Sopimuksen jälkeen aluesuojellaan pakkopäätöksellä.Päätöksen jälkeen maanomista<strong>ja</strong>hakee korvauskä-telmä on mielestäni mainettaanparempi. Korvaustasotulee määriteltyä ulkopuolisentoimesta <strong>ja</strong> onusein hieman parempi kuinympäristöviranomaisentarjous. Ainoa haitta lunastuksessaon epävarmuusmaanomistuksen säilymisessäitsellä. Yleensä valtiolunastaa kiinteistön. Lunastuslainhenki on kuitenkinse, että ei pidä lunastaaenempää, kuin tarve vaatii.Suojelun tavoitteet toteutuvatkuitenkin pelkällä käyttöoikeudenlunastuksellakin.Viranomaiset ovat ilsittelyämaanmittauslaitokselta.Prosessi etenee kutenlunastusmenettelyssäkin <strong>ja</strong>maanomista<strong>ja</strong>lla on oikeusvaltion kustantamaanasiantunti<strong>ja</strong>an. Menettelyllätaataan omistusoikeudensäilyminen. Molemmistamenettelyistä on valitusoikeus.Lopuksi on todettava,että suojeluohjelmien toteuttaminenei merkitsemaailmanloppua, muttakyllä se aiheuttaa paljonepävarmuutta <strong>ja</strong> jopa ahdistustamaanomistajissa.Samat suojelun tavoitteetolisi saavutettu huomattavastihelpomminkin <strong>ja</strong>edullisemmin. Kuitenkinjokaisesta asiasta on löydettävissäpositiivisiakinpuolia. Tämä prosessi ontyöllistänyt suuren joukonvirkamiehiä, joille olisimuutoin ollut vaikea löytäätyötä. Kun prosessiasaadaan <strong>ja</strong>tkettua tarpeeksikauan, he voivat eläköityäluonnollisen poistumankautta. Suomi pelastuu!Lauri SuomelaMhy Oulun seutuvaltuuston pjMINUN METSÄNI - VALOKUVAUSKILPOKUVAUSKILPAILUAILUMetsäSanoma lehden metsänhoitoyhdistyksetjärjestävät jäsenilleen valokuvauskilpailun.Kilpailuun voi osallistua lähettämällä kilpailuun tarkoitetun valokuvansähköpostilla osoitteeseen tuomo.torro@mhy.fi tai postitse osoitteeseen :Utajärven metsänhoitoyhdistys, Vanhatie 33, 91600 UTAJÄRVI.Kilpailuun osallistumisen säännöt :Valokuvauskilpailuun voi lähettää 15.9.<strong>2010</strong> mennessä yhden tai useamman kuvan,joka liittyy metsään maisema-, luonto-, harrastus,-, metsänhoito-, metsäkone- taihenkilökuvaukseen kautta. Kuvia ei palauteta <strong>ja</strong> kilpailuun osallistuva hyväksyy, ettäniitä voidaan julkaista MetsäSanoma-lehdessä valokuvaa<strong>ja</strong>n nimimaininnalla.Kilpailun voitta<strong>ja</strong> valitaan Metsäsanomat-lehden julkaisutoimittajien raadissa kilpailunjälkeen <strong>ja</strong> voitta<strong>ja</strong>lle tiedotetaan asiasta henkilökohtaisesti. Palkintona kuvauskilpailussaon metsänhoitoyhdistyksien lahjoittama 200 euron lah<strong>ja</strong>kortti.Tässä on allekirjoittaneen hakkauttamaametsämaisemaa 80-luvulta Pudasjärven PikkuSyötteellä Isolta Syötteeltä kuvattuna, lopputulostatarkasteltaessa ei voi olla miettimättämitä tuolloin on päässä pyörinyt. Kuitenkinhakkuu on tuottanut metsälle <strong>ja</strong> palstalletoivotun virkistyskäytöllisen lopputuloksen.Tuomo TörröMetsäSanoma on <strong>lehti</strong> joka luetaan!
32 MetsäSanoma 1/<strong>2010</strong>OSTETAANTUKKIVALTAISIAMÄNTY- JA KUUSILEIMIKOITAPYSTY- JA HANKINTAKAUPOINTuppitie 11 90820 KELLOp. 5615 200, 0400-584 924fax. 5615 230juha.raappana@shinshowa.inet.fiPOHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKVLAPIN METSÄMARKKINAT OY LKVMETSÄTILOISTA KYSYNTÄÄ!!Metsätilojen kysyntä on vilkastunut huomattavasti. Metsäpalstatviedään nyt käsistä. Jos olet harkinnut tilasimyyntiä, ota yhteyttä toimistollemme.Jussi Perttu, metsätalousinsinööri, LKVToritie 1, 93101 PUDASJÄRVIPuh. 020 413 7524, Fax 08 835319jussi.perttu@mhypudas<strong>ja</strong>rvi.fiJuhani Heikkinen, metsätalousinsinööri,LKV, kaupanvahvista<strong>ja</strong>Metsätie 16, 91300 YLIKIIMINKIPuh. (08) 817 7045, 0400 – 287 288,Fax (08) 817 7449juhani.heikkinen@mhy.fiMETSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!www.mh.mhy.fi.fiParhaat taimetSuomalaiseen metsään.Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi!POHJAN TAIMI OY • Katin taimitarha, 88610 Vuokatti • P. 020 7939 800, fax 020 7939 804• Maanrakennus- <strong>ja</strong>perustustyöt insinööritaidolla• Pyöröhirsisorvaukset• Hirsiladot edullisesti• PaalutustyötKANNATTTTAA PYYTÄÄTARJOUS!Ramilcon <strong>Oy</strong>Puh/fax (08) 331 825Martti Apa<strong>ja</strong> puh. 050 511 9038KaikenlaisettraktorityötEsimerkiksi:- olkien paalaussuurkanttipaalaimella- kuivalannan /kalkin levitystarkkuuslevittimellä- muut traktorityötKONEURAKOINTIJARI HAATAJAP. 040 551 6507Suometsänhoito- <strong>ja</strong>metsätiepalvelutIi,Yli-Ii:Kangas p. 020 772 7178Onkalo p. 020 772 7047Haukipudas:Jussila p. 020 772 7062Utajärvi, Muhos:Repola p. 020 772 7110Oulu, Oulunsalo,Hailuoto, Kempele:Törrönen p. 020 772 7044Parkkinen p. 020 772 7063Metsäsuunnittelu- <strong>ja</strong>metsänarviointipalvelutIi:Leskelä p. 020 772 7116Väänänen p. 020 772 7055Turtinen p. 020 772 7054Yli-Ii:Leskelä p. 020 772 7116Turtinen p. 020 772 7054Haukipudas:Vehkaperä p. 020 772 7046Koistinen p. 020 772 7184Porkka p. 020 772 7130Utajärvi, Muhos:Kamula p. 020 772 7108Oulu, Oulunsalo,Hailuoto, Kempele:Vuotikka p. 020 772 7045Kanniainen p. 020 772 7061Metsälakien toimeenpano<strong>ja</strong> valvonta sekämetsänhoitodontuetIi, Yli-Ii, Haukipudas,Oulu,Oulunsalo,Hailuoto,Kempele:Koistinen p. 020 772 7052Utajärvi, Muhos:Mikkonen p.020 772 7106Metsäluonnon monimuotoisuudenedistäminenPölkky Metsä hankkii vuosittainyli 1 000 000 m³ sahapuuta Pölkky <strong>Oy</strong>:nKuusamon, Taivalkosken <strong>ja</strong> Kitkawoodin sahoille.Pölkky Metsä, KuusamoPuh. 020 764 0253, fax 020 764 0250Pölkky Metsä, PudasjärviPuh. 040 822 5321, fax (08) 824 216Pölkky Metsä, RovaniemiPuh. 040 510 4847, fax (016) 366 011Sähköposti: etunimi.sukunimi@polkky.fiPölökky sahaa <strong>ja</strong> tukke<strong>ja</strong> tarvitaan.Metsänomista<strong>ja</strong>!Ota yhteyttä <strong>ja</strong> tee hyvä puukauppawww.polkky.fiHusqvarna 445MOOTTORISAHAHusqvarna 345fxRAIVAUSSAHA459,-739,-PUTKIJOHTOLIIKEPelkonen <strong>ja</strong> Viitala <strong>Oy</strong>Tiilitie 1, MUHOSpuh. myynti: 020 711 8230,huolto: 020 711 8238,fax: 020 711 8239Puhelujen hinnat kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh +6,90/snt/min, matkapuh. 8,21 snt/puh + 16,90 snt/minwww.putkijohtoliike.fiYmpäristötuki <strong>ja</strong>luonnonhoitohankkeetRuokanen p. 020 772 7011Metsänomistajienkoulutus <strong>ja</strong>neuvontapalvelutKanniainen p. 020 772 7061Hankkeet:Bioenergian edelläkävijätbioenergianeuvo<strong>ja</strong>:O<strong>ja</strong>koski p. 020 7727 169Toimiva metsä:Honkanen p. 020 772 7119Innometsä:Porkka p. 020 772 70218
Change language