4 |<strong>2.3.2012</strong>TOIMITUS:Uusi Rovaniemi perjantaina <strong>2.3.2012</strong>Leena Talvensaari, Anne Torvinen, Veera VasaraSÄHKÖPOSTI: etunimi.sukunimi@uusirovaniemi.fi<strong>Perjantai</strong>vieras ............................................................................Suomalaista elokuvaa EspanjassaToimittajalta ...................”Aki Kaurismäen viimeisinpitkä elokuva Le Havre saapuisuurin odotuksin Espanjan elokuvateattereihin.Istuin salissahartaasti odottaen näkevänimaanmiehemme uuden helmen. Pitkäänkatseltuamme elotonta, mustaa valkokangasta,edessäni istuva espanjaa puhuvamies ärähti: ”Jos tämä elokuva näytettäisiinSuomessa, se olisi alkanut jopuoli tuntia sitten”.Suomalaisten maine kelloa tarkkaavina,täsmällisinä kansalaisina heijastuitämän katsojan mielikuvaan maastammemyös elokuvateatterissa. Tästä heräsikinkysymys, kuinka paljon yleisetstereotypiat tai olettamukset vaikuttavatsiihen, mitä suomalaiselta elokuvaltaodotetaan tai mikä ylipäätänsä katsotaansuomalaiseksi elokuvaksi.Työskentelen kevääseen asti Madridissaelokuvavastaavana, promotoiden kotimaistaelokuvaa Espanjaan ja espanjankielisiinmaihin Latinalaisessa Amerikassa.Surukseni olen saanut huomata, ettäsuomalaista elokuvaa ei tunneta yleisellätasolla täällä Espanjassa.Oman mielenkiintoni vuoksi lähetinkyselyn suomalaisesta elokuvasta Espanjaneri elokuvakerhoille ja filmi-instituuteille.Melkein kaikki saamistani paristakymmenestä”elokuva-ammattilaisten”vastauksesta alkoivat samoilla sanoilla:”Valitettavasti en juuri tunne elokuvatuotantoanne...”.Lisäksi ilmeni, ettäSuomen elokuvateollisuus tunnetaanlähinnä yhden miehen teollisuutena: AkiKaurismäki oli ainoa ohjaaja, jonka nimimainittiin.Tottakai on hienoa, että päivittäin kävellessänitöihin kuljen saturoitujen värientäyttämien Le Havre -julisteiden ohi. Se,että kyseinen elokuva näytetään useissaelokuvateattereissa, on jo vankkumatonleima Kaurismäen asemasta. Suomalainenelokuva yhdistettynä Kaurismäentuotantoon on tietysti kunnioitettavaMe myös puhummeja avau-Adumme tunteistamme.asema kritiikillisesti, mutta jättää huomioimattameidän monia eri genrejä jalahjakkaita ohjaajia.Kotimaisen elokuvan suosio Suomessaon kasvanut runsaasti viime vuosina.Elokuvasäätiön mukaan vuonna 2010 kotimaisettuotannot keräsivät yli 2 miljoonaakatsojaa elokuvateattereihin. Tämäsiis tarkoittaa, että melkein 30 prosenttiaelokuvissa kävijöistä valitsi kotimaisenelokuvan. Samaisena vuonna kotimainenelokuva, Dome KarukoskenNapapiirin sankarit oli Suomessa katsotuinelokuva mennen jopa kansainvälistenmenestyksien ohi.Miksi suosio ei jatku maamme rajojenulkopuolelle satunnaisten palkintojen jaelokuvatapahtumien lisäksi? Rovaniemeläisenäharmikseni uskaltaisin väittää, ettämaailmalla elokuvapiireissä tunnetuinmeidän napapiirille sijoittuva elokuva eivalitettavasti ole suomalaisen ohjaama.Täällä Espanjassa lappilaista maisemaaon hyödynnetty ajattomana paikkanaJulio Medemin Napapiirin rakastavaiset-elokuvassa (Los amantes del CírculoPolar, 1998), joka on saavuttanutmaailmanlaajuisen tunnettavuuden jaarvostuksen. Elokuvassa napapiiri onmaantieteellinen paikka, joka saa aikaaneksistentiaalisia ulottovuuksia ja näinrikkoo kansallisia rajoja.Onko esimerkiksi Karukosken Napapiiri-seikkailupuolestaan liian introspektiivinenniin huumoriltaan kuin teemoiltaankinja näin ei tule ymmärretyksirajojemme ulkopuolella, vai onko kysevain markkinoinnista?Suomalaisella elokuvalla on kaikkimahdollisuudet rikkoa rajoja ja saadalisäponnistusta maailmalla. Tuntemattomuudestahuolimatta espanjalaiset jalatinalaisamerikkalaiset filmi-instituutitovat avosylin ottaneet vastaan suomalaisiaelokuvia näytöksiinsä, kun niitäon tarjottu. Onkin tärkeää, että elokuviaviedään ja mainostetaan ulkomailla,vaikka ne olisivatkin teemoiltaan ja henkilöhahmoiltaanhyvin kansallisperinteisiätai ne olisi maustettu hyvinkin omaperäisellähuumorillamme.Suomessa nimittäin on loistavia elokuvia,kuten muun muassa Klaus Härönesteettisesti puhuttelevat tarinat yksinäisyydestäja kommunikaation etsimisestä.Lisäksi meiltä on noussut erittäinhyviä dokumenttielokuvia, joita parhaillaankiertää Latinalaisessa Amerikassa.Toivotaan että nämä muiden ohella aukaisevattietä suomalaiselle elokuvalle,antaen mahdollisuuden tutustua ja tarkkaillasuomalaista huumoria ja luonteenpiirteitä,samalla avaten uusia ulottuvuuksiaymmärtää maatamme.Kenties juuri nyt eteläisellä pallonpuoliskollapyörivä Miesten vuoro(Berghäll & Hotakainen, 2010) osoittaa,että luullusta lakonisuudesta huolimattame myös puhumme ja avaudumme tunteistamme.Ainakin saunassa.Minna YliruikkaElokuvavastaavaPysykää kaukana!● Hyi! Mene pois! Älä tule lähemmäs. Näin on huudahdeltuviime päivinä ainakin meidän työpaikalla, jos jokuon aivastanut tai erehtynyt mainitsemaan, että on hiemanflunssainen olo. Joka toisella vääntää vatsaa tai niveliä kolottaa.Jonkun kuume on jo kaatanutkin petipotilaaksi.Facebook-kavereideni joukossa on useita, jotka ovatviimeisillä voimillaanOlen myösA availlutovia kyynärpäätekniikallajahengittänyt kahvitauoillapaidankauluksenläpi.päivittäneet: ”Elämänikauhein flunssa” tai”Ensi syksynä otan satavarmastirokotteen”. Influenssa-aaltoon pyyhkäissytpohjoiseen pahimpaanmahdolliseenaikaan, koululaisten hiihtolomaviikonalla.Samaan aikaan moniaikuinenkin viettää talvilomaansa.Pelkkä ajatussairastamisesta sängyn pohjalla tai perheenjäsentensairasvuoteen vahtina toimimisesta on suorastaan ahdistava,kun ulkona räköttää aurinko ja mittarissa on vainmuutama pakkasaste.”Se on kuule jo tarttunut, jos on tarttuakseen”, on monitokaissut pelossa eläville. Toiset ovat antaneet vinkkejätaudintorjuntaan: ota valkosipuli-suola-jalkakylpyjä, syövitamiineja ja juo marjamehua, mene saunaan ja vedä villasukatjalkaan, peitto korviin ja unta palloon, muista ottaarommitoti, rukoile!Toistaiseksi olen turvautunut lähinnä käsidesiin ja ”ensairastu, en sairastu, en sairastu”-mantran hokemiseen.Olen myös availlut ovia kyynärpäätekniikalla ja hengittänytkahvitauoilla paidankauluksen läpi.Toivon hartaasti, etteivät kevään mukavinta viikkoajuuri aloittavat koululaiset joudu taudin kouriin.Teille, jotka influenssa on jo nujertanut, voimia ja pikaistaparanemista!Rovaniemi 10 vuotta sitten ...................................................................31 naista haki asepalvelukseen Lapista● Naisten vapaehtoiseen asepalvelukseen haki maaliskuunalkuun mennessä 31 lappilaista naista, mikä oli suurinpiirteinyhtä paljon kuin edellisvuonna. Sodankylänjääkäriprikaatiin haki 20 ja loput halusivat it-rykmenttiinRovaniemelle.● NUORTEN SM-HALLIKISAT. Lapin liikuntakeskuksessa Manuela Bosco (vas.) ja Emma Montell tutkivat tarkkaan maalikamerankuvaa, jossa eroksi saatiin yksi sadasosa. Maalikameran hoitajat Teijo Pantsar ja Raili Yrjänheikki.Katupäivystystä aloiteltiin uudelleen● Edellisen vuoden lopussa päättynyttä katupäivystystäoltiin aloittelemassa uudelleen Rovaniemellä. Vapaaehtoisillejärjestettyyn katutyökoulutukseen osallistui parisenkymmentäuutta vapaaehtoista Korkalovaaran, keskustanja Ounasrinteen alueelta.Toimintaan oli siis saatu mukaan joukko uusia vapaaehtoisia,mutta etenkin varttuneempia katupäivystäjiä kaivattiinlisää. Nuorisosihteeri Saija Valtasaari SPR:n Lapinpiiristä toivoi, että etenkin yli 40-vuotiaat lasten vanhemmatlähtisivät päivystämään viikonloppuöinä kaduille.Vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta aiottiin saadavakiintumaan.Hotel Santa Claus oli juuri avattu● Neljän tähden Hotelli Santa Claus oli avattu joulusesongiksi,ja maaliskuussa se alkoi olla viimeistäkin piirtoamyöten valmis. Myös hotellirakennuksen liiketilojenoli määrä avautua pian.Hotellin pääravintolan, 220-paikkaisen Gaissan kerrottiintuovan kaupungin ruokamaailmaan uusia tuulahduksia,latinalaisen, aasialaisen ja Välimeren keittiöistä. Ravintolanliike-idean juuret olivat kuitenkin kansainvälisistämauista huolimatta tiukasti Lapin mullassa: suuri osaruokatarvikkeista hankittiin maakunnasta eikä ruokalistaltapuuttunut myöskään perinteisiä lappilaisia herkkuja.Keittiöpäällikkö Jouko Rajanen kertoi, että neliosaisenruokalistan osa-aiheet – Lappi, Aasia, Välimeri, latino– antavat väljyydellään tekijöille paljon vapaammatkädet kuin tiukasti kreikkalaiseen, italialaiseen tai vaikkakiinalaiseen ruokaan vihkiytyminen.
Uusi Rovaniemi perjantaina <strong>2.3.2012</strong> | 5Paperinkeräyksenpohjoisin tuotantoyksikköRovaniemelleVanttauskoski on”tasapainoisin kylä”● Rovaniemen kylien kehittämissäätiömyönsi vuoden 2011 tuotto-osuudestaan10 000 euroa kylienikäihmisten liikuntatoimintaan.Raha suunnattiin ikäihmistenTasapainoisin kylä -kilpailuun.Viime vuonna kilpailuun osallistuikaikkiaan 13 kylää. Jokaisessakyläjoukkueessa tuli olla vähintään15 ikäihmistä sitoutuneenakilpailuun. Kevään tasapainoiluunja testeihin osallistui noin 120 kylienikäihmistä ja syksyllä noin 80● Kierrätys- ja ympäristönhuoltopalvelujavaltakunnallisesti tarjoavaPaperinkeräys Oy avaa uudentuotantoyksikön Rovaniemelle. Yksikössäkeskitytään keräyspaperinja -kartongin sekä pahvin ja muunpakkausmateriaalin käsittelyyn.”Paperinkeräys Oy on ensimmäinenkierrätys- ja ympäristönhuoltoalanyritys Rovaniemen talousalueella,joka pystyy näin laajamittaisestivastaanottamaan ja käsittelemäänsekä kuluttajien ettäkaupan ja teollisuuden hyötyjakeita”,tuotantopäällikkö Tapio KiviojaRovaniemen yksiköstä kertoo.”Käsittelemme Rovaniemellämyös kirjapainojen hylkymateriaalejasekä kaupan ja teollisuudenmuovijätteitä. Toimintavarmuutemmeon hyvä, sillä olemme investoineetuuteen paalauskoneeseen,ja meillä on käytössämme uudet,saneeratut tilat.”Pohjois-Suomessa on uudelleenhyödynnettävän materiaalin syntypisteitämuuta Suomea selvästi vähemmänja välimatkat keräyskohteidenvälillä ovat pitkät. Tuotantoyksikönsijainti aivan nelostienvarrella keskellä Pohjois-Suomeatehostaakin keräämistä ja materiaalinkäsittelyä merkittävästi.Yksikön materiaalien käsittelystävastaa MHK-Kuljetus Oy. Käsiteltykeräyspaperi kuljetetaanUPM-Kymmene Oyj:n Kaipolantehtaalle siistattavaksi. Tämän jälkeensiitä valmistetaan luettelo- jasanomalehtipaperia. Pahvi ja keräyskartonkipaalataan ja toimitetaanPoriin Corenso United Oy:n kartonkitehtaalle,missä siitä valmistetaanhylsykartonkia.Lisätietoja www.paperinkerays.fiikäihmistä. Eli vuoden aikana parisensataakylien ikäihmistä tasapainoilipajoissa. Vuoden 2011 Tasapainoisinkylä -tittelin ja kiertopalkinnonvoitti Vanttauskoski.Tasapainoisin kylä -kilpailu onkaupungin hyvinvointipalvelujenja Lapin Urheiluopiston kanssayhteistyössä suunniteltu tuoteikäihmisten motoriikka- ja tasapainoharjoitteluun,harjoittelunmotivointiin ja tasapainon testaamiseen.YLE 1 radioijumalanpalveluksiaRovaniemen kirkosta● Rovaniemeltä radioidaan YLE 1 kanavalla tämänvuoden aikana neljä jumalanpalvelusta, joista ensimmäinenon tulevana sunnuntaina 4.3. Rovaniemenkirkosta.Paastonajan 2. sunnuntain teemana on rukous jausko. Palveluksessa toimii liturgina Topi Litendahlja saarnaajana Pentti Tepsa. Seurakunnan nuorisokuorolaulaa Elisa Silverin johdolla, urkurina onTauno Savioja. Tekstinlukijoiksi ovat lupautuneetRiku Tapio ja Asko Peuraniemi.Muut kolme jumalanpalvelusta radioidaan juhannuspäivänä23.6., jouluaattona 24.12. sekä jouluaamuna25.12.Kirkkoneuvostoäänestitiedotusjärjestelyistä● Rovaniemen seurakunnan kirkkoneuvosto valtuuttivs. kirkkoherran Kari Yliräisäsen järjestämäänseurakunnan tiedotuspäällikön tehtävien hoidonsisäisillä järjestelyillä 31.5.2012 saakka. Lisäksipäätettiin käynnistää sijaisen rekrytointi.Järjestelyjen mukaan vt. seurakuntapastori TuomoKorteniemi huolehtii Pääskyn, vuosikertomuksenja toimintaesitteiden julkaisusta sekä toiminnastatiedottamisesta. Pääsky-lehden toimitustyötähankitaan ostopalveluna. Tiedotustyön kokonaisvastuuon kirkkoherralla, hän vastaa myös radiotyöstä,hallintoelinten sekä kirkkoherraprosessinuutisoinneista.Päätös syntyi äänestyksen (7-5) jälkeen. Osa kirkkoneuvostostahalusi sitoa tehtäväjärjestelyt siihenajankohtaan saakka, jolloin tuomiokapituli julkaiseekirkkoherravaalin ehdokasasettelun.Tiedotusjärjestelyjä tarvitaan, koska tiedotuspäällikköKari Yliräisänen toimii nyt kirkkoherran sijaisena.Tuomo Korteniemi puolestaan on yksi kirkkoherranvirkaa hakeneista.Rovaniemen seurakunnankesätöiden hakuRovaniemen seurakunta tarjoaa kesätyötä noin90 henkilölle hautausmaiden kunnossapito- jahautojen hoitotyössä kaikille hautausmailla.Lisäksi kesäajaksi palkataan Toivon Tori -kirpputorillekaksi henkilöä ja kuusi kirkon opastapääkirkkoon.Työjaksot:Hautausmailla työkausi alkaa siivoustöillä30.4.2012 ja jatkuu kunnossapitotöillä syyskuunloppuun saakka. Työjaksot ovat kolmestaviikosta kahteen kuukauteen. Työaika on 38h 15 min viikossa. Kirkon oppaiden työjaksotovat kahdeksan viikkoa ja osa-aikaisia (n. 28h/vko). Toivon Torilla työjakso on 1.6.-5.8.2012ja osa-aikainen (28 h/vko). Lisätietoa on hakulomakkeessa.Vaatimukset:Hautausmaalla työntekijän on oltava vähintään15-vuotias ja hautausmaiden kone- ja laitetöihinvaaditaan vähintään T-ajokortti ja 18 vuodenikä. Toivon Torilla työntekijän on oltavavähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö.Hakuaika:Hakuaika alkaa 5.3.2012. Hakemuskaavakkeitaon saatavana seurakuntakeskuksenneuvonnasta ja verkkosivuiltawww.evl.fi/srk/rovaniemi.Hakemus tulee postittaa tai jättää seurakuntakeskuksenneuvontaan (Rauhankatu 70) mape8.00-15.00, niin, että hakemus on perilläviimeistään 16.3.2012 klo 15.00.Rovaniemen seurakuntawww.uusirovaniemi.fi
Change language