LATU ABC-kurssin raportti - Lahti

Lahden kaupunkiLATU maahanmuuttajille -projektiLahden kansanopistoPäijät-Hämeen työvoimatoimistoLahti 30.6.2005

2SISÄLLYSLUETTELO1. JOHDANTO 32. LATU MAAHANMUUTTAJILLE –PROJEKTIN NÄKÖKULMA 32.1 LATU ABC-KURSSI 42.1.1 Kilpailuttaminen 42.1.2 Koulutuksen toteutus 52.1.3 Kokemuksia 53. LAHDEN KANSANOPISTON ELI KOULUTTAJAN NÄKÖKULMA 73.1 JOHDANTO 73.2 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 83.2.1 Oppimisvalmiudet 83.2.2 Luku- ja kirjoitustaidon opetus 83.2.3 Matematiikan opetus 83.3 OPETUKSEN ONNISTUMINEN JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 94. TYÖVOIMATOIMISTON NÄKÖKULMA 10

31. JOHDANTOLahdessa järjestettiin luku- ja kirjoitustaidottomille tai vain vähän koulutusta kotimaassaansaaneille maahanmuuttajille ABC-kurssi 13.12.2004 - 27.5.2005. Koulutus toteutettiin kotouttamislainmukaisena työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen rinnastettavana toimenpiteenä.Raportissa kerrotaan koulutuksen järjestäjän, toteuttajan ja työvoimatoimiston näkökulmakurssista.2. LATU MAAHANMUUTTAJILLE –PROJEKTIN NÄKÖKULMALATU maahanmuuttajille –projekti on Lahden kaupungin sosiaali- ja terveysviraston hallinnoimaja osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke. Se aloitti toimintansa1.10.2000 ja jatkuu vuoden 2006 loppuun.Projektin tavoitteeksi on projektisuunnitelmassa määritelty:1) Parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia2) Kehittää kotouttamislain mukaisia rinnastettavia toimenpiteitä sekä malleja niidentoteuttamiseen3) Edistää syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajien mahdollisuuksia omaehtoiseenselviytymiseen ja elämänhallintaan4) Kehittää verkostoyhteistyötä (kumppanuus, koulutus, kansainvälinen yhteistyö)5) Lisätä maahanmuuttajien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia6) Edistää suvaitsevaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita7) Kehittää uusia, pysyviä tukimuotoja ja toimintamalleja kohderyhmän aktiivitilan saavuttamiseksiMaahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen rinnastettavana toimenpiteenä on yksi projektintavoitteista. Projekti on järjestänyt viisi kotoutumiskoulutusta rinnastettavana toimenpiteenä.Koulutuksissa on yhdistetty samanaikaisesti suomen kielen opiskelua ja työharjoittelua.Opiskelijat ovat opiskelleet suomea, työelämävalmiuksia, yhteiskuntatietoutta jatietojenkäsittelyä kolme päivää viikossa ja olleet kaksi päivää viikossa työharjoittelussa.Projektissa on myös kokeiltu pienimuotoisesti luku- ja kirjoitustaidottomien tai vain vähänkoulutusta kotimaassaan saaneiden ryhmäkoulutusta. Saatujen kokemuksien pohjaltapäätettiin järjestää rinnastettavana toimenpiteenä ABC–kurssi alle kolme vuotta Suomessaasuneille luku- ja kirjoitustaidottomille tai vähän koulutusta kotimaassaan saaneille maahanmuuttajille.Koulutuksen avulla haluttiin saada kokemuksia, kuinka koulutuksen järjestäminenonnistuu kuntaorganisaatiolta. Kokeilussa ennakoitiin kotouttamislakiin mahdollisestitulevia muutoksia, joista ehkä suurin muutos on työmarkkinoiden ulkopuolella olevienluku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetuksen siirtyminen kuntien vastuulle.Opetusvastuun siirtyessä kunnille suurimpana esteenä on nähty rahoitus. Huhtikuussa2005 Työministeriön ja Opetusministeriön välinen työryhmä sai uuden maahanmuuttajienkotouttamislain jatkokäsittelyn esteenä olleet rahoitusratkaisut molempia osapuolia tyydyttäväänpäätökseen koskien luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien opetusta.Työministeriöltä tultaneen siirtämään määrärahoja Opetusministeriölle. Tämän het-

4kisen tilanteen mukaan kuntien velvollisuus järjestää luku- ja kirjoitustaidottomien koulutustasiirtyy vuodelle 2007.Kuntien kotouttamisohjelmissa tulisi jatkossa arvioida myös maahanmuuttajien määrä jakoulutustarve sekä päättää koulutustarjottimesta ja maahanmuuttajien riittävästä ohjauksestasekä koulutusvastuusta opetus- ja työvoimaviranomaisten kesken.2.1 LATU ABC-KURSSILATU maahanmuuttajille –projektissa järjestettiin uutena toimenpiteenä luku- ja kirjoitustaidottomientai vain vähän koulutusta kotimaassaan saaneiden henkilöiden kotoutumiskoulutus,LATU ABC-kurssi ajalla 13.12.2004 - 27.5.2005. Koulutus järjestettiin kotouttamislainmukaisena rinnastettavana toimenpiteenä. Opetuksen toteutti Lahden kansanopisto.Koulutuksen avulla haluttiin saada tietoa optimaalisesta ryhmäkoosta, opetuksen sisällöstäja koulutuksen pituudesta sekä viikko-oppituntien määrästä. Ryhmäkooksi valittiinkahdeksan henkilöä ja viikko-oppituntimääräksi, keskimäärin 25 oppituntia. Koulutuksenkokonaistuntimäärä oli 575 oppituntia. Koulutusohjelmaan kuului suomen kielen ja yhteiskuntatietoudenlisäksi myös matematiikkaa, kotitaloutta ja kättentaitojen harjaannuttamista.2.1.1 KilpailuttaminenProjekti kilpailutti koulutuksen. Tarjouspyyntö lähetettiin viidelle kouluttajalle. Tarjous saatiinkolmelta kouluttajalta, joiden joukosta kouluttajaksi valittiin Lahden kansanopisto, jonkatarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjouskriteerit laadittiin projektissa, mutta kilpailuttamisprosessinhoiti Lahden kaupungin hankintaosasto.Koulutuksen hankinnan arviointiperusteet olivat, että koulutuspalvelun tuottaja valitaankokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Hinnan ja muiden kustannustekijöidenohella koulutuspalvelun tarjoajan valinnassa käytettiin a.o. perusteita. Arviointikriteerit pisteytettiinasteikolla 1-10 ja kriteerien mukaisesti laskettiin painotetut pistemäärät. Suurimmanyhteispistemäärän saavuttanut tarjous katsottiin kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi.Käytetyt kriteerit ja niiden painoarvot:Opetusjärjestelyt:kouluttajien/opettajien pätevyys ja asiantuntemus 15 %opetusmenetelmät 5 %opetussuunnitelma 30 %Toimitusvarmuus:kouluttajan aikaisempi kokemus luku- jakirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetuksesta 18 %kouluttajan aikaisempi kokemus erityisryhmien opetuksesta 4 %kouluttajan aikaisempi kokemus maahanmuuttajakoulutuksesta 4 %tiedot käytettävistä tiloista, laitteista, opetusvälineistä 2 %Laatukriteerit yhteensä 78 %

5Koulutuksen hinta:koulutuksen kokonaishinta 20 %opiskelijatyöpäivän hinta 2 %Palvelun kokonaiskustannukset 22 %Kustannuksiltaan edullisin tarjous sai 10 pistettä ja muiden pistemäärä määräytyi samassasuhteessa kuin kustannus oli edullisimpaan tarjoukseen verrattuna.Tarjousvertailussa käytettiin apuna laatulomaketta, joka laadittiin projektin toimesta. Koulutuksentarjoajilta pyydettiin täytetyn laatulomakkeen lisäksi luettelo koulutukseen käytettävistäopettajista ja opetussuunnitelma.2.1.2 Koulutuksen toteutusKoulutus rinnastettiin työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja osallistujille tehtiin rinnastamispäätösPäijät-Hämeen työvoimatoimistossa. Opiskelijavalinnat tehtiin yhteistyössätyövoimatoimiston erityistyövoimaneuvojan kanssa. Kurssille valittiin kahdeksan opiskelijaa.Opiskelijat olivat viittä eri kansallisuutta ja he olivat sattumalta kaikkia naisia. Opiskelijatsaivat kurssin aikana kotoutumistukea.Projektin työntekijät auttoivat opiskelijoita päivähoitopaikkojen hankkimisessa ja muissakäytännön asioissa. Projektihenkilökunta neuvoi mm. Kelan lomakkeiden täyttämisessä jatoinen maahanmuuttajataustaisista projektityöntekijöistä toimi tarvittaessa kieliavustajana.Kurssille tilattiin myös tarvittaessa tulkki. Opetus tapahtui ilman tulkkia. Jokaiselle osallistujallelaadittiin henkilökohtainen suunnitelma. Projektin työntekijät vierailivat useaan otteeseenopiskelijoiden luona ja opiskelijaryhmä vieraili projektin järjestämässä naisten ryhmässäja osallistui projektin toisen opiskelijaryhmän kanssa Kotkaan suunnattuun retkeen.ABC-kurssin osallistujista yksi henkilö sairastui kurssin alkuvaiheessa ja joutui keskeyttämäänkoulutuksen sairauden vuoksi. Hänen tilalleen otettiin uusi opiskelija, joka oli joaikaisemmin käynyt ABC-kurssin, mutta ei ollut saavuttanut riittävää suomen kielen taitoa.Kurssin kävi loppuun kahdeksan opiskelijaa. Kurssin päättäjäiset pidettiin 27.5.2005. Seitsemänopiskelijaa suoritti kurssin loistavin arvosanoin. Yksi opiskelija ei saavuttanut hyväksyttävääarvosanaa kaikissa aineissa. Suurin osa opiskelijoista jätti kurssin päätyttyähakemuksen suomen kielen alkeiskurssille, joka järjestetään työvoimapoliittisena koulutuksena.2.1.3 KokemuksiaKoulutuksen toteuttamisesta saatiin hyviä kokemuksia. Koulutuksen järjestäminen onnistuuainakin isommissa kunnissa. Tulevaisuudessa pienemmät kunnat voisivat ostaa opiskelijapaikkojaisommilta kunnilta, koska ei ole taloudellisesti kannattavaa järjestää opetustayhdelle tai kahdelle kotoutujalle.

6Koulutusajankohtaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, että kilpailuttamisprosessiinmenee aikaa. Koulutuksen tarjoajille tulisi antaa riittävä aika tarjouksen tekemiseen. Hankintalakiintehtiin lisäys 7 a § ja se astui voimaan 1.2.2005. Pykälän mukaan hankintayksikönon tehtävä tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisuistakirjallinen päätös, joka on perusteltava. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeentehdään kirjallinen hankintasopimus. Hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivänkuluttua siitä, kun tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksentiedoksi. Koulutusta ei voida aloittaa ennen kuin hankintasopimus ontehty. Lakimuutos ei ollut vielä voimassa LATU ABC-kurssia kilpailutettaessa, muttaprosessiin kului silti aikaa noin kaksi kuukautta.Tarjouspyynnössä käytetyt painoarvot ovat suuntaa antavia ja ne on laadittu tätä koulutustavarten. Jatkossa ohjeistusta tullaan varmaankin saamaan Opetusministeriöstä jaOpetushallitukselta. Neuvoja voi varmasti pyytää myös työvoimatoimistoista ja TEkeskuksilta,joilla on pitkä kokemus työvoimapoliittisen koulutuksen hankinnoista.Koulutuksen toteuttaja, Lahden kansanopisto, arvioi omassa osuudessaan koulutuksensisältöä kouluttajan näkökulmasta. Rahoittajan ja koulutuksen ostajan näkökulmasta koulutusoli onnistunut. Opetuksen taso oli korkealaatuinen. Kouluttavalla taholla on yli kymmenenvuoden kokemus luku- ja kirjoitustaidottomien opetuksesta.Ryhmäkoko oli sopiva ja opiskeluilmapiiri myönteinen. Opiskeluilmapiiriin vaikutti oletettavastipositiivisesti, että kaikki opiskelijat olivat naisia. Koulutuksen tavoitteet olivat samatkuin työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Ainoastaan yksi henkilö ei saavuttanut asetettujatavoitteita. Osittain syynä oli varmaan, että edellä mainitulla opiskelijalla oli poissaolojaterveydellisistä syistä n. 20 % opiskeluajasta. Hänelle olisi ollut hyvä ostaa lisäopetustunteja,mutta koulutukseen ei oltu taloudellisista syistä varattu määrärahoja lisäopetukseen.Koulutuksen pituus olisi ehkä voinut olla hieman pidempi. Opiskelupäivän pituus, 4 – 6tuntia päivässä oli sopiva. Lisäksi opiskelijat jaksoivat keskittyä suomen kielen opiskeluun,kun heillä oli muitakin aineita. Opiskelijat olivat tyytyväisiä koulutukseen.Yhteistyö sekä kouluttajan että työvoimatoimiston kanssa sujui hyvin. Kouluttajan ja työvoimatoimistonkanssa käydyissä keskusteluissa todettiin, että opettajat ovat voineet keskittyäopetukseen ja työvoimaviranomaisten ei ole tarvinnut auttaa opiskelijoita käytännönasioissa, kun projektihenkilökunta on avustanut opiskelijoita esimerkiksi päivähoitopaikkojensaamisessa, Kelan lomakkeiden täyttämisessä ym. Käytännön asioidenhoidossa on ollut hyvä, että projektissa on sosiaalialan osaamista. Tulevaisuudessakannattaakin miettiä, minkä hallintokunnan alaisuuteen luku- ja kirjoitustaidottomien koulutuksenhankinta ja valvonta tulee kunnissa. Monet maahanmuuttajat, erityisesti luku- jakirjoitustaidottomat tarvitsevat runsaasti tukea, ohjausta ja neuvontaa alkuvaiheessa.Sosiaalisten ja muiden esteiden poistaminen on edellytys, että maahanmuuttaja pystyykeskittymään opiskeluun.Lisätietoja antaa: Anne Saloranta, LATU maahanmuuttajille -projektipuh. (03) 751 1260, 050-539 1639, anne.saloranta@lahti.fi

73. LAHDEN KANSANOPISTON ELI KOULUTTAJAN NÄKÖKULMA3.1 JOHDANTOLahden kansanopisto on järjestänyt luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetustaviimeisen kymmenen vuoden ajan säännöllisesti vuosittain maksupalvelukoulutuksena.Alkuvuosina koulutuksen ostajana toimi Päijät-Hämeen työvoimatoimisto ja sittemminHämeen työvoima- ja elinkeinokeskus. Alusta saakka olemme tehneet kurssien yhteydessäyhteistyötä Lahden kaupungin sosiaali- ja terveysviraston maahanmuuttajapalveluidenkanssa. Nyt ensimmäistä kertaa pääyhteistyökumppaninamme oli kuitenkin työvoimahallinnonsijaan sosiaali- ja terveysviraston hallinnoima, osittain ESR:n rahoittama LATUmaahanmuuttajille -projekti. Luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille suunnattuABC-kurssi oli tavoitteiltaan vastaava kuin tähänastiset työvoimapoliittiset koulutukset elitavoitteena oli opettaa lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikka ja matematiikan alkeet,mutta toteutus poikkesi aiemmasta. Työvoimapoliittisissa koulutuksissa kouluttaja vastaakoulutuksen järjestämisen lisäksi opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista eli opastaaopiskelijoita käytännön asioiden järjestelyissä. Olemme joutuneet aiemmin huolehtimaanmuun muassa lapsille päivähoitopaikkoja vanhempien tullessa koulutukseen, ohjaamaanopiskelijoita lääkäri- ja psykologipalveluihin, opastamaan Kelan asiakirjojen täyttämisissä,hankkimaan opiskelijoille asuntoja, auttamaan huoltajuusriidoissa ja muissa perheongelmissa.Tällä LATU ABC-kurssilla kouluttaja sai keskittyä pelkästään opettamiseen, koskaLATU maahanmuuttajille -projekti vastasi edellä mainituista asioista. Lisäksi tulkkipalvelutolivat käytössämme projektin kautta.Opetuksen näkökulmasta katsottuna tärkein asia oli se, että nyt ensimmäistä kertaa ABCkoulutusvoitiin järjestää pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti. Kurssilla voitiin huomioidaerityisesti opiskelijoiden vastaanottokyky. Aikuiset maahanmuuttajat, jotka eivät ole käyneetkotimaassaan koulua ollenkaan tai vain muutaman vuoden (tällä kurssilla opiskelijoillaoli maksimissa 2 vuotta koulua käytynä kotimaassa) vaativat aikansa tottua opiskelukäytänteisiinja oppimiseen. LATU ABC -kurssi alkoi joulukuussa 2004 oppimisvalmiusjaksolla,joka kesti noin 30 oppituntia. Jakson tavoitteena oli totuttaa opiskelijat opiskelurytmiin jaoppimiseen sinänsä. Oppimisvalmiusjakson jälkeen opetusta järjestettiin siten, että suomenkielen eli lukemisen, kirjoittamisen ja puhumisen opetusta annettiin neljä tuntia päivässäja matematiikan opetusta kaksi kertaa viikossa, yhteensä neljä tuntia. Suomen kieltäopiskeltiin lisäksi käden taidot - ja kotitaloustunneilla. Tällä käytännön järjestelyllä taattiinse, että opiskelijat jaksoivat keskittyä opiskeluun ja omaksua opetetut asiat. Kokemuksemmetästä kurssista vahvistaa useiden toisen kielen oppimista käsittelevien tutkimustentuloksia siitä, että neljä tuntia päivässä on oppimisen kannalta optimaalisin aika opiskellauutta kieltä. Opiskelijat olivat virkeitä koko koulupäivän ajan, he eivät myöhästelleet tunneilta,he opiskelivat innokkaasti ja motivoituneesti ja luokassa vallitsi erittäin positiivinenopiskeluilmapiiri. Ilmapiirin positiivisuuteen vaikutti myös se, että ryhmässä oli pelkästäännaisia. Vähän kouluja käyneet ja mieskeskeisistä kulttuureista tulevat naiset ovat rohkeampiaja avoimempia kommunikoimaan ja opiskelemaan ryhmässä, jossa ei ole miehiä.

83.2 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN3.2.1 OppimisvalmiudetOppimisvalmiusopetus koostui hienomotoriikkaan, hahmottamiseen, muistiin ja ajattelutaitoihinliittyvistä tehtävistä. Silmän ja käden yhteistyötä harjoiteltiin erilaisilla teknisillä kynäharjoituksilla,esimerkiksi erilaisten viivojen, muotojen ja kuvioiden jäljentämisellä. Hahmottamistaharjoiteltiin aluksi helpoilla pisteiden yhdistämistehtävillä (esimerkiksi neliön taikolmion hahmottaminen). Alkuharjoituksen jälkeen siirryttiin Feuersteinin IE-ohjelman(Instrumental Enrichment) pisteiden yhdistämisen tehtäviin. Näitä tehtäviä opiskelijat tekivätoppimisvalmiusjakson jälkeen omassa tahdissaan lähes kurssin puoliväliin saakkalukutaitotuntien yhteydessä. Hahmottamistehtäviin kuului myös kirjainten ja kirjainyhdistelmientunnistaminen etsimällä samanlaisia kirjaimia, tavuja ja sanoja. Muistia harjoitettiinmuistipelien avulla. Peleissä käytettiin kirjain-, tavu- ja sanakortteja, jolloin muistiharjoitukseenyhdistyi myös lukemisen opettelu.3.2.2 Luku- ja kirjoitustaidon opetusLukutaidon opetus alkoi varsinaisesti tammikuussa 2005. Lukemaan ja kirjoittamaan opettamisenmenetelmänä käytettiin pääasiassa KÄTS -menetelmää. KÄTS tarkoittaa kirjainäänne-tavu-sana-menetelmää, jossa opetus etenee kirjain-/äännetasolta tavuihin ja vähitellensanoihin siten, että ensin tulevat suomen kielen tavurakenteista helpoimmat. Äänteidenavulla opeteltiin lukemaan tavuja liukumalla äänteestä toiseen. Tavuja paisutettiinkahdesta äänteestä kolmeen ja neljään taidon karttuessa. Luettavat sanat puolestaanmuodostuivat aluksi kahdesta mahdollisimman helposta tavusta ja vaikeutuivat ja pitenivätvähitellen kolmikirjaimisiin sanoihin ja nelikirjaimisiin kaksitavuisiin ja viisikirjaimisiin kaksitavuisiinsanoihin. Kurssin aikana edettiin yksittäisistä kirjain-äänne –yhdistelmistä tavujenkautta sanoihin, lauseisiin, pieniin muutaman lauseen tarinoihin sekä lopulta kokonaisiinteksteihin ja luetun ymmärtämistehtäviin.Kirjoittamisen opetus painottui jäljentämiseen sekä äänne-erottelun harjoitteluun. Opiskelijatharjoittelivat latinalaisten aakkosten kirjainmuotoja kopioimalla mallista yksittäisiä kirjaimia,sanoja ja kokonaisia lauseita. Äänne-erottelua harjoiteltiin erilaisin sanelutehtävin jakuunteluharjoituksin. Kurssin loppupuolella opiskelijat pystyivät jo tuottamaan itsenäisestilauseita.Opetusmateriaalina käytettiin opettajan laatimia luku- ja kirjoitustehtäviä, Aamu-kirjaa sekäala-asteelle suunniteltuja kirjoitusharjoituskirjoja.3.2.3 Matematiikan opetusMatematiikan opetus alkoi numeromerkkien ja lukukäsitteen opettelusta. Tämän jälkeenopetus painottui yhteen- ja vähennyslaskuun lukualueella nollasta tuhanteen, mutta käytännössäosa opiskelijoista pystyi omaksumaan laskutehtäviä vain lukualueella nollastasataan. Oppitunneilla tutustuttiin myös yhteenlaskun ja kertolaskun väliseen yhteyteen jaharjoiteltiin helppoja kertolaskuja. Laskemista harjoiteltiin kymmenjärjestelmävälineillä jarahoilla.

93.3 OPETUKSEN ONNISTUMINEN JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINENAloittaessaan kurssilla opiskelijoista kolme hallitsi jossain määrin lukemisen alkeet ja pystyilukemaan helppoja sanoja. Kirjoittamista ei hallinnut kukaan opiskelijoista, mutta latinalaisetkirjaimet olivat tuttuja lähes tulkoon kaikille. Kurssin loppuessa toukokuussa kahdeksastaopiskelijasta seitsemän oli oppinut lukemaan niin hyvin, että pystyi selviytymään sanojenja lauseiden lukemisesta. Kirjoitustaito ja äänne-erottelu oli kehittynyt siten, ettäopiskelijat pystyivät kirjoittamaan maksimissaan kuusikirjaimisia sanoja. Lausetaju kehittyikurssin aikana niin, että opiskelijat pystyivät tuottamaan itsenäisesti lyhyitä lauseita kuvista,mutta eivät virheettömästi. Ainoastaan yksi opiskelijoista jäi luku- ja kirjoitustaidossaanselvästi muista jälkeen.Sellaiset äänteet, jotka olivat tuttuja omassa kielessä, oli helppo omaksua ja tuottaa sekäpuhuen että kirjoittaen. Mutta ne äänteet, joita ei ollut aikaisemmin käyttänyt, kuten ’ö’, ’y’ja ’ä’ arabeilla ja ’r’, ’l’ ja ’n’ thaimaalaisilla tuottivat vaikeuksia. Puoli vuotta on liian lyhytaika omaksua vieraan kielen äänne-erottelua ja tuottamista.Matemaattiset taidot kehittyivät opiskelijoilla vaihtelevasti, koska lähtötasot olivat jo niinerilaiset. Jotkut oppivat kertolaskuja ja suhteellisen vaikeita allekkainlaskuja, mutta toisetharjoittelivat yksinkertaisia yhteen- ja vähennyslaskuja. Kaikki edistyivät suhteessa lähtötasoon.Tavoitteet oppimisvalmiuksien luku- ja kirjoitustaidon sekä matematiikan oppimisen suhteentoteutuivat hyvin. Kurssin aikana opiskelijat oppivat itsenäiseen työskentelyyn ja oppikirjojenkäyttämiseen tiedon lähteinä. He suorittivat annetut tehtävät tunnollisesti ja olivatvalmiita opiskelemaan myös vapaa-aikanaan. Hahmottamiskyky kehittyi kaikilla IEharjoitustenmyötä. Luku- ja kirjoitustaidon perustekniikka opittiin tavoitteiden mukaan.Kurssin lyhyys eli puoli vuotta on kuitenkin luku- ja kirjoitustaidon perustekniikan vahvistumisenkannalta liian lyhyt aika. Lukemista ja kirjoittamista tulisi harjoitella opiskeluvaiheessasäännöllisesti joka päivä ja vähintään vuoden ajan. Muutoin ei saavuteta tarpeeksisuurta lukunopeutta, joka on edellytyksenä lukemisen ymmärtämiselle. Sama koskee kirjoitustaitoaja sen sujuvuuden oppimista. Jos kurssi loppuu liian varhaisessa vaiheessa taiharjoitteluun tulee pitkä tauko, opittu asia unohtuu, koska luku- ja kirjoitustekniikka ei olevielä automatisoitunut aivojen tasolla. Suomen kouluissa ensiluokkalaisetkin voivat harjoitellalukemista ja kirjoittamista kokonaisen vuoden, vaikka heidän oppimisedellytyksensäovat huomattavasti paremmat kuin aikuisten maahanmuuttajien, joilla saattaa olla monenlaisiaoppimista estäviä tekijöitä elämässään.Lisätietoja antaa: Tiina Martinen, Lahden kansanopistopuh. (03) 878 1151, 050-308 5268, tiina.martinen@lahdenkansanopisto.fi

104. TYÖVOIMATOIMISTON NÄKÖKULMALuku- ja kirjoitustaidottomien kurssit on perinteisesti järjestetty työvoimapoliittisena toimenpiteenä.Tällä kertaa luku- ja kirjoitustaidottomien kurssin järjesti Lahden kaupunginsosiaali- ja terveysviraston hallinnoima, osittain ESR:n rahoittama LATU maahanmuuttajille-projekti.Työvoimapoliittisen koulutuksen aikana, etenkin luku- ja kirjoitustaidottomien asiakkaidenkohdalla, työvoimatoimisto saattaa joutua auttamaan opiskelijoita elämänhallintaan liittyvissäasioissa ja muissa käytännön järjestelyissä (esim. lastenhoidon järjestelyt). Tämänkoulutuksen aikana LATU maahanmuuttajille -projekti vastasi edellä mainituista asioista.Työvoimatoimiston resurssit voitiin kohdentaa oikein.Poissaoloja (lääkärissä käynnit, pankkiasiat ym.) saattaa vasta maahanmuuttaneilla ollarunsaasti ja nämä järjestelyt aiheuttavat työvoimatoimistossa ylimääräistä työtä. Koskakoulutuksen tuntimäärä oli lyhyempi, opiskelijat pystyivät hoitamaan asiansa ilman poissaoloja,ja näin työvoimatoimistossa pystyttiin keskittymään olennaiseen ohjaukseen.Koulutuksen jälkeen oli havaittavissa, että tuloksellisesti koulutus oli tehokkaampi kuin aikaisemmattyövoimapoliittisena koulutuksena järjestetyt luku- ja kirjoitustaidottomienkurssit. Kaikki opiskelijat, yhtä lukuun ottamatta pystyvät jatkamaan suomen kielen opiskeluaseuraavalle eli alkeet tasolle. Opiskelijalla, joka ei saavuttanut kurssin tavoitteita, olipaljon poissaoloja terveydellisistä syistä. Alhaisella tuntimäärällä oli varmasti suuri vaikutusopiskelijoiden edistymiselle. Liian suurella tuntimäärällä saattaa olla oppimisen kannaltanegatiivinen vaikutus.Työvoimatoimiston näkökulmasta koulutus oli kaikenpuolin onnistunut.Lisätietoja antaa: Outi Grossett, Päijät-Hämeen työvoimatoimistopuh (03) 010 604 0038, outi.grossett@mol.fi