Erilaisia sertifioitu<strong>ja</strong> johtamisjärjestelmiä <strong>satamissa</strong> on vaihtelevasti. Tutkimukseenosallistuneista satamista:• kahdella (2) satamalla ei ollut lainkaan sertifioitu<strong>ja</strong> johtamisjärjestelmiä.• Kolmessa (3) satamassa oli haastatteluhetkellä yksi (1) sertifioitu johtamisjärjestelmä,• kahdessa (2) kaksi (2) <strong>ja</strong>• kahdessa (2) kolme (3) johtamisjärjestelmää.Osa haastatelluista nosti esille vielä ISPS-järjestelmän, jota voidaan pitää yhdenlaisenajohtamisjärjestelmänä (sertifikaatin myöntäjä merenkulkuviranomainen).Tämä on pakollinen kaikissa <strong>satamissa</strong>. Eniten <strong>satamissa</strong> oli sertifioitu<strong>ja</strong> ISO14001 -ympäristöjärjestelmiä sekä ISO 9001 -laatujärjestelmiä; molempia löytyiviidestä (5) satamasta. OHSAS 18001 -työturvallisuusjärjestelmä oli käytössä kahdessa(2) satamassa <strong>ja</strong> lisäksi haastatteluhetkellä kahteen (2) satamaan oltiin rakentamassasellaista. Yhteen (1) satamaan vielä on tulossa ISO 28 000 -standardinmukainen toimitusketjun turvallisuusjärjestelmä.Satamien johtamisjärjestelmien sertifikaatte<strong>ja</strong> ovat myöntäneet Bureau WeritasQuality International (BWQI), Det Norske Veritas (DNV), Lloyds sekä GermanischerLloyds. DNV on myöntänyt sertifikaatin kolmelle (3) satamalle, Lloyds kahdelle(2) <strong>ja</strong> BWQI sekä Germanischer Lloyds kumpikin yhdelle (1) satamalle. Satamat,joissa on useita sertifioitu<strong>ja</strong> johtamisjärjestelmiä käytössä, ovat käyttäneetkaikkien järjestelmien sertifioinnissa samaa luokituslaitosta.Erilaiset johtamisjärjestelmät oli integroitu yhdessä satamassa. Yhdestä satamastavastattiin, että integrointi oli suunnitteilla. Neljässä (4) satamassa oli integrointiatoteutettu käytännössä jollakin asteella. Yhdessä satamassa esimerkiksi ympäristöasiatoli yhdistetty koko sataman toimintajärjestelmään <strong>ja</strong> toisessa satamassaturvallisuusjärjestelmä oli liitetty osaksi sertifioitu<strong>ja</strong> järjestelmiä. Kahdessa satamassajärjestelmien osia tai toiminto<strong>ja</strong> oli käytännön työssä yhdistetty.Satamilta kysyttiin turvallisuusjohtamisjärjestelmien käyttöönottamisesta rakentamis-<strong>ja</strong> käyttöönottotapo<strong>ja</strong> sekä a<strong>ja</strong>nkohtaa. Lisäksi kysyttiin, miten käyttöönotostatiedotettiin omalle henkilöstölle sekä sidosryhmille. Olennaista tässä yhteydessäon korostaa, että haastattelukysymyksessä on käytetty termiä turvallisuusjohtamisjärjestelmä,ei sertifioitu johtamisjärjestelmä tai toimintajärjestelmä. Termiä eiollut haastateltaville erikseen määritelty. Vastauksista on todettavissa, että suurinosa ymmärsi kysymyksen koskettavan joko sataman ns. toimintajärjestelmää (taitoimintamallia) tai sitten sitä tapaa, jolla <strong>satamissa</strong> on pyritty turvallisuusasioitahallitsemaan. Lisäksi ainakin yksi vastaa<strong>ja</strong> kertoi vain ISPS-järjestelmän käyttöönotosta.Koska termiä ei erikseen haastateltaville määritelty, vastaukset ovat ha<strong>ja</strong>antuneet<strong>ja</strong> yhteenvetoa siitä, miten järjestelmiä on rakennettu <strong>ja</strong> otettu käyttöön, ei74
ole mielekästä tehdä. Kuitenkin voidaan todeta, että ottamatta kantaa siihen, mistäjärjestelmästä tai toiminnosta vastaa<strong>ja</strong> puhui, suurin osa kertoi sataman rakentaneentoimintatapo<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> järjestelmiään itse. Kaksi vastaajista kertoi käyttäneensäulkoisen asiantunti<strong>ja</strong>n apua järjestelmän rakentamisessa.Kaikki haastatellut eivät ole vastanneet kysymykseen, miten järjestelmien käyttöönotostaon tiedotettu henkilökunnalle <strong>ja</strong> sidosryhmille. Ne, jotka kysymykseenovat vastanneet (5 satamaa), kertoivat, että tiedottaminen henkilökunnallehoidettiin esimerkiksi koulutustilaisuuden, seminaarien tai henkilökuntakahvienyhteydessä. Sidosryhmille tiedotettiin erillisten koulutus- tai tiedotustilaisuuksienavulla. Myös lehdistötilaisuuksia on pidetty. Osa haastatelluista kertoi,että tiedotus toiminnasta <strong>ja</strong> järjestelmien muutoksista on kaikille osapuolille<strong>ja</strong>tkuvaa.Haastatelluilta kysyttiin järjestelmien dokumentointitavasta. Käytännössäkysymys koski sitä, onko dokumentointi tehty sähköisenä vai paperisena. Kaikissa<strong>satamissa</strong>, joissa on käytössä jonkinlainen johtamis- tai toimintajärjestelmä – tutkimukseenosallistuneista kahdeksassa (8) satamassa – dokumentointi on toteutettupääasiassa sekä sähköisenä että paperisena versiona. Osassa satamista sähköiseenversioon on laitettu vain osa tiedoista <strong>ja</strong> esimerkiksi salaiset dokumentit ovatvain paperisia. Osassa satamista sähköinen versio on ns. pääjärjestelmä <strong>ja</strong> paperiversioitatulostetaan arkistointia varten.Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa <strong>satamissa</strong> on mitä ilmeisimmin olemassa ainakinjoitakin ohjeita hätätilanteiden varalle. Kolme haastateltavaa ei vastannutkysymykseen. Yhdessä satamassa kerrottiin olevan ohjeistus kaikkia oletettavissaolevia vaaratilanteita varten. Erikseen erilaisia ohjeita mainittiin: vaarallisiaaineita koskevat ohjeet, ohjeet ISPS-välikohtausten varalle, ohjeet alusonnettomuuksienvaralle, öljyvahingot, tulvatilanteet, pommit, nestesataman pelastussuunnitelma,öljy- <strong>ja</strong> kemikaalisatamien turvallisuusohjeet, turvallisuusohjeet pakattujenvaarallisten aineiden käsittelyä varten, teollisuusalueen <strong>ja</strong> sataman yhteinenyhteisen työpaikan lakisääteinen pelastussuunnitelma (tai vain yleinen pelastussuunnitelma),toiminta hätätilanteessa, ensiapuohjeita, hätäilmoituksen tekoohje,ohje tulipalojen <strong>ja</strong> alkusammutuksen varalle, ohjeita kaasuvaarasta, turvallisuusselvitykset,sataman toimipisteiden pelastus- <strong>ja</strong> turvasuunnitelmat, ohjeet rikostorjuntaansekä kiinteistöjen turvallisuusoppaat.Tutkimukseen osallistuneet satamat ovat ohjeistaneet myös operatiivista toimintaansa.Yhdestä satamasta kerrottiin, että erityisiä ohjeita ei ole, mutta esimerkiksityöturvallisuuteen liittyvistä toimintatavoista keskustellaan <strong>ja</strong> niitä pyritäänkehittämään yhteisissä kokouksissa. Satamajärjestyssäännöt ovat myös yksitapa ohjeistaa toimintaa satamassa; muutama vastaajista mainitsikin sääntönsäosana ohjeistustaan.75
- Page 2:
Copyright: Kymenlaakson ammattikork
- Page 7 and 8:
Turvallisuus (Safety)-termillä vii
- Page 9:
tämään. Järjestelmän laatimise
- Page 12 and 13:
1.2 TavoitteetMETKU-projektin kolma
- Page 14 and 15:
2 Turvallisuus ja turvallisuusjohta
- Page 16 and 17:
2.2 Turvallisuus ja sen eri lajitHi
- Page 18 and 19:
Vaikka lisäykset voidaankin sisäl
- Page 20 and 21:
vallisuuden varmistamiseksi. Turval
- Page 22 and 23:
uva 4. Turvallisuusjohtamisen Kuva
- Page 24 and 25: Toinen tähän raporttiin otettu ma
- Page 26 and 27: Ensimmäistä tämän raportin turv
- Page 28 and 29: tytty kiteyttämään hyvin selkeä
- Page 30 and 31: uva 5. Riskienhallinnan prosessi IS
- Page 32 and 33: taan oman yrityksen toiminnan riski
- Page 34 and 35: STUUVA-hankkeen loppuraportissa tod
- Page 36 and 37: kana olleet toimijat arvioivat eril
- Page 38: ei ollenkaan, ei välttämättä ke
- Page 41 and 42: Satama painottaa ohjeistuksessaan l
- Page 43 and 44: Vastaavia tapauksia on sattunut my
- Page 45 and 46: Jos näkökulmaa ulotetaan hieman l
- Page 48 and 49: 2§ Sataman haltijan velvollisuudet
- Page 50 and 51: hallitsemiseksi. Työturvallisuuden
- Page 52 and 53: • viemäröintijärjestelmä,•
- Page 55 and 56: g) auditointi ja katselmus: sellais
- Page 57 and 58: • ehdotus toimiksi, joilla ehkä
- Page 59 and 60: 3.5.7 Rautateiden turvallisuusRauta
- Page 61 and 62: • Valtioneuvoston asetuksen 251/
- Page 63: asiaan on alettu kiinnittämään h
- Page 66 and 67: • lastinantajien ja -ostajien om
- Page 68 and 69: 4 HAASTATTELUTUTKIMUSSuurin osa tä
- Page 70 and 71: 5 TUTKIMUSTULOKSETSeuraavissa luvui
- Page 72 and 73: Perehdytysohjelma oli käytössä l
- Page 76 and 77: 5.1.4 Sataman turvallisuuskulttuuri
- Page 78 and 79: Henkilöstön ja johdon välinen ko
- Page 80 and 81: Turvallisuutta parantavat toimenpit
- Page 83 and 84: 5.2.1 Perustiedot organisaatioista,
- Page 85 and 86: 5.2.2 TurvallisuuskulttuuriTurvalli
- Page 87 and 88: Yleisin turvallisuuden mittari liit
- Page 89 and 90: Kysymykseen, miten korjaavat toimen
- Page 91 and 92: jotain muuta, kuin mihin kysymys ol
- Page 93 and 94: tomuuteen ja organisaatioon usein m
- Page 95 and 96: Turvallisuusviestintä koostuu mone
- Page 97 and 98: voittaa valvomaan itse itseään. S
- Page 99 and 100: 7 yhteenveto ja pohdintaa jatkostaT
- Page 101 and 102: LÄHDELUETTELOAIRMIC, Alarm & IRM.
- Page 103 and 104: Laitinen, H., Vuorinen, M. & Simola
- Page 105 and 106: Onnettomuustutkintakeskus. 2001. M/
- Page 107 and 108: Satamaoperaattorit ry. 2006a. Ms Si
- Page 109 and 110: Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738.
- Page 111 and 112: Turvallisuusjohtamisjärjestelmän
- Page 113 and 114: - Miten poikkeamat ja korjaavat toi
- Page 115 and 116: B 13B 14B 15B 16B 17B 18B 19B 20B 2
- Page 117 and 118: B 43B 44B 45B 46B 47B 48B 49B 50B 5