Turvallisuus ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät satamissa

Turvallisuusorganisaatioiden olemassaolo ja koko oli riippuvainen myös satamienja vastaajayritysten koosta sekä toiminta-alasta (kemikaalit, matkustajat ja kontit).Yleisesti ottaen satamasidonnaisissa yrityksissä oli enemmän järjestetty turvallisuusorganisaatioitaja henkilöstöä turvallisuuden varmistamistehtäviin kuin satamanpitäjillä.Tämä luonnollisesti johtuu henkilöstön määrästä, mutta myös työturvallisuusajattelunvoimakkaammasta läsnäolosta ko. yrityksissä. Isoimmillaanturvallisuusorganisaatio oli oma toimintayksikkönsä ja pienimmillään turvallisuudenvarmistamisvastuu oli annettu toimitusjohtajalle.Kaikilla haastattelututkimukseen osallistuneilla yrityksillä ja organisaatioilla onolemassa ohjeistusta ja suunnitelmia erilaisten hätä- ja poikkeustilanteiden varalle.Tämä selittynee jo lainsäädäntövaatimuksista (työturvallisuus ja pelastustoimi).Tässäkin ohjeistuksen määrä riippui yrityksen/sataman koosta sekä toimialasta.Satamanpitäjien haastatteluissa ilmeni myös, että turvallisuuspäällikön asiantuntemusja aktiivisuus vaikutti huomattavasti siihen, miten turvallisuuden varmistamismenetelmiä,ohjeistus mukaan lukien, oli otettu käyttöön ja saatu toimimaan.Turvallisuusjohtamisen käytännön tasoa kuvaa satamien ja yritysten turvallisuuskulttuuri.Turvallisuuskulttuurin ilmentymistä voidaan todeta taas monella eri tavalla,mutta keskeisimpiä tekijöitä ovat johdon sitoutuminen, henkilöstön osallistuminen,turvallisuusmyönteinen ilmapiiri, turvallisuuskoulutukset sekä turvallisuusviestintä.Osa edellä mainituista on myös turvallisuudenvarmistamismenetelmiä,mutta käytännön vuoksi ne käydään läpi vain tässä yhteydessä.Haastatteluiden perusteella voi todeta, että yritysten ja organisaatioiden johto onyleisesti sitoutunutta turvallisuustyöhön. Vaihtelua esiintyy yrityksittäin ja vaikuttaamyös siltä, että satamanpitäjien kannalta tilanne on hieman heikompi. Tätä selittäneese, että organisaatiot ovat toisaalta pienempiä, mutta myös rakenteeltaan(kunnalliset satamat) erilaisia verrattuna yrityksiin. Kunnalliset organisaatiot ovatjonkin verran jäykempiä. Toisaalta haastatellut satamanpitäjät edustivat itse ainakinylempää esimiestasoa, jolloin näkemystä johdon osallistumisesta saattoi ollahankala muodostaa. Kaikissa satamissa ja satamasidonnaisissa yrityksissä henkilöstönäytti osallistuvan turvallisuuden kehittämiseen. Keskusteluilmapiirin todettiinolevan myös avoin. Tässäkin kuitenkin on huomioitava, että valtaosa vastauksistakoostui keskijohdon näkemyksistä. Työntekijätason näkemykset eivät välttämättäpäässeet näkyville riittävällä tasolla.Turvallisuusjohtamisen koulutusta on melko vähän tarjolla. Tällaista koulutustaolikin saanut vain muutama vastaaja. Sen sijaan erilaisia turvallisuusalan kursseja,kuten palopuolen ja työturvallisuuden kurssit, oli käyty runsaasti. Vastaajayrityksetitse järjestivät jonkin verran koulutusta. Koulutus ja harjoittelu ovat aloja, joillaolisi paljon parantamisen varaa.94