Perjantai 2.3.2012 - Etusivu

Perjantai 2.3.2012 - Etusivu Perjantai 2.3.2012 - Etusivu

uusirovaniemi.sitepaper.fi
from uusirovaniemi.sitepaper.fi More from this publisher
11.07.2015 Views

8 |LukijatUusi Rovaniemi perjantaina 2.3.2012Lukiokoulutus ei ole lähikoulupalvelua, vaanammattikoulutukseen rinnastettava koulupalvelu.Lukijat ..........................................................................................................................................................Muurolan lukio ikuisuuskysymysRovaniemellä, näinkö on?● Rovaniemeläiset ja lappilaisetovat ihmetelleet Muurolan lukioonliittyvää päätöksentekoa jasiihen liittyvää uutisointia vuosienajan. Miksi?Rovaniemen yhdistymissopimustasorvatessa entisen maalaiskunnanpäätöksentekijät tiesivätMuurolan lukion oppilasmäärienalenemisen tulevaisuudessaja siihen liittyvät kustannusrakenteet.Niin taisivat tietäämyös kaupungin päättäjätkin,kun yhdistymissopimukseenerikseen kirjattiin Muurolanlukion säilyttäminen viidenvuoden siirtymisajan vuoteen2010 saakka.Oppilaat ovat vähentyneetsen jälkeen vuosi vuodelta ja viimesyksynä Ala-Kemijoen alueeltailmoittautui Muurolaankuusi oppilasta.Onko oikein ja kohtuullista muitaA oppilaita kohtaan, että heiltä vähennetäänopetusresursseja yhden yksikönylisuurien kustannuksien vuoksi?Lukiokoulutus käynnistyi vieläviime syksynä, kun oppilaitasijoitettiin Muurolan lukioonyhden ryhmän eli 20 oppilaanverran, joista tällä hetkellä vieläjatkaa tietojeni mukaan noinpuolet.Lukiopalveluiden kustannuksetovat yli kaksinkertaiset muihinlukioihin verrattuna. Tämäon johtanut ja johtamassa enenevässämäärin tuntikehyksen jakurssitarjonnan vähenemiseenLyskan ja Ounasvaaran lukioissa.Päättäjien on hyvä kysyä itseltäänja rovaniemeläisten toisiltaan,onko oikeudenmukaistaja kohtuullista muita lukiopalveluidenkäyttäjiä kohtaan, ettäMuurolassa järjestetään lukiokoulutustanäillä oppilasennusteillaja -halukkuudella, jotkaovat tiedossa.Onko oikein ja kohtuullistamuita oppilaita kohtaan, ettäheiltä vähennetään opetusresurssejayhden yksikön ylisuurienkustannuksien vuoksi?Tämän vuoksi niin koulutuslautakuntakuin myös kaupunginhallitusovat äänestyspäätöksinasettuneet lukiokoulutuksen sisällönosalta oppilaiden puolelle.Vaihtoehtona on seinien säilyttäminenyli kaksinkertaisillakustannuksilla ja karsia opetuksensisältöä muualta!Lukiokoulutus ei ole lähikoulupalveluavaan ammattikoulutukseenrinnastettava koulupalvelu.Päätöksenteossa tulee tunnistaaja tunnustaa olemassaolevatja erityisesti tulevat tosiasiat,tässä tapauksessa lukiopalvelutja siihen liittyvät alueellisetväestöpohjan muutokset.Koulutuslautakunnan ti 21.2.(äänestys 5-3) ja kaupunginhallituksenma 27.2. (8-7) päätöksistäolla aloittamatta epärealisestikahdella (60) oppilasryhmälläMuurolassa, on noussut kovaelämöinti. Tämä elämöinti johtuujoidenkin valtahegemonianedustajien (kesk-vas) loukkaantumisestaja vain heidän oikeutuksestaanmääritellä mm. lukiokoulutuksenjärjestäminenRovaniemellä.Valitettavaa on, että nuoriaJussi Leinonen● MUUROLAN LUKIO. Rovaniemen kaupunki tiedotti keskiviikkona, että nuoret voivat edelleenhakea yhteishaussa Muurolan lukioon, sillä sillä kaupungilla ei ole olemassa lainvoimaista päätöstäsiitä, ettei koulussa aloita ensi syksynä yhtään uutta opetusryhmää.yritetään höpläyttää erilaisillalupauksilla ”parempaan” lukiokoulutukseenMuurolassa.Muurolan lukiossa on annettuasiatuntevaa ja ammattitaitoistaopetusta vuosikymmenien ajan.Olkaamme siitä ylpeitä ja iloisia.Valitettavasti ajat, oppilasmäärätja opetuksen sisältöön liittyväthaasteet tulee huomioida päätöksenteossa.Meidän täytyy tulevaisuudessaantaa rovaniemeläisille nuorilleparhaat edellytykset myöslukiokoulutuksen osalta ja järjestääne taloudellisesti mahdollisimmanjärkevällä tavalla Rovaniemellä.Juhani Juuruspolvikaupunginhallituksen jäsenkaupunginvaltuutettu (kok)ProtestiMuurolan lukionlakkauttamistavastaan● Lapin kansassa (21.2.2012) uutisoitiin, että ensi lukuvuonnaMuurolan lukioon ei otettaisi yhtäkään uuttaopiskelijaryhmää. Jo viime syksynä lukiota uhattiin lakkauttamisella.Kuitenkin keskiviikkona 22.2. uutisoitiin,että Muurolan lukio onkin mukana vuoden 2012 yhteishaussaja tarjolla on 52 uutta opiskelupaikkaa.Meitä ihmetyttää se, miksi asiasta uutisoitiin viikkoaennen yhteishaun alkamista ja kun lopullinen päätöslukion lakkauttamisesta ei ollut edes varmaa. Asiaapahensi entisestään uutinen 27. helmikuuta, jossa Rovaniemenkaupunginhallitus lopullisesti päätti Muurolanlukion lopettamisesta. Miksi näin toimittiin ja vieläpäkesken yhteishaun?Vuonna 2006, kun maalaiskunta ja kaupunki yhdistyivät,luvattiin, että syrjäseutujen palveluja pyritään parantamaan.Lisäksi sopimuksessa oli mainittu, että lukiotapyritään kehittämään vuosina 2006-2010.Mielestämmetämä lupausei ole toteutunut,vaanmaalaiskunnanrahat katosivatkuinA MeneeköhänMuurolan lukionlakkauttamisessasäästetyt rahat keskuskentänlämmitykseenja Lyseonpuistonhurjaan vuokraan?tuhka tuuleen.MeneeköhänMuurolanlukionlakkauttamisessasäästetytrahat keskuskentän lämmitykseen ja Lyseonpuistonhurjaan vuokraan?On myös mielestämme erittäin ihmeellistä, että keskustassaon lähekkäin kaksi suurta lukiota, jonne raahataanoppilaat 60 kilometrin päästä. Meidän mielestämmepäättäjien ei pitäisi vain yrittää lakkauttaa lukiota,vaan keskittyä sen kehittämiseen eteenpäin. Lisäksiuutisointi sattui mielestämme todella väärään ajankohtaan,ja oli mielestämme todella törkeää päättää tällaisiaasioita juuri yhteishaun alla. Se on väärin lukion opettajia,opiskelijoita ja sinne hakeneita kohtaan.Mikäli päätös kuitenkin on, että kaikki Muurolan lukiolaisetja sinne hakeneet siirretään ensi syksynä keskustaan,on mielestämme täysin oikeutettua vaatia, ettäkaupunki järjestää kuljetukset kaikille asuinpaikkaankatsomatta ja samalla laskevat seutulippujen hintoja. SenRovaniemen kaupunki ja päättäjät ovat velkaa meillekoulunsa menettäneille.Muurolan peruskoulun 9. luokkalaiset Katariina H.,Suvi T., Krista T. ja Mirjami Y.Muurolan lukio ja ammattilukio yhteistyöhön?● Kuluneiden viikkojen aikana Muurolan lukiossaon jännitetty koulutuslautakunnan päätöstä– ja pettymyshän sieltä tuli. Sitten katseetkäännettiin kaupunginhallituksen puoleen, harmillisestiuuteen pettymykseen. Molempienpäätösten mukaan lukiossamme ei aloittaisiensi syksynä yhtään uutta ryhmää.Toisin voi kuitenkin käydä, koska Muurolanlukio on joka tapauksessa mukana yhteishaussa,eikä kumpikaan edellä mainituista päätöksistäole tällä hetkellä lainvoimaisia. Yhteishakuunvaikuttaminen jälkikäteen yhden kaupunginosalta on varmasti vaikeaa – ellei jopamahdotonta, koska se on valtakunnallinen. Käsityksenimukaan kaupunginhallituksella oli tämätiedossa. Voidaankin kysyä, että miksi tämäasia piti nostaa esille nyt, yhteishaun alla, kunkoulutuslautakunnan oli tarkoitus päättää siitäjo joulukuussa.Yksi tärkeä asia, jokaA pitää tehdä selväksion, että Muurolan lukioonei ole ”pakotettu” ikinäketään. Jokainen opiskelija,joka tällä hetkellä lukiossammeon, on sen valinnut.Lapin Kansan nettisivujen keskusteluja ja muutenkinLapin Kansaa sekä muuta mediaa seuranneenaolen huomannut, että muutama pääasiaon nostettu esiin väärällä tavalla tai täysinvaiettu.Yksi tärkeä asia, joka pitää tehdä selväksi on,että Muurolan lukioon ei ole ”pakotettu” ikinäketään. Jokainen opiskelija, joka tällä hetkellälukiossamme on, on sen valinnut - oli valintasitten ensimmäinen, toinen, kolmas jne. Vastentahtoisestihanlukiota ei tarvitse käydä, koskase on vapaaehtoinen (josta minullekin useaanotteeseen mainittiin, lukion aloittaessani, yhdenopettajan osalta). Nämäkin kuljetusoppilaat(joiden matka kuvataan vähintään helvetilliseksi)haluavat joka aamu saapua lukioomme.Muurolan lukio ei siis ole vain meidän muurolalaistenasia, eikä sitä tosiaankaan vain muurolalaisilleole tarkoitettu.Sitten on kysymyksen aika. Mitä ihmettä tyhjilleenjäävälle rakennukselle tehdään? Huhujatyhjän tilan uudesta käyttötarkoituksesta onollut. Olisivatko esimerkiksi Alakorkalon alaasteenoppilaiden vanhemmat laittamaan lapsensaMuurolaan?Harmillisen vähän on myös meidän opiskelijoidenkylmien kappalehintojen syitä eritelty.Onhan kaikille selvää, että siirryimme uuteentilaan yhteiskoulun perustamisen mahdollistamiseksi,ja sen seurauksena rakennuksenvuokra nousi n. 120 000 eurosta 220 000 euroon.Olisikohan tällä jotain osuutta opiskelijoidenhinnoitteluun?Olemme keskustelleet rehtorimme ja opiskelijoidenkeskuudessa kehittämisideasta, jokaon, että osa ammattilukion opiskelijoista suorittaalukio-opintonsa Muurolan lukiossa. Tällöinlukiotilamme saataisiin tehokkaampaan käyttöönja lisääntyneet opiskelijamäärät takaisivatvalinnanvapauden kurssien suhteen. Mitäänperusteita idean torppaamiselle en keksi.Olisikohan ammattilukion ja Muurolan yhteistyössäse pitkään peräänkuulutettu kauaskantoinenratkaisu?Yksi monien puolesta,Sami MäättäMuurolan lukion opiskelijaMuurola

Uusi Rovaniemi perjantaina 2.3.2012 | 9Uutiset KoulutusAion opiskella Suomessa sosiaalityön tohtoriksija työskennellä sen jälkeen Iranissa.Mikä?Vertailevansosiaalityönmaisteriohjelma● Englanninkielinen maisteriohjelmakestää kaksivuotta.● Toteutetaan yhteistyössäLapin yliopiston ja venäläisenNarfun yliopistonkanssa● Barents Cross BorderUniversity -verkostossa.● ENSIMMÄINEN TALVI. Niloufar Kalvakhi, Jasim Sarker, Nabeela Hasan ja Shiva Mani Risal muuttivat Rovaniemelle opiskelemaan vertailevaa sosiaalityötä.Aasiasta napapiirille oppimaanLapin yliopiston vertailevan sosiaalityön maisteriohjelma kiinnostaa ulkomaillaVeera VasaraKoulutus● Lapin yliopiston vertailevan sosiaalityönmaisteriohjelmassa aloitti syksyllä jo toinenvuosikurssillinen opiskelijoita. Kaksivuotinenkoulutusohjelma on harvinaisen kansainvälinen.Tämän vuosikurssin opiskelijat tulevatBangladeshista, Espanjasta, Iranista, Nepalista,Pakistanista ja Venäjältä.”Sosiaalityö on monissa maissa lastenkengissäverrattuna Suomeen, joten täkäläinen koulutuskiinnostaa maailmalla”, kertoo professoriTarja Orjasniemi.Professorin mukaan maisteriohjelman opiskelijatovat erittäin päämäärätietoisia. Monelleheistä maisteriohjelma on väylä tohtoriopintoihin.Myös opetus on kansainvälistä, osa siitä toteutetaanLapin yliopistossa, osa Narfun yliopistossaVenäjän Arkangelissa. Opiskelukielion englanti.Koulutukseen kuuluu myös käytännön oppimistaalan työpaikassa. Englanninkielisenharjoittelupaikan lisäksi moni opiskelijoista etsiiosa-aikatyötä. Ulkomaalaisina he eivät saaopintotukea.Ensimmäiset vertailevan sosiaalityön maisteritvalmistuvat keväällä. Yksi valmistuvistagraduista käsittelee nuorten miesten kotoutumistaRovaniemelle.”Yhteisen kielen ja maahanmuuttajuudenkautta opiskelija pääsee hyvinkin lähelle tutkimuskohdetta”,Orjasniemi sanoo.Shiva Mani RisalNepal● ”Haluan saada vertailevaa näkökulmaa sosiaalityöhön.Se on mahdollisuus oppia uutta.Tavoitteenani on jatkaa tohtorintutkintoon jatyöskennellä kotimaassani sosiaalityöntekijänä.Kun saavuin syksyllä Rovaniemelle ei ollutvielä kovin kylmä. Mutta pian päivät alkoivatlyhentyä ja sää kylmetä. Keskitalven pimeys oliminulle outoa, pimeää oli aamulla yliopistollemennessä ja iltapäivällä sieltä lähtiessä. Mietinonko täällä päivää ollenkaan.Sosiaalisesti Suomi poikkeaa kotimaastanitodella paljon. Täällä naapurit eivät jutteletoisilleen, eikä tutuillekaan sanota välttämättäkuin moi. Siihen pitää vain tottua. Täällä onkuitenkin hyvin turvallista, verrattuna Nepaliintai vaikkapa Englantiin. Jopa poliisit ovattäällä avuliaita.Menin hiljattain naimisiin ja minulla on puolentoistavuoden ikäinen tytär. Vaimoni jäi pitämäänhuolta vanhemmistani. Se on velvollisuutemme,sillä olen perheen ainoa poika. Ilmanvanhempieni taloudellista tukea en olisi täällä.Toivon, että löydän Rovaniemeltä kesätöitä,jotta voisin käydä perheeni luona. Matkatmaksavat noin tuhat euroa. Tällä hetkellä teentöitä lehdenjakajana. Käytännön opiskelujaksonteen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa.”Täällä naapurit eivätA juttele toisilleen, eikätutuillekaan sanota välttämättäkuin moi. Siihenpitää vain tottua.Jasim SarkerBangladesh● ”Valmistuin viisi vuotta sitten sosiaalityönmaisteriksi Dhagan yliopistosta. Sen jälkeenolen työskennellyt toimittajana sanomalehdissä.Vaikka menestyin toimittajana, mietin välillä,että minun pitäisi lopettaa ja työskennellä mieluumminesimerkiksi YK:n kehitysohjelmassa.Euroopassa yhteiskuntajärjestelmä ja ympäristöovat erilaisia kuin meillä. Sosiaaliturva ontäällä on melko edistynyt. Suomesta tiesin ennaltaesimerkiksi sen, että lehdistönvapaus onsuurempi kuin Bangladeshissa ja korruptio vähäistä.Kotimaani ei ole täällä kovin tunnettu,Norjassa ja Ruotsissa asuu jonkin verran bangladeshilaisia,Suomessa vähemmän.Lähtiessäni Dhagassa oli noin 33 astetta lämmintä,joten Rovaniemi tuntui kylmältä. Ihmisiintutustuminen ja heidän kanssaan keskusteluon osoittautunut melko haastavaksi. Suomalaiseteivät taida puhua englantia mielellään,vaikka osaisivatkin.Opiskelu on ollut erilaista kuin kotimaassani:vähemmän tenttejä, enemmän vuorovaikutusta,prosessinomaista oppimista ja esseitä.Opintoni ovat vasta alussa, mutta uskon ettävertaileva sosiaalityö sopii hyvin koulutukseeni.Valmistuttuani haluan työskennellä kotimaassani,missä sosiaaliturvajärjestelmään jasosiaalityöhön ovat suurien haasteiden edessä:kuinka vastata 150 miljoonan ihmisen tarpeisiintasavertaisesti.”Niloufar KalvakhiIran● ”Suomalainen koulutusjärjestelmä on korkeatasoinen,ja erityisesti sosiaalityön koulutus.Enoni perhe asuu Helsingissä, ja sain heiltälisätietoa valintani pohjaksi.Aion opiskella Suomessa sosiaalityön tohtoriksija työskennellä sen jälkeen Iranissa. Sosiaaliturvajärjestelmäon siellä täysin erilainen.Ehkä minä voin muuttaa jotakin. Haluaisin saadaensin alan työkokemusta myös Suomesta,mutta aika näyttää.Etsin myös työtä opiskelun ohella ja kävinkintyöhaastattelussa Santa Parkissa. Toivonsaavani paikan, se olisi hieno kokemus.Suomalainen kulttuuri ja ihmiset ovat täysinerilaisia kuin kotimaassani, mutta olen viihtynyttäällä. Minulla oli ennalta mielikuva, etteitäällä puhuta tai olla sosiaalisia, mutta olensaanut jo monta suomalaista ystävää.Opiskelu on erilaista, siihen kuuluu keskusteluja myös kriittisten ajatusten vaihto. Uskon,että siinä oppii omista vahvuuksistaan enemmänkuin rutiininomaisella tenttimisellä. Koen,että sosiaalityön saralla minulla on valtavastiopittavaa.”Nabeela HasanPakistan● ”Olen kotoisin pienestä kylästä Pakistanista.Minulla on seitsemän siskoa ja yksi veli. Meninvasta naimisiin ja hain tänne opiskelemaanyhdessä mieheni kanssa. Viisumimme myöhästyivätkolmisen kuukautta, mutta nyt olemmetäällä.Olin työelämässä viitisen vuotta. Lapin yliopistossaopiskeleva ystäväni suositteli minulletätä maisteriohjelmaa. Päätin hakea, vaikkaminulla on jo entuudestaan maisterintutkinto.Haluan saada vertailevaa näkemystä alaan.Lapin yliopiston kansainvälisten asioidenkoordinaattori ja tutorit ovat olleet todella suureksiavuksi niin opintoihin, kaupunkiin kuinkäytännön asioihin tutustumisessa. ProfessorimmeTarja on kuin äitini, voin halata häntäkun ikävöin äitiäni.Ihmisten ihon väri, kulttuuri, perinteet, koulutusjärjestelmä,moni asia on täällä täysin erilaillakuin Pakistanissa. Opiskeluun kuuluu paljonkirjallisuusesseiden tekemistä, ryhmätöitäja keskusteluja. Seminaarit ovat todella hyödyllisiä.Haaveenani on jatkaa tohtoriopintoihin, muttaaika näyttää. Maassani tarvitaan tohtoreita,joilla on kansainvälistä kokemusta ja näkökulmaaasioihin. Voisin työskennellä esimerkiksivaltion tai YK:n palveluksessa. Vuonna2010 Pakistanissa oli tuhoisa suurtulva ja 2005Kashmirissa maanjäristys. Koulutetuista sosiaalityöntekijöistäon maassa huutava pula. Yritänparhaani.”

8 |LukijatUusi Rovaniemi perjantaina <strong>2.3.2012</strong>Lukiokoulutus ei ole lähikoulupalvelua, vaanammattikoulutukseen rinnastettava koulupalvelu.Lukijat ..........................................................................................................................................................Muurolan lukio ikuisuuskysymysRovaniemellä, näinkö on?● Rovaniemeläiset ja lappilaisetovat ihmetelleet Muurolan lukioonliittyvää päätöksentekoa jasiihen liittyvää uutisointia vuosienajan. Miksi?Rovaniemen yhdistymissopimustasorvatessa entisen maalaiskunnanpäätöksentekijät tiesivätMuurolan lukion oppilasmäärienalenemisen tulevaisuudessaja siihen liittyvät kustannusrakenteet.Niin taisivat tietäämyös kaupungin päättäjätkin,kun yhdistymissopimukseenerikseen kirjattiin Muurolanlukion säilyttäminen viidenvuoden siirtymisajan vuoteen2010 saakka.Oppilaat ovat vähentyneetsen jälkeen vuosi vuodelta ja viimesyksynä Ala-Kemijoen alueeltailmoittautui Muurolaankuusi oppilasta.Onko oikein ja kohtuullista muitaA oppilaita kohtaan, että heiltä vähennetäänopetusresursseja yhden yksikönylisuurien kustannuksien vuoksi?Lukiokoulutus käynnistyi vieläviime syksynä, kun oppilaitasijoitettiin Muurolan lukioonyhden ryhmän eli 20 oppilaanverran, joista tällä hetkellä vieläjatkaa tietojeni mukaan noinpuolet.Lukiopalveluiden kustannuksetovat yli kaksinkertaiset muihinlukioihin verrattuna. Tämäon johtanut ja johtamassa enenevässämäärin tuntikehyksen jakurssitarjonnan vähenemiseenLyskan ja Ounasvaaran lukioissa.Päättäjien on hyvä kysyä itseltäänja rovaniemeläisten toisiltaan,onko oikeudenmukaistaja kohtuullista muita lukiopalveluidenkäyttäjiä kohtaan, ettäMuurolassa järjestetään lukiokoulutustanäillä oppilasennusteillaja -halukkuudella, jotkaovat tiedossa.Onko oikein ja kohtuullistamuita oppilaita kohtaan, ettäheiltä vähennetään opetusresurssejayhden yksikön ylisuurienkustannuksien vuoksi?Tämän vuoksi niin koulutuslautakuntakuin myös kaupunginhallitusovat äänestyspäätöksinasettuneet lukiokoulutuksen sisällönosalta oppilaiden puolelle.Vaihtoehtona on seinien säilyttäminenyli kaksinkertaisillakustannuksilla ja karsia opetuksensisältöä muualta!Lukiokoulutus ei ole lähikoulupalveluavaan ammattikoulutukseenrinnastettava koulupalvelu.Päätöksenteossa tulee tunnistaaja tunnustaa olemassaolevatja erityisesti tulevat tosiasiat,tässä tapauksessa lukiopalvelutja siihen liittyvät alueellisetväestöpohjan muutokset.Koulutuslautakunnan ti 21.2.(äänestys 5-3) ja kaupunginhallituksenma 27.2. (8-7) päätöksistäolla aloittamatta epärealisestikahdella (60) oppilasryhmälläMuurolassa, on noussut kovaelämöinti. Tämä elämöinti johtuujoidenkin valtahegemonianedustajien (kesk-vas) loukkaantumisestaja vain heidän oikeutuksestaanmääritellä mm. lukiokoulutuksenjärjestäminenRovaniemellä.Valitettavaa on, että nuoriaJussi Leinonen● MUUROLAN LUKIO. Rovaniemen kaupunki tiedotti keskiviikkona, että nuoret voivat edelleenhakea yhteishaussa Muurolan lukioon, sillä sillä kaupungilla ei ole olemassa lainvoimaista päätöstäsiitä, ettei koulussa aloita ensi syksynä yhtään uutta opetusryhmää.yritetään höpläyttää erilaisillalupauksilla ”parempaan” lukiokoulutukseenMuurolassa.Muurolan lukiossa on annettuasiatuntevaa ja ammattitaitoistaopetusta vuosikymmenien ajan.Olkaamme siitä ylpeitä ja iloisia.Valitettavasti ajat, oppilasmäärätja opetuksen sisältöön liittyväthaasteet tulee huomioida päätöksenteossa.Meidän täytyy tulevaisuudessaantaa rovaniemeläisille nuorilleparhaat edellytykset myöslukiokoulutuksen osalta ja järjestääne taloudellisesti mahdollisimmanjärkevällä tavalla Rovaniemellä.Juhani Juuruspolvikaupunginhallituksen jäsenkaupunginvaltuutettu (kok)ProtestiMuurolan lukionlakkauttamistavastaan● Lapin kansassa (21.2.2012) uutisoitiin, että ensi lukuvuonnaMuurolan lukioon ei otettaisi yhtäkään uuttaopiskelijaryhmää. Jo viime syksynä lukiota uhattiin lakkauttamisella.Kuitenkin keskiviikkona 22.2. uutisoitiin,että Muurolan lukio onkin mukana vuoden 2012 yhteishaussaja tarjolla on 52 uutta opiskelupaikkaa.Meitä ihmetyttää se, miksi asiasta uutisoitiin viikkoaennen yhteishaun alkamista ja kun lopullinen päätöslukion lakkauttamisesta ei ollut edes varmaa. Asiaapahensi entisestään uutinen 27. helmikuuta, jossa Rovaniemenkaupunginhallitus lopullisesti päätti Muurolanlukion lopettamisesta. Miksi näin toimittiin ja vieläpäkesken yhteishaun?Vuonna 2006, kun maalaiskunta ja kaupunki yhdistyivät,luvattiin, että syrjäseutujen palveluja pyritään parantamaan.Lisäksi sopimuksessa oli mainittu, että lukiotapyritään kehittämään vuosina 2006-2010.Mielestämmetämä lupausei ole toteutunut,vaanmaalaiskunnanrahat katosivatkuinA MeneeköhänMuurolan lukionlakkauttamisessasäästetyt rahat keskuskentänlämmitykseenja Lyseonpuistonhurjaan vuokraan?tuhka tuuleen.MeneeköhänMuurolanlukionlakkauttamisessasäästetytrahat keskuskentän lämmitykseen ja Lyseonpuistonhurjaan vuokraan?On myös mielestämme erittäin ihmeellistä, että keskustassaon lähekkäin kaksi suurta lukiota, jonne raahataanoppilaat 60 kilometrin päästä. Meidän mielestämmepäättäjien ei pitäisi vain yrittää lakkauttaa lukiota,vaan keskittyä sen kehittämiseen eteenpäin. Lisäksiuutisointi sattui mielestämme todella väärään ajankohtaan,ja oli mielestämme todella törkeää päättää tällaisiaasioita juuri yhteishaun alla. Se on väärin lukion opettajia,opiskelijoita ja sinne hakeneita kohtaan.Mikäli päätös kuitenkin on, että kaikki Muurolan lukiolaisetja sinne hakeneet siirretään ensi syksynä keskustaan,on mielestämme täysin oikeutettua vaatia, ettäkaupunki järjestää kuljetukset kaikille asuinpaikkaankatsomatta ja samalla laskevat seutulippujen hintoja. SenRovaniemen kaupunki ja päättäjät ovat velkaa meillekoulunsa menettäneille.Muurolan peruskoulun 9. luokkalaiset Katariina H.,Suvi T., Krista T. ja Mirjami Y.Muurolan lukio ja ammattilukio yhteistyöhön?● Kuluneiden viikkojen aikana Muurolan lukiossaon jännitetty koulutuslautakunnan päätöstä– ja pettymyshän sieltä tuli. Sitten katseetkäännettiin kaupunginhallituksen puoleen, harmillisestiuuteen pettymykseen. Molempienpäätösten mukaan lukiossamme ei aloittaisiensi syksynä yhtään uutta ryhmää.Toisin voi kuitenkin käydä, koska Muurolanlukio on joka tapauksessa mukana yhteishaussa,eikä kumpikaan edellä mainituista päätöksistäole tällä hetkellä lainvoimaisia. Yhteishakuunvaikuttaminen jälkikäteen yhden kaupunginosalta on varmasti vaikeaa – ellei jopamahdotonta, koska se on valtakunnallinen. Käsityksenimukaan kaupunginhallituksella oli tämätiedossa. Voidaankin kysyä, että miksi tämäasia piti nostaa esille nyt, yhteishaun alla, kunkoulutuslautakunnan oli tarkoitus päättää siitäjo joulukuussa.Yksi tärkeä asia, jokaA pitää tehdä selväksion, että Muurolan lukioonei ole ”pakotettu” ikinäketään. Jokainen opiskelija,joka tällä hetkellä lukiossammeon, on sen valinnut.Lapin Kansan nettisivujen keskusteluja ja muutenkinLapin Kansaa sekä muuta mediaa seuranneenaolen huomannut, että muutama pääasiaon nostettu esiin väärällä tavalla tai täysinvaiettu.Yksi tärkeä asia, joka pitää tehdä selväksi on,että Muurolan lukioon ei ole ”pakotettu” ikinäketään. Jokainen opiskelija, joka tällä hetkellälukiossamme on, on sen valinnut - oli valintasitten ensimmäinen, toinen, kolmas jne. Vastentahtoisestihanlukiota ei tarvitse käydä, koskase on vapaaehtoinen (josta minullekin useaanotteeseen mainittiin, lukion aloittaessani, yhdenopettajan osalta). Nämäkin kuljetusoppilaat(joiden matka kuvataan vähintään helvetilliseksi)haluavat joka aamu saapua lukioomme.Muurolan lukio ei siis ole vain meidän muurolalaistenasia, eikä sitä tosiaankaan vain muurolalaisilleole tarkoitettu.Sitten on kysymyksen aika. Mitä ihmettä tyhjilleenjäävälle rakennukselle tehdään? Huhujatyhjän tilan uudesta käyttötarkoituksesta onollut. Olisivatko esimerkiksi Alakorkalon alaasteenoppilaiden vanhemmat laittamaan lapsensaMuurolaan?Harmillisen vähän on myös meidän opiskelijoidenkylmien kappalehintojen syitä eritelty.Onhan kaikille selvää, että siirryimme uuteentilaan yhteiskoulun perustamisen mahdollistamiseksi,ja sen seurauksena rakennuksenvuokra nousi n. 120 000 eurosta 220 000 euroon.Olisikohan tällä jotain osuutta opiskelijoidenhinnoitteluun?Olemme keskustelleet rehtorimme ja opiskelijoidenkeskuudessa kehittämisideasta, jokaon, että osa ammattilukion opiskelijoista suorittaalukio-opintonsa Muurolan lukiossa. Tällöinlukiotilamme saataisiin tehokkaampaan käyttöönja lisääntyneet opiskelijamäärät takaisivatvalinnanvapauden kurssien suhteen. Mitäänperusteita idean torppaamiselle en keksi.Olisikohan ammattilukion ja Muurolan yhteistyössäse pitkään peräänkuulutettu kauaskantoinenratkaisu?Yksi monien puolesta,Sami MäättäMuurolan lukion opiskelijaMuurola

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!