kana olleet toimi<strong>ja</strong>t arvioivat erilaisten häiriöiden toistuvuutta <strong>ja</strong> häiriöiden merkitystätoiminnalleen, jolloin kyettiin luokittelemaan <strong>ja</strong> löytämään sellaiset häiriöt<strong>ja</strong> riskitekijät, joiden hallitseminen tuottaisi toimijoille lisäarvoa <strong>satamissa</strong> <strong>ja</strong> estäisitarpeettomia viivästyksiä <strong>ja</strong> edistäisi turvallisuusnäkökohtia. Raportti on julkaistuKymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisusar<strong>ja</strong>ssa.3.3 Satamissa sattuneita onnettomuuksia <strong>ja</strong> vaaratilanteitaSatamissa sattuneita onnettomuuksia <strong>ja</strong> vaaratilanteita ei ole tilastoitu yhteen <strong>ja</strong> samaantilastoon. Siten yksityiskohtaisia tieto<strong>ja</strong> erilaisista poikkeamista ei lähdettytässä tutkimuksessa selvittämään. Se olisi kuitenkin perusteltua tehdä siinä yhteydessä,jos satamille yleisesti alettaisiin kehittää turvallisuusjohtamisen mallia sekäylipäätään niiden turvallisuutta haluttaisiin parantaa systemaattisemmin. Tämänraportin lähtökohdat satama-alan turvallisuuskriittisyydestä – <strong>ja</strong> siten tarpeestaottaa käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmiä – perustuvat kahdelle näkökulmalle.Toinen on turvallisuuskriittisen organisaation määritelmä: toiminta on turvallisuuskriittistä,jos se huonosti hallittuna voi johtaa onnettomuuteen (Reiman& Oedewald 2008). Toinen taas lähtee siitä yksinkertaisesta a<strong>ja</strong>tuksesta, että satamatoiminnassaon olemassa useita kriittisiä elementtejä: <strong>satamissa</strong> liikkuu suuriamasso<strong>ja</strong> (alukset <strong>ja</strong> lastit, myös junat <strong>ja</strong> työkoneet) <strong>ja</strong> satamatoiminnassa läsnä olevatenergiat ovat suuria (kemikaalit) (Repo 2010.).Satamassa ei ole sattunut iso<strong>ja</strong> onnettomuuksia viime vuosikymmeninä. Kuolemaanjohtaneita tapaturmia tai onnettomuuksia on sattunut kuitenkin joitakin,STUUVA-hankkeessa kerätyn tiedon mukaan noin yksi tapaus vuosittain (Nousiainen2007). Turussa keväällä 2009 järjestetyssä Satamaturvallisuusseminaarissapelastustoimen edusta<strong>ja</strong> kertoi omasta näkökulmastaan sataman kemikaaliturvallisuudestasekä onnettomuuksien ehkäisystä (Schaper 2009). Esityksessä todettiin,että Varsinais-Suomen pelastustoimialueen <strong>satamissa</strong> sattuu vuosittain noin20 onnettomuustapausta. Onnettomuustyyppejä oli havaittu seuraavia:• VAK (vaarallisiin aineisiin liittyvä onnettomuus),• liikenneonnettomuus,• työtapaturma,• vesipelastusonnettomuus,• tulipalot,• muut onnettomuudet,36
• tekniset pelastustehtävät,• ensihoitotapaukset sekä• eläinpelastustehtävät.3.3.1 TyötapaturmatTapaturmavakuutuslaitosten liitto, TVL tilastoi Suomessa sattuneita työtapaturmia.Tilastojen perusteella työtapaturmat <strong>ja</strong> ammattitaudit ovat lisääntyneet Suomessaviime vuosina. 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2004 työtapaturmien <strong>ja</strong> ammattitautienmäärä pysytteli noin 120 000 tapauksessa / vuosi. Vuonna 2005 määränousi yhtäkkiä 133 000:een, vuonna 2006 edelleen 139 000:een <strong>ja</strong> vuonna 2007142 000:een (TVL 2009). Vuonna 2008 nousua oli noin 1,4 %, eli yhteensä tapauksiaoli noin 144 000 (TVL 2010a). Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta nousua selitetäänmm. tuotannon rakenteissa tapahtuneilla muutoksilla, noususuhdanteenmukanaan tuomalla kiireellä, ulkoistamisella sekä alihankintaketjujen ketjuuntumisella<strong>ja</strong> sirpaloitumisella (TVL 2007a, lehdistötiedote).Stuuva-hankkeessa kerättyjen tietojen perusteella satama-alalla sattuu noin 500työtapaturmaa vuosittain. Kuolemaan johtanut tapaturma sattuu keskimäärin kerranvuodessa. (Karhunen 2007 <strong>ja</strong> Nousiainen 2007.) Koska TVL ei kokoa erikseensatama-alan työtapaturmatilastoa, Stuuva-hankkeessa luotiin malli, minkälaisinhakuyhdistelmin TVL:n työtapaturmatilastoista olisi mahdollista kerätä satamatoimintaanliittyvät tapaukset. Tähän raporttiin ei kuitenkaan hakua tehty. Yleistentapaturmatilastojen perusteella voi olettaa, että satama-alallakaan ei ole tapahtunutmerkittävää parantumista, vaikka monissa <strong>satamissa</strong> turvallisuuden kehittämisentyö on <strong>ja</strong>tkuvaa <strong>ja</strong> vuoden 2007 jälkeen on monenlaisia uudistuksia tehty(esimerkiksi turvallisuusjohtamisjärjestelmien käyttöönotto joissakin <strong>satamissa</strong>tai ISPS-lainsäädännön voimaantulo). Työtapaturmamäärien kasvun selitykset– esimerkiksi kiire, ulkoistaminen <strong>ja</strong> pitkät alihankintaketjut – ovat arkipäiväämyös <strong>satamissa</strong>. Eteran 3T Työterveystutkimuksen (Kostiainen 2009) mukaan tapaturmienlukumäärä satama-alalla ei poikkea muihin aloihin nähden, mutta Eterantyöhyvinvointitutkimuksen (Kostiainen 2009) mukaan satama-alalla on jonkinverran enemmän työperäisiä ongelmia (esimerkiksi kuormitus <strong>ja</strong> kiusaaminen)sekä selvästi enemmän työntekoa häiritseviä tekijöitä, kuten melua, raskaitatyövaiheita, valaistusolosuhteissa ongelmia, epäsiisteyttä <strong>ja</strong> -järjestystä, puutteitatyövälineissä jne. Kaikilla edellä mainituilla tekijöillä on suuri korreloituvuus työtapaturmariskiin.Tutkimuksissa havaittiin myös, että satama-alalla ollaan työturvallisuuteenaikaisempaa tyytymättömämpiä, vaikka toisaalta työilmapiiri on kohentunut(Kostiainen 2009).Tässä yhteydessä on vielä hyvä muistuttaa, että työtapaturmatilastot eivät kuitenkaanole paras satamien turvallisuustilannetta kuvaava mittari. Moni asiantunti<strong>ja</strong>on todennut, että onnettomuuksien määrä, <strong>ja</strong> varsinkin, jos niitä on vain vähän tai37
- Page 2: Copyright: Kymenlaakson ammattikork
- Page 7 and 8: Turvallisuus (Safety)-termillä vii
- Page 9: tämään. Järjestelmän laatimise
- Page 12 and 13: 1.2 TavoitteetMETKU-projektin kolma
- Page 14 and 15: 2 Turvallisuus ja turvallisuusjohta
- Page 16 and 17: 2.2 Turvallisuus ja sen eri lajitHi
- Page 18 and 19: Vaikka lisäykset voidaankin sisäl
- Page 20 and 21: vallisuuden varmistamiseksi. Turval
- Page 22 and 23: uva 4. Turvallisuusjohtamisen Kuva
- Page 24 and 25: Toinen tähän raporttiin otettu ma
- Page 26 and 27: Ensimmäistä tämän raportin turv
- Page 28 and 29: tytty kiteyttämään hyvin selkeä
- Page 30 and 31: uva 5. Riskienhallinnan prosessi IS
- Page 32 and 33: taan oman yrityksen toiminnan riski
- Page 34 and 35: STUUVA-hankkeen loppuraportissa tod
- Page 38: ei ollenkaan, ei välttämättä ke
- Page 41 and 42: Satama painottaa ohjeistuksessaan l
- Page 43 and 44: Vastaavia tapauksia on sattunut my
- Page 45 and 46: Jos näkökulmaa ulotetaan hieman l
- Page 48 and 49: 2§ Sataman haltijan velvollisuudet
- Page 50 and 51: hallitsemiseksi. Työturvallisuuden
- Page 52 and 53: • viemäröintijärjestelmä,•
- Page 55 and 56: g) auditointi ja katselmus: sellais
- Page 57 and 58: • ehdotus toimiksi, joilla ehkä
- Page 59 and 60: 3.5.7 Rautateiden turvallisuusRauta
- Page 61 and 62: • Valtioneuvoston asetuksen 251/
- Page 63: asiaan on alettu kiinnittämään h
- Page 66 and 67: • lastinantajien ja -ostajien om
- Page 68 and 69: 4 HAASTATTELUTUTKIMUSSuurin osa tä
- Page 70 and 71: 5 TUTKIMUSTULOKSETSeuraavissa luvui
- Page 72 and 73: Perehdytysohjelma oli käytössä l
- Page 74 and 75: Erilaisia sertifioituja johtamisjä
- Page 76 and 77: 5.1.4 Sataman turvallisuuskulttuuri
- Page 78 and 79: Henkilöstön ja johdon välinen ko
- Page 80 and 81: Turvallisuutta parantavat toimenpit
- Page 83 and 84: 5.2.1 Perustiedot organisaatioista,
- Page 85 and 86: 5.2.2 TurvallisuuskulttuuriTurvalli
- Page 87 and 88:
Yleisin turvallisuuden mittari liit
- Page 89 and 90:
Kysymykseen, miten korjaavat toimen
- Page 91 and 92:
jotain muuta, kuin mihin kysymys ol
- Page 93 and 94:
tomuuteen ja organisaatioon usein m
- Page 95 and 96:
Turvallisuusviestintä koostuu mone
- Page 97 and 98:
voittaa valvomaan itse itseään. S
- Page 99 and 100:
7 yhteenveto ja pohdintaa jatkostaT
- Page 101 and 102:
LÄHDELUETTELOAIRMIC, Alarm & IRM.
- Page 103 and 104:
Laitinen, H., Vuorinen, M. & Simola
- Page 105 and 106:
Onnettomuustutkintakeskus. 2001. M/
- Page 107 and 108:
Satamaoperaattorit ry. 2006a. Ms Si
- Page 109 and 110:
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738.
- Page 111 and 112:
Turvallisuusjohtamisjärjestelmän
- Page 113 and 114:
- Miten poikkeamat ja korjaavat toi
- Page 115 and 116:
B 13B 14B 15B 16B 17B 18B 19B 20B 2
- Page 117 and 118:
B 43B 44B 45B 46B 47B 48B 49B 50B 5