Turvallisuus ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät satamissa

STUUVA-hankkeen loppuraportissa todettiin, että Stuuva-konsepti on hyvätyökalu turvallisuuden parantamisessa. Parhaimmillaan se toimii aloilla, joissaon kehittynyt turvallisuus- ja raportointikulttuuri ja joissa on poikkeamien tutkimiseentoimivat ja vakiintuneet menettelytavat. Konseptiin olisi hyvä sisällyttääasiantuntijaryhmä, joka huolehtisi ainakin isompien ja vakavimpien tapahtumientutkinnasta ja koostaisi kaikesta tutkinta-aineistosta yhteenvetoja. Ryhmän tulisikoostua satama-alan asiantuntijoista sekä riskienhallinnan, turvallisuusjohtamisenja onnettomuustutkinnan ammattilaisista. Ryhmän avulla konseptin vaikuttavuuttavoitaisiin nostaa aivan uudelle tasolle. (Salokorpi 2009.)3.2 Häiriönhallinta satamien intermodaaliliikenteessäSatamissa tapahtuvissa logistisissa operaatioissa erilaisia häiriö- ja vahinkomahdollisuuksiaon runsaasti, koska useat eri toimijat kuljettavat erilaisia tuotteita erilaisissaolosuhteissa. Tyypillisesti häiriötilanteet aiheuttavat ns. ”kolmas osapuoli”tai ilmiö, ja vahingon kärsijänä kuljetusketjussa on tavallisesti tavaran vastaanottaja.Kuljetuksiin ja tavarankäsittelyyn liittyvät riskit ja niiden luonne ja merkitysvaihtelevatkin eri yritysten ja toimialojen kesken. Esimerkiksi isompien riskien toteutuminenvarastoinnin tai laivakuljetusten aikana on erittäin harvinainen ilmiö,kun taas yksittäiseen tuotteeseen kohdistuvia käsittelyvirheitä, pieniä vahinkoja jahäiriöitä sattuu useammin.Häiriöitä voidaan jakaa kahdenlaiseen tyyppiin niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuudenperusteella. Ensimmäiset häiriötyypit ovat vakavia yhteiskunnallisia häiriöitä,joilla on merkitystä myös huoltovarmuuteen. Näiden häiriöiden hallitsemiseksion kehitetty ja yhä kehitetään instrumentteja, joista vastaa Huoltovarmuuskeskus.Toisena häiriötyyppinä voidaan luokitella normaaliin toimintaan kuuluvattavanomaiset häiriöt, joihin juuri tässä raportissa keskitytään.Häiriöt voidaan rinnastaa logistisen toiminnan riskeihin, joita ovat esimerkiksi(Nevalainen 2008):- toiminnan keskeytyminen, joka aiheutuu esimerkiksi sääolosuhteista, tulipalosta,työselkkauksesta, toimittajariippuvuuksien ongelmista, sodasta jaterrorismista;- myöhästyminen, joka aiheutuu toimijayrityksen ongelmista, kuljetusongelmista,ruuhkista erityisesti satamissa ja rajalla, viranomaistoimenpiteistä,tavaratoimitusten ongelmista, vaurioista lähetyksissä jne.;- tietojärjestelmäongelmat, kuten oman järjestelmän häiriöt ja häiriöt ulkopuolisessaverkossa;- ongelmat ulkoistamisessa, kuten esimerkiksi lainatyövoiman puutteellinenammattitaito;34