11.07.2015 Views

Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset - Helsinki.fi

Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset - Helsinki.fi

Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset - Helsinki.fi

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

HELSINGIN YLIOPISTORURALIA-INSTITUUTTIRAPORTTEJA 70VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISETVAIKUTUKSETMANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTOSUOMEN 4H-LIITTOSUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖSUOMEN PUNAINEN RISTIJUHANI LAASANEN


VAPAAEHTOISTYÖNKANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETMANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTOSUOMEN 4H-LIITTOSUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖSUOMEN PUNAINEN RISTIJUHANI LAASANEN2011


Julkaisija Helsingin yliopisto Kampusranta 9 C Lönnrotinkatu 7Ruralia-instituutti 60320 SEINÄJOKI 50100 MIKKELIwww.helsinki.<strong>fi</strong>/ruraliaSarja Raportteja 70ISBNISSN978-952-10-6480-7 (pdf)1796-0630 (pdf)


ESIPUHESuomalaisessa järjestötoiminnassa vapaaehtoistyöllä on merkittävä rooli. Vapaaehtoistyö tarkoittaatyötä, josta ei makseta rahallista palkkaa tai korvausta. Vapaaehtoistyön tulokset eivät kuitenkaanyleensä synny ilman kustannuksia. Vaikka rahallista vastiketta eli palkkakorvausta ei suoritettaisikaan,toiminta vaatii panostusta, jossa kustannukset voivat syntyä myös muulla tavallakuin rahallisen vastikkeen muodossa. Näitä ovat itse vapaaehtoistyön organisoimisesta ja suunnittelustasyntyvät kustannukset sekä erilaiset kulukorvaukset. Monia erilaisia vapaaehtoistyönätoteutettavia aktiviteetteja jäisi todennäköisesti toteutumatta, mikäli ainoa tapa olisi toteuttaa nepalkallisena toimintana.Vapaaehtoistyön yhteiskunnallista merkitystä on aiemmin pyritty arvioimaan monin eri tavoin.Vapaaehtoistyön rahallisen arvon laskeminen on haasteellista, sillä se edellyttää täsmällistä tietoatyömäärästä ja siihen uhratusta rahallisesta panostuksesta. Ehkä vapaaehtoistyön luonteen vuoksikyseiset tiedot jäävät usein arvionvaraisiksi. Mainitut tiedot ovat tämänkin tutkimuksen avaintietoja.OK-opintokeskus (Opintotoiminnan Keskusliitto ry), jonka jäsenenä on lähes 70 kansalaisjärjestöä,tilasi keväällä 2010 Ruralia-instituutilta tutkimuksen, jonka tarkoituksena on laskea eräidenjärjestöjen piirissä tehdyn vapaaehtoistyön kansantaloudellinen vaikutus. Tutkimuksen kohdejärjestöiksivalittiin Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö(SPEK), Suomen 4H-liitto (4 H) ja Suomen Punainen Risti (SPR). OK-opintokeskus tukeevapaaehtoistyötä tekevien kouluttamista Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen rahoituksella.Esillä oleva tutkimus pyrkii antamaan oman panoksensa järjestöjen vapaaehtoistyön merkityksentunnetuksi tekemisessä. Tutkimuksen tarkoituksena on laskea määrättyä tieteellistä menetelmäähyväksi käyttäen mainitun neljän järjestön vapaaehtoistyön rahallinen arvo ja sen kansantaloudellinenvaikutus.Tutkimusaineistona ovat olleet järjestöjen antamat tiedot vapaaehtoistyön määrästä ja kustannuksista,järjestöjen omat dokumentit toiminnan taloudesta sekä Tilastokeskuksen aluetilinpidontilastot eri toimialojen tuotannosta ja työllisyydestä.Tutkimuksen vastuullisena johtajana on toiminut professori Hannu Törmä ja käytännön toteuttajanatutkijatohtori Juhani Laasanen. Raportin oikoluvusta on vastannut tiedottaja Pasi Komulainensekä ulkoasusta ja viimeistelystä julkaisusihteeri Jaana Huhtala.Tutkimuksen nyt valmistuttua haluamme kiittää tutkimuksen tilaajaa ja rahoittajaa OK-opintokeskusta.Seinäjoella 24. tammikuuta 2011Sami KurkiJohtaja


SISÄLLYSTiivistelmä ...............................................................................................................................................................71 Johdanto ..........................................................................................................................................................91.1 Vapaaehtoistyö .....................................................................................................................................91.2 Tutkimuksen tarkoitus ja kohde .....................................................................................................91.3 Käsitteistö ...............................................................................................................................................91.4 Tutkimusaineisto ................................................................................................................................101.5 Tutkimusmenetelmä ...........................................................................................................................111.6 Rajaukset .................................................................................................................................................112 Tutkimuksen kohteena olevat järjestöt ........................................................................................... 122.1 Mannerheimin Lastensuojeluliitto ............................................................................................... 122.2 Suomen 4H-liitto ................................................................................................................................ 122.3 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ......................................................................................... 132.4 Suomen Punainen Risti.................................................................................................................... 133. Analyysin laskentatiedot ........................................................................................................................143.1 Järjestöjen vapaaehtoistyön perustiedot RegFin-mallin laskentaa varten ................143.2 RegFin-mallissa käytettävät järjestöjen ja julkisen sektorin toimialojenparametritiedot ................................................................................................................................... 154 Järjestöjen vapaaehtoistyön kansantaloudellinen vaikutus .................................................. 164.1 Mannerheimin Lastensuojeluliitto ............................................................................................... 164.2 Suomen Punainen Risti.................................................................................................................... 164.3 Suomen 4H-liitto .................................................................................................................................174.4 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ......................................................................................... 185. Yhteenveto .................................................................................................................................................... 196. Lopuksi...........................................................................................................................................................20


Lähteet ................................................................................................................................................................... 21Liite 1. RegFin-laskentametodi .................................................................................................................. 23Liite 2. Tilastokeskus. Toimialaluokitus 2008 (käytössä vuodesta 2009 alkaen).................. 25Liite 3. Luettelo SPR:n vapaaehtoistehtävistä .................................................................................... 26Taulukko 4.1. Mannerheimin Lastensuojeluliiton vapaaehtoistyön parametritiedot. ........... 16Taulukko 4.2. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyön parametritiedot ................................17Taulukko 4.3. Suomen 4 H Liiton vapaaehtoistyön parametritiedot .......................................... 18Taulukko 4.4. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vapaaehtoistyön parametritiedot. .. 18Taulukko 5.1. Järjestöjen vapaaehtoistoistyön kansantaloudellinen arvo yhteensä jayhtä työtuntia kohti. ............................................................................................................ 19


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN7TIIVISTELMÄTutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja laskea neljän valtakunnallisen järjestön piirissä tehdyn vapaaehtoistyön arvoja kansantaloudellinen vaikutus. Tutkimuksen peruskysymys on, mikä olisi järjestöissä suoritetun vapaaehtoistyönkansantaloudellinen vaikutus ja merkitys verrattuna siihen, että vastaava toiminta tapahtuisi julkisen sektorin toimestaja siitä maksettaisiin asianomaisilla toimialoilla suoritettu palkkakorvaus. Tutkimuksen kohteena ovat neljä OKopintokeskuksenjäsenjärjestöä, jotka ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö(SPEK), Suomen 4H-liitto (4 H) ja Suomen Punainen Risti (SPR).Tutkimuksessa sovelletaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitettyä alueellisen yleisen tasapainon (CGE)simulointimallia, jossa ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Järjestöjen vapaaehtoistyön rahallisen arvon ja kansantaloudellisenvaikutuksen laskemiseksi tarvittavat perustiedot ovat vuosittainen työtuntimäärä ja toiminnan kokonais- tai palkkauskustannukset,josta lasketaan vapaaehtoistyön keskimääräinen tuntihinta. Järjestöjen vapaaehtoistyön taloudellistavolyymiä koskevat parametrit syötetään malliin, joka saa aikaan shokkivaikutukseksi kutsutun muutoksen mallissamukana olevissa tunnusluvuissa asianomaisilla toimialoilla. Shokkivaikutus eli vapaaehtoistyön kansantaloudellista vaikutustakuvaava euromääräinen arvo saadaan esiin mallin tuottaman tuloksen ja alkuperäisen tilanteen erotuksena.Vapaaehtoistyön kansantaloudellisen vaikutuksen laskennassa on perusolettamuksena, että tehtävät siirtyisivät julkisensektorin (esimerkiksi terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, koulutus) hoidettavaksi. Tämä on laskentaa varten tehtyteoreettinen olettamus. Tätä varten laskennassa tarvitaan myös julkisen sektorin verrokkitoimialalla tehtyjen työtuntienmäärä ja sille laskettu tuntihinta. RegFin-mallin laskentatuloksena saadaan esiin vapaaehtoistyön kustannusrasitus yhteiskunnalle,mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavat tehtävät. Tulokset osoittavat vapaaehtoistyön tuottaman säästönyhteiskunnalle, kun tehtävät hoidetaan järjestöjen vapaaehtoistyönä. Tätä voidaan kutsua järjestöjen vapaaehtoistyönkansantaloudelliseksi vaikutukseksi.Tutkimusta varten tarvittavat tiedot saatiin järjestöiltä osaksi sähköpostikyselyn ja järjestöjen edustajien kanssa käytyjenkeskustelujen avulla sekä järjestöjen omista dokumenteista. Tutkimustiedot ovat vuodelta 2009. Tutkimuksen kohteenaolevien järjestöjen vapaaehtoistyön vuosittainen työmäärä ja siitä laskettu tuntihinta ovat seuraavat:Mannerheimin Lastensuojeluliitto:Vapaaehtoistyön tuntimäärä oli 916 700 tuntia ja keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 1,55 euroa.Suomen 4H-liitto:Vapaaehtoistyön tuntimäärä oli noin 320 000 tuntia ja keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 2,13 euroa.Suomen Punainen Risti:Vapaaehtoistyön tuntimäärä oli noin 2 064 000 tuntia ja keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 2,94 euroa.Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö:Vapaaehtoistyön tuntimäärä oli noin 7 419 000 tuntia ja keskimääräinen tuntihinta sosiaalikuluineen 1,68 euroa.RegFin-mallin laskennan lopputulokset on ilmoitettu luottamusvälinä, joka tarkoittaa 95 %:n todennäköisyyttä sille, ettävapaaehtoistyön euromääräiset <strong>vaikutukset</strong> on saatujen tulosten mukaisella vaihteluvälillä. Tulosten mukaan MannerheiminLastensuojeluliiton vapaaehtoistyön kansantaloudellinen vaikutus on 5 %:n riski huomioon ottaen 9–15 miljoonaaeuroa ja keskiarvo noin 12 miljoonaa euroa. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyön kansantaloudellinenvaikutus on 28–45 miljoonaa euroa ja keskiarvo noin 36 miljoonaa euroa. Suomen 4H-liiton vapaaehtoistyönkansantaloudellinen vaikutus on 3–5 miljoonaa euroa ja keskiarvo noin 4 miljoonaa euroa. Suomen PelastusalanKeskusjärjestön vapaaehtoistyön kansantaloudellinen vaikutus on 60–97 miljoonaa euroa ja keskiarvo noin 79 miljoonaaeuroa. Tutkimuksen kohteena olevan neljän järjestön vapaaehtoistyön euromääräinen arvo ja kansantaloudellinenvaikutus on yhteensä 101–163 miljoonaa euroa. Keskiarvo on noin 132 miljoonaa euroa. Vapaaehtoistyönrahallinen arvo on huomattava ja korostaa järjestöjen vapaaehtoistyön merkitystä yhteiskunnassa.


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN91 JOHDANTO1.1 VAPAAEHTOISTYÖVapaaehtoistyön tunnusmerkkinä on,että se on periaatteessa toimintaa, jostaei makseta rahallista palkkaa tai korvausta.Käytännössä vapaaehtoistyöstäkuitenkin maksetaan tapauksesta riippuenmyös rahallista korvausta, joka eikuitenkaan ole normaalista palkkaperusteisestatyöstä maksettavaa tasoa. Lisäksityöstä voidaan maksaa esimerkiksimatkakorvauksia tai muita kulukorvauksia.Vapaaehtoistyötä voi tehdä kukatahansa iästä, sosiaalisesta asemasta taiasuinpaikasta riippumatta omien kykyjensä,mahdollisuuksiensa ja aikataulunsamukaan. Yhdistyneiden Kansakuntienvapaaehtoistyön ohjelman(United Nations Volunteers Programme,UNV) mukaan vapaaehtoistyötä ohjaavatseuraavat periaatteet, (Volunteeringin the European Union 2010, s. 22):• Vapaaehtoistyössä on kysymyshenkilökohtaisesta valinnasta,• vapaaehtoistyö tarkoittaa legitiimiätapaa, jolla ihmiset voivatosallistua erilaiseen toimintaaomissa yhteisöissään,• se saa ihmiset ja ryhmät ottamaankantaa humanitaarisiin sekä ympäristö-ja sosiaalisiin kysymyksiin,• se on palkatonta, muttaei korvaa palkkatyötä,• se ei ole ilmainen vaihtoehtoeikä uhka palkkatyölle.Vapaaehtoistyö kuuluu osana suomalaiseenjärjestötyöhön. Tutkimustulostenmukaan 36–37 % 15–74 vuotiaistaon osallistunut jollakin tavalla vapaaehtoistyöhön.Suosituimmat alat ovatolleet urheilutoiminta, sosiaali- ja terveysalaanliittyvä toiminta, toiminta lastenja nuorten hyväksi, uskonnollinentoiminta sekä omaan lähiyhteisöön liittyvätoiminta. Viimeksi mainitusta vapaaehtoistyöstäon hyvänä esimerkkinäkylätoiminta, joka perustuu pääosaltaanvapaaehtoiseen talkootyöhön. Euroopanunionin jäsenmaista Suomi sijoittui vapaaehtoistyönosallistumisaktiivisuudenperusteella toiseksi korkeimpaankategoriaan, jossa keskimäärin 30–39% aikuisista osallistuu vapaaehtoistyöhön.Sen volyymiksi arvioitiin vuoden1996 tarkasteluajankohtana 123 miljoonaatuntia, mikä vastasi runsaan 80 000henkilötyövuoden työpanosta. Vapaaehtoistyönarvoksi saatiin noin 2 miljardiamarkkaa (noin 336 miljoonaa euroa) jayhden vapaaehtoistyötunnin keskimääräiseksihinnaksi 15 euroa vuonna 2007.(Volunteering in the European Union2010, s. 7, 21; National Report-Finland,s. 6 –7.) Tutkimustulokset osoittavat selvästivapaaehtoistyön suuren merkityksenyhteiskunnassa sekä toiminnallisestiettä taloudellisesti. Vapaaehtoistyönroolin arvioidaan yhä korostuva tulevaisuudessa.Vapaaehtoistyön tulokset eivätyleensä synny ilman kustannuksia. Tämätarkoittaa, että vaikka rahallistavastiketta eli palkkakorvausta ei suoritettaisikaan,toiminta vaatii rahallistapanostusta, jossa kustannukset syntyvätyleensä muulla tavoin kuin vapaaehtoisillesuoritetun rahallisen vastikkeenmuodossa. Pääosa kustannuksistaaiheutuu vapaaehtoistyön suunnittelusta,kehittämisestä, vapaaehtoisten rekrytoinnista,kouluttamisesta, ohjaamisesta,palkitsemisesta sekä tarvikkeidenja palvelujen ostamisesta. Vapaaehtoisillekorvataan yleensä vain toiminnasta aiheutuneetsuoranaiset kulut.Tutkimuksen kohteena olevissa järjestöissävapaaehtoistyöhön panostetaanmerkittävästi. Itse toiminta onpääosin vastikkeetonta, jolloin siitä eisuoriteta suoranaista palkkakorvausta.Lukuisista erilaisista vapaaehtoistoiminnoistaja niihin suunnatuista panostuksistamuodostuu se vapaaehtoistyön kokonaisuus,joka tuottaa yhteiskunnallemerkittävää lisäarvoa. Tämä on kaikissayhteyksissä hyvä tiedostaa.1.2 TUTKIMUKSENTARKOITUSJA KOHDETutkimuksen tarkoituksena on selvittääkvantitatiivisen tiedon perusteella neljänjäljempänä mainitun valtakunnallisenjärjestön piirissä tehdyn vapaaehtoistyönvuotuinen tuntimäärä ja laskea senarvo. Tutkimuksen peruskysymys on,mikä olisi järjestöissä suoritetun vapaaehtoistyönkansantaloudellinen vaikutusja merkitys verrattuna oletettuun tilanteeseen,että vastaava toiminta tapahtuisijulkisen sektorin toimesta ja siitämaksettaisiin asianomaisilla toimialoillasuoritettava palkkakorvaus. Vapaaehtoistyönkansantaloudellinen vaikutussaadaan esiin, kun verrataan järjestöjenvapaaehtoistyötä tilanteeseen, jossajulkinen sektori tuottaisi nykyiset järjestöjenvapaaehtoistehtävät. Tuloksenahahmottuu kuva järjestöjen vapaaehtoistyöntehokkuuserosta julkisen sektorintoimintaan nähden.Tutkimuksen kohteena ovat seuraavatOK-opintokeskuksen jäsenjärjestöt:Mannerheimin Lastensuojeluliitto(MLL), Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö(SPEK), Suomen 4H-liitto (4H) jaSuomen Punainen Risti (SPR). Kyseisetjärjestöt edustavat erittäin laajaa, monipuolistaja merkittävää yhteiskunnallistakolmannen sektorin toimintaa Suomessa.1.3 KÄSITTEISTÖTutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovatjärjestöjen vapaaehtoistyö ja sen kansantaloudellinenvaikutus ja merkitys.Vapaaehtoistyö tarkoittaa toimintaa, johonhenkilö osallistuu omasta tahdostaanja ilman palkkaa. Vapaaehtoistyöhönluetaan tutkimuksessa toiminta,jonka tutkittavat järjestöt ovat itse luokitelleettällaiseksi toiminnaksi. Vapaaehtoistyönkäsitteen rinnalla käytetäänusein käsitettä vapaaehtoistoiminta,


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN10joka on käsitteenä vapaaehtoistyötä laajempi.Kyseisen käsitteen piiriin voidaanlukea lukuisia erilaisia aktiviteetteja, jotkaeivät ole varsinaista vapaaehtoistyötä.Kun tässä tutkimuksessa pääpaino onnimenomaan järjestöjen vapaaehtoistyössä,käytämme mainittua käsitettä.SPEK:n osalta vapaaehtoistyö tarkoittaatässä vapaaehtoispalokuntatoimintaa.Vapaaehtoistyön kansantaloudellinenvaikutus on tässä yhteydessä määriteltävissäkansantaloudellisten kustannustenavulla. Kansantaloudellisella kustannuksellatarkoitetaan periaatteessavaihtoehtoiskustannusta, joka on parhaantekemättä jääneen toiminnan arvo.Kun jokin toiminta toteutetaan vapaaehtoistyönä,syntyy kustannussäästöjä siihenverrattuna, että vastaavaa toimintaatoteutettaisiin normaalina palkkaperusteisenatoimintana, ja jonka tuntihintaon vapaaehtoistyötä korkeampi. Tämäkuvaa toiminnan kansantaloudellistavaikutusta.Tutkimuksen keskeisiä käsitteitäovat myös rahallinen panostus vapaaehtoistyöhönja työstä maksetut palkkakorvaukset.Rahallinen panostus tarkoittaajärjestöissä tehtävää työtä vapaaehtoistyönorganisoimiseksi ja ylläpitämiseksi,jota ilman vapaaehtoistyö ei ole mahdollista.Rahallinen panostus vapaaehtoistyöhönvoi tulla keskus- ja piirijärjestötasoltamutta myös paikallistasolta,jolla itse vapaaehtoistyö käytännössätapahtuu. Vapaaehtoistyön palkkakorvauksillatarkoitetaan tutkimuksessa ensinnäkinedellä mainittuun rahalliseenpanostukseen sisältyviä palkkauskuluja,joiden perusteella lasketaan analyysissätarvittava vapaaehtoistyön kustannusyhtä tuntia kohti. Palkkakorvauksilla tarkoitetaanmyös itse vapaaehtoisille maksettujapalkkakorvauksia, mikäli niitäjärjestöissä suoritetaan. Myös nämä luetaanmukaan edellä mainittua tuntihintaalaskettaessa. Esimerkkinä tästä on4H-liitossa vapaaehtoistyön ohjaajatehtävistäsuoritetut palkkakorvaukset (Kyselyvastaus17.9.2010).Tilastokeskuksen kansantalouden ja luetilinpidonaineistossa esiintyy eräitä tässätutkimuksessa käytettyjä käsitteitä,jotka ovat seuraavat:1) Palkansaajakorvaukset määritellääntyönantajan työntekijälle maksamiksirahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksikokonaiskorvauksiksitilinpitojakson aikana tehdystätyöstä. Tuotannon ja työllisyydenaluetileillä sekä alueellisessa panostuotos-tauluissa palkansaajakorvauksetlasketaan alueille tuotantoyksikönsijaintipaikan mukaan.Palkansaajakorvaukset jaetaan seuraavasti:a) palkat ja palkkiot: rahamääräisetpalkat ja palkkiot sekäluontoismuotoiset palkat ja palkkiot,b) työnantajan sosiaaliturvamaksut:työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksutja työnantajanlaskennalliset sosiaaliturvamaksut.2) Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojaksonaikana tuotetuista tuotteista.Tuotos eritellään kolmeentyyppiin: markkinatuotos, tuotosomaan loppukäyttöön ja muumarkkinaton tuotos. Tuotos on kirjattavaja arvotettava silloin, kuntuotantoprosessi tuottaa sen.3) Perushinta on kansantalouden tilinpidonhintakäsite. Se on hinta,jonka tuottajat saavat ostajaltatuotettua tavara- tai palveluyksikköäkohti, josta vähennetään kaikkituosta yksiköstä sen tuotannontai myynnin seurauksena maksettavatverot (tuoteverot) ja johon lisätäänkaikki tuosta yksiköstä sentuotannon tai myynnin seurauksenasaatavat tukipalkkiot (tuotetukipalkkiot).Siihen ei lueta tuottajanerikseen laskuttamia kuljetuskustannuksia.Siihen luetaan tuottajansamalla laskulla laskuttamat kuljetuslisät,myös siinä tapauksessa, ettäne ovat erillisenä eränä laskussa.4) Palkansaajan tehdyillä työtunneillatarkoitetaan kaikkien työllistentekemien työtuntien summaaeli toteutunutta työpanosta. Se voidaanlaskea kuukausittain, neljännesvuosittaintai vuosittain. Tehdyissätyötunneissa ovat mukanapää- ja sivutyön tunnit sekä palkallisetja palkattomat ylityötunnit 1 .1.4 TUTKIMUSAINEISTOJärjestöjen toiminnan kuvauksessa tarvittavattiedot on saatu järjestöillesuunnatun kyselyn avulla, järjestöjentoimintakertomuksista ja muista dokumenteista.Lisäksi tietoja saatiin järjestöjenwww-sivuilta ja muista internet-lähteistäsekä järjestöjen edustajienkanssa käytyjen keskustelujen perusteella.Järjestöiltä pyydettiin myös kokotoimintakentän (keskusjärjestö, piirijärjestötsekä paikallisyhdistykset) kattavatuloslaskelma, mutta tällaistajärjestöillä ei ollut käytettävissä. Saaduttuloslaskelmat kattoivat vain keskusjärjestö-ja piirijärjestöjen kustannukset,mutta eivät paikallisosastojen kustannuksia.Paikallisosastojen kustannustiedotolivat käytettävissä ainoastaan SuomenPunaisen Ristin Länsi-Suomenalueelta sekä Suomen 4H-liiton yhdistyksistä.Järjestöjen koko toiminnan taloudellistavolyymiä koskevaa kuvaustaei siis ole tässä yhteydessä mahdollistatehdä.Julkisen sektorin toimialoja koskevaaineisto on muodostettu Tilastokeskuksenkansantalouden ja aluetilinpidonuusimmasta tilastosta koskien tuotannonja työllisyyden muutoksia toimialoittainvuonna 2007.Koska tutkimuksessa tarkastellaanvapaaehtoistyön kansantaloudellista vaikutusta,keskeiset muuttujat ovat vapaaehtoistoiminnanvuotuinen työmäärätunteina, toiminnan organisoimiseenja ylläpitämiseen suunnattu rahallinenpanostus ja siihen sisältyvät tai siitä lasketutpalkkakorvaukset mukaan lukienmyös itse vapaaehtoisille mahdollisestisuoritetut palkkakorvaukset. Järjestöjenkokonaispanostus vapaaehtoistyöhön sisältääpääosin toiminnan organisoimiseenliittyvien kustannusten lisäksi esimerkiksitiedotus- ja viestintäkuluja,tila- ja laitteistokuluja sekä matka-, majoitus-ja puhelinkuluja. Tältä pohjaltajärjestöiltä pyydettiin vapaaehtoistoistyöstäsähköpostitse tehdyssä kyselyssäseuraavat tiedot vuodelta 2009:1. Vapaaehtoistyö kustannusrakenne(tuloslaskelman mukainen erittely),2. vapaaehtoistyöhön osallistuvillemahdollisesti maksetturahallinen korvaus tuntia, päiväätai kuukautta kohti,3. vapaaehtoistyöhön osallistuneidenhenkilöiden määrä keskimäärinkuukaudessa tai vuodessa,4. vapaaehtoistyöhön käytetty työmäärä:tuntia kuukaudessa tai vuodessa,päivää kuukaudessa tai vuodessa.Vastaukset osoittivat, ettei vapaaehtoistyönkustannusrakennetta ollut saatavissapyydetyssä muodossa. Vastauksistaei siten käynyt ilmi vapaaehtoistyöhönsuunnatun rahallisen panostuksen määrä,joka pyrittiin selvittämään muistalähteistä ja järjestöjen edustajien kanssakäydyissä keskusteluissa. Vastaustenmukaan kaikissa järjestöissä on monimuotoistavapaaehtoistyötä ja että siitäei yleensä makseta palkkaa tai palkkiota.Vapaaehtoistyön piiriin sisältyi kui-1Kohdissa 1–4 selostetut käsitteet perustuvat Tilastokeskuksen käsitemäärittelyyn.


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN11tenkin joitakin toimintoja, joista maksettiinpalkkakorvauksia. Toiminnanrahallisen panostuksen kustannukset aiheutuivatpääosin vapaaehtoistyön organisoimisestaja ylläpitämisestä. Lisäksityöstä voitiin maksaa esimerkiksimatka- majoitus-, puhelin- ja muita kulukorvauksia.Kahden järjestön vastauksistailmeni sekä vapaaehtoistyön vuotuinentyömäärä että työhön suunnattukokonaispanostus ja siihen sisältyneetpalkkakorvaukset. Kahden muun järjestönosalta vastaavat tiedot saatiin muistalähteistä. Vastauksista tuli esiin myösvapaaehtoistyöhön osallistuvien henkilöidenkeskimääräinen lukumäärä. Kyselynja järjestöjen edustajien kanssakäytyjen keskustelujen perusteellakaikista järjestöistä saatiin selvitetyksiRegFin-analyysiä varten keskeisimmättekijät, jotka ovat vapaaehtoistyön työmäärävuodessa, siihen suunnattu rahallinenpanostus sekä tähän sisältyvätpalkkakorvaukset.1.5 TUTKIMUS-MENETELMÄTutkimuksessa sovelletaan Ruralia-instituutissakehitettyä alueellisen yleisentasapainon (CGE) simulointimallia Reg-Fin. (Törmä 2008, Rutherford-Törmä2010). Kuvaus mallista on liitteessä 1.Mallia varten tarvitaan määrätyt muuttujat,joiden avulla lasketaan lopullisetmalliin otettavat parametrit. Tätä kutsutaanparametrisoinniksi. Prosessi eteneeseuraavien vaiheiden mukaisesti:1. Tutkittavien järjestöjen vapaaehtoistyöhönkäytetyn tuntimääränja siihen suunnatun rahallisenkokonaispanostuksenperusteella lasketaan vapaaehtoistyönkeskimääräinen tuntihinta.2. Julkisen sektorin verrokkitoimialojentyön tuntihinta saadaansuoraan Tilastokeskuksen aluetilinpidontilastoista suoritettujenpalkansaajakorvausten ja tehtyjentyötuntien perusteella.3. Parametrisoinnissa verrataan ensinjärjestön vapaaehtoistyön taloudellistavolyymiä oman järjestötoimialantuotoksen arvoon.4. Tämä jälkeen lasketaan järjestönvapaaehtoistyön ja julkisen sektorinverrokkitoimialan palkkatyöstälasketun tuntikorvauksen suhteellinenero, joka kerrotaan järjestönvapaaehtoistyön palkkakuluillaja saatua tulosta verrataan verrokkitoimialallasuoritettujen palkansaajakorvaustenmäärään.5. Tulokseksi saadaan kaksi parametria,joiden avulla RegFin-mallilaskee järjestön vapaaehtoistyönvaikutuksen reaaliseen BKT:eenja tulokseksi saadaan järjestönvapaaehtoistyön euromääräinenarvo, joka ilmaisee työn kansantaloudellisenvaikutuksen.RegFin-analyysiä varten määrittelemmejokaista järjestöä varten julkiselta sektoriltatoimialan eli verrokin, jonka puitteissatapahtuvaa työtä voimme käyttäälaskennassa vertailupohjana. Verrokkitoimialoinakäytämme Tilastokeskuksenvuoden 2008 toimialaluokituksen (TOL2008) päätoimialoja. MLL:n ja SPR:nverrokin toimialana käytämme terveydenhuoltoaja sosiaalipalveluja (luokkaQ), joka sisältää terveydenhuoltopalvelut,sosiaalihuollon laitospalvelut ja sosiaalipalvelujenavopalvelut. 4H:n osaltakäytämme koulutusta (luokka P), jokasisältää esiasteen, alemman ja ylemmänperusasteen, keskiasteen, korkeaasteenja muu koulutuksen sekä koulutustapalvelevan toiminnan. SPEK:nosalta käytämme julkisen hallinnon,maanpuolustuksen ja pakollisen sosiaalivakuutuksentoimialaa (luokka O), jokasisältää julkisen hallinnon, ulkoasiainhallinnon,maanpuolustuksen ja järjestystoimensekä pakollisen sosiaalivakuutustoiminnantoimialat. Tutkimuksenkohteena olevien järjestöjen toiminta itsessäänsijoittuu luokkaan muu palvelutoiminta(luokka S). Toimialan sisälläpalo- ja pelastuspalvelut sijoittuvat yhteiskuntaakokonaisuudessaan palvelevientoimintojen ryhmään. Tunnusluvutkuvaavat siis koko toimialalla tehtyä työtuntimäärää,tuotoksen arvoa ja palkansaajakorvaustenmäärää. Tehdyn työnmäärä, palkkataso ja toimialalla syntyväntuotoksen arvo eroavat toisistaan eritoimialojen välillä, jolloin myös vastaavattunnusluvut poikkeavat toisistaan.Toimialakohtaisia tunnuslukuja käytetäänlaskentatietojen parametrisoinnissa.Tilastokeskuksen toimialaluokitusluokitus (TOL 2008) on liitteessä 2.Tutkimusasetelman rakentamistavarten olemme tehneet perusoletuksensiitä, että järjestöjen vapaaehtoistyönkansantaloudellista vaikutusta tarkastellaantilanteessa, jossa vastaavat tehtävätsiirtyisivät julkisen sektorin hoidettavaksi.Tämä on täysin teoreettinenolettamus, jota tarvitsemme RegFinanalyysissä.Oletuksen avulla saammevertailuasetelman järjestöjen tuottamanvapaaehtoistyön kansantaloudellisenvaikutuksen laskemiseksi.Vapaaehtoistyö on käytännössäpaikallistason toimintaa, jolloin tehtävienhoitovastuun voisi ajatella perusoletuksenmukaisessa tilanteessasiirtyvän lähinnä kunnille. Tällöin ontodennäköistä, että toiminnan rahoituspohjamuuttuisi oleellisesti nykyisestä.On mahdollista, että esimerkiksiyksityisen rahoituksen osuus supistuisiniin, että julkisen rahoituksen osuuttaolisi nostettava huomattavasti nykyistätasoa suuremmaksi. Rahoituspohjanmuutoksen täsmälliseen arviointiin eikuitenkaan ole tämän tutkimuksen aineistonpohjalta mahdollisuutta. Näistäsyistä analyysit tehdään toiminnan bruttokustannustenperusteella, jolloin rahoitustuottojaei oteta laskennassa huomioon.Mainituista syistä myöskäänmitään yksittäistä rahoitustuottoa, kutenesimerkiksi valtionapua, ei voi ottaalaskennassa huomioon.Esitämme analyysin tulokset luottamusvälinavulla, mikä tarkoittaa määrätynprosenttiyksikön suuruista todennäköisyyttäsille, että tulos asettuumäärätyn ala- ja ylärajan väliin. Käytämmeluottamusvälin kuvaajana 95 %:n todennäköisyyttä.1.6 RAJAUKSETTutkittavien järjestöjen vapaaehtoistyöhönsisältyy lukuisia erilaisia toimintamuotoja,joista monet myös järjestöjenkesken eroavat toisistaan. Olemme lähteneetsiitä, että järjestöt itse ratkaisevatsen, mitkä toiminnot ne lukevat vapaaehtoistyönpiiriin kuuluviksi. Tämä valintaratkaisee käytännössä myös sen,mitkä kustannukset kussakin järjestössäkatsotaan vapaaehtoistyön piiriin kuuluvaksi.Tutkimussuunnitelmassa ei näiltäosin tehty mitään rajauksia. Tästä myösseuraa jossain määrin erilaisuutta vapaaehtoistyömuotojenvalintaperusteisiinja kustannusten laskentaperusteisiin.Tutkimuksessa vapaaehtoistyötätarkastellaan kokonaisuutena eikä yksittäisiätyömuotoja erotella toisistaan.Tarkastelun ulkopuolelle jäävät vapaaehtoistyöhönliittyvät pääomakustannukset,joita ovat esimerkiksi rakentaminenja hinnaltaan merkittävänkaluston ja laitteiston hankinta. Lisäksitarkastelun ulkopuolelle jäävät kaikkilaadulliset ja yhteisölliset <strong>vaikutukset</strong>,joita vapaaehtyöllä on ympäristöön jayhteiskuntaelämään. Toiminta kartuttaaihmisten ja yhteisöjen sosiaalista pääomaa,joka motivoi ihmisiä toimimaan


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN12yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.Tällä on tunnetusti myönteisiä vaikutuksiayhteiskuntaelämään. Vapaaehtoistyönsisältyy myös toimintoja, joiden<strong>vaikutukset</strong> näkyvät esimerkiksi omaisuudentuhoutumisen estymisenä taiihmishenkien säilymisenä (Suominen2002). Esimerkit kuvaavat ilmiöitä, joidenrahallinen arvo on vaikeasti määriteltävissä.2 TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVATJÄRJESTÖT2.1 MANNERHEIMINLASTENSUOJELU-LIITTOMannerheimin Lastensuojeluliitto onperustettu vuonna 1920. Liitto on Suomensuurin lastensuojelujärjestö. Liitossaon 13 piirijärjestöä, 566 paikallisyhdistystäja yli 92 000 jäsentä. Liitonpiirijärjestöjä ovat Etelä-Savon, Hämeen,Kainuun, Keski-Suomen, Kymen,Lapin, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan,Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon,Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen piirit. Liiton tehtävänä on edistäälasten ja nuorten kasvua ja kehitystätasapainoisiksi ihmisiksi sekä lapsiperheidenhyvinvointia tarjoamalla vertaistukeaja luomalla osallistumismahdollisuuksiaeri elämäntilanteissa. Liittokehittää ja vahvistaa lapsuutta suojelevaakasvatuskulttuuria. Liiton toiminnanydinalueet ovat:- lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinninja elinolojen edistäminen,- lasten kuulemisen ja osallisuudenedistäminen,- lapsuuden kunnioittaminenja suojeleminen,- vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen.Järjestön keskeisiä toimintamuotojaovat perhekeskus- ja kerhotoiminta, tukioppilastoiminta,paikallinen, alueellinenja valtakunnallinen vaikuttaminen,auttavat puhelimet ja nettipalvelut lapsille,nuorille ja vanhemmille (valtakunnallisellatasolla), tilapäinen lastenhoitoapulapsiperheille sekä ammatillisetperhepalvelut. Liitolla on myös kansainvälistätoimintaa, sillä liitto on jäsenenämonissa kansainvälisissä yhteisöissä.Liiton vapaaehtoistyössä ovatkeskeisiä toimintamuotoja tukioppilastoiminta,perhekahvilat japerhekeskukset, vertaisryhmätoiminta,lasten ja nuorten harrastus-ja kerhotoiminta, tapahtumatja tilaisuudet sekä leirit ja retket.Perhekahvilat ja -keskukset ovat lapsiperheidenavoimia kohtaamispaikkojatai tilaisuuksia, joissa lasten vanhemmatvoivat yhdessä muiden lapsiperheiden jaomien lasten kanssa tavata ja keskustellaja saada tukea arkipäivän elämään. Tilaisuuksissaon toisinaan asiantuntijoita taivierailijoita. Vertaisryhmätoiminnassasamanlaisessa elämäntilanteessa olevatperheet voivat tutustua toisiinsa ja saadatoisiltaan tietoa ja tukea erilaisiin lapsiperheidenarkipäivän tilanteisiin. (Kyselyvastaukset2.9.2010, vuosikertomus2009, www.mll.<strong>fi</strong>.)Liiton taloudesta oli käytettävissäkeskusjärjestön ja 13 piirijärjestön yhteenlaskettutuloslaskelma vuodelta2009. Sen mukaan varsinaisen toiminnankulut olivat noin 15,3 miljoonaa euroa.Luku ei sisällä paikallisosastojentoimintakuluja. Vapaaehtoistyöhön käytettytyömäärä vuonna 2009 oli noin916 700 tuntia, jossa on mukana myösvapaaehtoinen päivystystyö. Vapaaehtoistyöhönosallistui keskimäärin runsaat22 400 henkilöä. Lisäksi vapaaehtoistyössäsyntyi yli 900 000 kontaktia,käyntiä tai tapaamista lasten, nuorten japerheiden kanssa. Vapaaehtoistyöstä eisuoriteta korvauksia, mutta lastenhoitotehtävissäolleille hoitajille, joita vuonna2009 oli 1 627 henkilöä, maksettiin korvausta8,20 euroa tunnilta. Tässä työssähoitajat ovat MLL:n piirijärjestöjen välittäminävapaaehtoisesti mukana välitysverkossa,mutta ovat työsuhteessaperheisiin, jotka vastaavat palkkakustannuksista.Heidän työpanostaan eilasketa mukaan vapaaehtoistyön tuntimäärääneikä palkkakorvauksiin. (Kyselyvastaukset2.9.2010, Kalliomaa7.10.2010.)Liiton toiminnan rahoituksesta lähespuolet tulee Raha-automaattoyhdistykseltä.Liitto saa myös valtionapua sekäavustusta kunnilta ja OK-opintokeskukselta.Merkittävä osa rahoituksesta koostuujäsenmaksuista, erilaisista maksu- jakorvaustuotoista, kohdennetuista lahjoituksista,sijoitustoiminnasta sekä varainhankinnasta(Vuosikertomus 2009).2.2 SUOMEN 4H-LIITTOSuomen 4H-liitto on perustettu valtakunnalliseksikeskusjärjestöksi vuonna1928. Liitossa on 14 piirijärjestöä, 255paikallisyhdistystä ja noin 78 500 jäsentä.Piirijärjestöjä ovat Etelä-Pohjanmaan,Lapin, Oulun, Kainuun, Keski-Pohjanmaan,Keski-Suomen, Pohjois-Savon,Suur-Savon, Pohjois-Karjalan, Kaakkois-Suomen,Hämeen, Satakunnan,Lounais-Suomen ja Etelä-Suomen piirit.Suomenkielinen 4H-työ kattaa noin80 % Suomen kunnista. Lisäksi FinlandsSvenska 4H-liitto toimii ruotsinkielisilläalueilla. 4H-liitto on nykyaikainen lastenja nuorten elämänhallintaa ja yritteliäisyyttätukeva kansalaisjärjestö sekä johtavanuorisopalvelujen tuottaja. Liitonydintehtävänä on tukea lasten ja nuortentasapainoista kehitystä ja kasvamistavastuuseen edistämällä nuorten omatoimisuuttaja arjen taitoja, yrittäjyyttäja työelämävalmiuksia, yhteistyötaitoja,kansainvälisyyttä sekä luonnon ja ympäristönkunnioitusta. Liiton toimintaperiaatteitaovat lasten ja nuorten tarpeistalähteminen, suunnitelmallisuus, tavoitteellisuusja tehokkuus, avoin keskusteluja yhteistyö, toiminnan sisällön ja muotojenjatkuva kehittäminen, henkilöstönja vapaaehtoisten tukeminen ja kehittä-


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN13minen, sitoutumattomuus ja tasapuolisuus,lasten ja nuorten pahoinvoinninja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen.Liiton keskeisiä toimintamuotoja ovatnuorten kerho- ja muu ryhmätoiminta,koulutustoiminta, nuorten työllistäminenja työelämävalmiuksien parantaminenja nuorten yrittäjätoiminta.Keskeisiä vapaaehtoistyön muotojaovat kerhotoiminnan ohjaajatehtävät,ohjaajatehtävät leireillä,matkoilla, kilpailuissa ja tapahtumissa,toiminta luottamushenkilönäsekä varainhankinta (Vuosikertomus2009).Liiton taloudesta oli käytettävissä keskusjärjestöntuloslaskelma sekä koko järjestöntoiminnan tuotot vuodelta 2009.Liiton tuloslaskelman mukaan varsinaisentoiminnan kulut olivat noin 1,9 miljoonaaeuroa. Lukuun eivät sisälly paikallisosastojentoiminnan kulut. Koko4H-liiton toiminnan tuottojen määrävuonna 2009 oli yhteensä noin 25,8miljoonaa euroa. Vapaaehtoistyön määrävuonna 2009 oli noin 320 000 tuntia.Toimintaan osallistui keskimäärin noin6 500 henkilöä. Kerhotoiminnan ohjaajillemaksettiin korvauksia noin 500 000euroa vuonna 2009. Määrä ei sisällä vapaaehtoistenrekrytoinnin, perehdytyksenja koulutuksen sekä tukemisenkustannuksia. Tehtävästä maksettiinnuorille korvausta noin 20 euroa kuukaudessa.(Vuosikertomus 2009, 4Hnuorisotyö2008–2010, kyselyvastaukset17.9.2010, Petrell 7.10.2010.)Liitto saa toimintaansa rahoitustamerkittävästi valtiolta, kunnilta ja OKopintokeskukselta.Huomattava osuusrahoituksesta koostuu myös nuorisotyöhönja koulutukseen saaduista osallistumismaksuistaja tuotettujen palvelujenkorvauksista sekä nuortentyöllistämistoimintaan saaduista asiakasmaksuista.Lisäksi tuottoja saadaanhankerahoituksen, elinkeinotoiminnanja erilaisen varainhankintatoiminnanavulla (Vuosikertomus 2009).2.3 SUOMENPELASTUSALANKESKUSJÄRJESTÖSuomen Pelastusalan keskusjärjestö onperustettu vuonna 1906, jolloin perustettiinkoko maan kattava Yleinen Palokuntaliitto.Väestönsuojelun keskusjärjestötyöalkoi puolestaan vuonna 2007.Järjestöllä on neljä alueyksikköä, jotkaovat Lapin, Oulun, Pohjanmaan ja Etelä-Savonalueyksiköt. SPEK-ryhmäänkuuluu lisäksi 13 pelastusliittoa, jotkakattavat koko maan alueen. Nämä ovatEtelä-Savon, Helsingin, Hämeen, Kaakkois-Suomen,Keski-Suomen, Lapinläänin, Länsi-Suomen, Oulun läänin,Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Uudenmaan pelastusliitot sekäFinlands svenska brand och räddningsförbund.(Vuosikertomus 2009, www.spek.<strong>fi</strong>).SPEK:n järjestötyön tavoitteena ontukea ja kehittää pelastusalan vapaaehtoissektorintoimintaa sekä syventää yksilöidenja yhteisöjen turvallisuuskulttuurinja riskitietoisuuden tuntemusta.Järjestön keskeisenä tehtävänä on edistääyleistä palo- ja pelastustoimintaa,järjestää ja toteuttaa alaan liittyvää koulutus-ja valistustoimintaa. Toiminnanpainopisteinä ovat tällä hetkellä:- onnettomuuksien ehkäisyn tehostaminenja asumisen paloturvallisuudenparantaminen,- pelastuslaitosten toiminta- ja palvelukyvynkehittäminen sekä osaavanhenkilöstön riittävyyden jasaatavuuden varmistaminen,- valmiuden kehittäminen suuronnettomuuksien,ympäristöonnettomuuksienja poikkeusolojen varalta,- pelastustoimea tukevan tutkimus-ja kehittämistoiminnanvakiinnuttaminen,- hätäkeskusjärjestelmän toimintavarmuudenturvaaminen ja palvelukyvynparantaminen,- pelastustoimen osallistuminen sisäisenturvallisuuden ohjelman toteuttamiseen(toiminta- ja taloussuunnitelma2011–2105).Vapaaehtoispalokuntatoiminnalla tarkoitetaanperinteisen VPK-toiminnanlisäksi puolivakinaisten, osa-aikaisessasopimussuhteessa olevien henkilöiden,teollisuus-, laitos- ja sotilaspalokuntientoimintaa. Perinteinen vapaaehtoispalokuntatoimintaon tärkeää erityisestiharvaan asutuilla alueilla. (Spektaakkeli1/2010.) Vapaaehtoispalokuntatoiminnantoimintamuodot ovat palokuntienhälytystehtävät, joistavastaavat palokuntien hälytysosastot,nuorisotoiminta, naistoiminta,veteraanitoiminta ja soittokuntatoiminta(Jaatinen 2002).Maassamme oli vuonna 2009 runsaat570 vapaaehtoispalokuntaa. Niidenhälytysosastoissa oli vuoden 2008 lopuntilaston mukaan yhteensä noin 23 000henkilöä. Kokonaisuutena vapaaehtoispalokuntalaisiaoli yhteensä noin 49 000henkilöä. Vapaaehtoispalokuntien hälytystehtävienmäärä on kasvanut 2000-luvulla noin kaksinkertaiseksi. Hälytystehtävienmäärä oli esimerkiksi vuonna2001 keskimäärin 37 hälytystä osastoakohti, josta määrä kasvoi vuonna 2009keskimäärin 67 hälytystehtävään osastoakohti. Työtunteja kertyi näissä tehtävissäkeskimäärin runsaat 2 200 tuntiaosastoa kohti. (Jäntti-Jaatinen-Horelli2008, Jaatinen 7.10.2010.)SPEK:n taloudesta oli käytettävissäkeskusjärjestön tuloslaskelma vuodelta2009. Sen mukaan varsinaisentoiminnan kulut olivat noin 5,8 miljoonaaeuroa. Lukuun eivät sisälly piirijärjestöjeneivätkä paikallisosastojen kulut.Pääosa järjestön toiminnan rahoituksestamuodostuu toimintatuotoista,hankkeiden kohdeavustuksista, yleisavustuksista(Palosuojelurahasto, Rahaautomaattiyhdistys,OK-opintokeskus),palveluhankintasopimusten tuotoista,sijoitustoiminnasta, tuotemyynnistä jajäsenmaksutuotoista. Vapaaehtoispalokuntatoiminnanrahoitus koostuu pääosinkuntien, valtion ja oman toiminnanrahoituksesta (Vuosikertomus 2009).2.4 SUOMENPUNAINEN RISTISuomen Punainen Risti on perustettuvuonna 1877. Liitolla on 12 piirijärjestöä,jotka ovat Helsingin ja Uudenmaanpiiri, Hämeen piiri, Kaakkois-Suomenpiiri (Kymenlaakso, Etelä-Karjala,Etelä-Savo), Lapin piiri, Länsi-Suomenpiiri (Keski-Suomi ja Pohjanmaa), Oulunpiiri, Satakunnan piiri, Savo-Karjalanpiiri (Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo),Varsinais-Suomen piiri, Åbolandsdistrikt, Ålands distrikt ja Österbottenssvenska distrikt. Liitolla on noin 500paikallisosastoa ympäri maata ja liittoonkuuluu noin 90 000 jäsentä (Vuosikertomus2009).Punainen Risti noudattaa kaikessatoiminnassaan seitsemää perusperiaatetta,jotka ovat inhimillisyys,tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus,vapaaehtoisuus, ykseys jayleismaailmallisuus. Järjestön tarkoitusja tehtävät on määritelty asianomaisessalainsäädännössä (L 238/2000 ja A811/2005). Järjestön tarkoituksena on:1) kaikissa oloissa suojella elämääja terveyttä sekä puolustaa ihmisarvoaja ihmisoikeuksia,2) edistää kansojen välistä yhteistyötäja rauhaa,


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN143) pelastaa ihmishenkiä kotimaassaja ulkomailla,4) auttaa kaikkein heikoimmassaasemassa olevia inhimillistenkärsimysten ehkäisemiseksija lieventämiseksi,5) tukea ja avustaa maan viranomaisianiin rauhan kuin sodan ja aseellistenselkkausten aikana ihmistenhyvinvoinnin edistämiseksi,6) edistää kansalaisten keskuudessayhteisvastuuta ja auttamismieltä,7) lisätä ymmärrystä PunaisenRistin työtä ja yleisinhimillisiäpyrkimyksiä kohtaan,8) vahvistaa järjestön valmiuttaja toimintaedellytyksiä.Järjestön keskeisiä toimintamuotojaovat (kyselyvastaukset 7.9.2010):a) auttamisvalmius kotimaassa,b) vapaaehtoinen pelastuspalvelu,c) ensiaputoiminta, ensihuolto,d) henkinen tuki,e) terveyden edistäminen,f) hiv/aids -toiminta,g) päihdetyö,h) ystävätoiminta,i) maahanmuutto- ja monikulttuurisuustoiminta,j) humanitaarisen oikeuden toiminta.Järjestöllä on huomattava määräerilaisia vapaaehtoistyön muotoja,joista keskeisimpiä ovat ensiapu-ja ystäväryhmätoiminta.Liitteessä 3 on tarkempi luettelojärjestön erittäin monipuolisistavapaaehtoistehtävistä. Vapaaehtoisilleei järjestön omaksuman periaatteenmukaan makseta työstä rahallisia korvauksia,mutta kulukorvauksia suoritetaan.Vapaaehtoistyöhön käytetty työmäärävuonna 2009 oli noin 2 064000 tuntia ja siihen osallistui säännöllisestitai satunnaisesti yhteensä runsaat23 200 henkilöä. Esimerkiksi nälkäpäiväkeräykseenosallistui runsaat 11 800henkilöä ja verenluovutukseen runsaat157 00 henkilöä. (Kyselyvastaukset7.9.2010.)Järjestön taloudesta oli käytettävissäkeskusjärjestön ja 12 piirijärjestönyhteenlaskettu tuloslaskelma. Sen mukaanvarsinaisen toiminnan kulut olivatvuonna 2009 yhteensä noin 191,6 miljoonaaeuroa. Lukuun eivät sisälly paikallisosastojenkulut. (Vuosikertomus2009, kyselyvastaukset 2.9.2010, Noranta2.9.2010, VIVA-tutkimus 2004.)Järjestön toiminnan merkittävimmätrahoituslähteet ovat veripalvelun liiketoimintaja ulkoministeriön avustuskansainväliseen toimintaan. Järjestö saavaltionapua myös muihin toimintoihinsamoin kuin avustusta kunnilta ja OKopintokeskukselta.Muu rahoitus tuleepääosin katastro<strong>fi</strong>rahaston tuotoista, sijoitustoiminnasta,jäsenmaksuista, lahjoituksistaja muista tuotoista (Vuosikertomus2009).3. ANALYYSIN LASKENTATIEDOT3.1 JÄRJESTÖJENVAPAAEHTOISTYÖNPERUSTIEDOTREGFIN-MALLINLASKENTAA VARTENRegFin-mallin laskentaa varten pyysimmejärjestöjä ilmoittamaan vapaaehtoistyöhönkäytetyn työmäärän tunteina jasiihen suunnatun rahallisen panostuksenmäärän vuonna 2009. Eräissä tapauksissatiedot olivat tutkimusvuottaaiempien vuosien tietoja. Näissä tapauksissapyysimme järjestöjen edustajiaarvioimaan vapaaehtoistyön määränvuonna 2009. Laskennassa työmäärämuutettiin vuotuiseksi tuntimääräksi,mikäli sitä ei ilmoitettu suoraan tunteina.Vapaaehtoistyön tilastoinnin vajavuudestasekä edellä mainituista syistätiedot eivät ole kaikilta osin tarkkoja.Kaikissa tapauksissa ne perustuvat kuitenkinjärjestöjen edustajien antamiintietoihin. Vapaaehtoistyön työtuntimääräja palkkauskulut olivat järjestöittäinseuraavat:Mannerheimin Lastensuojeluliitto:a) Vapaaehtoistyön määrä oli noin916 700 tuntia. Tuntimäärään sisältyypaikallisyhdistysten vapaaehtoistunnit,lasten ja nuortensekä vanhempain puhelintenpäivystystunnit sekä peruskoulujentukioppilastoiminnan tunnit.b) Vapaaehtoistyön organisoimisestaaiheutuneet palkkauskulut sosiaalikuluineenolivat noin 1,42 miljoonaaeuroa. Yhdistysten vapaaehtoisilleei suoriteta palkkakorvausta.Palkkauskulut sisältävät liiton keskus-ja piirijärjestöjen rahallisen panostuksenvapaaehtoistoiminnanorganisoimiseksi ja ohjaamiseksi.c) Vapaaehtoistyön keskimääräinentuntihinta sosiaalikuluineenoli 1,55 euroa.Suomen 4H-liitto:a) Vapaaehtoistyön määräoli noin 320 000 tuntia.b) Vapaaehtoistyön palkkauskulutsosiaalikuluineen olivat noin0,68 miljoonaa euroa. Palkkauskulutsisältävät kerhonohjaajienkoulutuksesta ja perehdytyksestäsekä kerhotoiminnan ohjaajantehtävistämaksetut korvaukset.c) Vapaaehtoistyön keskimääräinentuntihinta sosiaalikuluineenoli 2,13 euroa.d) Palkkojen sivukulut on laskettumuista poiketen 12,15 %:n perusteella,koska nuorille maksetuistapalkoista suoritetaanainoastaan sosiaaliturvamaksu.


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN15Suomen Punainen Risti:a) Vapaaehtoistyön määrä oli2 064 000 tuntia, mikä perustuuvuonna 2005 tehdyssä VIVA-tutkimuksessatehtyyn selvitykseen vuoden2004 vapaaehtoistyön tuntimäärästä.Tuntimäärää käytetääntämän tutkimuksen laskennassa,koska päivitettyä tietoa vuoden2009 vapaaehtoistyön tuntimäärästäei ollut käytettävissä. Selvitykseenon voitu laskea mukaan vainSuomen Punaisen Ristin osastojen,piirien, keskustoimiston tai laitostentilastoima vapaaehtoistyö.Järjestön edustajien mukaan vapaaehtoistyöhönkäytetty aika onollut jokseenkin tasainen viimevuosina. Muutosta on ehkä tapahtunutvain siten, että lyhytkestoisentyön määrä on kasvanut suhteessapitkäkestoiseen työhön (Noranta4.10.2010, Salo 6.10.2010).b) Vapaaehtoistyön organisoimiseensuunnatun rahallisen panostuksenmäärä oli 9 890 000 euroa, jostapalkkauskulut sosiaalikuluineenolivat noin 5 028 000 euroa. Luvutperustuvat VIVA-tutkimuksessatehtyyn selvitykseen vuoden 2004vapaaehtoistyön kuluista. Vapaaehtyönkuluiksi laskettiin selvityksessävain vapaaehtoisten tukemisestaseuranneet kulut. Vapaaehtoistyönkuluihin ei laskettu suurelle yleisölleja eri alojen ammattilaisille järjestettyjenkoulutusten kuluja. Järjestökoordinoi ja tukee tiettyjen teemojenpuitteissa myös muiden järjestöjenvapaaehtoistyötä eikä tämäntoiminnan kuluja myöskään laskettumukaan. (VIVA, s. 12.) Koskapalkkauskustannukset ovat vuodelta2004, niiden arvo muunnettiinjärjestötoimialan ansiotasoindeksillävuoden 2009 rahanarvoon.c) Vapaaehtoistyön keskimääräinentuntihinta sosiaalikuluineenoli 2,94 euroa.Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö:a) Vapaaehtoistyön määrä oli noin7 419 000 tuntia. Tuntimääräänon laskettu vapaaehtoispalokuntienhälytysosastoissa tehty työmäärä,johon sisältyy varsinaistenhälytystehtävien lisäksi koulutukseen,varainhankintaan ja muihintehtäviin käyttämä tuntimäärä,varallaoloon käytetty tuntimäärälaskettuna jäljempänä selostetullatavalla, nuoriso-osastojenohjaajien sekä naisosastojen hälytys-,valistus-, koulutus- ja varainhankintaankäyttämä tuntimäärä.Varallaolotuntimäärän laskeminenmukaan vapaaehtoistyön tuntimääräänon perusteltua toiminnanluonteen vuoksi. Varallaolotuntimääräon laskettu vapaaehtoispalokuntatoiminnantaloudellistamerkitystä koskevassa tutkimuksessa(Jaatinen 2002) mainituillaperusteilla ja määräksi on saatunoin 20 miljoonaa tuntia vuodessa.Varallaolotunnit on muutettunormaaleiksi työtunneiksi kertoimella0,3. Tämä perustuu tuolloinvoimassa olleen työehtosopimuksenmukaiseen varallaolon korvaustasoon(KVTES 2001–2002).b) Vapaaehtoispalokuntatoimintaansuunnatun rahallisen panostuksenpalkkauskulut sosiaalikuluineenolivat noin 27,3 miljoonaamarkkaa vuonna 1998. (Jaatinen2002, toimintatilasto 10.4.2000.)Keskusjärjestön ja piirien yhteenlaskettupanostus vapaaehtoistyöhönoli vuonna 2009 yhteensä3,9 miljoonaa euroa. (Jaatinen8.10.2010). Laskemalla mainitutpalkkauskustannukset yhteen,ottamalla huomioon euromuunnosja muuntamalla vuoden 1998palkkauskustannukset järjestötoiminnantoimialan ansiotasoindeksillävuoden 2009 rahanarvoonsaadaan vapaaehtoispalokuntatoiminnanpalkkauskustannuksiksinoin 12,5 miljoonaa euroa.c) Vapaaehtoistyön keskimääräinentuntihinta sosiaalikuluineenoli 1,68 euroa.3.2 REGFIN-MALLISSAKÄYTETTÄVÄTJÄRJESTÖJEN JAJULKISEN SEKTORINTOIMIALOJENPARAMETRITIEDOTRegFin on yleisen tasapainon malli, jossakaikki vaikuttaa kaikkeen. Mallin perusaineistoon Tilastokeskuksen alue- jakansantalouden tilinpidon tiedot muunmuassa tuotannosta ja työllisyydestä toimialoittain.Järjestöjen vapaaehtoistyöntaloudellista volyymiä koskevan tarkasteluntuottamat taloudellista muutostakuvaavat parametrit syötetään malliin,joka saa aikaan shokkivaikutukseksikutsutun muutoksen mallissa mukanaolevissa tunnusluvuissa asianomaisillatoimialoilla. Shokkivaikutus eli vapaaehtoistyönkansantaloudellista vaikutustakuvaava euromääräinen arvo saadaanesiin mallin tuottaman tuloksen ja alkuperäisentilanteen erotuksena.Järjestöjen vapaaehtoistyön kansantaloudellisenvaikutuksen laskemiseksitarvitaan siis toiminnan vuosittainentyötuntimäärä ja toiminnan kokonaistaipalkkauskustannukset, josta lasketaanvapaaehtoistyön keskimääräinentuntihinta. Palkkauskustannusten perusteellalasketaan vapaaehtoistyön taloudellinenvolyymi rahamääräisenä,mikäli se ei ilmennyt järjestöiltä saaduissatiedoissa. Toiminnan taloudellinenvolyymi tarkoittaa käytännössä rahallistakokonaispanostusta toimintaan. Niidenjärjestöjen osalta, joilta tietoa ei ollutsuoraan käytettävissä, tunnusluku laskettiinsamalla periaatteella olettamalla,että vapaaehtoistyön palkkauskustannustenosuus on keskimäärin noin50 % toimintakuluista. Julkisen sektorintoimialakohtaisissa laskelmissa vastaavaosuus vaihtelee välillä 40–60 %. Esimerkiksimyös SPR:n omassa tutkimuksessapalkkakustannusten osuus toimintakuluistaoli runsaat 50 % (VIVA-tutkimus).Laskennan ensimmäisessä vaiheessa vapaaehtoistyöntaloudellista volyymiäverrataan järjestöjen oman toimialan(muut palvelut) tuotokseen ja tulokseksisaadaan parametri 1, joka kuvaa vapaaehtoistyöntaloudellista arvoa suhteessaoman toimialan tuotokseen.Vapaaehtoistyön kansantaloudellisenvaikutuksen laskemiseksi oletetaan,että tehtävät siirtyisivät julkisen sektorinverrokkitoimialan (esimerkiksi terveydenhuoltoja sosiaalipalvelut) hoidettavaksi.Kyse on laskentaa varten tehdystäteoreettisesta oletuksesta. Tällöin laskentaavarten tarvitaan myös julkisensektorin verrokkitoimialalla tehtyjentyötuntien määrä ja sille laskettu tuntihinta.Laskennan toisessa vaiheessajärjestöjen vapaaehtoistyön ja julkisensektorin verrokkitoimialan palkkauskustannustensuhteellista eroa verrataanverrokkitoimialan palkkauskustannuksiinja tulokseksi saadaan parametri 2,joka kuvaa vapaaehtoistyön palkkauskustannustensuhdetta julkisen sektorinverrokkitoimialan palkkauskustannuksiin.Näiden taloudellista muutostakuvaavien parametrien perusteella Reg-Fin-mallin laskentatuloksena saadaanesiin vapaaehtoistyön lisäkustannuksetyhteiskunnalle, mikäli julkinen sektorihoitaisi vastaavat tehtävät. Malli ottaahuomioon myös valtionveron ja kunnallisveronmuutokset.


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN16Tulokset osoittavat vapaaehtoistyöntuottaman nettomääräisen säästönyhteiskunnalle, kun tehtävät hoidetaanjärjestöjen vapaaehtoistyönä.Tätä voidaan kutsua järjestöjen vapaaehtoistyönkansantaloudelliseksivaikutukseksi. Tämä on tulkittavissamyös tehokkuuden muutokseksi, jokatarkoittaa operationaalisessa muodossareaalisen BKT:n muutosta, ja jossa siisinflaation vaikutus on vähennetty. Tulostenmukaan vapaaehtoistyön oletettusiirtäminen julkiselle sektorille heikentäätehokkuutta, koska palkkaustannustennoustessa työvoiman kysyntä jatyötulot laskevat, jolloin kotitalouksienostovoima heikkenee. Mallin tuloksessatehokkuuden muutoksen tunnusluku(BKT) on negatiivinen, koska yhteiskunnalleaiheutuisi lisäkustannuksia,mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavattehtävät. Mallissa oletetaan, ettei pääomakustannuksissatapahdu muutoksia.Tämä perustuu siihen, että malli tarkasteleetyön hintaa, joka muodostuu käytetystäpanostuksesta ja työn määrästä.Järjestöjen vapaaehtoistyön parametritiedotovat vuodelta 2009. Kyseisen vuodentilastotietojen puuttuessa käytettävissämmeoli eräiltä osin myös aiempienvuosien tilastotietoja, jotka muunnettiinvuoden 2009 tasoon. Julkisen sektorinverrokkitoimialojen parametritiedotovat Tilastokeskuksen kansantaloudentilinpidon viimeisimmästä vuoden 2007tilastosta Tuotanto ja työllisyys 1975–2007.4 JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖNKANSANTALOUDELLINEN VAIKUTUS4.1 MANNERHEIMINLASTENSUOJELU-LIITTOMannerheimin Lastensuojeluliiton vapaaehtoistyöon palkatonta. Liiton vapaaehtoiseteivät saa työstä palkkakorvausta.Esimerkkinä MLL:n vapaaehtoisista ovattukioppilas, perhekahvilan vetäjä ja auttavienpuhelinten päivystäjä. Vapaaehtoistyöstäaiheutuu kuitenkin erilaisia kuluja,joita voidaan korvata työntekijöille.Järjestö, kuten kaikki muutkin järjestöt,joutuu siis panostamaan myös rahallisestivapaaehtoistyöhön, jolloin siitä syntyykustannuksia. Seuraavassa taulukossa onjärjestön vapaaehtoistyön parametritiedotRegFin-laskentaa varten.Laskennan perusteena oleva vapaaehtoistoiminnantyömäärä oli noin916 700 tuntia vuonna 2009. Toimintaansuunnatun rahallisen panostuksenperusteella lasketut henkilöstökustannuksetolivat noin 1,4 miljoonaa euroa,jolloin keskimääräiseksi tuntipalkaksisaadaan 1,55 euroa sosiaalikuluineen.Vapaaehtoistyön taloudellinen volyymion noin 2,8 miljoonaa euroa, joka on laskettuedellä mainitulla tavalla (kappale3.2).Julkisen sektorin terveydenhoidon jasosiaalipalveluiden palkansaajakorvaustenperusteella lasketuksi tuntihinnaksisaadaan 23,15 euroa, joka on 14,9 kertaakorkeampi kuin MLL:n vapaaehtoistyönkeskimääräinen tuntihinta. Näiden tietojenperusteella lasketaan parametri,joka kuvaa MLL:n vapaaehtoistyön suhteellistaarvoa oman toimialan tuotokseennähden. Lisäksi lasketaan parametri,joka kuvaa järjestön vapaaehtoistyönarvoa suhteessa julkisen sektorin verrokkitoimialanpalkkauskustannuksiin.RegFin-mallin avulla lasketaan vapaaehtoistyönkansantaloudellinen vaikutus.Saamme lopputuloksen luottamusvälinä,joka tarkoittaa 95 %:ntodennäköisyyttä sille, että euromääräinenvaikutus on jäljempänä saadun tuloksenmukaisella vaihteluvälillä. Pyöristämmeluvut lähimpään täyteenmiljoonaan euroon. Laskennan tulokseksisaadaan, että vapaaehtoistyön arvoon noin 9–15 miljoonaa euroa sisältäenmyös kerroin<strong>vaikutukset</strong>. Keskiarvoon noin 12 miljoonaa euroa. Tuloskertoo, että vapaaehtoistyön ylläpitäminenaiheuttaisi yhteiskunnalle keskimäärin12 miljoonan euron lisäkustannukset,mikäli julkisen sektori hoitaisi vastaavattehtävät. Tulos myös tarkoittaa yhteiskunnallesyntyvää säästöä, kun toimintahoidetaan järjestön vapaaehtoistyönmuodossa. Tulos osoittaa järjestöjen vapaaehtoistyönkansantaloudellisen vaikutuksen.4.2 SUOMENPUNAINEN RISTISuomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntunnusluvut saatiin osaksi järjestöllesuunnatun kyselyn avulla sekä osaksivuonna 2005 suoritetusta VIVA-tutkimuksesta,jossa arvioitiin liiton vapaaehtoistyönarvoa ja kuluja vuoden 2004toiminnasta. Mainitussa tutkimuksessaon kyselyyn perustuvaa informaatiotatoiminnan laajuudesta ja kustannuksista.Kun käytettävissämme ei ole tutkimuksessaesitetyllä tarkkuudella vastaaviatietoja vuodelta 2009, käytämmekyseisessä tutkimuksessa esille tuotu-Taulukko 4.1.Mannerheimin Lastensuojeluliiton vapaaehtoistyön parametritiedot.Mannerheimin LastensuojeluliittoTyötunteja/vuosiPalkka, €/tuntiPalkkakust /vuosi, milj. €Vapaaehtoistyönvolyymi, milj. €Vapaaehtoistyö 916 672 1,55 1,42 2,80TOL 2008: Terveydenhoito ja sosiaalitoimiTyötunteja,milj. / vuosiPalkka, €/tuntiPalkkojen suhdePalkansaajakorvaukset/vuosi, milj. €Palkkatyö 495,7 23,15 14,9 11 473Työn tuotos, milj. € 19 524


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN17ja tietoja vapaaehtoistyön työmäärästäja kustannuksista. Tutkimustiedot ovatnoin kuusi vuotta vanhoja, mutta liitonedustajien käsityksen mukaan vapaaehtoistyöhönkäytetty työmäärä on ollutsuhteellisen vakaata viime vuosien aikana.Muutosta on tapahtunut ehkä siinämielessä, että lyhytkestoisten vapaaehtoistehtäviensuosio (kuten keräystoiminta)ja sitä kautta vapaaehtoistyönmäärä on nousussa suhteessa pitkäkestoiseentoimintaan. (Noranta 27.9.2010,Salo 6.10.2010.)VIVA-tutkimuksen mukaan vapaaehtoistyöhönosallistui tutkimusvuonnayhteensä noin 23 200 henkilöä. Tehtyjentyötuntien määrä oli noin 2 064 000tuntia ja työhön suunnattu kokonaispanostusoli yhteensä noin 9,9 miljoonaaeuroa vuonna 2004. Palkkakustannuksetolivat noin 5,0 miljoonaa euroa, jokaoli noin 51 % kokonaispanostuksen määrästä.(VIVA-tutkimus 2005.)Vapaaehtoistyön määrä oli noin 2,1miljoonaa tuntia vuonna 2009. Työhönsuunnatun rahallisen panostuksenperusteella lasketut henkilöstökustannuksetolivat noin 6,1 miljoonaa euroa,jolloin keskimääräiseksi tuntipalkaksisaadaan 2,94 euroa sosiaalikuluineen.Toiminnan taloudellinen volyymi onnoin 11,9 miljoonaa euroa.Terveydenhoidon ja sosiaalitoimenalan palkansaajakorvausten perusteellalaskettu tuntipalkka vuonna 2007 oli23,15 euroa sosiaalikuluineen, joka on7,9 kertaa korkeampi kuin tutkimuksenkohteena olevan järjestön vapaaehtoistyönkeskimääräinen tuntihinta vuonna2009. Saatujen parametrien perusteellalasketaan vastaavat kertoimet kuin edellä.RegFin-laskennan tulokseksi saatiin,että vapaaehtoistyön arvo vaihtelee95 %:n todennäköisyydellä 28–45 miljoonaneuron välillä sisältäen kerroin<strong>vaikutukset</strong>.Keskiarvo on noin 36 miljoonaaeuroa. Tulos tarkoittaa, ettäyhteiskunnalle aiheutuisi keskimäärin36 miljoonan euron suuruiset lisäkustannukset,mikäli julkinen sektori hoitaisivastaavat tehtävät. Toisin tulkittunatulos tarkoittaa, että yhteiskunnalle syntyyedellä mainitun suuruinen säästö,kun toiminta hoidetaan järjestön vapaaehtoistyönä.Tulos kuvaa järjestön vapaaehtoistyönkansantaloudellista vaikutusta.Laskimme myös SPR:n suurimmanpiirijärjestön osastoissa suoritetunvapaaehtoistyön kansantaloudellisenvaikutuksen.Kyseessä on Länsi-Suomen piiri.Saimme tarvittavista perustiedoistaainoastaan vapaaehtoistyöntuntimäärän vuonna 2009,joka oli 465 760 tuntia. Kustannustietojenpuuttuessa käytimmekoko SPR:n vapaaehtoistyön laskennassakäytettyjä tunnuslukuja.Tulokseksi saimme, että vapaaehtoistyönkansantaloudellinenvaikutus oli 95 %:n todennäköisyydellä6–10 miljoonaa euroasisältäen kerroin<strong>vaikutukset</strong>.Keskiarvo oli noin 8 miljoonaaeuroa. Tämän perusteella SPR:nLänsi-Suomen piirin alueella tehdynvapaaehtoistyön arvo olisi sitennoin viidennes koko järjestönvapaaehtoistyön arvosta.Taulukko 4.2. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyön parametritiedotSuomen Punainen RistiTyötunteja,milj. / vuosiPalkka, €/tuntiPalkkakust /vuosi, milj. €Vapaaehtoistyönvolyymi, milj. €Vapaaehtoistyö 2,1 2,94 6,06 11,93TOL 2008: Terveydenhoito ja sosiaalitoimiTyötunteja,milj. / vuosiPalkka, €/tuntiPalkkojen suhdePalkansaajakorvaukset/vuosi, milj. €Palkkatyö 495,7 23,15 7,9 11 473Työn tuotos, milj. € 19 5244.3 SUOMEN4H-LIITTOSuomen 4H-liiton vapaaehtoistyön perustiedotsaatiin järjestölle suunnatunkyselyn avulla. Lisäksi tietoja saatiinjärjestön toimintatilastosta vuodelta2009, joka sisältää monipuolista tietoaeri toimintamuodoista ja kustannuksista.Liiton vapaaehtoistyössä maksetaankorvauksia lähinnä kerhotoiminnan ohjaustehtävissätoimiville nuorille. Nuortenkorvaukset olivat noin 20 euroa kuukaudessa.Korvaukset olivat vuositasollanoin 618 000 euroa. Summaan sisältyymyös vapaaehtoisten perehdytyksen jakoulutuksen korvaukset. Vapaaehtoistenrekrytointiin liittyviä kustannustietojaei ollut käytettävissä. Aikuisille eiyleensä suoriteta korvauksia. Muista va-paaehtoistehtävistä ei yleensä suoritetakorvauksia. Seuraavassa taulukossa onliiton vapaaehtoistyön analyysin perusteenaolevat parametritiedot.Vapaaehtoistyön määrä oli liiton arvionmukaan noin 320 000 tuntia (Petrell7.10.2010). Vapaaehtoistyöstä (kerhotoiminnanohjaus) maksetut palkatja palkkiot olivat noin 0,7 miljoonaa euroasisältäen palkkojen sivukulut. Keskimääräiseksituntipalkaksi muodostuu2,13 euroa sosiaalikuluineen. Vapaaehtoistyöntaloudellinen volyymi on noin1,3 miljoonaa euroa.Suomen 4H-liiton verrokkitoimialanakäytämme koulutustoimialaa. Toimialanpalkansaajakorvausten perusteellalaskettu tuntipalkka oli vuonna 2007 sosiaalikuluineen28,60 euroa/tunti. Määräon 13,4 kertaa korkeampi, kuin 4Hliitonvapaaehtoistyön keskimääräinentuntikorvaus vuonna 2009. Parametrienperusteella lasketaan vastaavat kertoimetkuin edellä. RegFin-laskennantulokseksi saatiin, että vapaaehtoistyönarvo vaihtelee 95 %:n todennäköisyydellä3–5 miljoonan euron välillä kerroinvaikutuksineen.Keskiarvo on noin4 miljoonaa euroa. Tulos tarkoittaa,että yhteiskunnalle aiheutuisi keskimäärinnoin 4 miljoonan euron suuruiset lisäkustannukset,mikäli julkinen sektorihoitaisi vastaavat tehtävät. Toisin tulkittunatulos osoittaa, että yhteiskunnallesyntyy vastaavan suuruinen säästö, kuntehtävät hoidetaan vapaaehtoistyönä.Tulos kuvaa siten järjestön vapaaehtoistyönkansantaloudellista vaikutusta. Liitonvapaaehtoistyön kansantaloudellinenvaikutus on myös tässä tapauksessamerkittävä, kun otetaan huomioon toiminnanvolyymi.


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN18Taulukko 4.3. Suomen 4H-liiton vapaaehtoistyön parametritiedotSuomen 4H-liittoTyötunteja/vuosiPalkka, €/tuntiPalkkakust / vuosi,milj. €Vapaaehtoistyönvolyymi, milj. €Vapaaehtoistyö 320 000 2,13 0,68 1,34TOL 2008: KoulutusTyötunteja, milj. /vuosiPalkka, €/tuntiPalkkojen suhdePalkansaajakorvaukset/vuosi, milj. €Palkkatyö 230,7 28,60 13,4 6 598Työn tuotos, milj. € 10 2324.4 SUOMENPELASTUSALANKESKUSJÄRJESTÖSuomen Pelastusalan Keskusjärjestönvapaaehtoistyön ydin on vapaaehtoispalokuntatoiminta.VPK-toiminta onvapaaehtoisten, tehdaspalokuntien jakuntien palolaitosten yhteydessä tapahtuvaa,vapaaehtoisuuteen perustuvaapelastustoimintaa. Vapaaehtoispalokunnatovat yhdistyksiä, jotka suorittavatpelastusalan tehtäviä. Osa henkilöstöstäsaa tehtävistä palkkakorvausta jaosa henkilöstöstä toimii harrastusmielessäilman palkkakorvausta. (Jaatinen2002). Toimintamuotoina ovat hälytysosastojentoiminta, palokuntanuorisotoiminta,palokuntanaistoiminta, tukiosastotoimintaja soittokuntatoiminta.Vapaaehtoispalokuntatoiminnantiedot saatiin SPEK:n tuottamasta tilastomateriaalista,toimintaa koskevistatutkimuksista, järjestölle tehdyn kyselynavulla sekä järjestön toimihenkilöidenhaastattelujen avulla. Vapaaehtoistenpalokuntien hälytysosastojen keskimääräisentyömäärän ja palokuntien määränperusteella laskettu hälytysosastojentuntimäärä oli runsaat 1,4 miljoonaatuntia vuonna 2009. (Toimintatilasto2009, Jaatinen 7.10.2010.) Toiminnanluonteeseen kuuluu myös varallaolo. Varallaolotuntienmäärä oli tutkimuksenmukaan vuonna 2001 noin 20 miljoonaatuntia vuodessa (Jaatinen 2002). Varallaolotuntienmäärää ei voi sellaisenaankäyttää vapaaehtoistyön työmääränäeikä myöskään tuntipalkan määrittelynperusteena. Varallaoloajasta korvataanyleensä keskimäärin 20–50 % tuntipalkasta.Varallaolotunnit on muutettu normaaleiksityötunneiksi olettamalla, ettäkorvaus olisi keskimäärin 30 % tuntipalkasta.Tällöin 3,3 varallaolotuntia vastaayhtä normaalia työtuntia eli varallaoloajastakolmasosa on laskettu mukaanvapaaehtoistyön työtuntimäärään jatuntikorvauksen hintaa määriteltäessä.Vapaaehtoistyön palkkauskustannustiedoton poimittu useasta eri lähteestä(Toimintatilastokysely 2001,Jaatinen 2002 ja Jaatinen 8.10.2010).Koska osa kustannuksista on aikaisemmiltavuosilta, ne on tältä osin muunnettuvuoden 2009 rahanarvoon järjestötoimialanansiotasoindeksin avulla.Vapaaehtoistyön palkkauskustannuksetkoostuvat kuntien ja maksamista korvauksistaja palokuntien omista korvauksistavapaaehtoispalokuntatoimintaan,hälytystoiminnan varallaolokorvauksistasekä keskus- ja piirijärjestötasonvapaaehtoistyöhön suuntaamasta rahallisestapanostuksesta. Laskennanperusteena oleviksi vapaaehtoistyönpalkkauskustannuksiksi muodostuu hälytystehtävienja varallaolon tuntimääräsekä indeksitarkistukset huomioon ottaenyhteensä 12,5 miljoonaa euroa sosiaalikuluineen.RegFin-mallin laskennassapelastustoimen verrokkitoimialanaon käytetty julkisen hallinnon toimialaa.Alla olevassa taulukossa on järjestön vapaaehtoistyönparametritiedot laskentaavarten.SPEK:n vapaaehtoispalokuntatoiminnantyömääräksi saatiin noin 7,4miljoonaa tuntia. Työstä maksetut palkkakorvauksetolivat noin 12,5 miljoonaaeuroa vuonna 2009 sisältäen myöspalkan sivukulut. Keskimääräiseksi tuntipalkaksisaadaan 1,68 euroa sosiaalikuluineen.Vapaaehtoistyön taloudellinenvolyymi on noin 24,6 miljoonaa euroa.Verrokkitoimialan palkansaajakorvaustenperusteella laskettu tuntipalkkaoli vuonna 2007 sosiaalikuluineen21,68 euroa/tunti. Määrä on 12,9 kertaakorkeampi kuin vapaaehtoispalokuntatoiminnankeskimääräinen tuntikorvausvuonna 2009. Liiton vapaaehtoistyönkansantaloudelliseksi arvoksi saamme95 %:n todennäköisyydellä 60–97miljoonaa euroa sisältäen kerroin<strong>vaikutukset</strong>.Keskiarvo on noin 79 miljoonaaeuroa. Tuloksen mukaan yhteiskunnalleaiheutuisi keskimäärin 79miljoonan euron suuruiset lisäkustannukset,mikäli julkinen sektori hoitaisivastaavat tehtävät. Vastaavasti yhteiskunnallesyntyy edellä mainitun suuruinensäästö, kun toiminta hoidetaanvapaaehtoistyön muodossa. Tulos kuvaajärjestön vapaaehtoispalokuntatyönkansantaloudellista vaikutusta. Toiminnankansantaloudellinen vaikutus onmerkittävä. Jos laskennassa otettaisiinhuomioon lisäksi pelastetun omaisuudenarvo, kansantaloludellinen vaikutusolisi huomattavasti korkeampi (Katajamäki2008).Taulukko 4.4. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vapaaehtoistyön parametritiedot.Suomen Pelastusalan KeskusjärjestöTyötunteja,milj. / vuosiPalkka, €/tuntiPalkkakust /vuosi, milj. €Vapaaehtoistyön volyymi,milj. €Vapaaehtoistyö 7,4 1,68 12,49 24,59TOL 2008: Julkinen hallintoTyötunteja,milj. / vuosiPalkka, €/tuntiPalkkojen suhdePalkansaajakorvaukset/vuosi, milj. €Palkkatyö 297,8 21,68 12,9 6 457Työn tuotos, milj. € 13 891


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN195. YHTEENVETOJärjestöjen vapaaehtoistyön kansantaloudellinenvaikutus on laskettu olettamassammetilanteessa, jossa julkinensektori hoitaisi vastaavat tehtävät. Vapaaehtoistyönkansantaloudellinen vaikutusmuodostuu toimintaan suunnatunrahallisen panostuksen ja tehdyntyömäärän aikaansaamana BKT:n nettomuutoksena,kun järjestöjen vapaaehtoistyökorvattaisiin julkisen sektorintoimesta suoritettavalla palkkatyöllä.Vapaaehtoistyön kansantaloudellisenvaikutuksen euromääräinen arvo onmallin tuottaman tuloksen ja alkuperäisentilanteen erotus. Tulokset kuvaavatyhteiskunnalle aiheutuvaa lisärasitusta,mikäli julkinen sektori hoitaisi vastaavattehtävät korkeammalla tuntihinnalla.Samalla ne kuvaavat järjestöjen vapaaehtoistyöntuottamaa yhteiskunnallistasäästöä, kun työ tapahtuu edelleenkinvapaaehtoistyön muodossa.Vapaaehtoistyön rahallinen arvo riippuuoleellisesti seuraavista tekijöistä:a) järjestöjen vapaaehtoistyöllemuodostuvasta keskimääräisestätuntihinnasta,b) järjestöjen vapaaehtoistyön arvostaverrattuna oman järjestötoimialantuotoksen arvoon,c) järjestöjen ja verrokkitoimialanvapaaehtoistyön palkkakorvaussuhteesta.Mitä korkeampi on vapaaehtoistyöntuntihinta, sitä korkeampi on toiminnantaloudellinen volyymi ja sitä korkeampion vapaaehtoistyön arvo suhteessaoman järjestötoimialan työn tuotokseen.Tämä nostaa vapaaehtoistyön rahallistaarvoa. Toisaalta, mitä suurempi onvapaaehtoistyön ja verrokkitoimialanpalkkakorvausten ero, sitä suurempi onvapaaehtoistyön arvo suhteessa verrokkitoimialanpalkkakorvausten tasoon.Tämä nostaa vapaaehtoistyön rahallistaarvoa. RegFin-mallissa lopputulos muodostuukaikkien näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.Saatujen tulosten perusteella onmielenkiintoista tarkastella myös järjestöjenvapaaehtoistyön yhteenlaskettuakansantaloudellista vaikutusta ja katsoa,millaiseksi muodostuu työn hinta yhtätyötuntia kohti. Seuraava taulukko onyhteenveto mainituista asioista.Vapaaehtoistyön työmääräksi muodostuuyhteensä runsaat 10,7 miljoonaatuntia laskettuna vuoden 2009 tilanteessa.Tämä vastaa runsaan 6 700 henkilötyövuodentyöpanosta, kun yhdenhenkilön vuotuiseksi työtuntimääräksilasketaan keskimäärin 1 600 tuntia. Vapaaehtoistyönkansantaloudellinen arvonousee keskimäärin noin 132 miljoonaaneuroon, mikä vastaa esimerkiksinoin 20 000 asukkaan kunnan käyttötalousmenojenloppusummaa. Vapaaehtoistyöntyötunneilla painotettu keskimääräinentuntihinta on 12,44 euroa.Vapaaehtoistyöstä järjestöille aiheutuneidenkustannusten työtunneilla painotettukeskiarvo yhtä työtuntia kohtion 1,93 euroa.Jos verrataan järjestöjen vapaaehtoistyönyhteenlaskettua kansantaloudellistaarvoa yhtä työtuntia kohdenvastaavaan alkuperäiseen arvoon yhtätyötuntia kohden, on ero keskimäärin6,5-kertainen. Tämä on tulkittavissa siten,että järjestöjen vapaaehtoistyöhönsijoitetulla yhdellä eurolla saadaan noinkuusinkertainen tuotos yhtä työtuntiakohti laskettuna. Tulos antaa hyvän kuvanvapaaehtoistyön kansantaloudellisestavaikutuksesta ja merkityksestä.Tulosten tulkinnassa on syytä ottaahuomioon, että saadut euromäärät eivätole tarkkoja. Vapaaehtoistyön tuntimäärätperustuivat eräiltä osin arvioon.Järjestöjen vastauksista ilmeni lisäksi,etteivät tuntimäärät sisältäneet välttämättäkaikkea vapaaehtoistyötä. (Petrell17.09.2010, Jaatinen 08.10.2010). Myösrahallisen panostuksen laskentaperiaatteetsaattoivat jossain määrin poiketatoisistaan eri järjestöissä. Vapaaehtoistyöntuntimäärä- ja kustannustiedotolivat myös eräiltä osin vuotta 2009 aiemmaltaajalta. Järjestöjä pyydettiinkinarvioimaan, mikä olisi vapaaehtoistyöntuntimäärä nimenomaan vuonna 2009.Saatujen arvioiden perusteella laskennassakäytettiin mainitulla tavalla tarkistettujatuntimääriä. Kustannustietojenosalta meneteltiin niin, että vuotta 2009aiemmalta ajalta olleet kustannuksetmuunnettiin vuoden 2009 rahanarvoon.Lisäksi parametrisoinnissa käytetyn tilastontunnusluvut julkisen sektorintuotannosta ja työllisyydestä olivat vuodelta2007, kun järjestöjen tunnusluvutolivat vuodelta 2009. Mainittujen syidenvuoksi olemme ilmoittaneet tuloksetluottamusvälinä. Tulokset kuvaavatmielestämme kuitenkin riittävällä tarkkuudellatutkimuksen kohteena olevienjärjestöjen vapaaehtoistyön rahallistaarvoa.Tätä tutkimusta varten järjestöt ovatitse määritelleet ja laskeneet sekä vapaaehtoistyöntyömäärän että toimintaansuunnatun rahallisen panostuksen kokonaismäärän.Järjestökohtaisten tulostenkannalta olisi hyvä, että vapaaehtoistyöntuntimäärä ja siihen suunnatturahallinen panostus olisi laskettu yhtenäiselläperiaatteella. Järjestöjen vapaaehtoistyönmuotojen erilaisuus, työmääränja kustannusten tilastoinnin jaseurannan puutteellisuus vaikuttavatsiihen, että yhtenäistä laskentaperustettaei ole helppo muodostaa. Arvioimme,että laskentapohjan eroilla on tässä tapa-Taulukko 5.1.Järjestöjen vapaaehtoistoistyön kansantaloudellinen arvo yhteensä ja yhtä työtuntia kohti.JärjestöVapaaehtoistyöntuntimäärä/vuosiVapaaehtoistyön arvo,milj. €VE-työn arvo,€/tuntiVE-työn alkup.arvo, €/tuntiTuotos, €/tunti /panos, €/tuntiMLL 916 672 9,5 - 15,0 13,31 1,55 8,6SPR 2 064 415 27,7 - 45,0 17,63 2,94 6,04 H 320 000 3,3 - 5,5 13,75 2,13 6,5SPEK 7 418 853 60,2 - 97,4 10,84 1,68 6,4Yht/ pain. keskiarvo 10 719 940 100,7 - 162,9 12,44 1,93 6,5


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN20uksessa lähinnä marginaalinen vaikutustuloksiin.Tutkimustulokset osoittavat neljänjärjestön vapaaehtoistyön kansantaloudellisenvaikutuksen. Tulokset on yleistettävissämyös muiden järjestöjen vastaavaantoimintaan, koska ne perustuvattehdyn työn määrään ja siihen suunnattuunrahalliseen panostukseen. Kunnämä tekijät selvitetään, vapaaehtoistyönkansantaloudellinen vaikutus onlaskettavissa minkä tahansa järjestönosalta.Vapaaehtoistyön roolin arvioidaanyhä korostuvan tulevaisuudessa. Tämäkäy ilmi juuri valmistuneesta tutkimuksesta,joka käsitteli kolmatta sektoria jajulkista valtaa. Kuntajohdolle suoritetunkyselyn mukaan jopa noin 80 % vastaajistaarvioi, että palvelutarpeen kasvustaselvitään tulevaisuudessa vain lisäämällävapaaehtoistyön ja omaisten vastuutapalveluista. Toisaalta palvelujen tuottamiseenvapaaehtoistyönä ei kuitenkaanuskota (Pihlaja 2010). Vastaukset kuvaavatmäärättyä ristiriitaa vapaaehtoistyönmahdollisuuksien ja käytännön todellisuudenvälillä. Joka tapauksessavapaaehtoistyö on edelleen kolmannensektorin järjestötyön kulmakivi, jolla onpaljon annettavaa myös julkisten palvelujenkehittämisessä.6. LOPUKSIVapaaehtoistyön tutkimus on ajankohtainenaihe. Julkisten palvelujen rahoituksenhaasteissa kysytään yhäenemmän järjestötoiminnan ja myös vapaaehtoistyönapua. Vapaaehtoistyönrahallisen arvon ja kansantaloudellisenvaikutuksen tutkiminen edellyttäätäsmällistä tietoa työn määrästä, siihenosallistuvien ihmisten määrästä ja toiminnankustannuksista. Suomalainenkansalaisjärjestötoiminta pohjautuu pitkälleitsenäisten paikallisten yhdistystenja organisaatioiden toimintaan. Järjestöjenvaltakunnallinen organisaatio koostuutavallisesti paikallistason, piiritasonja keskusjärjestötason organisaatioista,jotka toimivat itsenäisesti. Tämä tuli hyvinesiin myös tämän tutkimuksen tiedonkeruunyhteydessä. Vapaaehtoistyötapahtuu käytännössä kuitenkin ainapääosin paikallistasolla.Järjestöjen eri tason organisaatioidenitsenäinen ja vapaaehtoinen luonnenäkyy muun muassa siten, että toiminnantalous on yleensä järjestetty kolmenitsenäisen tason talouksiksi. Tämä tarkoittaa,ettei järjestöillä yleensä ole kokojärjestöorganisaatiota kattavaa yhtenäistätaloussuunnitelmaa tai talousarviotaeikä myöskään tilinpäätöstä. Paikallis-,piiri- ja keskusjärjestöt ovat siten kukinomia talousyksiköitä. Tällainen on tilannejokaisen tämän tutkimuksen kohteenaolevan järjestön kohdalla.Vapaaehtoistyön luonteeseen ei välttämättäkuulu systemaattinen tilastointija seuranta. Osaltaan tästä johtuu, etteivapaaehtoistyön määrästä ja rahallisestamerkityksestä yhteiskunnalle ole olemassatarkkaa tietoa. Vapaaehtoistyötäkoskevan tutkimuksen kannalta olisierittäin tärkeää, että järjestöillä olisi olemassasystemaattiset vapaaehtoistyönja talouden tilastointi- ja seurantajärjestelmät,joiden tiedot kattaisivat järjestöjenkoko toimintakentän ja olisivat myöstutkijoiden saatavissa ja käytettävissä.Koko järjestökentän kattavien toiminta-ja taloustietojen saatavuus palveleemyös järjestöjen omia etuja, kun halutaantutkia ja arvioida vapaaehtoistyönmerkitystä yhteiskunnassa. Tätä tietoatarvitaan vapaaehtoistyön arvon esillenostamiseksi julkisuudessa ja esimerkiksimyös sen yhteiskunnalta saamanrahoituksen oikeudenmukaisuuden arvioinnissa.


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN21LÄHTEETHaastattelut ja keskustelut:Suomen Pelastusalan KeskusjärjestöPalokuntajohtaja Petri Jaatinen, 23.6.2010 ja 7.10.2010Erikoistutkija Teija Mankkinen, 23.06.2010Suomen Punainen RistiHallintojohtaja Tapani Väisänen, 1.7.2010Projektipäällikkö Marita Salo, 7.10.2010Toiminnanjohtaja Pekka Annala, 9.8.2010Mannerheimin LastensuojeluliittoJärjestöpäällikkö Milla Kalliomaa 1.7.2010 ja 7.10.2010Koordinaattori Katariina Suomu 1.7.2010Suomen 4H-liittoToimitusjohtaja Seppo Hassinen, 1.7.2010Hallintojohtaja Reijo Petrell, 7.10.2010Järjestöjen dokumentit:Mannerheimin Lastensuojeluliitto:Vastaus sähköpostikyselyyn 2.9.2010Vuosikertomus 2009www.mll.<strong>fi</strong>Suomen Punainen Risti:Vastaus sähköpostikyselyyn 7.9.2010Vastaus sähköpostikyselyyn 20.09.2010, Länsi-Suomen PiiriVuosikertomus 2009Toimintatilasto 2009Länsi-Suomen Piiri, vuosikertomus 2009Laki Suomen Punaisesta Rististä (238/2000). Annettu 25.2.2000Tasavallan Presidentin asetus Suomen Punaisesta Rististä (811/20059. Annettu 14.10.2005www.redcross.<strong>fi</strong>Suomen 4H-liitto:Vastaus sähköpostikyselyyn 17.9.2010Vuosikertomus 20094H-nuorisotyö 2008-2010. Strategia-asiakirja4H-toiminnan tilastot 2009/2.3.2010www.4h.<strong>fi</strong>Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö:Vuosikertomus 2009Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011–2015Spektaakkeli 1/2010. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ajankohtaistiedotTunnuslukuja vapaaehtoisesta palokunnasta 10.4.2000www.spek.<strong>fi</strong>


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN22Väliraportointi ja järjestöjen palautteetVäliraportointitilaisuus Helsingissä Radisson Blu Royal hotellissa 10.12.2010.Raportointiseminaari Helsingissä Radisson Blu Royal hotellissa 12.01.2011.Kirjallisuus:Jaatinen Petri, Vapaaehtoisen palokuntatoimen taloudellinen merkitys. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, järjestöPD III. Tampere 2002.Jäntti Mika - Jaatinen Petri - Horelli Ilkka, Vapaaehtoispalokuntien jäsenmäärän lisääminen -projekti. 1. vaiheen loppuraportti31.12.2008. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 2008.Katajamäki Juhani, Vapaaehtoinen palokuntaliike kansakuntaa rakentamassa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. <strong>Helsinki</strong>2008.Pihlaja Ritva, Kolmas sektori ja julkinen valta. Kunnallisalan Kehittämissäätiö. Vammala 2010.Rutherford Thomas F. and Törmä Hannu (2010). Ef<strong>fi</strong>ciency of Fiscal Measures in Preventing Out Migration from North-Finland.Regional Studies, Vol. 44, No 4, 465 - 475. www.helsinki.<strong>fi</strong>/ruralia/ > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > ArtikkelitSuominen Petteri, Arvon mekin ansaitsemme. Tutkimus vapaaehtoispalokuntien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja merkittävyydestä.Tampere 2002.Törmä Hannu (2008). Do Small Towns Development Projects Matter, and Can CGE Help? Journal of Spatial Economic AnalysisVol. 3, No. 2, June. www.helsinki.<strong>fi</strong>/ruralia/ > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Artikkelit.Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Kansalaisjärjestöteemaryhmä. Tiedote 18.11.2010.VIVA. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminnan arvon ja kulujen arviointi 2004. Suomen Punainen Risti.The Study on Volunteering in the European Union. Educational, Audiovisual & Culture Executive Agency (EAC-EA). DirectorateGeneral Education and Culture (DG EAC). Final Report submitted by GHK. 17 February 2010.Tilastot:Tilastokeskus: Kansantalouden ja aluetilinpito. Tuotanto ja työllisyys maakunnittain 1975-2007Tilastokeskus: Käsitteet ja määritelmätEuroopan tilinpitojärjestelmä (EKT 1995)Tilastokeskuksen toimialaluokitus (TOL 2008)


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN23REGFIN-LASKENTAMETODI LIITE 1Laskettavat yleisen tasapainon (CGE) simulointimallitovat paras tapa arvioidaerilaisten muutosten aluetaloudellisiavaikutuksia. Niiden keskeinen periaateon, että aluetaloudessa ”kaikki vaikuttaakaikkeen”. Ruralia-instituutissa kehitetytRegFin-mallit kuvaavat aluetaloudenriippuvuussuhteita kattavasti ja sopivatjoustavuutensa takia moninaisiin tutkimustehtäviin.RegFin on CGE-malli, EI siis panostuotos-malli.CGE-mallit kehitettiin täydentämäänpanos-tuotos-malleja ja ottamaanmm. käyttäytymisrelaatioidenepälineaarisuus, talouden resurssirajoitteet,julkinen talous ja ulkomaankauppahuomioon. CGE-mallien simulointituloksetsisältävät muutoksensuoran- ja epäsuoran vaikutuksenlisäksi <strong>vaikutukset</strong>, jotka syntyvätprosessin edetessä tuloihin jakulutukseen asti. Näitä ei kuitenkaanerotella, vaan esitetään vainkokonaisvaikutus. CGE-perinneei halua sekoittua vanhempaanmallinnukseen, joissa suorien jaepäsuorien vaikutusten erotteluon tavanomaista. Kutsumme jatkossaepäsuoria ja tulo- sekä kulutusvaikutuksiakerroinvaikutuksiksi.CGE-mallina RegFin on sopeutuvienhintojen malli. Periaatteena on, ettäjoustavat hinnat tasapainottavat taloudenmuutoksen jälkeen. Tuotannontekijöidenja hyödykkeiden hintoja ei yleensärajoiteta koska ne ovat sopeutumisenmoottoreita. Eräissä tapauksissa työ- japääomamarkkinoiden tasapainottumistakuvattaessa voidaan rajoittaa tuotannontekijöidenhintojen tai määrien sopeutumista.Tällöin on usein kyse siitäsuoritetaanko simuloinnit lyhyelle vaipitkälle tähtäimelle.RegFin-malleissa käytettävissä olevientulojen käsite sisältää sekä pääomaettäpalkkatulot, joista on vähennettyvaltion ja kunnan tuloverot ja lisätty vastaavattulonsiirrot. Palkkatulojen oletetaanjäävän omalle alueelle, joka ontilastojen valossa oikea oletus. Pääomatulojenalueellisen kohtaannon tilastointiaollaan kuitenkin vasta kehittämässäTilastokeskuksessa. On selvää, että suurinosa pääomatuloista investoidaan taikulutetaan oman alueen ulkopuolella.Tilastojen puuttuessa malli olettaa, ettäpääomatuloista jää omalle alueelle kansallisenBKT-osuuden mukainen osa. Simuloinnissatämä osuus voi laskea, pysyäennallaan tai kasvaa muutoksenvaikutuksista riippuen.Yleisen tasapainon analyysin perusteeton esitetty Ruralia-instituutin julkaisuissaTörmä ja Zawalinska (2007a,b). Lisäksi mallia on kuvattu seikkaperäisestiseuraavissa lähteissä: Törmä(2008) sekä Rutherford ja Törmä(2010). Mallin ohjelmointitekninen kuvauson julkaisussa Kinnunen (2007).RegFin-aluemallin rakenne ja toimintayli ajan kattavissa dynaamisissatutkimustehtävissä on kuvattu edellämainitussa julkaisussa. Lisää tietoa Reg-Fin-malleista ja aiemmista tutkimuksistaraportteineen saa osoitteesta: www.helsinki.<strong>fi</strong>/ruralia/ > Asiantuntijapalvelut> RegFin-mallit.MALLINNUKSEN TIETOJENKERUUMENETELMÄTMaakuntatasolla käytämme tietojen keruumenetelmänäCGE-mallien yleistäSAM (Social Accounting Matrix, sosiaalitilinpito-matriisi)-lähestymistapaa.SAM kuvaa alueen toimijoiden (yrittäjät,kuluttajat, kunnat ja valtio) välisettaloustoimet rahamääräisinä. Tilastokeskustuottaa maakuntatasollatarvittavan aineiston osana kansan- jaaluetalouden tilinpitoa. RegFinDyn-skenaarioissatietyn hankkeen investointi jatoiminta parametrisoidaan maakuntatasonmuutoksena. Seutukuntatason tuloksetsaadaan ns. top-down-tekniikalla(Dixon, Rimmer and Tsigas, 2007), jossatoimialat jaetaan alueellisiin ja paikallisiin.Skenaariolla tarkoitetaan tiettyihintaustaoletuksiin perustuvaa laskelmaa,joka suoritetaan talousteorian mukaisellasimulointimallilla. Parametrisointion tutkittavan taloudellisen muutoksenarvon laskemista, joka liittyy käytettyihintaustaoletuksiin. Skenaariot ja niidenparametrisointi hyödyntävät Tilastokeskuksenvirallisia tilinpitoaineistojasekä sovelluksen mukaisia erikseen kerättäviätietoja.Alkutuotannon ja teolliset toimialatmääritellään alueellisiksi koska netyypillisesti myyvät tuotteitaan omaanmaakuntaan tai sen rajojen ulkopuolelle.Tietyt palvelualat, kuten asuntojenomistus ja julkinen hallinto määritelläänpääosin paikalliseksi sillä ne tyydyttävätlähinnä paikallista kysyntää. Palvelujatarjotaan kuitenkin myös paikallisenalueen, kuten seutukunnan ulkopuolelle,joten osuudet voivat jakautua tarkoituksenmukaisellatavalla. Esimerkiksiterveyspalveluissa voidaan ajatella, että70 % toiminnasta on paikallista ja 30% alueellista. Toinen tarvittava tieto onseutukuntia koskevat tuotannon ja työtulojenjakaumat. Näitä käytetään topdown-tekniikassapainoina laskettaessaseutukunnallisia tuloksia.


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN24RegFin –simulointimallit -> ”kaikki vaikuttaakaikkeen”hyödykemarkkinatyksityinen jajulkinen kulutustavaroiden japalveluiden tuotantoyksityiset jajulkiset investoinnitkotimaan kauppatasaphintatarjontayleinentasapainonettomuuttoliike,työttömyys jaräätälöinti sovellukseenulkomaan kauppatyö- ja pääomapanoksettuotannontekijämarkkinattasap määräkysyntäkuntien ja valtionbudjetit, verotus,tulonsiirrot ja tuettoimiala- ja aluedimensiotstaattinen taidynaaminenanalyysi sovelluksenmukaan2010, 2011 … 2015 … 2020 …aikadimensioREGFIN-SIMULOINTIMALLIT


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN25TILASTOKESKUS LIITE 2TOIMIALALUOKITUS 2008 (KÄYTÖSSÄ VUODESTA 2009 ALKAEN)A Maatalous, metsätalous ja kalatalous (01-03)B Kaivostoiminta ja louhinta (05-09)C Teollisuus (10-33)D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (35)E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (36-39)F Rakentaminen (41-43)G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (45-47)H Kuljetus ja varastointi (49-53)I Majoitus- ja ravitsemistoiminta (55-56)J Informaatio ja viestintä (58-63)K Rahoitus- ja vakuutustoiminta (64-66)L Kiinteistöalan toiminta (68)M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (69-75)N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (77-82)O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus (84)P Koulutus (85)Q Terveys- ja sosiaalipalvelut (86-88)R Taiteet, viihde ja virkistys (90-93)S Muu palvelutoiminta (94-96)TKotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksiomaan käyttöön(97-98)U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta (99)X Toimiala tuntematon (00)


VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSETJUHANI LAASANEN26LUETTELO SPR:N LIITE 3VAPAAEHTOISTEHTÄVISTÄKotimaan avun yhdyshenkilöValmiustoiminnan yhdyshenkilöPelastuspalvelun vapaaehtoinenEnsiapuryhmänjohtajaEnsiapupromoEnsiapupäivystysyhdyshenkilöEnsiapupäivystäjäEnsivastepäivystäjäEnsivastekouluttajaRinnepäivystäjäRinneyhdyshenkilöEnsiapuryhmän jäsenEnsiavun vapaaehtoinenEnsihuollon kouluttajaEnsihuoltoryhmän jäsenValmiuspromoEnsihuoltoryhmän johtajaEnsihuollon vapaaehtoinenHenkisen tuen kouluttajaHenkisen tuen ryhmän jäsenHenkisen tuen ryhmänjohtajaHenkisen tuen vapaaehtoinenTerveys- ja hyvinvointipromoOmaishoitajatoiminnan yhdyshenkilöSosiaalipalvelukouluttajaYstävätoiminnan vapaaehtoinenKeräysjohtajaKerääjäPakolaisten ensivaiheen vastaanotonvapaaehtoinenSäilöönottotoiminnan vapaaehtoinenAsumisaputoiminnan vapaaehtoinenLeiri- ja retkivapaaehtoinenKielikerhon vetäjäKielikerhon vapaaehtoinenLäksykerhon vetäjäLäksykerhon vapaaehtoinenKansainvälisten klubien vapaaehtoinenMonikulttuurisuustoiminnan yhteyshenkilöHumanitaarisen oikeuden vapaaehtoinenVeripalvelun yhdyshenkilöVapaaehtoinenKonttipromoPLUS-pisteen vapaaehtoinenPuhelinpäivystäjätHIV/AIDS –festarivapaaehtoinenHIV/AIDS –kouluttajaTerveyspisteen vetäjäTerveyspisteen vapaaehtoinenPäihdeneuvojaVarPU-vapaaehtoinenPäihdetyön kouluttajaPäihdetyön festarivapaaehtoinenYstäväTulijan ystäväVankilavierailijaLaitosvapaaehtoinenSaattajaMaahanmuuttajan ystäväMielenterveyskuntoutujan ystäväSosiaalipalvelupromoYstävävälittäjäSeniorikerhon vetäjäVertaisryhmän vetäjäSosiaalipalvelutoiminnan yhdyshenkilöOmaishoitajan tukihenkilöOmaishoitajaryhmän vetäjäMonikulttuurisuustoiminnan vapaaehtoinenMonikulttuurisuustoiminnan promoKouluyhteistyön yhdyshenkilöNuorisokouluttajaNuorisopromoReddie Kids -ohjaajaReddie Kids -kerholainenNuorisodelegaattiNuorisoryhmän jäsenNuorisotoiminnan yhdyshenkilöToimikunnan jäsenLeiriohjaajaLeirivastaavaNuorisotoiminnan vapaaehtoinenHumanitaarisen oikeuden kouluttajaHumanitaarisen oikeuden promoTiedottajaTilintarkastajaVaratilintarkastajaKouluyhteistyön yhdyshenkilö

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!