1.1.1 Rypsi Vuonna 2004 oli luomurypsin viljelyala 2989 ha ja ...
1.1.1 Rypsi Vuonna 2004 oli luomurypsin viljelyala 2989 ha ja ...
1.1.1 Rypsi Vuonna 2004 oli luomurypsin viljelyala 2989 ha ja ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>1.1.1</strong> <strong>Rypsi</strong><strong>Vuonna</strong> <strong>2004</strong> <strong>oli</strong> <strong>luomurypsin</strong> <strong>viljelyala</strong> <strong>2989</strong> <strong>ha</strong> <strong>ja</strong> vuonna 2006 2726 <strong>ha</strong>(Maatilatilastollinen vuosikir<strong>ja</strong> 2005,153. Evira 2007b). Luomurypsille on kysyntääsiitä <strong>ja</strong>lostettavan luomurouheen <strong>ja</strong> –öljyn kautta. <strong>Rypsi</strong>n viljely luonnonmukaisesti on<strong>ha</strong>asteellista <strong>ja</strong> vaativaa. (Agronet, viljelytekniikka 2007.) <strong>Rypsi</strong> <strong>ja</strong> muut ristikukkaisetviljelykasvit kilpailevat melko hyvin rikkakasve<strong>ja</strong> vastaan. <strong>Rypsi</strong>n viljelyssä torjuntaperustuu hyvään viljelytekniikkaan <strong>ja</strong> muokkaukseen. Hyvän kasvuston saamiseksirypsi vaatii runsaasti helpp<strong>oli</strong>ukoisia ravinteita. (Koskimies 1999, 129.) <strong>Rypsi</strong>nviljelyssä samalla lohkolla kannattaa pitää 4-5 vuoden tauko maassa säilyvienkasvitautien vuoksi. Tilalla ei ole myöskään hyvä viljellä sinappia, koska rypsi <strong>ja</strong>sinappi pilaavat toistensa laadun. Syväjuurisena kasvina rypsi nostaa ravinteita ylösmuidenkin kasvien käyttöön. (Hinkkanen & Partanen 1999,33.)Maan pH:n tulee olla 5,8 – 7,5 välillä, kun viljellään öljykasve<strong>ja</strong>. Kasvilajit kestäväteri tavalla <strong>ha</strong>ppamuutta. <strong>Rypsi</strong> <strong>ja</strong> rapsi vaativat hyvin kalkitun maan. <strong>Rypsi</strong>nkasvitauti, möhöjuuri, pysyy kurissa, kun maan pH on lähellä neutraalia.(Kalkitusyhdistyksen kalkitusopas 2002, 13.)Luomurypsiä kannattaa viljellä hikevillä, nopeasti lämpenevillä mailla. <strong>Rypsi</strong> vaatiikasvaakseen paljon ravinteita, joten runsas lannoitus on tarpeen ennen kylvöä hyvänsatotason saamiseksi. (Agronet 2007.) Luomurypsille voidaan käyttää kompostoituakar<strong>ja</strong>nlantaa 25 – 40 tn/<strong>ha</strong>, jossa on tarvittaessa apatiittia 150 – 400 kg/<strong>ha</strong>. Ilmastettulietelanta käy myös. Esikasviksi sopii viherlannoitusnurmi, joka korvaa kar<strong>ja</strong>nlantaa.(Ra<strong>ja</strong>la, <strong>2004</strong>, 341, 336.)TAULUKKO 1Kevät- <strong>ja</strong> syysrypsin typpilannoituksen enimmäismäärät kg/<strong>ha</strong>/vuosi (Ympäristötuensitoumusehdot, 2007).Etelä-Suomisavihiesukarkeatkiv.maatsyysrypsi/syysrapsisyksyllä 30 30 20kevätrypsi,-rapsi, syysrypsi,-rapsikeväällä 110 100 60eloper.maatsavihiesuPohjois-Suomikarkeat eloper.kiv.maat maatTAULUKKO 2Öljykasvien fosforinlannoituksen enimmäismäärä kg/<strong>ha</strong>/vuosi vil<strong>ja</strong>vuusluokittain(Ympäristötuen sitoumusehdot 2007).huonohuononlainenöljykasvit32 24 20 12 8välttävä tyydyttävä hyvä korkea arveluttavankorkea
Tasainen kylvöalusta on taimettumiselle erityisen tärkeää, mutta kylvömuokkausta eisaa tehdä syvään, ettei maan kosteus <strong>ha</strong>ihdu <strong>ja</strong> rikkasiemenpankki herää itämään.Viimeisen äestyskerran voi korvata jyräämällä. (Koskimies 1999,129.) Kylvöäkannattaa viivyttää mahdollisimman pitkään, jotta maa ehtii kunnolla lämmetä <strong>ja</strong>taimettuminen <strong>oli</strong>si nopeaa (Agronet, viljelytekniikka 2007). Kylvösyvyys rypsillä on1 – 2,cm <strong>ja</strong> kylvötiheydeksi 250 – 300 itävää siementä neliölle .(Ansalehto, Pi<strong>ha</strong>la&Niskanen 2000, 33.) Kylvö tehdään heti äestyksen jälkeen <strong>ja</strong> jyrääminen nopeuttaataimettumista (Koskimies 1999, 129.) <strong>Rypsi</strong>lajikkeita ovat mm. Valo, Kulta <strong>ja</strong> Hohto(Maatalouskalenteri 2007,193).<strong>Rypsi</strong>ä kylvettäessä kiertokokeella <strong>ja</strong> huolellisella kylvöllä on suuri merkitys. <strong>Rypsi</strong>nsiemenmäärä kannattaakin nostaa tavallisesta n. 25 % eli kylvää 10 – 15 kg/<strong>ha</strong>. Näinrypsi pystyy kilpailemaan rikko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kirppo<strong>ja</strong> vastaan riittävän tiheällä kasvustolla.(Koskimies 1999, 128 – 129.)Rikkakasvien torjumiseksi voidaan rivien välejä leventää mahdollisenriviväli<strong>ha</strong>rauksen vuoksi. Haraus parantaa typen vapautumista maasta <strong>ja</strong> peittäärikko<strong>ja</strong>. Harausta ei voi kuitenkaan käyttää, jos rypsi on kylvetty yhdessä aluskasvinkanssa.(Ansalehto, Pi<strong>ha</strong>la& Niskanen 2000, 33.)Rapsikuoriaisen luontaisen vihollisen loispistiäisen suosiminen on tärkeäviljelytekninen keino saada parempi satotulos rypsistä. <strong>Rypsi</strong> kannattaa viljellä tämänvuoksi edellisvuoden rypsimaan läheisyyteen. Van<strong>ha</strong>a rypsimaata ei kannata muokataennen ju<strong>ha</strong>nnusta, jotta loispistiäiset ehtivät kehittyä <strong>ja</strong> siirtyä uudelle rypsimaalle.(Ra<strong>ja</strong>la <strong>2004</strong>,341 – 342.) Enin osa maa<strong>ha</strong>n varisseista siemenistä itää jo syksyllä <strong>ja</strong>talvella ne kuolevat. Seuraavan kesänä kasvustossa olevat rypsin taimet voidaan torjuaniittämällä. (Ansalehto, Pi<strong>ha</strong>la& Niskanen 2000, 33.)<strong>Rypsi</strong>n tulee olla tasaisesti tuleentunut ennen sadonkorjuuta. Kasvuston väri on silloinyleensä <strong>ha</strong>rmaa <strong>ja</strong> siemenet punaruskean mustia. Kosteuden tulee olla alle 20 % ennenpuintia, i<strong>ha</strong>nteellisin <strong>oli</strong>si 15 – 18 %. Jos jälkiversontaa on paljon <strong>ja</strong> sää on sateinen,voidaan puintia siirtää myöhäisemmäksi. Halla keskeyttää rypsin tuleentumisen eikälehtivihreäpitoisuus enää laske. Sato on kuivattava mahdollisimman nopeasti korjuunjälkeen, koska puintituore rypsi lämpenee nopeasti. Lämminilmakuivauksessa onkäytettävä al<strong>ha</strong>isia lämpötilo<strong>ja</strong>. Siemenet kuivataan 8 – 9 % kosteuteen. Silloin öljynlaatu on par<strong>ha</strong>immillaan.. (Ansalehto, Pi<strong>ha</strong>la& Niskanen 2000, 33.)
Change language