Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos 2007

-Hänninen Laura- Lehmän lepo akuutissa utaretulehduksessa, Eläinten hyvinvointitutkimusseminaari.- Vasikoiden hyvinvointi. Hyvinvoiva vasikka – tuottajaseminaari, Saarijärvi.- Lehmän lepo akuutissa utaretulehduksessa 1 h luento Toimiva pihatto – nyt ja tulevaisuudessa,8.11.07. Mikkeli.Hälli Outi- Alkutiineys ryhmäkasvatuksessa. Sikatuottajien jatkokoulutus, FABA Oy, Loimaa 17.4.2007 jaSeinäjoki 19.4.2007 (sikatuottajat).- Emakon lisääntymisfysiologiaa. Keinosiemennyskurssi, FinPig, Halikko, 25.4.2007 (lomittajat).- Karjun lisääntymisfysiologiaa. Keinosiemennyskurssi, FinPig, Halikko, 25.4.2007 (lomittajat).- Ultraäänitutkimuksen perustekniikat suureläimille. LifeMed, Suitia, 11.5.2007 (eläinlääkärit).- Lihasikaloiden terveydenhuolto. Fennovet Oy, Tampere, 1.12.2007 (eläinlääkärit).-Taponen Juhani- Ultraäänikoulutus, Terve Nauta -hanke, Juva, 14.3.2007 (eläinlääkärit).- Hedelmällisyyshäiriöt, tiineystarkastukset. Seminologikurssi, MAOL, Mäntsälä, 27.3.2007(seminologiopiskelijat).- Lisääntymisfysiologiaa ja hedelmällisyyshäiriöitä. Nautojen hedelmällisyys, Terve lappilainen lehmä -hanke, Luosto, 28.8.2007 (eläinlääkärit).- Hedelmällisyyden taloudelliset vaikutukset. Eläinlääkäripäivät 2007, SELL, Helsinki, 1.11.2007(eläinlääkärit).Valros Anna- Tuotantoeläinten hyvinvointi – lajinmukainen käyttäytyminen tuotanto-oloissa, Animalian järjestämäEläinten oikeudet ja ympäristönsuojelu-seminaari 13.1.2007- Hevosen luontainen käyttäytyminen – talliolosuhteen haasteet ja käyttäytymishäiriöt, Pomoväst-hankkeenloppuseminaari, ELTDK, Helsinki, 28.2.2007.- Virikkeellinen ympäristö parantaa sikojen hyvinvointia. Eläinten hyvinvointi- ja terveydenhuoltoseminaari,Ruralia-instituutti, Mikkeli, 3.-4.12.2007- Kana kaipaa orrelle. Eläinten hyvinvointi- ja terveydenhuoltoseminaari, Ruralia-instituutti, Mikkeli, 3.-4.12.2007.TUTKIMUSANDROLOGIAN TUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Magnus Andersson- BRSV, siemenen laatu ja UM% (Karoliina Alm, Magnus Andersson ja Erkki Koskinen)- PTPD-alleeli (paternal transmission perinatal death keinosiemennyssonnilla) (Magnus Andersson,Antti Flyckt, Juhani Taponen, Hannes Lohi, Marek Switonski ym., Poznan Puola; Jerry Taylor ja RobertSchnabel ym., Missouri, USA).- Diploidiset siittiöt (Christine Kopp, Magnus Anderssson, Juhani Taponen, Tamas Revay, DetlefRath, Adam Colley, Serguei Golovan ym.)- Ipollo-subfertiliteettiprojekti (Magnus Andersson, Hannes Lohi, Jerry Taylor, Robert Schnabel,Seppo Niskanen ym.)- Keinosiemennyssonnin kromosomihäiriö, joka aiheutti runsaasti alkiokuolemia ja aikaisia sikiökuolemialehmissä (Marek Switonski, Jiri Rubes, Christine Kopp, Magnus Andersson)- Infertile boars with knobbed and immotile short-tail sperm defects in the Finnish Yorkshire breed - a 10year survey Kopp, C; Sironen A; R. Ijäs; Taponen, J; Vilkki, J; Sukura, A; Andersson, M.- Azoospermic boars in Finnish Yorkshire and Landrace breeds. Kopp, C, Ijäs R; Taponen J; Parvinen M;Andersson M.- Ulkoisten tekijöiden vaikutus siemenen laatuun ja hedelmällisyyteen keinosiemennyskarjuilla jasonneilla (Karoliina Alm)- Keinosiemennyssonnien ja karjujen siemenen laadunvalvonta ja perinnöllisten lisääntymishäiriöidenvastustaminen (Karoliina Alm, Christine Kopp, Juhani Taponen ja Raili Ijäs). Vuosikertomusvalmisteilla.- Brucella caniksen seroprevalenssi suomalaisissa siitoskoirissa sekä koiran Herpesviruksen (CHV)seroprevalenssi (Mia Johnsson, Merja Dahlbom, Vesa Myllys)Tutkimusapurahoja lähinnä Mercedes Zachariaksen säätiöltä ja vuosittain 12 500 €Keinosiemennysosuuskunnilta.HEVOSTEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Terttu Katila10

Spermatutkimuksessa on tavoitteena selvittää seminaaliplasman eri fraktioiden koostumusta ja vaikutustasiittiöiden säilytyskestävyyteen sekä oriiden välisiä eroja. Eri fraktioiden ja oriiden välillä on havaittu merkitseviäeroja, joiden selvittelyä jatketaan. Tutkimusta on tehty yhteistyössä MTT:n ja oriasemien kanssa.Tutkimusryhmän pysyviä jäseniä ovat Magnus Andersson ja Tiina Reilas. Jatko-opiskelijana on assistentti, ELLMaria Kareskoski. Yhteistyössä ovat olleet mukana lisäksi SLU ja Valencian tutkimusinstituutti. Materiaalikulujaja matkoja on rahoitettu Mercedes Zachariaksen apurahoilla.Tammatutkimus on keskittynyt eri siemennystekniikoiden vaikutukseen erilaisten tammojen kohtuun,nimenomaan kohdun supistuksiin, tyhjentymiseen ja tulehdusreaktioon. Tutkimuksissa on vertailtusiemennysvolyymeita, siittiöannoksia, syvää kohdunsarveen siemennystä vs. standardi runko-osaansiemennys sekä seminaaliplasman osuutta. Viimeksi on tutkittu kohdun supistuksia fluniksiini- jaoksitosiinikäsittelyjen jälkeen sekä kohdunkaulan avautumisen merkitystä siemennyksen jälkeisen tulehduksensyntyyn latvialaisen tutkijan Evija Reinen toimiessa tutkijana Tiina Reilaksen ohjaamana; tutkimukset on tehtyMTT:n tammoilla Ypäjällä.Tiineyden tunnistamismekanismeja on tutkittu kohdunsisäisten kuulien avulla. Tutkimusta on tehty yhteistyössäMTT:n ja ELT Tiina Reilaksen kanssa. Projekteissa on ollut ulkomaisia tutkijoita eri maista. Yhteistyössä ovatolleet mukana lisäksi SLU ja Equine Fertility Unit, U.K. Kuulakoe jatkuu edelleen 2-vuotisena projektinaespanjalaisen tutkijan Maria Montserrat Rivera del Alamon voimin.Vuonna 2006 aloitettiin MMM:n rahoittama tutkimus laajasta Hippoksen digitaalimuodossa olevasta, 15 vuottakattavasta materiaalista. Kolmen vuoden rahoitus on yhteensä 130 000 €. Siinä tutkitaan tammojen. oriiden,tuotantoympäristön, kilpailemisen ja vuodenajan sekä sääolosuhteiden vaikutusta hedelmällisyyttä mittaaviinparametreihin. Tutkijoina ovat ELT Anna-Maija Virtala, ELT Tiina Reilas ja Suomen Hippoksen Jalostusosastonjohtaja Terttu Peltonen. Jatko-opiskelijoina ovat Kaisa Nivola ELTDK:sta ja Jenni Sairanen MMTDK:sta.MÄREHTIJÖIDEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija ELT Juhani TaponenIndusoituihin lyhyisiin kiimakiertoihin vaikuttavat tekijät ja mekanismit naudalla. Mari Rantala ja TerttuKatila.Juhani Taposen väitöskirjatyö valmistui 2003 ja tutkimus jatkuu Mari Rantalan väitöskirjatyönä. Tavoitteet:Selvittää eri tekijöiden, mm. kiimakierron vaiheen, GnRH-annoksen ja LH-responssin vaikutusta lyhyidensyklien esiintymiseen sekä endometriumin oksitosiini- ja steroidihormonireseptorien osallistumistasäätelymekanismiin. Tilanne: Viisi osakoetta on suoritettu, työ on analysointi- ja kirjoitusvaiheessa.Eri ruokintatekijöiden (valkuainen, energia) vaikutus lehmien munasolujen ja follikkelien laatuunpoikimisen jälkeen sekä superovulaatioon, alkiosaantiin ja alkioiden laatuun. Marja Mikkola, JaanaPeippo ym.Tutkimus on osa suunniteltua Marja Mikkolan väitöskirjatyötä: Eri ruokintatekijöiden vaikutukset naudanhedelmällisyyteen. Tavoite: Selvittää, voidaanko valkuais- ja energiaruokinnalla optimoida alkiotuotannontulosta. Selvittää mekanismeja, joiden välityksellä energiavaje heikentää hedelmällisyyttä. Tilanne: Valkuaisenvaikutuksista alkiotuotantoon on julkaistu artikkeli. Energiavajeen vaikutuksista munasolujen ja follikkelienlaatuun on koe suoritettu ja materiaali on analysointi- ja kirjoitusvaiheessa.Kasviestrogeenit märehtijöiden ruokinnassa. Eeva Mustonen, Hannu Saloniemi, Suvi Taponen, KristiinaWähälä, Aila Vanhatalo ym. Tavoite: Selvittä rehuperäisten (puna-apila, soija) kasviestrogeenien saantia,metaboliaa ja hedelmällisyysvaikutuksia märehtijöillä ottaen huomioon myös elintarviketurvallisuus- jaelintarvikefunktionaalisuustekijät. Tilanne: Projektista on julkaistu kaksi artikkelia, kaksi käsikirjoitusta ontekeillä.SIKATUTKIMUS, vastaava tutkija dosentti Olli PeltoniemiSikojen Hyvinvointi ja tuotanto, HYTU-projekti 2004-2007 – tutkijat Olli Peltoniemi, Mari Heinonen, AnnaValros, Camilla Munsterhjelm, Outi Hälli.Ulkopuolinen rahoitus: 70 000 € MMM (HYTU); 25 000 € Suomen rehu (PORU-projekti); 21 500 € NOVAkurssi;3100 € Emakko-renkaiden valo-ohjelma; 5 000 € Tuotantoympäristö ja hedelmällisyys (Outi Hälli); 5 000€ Porsaiden virikekoe (Camilla Munsterhjelm); 3 300 € Orion (Hytu-projekti); 4 000 € Hännänpurentakoe(Camilla Munsterhjelm).Rahoitus v 2006: Makera-rahoitus 70 000 €, teurastamot 4 000 €, rehuteollisuus 10 000 €.Tämä tutkimus selvittää keskeisiä sikojen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ja kehittää suomalaisiin olosuhteisiinsoveltuvaa sikojen hyvinvoinnin mittausmenetelmää. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti seuraaviin osioihin:- Porsasvaiheen ympäristö ja sen vaikutus sian käyttäytymisen kehittymiseen11

- Hännänpurennan kehittyminen ja ennustettavuus- Hännänpurennan vaikutus sian stressitasoon ja lihan laatuun- Hyvinvoinnin mittaaminen- Hyvinvoinnin ja laihtumisen vaikutus hedelmällisyyteen- Hyvinvoinnin vaikutus hännänpurentaan- Valo-ohjelman vaikutus emakoiden hedelmällisyyteen ja tulokseen- Sikalarakenteen vaikutus emakon hedelmällisyyteen, tuotokseen ja hyvinvointiin- Stressitekijöiden vaikutus emakon tiineyteenSIKATEKNO – MMM projekti, tutkijat Olli Peltoniemi (vastuullinen Saaren yksikössä), Claudio Oliviero, MariHeinonen, Outi Vainio (projektin johtaja). Makera-rahoitus 50 000 €. Tavoitteena on keskittyä porsimisenvalvontaan ja siinä hyödynnettävään moderniin teknologiaan. Suomalaisissa emakkosikaloissa elävänäsyntyneiden porsaiden lukumäärä on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Porsaan menetys on paitsitaloudellinen tappio myös hyvinvointikysymys; emakko ponnistelee turhaan tuottaakseen porsaan. On myöseettisesti arveluttavaa tuottaa eläimiä pelkästään kuolemaan. Yhtenä syynä porsaskuolemiin pidetään sitä, ettäemakot porsivat ilman ihmisten apua ja valvontaa. Porsimiset saattavat ajoittua virka-ajan ulkopuolelle, eikätuottajien ole mahdollista palkata tarvittavaa ylimääräistä henkilökuntaa.Tarkempi tieto porsimisen alkamisen ajankohdasta helpottaa hoitajien työtä. Erityisesti emakon käyttäytymisenseuranta 48-72 tuntia ennen ensimmäisen porsaan syntymää on ajanjakso, jonka valvontaa kannattaisi lisätä.Emakon valvontaa pitäisi jatkaa vielä porsimisen jälkeisen viikon ajan. Erityisen tuloksekasta olisi todetaalkavan PPDS-syndrooman (Post-Partum-Dysgalactiae-Syndrome) oireet mahdollisimman aikaisin. Emakonsairautta voitaisiin hoitaa heti oireiden ilmaannuttua, jolloin sekä sen oma että hoidettavien porsaidenhyvinvointi kärsisi mahdollisimman vähän. Emakon hyvinvoinnin tehostettu valvonta kymmenen päivän ajan onnykyisessä tuotantotavassa parhaiten toteutettavissa siten, että eläimen äärellä valvonta tapahtuuautomaattisesti. Perusajatuksena on, että laitteet ovat siten säädettävissä, että tietyn muuttujan tietyn rajaarvonylittyessä tapahtuisi hälytys esimerkiksi vastuussa olevan hoitajan kännykkään.PORU – Projekti, Olli Peltoniemi, Claudio Oliviero. Rahoitus Suomen Rehu, 25 000 € 2006. Porsimisen ajanruokintaan keskittyvä projekti. Porsimisen ajan ruokinta on merkittävässä roolissa porsimisen onnistumisenkannalta. Tämän hetken suositusten mukaan porsivat emakot ovat suhteellisesti ottaen hyvin voimakkaallaruokinnalla ennen porsimista. Käytettävä rehu on yleensä imetysajan voimakasta rehua ja voimakas ruokintaennen porsimista lisää syntyvien porsaiden syntymäpainoa. Toisaalta voimakas ruokinta altistaa ummetukselleja maitokuumeelle porsimisen yhteydessä. Tämän projektin tarkoituksena on tutkia kevennetyn, kuitupitoisenruokintakonseptin soveltuvuutta porsivalle emakolle. Ruokintaryhmien menestystä porsimisen yhteydessämitataan seuraavilla emään liittyvillä parametreillä: porsimisen kesto, emakon aktiivisuus, maitokuumeenesiintyvyys, porsimisvaikeuksien esiintyvyys ja rehun kulutus. Lisäksi emakoilta mitataan metabolisiaparametrejä seerumissa, kuten NEFA; glukoosi, urea ja insuliini. Porsaiden menestystä mitataan seuraavillaparametreillä: kuolleena syntyneet, porsaiden kasvu ja porsaskuolleisuus.Tarhattujen villisikojen terveydenhuolto, vastaava tutkija Mari Heinonen. Muut tutkijat Olli Peltoniemi ja OutiHälli. Tavoitteena on selvittää tarhattujen villisikojen tautitilanne lähinnä tarttuvien sikatautien osalta sekäsuunnitella näille eläimille sopivia terveydenhuoltotapoja. Aloitettu pilottina näytteenotolla vuonna 2005,Makera-rahoitus (35.000€/vuosi) saatu kolmeksi vuodeksi.UTARETULEHDUSTUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Satu PyöräläUtaretulehdusta koskeva tutkimus keskittyy stafylokokkien ja koliformien aiheuttaman kliinisen ja subkliinisenutaretulehduksen epidemiologiaan, diagnostiikkaan, patogeneesiin ja hoitoon. Stafylokokkien aiheuttamautaretulehdus (etenkin koagulaasinegatiiviset stafylokokit, KNS) on kasvava ongelma. Tarvitaan kiireellisestitietoa tartuntojen epidemiologiasta ja patogeneesistä, koska siihen perustuvat torjunnan oikeat strategiat.KNS-bakteerien ja S. aureuksen aiheuttama mastiitti on ryhmän tutkimuksen pääkohde.Tutkimuksessa selvitetään sekä isäntäeläimen eli lehmän että bakteerin osuutta mastiitin patogeneesissä.Mastiittia aiheuttavien stafylokokki- ja koliformibakteerin tiettyjen virulenssitekijöiden yhteyttä aiheutetun taudinvakavuuteen ja infektion persistointiin tutkitaan, samoin antibioottiherkkyyden suhdetta kannan muihinvirulenssitekijöihin ja taudin kliiniseen kuvaan sekä ennusteeseen. KNS-bakteerien lajitunnistus onfenotyyppisin menetelmin ollut epäluotettavaa ja genotyyppisiä menetelmiä testataan. Mastiitista eristettyjen S.aureuksien beta-laktamaasigeenin lokalisaatiota ja diversiteettiä tutkittiin CIMO-rahoitteisen post doc –tutkijanprojektissa. Uutena tutkimuksen kohteena ryhmässä on stafylokokkien metisilliiniresistenssi. Erilaistenlypsyjärjestelmien vaikutusta stafylokokkimastiitin leviämiseen tutkitaan; tämä liittyy automaattista lypsyäkoskevaan erilliseen hankkeeseen. Eri tulehdusindikaattorien käyttäytymistä mastiitissa sekä niidenennustearvoa ja soveltuvuutta utaretulehduksen paranemisen arvioidaan; tutkimus linkittyy tässä naudanakuutin faasin vastetta koskevaan tutkimukseen. Laktoferriinin osuutta utareen puolustusmekanismeissatutkitaan in vitro ja in vivo -malleissa. Bakteerien identifikaatioon ja antibioottiresistenssi- sekävirulenssitekijöiden tutkimiseen käytetään molekyylibiologisia menetelmiä ja soluviljelmätutkimuksia.12

Ryhmässä on 7 väitöskirjatyöntekijää: Suvi Taponen, Mari Hovinen, Maarit Haveri, Paula Hyvönen, LeenaSuojala, Heli Simojoki ja Veera Gindonis. Kaksi tutkijaa saa väitöskirjansa valmiiksi vuonna 2008. Kotimaisettärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Evira Helsinki ja Kuopio, Kuopion yliopisto ja KTL. Ulkomaisetyhteistyökumppanit ovat Glasgowin Yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta, UK, University of Budapest,Unkari, University of Aarhus, Tanska ja Koret School of Veterinary Medicine, Israel. Yliopiston sisälläyhteistyötä tehdään MMMTDKn kanssa ja tiedekunnan sisällä Elintarvikehygienian ja Peruseläinlääketieteenlaitosten kanssa. Ryhmän ulkopuolinen rahoitus oli vuonna 2007 30 000 € ja päärahoittaja oli WalterEhrströmin säätiö; myös Suomen Meijeriyhdistys tuki tutkimusta 5000 €:lla.LYPSYKARJOJEN TERVEYDENHUOLLON TUTKIMUS, vastaavat tutkijat ELL Kristiina Hakkarainen jaELT Olli PeltoniemiTutkimuksen tavoitteena on selvittää epidemiologisten tutkimusmenetelmien avulla lehmien tavallisimpientuotantosairauksien esiintyvyyttä, altistavia tekijöitä ja taloudellista merkitystä tavanomaisissa jaluomulypsykarjoissa. Yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassaprofessorit Hannu Saloniemi, Satu Pyörälä ja Timo Soveri, ELT Laura Hänninen, Ohio State yliopistossadosentti Päivi Rajala-Schultz. Tutkimuksissa tehdään yhteistyötä ELKE-hankkeen (Savonia amk, Kuopionyliopisto ja Helsingin yliopisto; www.elke.fi) ja Lypsykarjarakennusten toiminnalliset vaihtoehdot –tutkimushankkeen kanssa (MTT Vakola, Työtehoseura, Valio). Tutkimustyötä rahoittavat ESR, Itä-SuomenLääninhallitus ja Ylä-Savon kunnat (ELKE-rahoittajat), Maa- ja Metsätalousministeriö (Toiminnallisuustutkimus)ja Walter Ehrströmin säätiö.Lehmien terveys ja hyvinvointi erilaisissa tuotanto-olosuhteissa, vastaava tutkija Kristiina HakkarainenTutkimusaineistona käytettiin 1350 lypsykarjatilan karjantarkkailutietoja 5 vuoden ajalta sekä tilakäynneilläkerättyä tietoa noin 100 lypsykarjatilalta. Yhteistyötä tehtiin kahden hankkeen kanssa; Lypsykarjarakennustentoiminnalliset mitoitusvaihtoehdot (MTT, TTS, HY, Valio), ja ELKE-hanke (Savonia-amk, KuY, HY). Tutkimustaovat rahoittaneet Helsingin yliopisto, ELKE – hanke (Eläinterveydenhuollon kehittämishanke), Walter Ehrströminsäätiö, MMM Makera ja Valio. MTT Vakolan ja MTT taloustutkimuksen, Työtehoseuran, Valion ja Kuopionyliopiston kanssa tehtiin yhteistyötä tutkimusaineiston keräämisessä tiloilta, ja Maatalouden laskentakeskus toimittikarjantarkkailutiedot.HY:n osuus tutkimuskokonaisuudesta koostuu viidestä osasta, joissa tarkastellaan: 1) tavanomaisten jaluomulypsykarjojen tuotosta, sairauksia ja poiston syitä, 2) lehmien ontumisen yleisyyttä riskitekijöitämakuuparsipihatoissa, 3) lehmien ihovaurioita ja puhtautta makuuparsipihatoissa, 4) lehmien ruokintapöydässäoloaikaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä makuuparsipihatoissa, 5) navettaympäristön yhteyttä lehmienmaitotuotokseen ja solulukuun.Tutkimusten tuloksina syntyivätvuoden 2007 aikana pihatto-opas (Lypsykarjapihaton toiminnallisetmitoitusvaihtoehdot. MTT:n selvityksiä 137, 160 s, 2007. http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts137.pdf ), jaEläinlääkärilehden artikkeli. Tutkimustuloksia on esitelty alan kotimaisissa seminaareissa vuosien 2006 ja 2007aikana. Tieteellisten artikkeleiden kirjoittaminen on menossa.Lypsykarjan terveydenhuollon ekonomia, vastaava tutkija Olli Peltoniemi, Matti Rinnekangas, Heikki Mäkinen,Eeva Mustonen. Hankkeessa (Makera 52000€, Valio 13500 €) analysoidaan Suomessa kuluneiden vuosienaikana toteutettujen 14 lypsykarjan terveydenhuoltoprojektin tuloksia mukana olleiden tilojen talouden kannalta.Lisäksi analysoidaan kuukausitarkastustyyppisen hedelmällisyyden kontrollijärjestelmän hedelmällisyys- jatalousvaikutuksia. Edelleen projektissa kartoitetaan lypsylehmien poiston syitä sekä kuvataan yksi TH-projektisisältönsä puolesta sekä kartoitetaan tuottajien näkemys ko. projektin onnistumisesta.MÄREHTIJÖIDEN SISÄTAUTIEN TUTKIMUKSET, vastaava tutkija prof. Timo SoveriAkuutin vaiheen reaktio nuorilla eläimilläTämän tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää nuorten märehtijöiden, pääasiassa vasikoiden japoronvasojen, akuutin vaiheen proteiinien normaaliarvoja ja eri tekijöiden, lähinnä erilaisten tulehdustilojenvaikutusta niihin. Tutkimusryhmän pysyvänä jäsenenä ja käytännön töiden toteuttajana on väitöskirjatyöntekijäToomas Orro. Aiheesta on valmisteilla kahdet syventävät opinnot. Muita Helsingin yliopiston ulkopuolisiayhteistyökumppaneita ovat: Oulun yliopisto, EVIRA, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja lääketehdas Orion.Vuoden 2007 aikana aiheesta on tehty 1 kansainvälinen julkaisu. Hankkeeseen liittyy osaprojekti, jossa ovatmukana myös Sinikka Pelkonen, Toomas Orro, Heidi Härtel, Anita Huovilainen ja Liisa Sihvonen: Vasikoidenhengitystietulehdukset kolmivaihekasvatuksen välikasvatuksessa (1 kansainvälinen julkaisu).13

Muita märehtijätutkimukseen liittyviä projekteja ovat:- Kylmien tuotantotilojen vaikutus nautojen fysiologiaan ja hyvinvointiin (Merja Manninen, Satu Sankari;1 kansainvälinen julkaisu, väitöskirja )- Vuohen endokrinologiset vuosi- ja vuorokausirytmit (Aino Alila-Johansson, Lea Eriksson, Maija-LiisaLaakso; väitöskirja)- Lypsylehmien sorkkasairaudet (Minna Kujalan väitöskirjatyö, Sakari Alasuutari; 1 kansainvälinenjulkaisu)ELÄINTEN HYVINVOINNIN JA KÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUS, vastaavat tutkijat prof. Hannu Saloniemi,prof. Anna Valros ja ELT Laura HänninenEläinten hyvinvointitutkimuksessa keskitytään eläimiin ja niiden tarpeisiin. Eläinten kokemukset vaikuttavateläinten käsiteltävyyteen, sairastuvuuteen, tuotokseen sekä tuotannon kannattavuuteen. Eläinten hyvinvoinnintutkimuskeskus (EHK) on tärkeä tutkimusyhteistyötaho. EHK on Helsingin yliopiston eri tiedekuntienkotieläinten hyvinvointitukijoiden vuonna 2003 muodostama monitieteellinen asiantuntijayhteisö.Tutkimusryhmässä on tällä hetkellä 16 tutkijaa, joista 7 on väitellyttä (2 FT ja 4 ELT, 1 MMT) ja 8 vähintäänperustutkinnon suorittanutta (ELL, MMM ja FM) väitöskirjaansa valmistelevaa tutkijaa. Laitokselta ko.tutkijayhteisössä oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 2 professoria, 1 ELT sekä 5 tohtorikoulutettavaa.Tutkimuksella on seuraavat keskeiset teemat:Nuoren eläimen kehitys ja hyvinvointi. Vasta hiljattain on ymmärretty, miten tärkeä on eläimen koko elinkaarihyvinvoinnin ja tuotoksen optimoinnissa. Nuoren eläimen kokemukset muokkaavat fysiologissa vasteita jakäyttäytymistä ja siten vaikuttavat eläimen sopeutumiskykyyn myös aikuisena. Monella eläimellä tiedetäänvarhaisten kokemusten vaikuttavan häiriökäyttäytymisten esiintyvyyteen myöhemmällä iällä.- Porsaiden imetysvaiheen ympäristön virikkeellisyys- Kanojen orsien käytön oppiminenTuotantoeläinten tarpeet nykytuotannossa. Tutkittu tieto eläinten keskeisestä perustarpeista auttaasuunnittelemaan toimivaa, eläinten hyvinvointia ja kannattavuutta edistävää eläintuotantoa. Perustietoatarpeista on jo olemassa, mutta syventävä ja varsinkin soveltava tieto on puutteellinen.- Lehmien makuutarpeen taustalla olevat syyt ja siihen vaikuttavat tekijätEläinten hyvinvointi muuttuvassa maataloudessa. Maatalous kehittyy nopeasti. Yksikkökoko kasvaa,teknologian käyttö lisääntyy ja uusia tuotantoeläimiä ja -tapoja otetaan käyttöön.- Utaretulehdukseen sairastuneen lehmän käyttäytyismuutokset- Lehmien käyttäytyminen robottilypsyssä ja tavanomaisessa lypsyssäEläimet yhteiskunnassa. Luonnontieteellistä tutkittua tietoa on yhdistettävä yhteiskunnalliseen osaamiseen,jotta eläinten hyvinvointitietoa voidaan soveltaa edistämään eläinten hyvinvointia käytännössä ja palvelemaaneläinten käyttäjiä ja omistajia sekä päätöksentekijöitä.- Tuottajien asenteet, eläinten hyvinvointi ja tuotosJULKAISUTTieteelliset artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä, joissa käytetäänarviointijärjestelmää (B 1)1. Autio T, Pohjanvirta T, Holopainen R, Rikula U, Pentikäinen J, Huovilainen A, Rusanen H, Soveri T,Sihvonen L, Pelkonen S. Etiology of respiratory disease in non-vaccinated, non-medicated calves inrearing herds. Vet Microbiol. 2007, 119, 256-265.2. Hakkarainen H, Koskela E, Mappes T, Soveri T, Huhta E, Suorsa P. Eimeria-parasites are associatedwith a lowered mother’s and offspring’s body condition in island and mainland populations of the bankvole. Parasitology. 2007, 134, 23-31.3. Haveri M, Roslöf A, Rantala L, Pyörälä S. Virulence genes of bovine Staphylococcus aureus frompersistent and nonpersistent intramammary infections with different clinical characteristics. J ApplMicrobiol. 2007, 103, 993-1000.4. Heinonen M, Hakala S, Hämeenoja P, Murro A, Kokkonen T, Levonen K, Peltoniemi O. Case-controlstudy of factors associated with arthritis detected at slaughter in pigs from 49 farms. Vet Rec. 2007,17, 573-578.14

5. Hoikkala A, Mustonen E, Saastamoinen I, Jokela T, Taponen J, Saloniemi H, Wähälä K. High levels ofequol in organic skimmed Finnish cow milk. Mol Nutr Food Res. 2007, 51, 782-786.6. Janczak A, Heikkilä M, Valros A, Torjesen P, Andersen I, Bakken M. Effects of embryoniccorticosterone exposure and post-hatch handling on tonic immobility and willingness to compete inchicks. Appl Anim Behav Sci. 2007, 107, 275-286.7. Kaihilahti J, Suokannas A, Raussi S. Observation of cow behaviour in an automatic milking systemusing web-based video recording technology. Biosyst Eng. 2007, 1, 91-97.8. Koivula M, Pitkälä A, Pyörälä S, Mäntysaari E. Distribution of bacteria and seasonal and regionaleffects in a new darabase for mastitis pathogens in Finland. Acta Agric Scand. Section A - AnimalSciences. 2007, 57, 89-96.9. Kopp C, Sukura A, Tuunainen E, Gustavsson I, Parvinen M, Andersson M. Multinuclear-multiflagellarsperm defect in a bull: a new sterilizing sperm defect. Reprod Domest Anim. 2007, 2, 208-213.10. Manninen M, Sankari S, Jauhiainen L, Kivinen T, Soveri T. Insulated, uninsulated and outdoor housingfor replacement beef heifers on restricted grass silage-based diet in a cold environment. Livest Sci.2007, 107, 113-125.11. Niku M, Pessa-Morikawa T, Taponen J, Iivanainen A. Direct observation of hematopoietic progenitorchimerism in fetal freemartin cattle. BMC Vet Res. BioMed Central. 2007, 3, 29, 5 s.12. Nikunen S, Härtel H, Orro T, Neuvonen E, Tanskanen R, Kivelä S.-L, Sankari S, Aho P, Pyörälä S,Saloniemi H, Soveri T. Association of bovine respiratory disease with clinical status and acute phaseproteins in calves. Comp Immunol Microb Infect Dis. 2007, 3, 143-151.13. Norring M, Valros A, Munksgaard L, Puumala M, Kaustell K, Saloniemi H. The development of skin,claw and teat lesions in sows and piglets in farrowing crates with two concrete flooring materials. ActaAgric Scand. 2007, 56, 148-154.14. Pakarinen J, Nieminen T, Tirkkonen T, Tsitko I, Ali-Vehmas T, Neubauer P, Salkinoja-Salonen MS.Proliferation of mycobacteria ina piggery environment revealed by mycobacterium-specific real-timequantitative PCR and 16S rRNA sandwich hybridization. Vet Microbiol. 2007, 120, 105-112.15. Pastell M, Kujala M. A probabilistic neural network model for lameness detection. J Dairy Sci. 2007,90, 2283-2292.16. Soveri T, Nieminen M. Papillar morphology of the rumen of forest reindeer (Rangifer tarandusfennicus) and semidomesticated reindeer (R. t. tarandus). Anat Histol Embryol - J Vet Med Ser C.2007, 36, 366-370.17. Taponen S, Koort J, Björkroth J, Saloniemi H, Pyörälä S. Bovine intramammary infections caused bycoagulase-negative staphylococci may persist throughout lactation according to amplified fragmentlength polymorphism-based analysis. J Dairy Sci. 2007, 7, 3301-3307.18. Tirkkonen T, Pakarinen J, Moisander A.-M, Mäkinen J, Soini H, Ali-Vehmas T. High geneticrelatedness among Mycobacterium avium strains isolated from pigs and humans revealed bycomparative ISI1245 RFLP analysis. Vet Microbiol. 2007, 125, 175-181.19. Wichman A, Heikkilä M, Valros A, Forkman B, Keeling L. Perching behaviour in chickens and itsrelation to spatialability. Appl Anim Behav Sci. 2007, 105, 165-179.Tieteelliset artikkelit kotimaisissa aikakauslehdissä, joissa käytetäänarviointijärjestelmää1. Niemi M, Hakkarainen K. Vasikoiden kasvatusolosuhteet, sairastavuus ja kuolleisuus suomalaisissalämpimissä makuuparsipihatoissa. Suomen Eläinlääkärilehti. 2007, 7-8, s. 379-385.2. Vainio, A., Kauppinen, T., Valros, A., Raussi, S., Vesala, K.M., 2007. VÄLINE VAI ITSEISARVO?Tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen tuottajien asenteiden kohteena. Julkaisuja 10, 54 s., ISBN978-952-10-3359-9 (verkkoversio, Pdf-tiedosto 376 kt), Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti,http://www.helsinki.fi/ruralia/mikkeli/ (web-publication)15

Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa (B 2)1. Fiala SM, Jobim MIM, Katila T, Gregory RM, Mattos RC. Sperm distribution in the oviduct and uterusof mares within two hours after artificial insemination. Pferdeheilkunde. 24, 96-98.2. Katila T. What do we know about susceptibility of mares to endometritis? Pferdeheilkunde 24, 61-65.3. Katila T. Suomenhevosen lisääntyminen. Teoksessa: Saastamoinen, M. (toim.) Suomenhevonen.Suomen Hippos ry, Gummerus, 2007, 167-184.4. Katila T. Uterine contractility. Teoksessa: Samper, J.C., Pycock, J.F., McKinnon, A.O. (toim.) Currenttherapy in equine reproduction. Saunders Elsevier, USA. 2007, 44-51.5. Oliviero C, Heinonen M, Pastell M, Heikkonen J, Valros A, Vainio O, Peltoniemi O. Modern technologyin supervision of parturition to prevent piglet mortality. Acta Vet Scand. 2007, 49, Suppl. 1, S12, 24-25.6. Otstavel T, Vuori K, Vainio O, Valros A, Saloniemi H. Prevention of wolf and other large carnivoredamages in Finnish livestock herds using livestock guarding dogs. International Congress in AnimalHygiene: Animal health, animal welfare and biosecurity. - Tartu: Estonian University of Life Sciences2007, 185-189.7. Peltoniemi O, Oliviero C, Hälli O, Heinonen M. Feeding affects reproductive performance andreproductive endocrinology in the gilt and sow. Acta Vet Scand. 2007, 49, Suppl. 1, S6, 8-10.8. Taponen S, Pyörälä S. How important is coagulase-negative staph as a cause of mastitis? AnnualMeeting of National Mastitis Council: Proceedings of 46th Annual Meeting of NMC (National MastitisCouncil). 2007, 81-91.Artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä taikokoomateoksissa, joissa ei käytetä arviointijärjestelmää (B 3)1. Heinonen M. Hallittua viisautta lääkkeenluovutukseen. Suomen Eläinlääkärilehti. 2007, 5, 247.2. Taponen J. Hedelmällisyyden taloudelliset vaikutukset. Eläinlääkäripäivien luentokokoelma 2007, 173-176.Yleistajuiset artikkelit (B 5)1. Heinonen M. Etiopiassa tarvitaan eläinlääkäreitä. Suomen Eläinlääkärilehti. 2007, 6, 338-340.2. Hälli O. Lawsonialla on monet kasvot. Maatilan Pellervo, Terve Eläin-liite, toukokuu 2007, 3.3. Hälli O. Kaikki ripuli ei ole Lawsoniaa. Terve Eläin -liite, toukokuu 2007, 12-13.4. Hälli O. Lawsonian hävittäminen on mahdollista. Terve Eläin -liite, toukokuu 2007, 14-15.5. Hälli O. Maailmalla rokotetaan Lawsoniaa vastaan. Terve Eläin -liite, toukokuu 2007, 10.6. Hälli O. Tiedä emakoidesi tuloskunto. Sika-lehti 5, 2007, 6-7.7. Hälli O. Lawsonia aiheuttaa tappioita jo ennen oireita. Terve Eläin -liite, toukokuu 2007, 6.8. Munsterhjelm C. Tiineytys häkissä vai pihatossa. Maatilan Pellervon Terve Eläin -liite, syyskuu 2007.9. Munsterhjelm C. Kuivikkeista hyvinvointia porsaasta alkaen. Maatilan Pellervon Terve Eläin -liite,syyskuu 2007.10. Munsterhjelm C. Tiineytysosasto häkeillä vai ilman. Sika 7/2007.11. Myllyniemi, A., Pitkälä, A., Kaartinen, L., Koppinen, J. & Pyörälä, S. FINRES-Vet 2001-2005. Eläimistäeristettyjen bakteerien mikrobilääkeresistenssi ja mikrobilääkkeiden käyttö eläimillä. Eviran julkaisuja3/2007. Evira, Helsinki, 2007, 27 s.12. Norring, M. Emakon ja porsaiden ihohaavat. Sika. 2007, 1, 14-15.16

13. Pyörälä, S. & Rautala, H. Antibioottimaito vasikalle? Nauta 2007, 3, 32-33.14. Raussi S, Norring, M, Hänninen L, Valros A. Voivatko luomueläimet tavanomaisia paremmin.Luomulehti. 2007, 5, 14-15.15. Saloniemi H. 2007. Utareterveystyö on osa maidontuotantoa. Nauta, 2007, 37, (5) 12-13.16. Valros, A., 2007: Porsitus vapaana vai häkissä? Terve eläin, syyskuu 2007, sivut 3-5.Yleistajuiset teokset (A 5)1. Kivinen T, Kaustell K, Hakkarainen K, Tuure V-M, Karttunen J, Hurme T. Lypsykarjapihatontoiminnalliset mitoitusvaihtoehdot. MTT:n selvityksiä 137, 160 s, 2007.Kongressiabstraktit1. Alm K, Koskinen E, Andersson M. Acute Bovine Respiratory Syncytial Virus (BRSV) infection in youngAI bulls –effect on sperm quality and fertility. (ESDAR, Celle) Reprod Dom Anim. 2007, 42, Suppl. 2,78.2. Andersson M, Johnsson M, Myllys V, Taponen J, Dahlbom M. Seroprevalence of canine herpes virus-1and Brucella canis in Finnish breeding kennels with and without reproductive problems. (ESDAR,Celle), Reprod Dom Anim. 2007, 42, Suppl. 2, 126.3. Hyvönen P, Käyhkö S, Taponen S, von Wright A, Pyörälä S. Internalization by mammary epithelialcells of coagulase-negative staphylococci isolated from bovine mastitis. Heifer Mastitis Conference,pre-conference symposium on CNS in Bovine Mastitis. Ghent, Belgium, June 24-26, 2007. Abstractbook, 42-43.4. Hälli O, Tast A, Heinonen M, Munsterhjelm C, Valros A, Peltoniemi O.A.T. Simple light regime may notaffect farrowing rate in sow. Reprod Dom Anim. 2007, 42, Suppl. 2, 134.5. Katila T, Risco AM, Muilu L, Reilas T. Post-breeding inflammation of the mare’s uterus after treatmentswith oxytocin or flunixin meglumine. Pferdeheilkunde 24, 121.6. Malbe M, Atroshi F, Saloniemi H. Selenium-dependent growth inhibition of mastitis pathogens in cow’smilk. XIII international Congress of Animal Hygiene, Tartu, Estonia. Proceedings, 172.7. Norring M, Manninen E, de Passillé A.M, Rushen J, Munksgaard L, Saloniemi H. Makuuparsienhiekka- tai olkikuivituksen vaikutus lehmien käyttäytymiseen, puhtauteen, sorkkasairauksiin jaihovaurioihin. Eläinten hyvinvoinnin 4. tutkijaseminaari. SSES. Helsinki. 3.-4.10.2007, 13.8. Pyörälä S, Taponen S. CNS-emerging pathogens. Heifer Mastitis Conference, pre-conferencesymposium on CNS in Bovine Mastitis. Ghent, Belgium, June 24-26, 2007. Abstract book, 18-20.9. Pyörälä S. Treating mastitis. Dairy Solutions Symposium “Focus on mastitis: knowledge into practice”,Dublin, Ireland, September 27-28, 2007. Abstract book, 49-50.10. Taponen J. Support of pregnancy with progesterone or GnRH in Finnish Ayrshire cows. 11 thConference of the European Society for Domestic Animal Reproduction, September 21 st – 22 nd 2007,Celle, Germany. Reprod Dom Anim. 2007, 42, Suppl. 2, 118.11. Taponen S, Koort J, Björkroth J, Saloniemi H, Pyörälä S. Bovine mastitis caused by coagulasenegativeStaphylococci may persist. XIII international Congress of Animal Hygiene, Tartu, Estonia.Proceedings, 476.12. Taponen S, Pyörälä S. The coagulase-negative staphylococci – not so different from Staphylococcusaureus? Heifer Mastitis Conference, pre-conference symposium on CNS in Bovine Mastitis. Ghent,Belgium, June 24-26, 2007. Abstract book, 29-31.13. Teet O, Vuori K, Vainio O, Valros A, Saloniemi H. Prevention of wolf and other large carnivoredamages in Finnish livestock herds using livestock guarding dogs (LGD). XIII international Congressof Animal Hygiene, Tartu, Estonia. Proceedings, 2007, 185.17

14. Tuovinen V, Kauppinen R, Manninen U, Mononen J, Martiskainen P, Saloniemi H. The virtual farm.XIII international Congress of Animal Hygiene, Tartu, Estonia. Proceedings, 2007, 80.15. Simojoki H, Orro T, Taponen S, Pyörälä, S. Experimental model of bovine clinical mastitis caused byStaphylococcus chromogenes. Heifer Mastitis Conference, Ghent, Belgium, June 24-26, 2007.Abstract book, 71-72.16. Valros A, Heinonen M, Hälli O, Peltoniemi O.A.T. Frequent blood sampling through catheters does notappear to affect farrowing behaviour in sows. In the Proceedings of the 41 st Congress of theInternational Society for Applied Ethology, 2007, 116.Kansainväliset kongressit, kurssit ja kokoukset sekä vierailut ulkomailleHakkarainen Kristiina- Annual SVEPM Conference, Espoo, Suomi, 28.-30.3.2007.Heinonen Mari- Svenska Djurhälsovårdens fortbildiningskonferens, Svartsjölandet, Ruotsi, 21.-22.3.2007.- 2007 Annual SVEPM (Society for Veterinary Epidemiology and Preventive Medicine) Conference,Dipoli, Espoo, Suomi, 28.-30.3.2007, myös järjestäjätoimikunnan jäsen.- The 13 th ISAH (International Society of Animal Hygiene) Congress, Tartto, Viro, 17.-21.6.2007Hälli Outi- Surveys and monitoring systems. NOSOVE (Nordic Society for Veterinary Epidemiology) Course2007, Espoo, Suomi, 26.-27.3.2007.- Annual SVEPM (Society for Veterinary Epidemiology and Preventive Medicine) Conference, Dipoli,Espoo, Suomi, 28.-30.3.2007.- Annual ESDAR (European Society for Domestic Animal Reproduction) Conference, Celle, Saksa, 19.-22.9.2007.Katila Terttu- Normal uterine function and the principles of uterine defence. The current international status of AI andassisted reproductive techniques. Physical examination of the stallion and semen evaluation. StudFarm Medicine Course, BEVA, Newmarket, Englanti, 15.-19.1.2007. Kutsuttu luennoitsija.- Seminal plasma. Sperm-uterine interactions. Postgraduate Course, Universitad autonoma deBarcelona, Barcelona, Espanja, 7.-8.2.2007. Kutsuttu luennoitsija.- Perinatal death in domestic animals. 20 th NKVet Symposium, Reykjavik, Islanti, 26.-27.4.2007. Sektionpuheenjohtaja, tieteellisen toimikunnan ja hallituksen jäsen.- Universidad de Extremadura, Caceres, Espanja, 3.5.2007. Ana Risco de Cruzintohtorinväitöstoimikunnan jäsen.- Endometritis. Hormone treatments. Pregnancy diagnosis. Pathology of pregnancy. NOVABALTPostgraduate Course, Tartto, Viro, 16.-17.5.2007. Kutsuttu luennoitsija.- 11 th Annual Conference of ESDAR. Hannover, Saksa 21.-22.9.2007. Workshopin moderaattori.- 21 st NKVet Symposium, Animal Welfare, KolleKolle, Tanska, 23.-25.9.2007. Hallituksen jäsen.- ECAR:n tutkintotoimikunnan kokous Lyonissa 13.-15.6.2007 ja tentti Hannoverissa 8.-10.11.2007.Puheenjohtaja.- Post-breeding inflammation of the mare’s uterus after treatments with oxytocin or flunixin meglumine.4 th Leipzig Expert Workshop on Equine Reproductive Medicine, Barren mare, Leipzig, Saksa, 22.-23.11.2007. Kutsuttu puhuja, sektion puheenjohtaja.- What do we know about susceptibility of mares to endometritis? 5 th International Conference onEquine Reproduction Medicine, Leipzig, Saksa, 24.-25.11.2007. Kutsuttu luennoitsija, sektionpuheenjohtaja.Niemi Mari- 20 th NKVet Symposium, Animal Welfare and Veterinary Praxis-symposium. KolleKolle, Tanska, 23-25.9.2007.Norring Marianna- Tutkimusvierailu, Tanska, Foulum, 29.4.-2.5.2007.Oliviero Claudio- Perinatal Death in Domestic Animals. 20 th NKVet Symposium, Reykjavik, Islanti, 26.-27.4.2007.Kutsuttu luennoitsija.Peltoniemi Olli18

- Annual SVEPM (Society for Veterinary Epidemiology and Preventive Medicine) Conference, Dipoli,Espoo, Finland, 28.-30.3.2007 (myös järjestäjätoimikunnan jäsen).- Perinatal death in domestic animals. 20 th NKVet symposium, Reykjavik, Islanti, 26.-27.4.2007.Kutsuttu luennoitsija.- ECAR:n tutkintotoimikunnan kokous, Lyon, Ranska, 13.-15.6.2007.- ASAS (American Society of Animal Science) Congress, San Antonio, Texas, 13.-14.7. 2007 .Kutsuttuluennoitsija.- Annual ESDAR (European Society for Domestic Animal Reproduction) Conference, Celle, Saksa, 19.-22.9.2007. Suullinen esitys.Pyörälä Satu- How important is coagulase-negative Staph as a cause of mastitis? NMC 46 th Annual Meeting, SanAntonio, Texas, 21.-24.1.2007. Kutsuttu luennoitsija.- CNS - emerging pathogens. Pre-conference symposium, Coagulase-negative staphylococci in bovinemastitis of Heifer Mastitis Conference. Ghent, Belgia, 25.-27.6.2007. Kutsuttu luennoitsija.- Treating mastitis. Invited lecture in the symposium “Focus on mastitis: knowledge into practice”,Dublin, Irlanti 27.-28.9.2007. Kutsuttu luennoitsija.Saloniemi Hannu- Animal hygiene measures for the protection of environment and public. XIII International Congress ofAnimal Hygiene, Tartto, Viro, 17-21.6.2007. Session puheenjohtaja.- Annual SVEPM (Society for Veterinary Epidemiology and Preventive Medicine) Conference, Dipoli,Espoo, Suomi, 28.-30.3.2007.- 20 th NKVet Symposium, Animal Welfare and Veterinary Praxis-symposium. KolleKolle, Tanska, 23-25.9.2007.Taponen Juhani- EU-AI-Vet meeting, Celle, Saksa, 20.9.2007.- 11 th Conference of the European Society for Domestic Animal Reproduction, Celle, Saksa, 21.-22.9.2007.Valros Anna- Husdjursförsöksmötet 2007, Lilleström, Norja, 14.2. 2007.- International congress of the ISAE (International Society for Applied Ethology) Merida, Mexico, 30.7-3.8 2007.Osallistuminen kotimaisille kursseille, koulutuspäiville ja seminaareihin (≥1 pv)Ala-Kurikka Eve- Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, 31.10.-2.11.2007.- Kliininen lääketutkimus, HY, lääketieteellisen tiedekunnan tutkijakoulutus, 19.-20.11.2007.Hakkarainen Kristiina- Pellonpajan seminaari, 4.-5.6.2007.- Eläinlääkäreiden erikoistuminen, Viikki, Helsinki, 3.12.2007.- Käyttäytymisen mittaaminen ja käyttäytymisaineiston tilastollinen käsittely, HY/ELTDK, Helsinki. 7.-10.5.2007.- Naseva-koulutuspäivä, ETU-palvelut, Saaren oppimiskeskus, 9.10.2007.- Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, 31.10.-2.11.2007.- Toimiva pihatto, nyt ja tulevaisuudessa, Ruralia-instituutti, Mikkeli, 8.11.2007.Heinonen Mari- Tuotantoeläinlääkärin täydennyskoulutusdiplomiin liittyvä koulutus, HY/ELTDK, Saari, 18.-19.1.2007.- Tuotanto- ja kunnalliseläinlääkäripäivät, TEY, Nokia, 9.-11.2.2007.- Lääkepäivä, HY, EELA, Lääkelaitos, Helsinki, 11.5.2007.- Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, 31.10.-2.11.2007.- Päätöksenteko yliopiston hallintoelimissä, HY, henkilöstöosasto, 25.1.2007.- Kokoustekniikkakoulutus, HY, henkilöstö- ja lakiasiain osasto, 7.5.2007.- Yliopistopedagogiikka 2, HY, 4.9.-31.12.2007.Hälli Outi- Tuotanto- ja kunnalliseläinlääkäripäivät, TEY, Nokia, 9.-11.2.2007.- Toimiva pihatto, nyt ja tulevaisuudessa, Ruralia-instituutti, Mikkeli, 8.11.2007.Katila Terttu19

- Laitoksen johtamisen työpaja (12 h): 15.2., 1.3., 15.3. ja 10.5.2007.- ASLAK-kurssi, Savonlinna, 17.-19.9.2007.Munsterhjelm Camilla- Sian terveydenhuolto ja tärkeimmät sairaudet, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto / Aikuiskoulutus,Kannus 11.1.2007 (seminologiopiskelijat).- Porsaan varhaisvaiheen ympäristön vaikutus häiriökäyttäytymiseen, Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki,2.11.2007.- Lihasikalan terveydenhuolto, Fennovet Oy, Tampere, 1.12.2007 (eläinlääkärit).Niemi Mari- Eläinlääkäripäivät 2007, SELL, Helsinki.Norring Marianna- Käyttäytymisen mittaaaminen ja käyttäytymisaineiston tilastollinen käsittely, HY/ELTDK, Helsinki, 7.-10.5.2007.- Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, 1.11.-2.11.2007.- Animal Ethics course, Mikkeli, 4.-6.6.2007.- Kliininen lääketutkimus –kurssi, HY, 19.-20.11.2007.Oliviero Claudio- Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, 31.10.-2.11.2007.- Physiology around farrowing: the role of feeding and environment.- Sikojen lisääntyminen ja terveydenhuoltokurssi, HY-ELTDK, Saari, 5.2.2007.- Onnistunut porsiminen.- Animal Ethics Course, HY_ELTDK ja Ruralia Instituutti, Mikkeli, 4.-8.6.2007.Peltoniemi Olli- Tuotantoeläinlääkärin täydennyskoulutusdiplomiin liittyvä koulutus, HY/ELTDK, Saari, 18.-19.1.2007.- Tuotanto- ja kunnalliseläinlääkäripäivät, TEY, Nokia, 9.-11.2.2007.- Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, 31.10.-2.11.2007.- Johtaja-foorumi, Johtamisen haasteet Helsingin yliopistossa, HY, 29.11.2007.Pyörälä Satu- Puheeksi ottaminen. Hankalien tilanteiden rakentava käsittely esimiehenä, HY ja Arinna Oy, 24.4.,29.5. ja 13.6.2007.Saloniemi Hannu- Tuotantoeläinlääkärin täydennyskoulutusdiplomiin liittyvä koulutus, HY/ELTDK, Saari, 18.-19.1.2007.- Eläinten hyvinvoinnin 4. tutkijaseminaari, SSES, Helsinki, 3.-4.10.2007.- Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, 31.10.-2.11.2007.Taponen Juhani- Tutkimusseminaari, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, Joroinen, 5.-6.6.2007.- Alpakkaseminaari, Alpakkakasvattajat ry, Helsinki, 26.10.2007.- Eläinlääkäripäivät, SELL, Helsinki, 31.10.-2.11.2007.ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT LEHDISSÄ, TIETEELLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄJA VIRANTÄYTÖISSÄAndersson Magnus- Vastaväittäjä, Yoseph Mekasha Gebre: Reproductive traits in Ethiopian male goats. SLU, Uppsala,Ruotsi, 28.09.2007.- Referoinnit 9 kpl: Reprod Dom Anim (3), Int J Androl (1), Theriogenology (3) Acta Vet Scand (2)- Kaksi senior lecturer’n pätevyysarviointia ja 2 professorin pätevyyden arviointia (Ulf Magnusson jaLennart Söderquist), The Faculty of Veterinary Medicine and Animal Science, SLU, RuotsiHeinonen Mari- Projektin arviointi, Canada foundation for innovation, leaders opportunity fund- Referoinnit: Acta Vet Scand (1)Katila Terttu20

- Väitöskirjan arviointi, Charlotta Oddsdottir: Development of endometrial fibrosis in the mare: Factorsinvolved in tissue remodeling and collagen deposition. University of Edinburgh, Skotlanti, 2007.- Väitöstoimikunnan jäsen väitöstilaisuudessa 3.4.2007, Ana M Risco Cruz: Desarrollo de tratamientoshormonales y pautas de manejo del ternero para mejorar la eficacia productive del vacuno Retinto(Development of hormonal treatments and calf management for reproductive efficiency improvement inRetinto cattle). Universidad de Extremadura, Cacerec, Espanja- Arviointityöryhmän jäsen valittaessa assistenttia (assistant professor in veterinary reproduction andobstetrics), KVL, Tanska, 2007.- Hippocampus-portaalin arviointi. SLU, Ruotsi, 2007.- Lausunto Barry Ballin pätevyydestä ylemmän kategorian professoriksi, University of Davis, Kalifornia,2007.- Dosenttilausunto, Anna Valros. HY, 2007.- Dosenttilausunto, Heli Koskinen. HY, 2007.- Referoinnit: Acta Vet Scand (1), J Vet Med A (1), Theriogenology (1)Norring Marianna- Referointi: J Dairy Sci (1)Peltoniemi Olli- Väitöskirjan esitarkastaja, ELT Ulla Rikula: Canine Distemper in Finland.- Referoinnit: Fertil Steril Developm (1), J Vet Med A (1), Reprod Dom Anim (4)Pyörälä Satu- Väitöskirjan esitarkastaja, MMK Matti Pastell: Automatic lameness detection in a milking robot. HY,MMTDK, 2007.- Arviointikomitean jäsen, Evaluation of research activities at the Norwegian School of VeterinaryScience (NVH). Department of Production Animal Clinical Sciences, 2007.- Väitöskirjan esitarkastaja ja vastaväittäjä, DVM Anne Catherine Whist: Production management usingthe Norwegian health periodical: A tool to eliminate Staphylococcus aureus and Streptococcusdysgalactiae. Norwegian School of Veterinary Science, Oslo, 2007.- Apuraha-hakemuksen arviointi paneelin ad hoc –jäsenenä, Swedish Research Council Formas- Apuraha-anomuksen arvionti, BARD The United States – Israel Binational agricultural research anddevelopment fund- Referoinnit: Animal: International Journal on Animal Bioscience 2007; Acta Vet Scand, J Dairy Sci (2),J Dairy Res, Inf Immun, Irish Vet J, J Appl MicrobSaloniemi Hannu- Väitöskirjan esitarkastaja, MMM Merja Manninen, HY, maatalousmetsätieteellinen tiedekunta- Referoinnit: J Anim Feed Sci, Can J Plant Sci, Suomen EläinlääkärilehtiTaponen Juhani- Arvioinnit: Reprod Dom Anim (2)Valros Anna- Tutkimusmäärärahahakemuksen arviointi: Formas, Ruotsi 10.10 2007- Referointi: Animal (1), Acta Vet Scand (1)Tieteellisten järjestöjen ja ryhmien jäsenyydetAndersson Magnus- ESDAR, country representative- Diplomate of European College of Animal Reproduction (ECAR)- Jäsen, Formas forskningsråd, RuotsiHeinonen Mari- Diplomate of European College of Veterinary Public Health- Diplomate, ECPHM (European College of Porcine Health Management)Katila Terttu- International Equine Reproduction Symposium, hallituksen jäsen- International Stallion Symposium, tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja- International Congress on Animal Reproduction, Standing committee, jäsen- European Society of Domestic Animal Reproduction, hallituksen jäsen- Diplomate of European College of Animal Reproduction, tutkintokomitean puheenjohtaja21

- European Association of Establishment for Veterinary Education, arviointiryhmän asiantuntija- NKVet, hallituksen jäsen, tulevan symposiumin järjestelytoimikunnan jäsen- Reproduction in Domestic Animals ja Acta Veterinaria Scandinavica, toimitusneuvoston jäsenNorring Marianna- Suomen soveltavan etiologian seura, sihteeri.Peltoniemi Olli- Diplomate of European College of Animal Reproduction, ECAR tutkintokomitean jäsen- Diplomate, ECPHM (European College of Porcine Health Management): sihteeri 2007-, hallituksenjäsen, tutkintokomitean jäsen, webmaster- Nordic Society of Veterinary Epidemiology, hallituksen jäsen- Formas, the Swedish Research Council for Environment, Agricultural Sciences and Spatial Planning,arviointipaneelin jäsen- Orion – Pharmos tutkimussäätön hallituksen jäsen- Acta Veterinaria Scandinavica – Member of the Editorial Board- European Association of Establishment for Veterinary Education – evaluation team memberPyörälä Satu- European Association of Establishment for Veterinary Education, arviointiryhmän asiantuntija- EU:n eläinlääkekomitean (CVMP) nimittämä työryhmä ”Scientific Advisory Group on Antimicrobials”(SGAM) 2004-- National Mastitis Council, USA, jäsen- American Dairy Science Association, jäsen- Euroopan lääkearviointiviraston (EMEA) yhteydessä toimivan EU:n eläinlääkekomitean (CVMP)nimittämä työryhmä ”Scientific Advisory Group on Antimicrobials” (SAGAM), jäsen- European Association of Establishment for Veterinary Education, arviointiryhmän asiantuntijaSaloniemi Hannu- Diplomate of European College of Veterinary Public Health: Credentials committee, jäsen- Vuosiseminaarin järjestelytoimikunnan jäsen, Helsinki, Evira, 20.-21.9.2007- Balttilais-pohjoismais-koillisvenäläisen jatkokoulutusverkoston jäsenValros Anna- Kansainvälisen International Society for Applied Ethology (ISAE) tutkijajärjestön hallituksen jäsen jasihteeriKotimaiset asiantuntijatehtävätAndersson Magnus- Sinikettujen lisääntymishäiriöt, Makeraprojekti, ohjausryhmän jäsenHakkarainen Kristiina- ETU lypsykarjojen terveydenhuollon asiantuntijaryhmä, jäsen- ETU nautatautiryhmä, jäsen- Valion R-työryhmä, jäsen- Ohjausryhmä ”Itä-Suomen elintarviketalouden osaamisjärjestelmien kehittäminen luonnonmukaiseentuotantoon suunnatun professuurin avulla”, jäsenHeinonen Mari- ETT –sika-asiantuntijatyöryhmä, jäsen- ETT –sikatautiasiantuntijaryhmä, jäsenHovinen Mari- Lypsykonetoimikunta, jäsen 2000-- Utaretulehdustyöryhmä 2001 - 2003, Valio- Lypsykonetoimikunnan asettama AMS-työryhmä maidon laatuongelmien ratkaisujen kehittämiseksi2004-2005, josta ongelmanratkaisutyökalu neuvojille ja eläinlääkäreille nettiversiona syksyllä 2005Hälli Outi- MMM, Pysyvä mikrobilääketoimikunta, jäsenKatila Terttu- MMM:n pysyvä asiantuntija eläinlääkäreiden ammatinharjoittamisen valvontaa varten- Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiön hallituksen jäsen22

-Norring Marianna- Valtakunnallinen eläinkoelautakunta, jäsen (eläinsuojelu)Peltoniemi Olli- ETK sika-asiantuntijaryhmä, jäsen- ETU-hyvinvointityöryhmä, sika: Hyvinvoinnin kansalliset tavoitteet sianlihantuotannossa, 2004-- MMM – rahoitteinen ”Sikojen tuotanto- ja laatuominaisuuksien taloudellinen vaikutus tuotantoketjussa”,ohjausryhmän jäsen ja varapuheenjohtaja- Lääkelaitos, eläinlääkelautakunta, jäsen- Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta, jäsen- MMM-rahoitteisen projektin ”Kestävä lehmä” ohjausryhmän jäsen- MMM, Pysyvä mikrobilääketoimikunta, puheenjohtajaPyörälä Satu- MMM:n pysyvä asiantuntija eläinlääkäreiden ammatinharjoittamisen valvontaa varten- Lääkelaitos, eläinlääkelautakunta, jäsen- Lääkelaitos, pysyvä asiantuntija (European expert)- EVIRA:n antibioottiresistenssin seurantaohjelman ohjausryhmä, jäsen- MMM:n pysyvä mikrobilääketyöryhmä, jäsen- MMM:n rahoittaman projektin ”Lypsylehmien maidon juoksettumattomuutta aiheuttavien geenienpaikantaminen valituissa kromosomeissa” ohjausryhmän jäsen.- MMM:n rahoittaman projektin "Improved genetic evaluation on mastitis in dairy cattle" ohjausryhmänjäsen.- MMM:n rahoittaman projektin ”Sianlihan tuotanto ja mikrobilääkitys: mikrobilääkeresistenssi ja sentaloudelliset vaikutukset” ohjausryhmän jäsenSaloniemi Hannu- Suomen Eläinlääketieteen säätiön puheenjohtaja- Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiön puheenjohtaja- Walter Ehrströmin säätiön puheenjohtaja- Maitohygienialiitto ry:n puheenjohtaja- MMM:n rahoittaman projektin ”Sian hyvinvointi ja tuotanto (HYTU-projekti)” ohjausryhmän jäsen- MMM:n rahoittaman projektin ”Maatalouden puhtaat pinnat” ohjausryhmän jäsen- MMM:n rahoittaman projektin ”Tuotantoeläinten hyvinvointi - tuottajien asenteet ja käytännöt”ohjausryhmän jäsen- MMM:n rahoittaman projektin ”Group housing and management of horses under Nordic conditions:Strategies to improve Horse welfare and human safety” ohjausryhmän jäsen- MMM:n rahoittaman projektin ”Suu- ja sorkkataudinpurkauksen merkitys Suomen nauta- jasikatuotannossa, sekä hätärokotuksen merkitys taudin leviämisen hallinnassa” ohjausryhmän jäsen- MMM:n rahoittaman projektin ”Luomututkimusohjelma 2003-2007” ohjausryhmän jäsen- ”15th International Symposium & the 7th Conference on Lameness in ruminants- ” -kongressintieteellisen toimikunnan puheenjohtajaSimojoki Heli- ETU lihanautojen terveydenhuollon asiantuntijatyöryhmän varajäsenSoveri Timo- ETU lihanautojen terveydenhuollon asiantuntijatyöryhmän jäsen- MMM:n rahoittamien projektien”Yersinia enterocolitica-löydös – zoonoosin aiheuttaja vai merkityksetönympäristöbakteeri” sekä ”Pikkunisäkkäiden merkitys Yersinia pseudotuberculosiksenepidemiologiassa” ohjausryhmän jäsen- Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiön hallituksen jäsenTaponen Juhani- Opetushallitus, Karjatalouden tutkintotoimikunta, jäsen- MMM:n rahoittaman projektin ”Lehmän tuotantoikään vaikuttavien geenien kartoitus ja uudetvalintamenetelmät” ohjausryhmän jäsen- MMM:n rahoittaman projektin ”Lehmän energia tasapainon ja rehunkäyttökyvyn mittaaminen”ohjausryhmän jäsenValros Anna- Suomen soveltavan etologian seura ry - hallituksen puheenjohtaja- MMMn eläinten hyvinvointituki-työryhmän jäsen23

Luottamus- ja järjestötehtävätAndersson Magnus- ELTDK, kliinisen laitoksen johtoryhmän varajäsenHakkarainen Kristiina- SELL, Koulutusvaliokunta, jäsen- ELTDK, Erikoistumistoimikunta, jäsenHeinonen Mari- HY/ELTDK erikoistumistoimikunta, varajäsen- VOK ohjausryhmä, varajäsenHälli Outi- Tuotantoeläinlääkäriyhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenKatila Terttu- Klliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen johtaja- ELTDK, Tiedekuntaneuvoston varajäsen- ELTDK, Tiedekunnan johtoryhmän jäsen- HALKE-ryhmän jäsen- Ypäjän hevossairaalan hallituksen jäsen- Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän yhtymävaltuuston varajäsen- Mäntsälän kunta, sivistyslautakunnan varajäsen- Professoriliitto, valtuuston puheenjohtajaMustonen Eeva- ELTDK, Täydennyskoulutusneuvottelukunta, jäsenNorring Marianna- HY, koe-eläinkeskuksen johtokunta, opiskelijjajäsen- Fincopa ry, hallituksen jäsenPeltoniemi Olli- Klliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen varajohtaja- HALKE-ryhmän jäsen- ELTDK, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen johtoryhmä, varajäsen- ELTDK, Tieteellisten jatkotutkintojen toimikunta, jäsen- ELTDK, Koulutussuunnittelutoimikunta, jäsen- Vethaus Oy, hallituksen jäsen- Orion-Farmos -tutkimussäätiön hallituksen jäsenPyörälä Satu- ELTDK, Tiedekuntaneuvosto, jäsen- ELTDK, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen johtoryhmä, varajäsen- ELTDK, Tieteellisen jatkokoulutuksen toimikunta, jäsen- Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin johtokunta, jäsen- YES, tuotantoeläinsairaalan osastonjohtaja- YESin johtokunta, jäsen- Saaren klinikan neuvottelukunta, puheenjohtaja- Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän maatalousalan neuvottelukunta, jäsenSaloniemi Hannu- Helsingin yliopiston UPJ-arviointiryhmän ja UPJ-ohjausryhmän jäsen- ETU -Kansallisen terveydenhuolto-organisaation ohjausryhmän jäsen ja tulevaisuustyöryhmänpuheenjohtaja- Työtehoseura ry:n TTS Tutkimuksen maataloustoimikunnan jäsen- Tapiola-Yhtiöiden maa- ja metsätalouden neuvottelukunnan jäsenSoveri Timo- ELTDK, Varadekaani (perusopetus)- ELTDK, Koulutussuunnittelutoimikunta, puheenjohtaja- ELTDK, Opiskelijavalintatoimikunta, puheenjohtaja- ELTDK, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen johtoryhmä, jäsenTaponen Juhani24

- Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustilojen johtokunta, varajäsen- ELTDK, Koulutussuunnittelutoimikunta, varajäsenPalkinnot ja huomionosoitukset9.11.2007 Hannu Saloniemestä Viron maatalousyliopiston kunniatohtori25