Melu ja sen torjuntaMelun vaikutuksetMelu on häiritsevää tai kuulolle haitallista ääntä . Voimakasmelu, erityisesti isku- tai impulssimelu, heikentääkuuloa pysyvästi. Heikkenemistä ei yleensä itse huomaaennen kuin on liian myöhäistä. Melu vaikuttaa myösverenkiertoon sekä aiheuttaa stressireaktioita ja unenhäiriöitä.Melu häiritsee työsuoritusta, erityisesti puhelimenkäyttöä ja muuta suullista viestintää, aiheuttaen virheitäja epätarkkuuksia. Melu voi myös lisätä tapaturmavaaraa.Myös toimistomaisissa työtiloissa äänet voivat ollahäiritseviä, vaikka eivät aiheuta kuulovaurioita.Meluntorjunnan tavoitteetMeluntorjunta tähtää kahteen seikkaan:• vähämeluisen, hyvän työympäristön luomiseen• kuulovaurioiden ehkäisyyn.Kuulonsuojain saattaa olla ainoa tapa suojata kuuloa,kunnes melu on saatu vaarattomalle tasolle. Suojain onkuitenkin tilapäinen ratkaisu. Ensisijaisesti melua tuleevaimentaa teknisin keinoin.Melutaso85 dB 8 tuntia88 dB 4 tuntia94 dB 1 tunti100 dB 15 minuuttia115 dB 0Enimmäisaltistusaika vrk:ssaPeukalosääntöjä:• Mikäli normaalia puhetta ei kuule metrin päästä,melutaso ylittää 85 dB.• Moottorisahat ja paineilmalaitteet tuottavat noin100 dB (suojaamattomaan käyttäjän korvaan).Kuulovaurioriski alkaa nousta altistustasosta 80 dB janousu on jyrkkä, mikäli päivittäinen altistus ylittää taulukonarvot. Mikäli melutaso ylittää 80 dB työnantajanon annettava työntekijälle kuulonsuojaimet ja varattavamahdollisuus kuulontarkastuksiin. Meluasetus edellyttäämeluntorjuntaohjelman laatimista ja toteuttamista,jos keskimääräinen melualtistus työssä sivuaa tai ylittää85 dB taikka hetkellinen painottamaton huippuarvo140 pascalia (137 dB). Työntekijän on myös tällöin käytettäväkuulonsuojaimia.Päivittäinen melualtistus ei kuulonsuojainten vaikutushuomioiden saa ylittää 87 dB tai hetkellisesti tasoa140 dB.MeluntorjuntaohjelmaTyöpaikan meluntorjuntaohjelma sisältääsuunnitelmat siitä, kuinka esimerkiksi• hankitaan vain vähämeluista kalustoa• poistetaan tai korvataan melua aiheuttavat työvaiheettai menetelmät• vaimennetaan melulähteitä• koteloidaan koneita• estetään melun leviäminen osastoimalla.Työsuojeluviranomaiset avustavat työpaikkoja meluntorjuntaohjelmanlaatimisessa ja palvelujen hankkimisessa.2. TYÖYMPÄRISTÖLinkki Melualtistuksen laskimeen:www.tyosuojelu.fi/fi/melulaskinLisätietoja:• VNa työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuviltavaaroilta (85/2006)• Työmelu. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työsuojeluhallinto• http://www.ttl.fi49
Tärinä ja sen torjunta2. TYÖYMPÄRISTÖTärinäasetusEU:n tärinädirektiivin mukainen valtioneuvoston asetustyöntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroiltaasettaa tärinälle toiminta- ja altistusrajat ja niidenylittymisestä seuraavat velvoitteet.Asetuksessa säädettyjä altistusrajoja on sovellettukaikkeen uusilla koneilla tehtävään työhön 6. heinäkuuta2007 lähtien. Ns. vanhoilla koneilla tehtävässä työssäaltistusrajoja voidaan kuitenkin ylittää 6. heinäkuuta2010 asti ja maa- ja metsätaloudessa vielä 6. heinäkuuta2014 asti.Koneen tai laitteen valmistajan tai markkinoilleasettajan on annettava tarpeelliset tiedot liikkuvan työkoneenja käsin kannateltavan tai ohjattavan koneentärinäpäästöistä. Käsitärinä saattaa aiheuttaa valkosormisuuttaja nivelvaurioita. Kehotärinän aiheuttamiahaittoja voivat olla esimerkiksi alaselän kiputilat.Tärinän toiminta- ja altistusrajatKäsitärinäaltistuksen raja-arvo on 5 m/s 2 ja toiminta-arvo2,5 m/s 2 .Kehotärinäaltistuksen raja-arvo on 1,15 m/s 2 ja toimintaarvovastaavasti 0,5 m/s 2 . Kaikki arvot tarkoittavat 8 tunninkeskiarvoa, kolmessa suunnassa määriteltynä.Altistuksen ja riskin arviointiTyönantajan on selvitettävä työntekijöiden mahdollinenaltistuminen tärinälle ja tunnistettava tärinän aiheuttaja.Tarvittaessa on mitattava altistumisen taso ja arvioitava,kuinka suuren riskin työntekijän terveydelle ja turvallisuudellese aiheuttaa. Arvioijan ja mittaajan tulee ollatyöterveyshuollon asiantuntija tai muu henkilö, jolla onriittävät tiedot ja taidot tärinän mittaamiseen. Tarvittaessaon käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa.Sekä keho- että käsitärinä voi olla iskumaista, tärähdyksiäsisältävää. Asetuksessa ei anneta tärähdyksilleraja- tai toiminta-arvoja, mutta niiden aiheuttama terveysriskion kuitenkin arvioitava.Yleensä iskevät porakoneet ja piikkausvasarat sekäiskevät mutterinvääntimet vaarantavat ainakin pitkäänkäytettynä terveyden, ellei niitä ole dynaamisesti hyvintasapainotettu. Samoin pyörivät käsityökoneet, josesim. laikan kuluminen voi aiheuttaa epäkeskeisyyttä.Muutoin pyörivät koneet ovat melko vähän täriseviä.Esimerkiksi parhailla moottorisahoilla tärinäpäästö onnoin 2,5 m/s 2 eli niitä voisi yhtäjaksoisesti käyttää useitatunteja päivittäin.Jos käsikoneen tärinätaso on 10 m/s 2 sitä saa käyttääkorkeintaan 2 tuntia päivässä. (2 h on tällöin ns.liipasinaika). Vastaavasti 20 m/s 2 tärisevää konetta saakäyttää korkeintaan puoli tuntia. Altistuksen toimintaarvoihinpäästään kun nämä ajat vielä vähennetään¼:aan.Liikkuvilla työkoneilla altistusajat ovat usein pitkiä.Maastossa, jäisellä pellolla ja huonoilla teillä pitempäänajettaessa kehotärinän toimintaraja yleensä ylittyy, joskusmyös altistusraja, varsinkin tyhjänä liian kovaa ajettaessa.Vaakasuuntaiset tärinät ovat tällöin ratkaisevia.Maantiellä pystysuuntainen tärinä voi olla liian voimakastakovaa ajettaessa.TärinäntorjuntaohjelmaTyönantajan on laadittava tärinäntorjuntaohjelma, jostyöntekijän tärinäaltistuksen toiminta-arvo ylittyy. Ohjelmaon vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetäänsyyt toiminta-arvon ylittymiseen ja asetetaan tavoitteetsen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi tai vähentämiseksimahdollisimman alhaiselle tasolle. Siitä tuleeilmetä, mihin tasoon pyritään ja millä menetelmillä jaresursseilla, kuka on vastuussa toimenpiteistä ja missäaikataulussa. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioontekniikan kehitys ja tärinälähteeseen kohdistuvientorjuntatoimien saatavuus, kuten tasapainotus ja kulkuväylientasoitus.Opetus ja ohjaus, henkilökohtaiset suojaimetTyönantajan tulee antaa tärinälle altistuvalle työntekijälletarpeellinen opetus ja ohjaus työkalujen valintaan,työtapoihin sekä työkoneiden ohjaamiseen, ajotapoihinja tarvittaessa muuhun toimintaan.Erityisesti tulee painottaa niitä menetelmiä, joillatyöntekijä itse voi vähentää tärinäaltistusta esimerkiksityö- ja ajotapojaan muuttamalla, istuimen säädöillä,turvavyön käytöllä ja kulkureittien kunnossapidolla.Usein suurin altistus tulee ajettaessa konetta tyhjänäliian suurella nopeudella.Ulkona tärinätyötä tekeville on tarpeen hankkialämpimät vedenpitävät käsineet, joilla kuitenkin tuntumatyökaluun säilyy. Käsineet eivät yleensä merkittävästivähennä tärinäaltistusta, mutta pitävät kädetlämpiminä ja sen kautta vähentävät tärinän haittavaikutuksia.Ne katsotaan myös kuuluviksi tärinäntorjuntaohjelmaan.Työnantaja voi asianmukaisesti merkitsemällä auttaatyöntekijää valikoimaan kuhunkin työhön sopivimmatja turvallisimmat koneet.50
Change language