YMPÄRISTÖVASTUULLINEN JA HYVINVOIVA ... - BirdLife Suomi

4PUHTAITA BUSSEJA, PYÖRÄ-KAISTOJA JA RUUHKAMAKSUJATAUSTALiikenne aiheuttaa viidenneksen Suomenkasvihuonekaasupäästöistä, ja sektorin päästöjensuunta on nouseva [13] . Lähes kolmeneljännestä (72%) kotimaan henkilöliikenteenmatkasuoritteesta tehdään henkilöautolla,kun julkisen liikenteen osuus on noin 19% jakevyen liikenteen vain 4% [14] .YMPÄRISTÖJÄRJESTÖTESITTÄVÄT:Julkista ja kevyttä liikennettä tulee edistääkunnissa määrätietoisesti. Pyöräilyn edistämiseentarkoitettu budjetti tulee kasvattaakymmenykseen kunnan liikennebudjetista [15] .Kun taajamien julkiseen liikenteeseen hankitaanuutta kalustoa, biokaasu-, hybridi-, jasähköbussit tarjoavat hyvän vaihtoehdon [16].Julkista paikallisliikennettä voidaan edistäämyös hankkimalla kunnan omille työntekijöilletyösuhdematkaliput [17] . Suuremmissakaupungeissa on tarpeen ottaa käyttöönruuhkamaksut henkilöautomatkojenkarsimiseksi ja liikenteen sujuvoittamiseksi.Esimerkiksi Tukholmassa ruuhkamaksuilla onsaatu laskettua hiilidioksidipäästöjä, pienhiukkaspäästöjäja melutasoa [18] .

5TIIVIIMPIÄ YHDYSKUNTIALÄHILUONTOA SÄILYTTÄENTAUSTASuomalaisista 70% asuu kaupungeissa.Suomalaiset kaupungit ja muut taajamat onrakennettu väljästi, ja taajamien asukastiheyson selvästi laskenut viimeisten vuosikymmentenaikana. [19] Positiivisena puolenataajamarakenteessa on EU:n mittakaavassarunsaasti viheralueita sisältävät asuinalueet janiiden mukanaan tuomat terveyshyödyt.YMPÄRISTÖJÄRJESTÖTESITTÄVÄT:Kaavoituksessa asuin- ja työpaikat sekäpalvelut ja muut toiminnot sijoitetaan siten,että liikkumistarve vähenee. Arjen liikkumisentulisi hoitua kätevästi jalan, pyörällä taijoukkoliikenteellä. Lisäksi on tärkeää säilyttääyhtenäisiä rakentamattomia alueita janiiden ekologisia yhteyksiä virkistyskäyttöä jaluontoarvojen suojelua varten. [20] Kaavoitustavarten tulee selvittää myös kunnan ekologinenverkosto ja hiljaiset alueet. Lisäksi kuntientulee ohjata kaavamääräyksillä uusien rakennustenlämmitystapaa sekä muita energia- jamateriaalitehokkaita rakennusratkaisuja.

6KUNTAMAIDEN JA -METSIEN KÄYTÖSSÄ HUOMI-OTA LUONNONARVOIHIN JA VIRKISTYKSEENYMPÄRISTÖJÄRJESTÖTESITTÄVÄT:TAUSTAKunnat omistavat Suomessa runsaastimetsämaata. Usein kuntien omistamat alueetsijoittuvat lähelle asutusta ja ovat virkistyskäytönkannalta tärkeitä. Uhanalaisia lajeja onkaikissa elinympäristöissä. Osassa elinympäristöjä,kuten kosteikoilla ja perinnebiotoopeillalajien säilyttäminen vaatii aktiivistaluonnonhoitoa. Osassa elinympäristöjä, kutenmetsissä, missä elää suurin osa sukupuutonuhkaamista lajeista, parasta luonnonhoitoa ontoimenpiteiden minimointi. Kuntien omistamienmaiden lisäsuojelulla ja luonnonarvolähtöiselläkäytöllä voidaan parantaa uhanalaisenlajiston selviämismahdollisuuksia ja samallatarjota kuntalaisille nykyistä vetovoimaisempiavirkistäytymiskohteita.Kaavoituksessa virkistykseen varattujen jatoisaalta kaikkien kunnan omistamien alueidenja metsien hoidossa otetaan virkistys- jaluontoarvot paremmin huomioon. Virkistysmetsiltäkaivataan luonnontilaisuuden tuntua,johon päästään turhia talousmetsien hoidostaopittuja käsittelyjä välttämällä. Osa huomiointiaon ottaa kuntalaiset mukaan maaomaisuudenja metsien hoidon suunnitteluun. Jos kunnanomistamilta metsiltä poistetaan tuottovaatimus,metsien hoidossa voidaan aidosti lähteäetsimään nykyistä kestävämpiä menetelmiä.Yksi virkistys- ja luontoarvoja keskeisellä tavallaparantava toimintatapa on suojelualueidenlisääminen. Talousmetsien virkistys-, maisema-ja luontoarvoja voidaan parantaa avohakkuistaluopumalla. Etenkin kaupunkikunnissametsäomaisuuden hoito voidaan siirtää myöskokonaan ympäristötoimiston alaisuuteen,jolloin saavutetaan monessa tapauksessa myössäästöjä. Kulttuuri- ja perinneympäristöissäsekä nurmialueilla lisätään monimuotoisuutta javiihtyvyyttä edistäviä toimia, kuten lampaidenlaidunnusta ja alueiden hoitoa kukkaniittyinänykyisten jatkuvaa leikkuuta ja resursseja vaativiennurmikoiden sijaan.

8YMPÄRISTÖKASVATUSKUULUU KUNNILLETAUSTAOn tärkeää herättää lapsissa ja nuorissa kiinnostusluontoon ja opettaa heille vastuunkantoaympäristökysymyksissä. Sama koskeemyös aikuisia. Suomen kestävän kehityksentoimikunnan koulutusjaosto on linjannut,että kaikissa kouluorganisaatioissa tuleeolla kestävän kehityksen toimintaohjelma.Lisäksi 15 prosentilla päiväkodeista, kouluistaja oppilaitoksista tulee olla ulkoinen sertifikaattitai tunnustus kestävän kehityksentoiminnasta vuoteen 2014 mennessä [21].YMPÄRISTÖJÄRJESTÖTESITTÄVÄT:Kaikissa kunnissa tulee tukea ympäristökasvatusta.Käytännössä tarvitaan kuntatasonstrategiatyötä eri hallinnonalojenvälillä sekä opettajien täydennyskoulutusta.Kouluja, päiväkoteja ja oppilaitoksiakannustetaan oppilaslähtöiseen kestävänkehityksen työhön. Kuntien on rahoitettavaulkopuolisten kestävän kehityksensertifikaattien hakemista sekä koulujenympäristökasvatustyötä tukevien luontojaympäristökoulujen toimintaa [22].

VIITTEET[1] Kestävän kulutuksen ja tuotannontoimikunnan (KULTU) (2005) toimenpide-ehdotuksiinkuuluu, että ”ministeriötja kuntasektori laativat vuoteen2010 mennessä hankintastrategioita,jotka painottavat kestävän kehityksennäkökulmaa”. www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=137221&lan=fi[2] Lisätietoja: Julkisten hankintojentyöryhmä (KEHA) (2008) Ehdotuskestävien hankintojen toimintaohjelmaksi,www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80568&lan=fi[3] Tilastokeskus, http://tilastokeskus.fi/til/salatuo/2010/salatuo_2010_2011-10-06_tau_004_fi.html[4] Kuntien ilmastonsuojelukampanja,Kuntaliitto, www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;356;1033;36689;36692[5] Energiatehokkuussopimukset jakatselmukset, kuntasektorin sopimusala,työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)www.tem.fi/index.phtml?s=2588[6] Emt.[7] Motiva, www.motiva.fi/toimialueet/energiakatselmustoiminta/esco-palvelu[8] Julkisten hankintojen työryhmänehdotuksen (2008) mukaanhankintayksikön ostamasta sähköstävähintään 31,5 % vuonna 2010 javähintään 60 % vuonna 2015 tulisiolla uusiutuvilla luonnonvaroillatuotettua sähköä, jonka alkuperästäesitetään kolmannen osapuolentodistus, www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80568&lan=fi[9] Tilastokeskus, jätetilasto 2010.www.stat.fi/til/jate/index.html[10] Kestävän kulutuksen ja tuotannontoimikunnan (KULTU) (2005)ohjelmaehdotuksen mukaan suurinosa julkisista ja yksityisistä jätteisiinliittyvistä investoinneista suunnataanjätteiden kierrätykseen ja käsittelyyn,ei ehkäisyyn. Kuitenkin OECD:n mukaansen avulla voidaan saada suuriasäästöjä muiden ympäristöongelmienratkaisemisessa. www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=137221&lan=fi[11] Ideoita kunnalliseen jätteidensynnyn ehkäisyn ohjelman laatimiseen,www.informinc.org/cwp_00.php[12] Kierrätykseen perustuvienjätehuoltomallien eduista, ks. Powell,Jane C. (1996) The Evaluation ofWaste Management Options, WasteManagement & Research, 14: 515-526,http://wmr.sagepub.com/cgi/content/abstract/14/6/515; Denison, RichardA. (1996) Environmental Life-cycleComparisons of Recycling, Landfilling,and Incineration. A Review of RecentStudies, Annual Review of Energy andthe Environment, 21: 191-237, http://arjournals.annualreviews.org/doi/abs/10.1146/annurev.energy.21.1.191;Jätteenpolton ongelmallisuudestailmaston kannalta, ks. CommunityRecycling Network (2002) MaximisingRecycling Rates.Tackling Residuals,www.foe.co.uk/resource/reports/maximising_recycling_rates_full_report.pdf[13] VTT:n LIPASTO-tietokanta,http://lipasto.vtt.fi/lipasto/kehkaik.htm[14] Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus2010-2011, http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/urakoitsijat_suunnittelijat/konsulteille/henkiloliikennetutkimus[15] Eurooppalaisten pyöräilyjärjestöjenkattoliiton (ECF) kannanotossa(2007) kutsutaan kaikki Euroopanliikenneviranomaiset kaikilla tasoillaasettamaan tavoitteensa pyöräilynlisäämiseksi välittömästi ja tekemäänpäätöksiä pyöräilybudjettien kasvattamiseksi10 %:iin liikennebudjeteista,www.poljin.fi/pyorailykunnat/liikennepolitiikka/ecfnkanta[16] Lampinen (2003) Jätteidenliikennekäyttöpotentiaali Suomessa,Kuntatekniikka 1/2003, s. 31-34,www.kaapeli.fi/~tep/projektit/liikenteen_biopolttoaineet/Kuntatekniikka_biokaasupotentiaali.PDF[17] Lisätietoja: www.tyosuhdelippu.fi[18] Tukholman ruuhkamaksukokeilun2005–2006 tuloksena liikenteenhiilidioksidipäästöt kantakaupungissalaskivat 14 prosenttia pienemmiksikuin ne olisivat muuten olleet arkisin.Myös pienhiukkaspäästöt laskivatlähes kymmenyksellä, ja melutasokinaleni hieman. Lisätietoja: www.stockholmsforsoket.se[19] Kestävän kulutuksen ja tuotannontoimikunnan (KULTU) (2005)ohjelmaehdotuksen mukaan taajamienasukastiheys on nyt noin 750 asukastaneliökilometriä kohden, kun se vuonna1980 oli 920. www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=137221&lan=fi[20] Kuntaliiton laatima luottamushenkilönmuistilista kaavoitukseen,Kunnat ja ilmastonmuutos, www.kunnat.net/attachment.asp?path=1;29;356;1033;36689;126242, s. 13[21] Kestävän kehityksen toimikunnankoulutusjaosto (2006) Kestävääkehitystä edistävän kasvatuksenja koulutuksen strategia ja sentoimeenpanosuunnitelma 2006-2014, www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48169&lan=FI[22] Lisätietoja: Suomen YmpäristökasvatuksenSeuran (Sykse) Vihreälippu –sivusto, www.vihrealippu.fi;Oppilaitosten ympäristösertifiointi,www.koulujaymparisto.fi; Suomenluonto- ja ympäristökoulujen liitto ry,www.nic.fi/~vantaanl/luontokoululiitto

{ [BIRDLIFE] + [GREENPEACE] +[LUONTO-LIITTO] + [MAAN YSTÄVÄT] +[NATUR OCH MILJÖ] + [SUOMEN LUON-NONSUOJELULIITTO] + [WWF SUOMI] }LISÄTIEDOTBirdLife Suomi, Aki Arkiomaa, toiminnanjohtajapuh. 040 547 6175 / aki.arkiomaa@birdlife.fiGreenpeace, Tapio Laakso, ohjelmajohtajapuh. 040 181 6559 / tapio.laakso@greenpeace.orgLuonto-Liitto, Leo Stranius, pääsihteeripuh. 040 754 7371 / leo.stranius@luontoliitto.fiMaan ystävät, Jonas Biström, puheenjohtajapuh. 044 021 6668 / jonas.bistrom@maanystavat.fiNatur och Miljö, Bernt Nordman, verksamhetsledarepuh. 045 270 0313 /bernt.nordman@naturochmiljo.fiSuomen luonnonsuojeluliitto, Eero Yrjö-Koskinen,toiminnanjohtaja, puh. 050 347 8778 /eero.yrjo-koskinen@sll.fiWWF Suomi, Liisa Rohweder, pääsihteeripuh. 040 840 7461 / liisa.rohweder@wwf.fi