1.1.1 Rypsi Vuonna 2004 oli luomurypsin viljelyala 2989 ha ja ...
1.1.1 Rypsi Vuonna 2004 oli luomurypsin viljelyala 2989 ha ja ...
1.1.1 Rypsi Vuonna 2004 oli luomurypsin viljelyala 2989 ha ja ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tasainen kylvöalusta on taimettumiselle erityisen tärkeää, mutta kylvömuokkausta eisaa tehdä syvään, ettei maan kosteus <strong>ha</strong>ihdu <strong>ja</strong> rikkasiemenpankki herää itämään.Viimeisen äestyskerran voi korvata jyräämällä. (Koskimies 1999,129.) Kylvöäkannattaa viivyttää mahdollisimman pitkään, jotta maa ehtii kunnolla lämmetä <strong>ja</strong>taimettuminen <strong>oli</strong>si nopeaa (Agronet, viljelytekniikka 2007). Kylvösyvyys rypsillä on1 – 2,cm <strong>ja</strong> kylvötiheydeksi 250 – 300 itävää siementä neliölle .(Ansalehto, Pi<strong>ha</strong>la&Niskanen 2000, 33.) Kylvö tehdään heti äestyksen jälkeen <strong>ja</strong> jyrääminen nopeuttaataimettumista (Koskimies 1999, 129.) <strong>Rypsi</strong>lajikkeita ovat mm. Valo, Kulta <strong>ja</strong> Hohto(Maatalouskalenteri 2007,193).<strong>Rypsi</strong>ä kylvettäessä kiertokokeella <strong>ja</strong> huolellisella kylvöllä on suuri merkitys. <strong>Rypsi</strong>nsiemenmäärä kannattaakin nostaa tavallisesta n. 25 % eli kylvää 10 – 15 kg/<strong>ha</strong>. Näinrypsi pystyy kilpailemaan rikko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kirppo<strong>ja</strong> vastaan riittävän tiheällä kasvustolla.(Koskimies 1999, 128 – 129.)Rikkakasvien torjumiseksi voidaan rivien välejä leventää mahdollisenriviväli<strong>ha</strong>rauksen vuoksi. Haraus parantaa typen vapautumista maasta <strong>ja</strong> peittäärikko<strong>ja</strong>. Harausta ei voi kuitenkaan käyttää, jos rypsi on kylvetty yhdessä aluskasvinkanssa.(Ansalehto, Pi<strong>ha</strong>la& Niskanen 2000, 33.)Rapsikuoriaisen luontaisen vihollisen loispistiäisen suosiminen on tärkeäviljelytekninen keino saada parempi satotulos rypsistä. <strong>Rypsi</strong> kannattaa viljellä tämänvuoksi edellisvuoden rypsimaan läheisyyteen. Van<strong>ha</strong>a rypsimaata ei kannata muokataennen ju<strong>ha</strong>nnusta, jotta loispistiäiset ehtivät kehittyä <strong>ja</strong> siirtyä uudelle rypsimaalle.(Ra<strong>ja</strong>la <strong>2004</strong>,341 – 342.) Enin osa maa<strong>ha</strong>n varisseista siemenistä itää jo syksyllä <strong>ja</strong>talvella ne kuolevat. Seuraavan kesänä kasvustossa olevat rypsin taimet voidaan torjuaniittämällä. (Ansalehto, Pi<strong>ha</strong>la& Niskanen 2000, 33.)<strong>Rypsi</strong>n tulee olla tasaisesti tuleentunut ennen sadonkorjuuta. Kasvuston väri on silloinyleensä <strong>ha</strong>rmaa <strong>ja</strong> siemenet punaruskean mustia. Kosteuden tulee olla alle 20 % ennenpuintia, i<strong>ha</strong>nteellisin <strong>oli</strong>si 15 – 18 %. Jos jälkiversontaa on paljon <strong>ja</strong> sää on sateinen,voidaan puintia siirtää myöhäisemmäksi. Halla keskeyttää rypsin tuleentumisen eikälehtivihreäpitoisuus enää laske. Sato on kuivattava mahdollisimman nopeasti korjuunjälkeen, koska puintituore rypsi lämpenee nopeasti. Lämminilmakuivauksessa onkäytettävä al<strong>ha</strong>isia lämpötilo<strong>ja</strong>. Siemenet kuivataan 8 – 9 % kosteuteen. Silloin öljynlaatu on par<strong>ha</strong>immillaan.. (Ansalehto, Pi<strong>ha</strong>la& Niskanen 2000, 33.)
Change language