Maatilan Parhaat info 4 / 2011 - Snellman

MP nautaNyt on aika suunnitellaensi kesän investointejaTuotantosuunnitelma vuodelle2012 on nyt ajankohtainenInvestoinnit tehdään pitkällä tähtäimelläYritykset investoivat eli sijoittavat pääomaa tuotannontekijöihinsaadakseen näiden tuotannontekijöiden avulla tuottoja tulevaisuudessa.Investointipäätöstä tehtäessä selvitetään, ylittävätköinvestoinnin tuomat tuotot sen aiheuttamat kustannukset pitkällätähtäimellä. Samalla voidaan miettiä, mikä vaihtoehto tuottaaparhaan tuloksen. Kannattavuuslaskelmien avulla voidaan vertaillanäitä vaihtoehtoja ja hylätä kannattamattomat investoinnit. Kannattavuuslaskelmienohella tehdään investoinnin rahoitussuunnitelma.Ei riitä, että investointi on kannattava, vaan se pitää myöspystyä rahoittamaan siten, että maksuvalmius ja vakavaraisuussäilyvät.Tuottava tila tohtii investoidaTalouden taantuma vaikuttaa väistämättä myös maatilojen investointihalukkuuteen.Investointeja lykätään herkästi ja odotellaanparempia aikoja. Kuitenkin asioita pitäisi katsoa pitemmällä tähtäimelläja oman tilan tavoitteiden kantilta. Talouden lasku- ja nousukausiaon aina ollut ja tulee aina olemaan. Monesti jälkeenpäinhuomataan, että laskukauden aikana olisi kannattanut investoida,kun korot ovat alhaalla ja rakentamiskustannukset edullisimmillaan.Kun tuotantotulokset ovat kunnossa ja tilan talous vakaallapohjalla, voi investointiin ryhtyä turvallisin mielin. Talouslaskelmissakartoitetaan aina myös riskit, joihin varaudutaan riittävälläpelivaralla.Suunnitteluun riittävästi aikaaEnsi kesänä toteutettavien rakentamisinvestointien suunnittelukannattaa aloittaa viimeistään nyt. Aivan ensimmäiseksi kartoitetaantilan taloudelliset ja tuotannolliset edellytykset investoinnintoteuttamiseksi. Tämä voidaan tehdä heti, kun tiedossa on alustavakustannusarvio. Sen jälkeen on tarkemman rakennussuunnittelunja lupahakemusten vuoro. Investointitukihakemuksetkannattaa jättää viimeistään ensi vuoden tammikuussa päättyvällähakukierroksella, jotta tukipäätöksen ehtii saada keväällä. Rakentamisenkäynnistyttyä on tärkeää seurata suunnitelmien toteutumistakustannusten, aikataulujen ja myös taloudenhallinnan osalta.Investoinnin jälkeiset vuodet ovat maksuvalmiuden kannaltatiukimmat. Tähän tuo helpotusta Snellmanin uusi investointilisä.Investointi vaikuttaa tilan talouteen pitkälle tulevaisuuteen myösverotuksellisesti, joten asiantuntijoiden apua talouden ja verotuksensuunnittelussa kannattaa käyttää myös jatkossa.Johanna LindvallFarmiluotsi• Vuosittainen tilan tuotantosuunnitelma on olennainen osaMaatilan Parhaat-yhteistyösopimusta. Tuotantosuunnitelma 2012avataan lokakuussa ja se tulee tehdä sähköisesti suoraan Anelmassa.Poikkeustapauksessa, mikäli internetyhteyttä ei ole käytettävissä,voi kysyä mahdollisuutta tehdä se paperilomakkeelle.Mikäli teillä ei vielä ole käyttöoikeuksia ja salasanaa Anelmaan niinvoitte hakea niitä osoitteessa http://anelma.snellman.fi.Täytä lomake huolellisesti. Tuottajien tuotantosuunnitelmat ovattärkeä osa Snellmanin tuotannonsuunnittelun kokonaisuutta.Anelma-lisä yhteensä 5 c/kg 1.1.2012 alkaenAnelma-lisän suunnitelmaosa on 2 c/kg. Ollakseen oikeutettutäyteen Anelma-lisään vuonna 2012, tulee tuotantosuunnitelmatehdä viimeistään 30.11.2011. Sen jälkeentehdyistä tuotantosuunnitelmistaei makseta suunnitelmalisää vuodenLimousin-tuottajat vierailulla• Snellmanin ja KasvattajaosuuskuntaLimousinin sopimuksen mukainen yhteistyöon käynnistynyt syyskuun alussa.Syksy tulee olemaan vielä monella tapaasisäänajovaihetta, niin Snellmanille, tuottajillekuin myös kaupalle. Tarkoitus on,että yhteistyö lähtee kunnolla liikkeelleensi vuonna.Elokuussa noin 60 asiasta kiinnostunuttalimousin-tuottajaa eripuolilta Suomea vierailiSnellmanilla tutustuen yritykseen ja sentoimintaan. Vierailu loi osaltaan hyvää pohjaaalkaneelle yhteistyölle!VH2012 aikana. Anelma-lisä yhteensä (suunnitelmaosa+ ilmoitusosa)on 5 c/kg vuonna 2012.Tilitystiedot Anelman kauttaTilitystiedot on jo pitemmän aikaa välitetty naudantuottajille kahteenkertaan, sekä postitse että Anelman kautta. 1.1.2012 alkaensähköiset tilityslomakkeet ovat edellytys Anelma-lisän saamiselleja paperiversion postittaminen Anelma-lisää saaville tuottajilleloppuu. Se joka myös jatkossa haluaa saada paperiversion, tuleeolla yhteydessä tilityskonttoriin. Useimmat siantuottajat ovat jomonen vuoden ajan saaneet vain sähköisen version tilityslomakkeista.Tilitystiedot ja verovuosiyhteenvedot on tallennettu Anelmaan jovuodesta 2007 lähtien ja sieltä ne on kätevä tulostaa jälkeenpäin.Tilityslomakkeiden ulkoasu Anelmassa uudistettiin viime toukokuussa.TGSyksyn sonniplus-tilaisuudetSyksyn nautatilaisuuksien pääteemana oneläinten käsittely, josta puhumaan saapuuKatri Strohecker. Tarkempi ohjelma Anelmassasyksyn aikana. Tervetuloa mukaan!Tilaisuudet järjestetään seuraavasti:9.11. Nivala10.11. Seinäjoki22.11. Pietarsaari, Snellman (ruotsinkielinen)6 Maatilan Parhaat infoMaatilan Parhaat info 7

MP nautaHyvät tuotantotulokset avaintaloudelliseen menestykseenHyvät päiväkasvut mahdollisiaViime aikoina tehdyt ruokintatutkimukset osoittavat, että maitorotuisillasonneilla päästään jopa yli 600 g:n nettopäiväkasvuihin.Samoihin tuloksiin pääsevät tänä päivänä parhaat naudanlihantuottajat.Miksi hyviä päiväkasvuja kannattaa tavoitella? Kasvu jarehuhyötysuhde ovat parhaimmillaan nuorilla eläimillä. Jos tätäpotentiaalia ei käytetä hyväksi, on teuraskilojen kasvattaminenmyöhemmässä vaiheessa huomattavasti tehottomampaa ja rehuakuluu enemmän.Parempi kasvu näkyy viivan allaBiologisesti tehokas kasvu on tehokasta myös taloudellisesti.Taulukoihin on koottu vertailulaskelmia 200 sonnipaikkaa kohti.Laskelmat on tehty maitorotuisille sonneille, jotka kasvatetaanternistä teuraaksi. Laskelmissa on huomioitu Snellmanin päiväkasvuun,teuraspainoon ja vuosimyyntiin perustuva hinnoittelu.Laskelmissa on myös huomioitu tukien kertyminen kasvatusajanmukaan, ja erilaisten kasvunopeuksien vaatima ruokintamalli. Taloudellinentulos ilmaistaan tässä käyttökatteena, joka saadaan,kun tuotannon tuloista vähennetään tuotannosta aiheutuneetmenot. Mitä enemmän toiminnasta jää käyttökatetta, sitä enemmänjää rahaa käytettäväksi. Taulukoista voi poimia oman tilantulosten mukaisen sarakkeen, ja katsoa, kuinka paljon tuotantotulostenparaneminen toisi lisää euroja.Samaan teuraspainoon kasvatettaessa päiväkasvu ja sitä kauttakasvatusaika vaikuttaa taloudelliseen tulokseen. Heikoimman japarhaimman kasvun ryhmien välillä on eroa yli 7 000 € vuodessa.Erot taloudellisessa tuloksessa ovat vieläsuuremmat, kun verrataan saman ikäisenä,mutta eri painoisina teurastettujen sonnienryhmiä. Parhaan päiväkasvun sonniryhmätienaa yli 12 000 € vuodessa enemmän verrattunaheikoimpaan ryhmään. Teuraspainovaikuttaa suoraan sonnista saatavaan hintaan,mutta sen lisäksi myös päiväkasvulla on erittäinsuuri taloudellinen merkitys.Saavatko sonnit tarpeeksi rehua?Huonojen kasvutulosten yleisimpänä syynäon energianpuute. Yksinkertaisimmillaan setarkoittaa sitä, että sonnit eivät saa määrällisestitarpeeksi rehua syödäkseen. Toinenkasvuun vaikuttava tekijä on rehuseoksenenergiaväkevyys. Energiansaanti voi jäädävajaaksi, jos heikkolaatuista säilörehua ei oletäydennetty riittävästi.Vuosi sitten syksyllä märehtijöiden ruokintasuosituksia uudistettiinja päivitettiin. Sonnien energiansaantisuositusta nostettiinperäti 10 %:lla. Uudistuksen taustalla olivat viimeaikaiset kokeet,joiden perusteella kasvavat sonnit kuluttavat enemmän energiaakasvuun kuin mitä aikaisemmin oli oletettu. Lisäksi suosituksetmuutettiin karsinoissa kasvavien eläinten tarpeiden mukaisiksi,kun aiemmin suositukset oli laskettu parsissa kasvaville eläimille.Myös tämä muutos johti 10 %:n lisäykseen energiansaantisuosituksissa.Sonnien valkuaisruokinta tarkentui rehuarvouudistuksen myötä.Nykytietämyksen mukaan yli 200 kg painavat sonnit eivät välttämättätarvitse lainkaan kalliita valkuaisrehuja, kun perusrehuinaon hyvälaatuinen nurmisäilörehu ja vilja. Tässä kohtaa huolellisellaruokinnan suunnittelulla voi säästää huomattavia summia.Vanhojen ruokintakäytäntöjen ja nykyisen tietämyksen välillä onsiis suuri ero. Nyt viimeistään on aika päivittää sonnien ruokintasuunnitelmavastaamaan tavoiteltua kasvua nykypäivän ravinnontarvenormeilla.Saavutettava hyöty näkyy suoraan tilan tuloksessa!Johanna LindvallFarmiluotsiPäiväkasvun vaikutus taloudelliseen tulokseensamaan teuraspainoon kasvatettaessaPäiväkasvu, g/pv 480 530 580Kasvatusaika, kk 23 21 19Teuraspaino, kg 340 kg 340 kg 340 kgEro käyttökatteessa,€/v/ 200 sonnipaikkaa0 +2754 € +2754 + 4583= 7337 €Päiväkasvun ja teuraspainon vaikutustaloudelliseen tulokseen 19 kk kasvatusajallaPäiväkasvu, g/pv 480 530 580Kasvatusaika, kk 19 19 19vasikan hyvinvointi 1 • 2 • 3 • 4 • 5Vasikat kasvamaan• Vasikka syntyy maailmaan ilman energiavarastoja. Henkikultaon ternimaidon varassa. Ternimaidossa on paljon rasvaa elienergiaa. Mitä pikemmin ternimaito juotetaan, sitä varmemminvasikan kasvu pääsee heti käyntiin. Energia lämmittää ja märkävasikka lämpiää ja virkistyy silminnähden ensimmäisen annoksenjuotuaan. Lisäksi ternimaidossa on vasikan tarvitsemat vasta-aineet,joita se ei myöskään kohdussa emältä saa.Ensimmäisen kuukauden ajan vasikka kasvaa maidosta saamallaanravinnolla. Toki se totuttelee syömään muutakin, mutta voimakasvuun tulee maidosta. Tuttijuotto on vasikalle luonnonmukainentapa juoda. Tutista kannattaa juottaa koko juottokauden.Imeminen tehostaa ravinnon imeytymistä ja tuttijuotto vähentääjuottovirheiden riskiä. Sankojuotossa on aina vaarana, että märekouruei sulkeudu kunnolla ja juomaa joutuu pötsiin ja muihinetumahoihin.Tuttijuoton yleistyessä on huomattu, että maitoannoksen määrävoi olla suurempikin vasikan sairastumatta. Päivän maitoannosvastasyntyneelle pitäisi olla vähintään 6, mielellään 7 litraa taienemmän riippuen vasikan koosta. Jos juotetaan automaatista taijuottokertoja on useita, on kerta-annoksen oltava vähintään 1,5-2litraa. Liian pieni kerta-annos laukaisee imurefleksin, mutta ei vienälkää. Näin vasikka on rauhaton ja etsii imettävää karsinasta taitoisista vasikoista. Aiemmin pelättiin kerta-annoksen liikaa määrää,mutta tutista juottamalla on huomattu, että yli kolmen litranannos menee tottuneelle vaivoja aiheuttamatta. Imiessä maitomenee juoksutusmahaan, jossa se hyytyy juoksettimien ansiostapieniksi juustottumiksi. Kylläinen vasikka menee pian nukkumaanja sulattelee juomaansa. Juoksutusmaha purkaa juustoutumiaohutsuoleen pikku hiljaa turvaten nukkuvan energiansaannin.Nukkuessa vasikkakin kasvaa! Ensimmäisellä kuukaudella juotettumaito kasvattaa vasikkaa ja nopeasti kehittyvä vasikka pysyyusein myös terveenä.Maitoravinto voi olla maitoa, juomajauhetta tai näistä hapatettuajuomaa. Muutoksia juoman laadussa ei kannata tehdä yhtään pakollistaenempää. Kerran maidolta juottorehulle tai hapanjuotollesiirrettyä vasikkaa ei enää kannata muulle muuttaa, sillä ripuli tuleeherkästi. Monet maitotilat juottavat koko juottokauden maitoa,jotta muutoksia ei tulisi. Nuukailu kannattaa tehdä vasta toisellaelinkuukaudella vierottamalla ajoissa. Hapanjuotto on myösmonella tilalla todettu hyväksi keinoksi vähentää ripuleita ja saadavasikat kasvamaan nopeasti.Jo ensimmäisinä päivinä vasikka etsii muutakin suuhunpantavaa.Hyvälaatuista heinää tai säilörehua voidaan laittaa tarjolle pienestäasti. Sulavat, pienelle vasikalle tarkoitetut väkirehut alkavatkiinnostaa vasikkaa myös ensimmäisillä viikoilla. Tottuminen väkirehujenja heinän syöntiin on hyvä oppia mahdollisimman aikaisinja vapaasti. Näin riski liikaan syömiseen on vähäinen. Reilu maitojuomanmäärä tyydyttää vasikan nälän, eikä vaaraa ylensyöntiinole. Ensimmäisen kuukauden jälkeen vasikka alkaa hyödyntääkasvuunsa jo muutakin kuin maitoa. Maitoannoksen määrää vähennettäessäse lisää muuta syöntiä ja veden juontia. Väkirehujenlaadulla on väliä. Omia viljaseoksia vasikka hyödyntää huonosti.Valkuaista se tarvitsee runsaasti, varsinkin vieroituksessa ja senjälkeen. Teolliset vasikkarehut puoltavat paikkaansa. Niistä vasikkahyötyy, käsittely on helppoa ja kulutetut määrät ovat vielä pieniä.6-7 viikon iässä voidaan valmistautua vierottamaan vasikka maidolta.Päiväannosta voidaan vähentää ja jopa puolittaa nopeasti,kunhan tarjolla on maittavaa väkirehua, vasikalle sopivaa heinäätai rehua sekä vettä. 7-9 viikon iässä maitojuoman anto voidaanlopettaa. Vieroitusvaihetta helpottaa, jos tutusta tuttisangosta annetaanjonkin aikaa lämpöistä vettä maidon tilalla. Näin ne saavatpuuhata imemisen kanssa kuten ennenkin ja juovat nestettä riittävästi.Maitojuoman annos voidaan puolittaa antamalla aamullamaitoa ja illalla vettä. Maitojuoman sekaan ei kuitenkaan koskaansaa laittaa vettä, sillä laimennettu juoma ei juoksetu maidon tavoinjuoksutusmahassa. Vapaan hapanjuoton vierotus vaatii paneutumista.Viikon tai parin ajan juottoa pitää rajoittaa. Juomanavoi osan vuorokautta olla vesi ja osan totuttu hapanjuoma. Näinnesteen ja imemisen määrä pysyy vakiona, vaikka maitomäärä vähenee.Juottovaiheen päättyminen näkyy monessa karjassa vasikan kunnossa.Pikkuvasikat ovat pulleita, mutta vierotetut kuivahtavatkunnes puolivuotiaina pyöristyvät. Aikuiset saattavat jäädä turhanmataliksi ja lihaviksi. Maidolla kasvaneet vasikat tarvitsevat paljonvalkuaispitoista väkirehua vierotuksen jälkeen, jotta maidon sisältämäravintomäärä tulee syödyksi. Kun maito jää pois, taantuukasvu helposti, jos väkirehu ja valkuaisen saanti on vähäistä. Karkearehuon märehtijälle myös elintärkeää, mutta kasvun voimatulee vielä tässä vaiheessa laadukkaista väkirehuista.Teuraspaino, kg 300 kg 320 kg 340 kgEro käyttökatteessa,€/v/ 200 sonnipaikkaa0 +9989 € +9989 + 2453= 12442 €Mervi Yli-Hynniläterveydenhuoltoeläinlääkärimaitotilan emäntä, Kuortane8 Maatilan Parhaat info Maatilan Parhaat info 9

MP sikaSuomalaisen maatiaispossunuusi nousu• Kaikki merkit viittaavat siihen, että ihmiset tulevat antamaantulevaisuudessa yhä enemmän arvoa laadulle ja alkuperälle. Tämäoli SEK&Grey:n strategiajohtaja Esa Jääskeläisen sanoma siantuottajillekesätapaamisessa Pietarsaaressa 10.8.2011. Seuraavassalyhennelmä hänen esityksensä muutamista tärkeimmistäkohdista.”On selvempää kuin koskaan aiemmin, että suomalaiset ihmisethaluavat syödä HYVÄÄ ruokaa. Kuulemme usein, että suomalaisetkuluttajat ovat kiinnostuneita vain halvasta hinnasta. Tämäei sitä vastoin pidä paikkaansa. Kuluttajat ymmärtävät jo vaatialaatua, mutta se trendi tulee vielä paljon vahvemmaksi. Olemmematkalla kohti aikoja, jolloin maksetaan enemmän suomalaisestaja Snellmanin tavalla tuotetuista lihatuotteista. Olemme myösviime vuosina osoittaneet, että Snellman sekä voi että sillä onmahdollisuus vaikuttaa siihen mitä kuluttaja haluaa. Muttajos olemme rehellisiä itsellemme niin kukaan ei ole vieläkertonut suomalaiselle ihmiselle sitä, millä tavallasuomalainen liha on selvästi parempaa ja selvästiparemmin tuotettua kuin muu liha.Markkinointi voi antaa kuluttajalle ainoastaanlupauksia. Koko tuotantoketjun onsitouduttava toteuttamaan lupaukset jalunastamaan kuluttajien luomat odotukset.Yksi Snellmanin tuottajienparemman tulevaisuuden edellytyksistäon siten se, että kaikkiSnellmanin tuotantoketjussahoidetaan paremmin kuin misssäänmuussa tuotantoketjussa.Etumatkan pitäisi olla selvä ja setulisi säilyttää.Sikayrittäjien koulutukset jatkuvat• Syksyn 2011 seminaarikiertue luennoidaan otsikolla Sikojenhyvinvoinnin edistäminen. Päivän ohjelmassa pääpaino on sikojenhavainnoinnissa ja sikasilmän kehittämisessä. Luento pohjautuuPig Signals -menetelmään, joka painottaa ongelmien havaitsemista,ratkaisujen löytämistä ja niiden käytännön toteuttamista.Kun Snellmanin jalostusketju toimiiparemmin kuin mikään toinen, voi markkinointikertoa siitä ihmisille tavalla,joka johtaa koko jalostusketjun pysyväänmenestymiseen.Ketjun tulee olla parempiluonnolle, parempi eläimille ja parempi myös siinä mikä koskeelopputuotteen laatua. Sen tulee myös olla parempi tuottajalle, uskokaatai älkää: suomalaiset ihmiset haluavat tuottajien selviävän.Snellmanin menestyminen on rakennettu sen varaan, että yhteistyölihantuottajien kanssa jatkuu ja sitä kehitetään. Snellmaninstrategia on paras takuu tuottajille siitä, että heidän työnsäjatkuu, se kannattaa ja sitä tuetaan. Kestävän lisäarvon luominenvie aikaa, mutta se onnistuu jos kaikki ovat mukana ja sitoutuvattekemään asiat paremmalla tavalla.”Kesätapaamisen aikana käytiin läpi Snellmanin tuotantokonsepti”Kunnon suomalaista maatiaispossua perhetilalta” keskustellenkohta kohdalta. Syksyn sikapäivien aikana yksityiskohtaisempi läpikäyntijatkuu.Syksyn aikana Snellmanin emakkotilat tulevat saamaan Figeninkoulutetun erikoisneuvojan neuvontakäynnin. Käynnin aikanaauditoidaan myös tilan eläinaines ja sitoutuminen maatiaispossuketjuun.Emakkotilojen tavoitetaso on 50 pistettä 60:stä, ehdotonminimi on 40 pistettä. Mikäli pistemäärä on matala voidaan tehdätoimenpidesuunnitelma korjaavista toimenpiteistä tuotantoketjunehtojen täyttämiseksi.Syksyn sikatilaisuudetPietarsaari 7.11 (suomenkielinen)Ilmajoki 8.11 (suomenkielinen)Forssa 16.11 (suomenkielinen)Vöyri 18.11 (ruotsinkielinen)Yksityiskohtaisempaa lisätietoa Anelmasta.TGLisäksi käsittelemme sikojen hyvinvointiin liittyviä valvonta-asioita.Valvonnasta vastaavat tahot tulevat kertomaan eri valvonnoista,niiden taustoista sekä valvonnan tuloksista. Päivän päätteeksikuulemme Helsingin yliopiston suomalaisten sikojen hyvinvointiakartoittaneen Welfare Quality -tutkimushankkeen tuloksia.Seminaareja järjestetään 20 paikkakunnalla. Tilaisuudet ovat osallistujillemaksuttomia. Ilmoittautumiset Sikayrittäjien verkkopalveluntai Anelmasta löytyvän linkin kautta.MHporsaan hyvinvointi 1 • 2 • 3 • 4 • 5Hei porsas, miten menee?• Jokaisen tuottajan tulisi säännöllisesti ottaa aikaa ja pysähtyäporsituskarsinan äärelle tiedustelemaan porsaidensa kuulumisia.Porsaat kyllä kertovat käyttäytymisellään ja olemuksellaan, voivatkone hyvin vai onko jokin asia pielessä.Porsaan tulevaisuuden kannalta syntyminen, ensimmäiset tunnitja päivät ovat kriittistä aikaa. Porsas syntyy tähän maailmaanmelko heikoin eväin, sillä on vain vähän vararavintoa kehossaaneikä elimistön rautavarastokaan riitä kasvavalle porsaalle pitkäksiaikaa. Riittävän hyvälaatuisen ternimaidon riittävä saanti pian syntymänjälkeen on kirjaimellisesti elintärkeää. Porsas ei myöskäänkykene ylläpitämään normaalia ruumiinlämpöä märkänä, liiankylmissä olosuhteissa pitkään. Hitaan synnytyksen takia porsassaattaa kärsiä hapenpuutteesta ja imeä ternimaitoa aikaisemminmaailmaan tulleita pahnuetovereitaan paljon myöhemmin. Ternimaidonvasta-ainepitoisuus laskee nopeasti, joten jälkijunassa nisillepääsevät porsaat ovat aina heikommassa asemassa.Palataan karsinan äärelle katsomaan, miten porsas kertoo edellisetasiat. Merkkejä hitaasti etenevästä synnytyksestä ovat ulosteenkellertävänruskeaksi tahrimat porsaat, jotka saattavat ollahapenpuutteen vuoksi hitaita tai jo kuolleita. Porsimisen pysähtymistäon syytä epäillä myös, jos nisillä olevat porsaat ovat täysinkuivia ja vaikuttavat jo aikaa syntyneiltä. Hapenpuute, liian alhainenkarsinalämpötila tai märät karsinaolosuhteet ilmenevät märkinä,karvat pystyssä kyyhöttävinä tai tärisevinä porsaina. Nämä hitaat,usein alilämpöiset porsaat imevät muita heikommin ternimaitoaja ovat alttiita nälkiintymiselle, sairauksille ja tallaantumiselle.Porsimisen sujuessa hyvin emakko synnyttää nopeassa tahdissa,noin 15 minuutin välein, tasakokoiset, elävät porsaat. Jälkeisetirtoavat pian viimeisen porsaan jälkeen ja emakko makaa rauhallisenakyljellään nisät esillä porsaita imettämässä. Porsaidenvaikuttavat tyytyväisiltä ja pulleavatsaisilta.Mielikuva täydellisestä porsimisesta ja imettämisestä auttaa havaitsemaanmahdolliset ongelmat nopeammin. Karsinan ohi kävellessäsaattaa havaita esimerkiksi emakon makaavan nisiensäpäällä tai utareen vaikuttavan tyhjältä, porsaiden roikkuvan nisillätai tappelevan niistä, laihoja tai muista erossa olevia porsaita taikasalla makaavan pahnueen.Tuottaja kannattaa iloita, kun porsaat kertovat olemuksellaan,että niillä on asiat kunnossa. Entä jos porsas kuitenkin vastaa,että elämä ei ole kauhean hääppöistä, kun nälkä kurnii vatsassaja kylmäkin on? Tuottajan on tuolloin syytä pysähtyä pohtimaansyitä porsaan kurjaan oloon ja ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi.Mitä nopeammin toimenpiteisiin ryhdytään, sitä paremmatmahdollisuudet porsaalla on selvitä ja sitä paremmin tuottajantekemä ylimääräinen työ kannattaa.Porsailla ilmenevät ongelmat voivat olla satunnaisia, esimerkiksiyksittäinen ripulitapaus ensikkopahnueessa. Tällöin riittävä toimenpideon usein tyypiltään paikallisesti korjaava eli tässä tapauksessasairastuneen pahnueen hoidon aloittaminen nopeasti, josrokotuskäytännöt ja olosuhteet ovat kunnossa. Jos jokin ongelmamuuttuu sikalassa vallitsevaksi, esimerkiksi paljon porsaita kuihtuuensimmäisinä päivinä syntymän jälkeen, on syytä ryhtyä miettimäänongelman syitä ja ennaltaehkäisyä tarkemmin. Sikojen havainnointiauttaa varmasti ongelman aiheuttajien selvittämisessä.Kun todelliset syyt tunnetaan, toimenpiteet pystytään paremminkohdentamaan ongelman ratkaisemiseen.Toisinaan ratkaisut ovat yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa esimerkiksiruokinnan tai hoitokäytäntöjen muutoksella. Jos ongelmanratkaisu vaatisi vaikka lattialämmityksen asentamista karsinaolosuhteidenkorjaamiseksi, voi se ensi alkuun tuntua liiankalliilta investoinnilta. Tällöin on hyvä ottaa laskin esiin ja oikeastilaskea investoinnin aiheuttamat kustannukset ja verrata niitä saavutettavaantuloksen paranemiseen ja mahdolliseen työmääränvähenemiseen.Neuvojien vierailut sikalassa voivat herättää uusia ajatuksia jatuoda esiin eri näkökulmia sekä ratkaisuja. Tilansa toimintaa kehittävientuottajien on suositeltavaa vierailla välillä muissa sikaloissaja keskustella muiden tuottajien kanssa. Toisten tuottajiensikojen näkeminen ja mielipiteenvaihto muiden alan ammattilaistenkanssa sekä aktiivinen oman tietotaitonsa kehittäminen ovatparhaat tavat ennaltaehkäistä sikasilmää vaanivaa ammattitautia,tilasokeutta.Anna OllilaSiantuottaja ja eläinlääkäriPorsaiden utarehieronta vaikuttaa emakon tuottamanmaidon määrään. Elinvoimaiset, riittävän kookkaat porsaathierovat utaretta tehokkaasti ja saavat enemmän maitoa.Muista myös huolehtia, että porsailla on aina puhdasta vettäsaatavilla! Kuva MH10 Maatilan Parhaat info Maatilan Parhaat info 11

Figen - TuomikyläLaadukas karjunsiemen– eläinaineksen kehittämisen perusehtoSuomalaisella sikojen karjuasema- ja keinosiemennystoiminnalla on pitkät perinteet.Sikojen keinosiemennystoiminta alkoi Suomessa vuonna 1960 ja ensimmäiset karjuosuuskunnatperustettiin jo vuonna 1919. Kotimaisten sikarotujen karjunspermanmyynnistä vastaa nykyään Snellman konserniin kuuluva Figen Oy.Keruun jälkeen siemenneste siirretääneläintiloista laboratorioon.Kaikki Figen Oy:n karjuasemalla olevat karjut ovat peräisin suomalaisistajalostussikaloista. Jalostussikalat ovat Sikavan erityistasollaolevia sikaloita. Lisäksi tilat ovat vielä asetuksen 2/EEO/2007mukaisia alkuperätiloja, joilla seurataan erityistasoa tarkemminlukuisia eksoottisia sikatauteja.Osa karjuasemalle tulleista karjuista tulee suoraan jalostussikalastaja osa Längelmäen keskuskoeaseman yksilötestin läpi, kaikkiluonnollisestikin karanteenin kautta. Testin aikana testataan muunmuassa rehun hyväksikäyttökyky, päiväkasvu, noin 20 rakenneominaisuutta.Testiolosuhteet vastaavat tavallisen lihasikalan olosuhteita,joten testin aikana testataan myös yksilön selviäminenlihasikalaolosuhteissa.Valittujen karjujen kanssa samassa testierässä oleville sisaruksilletehdään yksityiskohtainen koeleikkuu Snellmanilla Pietarsaaressa.Koeleikkuussa selvitetään muun muassa sikojen lihakkuus, lihanpH ja lihan väri. Testin sekä porsastuotannon tarkkailusta kerättyjensukulaisten tulosten perusteella lasketaan kerran kahdessaviikossa uudet jalostusarvot myös koeasemalla oleville karjukokelaille.Asemalla noin 145 karjuaJos karju saa koeaseman tilatestauksessa hyvät testipisteet, sentuoreet jalostusarvot (K-indeksi ja H-indeksi) ovat hyvät ja silläei ole liikaa liian läheisiä sukulaisia karjuasemalla, valitaan karjukokelassiirrettäväksi keinosiemennysaseman karanteeniin IlmajoenKoskenkorvalle.Uusien keinosiemennyskarjujen karanteeni ennen karjuasemallesiirtoa kestää neljä viikkoa. Karanteenin aikana karjuilta testataanFigen Oy:n karjuasema sijaitsee IlmajoenTuomikylässä. Karjuasemalla on 145 karjua.asetuksen 2/EEO/2007 mukaiset taudit. Mikäli testitulokset ovatpuhtaat ja karju on kaikiltaosin kunnossa karanteenin päätyttyä,siirretään se Tuomikylän karjuasemalle.Karjuasemalle siirrettäessä karju on keskimäärin 8-9 kuukaudenikäinen. Karjuasemalle siirron jälkeen alkaa karjun koulutus tulevaansiementuotantoon. Hyvä ja hyvin koulutettu karju hyppääsiemennyspukille reippaasti ja pysyy siinä koko ejakulaation elisiemensyöksyn ajan.Figen Oy:n karjuasemalla Ilmajoen Tuomikylässä on siementuotannossanykyään noin 145 karjua. Noin 40 % karjuista on suomalaistamaatiaista, 40 % suomalaista yorkshirea ja 20 % näidenristeytyksiä.Yhdestä hypystä noin 20-25 annostaSiemenannoksen valmistus alkaa varhain aamulla siemenannostenkeruulla. Karjun ejakulaatio on melko pitkä ja tilavuudeltaan suuri.Ejakulaatio kestää noin 15 minuuttia ja kerta-annoksen suuruusnoin 300-400 millilitraa. Siemenneste kerätään esilämmitettyynastiaan, jossa samalla suodatetaan pois suurin osa lisäsukurauhastenerittämästä geelimäisestä nesteestä eli ”mäskistä”.Kun karjun siemensyöksy on valmis, astia viedään laboratorionja eläintilojen välissä olevasta ikkunasta laboratorion puolelle.Laboratoriossa ejakulaatti punnitaan ja määritetään sen tiheysspektrofotometrillä. Tämän jälkeen arvioidaan mikroskoopillasiittiöiden elävyys.Tilavuus, tiheys ja elävyys annetaan pc-ohjelmalle, joka laskeetarvittavan laimennussuhteen. Figen Oy käyttää laimennuksessalaimennusnestettä, joka ylläpitää siittiöiden hedelmöittämiskykyäKarjuaseman päivä alkaa varhain aamulla siemennesteen keruulla.seitsemän päivää. Takaamme oikein säilytetynsiemenen elävyyden kuitenkin vainviideksi vuorokaudeksi.Tämän jälkeen valmistetaan itse myyntiannokset:seossiemen pakataan pusseihinpussituskoneella ja yksilökarjujensiemen tuubeihin tuubikoneella. Lopuksiannokset jäähdytetään noin 17 asteeseen,joka varmistaa siittiöiden hedelmöittämiskyvynja säästää siittiöiden energiaa. Yhdestäkarjun siemensyöksystä saa ejakulaatintilavuudesta ja elävyydestä riippuenkeskimäärin noin 20-25 myyntikelpoistasiemenannosta.Myynnistä 65 % seossiementäFigen Oy lupaa karjunsiementuotteistaan,että yhden siemenannoksen paino onvähintään pakkauksen kanssa vähintään70 grammaa, elävyys on vähintään 60 %ja yhdessä annoksessa on vähintään 2,5miljardia siittiötä. Käytännössä annoksetsisältävät yleensä kuitenkin vähintään 90grammaa nestettä ja 3 miljardia siittiötä.Karjuaseman siemenmyynnistä noin 65 %on seossiementä. Seossiemenessä on sekoitettusamaan siemenannokseen useansamantyyppisen karjun siementä. Loputsiemenmyynnistä on yksilökarjujen myyntiä.Figen Oy:llä on neljä erilaista lihaporsaidenisäksi tarkoitettua seossiementuotetta:Maatiais-Muskeli-seos, Yorkshire-Muskeli-Seos, risteytys-Muskeli-seos japerusseos. Näistä kolme ensimmäistäon laadullisesti korkeatasoisempaa (MPindeksi65) ja keskenään samantasoistamutta ne on koottu eri roduista. Perusseoson edullinen seostuote, jossa ei oleasetettuja laatukriteerejä (MP-indeksi55) Yksilökarjuina Figen Oy myy kolmeaerilaista tuotetta: Muskeli-yksilökarjuja,Matriarkka-yksilökarjuja ja Kombi-yksilökarjuja,joista kaksi viimeistä sopii erityisenhyvin uudisensikoiden isäksi.Viisas tilaa ennakkoonFigen Oy:llä on viikossa viisi siemenenkeruupäivää(ma, ti, ke, to ja su). Kunakinpäivänä keruuvuorossa olevat karjut löytyvätFigen Oy:n nettisivuilla olevasta siemenentilauspalvelusta.Listaa päivitetäänmuutaman viikon välein.Siemenen tilaustapoja on monia. Noin 50% tilauksista tehdään Figen Oy:n nettisivuillaolevan tilauspalvelun kautta, muttamoni tilaa annokset edelleen puhelimitse.Netin kautta tehdystä tilauksesta saa kolmeneuron tilaustapa-alennuksen. Hiukanyli 80 % siementilauksista tehdään nykyäänennakkotilauksena ja loput vajaa 20 %annoksista tilataan vasta toimituspäivänä.Ennakkoon tehty tilaus on huomattavastisamana päivänä tehtyä tilausta edullisempaa.Noin 65 % annosten toimituksista tehdäänmatkahuollon kautta, 23 % kuriirinvälityksellä. Loput annokset asiakkaatnoutavat itse karjuaseman noutopisteestä.Figen Oy:n tuotteisiin, www-tilausjärjestelmäänja siemenannosten erilaisiintoimitustapoihin voi tutustua Figen Oy:nnettisivuilla osoitteessa www.figen.fi.Snellmanin tuottajat saavat Figen Oy:njalostuspalveluiden ja siemenostoihinperustuvaa hyvitysalennusta karjunsiemenestä.Ensimmäiset hyvitysalennuksetannetaan syyskuun aikana ja alennuksensuuruus riippuu edeltävän neljän kuukaudenjalostuspalveluiden ja Figen Oy:ltä ostettujensiemenannosten käyttömääristä.Juha Mäkelä, tuotantopäällikköJussi Peura, toimitusjohtaja,Figen OyEnnen varsinaisten annosten valmistamistasiemennesteen laatu tutkitaantarkasti.Seossiemen pakataan pusseihinpussituskoneella.Yksilökarjujen annokset pakataantuubituskoneella tuubeihin.12 Maatilan Parhaat info Maatilan Parhaat info 13

Snellman-infoHaasteelliset määrätavoitteetvuodelle 2012• Snellman on asettanut tavoitteekseen nostaa naudan ja sianhankintaansa yhteensä neljä miljoonaa kiloa vuoden 2012 aikana.Varsinkin naudanhankinnan kasvattaminen tavoitteeksi asetetullakahdella miljoonalla kilolla tulee olemaan erittäin haasteellista.Snellmanin naudanlihantarve kasvaa kaikilla rintamilla ja siksitulemme panostamaan paljon MP-Maitotila- ja Sonniplusohjelmiemmejatkokehitykseen. Tavoitteemme on olla paras kehittyvienmaito- ja kasvatustilojen yhteistyökumppani toimintaalueellamme.Yhteistyön Limousin-osuuskunnan kanssa odotetaantuovan noin neljäsosan naudanlihan lisätarpeesta.Sikasektorilla keskustelemme parasta aikaa tulevaisuuden yhteistyöstämonien siantuottajien kanssa. Ehtona yhteistyöhön Snellmaninkanssa pääsemiselle on aktiivinen panostus siantuotannonlaatutekijöihin Snellmanin ”Kunnon suomalaista maatispossua perhetilalta”-ohjelman mukaisesti. Ohjelma tulee antamaan osaltaanmyös tietyn takuun kasvatuksen kannattavuudesta hyviä tuloksiasaavuttaville tuottajile. Tavoitteena on hallittu, mutta myös merkittäväsiantuotantomäärien kasvattaminen vuosina 2012-2015.Teurastuskapasiteetti rajoittaa määrien kasvattamista vielä syksynaikana. Uudistetut teurastuslinjat ovat valmiina tammikuun 2012loppuun mennessä.TGalkutuotannonyhteystiedot:MP nautaVesa HihnalaMP kenttäpäällikkö, 044-796 6345Matti KastarinenMP kenttäedustaja, 0500-263 995Pekka Taipalealue-edustaja, pohjoinen alue0500-265 635Mårten Lassfolkalue-edustaja, eteläinen alue044-796 6545Jarmo Niemeläasiamies, eteläinen alue0500-369 597Anumaija Viitalavasikkavälitys06-786 6397, 044-796 6397Syksyn tuoteuutuuksia!Kutsu Kunnon tuottajapäiville■ Snellman täytti 60 vuotta. Juhlimme työnmerkeissä ja kutsumme tuottajiamme Kunnontuottajapäiville Pietarsaareen syyslokakuunvaihteessa. Tarjoamme mahdollisuudentutustua Snellmanin toimintaanmyymäläkäynnin yhteydessä kolmenapäivänä, eli* keskiviikkona 28.9.* torstaina 29.9.* tiistaina 4.10.Tuottajapäivien aikana meillä on kahvitarjoilu Kuusisaaren laitoksenAnna-salissa klo 10–14 ja lounas ruokalassa klo 10.30–12.30.Tuottajamyymälä on varautunut palvelemaan normaalisti kokopäivän klo 9–16. Tuottajille annamme myymäläkäynnin yhteydessälahjaksi vuoden menestystuotteen, Kunnon nakkimakkarapaketin.Alkutuotannon henkilökunta on myös paikalla klo 10–14 ja tarjoammemahdollisuuden keskustella lihantuotannon ajankohtaisistaasioista. Meillä on myös lyhyt yritysesittely ja halukkaille järjestetäänopastettu yrityskierros.Ruokailun järjestämisen takia pyydämme ennakkoilmoittautumistavähintään kolme päivää ennen vierailupäivää. Anelmasta löytyyilmoittautumislomake.MP sikaMartti HassilaMP kenttäpäällikkö(06) 786 6344, 044-796 6344Reijo LintulahtiMP sikakonsultti, 044-796 6542Laura EhlersMP tuotannonohjaaja044-796 6398Lisa Ahlgrenporsasvälitys(06) 786 6331LiikennöitsijätHenry Ahlvikporsasvälitysyrittäjä044-796 6555Christer Sundqvistvasikkavälitys- ja teurasliikennöitsijä,0500-264 570Peter Björkhankintayrittäjä, eteläinen alue0500-263 996Kari Peltolateurassikaliikennöitsijä0400-379 977Jukka Takanenhankintayrittäjä, pohjoinen alue040-515 5702Eero ja Antti Sallinenhankintayrittäjä, vasikkavälityspohjoinen alue0400-384 180, 040-554 3621Timo Hartikainenvasikkavälitysyrittäjä, pohjoinenalue, 0400-379 977MP toimistoMona Julinlogistiikkapäällikkö, (06) 786 6343Brita Wiiktilitysvastaava, (06) 786 6323Tomas Gäddnäsalkutuotannon johtaja(06) 786 6342, 044-796 6342Kokkikartanon lihapullat ja jauhelihapihvitkotimaisesta naudan paistijauhelihasta,lihapitoisuus 80%, lisä-aineettomia!Uusi herkullinenvälipala – Kebabpitakotimaisesta naudanlihasta!Perinteikkään makuinenPikkukinkku,pitkään leppäsavullakypsytetty.http://anelma.snellman.fi14 Maatilan Parhaat info

120865www.snellman.fiMakujaruokapöytään!MONIKÄYTTÖINENPIKKUKINKKUsellaisenaan,leivänpäälle tairuuanlaittoon.OHUEN OHUT VALKOSIPULINEN KINKKULeikkeleiden reunalla herkullinen kerrosmakunystyröitä hivelevää aitoa valkosipulia.PIKKUKINKKUPerinteikkään makuinen KINKKU.Aidosti savustettu Teerijärven leppälastuilla.Ei natriumglutamaattia, vain kunnon suomalaista lihaa.