Pienyrityksen_tietopaketti_2015

SisällysluetteloLukijalle .......................................................................... 4Työsuojelu on tuloksentekijä ........................................... 5Työturvallisuuslaki ........................................................... 61. TYÖSUHDEASIAT ...................................................... 7Työsopimus .................................................................... 7Vuokratyö ....................................................................... 9Nuoret työntekijät ........................................................ 10Työssäoppinen .............................................................. 12Oppisopimuskoulutus ................................................... 13Työaikakirjanpito ........................................................... 13Vuosiloma ..................................................................... 16Perhepoliittiset vapaat ................................................... 19Ohjeita varoitusta annettaessa ...................................... 22Lomauttaminen ............................................................ 22Työsuhteen päättäminen .............................................. 25Työtodistus ................................................................... 27Palkkatodistuksen täyttöohjeet ...................................... 29Lakisääteisiä palkkaukseen liittyviä velvoitteita ............... 32Tilaajavastuulaki – tilaajan selvitysvelvollisuusulkopuolista työvoimaa käytettäessä.............................. 32Lakisääteiset maksut v. 2014 ......................................... 33Ulkomainen työvoima.................................................... 34TyEL-vakuutusmaksu on lakisääteinen ........................... 362. TYÖYMPÄRISTÖ ..................................................... 38Järjestys ja siisteys – kustannukset kuriin ........................ 40Pienyrityksen ja yrittäjän toiminnan arviointi.................. 40Koneturvallisuus ............................................................ 42Henkilönsuojaimet ........................................................ 44Kemialliset tekijät........................................................... 44Valaistus ........................................................................ 48Melu ja sen torjunta ...................................................... 49Tärinä ja sen torjunta .................................................... 50Pölyt.............................................................................. 51Ilmastointi .................................................................... 52Turvamerkit ja niiden käyttö .......................................... 543. TYÖ, TERVEYS JA HYVINVOINTI ............................. 55Työterveyshuolto .......................................................... 55Työhyvinvoinnilla työkykyä ja tuottavuutta .................... 57Tuki- ja liikuntaelinten hyvä toimintakyky ...................... 58Henkinen hyvinvointi .................................................... 59Näyttöpäätetyö – hyvinvointia tietotyöhön ................... 59Tupakointi työpaikalla ................................................... 60Työsuojeluyhteistoiminta työpaikalla ............................. 62LIITTEETMitä ja mistä? ............................................................... 63Yksityisyrittäjän checklista alkumetreille.......................... 65Osoitteita ja yhteystietoja .............................................. 673

LukijallePk-yritykseksi luetaan yritys, jonka henkilöstön määrä on alle 250 henkeä (2003/361/EY),pienellä yrityksellä (pienyritys) on alle 50 työntekijää ja mikroyrityksellä alle 10 työntekijää.Yksinyrittäjällä ei ole työntekijöitä. Valtaosa maamme yrityksistä on pk-yrityksiä.Työsuhdetta, työympäristöä ja työoloja koskevaa tietoaineistoa on tehty enimmäkseensuurten ja keskisuurten työpaikkojen tarpeisiin – siis työpaikoille, joissa on erikoisammattilaisianiitä hyödyntämässä. Pienyritysten tarpeisiin soveltuvaa aineistoa on ollutkäytettävissä varsin vähän.Tämä tietopaketti pyrkii paikkaamaan em. puutetta. Tähän ns. Possu-julkaisuun onkoottu tärkeimmiksi katsottuja aiheita, joista on tehty tiivistetty kansantajuinen esitys.Julkaisu on tarkoitettu koko henkilöstön käyttöön. Näkökulmana on työsuhde- ja työympäristöasiat.Julkaisu ei ole täydellinen, ja lakeihin tulee aika-ajoin muutoksia. Lukujenyhteydessä on viitteitä lisätietoon. Lisätietoja löytyy oikeilla hakusanoilla myös netistä janiitä voi kysyä esim. AVI:n työsuojelun vastuualueilta, ELY-keskuksista ja eri alojen asiantuntijalaitoksista,joista on yhteystiedot oppaan lopussa olevassa liitteessä.Aineisto on koottu siten, että siihen voi tutustua aihe kerrallaan. Kun työpaikallatulee esille jokin työoloihin liittyvä ongelma tai muuten ratkaisua vaativa asia, voi tästäkirjasesta löytää “ensi käden tiedot”. Erityisesti työsuhdeasioita koskevat tiedot on tiivistettyniin, että jokaisesta aiheesta on mallilomake. Lomakkeet ovat vapaasti kopioitavissaja käytettävissä. Lomakkeet löytyvät myös internetistä osoitteesta www.tyosuojelu.fi/fi/verkkolomakkeet. Suuri osa lomakkeista on sellaisia, että ne voi täyttää päätteellä jatulostaa täytettynä.Pk-yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita työolojen kehittämisestä on tarjolla Työsuojeluntietopankki internetissä osoitteessa http://fi.osha.europa.eu. Kyseisiltä sivuilta löytyymm. työvälineitä, joiden avulla voi nopeasti perehtyä riskienhallinnan perusasioihin,tehdä yrityksen riskianalyysin tietokoneella sekä etsiä ulkopuolista apua asiantuntijahakemistosta.Suomen säädöstietokanta ja yleissitovat työehtosopimukset löytyvät osoitteestawww.finlex.fi.Tämä julkaisu on pdf-muodossa internetissä osoitteessawww.tyosuojelu.fi/julkaisumyynti > Verkkokauppa > Työympäristötalous.Tutustumalla tähän aineistoon kokonaisuudessaan ja tekemällä parannusehdotuksia oletmukana kehittämässä julkaisua palvelemaan entistä paremmin pienyritysten tarpeita.Oppaan sisältö on toteutettu yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM), LänsijaSisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen (LSSAVI) ja Työterveyslaitoksen(TTL) yhteistyönä. Mahdolliset kehittämisehdotukset Hannu Tapolallepuh. 029 516 3470 tai hannu.tapola@stm.fi.TYÖSUOJELUHALLINTO4 4

Työsuojelu on tuloksentekijäTuottavuus kasvaa työolojen mukanaTyöoloja ja työympäristöä kartoittaneet tutkimuksetovat osoittaneet, että työolojen kohentaminen jajärjestykseen ja siisteyteen panostaminen parantavattuottavuutta merkittävästi samalla kun työtapaturmatja poissaolot vähenevät.Tuottavuuden kehittäminen ei vaadi välttämättäsuuria toimenpiteitä eikä lisäkustannuksia. Kun työolotja työyhteisö ovat kunnossa, onnistuu ihmisten hyvinvoinninja tuottavuuden parantaminen.Tapaturmat ja sairauspoissaolotsyövät tulostaTapaturma tai työstä johtuva sairastuminen on ainafyysinen ja henkinen koettelemus, johon liittyy taloudellisiamenetyksiä. On arvioitu, että tapaturmien jatyöperäisten sairauksien kustannukset voivat olla jopayli 10 % yrityksen palkkakustannuksista.Tapaturmien ja sairauspoissaolojentaloudellinen merkitysTapaturmien ja poissaolojen aiheuttamia kustannuksiavoidaan tarkastella erikseen yhteiskunnan, yritysten jatyöntekijöiden kannalta. On arvioitu, että tapaturmienja työperäisten sairauksien kustannukset voivat olla jopayli 10 % yrityksen palkkakustannuksista.Yhteiskunnalle poissaolot aiheuttavat käytettävissä olevantyövoiman vähenemisen seurauksena tuotantomenetyksiäsekä lisääntyneitä sairaanhoito- ja sosiaalimenoja.Vakavien tapaturmien ja sairauksien seurauksenasaattaa syntyä työkyvyttömyyseläkekustannuksia.Yritysten kannalta tapaturmat ja poissaolot lisäävät yrityksentuotantokustannuksia, heikentävät tuottavuuttaja laatua sekä vaikuttavat kielteisesti kilpailukykyyn jaasiakaspalveluun.Työntekijälle sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolomerkitsee usein tulotason alenemista varsinkin, jospoissaolo jatkuu pitkään. Muita taloudellisia menetyksiäsaattavat aiheuttaa työkyvyn heikkeneminen sekä sairaudenhoidonkustannukset.Lisätietoja:• Työturvallisuuskeskuksen kotisivut.Tuottavuus- ja tuloksellisuustyö.www.tuottavuustyo.fi• www.henkilostotunnuslukulaskuri.fi5

Työturvallisuuslaki (738/2002)Työturvallisuuslain (738/2002) lähtökohtana ja tavoitteenaon työpaikan oma-aloitteinen turvallisuuden hallinta,jonka avulla työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekätyöntekijöiden työkykyä voidaan tehokkaimmin edistää jaylläpitää. Turvallisuuden parantamisen ja ylläpidon tuleeolla jatkuvaa. Sen tulee olla koko organisaation tehtävä.Laki edellyttää työpaikalle työsuojelun toimintaohjelman.Työturvallisuuslakia sovelletaan työsuhteessa sekävirka- ja muussa siihen rinnastettavassa julkisoikeudellisessapalvelussuhteessa tehtävään työhön. Laissa on myössäännökset työnantajan lisäksi muiden työn turvallisuuteenvaikuttavien henkilöiden velvoitteista. Tällaisia ovatkoneiden ja laitteiden asentaja, suunnittelija, eräidenkoneiden käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksen suorittaja,tavaroiden lähettäjä, kiinteistön omistaja ja satamantai aluksen haltija. Laissa on myös rangaistussäännös.Laissa säädetään työturvallisuuden hallinnasta jatyönantajan velvollisuudesta työolosuhteiden parantamiseen.Työnantajan velvollisuus tunnistaa ja arvioidatyöhön liittyvät ja työstä aiheutuvat vaarat tulee uudessalaissa entistä selvemmin esille. Työnantajalla on yleinenvelvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta jaterveydestä työssä epätavallisia ja ennalta arvaamattomiaolosuhteita koskevin rajoituksin.Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan sellaista työpaikkaa,jossa samanaikaisesti tai peräkkäin työskentelee pääasiallistamääräysvaltaa käyttävän työnantajan työntekijöidenlisäksi vähintään yksi ulkopuolisen työnantajan työntekijäja/tai ns. itsenäinen työnsuorittaja eli yksinyrittäjä.Tällaista yhteistä työpaikkaa koskevat säännöksettulevat sovellettavaksi toimialasta riippumatta kaikilla yhteisillätyöpaikoilla. Lisäksi laissa on säännös teollisuus- jaliikehallissa tai vastaavassa tilassa toimivien eri työnantajienyhteistoiminnasta.Laissa säädetään velvollisuuksia myös työntekijöille.Heidän tulee noudattaa työnantajan toimivaltansamukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita sekämuutenkin noudattaa työnsä ja työolosuhteidenedellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksitarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekähuolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on käytettävissäänolevin keinoin huolehdittava niin omastakuin muidenkin työntekijöiden turvallisuudesta jaterveydestä. Työntekijän on myös vältettävä muihintyöntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja epäasiallistakohtelua.Työpaikalla esiintyviä haitta- ja vaaratekijöitä janiitä koskevia torjuntatoimenpiteitä on laissa käsiteltyaihepiireittäin. Huomiota kiinnitetään perinteisten fyysistentapaturmanvaarojen torjunnan lisäksi työn kuormitustekijöihinja niiden vähentämiseen, ergonomiaanja näyttöpäätetyöhön, väkivallan uhan torjumiseenja yksintyöskentelyyn. Työpaikalla on huomioitavamyös työaikaa koskevat kuormitustekijät. Niin ikäänsäädetään häirinnän ja muun epäasiallisen kohteluntorjunnasta.Lisäksi laissa säädetään työpaikan ja työympäristönrakenteellisesta turvallisuudesta sekä kemiallisten,fysikaalisten ja biologisten tekijöiden sekä koneidenja työvälineiden turvallisuudesta. Tarkempiaohjeita laista on annettu lukuisissa asetuksissa mm.VNa:ssa työvälineiden turvallisuudesta, käytöstä jatarkastamisesta jne.6

1. TYÖSUHDEASIATTietämättömyys työsuhdeasioiden hoitamisessa voi tullayritykselle kalliiksi. Tähän osaan on koottu tavallisimpiapienyrityksissä esille tulleita pulmakysymyksiä.Tärkeimpiä asioita:Työsopimuslain (55/2001) mukaan työnantajan onnoudatettava vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja,jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastettavastatyöstä on noudatettavaksi määrätty asianomaisenalan yleissitovassa työehtosopimuksessa. Työehtosopimuson työmarkkinajärjestöjen keskenään tekemäkollektiivinen sopimus, jota on noudatettava kyseisenalan työssä. Ns. yleissopivia työehtosopimuksia onnoudatettava myös sellaisen työnantajan, joka ei kuulutyönantajaliittoon.Työaikalaki 605/1996Työaikalaki koskee lähes kaikkea työtä, jota tehdääntyö- tai virkasuhteen perusteella. Alle 18-vuotiaita nuoriakoskee lisäksi laki nuorista työntekijöistä.Työnantajaja työntekijä voivat sopia erilaisista työajan joustoistatyöaikalain ja työehtosopimuksen puitteissa.Lakiin perustuva säännöllinen työaikaYleissäännös:Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessaja 40 tuntia viikossa. Huom! Jaksotyö tai työsopimukseenperustuva työaika sekä paikallinen sopimus.1. TYÖSUHDEASIAT• Työehtosopimuksiin sisältyy yleensä määräys ns.ryhmähenkivakuutuksen ottamisesta.• Tapaturmavakuutuslain perusteella työnantajalla onvakuuttamisvelvollisuus, kun kalenterivuodessateetettyjen työpäivien lukumäärä on yli 12.• Työsuhteesta johtuvia velvoitteita työnantajalleovat eläke- ja sosiaaliturvaan liittyvät maksut.Ylityötuntien enimmäismäärät työaikalain mukaan:4 kk:n jakson aikana 138 hkalenterivuodessa250 hpaikallisesti sopien (lisäylityö)80 hLisätietoja:• Työpaikan lakikirja. Edita Publishing Oy 2009.• Saarinen M. Työsuhdeasioiden käsikirja.Edita Publishing Oy 2003.• www.finlex.fi• Hätätyöilmoituslomake löytyy tyosuojelu.fi sivuilta ➝ luvat, ilmoituksetTyösopimusTyösopimus on työnantajan ja työntekijän välinensopimus työsuhteen keskeisistä ehdoista.Kirjallisen sopimisen etujaTyösopimuksen tekemisestä kirjallisesti on monta hyötyäkummallekin sopijapuolelle. Kirjallisella sopimuksellavoidaan luotettavasti todistaa, mitä on sovittu. Alakohtaisiasopimuslomakkeita käyttämällä varmistetaan, ettäkaikki lain vaatimat ja alalla merkittävät ehdot otetaansopimukseen. Kirjallinen sopiminen on omiaan luomaantyöntekijälle käsityksen siitä, että työnantaja onluotettava sopimuskumppani. Tämä ylläpitää työmotivaatiotaja edistää sitoutumista.Työsopimuksen sisällön suunnitteluTyönantajan käytettävissä tulee työsopimuksen sisältöäsuunniteltaessa olla ainakin alan työehtosopimus, työsopimuslaki,työaikalaki ja vuosilomalaki sekä alakohtainentai muu työsopimuksen lomakemalli. Säädöstietokantaja yleissitovat työehtosopimukset löytyvät netistäosoitteesta www.finlex.fi.Työsopimuksen sisältöön vaikuttavat ainakin seuraavat:• työnantajan ja työntekijän tarpeet• työsopimuslain säännökset siitä, mistä asioistaainakin tulee sopia• alan työehtosopimuksen vähimmäisehdot, joitaepäedullisemmin ei saa sopia• työsopimuksen sisältöä rajoittavat työsopimuslain,työaikalain ja vuosilomalain säännökset.Kirjallinen selvitysJos työsopimusta ei ole tehty kirjallisesti tai alla luetelluttiedot eivät ilmene kirjallisesta työsopimuksesta, työnantajanon annettava ilman eri pyyntöä työntekijälleensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessäkirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista. Selvitystäei tarvitse antaa kuukautta lyhyemmän ajan kestävästämääräaikaisesta työsuhteesta.Vuokratyössä selvitys on annettava vuokratyöntekijänpyynnöstä myös, vaikka sopimus olisi tehty allekuukauden määräajaksi. Selvityksessä tulee antaa tieto7

Kopiointi sallittuT Y Ö S O P I M U STyönantajaOsoiteKotipaikkaTyöntekijähenkilötunnusOsoite _________________________________________________________________________________________OLEMME SOPINEET SEURAAVAT EHDOT:Työsopimus on voimassatoistaiseksi alkaen ______ / ____________määräajan ______ / ______ ______ päättyen ______ / ______ ___tai kunnes seuraava yksilöity työ on suoritettumääräajan perusteTyön suorittamispaikka / työkohdeTehtävänkuvaus ________________________________________________ ❑ oheisessa liitteessäKoeajaksi on sovittu ________ kuukautta/päivääSäännöllinen työaika________ tuntia / päivä________ tuntia / viikkoJaksotyössä ________ tuntia / _________ viikonjaksossaIrtisanomisaika ja vuosiloma määräytyvät lain ja alan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisestiPalkka työsuhteen alkaessa ___________ / __________ PalkanmaksukausiPalkanmaksupäivätLopputili maksetaan: - irtisanottaessa, työsuhteen päättyessä- purettaessa, viimeistään kolmantena arkipäivänä työsuhteen päättyessäPankki ja tilinumero, jonne palkka maksetaanLuontoisedut __________________________________________________ ❑ oheisessa liitteessäNoudatettava työehtosopimus ________________________________________________________Lisäksi olemme sopineet ___________________________________________________________________________________________________________________________________________Tätä sopimusta on tehty kaksi samanlaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle___________________________________ _______ / _______ __________________________________________Työnantajan allekirjoitus_____________________________________Työntekijän allekirjoitus8

määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan käyttäjäyrityksenasiakassopimukseen perustuvan tilauksensyystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta sekä arviovuokratyöntekijän työnantajan yrityksessä tarjolla olevistamuista, vuokratyöntekijän työsopimuksessa sovittujatyötehtäviä vastaavista työtehtävistä.Jos työntekijä on toistuvasti alle kuukauden pituisissamääräaikaisissa työsuhteissa samalla työnantajallasamoin ehdoin, selvitys on annettava kuukauden kuluttuaensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Selvitystä eitarvitse toistaa, jos ehdot eivät muutu. Jos työsuhteenehdot muuttuvat, uudet ehdot on ilmoitettava kirjallisestiviimeistään muutosta seuraavan palkanmaksukaudenpäättyessä.Kirjallisen työsopimuksen tai selvityksenvähimmäissisältö• Työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka• Työnteon alkamisajankohta• Määräaikaisen sopimuksen kesto ja määräaikaisuudenperuste ja sopimuksen päättymisaika tai senarvioitu päättymisaika• Koeajan pituus (jos koeajasta sovitaan)• Työntekopaikka; jos ei pääasiallista tekopaikkaa,selvitys periaatteista joiden mukaan työntekijätyöskentelee eri kohteissa• Työntekijän pääasialliset työtehtävät• Työhön sovellettava työehtosopimus• Palkan määräytymisperusteet ja palkanmaksukausi• Säännöllinen työaika• Vuosiloman määräytyminen• Irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste• Vähintään 1 kk kestävässä ulkomaantyössä työnkesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan,ulkomailla suoritettava rahakorvaukset, luontoisedutja työntekijän kotiuttamisen ehdot.Työsopimuksen kestoVakinainen vai määräaikainenTyöntekijän saa aina ottaa vakinaiseksi eli toistaiseksivoimassaolevaan työsuhteeseen. Jos työnantaja aikooottaa työntekijän määräajaksi, määräaikaisuudesta tuleesopia ja sille on oltava hyväksyttävä peruste, jokamainitaan työsopimuksessa. Näitä ovat esimerkiksisijaisuus, työn kausiluontoisuus, määräaikainen hanke,kertaluontoinen työsuoritus, oppilaitoksen harjoitteluaika,oppisopimuksen määräaika tai jokin muu, yrityksentoimintaan tai tehtävään työhön liittyvä, määräaikaistasopimusta edellyttävä seikka.Jos työnantaja ei voi osoittaa työsopimukselle määräaikaistatarkoitusta, työsopimuksen katsotaan olevanvoimassa toistaiseksi.KoeaikaKoeajan tarkoitus on selvittää työsuhteen jatkamisenedellytykset varaamalla tähän lyhyt aika työsuhteenalussa. Osapuolet voivat sopia koeajasta, jolloin myössen pituus on sovittava. Jos työehtosopimus määräätietyn pituisen koeajan, työnantajan on työsopimustatehtäessä ainakin ilmoitettava työehtosopimuksessamäärätyn koeajan käyttämisestä. Ellei ilmoitusta annetaeikä työsopimus sisällä koeaikaehtoa, työsuhteessa eiole koeaikaa.Koeaika alkaa työsuhteen alkaessa ja kestää yhdenjaksoisestisovitun ajan. Sovittua koeaikaa ei saa jatkaa.Koeajan enimmäispituus on tavallisissa tapauksissa neljäkuukautta. Alle kahdeksan kuukauden pituisissa määräaikaisissatyösuhteissa koeaika saa olla enintään puolet sovitustamääräajasta. Jos työnantajan noudatettavassa työehtosopimuksessaon rajoitettu koeajan pituutta, työnantajaja työntekijä eivät saa sopia pidempää koeaikaa.1. TYÖSUHDEASIATVuokratyöVuokratyössä työnantaja vuokraa työntekijänsä toisentyönantajan (työn vastaanottaja, käyttäjäyritys, toimeksiantaja,työn tilaaja) työhön. Työntekijä työskenteleetyön vastaanottajan työnjohdon alaisuudessa ja valvonnassa.Työskentely tapahtuu useimmiten työn vastaanottajantyöpaikalla. Vastaanottaja suorittaa korvauksentyövoiman luovuttajalle, ei työntekijälle itselleen. Työntekijäsaa palkkaa omalta työnantajaltaan.Vuokratyö on erotettava alihankinnasta ja aliurakoinnista,jossa työn tilaajan ja alihankkijan tai aliurakoitsijanvälillä on sopimussuhde tietyn lopputuloksenaikaansaamisesta.SäädöksetTyösopimuslain (55/2001) 1 luvun 7 § 3 momentinmukaan työnantajan siirtäessä työntekijän tämän suostumuksenmukaisesti toisen työnantajan käyttöön,käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoasekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotkaliittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin.2 luvun 9 §:n mukaan jos työvoimaa vuokraavaatyönantajaa (esim. työvoiman vuokrausliikettä) ei sidomikään työehtosopimus, tulee sovellettavaksi vuokratyövoimaakäyttävää yritystä koskeva työehtosopimus.Jos työsuhteessa ei ole sovellettava mitään työehtosopimusta,vuokratun työntekijän palkkaa, työaikaaja vuosilomia koskevien ehtojen on oltava vähintäänkäyttäjäyritystä sitovien ja siellä yleisesti sovellettaviensopimusten tai käytäntöjen mukaiset.9

1. TYÖSUHDEASIATTyöturvallisuuslain (738/2002) 3 § sisältää määräyksetvuokratyöstä. Sen mukaan joka johtonsa javalvontansa alaisena käyttää toisen palveluksessa olevaatyövoimaa (vuokratyö), on työn aikana velvollinennoudattamaan työturvallisuuslain työnantajaa koskeviasäännöksiä.2 momentti velvoittaa työn vastaanottajan ennentyön aloittamista tiedottamaan vuokratun työnantajalletyössä vaadittavat ammattitaitovaatimukset ja muuttyön erityispiirteet. Työnantajan tulee varmistua työntekijänsäammattitaidosta ja soveltuvuudesta ko. työhön.3 momentti velvoittaa työn vastaanottajan huolehtimaantyöntekijän perehdytyksestä.4 momentin mukaan työn vastaanottajan on ilmoitettavatarpeellisessa laajuudessa työn aloittamisestatyöpaikan työterveyshuollolle ja asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle.Työntekijän oman työnantajan velvollisuudetTyöntekijän oman työnantajan velvollisuutena on:• järjestää vuokratyöntekijän työterveyshuolto• ilmoittaa työn ammattitaitovaatimuksista ja työnluonteesta työntekijälle• varmistaa, että työntekijällä on riittävä ammattitaito,kokemus ja sopivuus kyseiseen työhön• huolehtia työntekijän yleisestä opetuksesta jaohjauksesta työtehtäviin• selvittää, että vastaanottaja kykenee täyttämäänsille kuuluvat velvollisuudet ja että työ muutenkinvoidaan suorittaa asianmukaisesti ja turvallisestiTyön vastaanottajan velvollisuudetTyön vastaanottajan velvollisuutena on:• ilmoittaa ennen vuokratyön aloittamista työvoimanluovuttajalle työn edellyttämät ammattitaitovaatimuksetja työn erityispiirteet• ilmoittaa vuokratyön aloittamisesta työpaikan työterveyshuollolleja työsuojeluvaltuutetulle• huolehtia, että työntekijälle annetaan riittävättiedot työssä esiintyvistä haitta- ja vaaratekijöistäsekä niiden edellyttämistä työsuojelutoimenpiteistä• ilmoittaa työntekijälle mahdollisista työhön liittyvistäerityisvaaroista ja niihin kuuluvista terveystarkastuksista(erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavattyöt, yötyö)• perehdyttää työntekijä työhön ja työpaikan olosuhteisiinsekä työsuojelutoimenpiteisiin• huolehtia työn aikaisesta työn turvallisuudesta jaterveellisyydestä kuten henkilönsuojaimista,asianmukaisista henkilöstötiloista, työvälineidenturvallisuudesta ja työympäristön ergonomisestamitoituksesta• perehdyttää työntekijä tarvittaessa työpaikan työsuojelunyhteistoimintaan ja tiedottamiseen sekätyöterveyshuollon järjestelyihin.Vuokratyö opas: www.tem.fiNuoret työntekijätKuka on nuori työntekijä?Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle18-vuotiasta työntekijää.15-vuotiasVakinaiseen työsuhteeseen saadaan ottaa 15 vuottatäyttänyt nuori, joka on suorittanut oppivelvollisuutensa.14-vuotiasTyö ei saa haitata koulunkäyntiä. Kevyttä työtä saatehdä 14-vuotias tai 13-vuotias, joka saman kalenterivuodenaikana täyttää 14-vuotta. Koulun loma-ajastahän saa olla työssä enintään puolet ja koulutyön aikanatilapäisesti kestoltaan lyhytaikaisissa työsuorituksissa.13-vuotias tai nuorempiTyösuojelun vastuualueen poikkeuslupajaoston luvallasaa 13-vuotta nuorempikin henkilö työskennellä tilapäisestiesiintyjänä tai avustajana taide- ja kulttuuriesityksissäsekä muissa vastaavissa tilaisuuksissa.Työsopimus15-vuotias saa tehdä työsopimuksensa itse. Alle 15-vuotiaanpuolesta työsopimuksen voi tehdä huoltaja eli tavallisestiisä tai äiti, tai huoltajan luvalla nuori itse.Huoltajalla on oikeus purkaa nuoren työntekijän työsopimus,jos hän pitää sitä tarpeellisena nuoren kasvatuksen,kehityksen tai terveyden takia.Mikäli nuori työntekijä tai hänen huoltajansa pyytää,on työnantajan esitettävä kirjallisen selvitys työsuhteenehdoista ENNEN työsopimuksen tekemistä. Tämä ei koskeyhtä päivää kestävää kotitaloustyötä työnantajan kodissa.10

Mitä työtä saa tehdä?Nuorta työntekijää ei saa käyttää töihin, jotka ovathänen ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselleen vahingoksi.Työ ei saa vaatia nuorelta suurempaa ponnistustatai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähdenon kohtuullista. Asetus nuorille työntekijöille erityisenhaitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) määritteleeasian tarkemmin. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanutasetuksen nuorille vaarallisista töistä (188/2012).LääkärintarkastusJos työsuhde on tarkoitettu kestämään yli kolme kuukautta,on nuorelle työntekijälle suoritettava terveystarkastustyönantajan kustannuksella viimeistään kuukaudenkuluessa työsuhteen alkamisesta.Terveystarkastusta ei tarvitse tehdä, jos työ on kevyttäliike-, toimisto- tai muuta niihin verrattavaa kevyttätyötä tai jos nuorella työntekijällä on esittää vuodensisällä annettu lääkärintodistus, joka riittävästiselvittää hänen soveltuvuutensa ko. työhön.Luettelo nuoristaTyönantajan on pidettävä luetteloa kaikista nuorista,joiden työsuhde kestää vähintään 2 kuukautta. Luettelossatulee olla:• nuoren täydellinen nimi ja syntymäaika• osoite• huoltajan nimi ja osoite• työsuhteen alkamisaika• selvitys työtehtävistä.1. TYÖSUHDEASIATNuorten työajatKopiointi sallittu13 – 15 v. 15 – 17 v. HUOM!SäännöllinentyöaikaLOMA-AIKANA7 h/vrk35 h/vko8 h/vrk40 h/vkoKOULUAIKANAVapaapäivinä 7 h/vrkKoulupäivinä 2 h/vrkYhteensä 12 h/vkoYlityö Kielletty Enintään 80 h/v(poikkeusluvalla lisäksi 40h/v) 48 h/vko13 – 15 v.Koulupäivän ja työajan pituus yhteensäenintään 8 h/vrk (poikkeuslupamahdollinen ammatillisen kehityksentakia)15 – 17 v.työaika enintään9 h/vrkTyöajan sijoittelu Klo 8 – 20(kotitaloustyössäklo 23 asti)Klo 6 – 22(kotitaloustyössäklo 23 asti)15 v. täyttänyt2-vuorotyössäammattikoulutuksen takia enintäänklo 24 astiRuokatunti½ h, jos työaika yli4 ½ h/vrkKuten edelläKeskeytymätönvuorokausilepo14 h/vrk 12 h/vrkViikkolepo 38 h/vko Kuten aikuisilla11

Työssä oppiminen1. TYÖSUHDEASIATAmmattiin valmistuvat opiskelijat saavat käytännöntuntumaa alansa työtehtäviin jo opiskeluaikana. Jokaiseenkolmevuotiseen ammatilliseen perustutkintoonsisältyy vähintään 20 opintoviikkoa (noin puoli vuotta)työssäoppimista eli opiskelua työpaikoilla.Työssäoppimista säätelevät laki ja asetus ammatillisestakoulutuksesta (630/1998, 811/1998). Sitä ohjaavatmyös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suosituksetja kannanotot sekä alakohtaiset työehtosopimukset.Työssäoppimisen yleisinä tavoitteina on• lisätä työelämän vastuuta koulutuksesta• helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantiayrityksiin• edistää nuorten työllistymistä ja työmark kinoillesiirtymistä• lisätä opiskelijoiden tietoa työmarkkinoista ja työelämänpelisäännöistä• lisätä koulun ja työelämän yhteistyötä.Työssäoppimisjaksoista on suurin hyöty kaikille osapuolillesilloin, kun se on etukäteen hyvin suunniteltua.Opiskelijoiden valmentaminen työssäoppimisjaksolleedesauttaa sen sujumista. Myös työpaikka voi valmistautuaopiskelijan vastaanottoon.Työssäoppimisen yleisestä järjestämisestä sovitaantyöpaikan ja oppilaitoksen kesken laadittavalla kirjallisellasopimuksella. Sopimuksessa sovitaan mm. työssäoppimisjaksontavoitteista, keskeisistä sisällöistä (oppimistehtävistä),kestosta ja ajoituksesta ja määritelläänosapuolten tehtävät.Opiskelijan työssäoppimisjaksosta sovitaan yksilöidylläsopimuksella. Sopimuksessa määritellään tarkemminopiskelijan työjärjestelyt, tavoitteet, tehtävätjne.Yleissopimus työssäoppimisen järjestämisestäTyöpaikalla, opettajalla ja opiskelijalla on omat tehtävänsäjärjestettäessä työssäoppimista. Seuraaviin kappaleisiinon koottu näistä tärkeimpiä.Työpaikan tehtäviä työssäoppimisessa on:• antaa oppilaitokselle tiedot työhön ja työympäristöönliittyvistä oloista ja työvälineistä• sopia kirjallisesti oppilaitoksen kanssa työssäoppimisenjärjestämisestä• nimetä vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka ohjaa jaarvioi opiskelijan oppimista työssä• vastata opiskelijan työturvallisuudesta työssäoppimisenaikana• antaa opiskelijalle kuva siitä, miten työyhteisötoimii ja kehittyy• tiedottaa työpaikan henkilöstölle työssäoppimisesta.Opettajan tehtäviä työssäoppimisessa on• suunnitella yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajankanssa työssäoppiminen• välittää työpaikkaohjaajalle tieto opiskelijan opetussuunnitelmasta,tavoitteista ja muusta tarpeellisesta• selvittää työtehtävien tarkoituksenmukaisuus erityössäoppimisjaksoilla, suunnitella oppimistehtävätsekä selvittää niiden tavoitteet työpaikkaohjaajalle• auttaa ja tukea opiskelijaa työssäoppimisprosessineri vaiheissa• osallistua konkreettisesti opiskelijan ohjaukseen jaarviointiin.Opiskelijan vastuulla on• noudattaa työpaikan järjestystä sekä työstä ja työturvallisuudestaannettuja ohjeita ja määräyksiä• tehdä työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovituttehtävät ja noudattaa työssäoppimissopimuksessasovittuja asioita.Työpaikan nimeämä työpaikkaohjaaja ohjaa ja arvioiopiskelijan oppimista työpaikalla. Työssäoppimisen arviointiinosallistuvat työpaikkaohjaaja, opiskelija ja opettaja.Opiskelija arvioi omaa oppimistaan pitämällä esim.oppimispäiväkirjaa (Word-dokumentti).Työpaikkaohjaaja ja opettaja osallistuvat opiskelijanarviointiin kulloinkin tarkemmin sovittavalla tavalla. Arvioitaviaasioita ovat mm. opiskelijan tekniset taidot elimiten opiskelija selviytyy annetuista oppimistehtävistäsekä sosiaaliset taidot (esimerkiksi kyky itsenäiseen työskentelyyn,ryhmätyötaito, täsmällisyys, luotettavuus,työaikojen noudattaminen).Työssäoppiminen tulisi työmarkkinajärjestöjen suosituksenmukaan järjestää ilman työsuhdetta. Jos työsopimuskuitenkin solmitaan, palkkauksessa noudatetaantyöehtosopimuksen määräyksiä. Työssäoppijalla eikorvata työpaikan henkilöstöä, eikä vaikuteta yrityksenpalveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin.• www.edu.fi/tonet• www.oph.fi• Opiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana- opas.Koulutusyhtymä Salpaus.12

OppisopimuskoulutusOppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen koulutusmuoto,jolla voi suorittaa toisen asteen ammatillisia perustutkintojasekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.Lisäksi voidaan suorittaa ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta.Oppisopimuskoulutus soveltuu niin nuorten kuinaikuisten ammatillisen peruskoulutuksen hankkimisväyläksija ammatillisen osaamisen kehittämismuodoksi.Myös yrittäjät voivat kouluttaa itseään oppisopimuksellaomassa yrityksessään.Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikallakäytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja,joita täydennetään ammattioppilaitoksissa tai aikuiskoulutuskeskuksissatietopuolisilla opinnoilla.Oppisopimuskoulutus perustuu työnantajan ja vähintään15-vuotiaan oppisopimusopiskelijan väliseenmääräaikaiseen työsopimukseen. Oppisopimuskoulutuson tutkintoon valmistavana/johtavana koulutuksenakestoltaan 2–4 vuotta. Lisäkoulutuksena koulutusaikavaihtelee 4 kk–12 kk:n välillä. Oppisopimukseen liitetäänaina henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka laaditaanOpetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelmantai näyttötutkinnon perusteiden pohjalta.Hakiessasi oppisopimuskoulutukseen tietyn koulutustaityökokemustaustan omaavaa henkilöä, käännypaikallisen työvoimatoimiston puoleen. Voit käyttäämyös sivuilla www.oppisopimus.net toimivaa oppisopimusosapuolilletarkoitettua työnvälityspalvelua.Ota yhteys koulutustarkastajaan, jos haluat lisätietoaoppisopimuskoulutukseen liittyvissä asioissa.Mitä oikeuksia ja velvotteitakoulutukseen liittyy?Työnantajalle maksetaan valtion varoista koulutuskorvaustakoulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin.Opiskelijalle tulee maksaa vähintään työehtosopimuksenmukaista harjoittelijan palkkaa.Työpaikalla tulee nimetä vastuullinen kouluttaja,joka vastaa käytännössä opiskelijan kouluttamisestatyötehtäviin.Työnantajan tulee huolehtia siitä, että opiskelija voiosallistua tietopuoliseen opetukseen henkilökohtaisenopiskeluohjelman mukaisesti.Koulutuksen päättyessä työnantaja antaa todistuksen,joka sisältää arvion opiskelijan suorituksista työpaikkakoulutuksenosalta.Oppisopimuskoulutus sopii yrityksille mm. seuraavissatapauksissa:• yrityksessä tarvitaan uutta työvoimaa, jolle ei hetiaseteta suuria tieto- tai taitovaatimuksia• sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydytyömarkkinoilta• ilmenee tarvetta kouluttaa henkilöstöä täysin uusiintehtäviin• työntekijän tehtävät edellyttävät ammattialalle erikoistuvaalisäkoulutusta.1. TYÖSUHDEASIATTyöaikakirjanpitoTyöaikalaki (605/1996) edellyttää, että työnantajaetukäteen suunnittelee työntekijöiden työajan ja laatiisitä varten työtuntijärjestelmän. Noudatettaessa keskimääräistätyöaikaa, pitää etukäteen laatia työajantasoittumisjärjestelmä.Toteutuneesta työajasta työnantajan on pidettäväluetteloa. Tätä luetteloa kutsutaan työaikakirjanpidoksi.Työaikakirjanpito voidaan pitää palkkakirjanpidonyhteydessä. Palkkakirjanpito sellaisenaan ei riitä korvaamaantyöaikakirjanpitoa.Työaikakirjanpidon muodon työnantaja voi vapaastivalita. Oleellista on, että kaikki tarvittavat tiedoton merkitty selvästi ja että ne ovat helposti luettavissa.Nykyisissä atk-sovelluksissa on yleensä huomioitu työaikakirjanpidoltaedellytettävät vaatimukset.Mitä tietoja tarvitaanTyöaikakirjanpidossa on oltava nähtävissä• tehdyt tunnit• ylityö ja siitä maksettu korotettu palkka• sunnuntaityö ja siitä maksettu korotettu palkka• työnjohtajan arvioitu yli- ja sunnuntaityön määräsilloin, kun on sovittu kuukausikorvauksesta.Niiden on oltava luettavissa kirjanpidosta sellaisenaanilman erillisiä laskutoimituksia.13

14Kopiointi sallittu

Kopiointi sallittu15

Tehdyt työtunnit merkitään työaikakirjanpitoon eriteltynäsiten, että päivittäiset ja neljän kuukauden jaksontyötunnit näkyvät erikseen, samoin ylityöt.Tunnit merkitään aina todellisina riippumatta siitä,miten niistä maksetaan korvausta.Käytännössä työaika- ja palkkauskirjanpitoon kuuluvatseuraavat asiakirjat:• työvuoroluettelo (työtuntijärjestelmä)• työajan tasoittumisjärjestelmä (noudatettaessakeskimääräistä työaikaa)• perustosite (tuntilappu, kellokortti tms.)• työaikayhdistelmä• palkkakortti1. TYÖSUHDEASIATVuosilomaTyöaika- ja palkkakirjanpidon voi hoitaa muunkirjanpidon ohessa myös tilitoimisto.LomanmääräytymisvuosiLomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4.– 31.3.Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.Lomakausi2.5.–30.9. välinen aika.Täysi lomanmääräytymiskuukausiKalenterikuukausi, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään14 työssäolopäivää tai ns. työssäolon veroistapäivää.Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssäniin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerryainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukauttatai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksikatsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikanatyöntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia taityössäolon veroista tuntia.Työssäolon veroinen aikaTyössäolon veroisena pidetään poissaoloaikaa, joltatyönantaja on lain mukaan velvollinen maksamaantyöntekijälle palkan. Lisäksi työssäolon veroisina pidetäänmyös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijätyösuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtäesimerkiksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan,tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistäjohtuvan poissaolon, sairauden tai tapaturman, lääkinnällisenkuntoutuksen tai lomauttamisen takia. Katsoluettelo vuosilomalain (162/2003) 7 §:ssä.LomaoikeusJos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuunmennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijälläon oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakintäydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.Lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessäyli vuoden jatkuneessa työsuhteessa työntekijällä onoikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.Jos on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänätai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisiatyösopimuksia, työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisena.Vuosiloman ansainta ei keskeydy siitä syystä, ettätyöntekijä on välittömästi siirtynyt sellaisen työnantajanpalvelukseen, jossa omistuksen, sopimuksen tai muunjärjestelyn perusteella määräysvalta on entisellä työnantajallataikka tämän ns. läheisillä.Työntekijän oikeus vapaaseenTyöntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkinakalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai alle 35tuntia eikä siten ansaitse lainkaan vuosilomaa, on työsuhteenkestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikanahän on ollut työsuhteessa.SäästövapaaTyönantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävänosan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudellatai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeussäästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä eiaiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaahaittaa.Loman antaminenTyöntekijälle on annettava kesäloma (24 arkipäivää)lomakautena 2.5.–30.9.Talviloma (24 arkipäivää ylittävä osa) annetaan lomakaudenjälkeen ennen seuraavan vuoden lomakaudenalkua 1.10.–30.4. välisenä aikana.16

Kuukausi Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Yht.Todellisia työpäiviäTyössäolo päivienveroisia päiviäLomaan oikeuttaviapäiviä yhteensäLomapäiviäVuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänäajankohtana, jolleivät työnantaja ja työntekijäsovi loman pitämisestä.Työnantaja ja työntekijä saavat sopia• että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän lomanosan yhdessä tai useammassa jaksossa.• vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaasen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu,ja joka päättyy seuraavana vuonna ennenlomakauden alkua.• 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistäänvuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.• työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavanvuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.• työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän vuosilomanosan pitämisestä lyhennettynä työaikana.Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti.Vuosiloman siirto sairauden takiaTyöntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa, jos hän ontyökyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksenvuoksi.Vuosilomapalkka ja -korvausVuosilomapalkan ja -korvauksen laskemisessa voiapuna käyttää vuosilomapalkka/vuosilomakorvauslaskelmalomaketta(s. 18).Kuukausipalkkaisen lomapalkka lasketaan jakamallakuukausipalkka ao. kuukauteen sisältyvien työpäivienlukumäärällä ja kertomalla saatu päiväpalkka lomajaksontyöpäivien lukumäärällä.Tunti- ja urakkapalkkaisen lomapalkka lasketaan siten,että lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajaltatyöntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynytpalkka – hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstäperuspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuunottamatta – jaetaan lomanmääräytymisvuoden aikanatehtyjen työpäivien määrällä, johon lisätään säännöllisentyöajan lisäksi tehtyjen työtuntien kahdeksasosa.Jos työntekijän viikoittaisten työpäivien määrä on sopimuksenmukaan pienempi tai suurempi kuin 5, keskipäiväpalkkakerrotaan viikoittaisten työpäivien määrälläja jaetaan viidellä.Näin saatu keskimääräinen päiväpalkka kerrotaanvuosilomalain 11 §:n mukaisella lomapäivien lukumääräävastaavalla kertoimella tai lomapalkkasopimuksenkertoimella.Prosenttikorvausta käytetään pääsääntöisesti osaaikaistenlomapalkkaa ja ns. vapaata ansaitsevien lomakorvaustalaskettaessa. Vuosilomapalkka on 9 % lomanmääräytymisvuodenaikana työssäolon ajalta maksetustatai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuunottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisestaylityöstä maksettavaa korvausta. Työsuhten jatkuttuavähintään vuoden lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuodenloppuun mennessä vuosilomapalkka on11,5 % . Vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaanlisätään laskennallisesti työssäolon veroiselta poissaoloajaltasaamatta jäänyt palkka. Lomapalkka lasketaanprosenttiperusteisena myös silloin, kun työntekijän työaikaja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuodenaikana.Työehtosopimuksissa prosentista on voitu sopiatoisin (esim. rakennusalalla 18,5 %, kaupan alan osaaikaisilla10 % tai 12,5 %).Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamistapaitsi enintään 6 päivän pituiselta lomajaksolta.Vapaata ansaitsevalle lomakorvaus maksetaan vapaanyhteydessä tai muutoin viimeistään lomakauden päättyessä.Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saadavuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hänsiihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.Lomakorvaus lasketaan noudattaen soveltuvin osin,mitä säädetään vuosilomapalkasta.Maksaessaan lomapalkan tai lomakorvauksen työnantajaon velvollinen antamaan työntekijälle laskelman,josta ilmenevät lomapalkan tai lomakorvauksen suuruusja määräytymisen perusteet.Työnantajan on pidettävä vuosilomakirjanpitoatyöntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä vuosilomalainperusteella määräytyvistä palkoista ja korvauksista.Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomienpituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvaustensuuruus ja niiden määräytymisen perusteet.1. TYÖSUHDEASIAT17

Kopiointi sallittu18

Perhepoliittiset vapaatSäädöksetVanhempainvapaaPerhevapaita koskevat säännökset ovat työsopimuslain(55/2001) 4 luvussa ja sairausvakuutuslaissa(1224/2004). Perhevapaiden pituudet määräytyvätsairausvakuutuslain ja niitä koskevat ilmoittamisajat työsopimuslainmukaan.Työntekijällä on subjektiivinen oikeus perhevapaisiinedellyttäen kuitenkin ilmoitusaikojen noudattamista.Osittaisen hoitovapaan osalta työnantaja voi tietyissätapauksissa kieltäytyä antamasta vapaata. Raskaanaolevalla työntekijällä on oikeus käydä synnytystä edeltävissälääketieteellisissä tutkimuksissa työaikana ilmanpalkanmenetystä, mikäli nämä tutkimukset on suoritettavatyöaikana.Äitiysvapaa• pituus 105 arkipäivää, josta ennen laskettua synnytysaikaa30–50 arkipäivää• ILMOITUS TYÖNANTAJALLE 2 kk ennen vapaanalkamista• mahdollinen palkka määräytyy työehtosopimuksenmukaan• oikeuttaa vuosilomaanIsyysvapaaIsyysraha maksetaan yhteensä enintään 54 arkipäivältä,kuitenkin siten, että äitiys- ja vanhempainrahakaudellaisyysrahaa maksetaan yhteensä enintään 18 arkipäivältä.Äitiys- ja vanhempainrahakaudella maksettavaisyysraha voidaan jakaa enintään neljään jaksoon. Äitiys-ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettavaisyysraha voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon.Oikeus isyysrahaan jatkuu, kunnes lapsi täyttää kaksivuotta tai ottolapsen hoitoon ottamisesta on kulunutkaksi vuotta.Isyysrahaa maksetaan uuden lapsen syntymään perustuvallaäitiys- ja vanhempainrahakaudella yhteensäenintään 42 arkipäivältä siten, että päivistä voi enintään24 arkipäivää perustua aikaisemman lapsen ja enintään18 arkipäivää uuden lapsen syntymään. Tällöin aikaisemmanlapsen syntymään perustuvat isyysrahapäiväton pidettävä yhdessä jaksossa.• pituus 158 arkipäivää• voi pitää kumpi tahansa vanhemmista enintäänkahdessa jaksossa kumpikin• vähintään 12 arkipäivää/jakso• ILMOITUS TYÖNANTAJALLE 2 kk ennen vapaanalkamista• yleensä palkaton• oikeuttaa vuosilomaanHoitovapaa• kunnes lapsi täyttää 3 vuotta• voi pitää kumpi tahansa vanhemmista• enintään kaksi jaksoa• jakson pituus vähintään kuukausi• ILMOITUS TYÖNANTAJALLE 2 kk ennen vapaanalkamista• palkaton• ei oikeuta vuosilomaan• ottolapsen vanhemman oikeus hoitovapaaseen,ks. työsopimuslaki 4 luku 3 §Osittainen hoitovapaa• työsuhteen jatkuttua yhteensä 6 kk viimeisten 12kk:n aikana• molemmat vanhemmat ansiotyössä• sen vuoden heinäkuun loppuun, kun lapsen toinenlukuvuosi koulussa päättyy• työaika 6 h/vrk ja 30 h/vko, ellei toisin sovita• vanhemmat eivät saa olla osittaisella hoitovapaallayhtä aikaa lasta hoitamassa. Vanhemmat voivat jakaahoitovastuun siten, että toinen hoitaa lasta aamu- jatoinen iltapäivät tai he hoitavat lasta vuoropäivin tai-viikoin• SOPIMUS TEHTÄVÄ 2 kk ennen osittaisen hoitovapaanalkamista, ellei sovita lyhyemmästä voimaantulosta• työnantaja voi kieltäytyä järjestelyistä vain, josvapaasta aiheutuu vakavaa haittaa työpaikantuotanto- tai palvelutoiminnalle• pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat sekäerityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevat vammaisettai pitkäaikaissairaat lapset, ks. työsopimuslaki 4luku 4 §1. TYÖSUHDEASIAT• ILMOITUS TYÖNANTAJALLE 2 kk ennen vapaanalkamista• ei makseta palkkaa, ellei ole sovittu toisin esim. työehtosopimuksessa• oikeuttaa vuosilomaan19

1. TYÖSUHDEASIATTilapäinen hoitovapaa• alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti• enintään neljä työpäivää• mahdollinen palkka ja vuosiloma määräytyvät työehtosopimuksenmukaan• ILMOITUS TYÖNANTAJALLE niin pian kuin mahdollistaPoissaolo pakottavista perhesyistä• kun työntekijän välitön poissaolo on välttämätöntähänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudestajohtuvan ennalta arvaamattoman japakottavan syyn vuoksi• tilapäinen poissaolo• ILMOITUS TYÖNANTAJALLE niin pian kuin mahdollista• työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettavaselvitys poissaolonsa perusteestaPoissaolo perheenjäsenen taimuun läheisen hoitamiseksiJos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensätai muun hänelle läheisen henkilön erityistähoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämääntyöt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä.Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta jamuista järjestelyistä.Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittavatyönantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voidasopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttäävapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukauttaennen työhön paluuta.Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvityspoissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.20

Kopiointi sallittuPERHEPOLIITTISET VAPAATTyöntekijä __________________________________________________________________________________Työnantaja __________________________________________________________________________________ILMOITUS VAPAAN PITÄMISESTÄAlkaaPäättyy❑ ÄITIYSVAPAA[ADOPTIOVAPAA] ____ / ____ – ______ ____ / ____ – ______❑ VANHEMPAINVAPAA ____ / ____ – ______ ____ / ____ – ______❑ ISYYSVAPAA(18 arkipäivää enintään neljässä jaksossa)1. jakso ____ / ____ – ______ ____ / ____ – ______2. jakso ____ / ____ – ______ ____ / ____ – ______3. jakso ____ / ____ – ______ ____ / ____ – ______4. jakso ____ / ____ – ______ ____ / ____ – ______❑ ISYYSVAPAA,ns. isäkuukausi ____ / ____ – ______ ____ / ____ – ______❑ ALLE 3 v LAPSENHOITOVAPAA ____ / ____ – ______ ____ / ____ – ______❑ OSITTAINEN HOITOVAPAA ____ / ____ – ______ ____ / ____ – ______❑ TILAPÄINEN HOITOVAPAA ____ / ____ – ______ ____ / ____ – ______❑ PAKOTTAVA PERHESYY ____ / ____ – ______ ____ / ____ – ______❑ LÄHEISEN HOITAMINEN ____ / ____ – ______ ____ / ____ – ______Lisäksi olemme sopineet:___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Paikka ja aika_____ / _____ 20 __________________________________________________Työntekijä_______________________________________Työnantaja21

Ohjeita varoitusta annettaessa1. TYÖSUHDEASIATTyöntekijän vakavasti laiminlyödessä tai rikkoessa työsuhteestaanjohtuvia velvollisuuksia saattaa työnantajallaolla asiallinen ja painava peruste irtisanoa hänet.Työntekijää ei kuitenkaan tällaisessa edellä mainitussatapauksessa saa irtisanoa ennen kuin työnantaja onantanut hänelle tästä asiasta VAROITUKSEN.Varoituksen jälkeen työntekijälle on vielä annettavamahdollisuus korjata menettelynsä.Koska varoitus on voitava näyttää toteen, se on syytäantaa työntekijälle aina kirjallisena.Varoituksen syy on kirjattava mahdollisimman tarkoin(esim. miten ja milloin työvelvoitteen laiminlyönti ilmeni).Varoitusta ei tarvitse antaa erityisissä tapauksissa, joissairtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseenliittyvä rikkomus, että työntekijän olisi ilman varoitustakinpitänyt ymmärtää menettelynsä moitittavuus.Työehtosopimuksessa on usein määräyksiä lomauttamiseen,varoitukseen ja työsuhteen päättämiseen liittyen,joten lakien lisäksi ne on myös huomioitava.LomauttaminenLomauttamisella tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tapahtuvaatyönteon ja palkanmaksun keskeyttämistä määräajaksi tai toistaiseksityösuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lomauttaminenvoidaan toteuttaa myös säännöllistä työaikaa lyhentämällä.Perusteet• työnantaja saa lomauttaa työntekijän taloudellisintai tuotannollisin perustein tai kun työ tai työnantajanedellytykset tarjota työtä ovat tilapäisestivähentyneet eikä työntekijälle voida kohtuudellajärjestää muuta sopivaa työtä tai työnantajantarpeita vastaavaa koulutusta.• määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa vainjos se vakituinen työntekijä, kenen sijaisena hän on,voitaisiin lomauttaa.• työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia määräaikaisestalomauttamisesta, jos se on tarpeen työnantajantoiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.MenettelyEnnakkoselvitys:• työnantajan on viipymättä lomautuksen tarpeentultua tietoon esitettävä työntekijälle käytettävissäolevien tietojen perusteella ennakkoselvitys.• selvityksestä on käytävä ilmi lomautuksen peruste,laajuus, toteuttamistapa, alkamisajankohta ja kesto.• työntekijöille tai heidän edustajilleen on varattavamahdollisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.Lomautusilmoitus:• työnantajan on ilmoitettava lomautuksen peruste,alkamisaika, kesto tai arvioitu kesto työntekijällehenkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennenlomautuksen alkamista.• ilmoitus on aina annettava tiedoksi lomautettavientyöntekijöiden edustajalle sekä työvoimaviran-omaiselle, jos lomautus kohdistuu vähintään10 työntekijään.Todistus lomauttamisesta:• työntekijälle on hänen pyynnöstään annettavakirjallinen todistus lomautuksen syystä, alkamisajastaja kestosta, myös työsuhteen alkamispäiväon syytä merkitä työvoimaviranomaista varten.Työhönpaluu ja työsuhteen päättyminen• toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettavatyön alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin,jollei toisin ole sovittu.• työnantajan on noudatettava lomautetun työntekijäntyösuhteen päättämisessä normaalia irtisanomismenettelyä.• irtisanomisajan palkasta saadaan kuitenkin vähentää14 päivän palkka, jos työntekijä on lomautettulain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaakäyttäen.Työntekijän oikeudet• työntekijä saa ottaa lomautusaikana muuta työtävastaan ja irtisanoa tämän muun työn työsopimuksenkestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaanoudattaen.• työntekijä saa irtisanoa työsopimuksensa lomautuksenaikana ilman irtisanomisaikaa paitsi viimeisenviikon aikana ennen lomautuksen päättymistä jospäättymisaika on hänen tiedossaan.• lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään200 päivää työntekijällä on irtisanoessaan työsopimuksensaoikeus saada korvauksena työnantajannoudattama irtisanomisajan palkka, josta voidaanvähentää lomautusilmoituksen ajaltamaksettu enintään 14 päivän palkka.22

Kopiointi sallittuVAROITUSTYÖNTEKIJÄNimiHenkilötunnus__________________________________________________________________________________________________________________________________________TYÖNANTAJANimiOsoitePuh.______________________________________________ Y-tunnus ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________YRITYKSEMME ANTAA SEURAAVAN SISÄLTÖISEN VAROITUKSENVaroituksen syynä on: ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Rikkomusten jatkuessa työnantaja voi ryhtyä toimenpiteisiin työsuhteen päättämiseksi.Paikka ja päiväys _____________________________ ______ / ______ _______Allekirjoitus_________________________________________________________Edellä olevan ilmoituksen olen saanut tiedoksi:Paikka ja päiväys ___________________________ ______ / ______ _______Työntekijän allekirjoitus_________________________________________________________Työntekijälle annetun ilmoituksen tiedoksiannon todistavat:Paikka ja päiväys_________________________________________________________Allekirjoitus_________________________________________________________23

Työsuhteen päättäminenvähintään 200 kalenteripäivää jatkuneen lomautuksen jälkeenTyöntekijälle on maksettava irtisanomisajanpalkka• jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijäntyösopimuksen päättymään lomautuksen aikana.• jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksenkestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää.Molemmissa tapauksissa työntekijällä on oikeus saadairtisanomisajan palkkansa.HuomioitavaaSäännöksen kiertämiseksi tehty lomautuksen keinotekoinenkatkaiseminen ei ole hyväksyttävää. Esimerkiksivuosiloma ei katkaise yhdenjaksoista lomautusta.Työnantaja ei voi vaatia lomautettua työntekijää plaamaantöihin irtisanomisajaksi.1. TYÖSUHDEASIATIrtisanomisajan palkan suuruudestaTyönantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu yli 14päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.Työsopimuksen päättäminenIrtisanominen, irtisanomisaika ja määräajanlakkaaminenToistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään tavallisestijommankumman toimesta irtisanomalla. Irtisanomisilmoitustaseuraa osapuolten sopima, työehtosopimuksenmääräämä tai laissa säädetty irtisanomisaika.Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemminpuolin purkaa. Sitä ei saa kuitenkaan purkaa työsopimuslain2 luvun 2 §:n 1 momentissa (syrjintäkielto jatasapuolinen kohtelu) tarkoitetuilla tai muutoinkaankoeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyäänilmoittaa työntekijälle sitovassa työehtosopimuksessaolevasta koeaikamääräyksestä.Määräaikainen työsopimus päättyy sovitun työnvalmistuessa tai sovitun määräajan päättyessä ilmanirtisanomista ja irtisanomisaikaa.IrtisanomissuojaTyönantaja saa irtisanoa työntekijän toistaiseksi voimassaolevantyösopimuksen vain asiallisesta ja painavastasyystä. Näitä voivat olla:• työntekijän velvollisuuksien vakavat rikkomiset jalaiminlyönnit tai työntekijän henkilöön liittyvientyöntekoedellytysten olennainen muuttuminen tai• taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajantoiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistätapahtuva työn olennainen ja pysyvä vähentyminen.Jos työntekijä on laiminlyönyt työsuhteestaan johtuvienvelvollisuuksiensa täyttämisen, häntä ei saa irtisanoaennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuuskorjata menettelynsä. Lisäksi työnantajan onennen irtisanomista työntekijää kuultuaan selvitettävä,olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijämuuhun työhön.Jos työntekijän työ on olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt,häntä ei saa irtisanoa, jos hänet voidaan sijoittaatai kouluttaa toisiin tehtäviin tarjoamalla hänellehänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtätai, jos tällaista ei ole, muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaantai kokemustaan vastaavaa työtä.Jollei alan työehtosopimuksessa ole muita määräyksiä,eivätkä osapuolet ole työsopimuksessakaan sopineetirtisanomisajoista, niin irtisanomisajat määräytyvätlain mukaan seuraavasti:25

Kopiointi sallittuILMOITUS TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMISESTÄ 200 PÄIVÄÄ JATKUNEENLOMAUTUKSEN JÄLKEENTyönantajan nimi ___________________________________________________Y-tunnus_______________________________Osoite ___________________________________________________________________________________________________Työntekijän nimi __________________________________________________________________________________________Osoite ___________________________________________________________________________________________________Yhtäjaksoisesti jatkunut lomautukseni on kestänyt tähän mennessä yli 200 kalenteripäivää.Työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 7 §:n perusteella ilmoitan tämän vuoksipäättäväni työsuhteeni. Vaadin, että minulle maksetaan saamatta olevaairtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus.___________________________ / _____ ______________________________________________________työntekijän allekirjoitusTästä ilmoituksesta olen tänään saanut tiedon.___________________________ / _____ _______________________________________________________työnantajan allekirjoitusTyöantajalle annetun ilmoituksen tiedoksiannon todistaa:Paikka ja päiväys ___________________________________Allekirjoitus _______________________________________26

TYÖANTAJAN irtisanoessaLaiton irtisanominen voi tulla kalliiksiTYÖNTEKIJÄN irtisanoessaTyösuhteen pituus Irtisanomisaika Työsuhteen pituus Irtisanomisaika0–1 vuotta 14 pv alle 5 vuotta 14 pv1–4 vuotta 1 kk yli 5 vuotta 1 kk4–8 vuotta 2 kk8–12 vuotta 4 kkyli 12 vuotta6 kkTyönantajan on ennen irtisanomista varmistuttava siitä,että irtisanominen perustuu tosiseikkoihin ja sen syytäyttää irtisanomissuojan edellytykset. Työnantajan onaiheellista pyytää neuvoja ja apua omalta liitoltaan. Elleityönantaja kuulu työnantajajärjestöön, hän voi kysyäneuvoja myös työsuojeluviranomaisilta.Työsuojeluviranomainen ei ratkaise irtisanomisriitoja.Se voi korkeintaan kertoa oman näkemyksensä irtisanomissuojantulkinnasta kysytyssä tapauksessa niidentosiasiatietojen perusteella, jotka sille toimitetaan. Vaintuomioistuin voi viime kädessä antaa osapuolia sitovanratkaisun siitä, onko irtisanomissuojaa noudatettu vairikottu.Jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen ja työntekijäpitää irtisanomisperusteita laittomina, asia voidaanviime kädessä ratkaista niin, että työntekijä nostaatyönantajaa vastaan korvauskanteen yleisessä tuomioistuimessa.Jos tuomioistuin toteaa irtisanomisen laittomaksise määrää työnantajan maksamaan työntekijällekorvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.Korvauksen määrä lasketaan työntekijän palkastaja se on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukaudenpalkka. Korvauskanne on nostettava kahden vuodenkuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. Jollei näinole tehty, oikeus korvaukseen on vanhentunut.Työsopimuksen purkamisoikeusTyösopimus voidaan sopimuskumppanin erityisen vakavanlaiminlyönnin tai käytösrikkomuksen vuoksi päättääpoikkeuksellisesti purkamalla. Tällöin työsopimuslakkaa heti ilman irtisanomisaikaa. Purkamisoikeudensyntyminen edellyttää niin painavaa syytä, ettei siltä,joka purkaa sopimuksen, voida kohtuudella vaatia sopimussuhteenjatkamista edes irtisanomisajan pituistaaikaa.1. TYÖSUHDEASIATTyötodistusTyöntekijällä on oikeus pyynnöstään saada kirjallinentyötodistus, kun työsuhde päättyy. Työntekijän itsensäon pyydettävä työtodistusta työnantajalta. Työnantajanvelvollisuus on antaa työtodistus viivytyksettä, tavallisissatapauksissa noin yhden viikon sisällä työntekijänpyynnöstä.Työtodistuksen sisältöEnnen työtodistuksen kirjoittamista työnantajan on syytäkysyä, mitä seikkoja työntekijä haluaa työtodistuksessamainittavan. Lyhyin mahdollinen työtodistus sisältäävain maininnan työntekijän työsuhteen kestoajasta jatyötehtävien laadusta.Vain työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä työtodistuksessaon mainittava sekä arvio työntekijän työtaidostaja käytöksestä että työsuhteen päättymisen syy,tai vain toinen näistä.Työsuhteen päättymisen syyllä ei tarkoiteta nimenomaisia,yksilöityjä irtisanomisen tai purkamisenperusteita. Työtodistuksessa riittää maininta siitä, kummantoimesta ja millä tavalla työsuhde on päättynyt.Esimerkiksi että työsuhde on päättynyt työntekijänomaan irtisanoutumiseen. Jos työnantaja on irtisanonuttyösopimuksen työn loppumisen tai muun taloudellisentai tuotannollisen syyn vuoksi, tämä on kuitenkin syytämainita, samoin jos työsuhde on päättynyt sovitunmääräajan lakkaamisen tai muun määräaikaisen perusteenjohdosta.Jos työntekijä pyytää työtodistukseen vain työsuhteenpäättymisen syytä, mutta ei arviota työtaidosta jakäytöksestä, työsuhteen päättymisen syytä ei saa kirjoittaasillä tavalla, että se samalla sisältäisi arvion työtaidostatai käytöksestä.27

Kopiointi sallittuILMOITUS TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMISESTÄTyönantaja _________________________________________________ puh. _____________________________________Osoite __________________________________________________________________________________________________Työntekijä ___________________________________________________ puh. ____________________________________Osoite __________________________________________________________________________________________________TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINENTällä ilmoituksella edellä olevien osapuolten välinen työsopimus❏ Irtisanotaan ❏ PuretaanIrtisanomisen tai purkamisen syy ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Työsuhteen alkamispäivä __________ / __________ _______Työsopimuksen irtisanomisaika__________ kkIrtisanomispäivä __________ / __________ _______Työsuhteen päättymispäivä __________ / __________ _______Päiväys_________ / _________ ______ ___________________________________________________________________työnantajan / työntekijän allekirjoitusKuuleminen❏työntekijää / työnantajaa on kuultu __________ / __________ ________varattu tilaisuus tulla kuulluksiTyöntekijä / työnantaja on saanut tiedon❏purkamisesta koeaikanairtisanomisesta työntekijästä / työnantajasta johtuvasta syystäirtisanomisesta taloudellisista tai tuotannollisista syistäpurkamisesta muusta syystä: ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Edellä oleva ilmoitus on tänään annettu työntekijälle / työnantajalle tiedoksiPäiväys _________ / _______________ ___________________________________________________________________työntekijän / työnantajan allekirjoitusTodistamme edellä olevan tiedoksiannonPäiväys _________ / _______________ ___________________________________________________________________28

Virheiden ja puutteiden korjaamiseksiuusi työtodistusTyönantaja on velvollinen antamaan uuden korjatuntyötodistuksen, jos hän on kirjoittanut työtodistukseenvirheellisiä tietoja tai maininnut siinä esimerkiksityösuhteen päättymisen syyn tai arvion työtaidostaja käytöksestä, vaikka työntekijä ei ole näitä pyytänyt.Sama velvollisuus syntyy, jos työnantaja on kirjoittanuttyötodistukseen sellaisia tietoja, joita siinä lain mukaanei saa mainita.Antamisvelvollisuus on voimassa kymmenen vuotta.Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus, jossitä pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.Arviota työtaidosta ja käytöksestä on kuitenkinpyydettävä 5 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.Jos työsuhteen päättymisestä on kulunut yli 10vuotta, työtodistus työsuhteen kestoajasta ja työtehtävienlaadusta on annettava vain, jos siitä ei työnantajalleaiheudu kohtuutonta hankaluutta.Työtodistusrikkomus ilmoitetaansyytetoimenpiteitä vartenTyönantaja, joka rikkoo työtodistusta koskevia säännöksiäon tuomittava työsopimuslakirikkomuksesta sakkorangaistukseen.Jos työntekijä on pyytänyt työtodistustatyönantajalta eikä sitä ole hänelle annettu, hän voi saattaarikkomuksen työsuojeluviranomaisen tietoon. Jostyönantaja ei työsuojeluviranomaisen kehotuksestakaananna työtodistusta, työsuojeluviranomainen voi asettaavaatimuksen tueksi uhkasakon ja ilmoittaa rikkomuksenviralliselle syyttäjälle.1. TYÖSUHDEASIATPalkkatodistuksen täyttöohjeetPalkkalaskelmaTyönantajan on palkan maksamisen yhteydessä annettavatyöntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkansuuruus ja sen määräytymisperusteet. Palkkalaskelmaon välttämätön apuväline selvittää palkan laskemisessamahdollisesti tapahtuneet laskuvirheet tai muut erehdykset.Jos työnantaja ei anna palkkalaskelmaa, työntekijäntulee viipymättä huomauttaa häntä tästä. Jostyöntekijä ei mielestään ole saanut työnantajalta kaikkiahänelle kuuluvia palkkoja, hänen on pyydettävä työnantajaltaanpalkanmaksun oikaisua.Palkkalaskelman antamatta jättäminen pyynnöstähuolimatta on rangaistava teko työsopimuslaki 13 luku11 § 2 mom.).Palkkatodistuksen antaminentyöttömyyskassalleTyönantajan on annettava työntekijälle työsuhteenpäättyessä tai lomautuksen alkaessa palkkatodistus työttömyysetuuttavarten. Palkkatodistuksessa ilmoitetaanns. vakiintunut palkkatulo vähintään työttömyysturvalaintyössäoloehtoon vaadittavalta ajalta (43/34 kalenteriviikkoa).Jos työaika vaihtelee viikoittain (esim. 0–40h/vko), täytetään lisäksi viikoittainen työtuntiselvitys.Vakiintunut palkkatulo osoitetaan työnantajan antamallapalkkatodistuksella. Palkkalaskelmaa voidaan käyttääpalkkatodistuksena, jos siitä käy ilmi vaadittavat tiedot.Palkkatodistukset lähetetään suoraan työntekijänomaan työttömyyskassaan. Yksittäisen työntekijän tulojaselvitettäessä työnantajan on kuitenkin annettavakassalle asian ratkaisemista varten välttämättömät tiedot.Työttömyyskassalla on oikeus saada kaikki tarpeellinentieto.29

Kopiointi sallittuTYÖTODISTUSNimi: _______________________________________________________________________________________________Henkilötunnus:_________________________ – _________on ollut palveluksessamme seuraavissa tehtävissä: __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Työsuhde on alkanut: ____ / ____ _______Työsuhde on päättynyt: ____ / ____ _______Pyynnöstä todistan lisäksi, että hän on työssään osoittanut___________________________________ työtaitoa___________________________________ käytöstäTyösuhteen päättymisen syynä on ollut:__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ____ / ____ _______Paikka ja aika_______________________________________________________________Yrityksen nimi_______________________________________________________________Allekirjoitus30

Kopiointi sallittu31

Lakisääteisiä palkkaukseen liittyviä velvoitteita1. TYÖSUHDEASIATSeuraaville sivuille on kerätty esimerkkejä tärkeimmistätyönantajaa velvoittavista maksuista, joita hän joutuusuorittamaan tietyn prosenttiyksikön maksamistaanveronalaisista palkoista. Lisäksi työnantaja on velvollinenpidättämään työntekijänkin lakisääteiset osuudethänen veronalaisesta palkastaan.Työeläkevakuuttamisesta saa tietoja Eläketurvakeskuksesta,joka on työeläketurvan keskuslaitos.TyEL -vakuuttamista hoitavat vakuutusyhtiöt. Niistäsaa tietoja myös YEL -vakuutuksesta. Tapaturmavakuutuksesta,työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksustasekä työnantajien työttömyysvakuutusmaksusta saatietoja tapaturmavakuutusasioita hoitavilta vahinkovakuutusyhtiöiltä.Lyhyet työsuhteet eli pätkätyötPätkätyöt on vakuutettava myös:• alle kuukauden kestävissä työsuhteissa• vähintään kuukauden kestävissä työsuhteissa,joissa palkka on vähintään rajamäärän 56,55 e/kk(vuonna 2014)• kaikissa niissä työsuhteissa, joissa kotitalous ontyönantajana.Maksut maksetaan ennakonpidätyksenalaisista palkoista ja lomakorvauksista.Maksujen tilityksetTyönantaja maksaa vakuutusmaksun kuukausittainaina viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden20. päivänä. Työnantaja tilittää koko vakuutusmaksunvakuutusyhtiöön samoilla lomakkeilla, joilla tilitetäänmyös TyEL-maksut. Rekisteröidyille työnantajille toimitetaanesitäytetyt lomakkeet. Vakuuttamisen voi hoitaamyös koneellisesti.Lisätietoja saa vakuutusyhtiöistä.Palkka.fi -palveluInternetissä osoitteessa www.palkka.fi on ilmainenpientyönantajan palkanlaskentaohjelma, joka helpottaapalkan ja lakisääteisten maksujen suorittamista. Sivuiltavoi tulostaa mm. palkkatodistuksen ja palkkayhteenvedon.Ohjelman avulla voi myös arkistoida palkkatiedot11 vuodelta.Palkka.fi -palvelun puhelinneuvonta:Puh. 020 697 034 (ma-pe klo 8.00–16.15).Lisätietoja:www.palkka.fiwww.etk.fiwww.etera.fiwww.vero.fiwww.yrittajat.fiwww.fkl.fiwww.varma.fiLuottotietojen tarkistaminenYritysten ja yksityisten henkilöiden maksuhäiriöt jamuut luottotiedot voi tarkistaa luottotietorekisteristäSuomen Asiakastieto Oy:n internetsivuilta osoitteestawww.asiakastieto.fi tai puhelimitse (09) 1488 6256(palvelu on maksullinen). Vain tietyissä ammateissa toimivientyöntekijöiden tai työnhakijoiden maksuhäiriötvoi tarkistaa. Työnhakijan tai työntekijän arvioimiseksivoi työnantaja tarkistaa sellaisten henkilöiden tiedot,joiden työtehtävät edellyttävät erityistä luotettavuutta.Tällaisia työtehtäviä ovat mm. merkittävän rahamääränkäsittelyä sisältävät työt, merkittävää päätäntävaltaa taitaloudellista sitoutumista sisältävät työt, työnantajan yksityisasunnossatehtävät työt ym. vastaavat työtehtävät.(Luottotietolaki 527/2007, laki yksityisyyden suojastatyöelämässä 759/2004)Tilaajavastuulaki – tilaajan selvitysvelvollisuusulkopuolista työvoimaa käytettäessäLain tarkoitusTilaajavastuulaki edistää yritysten välistä tasavertaistakilpailua ja työehtojen noudattamista. Lain mukaantyön tilaajalla, yrityksellä tai julkisoikeudellisella yhteisöllä,on velvollisuus selvittää, että sen sopimuskumppanittäyttävät lakisääteiset velvoitteensa.Keitä laki koskee?1.1.2007 voimaan tullut tilaajavastuulaki koskee tilaajia,jotka käyttävät vuokrattuja työntekijöitä tai ovat tehneetalihankintasopimuksen tilaajan toimintaan tavanomaisestikuuluvista työtehtävistä. Selvitysvelvollisuus koskeetilaajia, kun työ tehdään tilaajan toimitiloissa tai työkoh-32

teessa ja alihankkijalla on työntekijöitä. Poikkeuksenaon rakentaminen, joka kuuluu kokonaisuudessaan lainsoveltamisen piiriin. Lakia sovelletaan myös ulkomaisiinyrityksiin, kun työ tehdään Suomessa.Lain soveltamisen piiriin eivät kuulu pienehköt (alle7500 €) alihankintasopimukset ja vuokratyön käyttöä(yhteensä enintään 10 työpäivää) koskevat sopimukset.Lakia ei sovelleta, jos tilaajan sopimuskumppania voidaanpitää luotettavana (esim. valtio, kunta, julkinenosakeyhtiö), sopimuskumppanin toiminta on vakiintunuttatai sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena.Maatalouden ja kalastuksen elinkeinoharjoittajat sekäkotitaloudet jäävät lain soveltamisalan ulkopuolelle.Selvitysvelvollisuuden sisältöEnnen alihankinta- tai vuokratyösopimuksen tekemistätilaajan on pyydettävä ja sopimuskumppanin on annettavaseuraavat selvitykset.• Selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriinja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin(www.ytj.fi)• Kaupparekisteriote• Todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus taiselvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelmaon tehty• Todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujensuorittamisesta tai selvitys siitä, ettäerääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimuson tehty• Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksestatai keskeisistä työehdoistaSelvitykset eivät saa sopimuksen solmimishetkellä ollakolmea kuukautta vanhempia. Tilaajan on myös säilytettäväselvityksiä vähintään kaksi vuotta sopimuksenpäättymisestä.LaiminlyöntimaksuMikäli tilaaja laiminlyö selvitysvelvollisuutensa, seurauksenavoidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Sopimuskohtaisenlaiminlyöntimaksun suuruus on 1500–15 000euroa. Päätöksen laiminlyöntimaksusta tekee ESAVI:ntyösuojelun vastuualueen Helsingin toimisto.Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolistatyövoimaa käytettäessä (1233/2006)Lisätietoa:www.tyosuojelu.fi/etela1. TYÖSUHDEASIATLakisääteiset työnantajakulut maksetuista palkoista v. 2015ELÄKEVAKUUTUSMAKSUT Palkansaajan osuus (Työnantajan osuus) KokonaistilitysTyEL-vakuutusmaksu (vaihtelee yrityksenkoon ja työntekijöiden iän mukaan)(Vakuutusyhtiöt)5,7 %7,2 % (yli 53 v)19 %17,5 %24,7 %TyEL-vakuutusmaksu tilapäinen työnantajapalkkasumma alle 8 100 €/6 kk5,7 % 19 % 24,7 %TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUTyöttömyysvakuutusrahasto Palkansaajan osuus (Työnantajan osuus) Kokonaistilitys1 990 500 euron palkkasummaan asti 0,65 % 0,80 % 1,45 %1 990 500 euron ylittävältä osalta 0,65 % 3,15 % 3,80 %yrityksen osaomistajasta 0,24 % 0,80 % 1,04 %TYÖTAPATURMAVAKUUTUS(Tapaturmavakuutusyhtiöt)Maksu vaihtelee vakuutusyhtiöittäin sekä toimialan ja työn vaarallisuudenmukaan 0,1 – 7 % välillä, vakuutusyhtiö laskee ja lisää laskuuntyöttömyysvakuutusmaksun.RYHMÄHENKIVAKUUTUS keskimäärin 0,067 %SOSIAALITURVAVAKUUTUSMAKSU 2,10 %(Maksetaan veron ennakonpidätyksiä tilitettäessä veroviraston tilille)Prosentit vaihtuvat vuosittain. Uudet julkaistaan edellisen vuoden lopulla. Ne löytyvät internetistä esimerkiksiosoitteesta www.vero.fi. Kirjoita hakukenttään työnantajavelvoitteet.33

Ulkomainen työvoima1. TYÖSUHDEASIATUlkomaalaisten oikeus tehdä ansiotyötä Suomessa määräytyykansalaisuuden mukaan. Euroopan unionin kansalainenja häneen rinnastettava (Islanti, Liechtenstein,Norja ja Sveitsi) saa työskennellä Suomessa ilman erityistälupaa. Unionin ulkopuolisten maiden kansalaisilta(kolmannen maan kansalaisilta) vaaditaan voimassaoleva lupa. Henkilön kansalaisuus samoin kuin mahdollinenoleskeluun oikeuttava lupa selviää voimassa olevastarajanylityksen oikeuttavasta matkustusasiakirjasta,joka on tavallisesti passi.Työnantajan ja toimeksiantajan velvollisuudetTyöantajan on varmistettava, että palvelukseen tulevallaja palveluksessa jo olevalla ulkomaalaisella työntekijälläon työnteko-oikeus, eli vaadittava oleskelulupa (ks.tarkemmin seuraavan sivun liite). Työantajan tulee säilyttääkaikista ulkomaalaisista työntekijöistään työntekooikeuteenliittyvät tiedot palvelussuhteen päättymisestäneljä vuotta siten, että ne ovat vaivattomasti työsuojeluviranomaisentarkastettavissa.Jos työnantaja tai tämän edustaja tahallaan tai huolimattomuudestapitää palveluksessaan ulkomaalaisen,jolla ei ole oikeutta ansiotyön tekemiseen, voidaan hänettuomita rangaistukseen.Kun työnantaja ottaa palvelukseensa muun kuinunionin kansalaisen, työnantajalla on velvollisuus viivytyksettätoimittaa työ- ja elinkeino(TE-)toimistoon(työlupayksikköön):• selvitys työnteon keskeisistä ehdoista: mm. pääasiallisettyötehtävät, työn kesto, työntekopaikka taiselvitys työkohteista, palkka, sovellettava työehtosopimussekä irtisanomisaika, määräaikaisen työsuhteenperuste; ja• vakuutus siitä, että nämä ehdot ovat lakien ja työehtosopimustenmukaiset.• työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulleja työsuojeluvaltuutetulle:• ulkomaalaisen nimi ja sovellettava työehtosopimus.Tietojen toimittamisvelvollisuus TE-toimistolle ja luottamushenkilöillekoskee myös Suomessa toimivaa pääurakoitsijaatai pääteettäjää (toimeksiantajaa*) kun silläon ulkomaisen työnantajan työntekijöitä urakointi- taialiurakointityössä tai vuokratyövoimana. Velvollisuuksienlaiminlyöminen on rangaistava teko.Suomeen lähetetty työntekijä, edustaja jatyön teettäjän velvollisuudetLähetetty työntekijä on pääsääntöisesti töissä muuallakuin Suomessa ja hänen EU-maassa tai EU:n ulkopuolellaoleva työnantajansa on lähettänyt hänet rajoitetuksi ajaksiSuomeen töihin. Kun ulkomailla oleva työnantaja lähettäätyöntekijän Suomeen, lähettäminen voi perustua• suomalaisen* ja ulkomaalaisen yrityksen väliseenurakkasopimukseen (=alihankinta),• ulkomaisen vuokratyöyrityksen ja suomalaisenyrityksen* tekemään työvoiman vuokraussopimukseen(=vuokratyö); tai• yrityksen sisäiseen siirtoon (=ulkomaankomennus).EdustajaEllei lähettävällä yrityksellä ole liikepaikkaa Suomessaja lähetetyn työntekijän työ Suomessa kestää yhteensäyli 14 päivää suomalaisen työn teettäjän on huolehdittava,että lähettävä yritys asettaa Suomeen edustajan.Edustajan asettaminen on huomioitava esimerkiksialihankintasopimuksissa. Ulkomaisen yrityksen Suomessatoimiva edustaja hoitaa lähettävän yrityksen valtuutuksellamm. yritykselle kuuluvia viranomaisasioitaSuomessa. Edustaja on asetettava viimeistään, kun työSuomessa alkaa ja valtuutuksen tulee kestää vähintään12 kuukautta siitä, kun työ Suomessa on päättynyt.Työsuhteen ehtojen osalta lähetettyihin työntekijöihinsovelletaan lakia lähetetyistä työntekijöistä. Esimerkiksilähetetyn työntekijän vähimmäispalkka määräytyy suomalaistenpalkkaussäännösten mukaisesti.TapaturmavakuuttaminenSuomessa tehty työ vakuutetaan pääsääntöisesti Suomessariippumatta työnantajan tai työntekijän kansalaisuudesta.Työntekijän sosiaaliturva voidaan tietyissätilanteissa pitää lähtömaassa, jos Suomen ja toisen valtionvälillä on solmittu sosiaaliturvasopimus. Tästä ontodistuksena ns. A1- tai E101-todistus.ValvontaValvonnalla pyritään siihen, että ulkomaalaiset työntekijätovat yhdenvertaisessa asemassa suomalaistenkanssa. Työsuhteen ehtojen ja työolojen on täytettäväSuomen työlainsäädännön vähimmäisvaatimukset. Työsuojelutarkastuksissakiinnitetään huomiota siihen, ettäulkomaalaiselle työntekijälle on annettu riittävä opetusja ohjaus työtehtäviin työntekijän ymmärtämällä kielellä.Erityisiä valvottavia asioita ovat ulkomaalaisen työntekijäntyönteko-oikeuteen liittyvät asiat ja lähetettyjentyöntekijöiden edustajan asettaminen. Valvonnassahavaitsemistaan puutteista työsuojeluviranomainen ilmoittaatarvittaessa poliisille.* Huom! Myös tilaajavastuulain velvoitteet koskevatnäitä tahojaLisää tietoa: www.tyosuojelu.fi/fi/1293/312734

Kopiointi sallittuULKOMAALAISEN TYÖNTEKIJÄN TYÖNTEKO-OIKEUDEN PERUSTE(Ulkomaalaislaki 301/2004; 86 a § 3 mom.)TyönantajaTyöntekijäntiedotNimiSyntymäaika❑ EU- tai ETA-maan kansalainen❑ tarvitsee työntekijän oleskeluluvan❑ lupa on ammattiala- tai työnantajakohtainenLupa voimassamikä ala _____________________________________Ulkomaalaislaki 78 §❑ työnteko-oikeus oleskeluluvan nojalla❑ EU- tai ETA-maan kansalaisen perheenjäsen❑ pysyvä tai jatkuva oleskelulupa❑ perhesiteen perusteella myönnetty oleskelulupa❑ rakennus-, huolto- ja korjaustyö edustustossa❑ opiskelijat enintään 25 h/vko opetuskauden aikana❑ muu syy, mikä ______________________________________Ulkomaalaislaki 77 §❑ muu oleskelulupa ansiotyötä varten❑ kutsun tai sopimuksen mukaan mm. opettajat❑ toimitussopimukseen perustuva työ (max. 6 kk)❑ muu syy, mikä ______________________________________Ulkomaalaislaki 79 §❑ työnteko-oikeus ilman oleskelulupaa❑ marjojen ja hedelmien poiminta (max. 3 kk)❑ palvelujen tarjoamisvapauden perusteella työssä❑ autonkuljettaja rajan ylittävässä liikenteessä❑ muu syy, mikä ______________________________________Työsuhteen alkamisaika _____ / ____ 20 ____Työsuhteen päättymisaika _____ / _____ 20 ______Tarvittaessa liitetään kopiot passin henkilötietosivusta ja työntekijän oleskelulupaa koskevasta sivusta (jos ko. oleskelulupa on).Antamanne tiedot tullaan tarkastamaan ulkomaalaisrekisteristä.35

TyEL -vakuutusmaksu on lakisääteinen1. TYÖSUHDEASIATPienyrittäjän on työnantajana maksettava työntekijästääntyöeläkemaksu, jonka suuruus määräytyy edellisensivun pidätysprosentin ja palkan mukaan. Vuonna2015 esim. TyEL-maksu (tilapäinen työnantaja) on24,7 % työntekijän bruttopalkasta, tästä on työntekijänmaksettavaa 5,7 %. Työnantaja tilittää koko summanTyöeläkekassalle ja vähentää työntekijän osuuden (5,7%) työntekijän palkanmaksun yhteydessä. TyEL:n mukaisistalomakorvauksista eläkemaksua ei makseta.Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu (v. 2015)on maksettujen palkkojen ensimmäisestä 1 990 500eurosta 0,65 % ja sen ylittävältä osalta 0,65 %. Työnantajaperii työttömyysvakuutusmaksun palkansaajaltaja tapaturmavakuutusrahasto perii maksut työnantajalta.Työtapaturmavakuutus on pakollinen, kun työnantajanpalveluksessa on työsuhteinen työntekijä/työntekijöitäkalenterivuoden aikana yli 12 päivää. Mikälityötä aloitettaessa tiedetään 12 päivän rajan ylittyvän,vakuutus on otettava työn alkaessa. Vakuutusyhtiö periivakuutusmaksun, joka maksetaan etukäteen palkkojen,vakuutusmuodon ja työn riskiä kuvaavan maksukertoimenperusteella. Lopullinen maksu suoritetaan työnpäätyttyä, kun vakuutusyhtiö on saanut palkkailmoituksen.Työnantaja saa palautusta tai maksaa tarpeenmukaan lisämaksua.Sosiaaliturvamaksu maksetaan vain työsuhteessatyöskenteleville maksetuista palkoista. Maksu suoritetaanverohallinnon tilisiirtolomakkeella, jolla maksetaanmyös palkansaajan ennakonpidätys. Tilisiirtolomakkeellemerkitään kalenterikuukauden aikana palkansaajallemaksettujen palkkojen yhteismäärä sekä niistä toimitettujenennakonpidätysten yhteismäärä. Sosiaaliturvamaksulasketaan palkansaajan kalenterikuukaudenaikana maksetun palkan määrän perusteella (ks. esimerkkilaskelma).Kotitaloustyönantaja on vapautettu ennakonpidätysvelvollisuudesta,jos samalle palkansaajalle maksettupalkka kalenterivuoden aikana on enintään 1500 euroa.Satunnainen työnantajaSatunnaisesti palkkaa maksava työnantaja on maksaja,jolla on verovuoden aikana enintään viisipalkansaajaa,eikä heidän työsuhteensa kestä koko kalenterivuotta.Jos työnantaja alkaa maksaa säännöllisesti palkkoja,hänen on tehtävä siitä ilmoitus lääninverovirastolle ennenpalkanmaksun aloittamista.MaksuaikaTyönantajan on maksettava eläkevakuutusmaksu pääsääntöisestiviimeistään palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden20. päivänä. Ennakonpidätykset jasosiaaliturvamaksut maksetaan viimeistään palkanmaksuaseuraavan kalenterikuukauden 10. päivänä.Jos maksuajan viimeinen päivä on pyhä tai arkilauantaisaa maksettavan määrän suorittaa ensimmäisenäarkipäivänä sen jälkeen.Vero maksetaan sen lääninveroviraston tilille, jonkatoimialueella työnantajan kotikunta sijaitsee.Viivästyskorko (viivekorko) on alkuvuonna 7,5 %.TilisiirtolomakeSatunnaisesti palkkoja maksava työnantaja (entinenrekisteröimätön työnantaja) maksaa ennakonpidätyksenja työnantajan sosiaaliturvamaksun tilisiirtolomakkeella“Oma-aloitteiset verot”. Lomakkeita saa verotoimistoista,posteista ja pankeista.Säännöllisesti palkkoja maksava yrittäjä (entinenrekisteröity työnantaja) saa verottajalta aloittamisilmoituksentehtyään esitäytetyt tilisiirtolomakkeet verojensuorittamiseksi.36

Esimerkkilaskelma työntekijän palkasta pidätettävistä maksuista sekä työnantajan sivukuluistaPalkan muodostuminen:Rahapalkka (peruspalkka + lomapalkka/-korvaus) 1) 2 000 €Ennakonpidätys (esim. 30 %) – 600 €Työntekijältä perittävä eläkemaksu 5,7 % – 114 €Työttömyysvakuutusmaksu 0,565 % – 13 €Käteen maksettava määrä 1 273 €Työnantajan tilitettävät palkan sivukulut:• TyELtilapäinen työnantaja 24,7 % x 2 000 2) 494• Sosiaaliturvamaksu 2,10 % x 2 000 42 €• Tapaturmavakuutusmaksu (vaihtelee toimialan mukaan) 0,5 % x 2 000 10 €• Työttömyysvakuutusmaksu 1,45 % x 2 000 3) 29 €• Mahdollinen tes:n mukainen ryhmähenkivakuutus n. 0,1 % 2 €Yhteensä 577 €(sis. TT osuus 114 €)(sis. TT osuus 13 €)(sis. TT osuus 127 €)1. TYÖSUHDEASIAT1) Muut lisät (esim. lomaraha, työajan lyhennyskorvaus) sovitaan työehtosopimuksella alakohtaisesti.2) Työnantaja tilittää työnantajan ja työntekijän TyEL-maksun vakuutusyhtiölle palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden 20. päivään mennessä.Esimerkissä tilitettävään summaan sisältyy työntekijän palkasta pidätetty 114 €.3) Tapaturmavakuutusyhtiö perii työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksut eri laskulla, ryhmähenkivakuutusmaksun taas tapaturmavakuutuksenyhteydessä. Esimerkissä tilitettävään summaan sisältyy työntekijän palkasta pidätetty 10 €.PalkkatositePalkanmaksajan ja -saajan tositteita saa kirjakaupoista.Yrittäjän oma sosiaaliturvaYrittäjän on erittäin tärkeä tiedostaa omaan elämäntilanteeseensaliittyvät sosiaaliset riskit sekä YEL-työtulonsa/YEL-maksunsavaikutukset toimeentuloon riskitilanteessa.Yrittäjän on otettava yrittäjien eläkelain (YEL) mukainenvakuutus yrittäjätoimintansa ajaksi. Maatalousyrittäjääkoskee maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainenvakuutus. Nämä vakuutukset ovat pakollisia, eikäniitä voi korvata vapaaehtoisella eläkevakuutuksella.YEL- tai MYEL-vakuutus turvaa yrittäjän ja hänenperheensä toimeentuloa erilaisissa elämän riskitilanteissa.Näitä tilanteita voivat olla sairastuminen, työnloppuminen ja oma tai perheenjäsenen kuolema. Näinollen lakisääteinen vakuutus turvaa yrittäjää jo aktiiviaikana,eikä pelkästään eläkeiässä. Maatalousyrittäjillä onpakollinen MATA-työtapaturmavakuutus. PienimmälläYEL-työtulolla ei saa riittävää taloudellista turvaa.On syytä valita riittävän korkea YEL-työtulo/ YEL-vakuutusmaksu.Kts. esimerkki työtulon vaikutuksesta sosiaaliturvaanoppaan liitteessä.Yrittäjän vapaaehtoinen eläkevakuutusYrittäjän itselleen ottama vapaaehtoinen eläkevakuutustäydentää yrittäjän lakisääteistä työeläkettä. Suomessav.2013 oli omaan työuraan perustuva keskimääräineneläke 1344 €, YEL:n maksama 1086 € ja MELAn maksama541 €. Mukana oli myös julkisen ja yksityisen sektorinmaksamat työeläkkeet.Yrittäjien vapaaehtoinen tapaturmavakuutus jahenkivakuutusYrittäjä ei yleensä kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksenpiiriin eikä lakisääteinen tapaturmavakuutuskorvaa vapaa-ajan tapaturmia. Tämän vuoksi yrittäjänkannattaa ottaa yrittäjien tapaturmavakuutus, joka korvaatyö- ja vapaa-aikana sattuneet tapaturmat sekä ammattitaudit.Vakuutuksella voidaan vakuuttaa yrittäjänlisäksi hänen perheenjäsenensä.VastuuvakuutuksetToiminnan vastuuvakuutus kattaa sitä korvausvelvollisuutta,joka lain mukaan voi aiheutua yritykselle sentoimialaan kuuluvasta toiminnasta.Tuotevastuuvakuutus kattaa sitä korvausvelvollisuutta,joka lain mukaan voi aiheutua yritykselle senvalmistaman tai maahantuoman tuotteen aiheuttamistavahingoista.Keskeyttämisvakuutuksesta korvataan vahinkoajaltamenetetty kate, muuttuvat palkat ja keskeytysvahingonrajoittamisesta aiheutuneet kulut.Oikeusturvavakuutus soveltuu lähes kaikille toimialoilleja lähes kaikille Suomessa toimiville yrityksille.Oikeusturvavakuutuksesta korvataan asiamiehen käyttämisestäja todistelusta aiheutuneet kulut. Vakuutuksestakorvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vahingot.Vahinko on sattunut, kun riita on todisteellisestisyntynyt tai kun vakuutetulle on annettu tiedoksi haaste.37

2. TYÖYMPÄRISTÖTyöympäristön suunnittelunmerkitys ja tavoitteetKaikkien aivot käyttöön2. TYÖYMPÄRISTÖTyöturvallisuuslaissa korostetaan työolosuhteisiin vaikuttamistaennakoivasti eikä vasta epäkohtien ja vaaratekijöidenilmetessä. Tässä toiminnassa työympäristönsuunnittelu on ratkaisevassa asemassa.Työympäristön, työtilojen, rakenteiden, työmenetelmienja työssä käytettävien työvälineiden ja aineidenturvallisuuden kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdäänsuunnitteluvaiheessa. Ne ovat myös silloin tehokkaimmintoteutettavissa. Jälkikäteen korjaaminen tulee useinkalliimmaksi ja optimaalista lopputulosta ei aina voidaedes saavuttaa. Hyvin suunniteltu ja toiminnallisesti onnistunuttyöympäristö edesauttaa työn tuottavuudenparantamista ja taloudellista tulosta.Työnantajan suunnitteluvelvollisuudetTyöturvallisuuslain 12 ja 13 § sisältävät työnantajallekohdistetun suunnitteluvelvoitteen. 12 § koskee työympäristönja siihen rakenteellisesti liittyvän työn turvallisuutta,13 § työn mitoitusta ja kuormittavuutta. Niitätulee soveltaa, kun työnantaja ryhtyy suunnittelemaantyöpaikan tai työympäristön rakenteellisia muutoksiasekä uusia tiloja rakennettaessa että nykyisiä tiloja jaolosuhteita muutettaessa.Edellä kuvatut työnantajan velvollisuudet ovat voimassasilloin, kun suunnittelua toteutetaan työnantajansisäisenä omana suunnitteluna. Kun tehtävä annetaanulkopuoliselle suunnittelijalle, tälle suunnittelijalle onannettava suunnittelun kohdetta koskevat turvallisuudenja terveyden kannalta riittävät tiedot. Tällöin ulkopuolisellasuunnittelijalla on myös itsenäinen vastuu siten kuintyöturvallisuuslain 57 §:ssä säädetään. Työnantajan onvarmistuttava, että suunnittelijalla on riittävä pätevyyssuunnittelutehtävän asianmukaiseen suorittamiseen.Työnantajan ei suunnitelman tilaajana edellytetä antavansuunnittelijalle tietoja voimassa olevista säädöksistätai määräyksistä.Hyvään suunnitteluunLuo hyvä suunnittelukäytäntö yrityksesi kehittämiseksi.Olipa suunnittelussa kyse• uusista työtiloista• vanhojen tilojen saneerauksesta• tuotanto- tai työmenetelmien muutoksista• koneiden ja laitteiden hankinnastakaikkia yhdistää suunnitteluteeman lisäksi yhteistyön jatiedonkulun kehittäminen yrityksen sisällä.Ennakoivaa suunnittelua painotetaan nykyaikaisissayrityksissä yhä enemmän. Suunnittelu kannattaa ottaaosaksi normaalia toimintaa.Työsuojeluviranomaiseen voi ottaa yhteyttä myöstyöpaikan työympäristön suunnitteluun liittyvissä asioissa.Tapausesimerkki:Eräässä noin 20 työntekijän metallialan alihankintayrityksessäalkoi ilmaantua pitkiä poissaoloja, jotkaolivat jo noin 7 % luokkaa tehollisesta työajasta.Yrityksessä oli sattunut muutamia vakavia työtapaturmiakinvasta työhön tulleille työntekijöille. Kovankilpailutilanteen seurauksena oli yritys pakotettukehittämään tuotantomenetelmiä, hitsaus- ja kokoonpanopaikkojaja näin ollen yleensä tuotteidenläpimenoaikoja. Myös tilaajien laatuvaatimuksetolivat koventuneet.Työpaikalle perustettiin suunnitteluryhmät, jotka ryhtyivätvetämään prosessia työn ohella. Työsuojeluviranomainenoli mukana suunnittelun alkuvaiheessa selvittämässätyöturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Yhteistyöjatkuikin työnantajan pyynnöstä useita kertoja.Hyvin suunnitellun muutoksen ansiosta• tuotanto on noussut lähes 20 %• tuotteiden laatu on parantunut• poissaolot ovat pudonneet kolmannekseen• vakavilta tapaturmilta on vältytty• pienet tapaturmat ovat vähentyneet puoleen• työntekijöiden työmotivaatio on parantunut• yleinen järjestys on esimerkillistä• tilat ovat muuttuneet edustuskelpoisiksi.Työsuojelun toimintaohjelmaTyönantajalla tulee olla työpaikan turvallisuuden jaterveellisyyden edistämistä ja työkyvyn ylläpitämistävarten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeetja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset.Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet onotettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassaja suunnittelussa. Niitä on käsiteltävä työntekijöiden taiheidän edustajiensa kanssa. Toimintaohjelman laadintaon lakisääteinen velvollisuus, joka koskee kaikenkokoisiayrityksiä.Yksittäisinä tavoitteina voi olla esimerkiksi fyysisentyöympäristön parantaminen hankkimalla työtäkeventäviä apuvälineitä tai uusia työvälineitä. Tavoit-38

teena voi olla myös työn psyykkisen kuormittavuudenvähentäminen työtehtäviä vaihtelemalla ja uudelleenmuotoilemalla tarkoituksena lisätä siten työviihtyvyyttäja työmotivaatiota.Toimintatapojen ja töiden vaarojenselvittäminen ja arviointiToimintaohjelman laatiminen aloitetaan arvioimallatyösuojelun hoitamiseksi tarvittavat toimintatavat ja selvittämälläja arvioimalla töistä aiheutuvat vaarat.Vaarojen selvittäminen ja arviointi on kohdistettavakaikkiin töihin työpaikalla mukaanlukien ennakoitavissaolevat huollot, seisokit ymv., ja sekä työt työpaikanulkopuolella (aliurakointi ym.) että ulkopuolisten työskentelytyöpaikalla. Lisäksi on huomioitava nuorten,naisten, vammaisten ja ikääntyvien erityistarpeet.Tarvittaessa on käytettävä asiantuntijoita apunavaarojen arvioinnissa (altistuminen kemikaaleille, melulleym.). Arvioinnissa on syytä käyttää hyväksi työsuojeluviranomaisten,työterveyshuollon ja vakuutusyhtiönkannanotot työoloista ja niiden kehittämisestä.SelvityksetTyöpaikan työsuojelutoiminnan suuntaamisessa ja kehittämisessäon keskeistä selvittää työolot ja niiden nykytila:• millaisia työtehtäviä työpaikalla tehdään• millaisessa ympäristössä ja• millaisella henkilöstöllä, välineillä ja menetelmillätyö tehdään.Lisäksi selvitetään, mitkä seikat liittyvät työpaikan työntekijöidentyökyvyn ylläpitämiseen sekä mitkä ovat työkykyäylläpitävän toiminnan periaatteet ja käytännöntoteutusmuodot.Hyvä työpaikan työolojen tietolähde on työterveyshuollonlaatima työpaikkaselvitys. Sen avulla saadaantietoja työn ja työolojen aiheuttamista vaaroista sekäselvitetään niiden merkitys työntekijöiden terveydelle.Kun nykytila on arvioitu, työpaikan työsuojelutoiminnalleasetetaan tavoitteet ja arvioidaan lyhyen japitkän aikavälin kehittämistarpeet.LaadintaTyösuojelun toimintaohjelman sisältö, muoto ja laajuusmääräytyvät yrityksen toimialan, koon, tuotanto- ja palvelutavanja työsuojelutarpeiden mukaan. Ohjelma voidaanlaatia kattamaan koko yritys. Yritystasolla voidaanlaatia periaateohjelma, jota täydennetään työyksikköjentarkennetuilla ohjelmilla. Myös työyksikkökohtaiset ohjelmatovat mahdollisia.Työsuojelun toimintaohjelman laatimisesta vastaatyönantaja, jonka sitoutuminen ohjelmaan on ensiarvoisentärkeää. Ohjelma laaditaan yhteistyössä työsuojelupäällikönja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Se voidaanlaatia omana asiakirjanaan tai osana yrityksen muutatoimintaohjetta, kuten esimerkiksi laatu- tai turvallisuusjärjestelmäätai henkilöstöpoliittista ohjesääntöä.Toimintaohjelma on tärkeä osa työpaikan turvallisuusjohtamistaja se liittyy kiinteästi yrityksen strategiaan. Kunohjelmaa päivitetään, uuteen versioon on hyvä merkitäpäivämäärä sekä laadintaan osallistuneiden nimet. Huolellisestilaaditun työsuojelun toimintaohjelman ansiostayrityksen työsuojelusta tulee selkeää ja järjestelmällistä.SisältöTyösuojelun toimintaohjelmassa selvitetään työnantajanja työntekijöiden työsuojelutehtävät sekä esitellääntyösuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto sekä niidentehtävät. Työsuojelun toimintaohjelmasta tulee myös näkyä,miten työsuojelu- ja työkykyasiat otetaan huomioonperehdyttämisessä ja työnopastuksessa.Muita toimintaohjelmassa käsiteltäviä asioita ovattyöympäristön kuvaus ja kehittämistavoitteet sekä toimettavoitteen saavuttamiseksi, seurantakohteet, työsuojeluasioidenhuomioon otto yrityksen toiminnassasekä toimintaohjelman seuranta ja ylläpito.Lakisääteinen tasa-arvosuunnitelma ja toimet naistenja miesten välisen tasa-arvon toteuttamiseksi voivatmyös sisältyä työsuojelun toimintaohjelmaan.Myös yrityksen turvallisuusohjeet, vastuuhenkilöt sekäohjeiden käytön opastus tulisi liittää työsuojelun toimintaohjelmaan,jos ohjeet eivät sellaisenaan jo sisälly siihen.Turvallisuusohjeisiin kuuluvat muun muassa• kulkulupa ja työluvat• vaaraa aiheuttavien koneiden turvallisuusohjeet• työpaikalla liikkuvien työkoneiden liikenteenjärjestämisestä laaditut ohjeet• erityistoimia edellyttäviin työmenetelmiin liittyvätkäyttö- ja toimintaohjeet• ryöstö- ja väkivaltatilanteisiin laaditut toimintaohjeet• uhkatilanteiden jälkihoito-ohjeet• työpaikkakiusaamisen ehkäisy, konfliktien ratkaisumalli• päihdeongelmaisten hoitoonohjaus• yksintyöskentelyohjeet• paloturvallisuuteen liittyvät ohjeet• ensiapuvalmiuden ylläpitoon liittyvät ohjeistot.Toimintaohjelman tulee olla ohjaava työkalu. Siksi sitäon seurattava ja uudistettava muuttuvia olosuhteitavastaavaksi. On tärkeätä, että toimintaohjelmaan esitettyihinpäämääriin, tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sitoudutaanorganisaation kaikilla tasoilla.Lisätietoja:• Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa, Väyrynen – Nevala –Päivinen. Teknologiateollisuus 2004.• Elmeri. Teollisuuden työympäristön havainnointi. Työterveyslaitos,työsuojeluhallinto 2000.• www.ttl.fi/fi/toimialat/pienyritykset• www.rakennustieto.fi2. TYÖYMPÄRISTÖ39

Järjestys ja siisteys – kustannukset kuriin2. TYÖYMPÄRISTÖHyvän järjestyksen on todettu vaikuttavan yrityksenpääoma-, raaka-aine- ja henkilöstökuluihin. Hyvän järjestyksenja siisteyden vaikutuksesta:1. Työn tuottavuus ja laatu paranevatTurha työ jää pois, kun tarpeellinen materiaali ja työvälineetovat käyttökunnossa niille kuuluvalla paikalla.2. Työmotivaatio ja työviihtyvyys lisääntyvätTyön tekeminen on miellyttävämpää ja innostavampaa,kun työympäristö on järjestyksessä. Viihtyvyyslisää työmotivaatiota.3. Yrityksen ulkopuolinen arvostus lisääntyyYrityskuva on tuotteen laadun ohella keskeinen tavaramerkki.Hyvä yrityskuva lisää asiakkaiden luottamusta.Se edesauttaa myös materiaalihankintojen tekemistä.4. Yrityksen toimintavarmuus paraneeRaaka-ainehävikki, vialliset tuote-erät ym. tarpeettomattyöt aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia ja vievät aikaa.Toimitusajat venyvät, mistä aiheutuu epävarmuuttatilaajalle ja tuotteen valmistajalle.6. Työvoiman vaihtuvuus väheneeTyövoiman suuri vaihtuvuus kertoo yrityksestä, ettäasiat eivät ole kunnossa. Uudet työntekijät pitää ainaopastaa ja harjaannuttaa uuteen työhön. Työvoimanpysyvyys tuo pidemmällä aikavälillä kustannussäästöjäyritykseen laadun kohoamisen myötä.7. Varastoinvestoinnit vähenevätHyvä järjestys tuo myös tilaa. Varastojen tarkkailu helpottuu.Raaka-aineisiin ja puolivalmisteisiin sidottu pääomapienenee.Hyvä järjestys ja siisteys ovat askel laatujärjestelmänsisäänajoon. Hyvä järjestys tuo myös kilpailuetua.Esimerkki:Metallialan yrityksessä työtilat olivat epäsiistit ja huonossajärjestyksessä. Työntekijät etsivät aamuisin työkalujaantoista tuntia. Yrityksen toimitusjohtaja laski, että huononjärjestyksen johdosta työkalujen etsimiseen käytettytuottamaton työaika maksoi yritykselle joka minuutti 1,46euroa eli 168 euroa päivässä.5. Tapaturma- ja sairauspoissaolot vähenevätHyvä järjestys ja siisteys vähentävät tapaturmia ja sairauspoissaoloja.Yleisimpiä tapaturmia ovat liukastumiset,putoamiset, törmäykset erilaisiin esteisiin, kompastumiset,putoavat esineet jne. Muista, että yrittäjänon itse korvattava tapaturmista aiheutuneet palkkakustannukset1–3 päivän osalta, ellei tätäkin osuutta oleerikseen vakuutettu.Lisätietoja:• Tuttava -työkirja järjestyksen ja siisteyden kehittämiseen.Työterveyslaitos.• Työhygienia - työolot ja niiden parantaminen.Työterveyslaitos 2006.• Työsuojelu Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö..Pienyrityksen ja yrittäjän toiminnan arviointiToiminnan arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksiseuraavaa yksinkertaista lomaketta. Perusajatuksena ontuottavuuden parantaminen.Mittariston osa-alueet on ryhmitelty neljään kokonaisuuteen(Johtaminen, Henkilöstö, Prosessit, Talous)sen mukaan mihin kukin osa-alue merkittävimmin liittyy.Järjestys ei ole tärkeysjärjestys. Kunkin osa-alueenmerkityksen määrittely on yrityksen asia.Yritys valitsee omaan mittaristoonsa joko kaikki 19osa-aluetta, osan näistä (heille tärkeimmät) tai sisällyttäämittaristoonsa joitain muita itselleen tärkeitä, mitattavissa/arvioitavissaolevia osa-alueita.Koko mittariston käyttötaajuus voi olla esim. puolivuosittaintai kerran vuodessa, yrityksen päätöksen mukaan.Kursiivilla on mittaristoon merkitty pelkistetty viikkomittaristo(kolme osa-aluetta). Osa-alueet on valittuniin, että ne liittyvät kiinteästi yrityksen jokapäiväisestiseurattavaan toimintaan, ovat ”herkkiä” muutoksille,eivätkä edellytä ”ylimääräistä” työtä. Ne eivät olesuoria työhyvinvointimittareita, mutta kertovat ehdottomistaedellytyksistä työhyvinvoinnin säilymiseksi jakehittämiseksi.Seuraavaksi valitaan tarvittavat kehitystoimenpiteet(1–3 tärkeintä), niille tarkemmat suunnitelmat, toteuttamisaikataulutsekä vastuuhenkilöt.40

Pienyrityksen ja yrittäjän toiminnan arviointiOSA-ALUEET TOTEUTUMINENJohtaminenei kunnossa, 0 1 2 kiitettävä, 31Tiedonkulku / viestintä(sisäinen, ulkoinen)ei toimi2 Toimintojen kehittäminen ei tehdä3 Valtuudet / vastuutvastuita ja valtuuksiaei ole määriteltykaikki yrityksen henkilöt tietävättarpeellisenkehitetään jatkuvasti mm. aloitteidenkautta ja dokumentoidaanjaettu kunkin kyvyn, osaamisen jatoiminnan tarpeen mukaan, sovitaanyhdessä, tarkistetaan määräajoin,työkierto toimii2. TYÖYMPÄRISTÖ4 Turvallisuuskulttuuriturvallisuudestaei välitetä, eisuunnitelmiatoimiva työsuojelun toimintaohjelma,jatkuvan parantamisen periaate toimii5 Kehityskeskustelut ja palaute ei käydä, ei annetakehityskeskustelut säännöllisesti,palautetta tilanteen mukaanHenkilöstö6 Työkuormituksen jakautuminen7 Motivaatio / työniloepätasainen, eijoustojatöissä olo tuntuuraskaaltatehtävät jaetaan osaamisen, jaksamisen jaesim. perhetilanteen mukaankorkea, kaikki selvillä tehtävistään, yrityksentoiminnasta, tavoitteista ja arvoista8Yhteistyön sujuvuus,kiusaaminentyö ei suju, kiusataantöitä suunnitellaan yhdessä, huolehditaanmyös siitä että kaveri selviytyy9Työympäristö (fysikaalinen,kemiallinen, biologinen,fyysinen ja henkinenkuormitus, tapaturman vaara,siisteys/järjestys)ei kunnossaSuunnitelmallisesti kunnossa kaikilta osin,riskinarviointi ja korjaavat toimenpiteettehty, yritys on resurssoinut jatkuvaakehitystoimintaa10Työn laatu (sisäinen jaulkoinen)huono, reklamaatioitareklamaatiot harvinaisia, korjaavattoimenpiteet toteutetaanmahdollisimman pian11Ammattitaito (koulutus,kokemus, mentorointi)erittäin huonokannustetaan kehittymään, jota tuetaan,tehtävät kehittyvät osaaminen mukaanProsessit12Laatujärjestelmä /toiminnanohjausjärjestelmäei olekirjallinen (sertifioitu/auditoitu), perustatoiminnan jatkuvalle parantamiselle13 Työterveyshuolto ei järjestetty, ei toimitöihintulo- ja määräaikatarkastukset,työpaikkakäynnit, ts-yhteistyö, sairaanhoito1415Aikataulut(sisäinen ja ulkoinen)Asiakas- jatoimittajasopimuksetei pidäepämääräiset16 Asiakastyytyväisyys erittäin huono17 Yritys toimii verkostoissa ei olla mukanaTalousaikataulusuunnittelu, -seuranta jadokumentointikirjalliset, sovittu kuka, mitä, miten,milloin, hinnat, sanktiot.mitataan säännöllisesti, korjaavattoimenpiteet toteutetaan heti (ks. 10)mukana verkostoissa win-win periaatteella,mm. benchmarking-hyöty18 Laskutus ei ajantasalla ajantasalla ja seurataan tarkasti19Kustannussuunnittelu ja-seurantaei oleon, seurataan säännöllisesti japoikkeamiin reagoidaan nopeasti41

Koneturvallisuus2. TYÖYMPÄRISTÖAiotko hankkia uusia koneita?Koneiden turvallisuutta koskevat määräykset ovat samansisältöisiäkoko Euroopan talousalueella. Valmistaja varmistaaitse koneen vaatimustenmukaisuuden. Valmistajamerkitsee vaatimustenmukaiset koneet CE-merkinnälläja toimittaa niiden mukana EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksensekä suomen- ja ruotsinkieliset ohjeet.Viranomaiset eivät ennakkotarkasta koneita.Miten valmistaja vastaa koneenturvallisuudesta?Valmistajan tehtävänä koneen suunnittelu ja valmistusvaiheessaon• arvioida koneen riskit• selvittää kaikki konetta koskevat vaatimukset• suunnitella ja rakentaa kone siten, että se täyttääkoneasetuksessa (VNa koneiden turvallisuudesta400/2008, joka koskee uusia markkinoille saatettaviakoneita 29.12.2009 lähtien) esitetyt sitä koskevatolennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset; (ennen29.12.2009 markkinoille saatettujen koneiden vaatimukseton esitetty VNp:ssä 1314/1994); helpointapa rakentaa kone vaatimustenmukaiseksi onnoudattaa yhdenmukaistettuja standardeja(ns. C-standardeja)• varustaa kone tarvittavilla tiedoilla, laatia käyttöohjeetja tehdä koneeseen tarvittavat merkinnät• varmistaa, että koneen tekninen tiedosto on käytettävissä• suorittaa asianmukainen vaatimustenmukaisuudenarviointimenettely (esim. liitteen IV koneiden osaltateettää tarvittaessa tyyppitarkastus ilmoitetussa laitoksessatai käyttää ns. täydellistä laadunvarmistusmenettelyä,jos konetta ei ole täysin valmistettu sitäkoskevan yhdenmukaistetun standardin mukaisesti)• laatia ja allekirjoittaa EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus• kiinnittää koneeseen CE-merkintäMitä jos ostan koneen käytettynä?Euroopan talousalueelta hankittavien käytettyjen koneidenon oltava käyttöasetuksen (403/2008) mukaisia,jos niitä koskien ei ole mitään erityismääräyksiä. Käyttöasetuksessaannetaan velvoitteet työnantajalle, jonkatulee ottaa huomioon koneiden turvallisuus niiden hankinnassa,käyttöönotossa, käytössä, huollossa, kunnossapidossa,työntekijöiden opetuksessa ja ohjauksessasekä työvälineiden tarkastuksessa.Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuotavien käytettyjenkoneiden tulee täyttää tuontihetkellä uusille koneillevoimassa olevat vaatimukset. Tarkista, että kone täyttäävoimassa olevat määräykset!Miten työnantaja vastaakoneenturvallisuudesta?Työnantajan on• hankittava työpaikalle vain vaatimustenmukaisiakoneita• huolehdittava valmistajan tehtävistä eräissä tapauksissa,esim. rakentaessa kone omaan käyttöön.(jos koneella tai koneyhdistelmällä on useita toimittajia,on loppukokoonpanolla oltava vastuullinentoimittaja, joka kiinnittää CE-merkinnän) ja laatuvaatimustenmukaisuusvakuutuksen• huolehdittava kaikkien työvälineiden säännöllisestähuollosta ja kunnossapidosta, ohjausjärjestelmien jaturvalaitteiden virheettömän toiminnan varmistamisestasekä jatkuvasti seurattava työvälineiden toimintakuntoatarkastuksilla, testauksilla, mittauksilla jamuilla sopivilla keinoilla• huolehdittava eräiden nostureiden ja nostimienkäyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksistaTyöpaikalla käytössä olevien koneiden on oltava turvallisuustasoltaanvähintään käyttöasetuksen määrittelemällätasolla. Konepäätöksen tai -asetuksen mukaan valmistetutkoneet on pidettävä säädöksen edellyttämälläturvallisuustasolla.Käyttöasetuksen ohella koneiden turvallisuuden parantamistaedellytetään työturvallisuuslaissa (738/2002).Ei riitä, että kone on sitä joskus aikoinaan koskeneidenmääräysten mukainen, vaan lain 8 §:n mukaan turvallisuuttaon parannettava sitä mukaa, kun käytettävissäolevat keinot ja tekniikan kehittyminen tekevät senmahdolliseksi.Käyttöasetuksen vaatimusten noudattaminen edellyttäämonien käytössä olevien koneiden rakenteen muuttamistaturvallisemmiksi. On myös vanhoja koneita, joitaei kannata enää muuttaa vaatimusten edellyttämälleturvallisuustasolle, vaan työnantaja joutuu harkitsemaanniiden poistamista käytöstä.42

Kysy neuvoa asiantuntijoilta• työsuojeluviranomaisilta (valvovat työssä käytettävienkoneiden lisäksi markkinoilla olevia koneita)• ilmoitetuilta laitoksilta (tekevät EY-tyyppitarkastuksia)• Suomen Standardisoimisliitosta (SFS)• Teknologiateollisuus ry:stä• Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta(MTT) (MTT Vakolasta saa tietoja maatalouskoneidenstandardoinnista)Lisätietoja:• VNp koneiden turvallisuudesta (1314/1991), konepäätös,(kumottu 29.12.2009)• VNa koneiden turvallisuudesta (400/2008), koneasetus, tullutvoimaan 29.12.2009• VNa työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta(403/2008), käyttöasetus• SFS-EN standardit• Koneturvallisuus. Koneiden tekniset vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus.Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 16, työsuojeluhallinto 2008• Koneturvallisuus. Säädökset ja soveltaminen. Työsuojelujulkaisuja 57.Työsuojeluhallinto 2007 (Kumotun konepäätölksen soveltamisopas).• Käyttöasetuksen soveltamissuosituksia. Työsuojelujulkaisuja 91.Työsuojeluhallinto 2009.• Koneen maahantuonti. Ohjeita maahantuojalle, ostajalle jarahoittajalle. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 22. 20102. TYÖYMPÄRISTÖHenkilönsuojaimet• Suojakypärät• Kuulonsuojaimet• Silmien- ja kasvojensuojaimet• Hengityksensuojaimet• Käsiensuojaimet• Suojajalkineet• Putoamissuojaimet• Suojavaatetus• Suojain on henkilökohtainen• Suojain on työnantajan kustannettava• Suojaimia on oltava riittävästiMerkitse työtilat, joissa tarvitaan suojaimia(VNp 976/1994)Henkilönsuojaimia on käytettävä, jos vaaroja ei voidariittävästi poistaa teknisin ratkaisuin!Etene näin:• arvioi vaarat, käytä Työterveyslaitoksen tai työsuojeluviranomaisenasiantuntemusta• valitse työhön soveltuva CE-merkitty suojainKäytettäväsuojakypärääKäytettäväkuulonsuojaimia• tutustu käyttöohjeisiin• suunnittele ja opasta suojaimen käyttö• valvo, että suojainta käytetään• huolehdi siitä, että suojaimet ovat aina käyttökunnossa.Lisätietoja:• VNp henkilönsuojaimista (1406/1993)• VNp henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993)• Henkilönsuojainten valinta ja käyttö työpaikalla. Työ suojeluoppaita ja-ohjeita 11. Työsuojeluhallinto 2010.• Kuulosi on tärkeä. Työsuojeluhallinto 2010.• Henkilönsuojaimet. Valmistajan ja myyjän opas. Työsuojeluhallinto2006.• Henkilönsuojaimet työssä. Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus jasosiaali- ja terveysministeriö 2007.• Henkilönsuojaimet sähkö- ja telealan töissä. Työterveyslaitos 1990.43

Henkilönsuojainten käyttötarve, esimerkkejäSuojausTöitä, joita koskeva erityislainsäädäntöedellyttää suojaimen käyttöäTöitä ja työpaikkoja, joissa yleensätarvitaan suojaimia2. TYÖYMPÄRISTÖSuojakypäräputoavat esineet, kolhaisut,sivuttaispuristus, sähköiskutKuulonsuojaimetmelu, iskuäänirakennustyöt, pulttipistoolityöt,räjäytys- ja louhintatyöt, puunkorjuu,työt aluksessayli 85 dB(A):n jatkuva melu tai yli200 Pa:n iskut, paineilmaporaus ja muutkovamelutyöt, pulttipistoolityöt,räjäytys- ja louhintatyöt, moottorisahanja raivaussahan käyttö, hitsausMaanrakennus, konepajat, valimotmasto- ja pylvästyöt, puutavarankäsittely, betonituotteiden valmistus,ahtaus-, kuormaus- ja varastotyötIskuporaus, syväkairaus, konepajatyöt(esim. puristimilla, käsityökoneilla),takomot, valimot, puutavara- jakiviteollisuus, lumen aurausSilmien- ja kasvojensuojaimetsirpaleet, hiukkaset, pöly,roiskeet, kipinät, säteilypuunkorjuu (moottorisaha, raivaussaha),pulttipistoolityöt, räjäytys- ja louhintatyöt,työt aluksessa, lasertyöthionta, leikkaus, talttaus, kivenkäsittely,taonta, raepuhallus, kemikaalien käsittely,hitsaus, polttoleikkausHengityksensuojaimetpölyt, kaasut, hapen puuteasbestityöt, räjäytys- ja louhintatyöt, bentseenillealtistuminen, lyijylle altistuminen,laivojen lastitankit, säiliöt ym. suljetut tilat,maalaus, ruiskumaalaus (laivatyö), työskentelyalusten jäähdytys- ja kylmäkoneistotiloissa,hitsaus, torjunta-aineiden käsittelymaalaus, ruiskumaalaus, torjunta-aineidenkäsittely, säiliötyöt, viemärityöt, homeisentavaran käsittely-, ym. työt, joissaaltistutaan kemiallisille tai biologisilletekijöilleKäsiensuojaimetmekaaniset vaarat, kemikaalit,säteily, kuumuus, kylmyystyöt aluksessa, vaarallisten kemikaaalienkäsittelykonepajatyöt, puutyöt, teurastamot,muu elintarviketyö, jätteiden käsittely,kemikaalien käsittely, hitsausSuojajalkineetputoavat esineet, naulaanastuminen, liukastuminen,teräketjun viilto, kemikaalit,kuumuus, kylmyysrakennustyöt, räjäytys- jalouhintatyöt (esim. poraus jarusnaus), puunkorjuu, työt aluksessamaa- ja metsätalous, konepajat, ahtaus,kuljetus, varastointi, kylmävarastotPutoamissuojaimetputoamisen estäminenja pysäyttäminen, työskentelytukiSuojavaatetusmoottorisahan viillot, kylmyys,kuumuus, tuli, valokaari, sulametalliroiskeet,varoitusvaatetus,kemikaalitrakennustyöt, riipputelinetyöt, räjäytys- jalouhintatyöt, laivatyötpuunkorjuu: viiltosuojaimet moottorisahatyössäja varoitusvaatetus hakkuukonetyömaalla,asbestityöt, torjunta-aineiden käsittely, laivatyöt,tiellä liikenteessä tehtävä työpylväs- ja mastotyöt, kaivokset, louhokset,kiinteistönhuolto (katolle nousu, lumenluontija muut kattotyöt), ikkunanpesu,säiliöt, siilot, kaivannot, pelastautuminen,loukkaantuneen alaslaskumetsä- ja maataloustyöt, kylmä- jakuumatyöt, kemikaalien käsittely,terveydenhoito, jätteiden käsittely,valokaarivaaralliset sähkötyötPelastusliivitHukkuminenpuunkorjuuseen ja uittoon liittyvät työt,joissa on veteen putoamisen vaarakalastus, luotsitoiminta44

Kemialliset tekijätVaaralliset kemikaalitPakkausmerkinnätKemikaalin valmistaja tai maahantuoja on velvollinen merkitsemäänpakkauksen asianmukaisin päällysmerkinnöin.Pakkauksessa tulee olla tiedot kemikaalin vaaraominaisuuksista,turvallisesta käytöstä, suojaintarpeesta jamahdollisesta ensiavusta. Työnantajan velvollisuus onvarmistaa, että vaarallisen kemikaalin päällys on merkittyasianmukaisesti.KäyttöturvallisuustiedoteKäyttöturvallisuustiedote on asiakirja, jonka kemikaalintoimittaja on velvollinen antamaan. Tiedotteesta selviääaineen koostumus, kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudetsekä tiedot kemikaalin vaarallisuudesta. Siinä onmyös esitetty tarvittavat turvallisuus- ja suojaustoimenpiteetsekä ensiapu- ja sammutusohjeet.Luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista jakäyttöturvallisuustiedotteet on säilytettävä työpaikallatyöntekijöiden nähtäväksi saatavana.Oikeat käsittelytavatKemikaalit on suunniteltu ja valmistettu tiettyä tarkoitustavarten. Niitä on syytä myös käyttää ohjeidenmukaisesti. Oikealla kemikaalin käsittelyllä parannetaantyöturvallisuutta ja säästetään kustannuksia.Varo väärää astiaaMyynnissä olevat kemikaalit ovat yleensä pakkauksissa,jotka on merkitty asianmukaisella tavalla käyttö- ja turvallisuusohjeineen.Aine on syytä säilyttää alkuperäisessäpakkauksessaan. Pakkausta vaihdettaessa tulee uusi päällysmerkitä samalla tavalla kuin alkuperäinen.Työssä syntyvät altisteetAltistuminen tulee minimoida oli sitten kyseessä kemikaalitai työssä syntyvä altiste. Kemiallisia tekijöitävoi syntyä myös työnteon yhteydessä. Esimerkkeinävoidaan mainita mm. hitsaushuurut ja hiontapöly taiprosessien väli- ja lopputuotteet.Kemiallinen altiste, kemiallinen tekijä: Työympäristössäkäytettävä tai muuten esiintyvä kemikaali (esim.prosessiperäiset altisteet, kuten hitsaushuuru)Kemikaali: Aine tai aineiden seos, joka on peräisinluonnosta tai on ihmisen valmistama eli synteettinenkemikaali. Koostumukseltaan kemikaali voi olla alkuaine,yhdiste tai seos.Kuka altistuuTyöantajan velvollisuutena on selvittää työntekijäkohtaisestikemiallisille tekijöille altistumisen määrä ja luonne.Arviointi tehdään kokemuksen, olemassa olevan tiedon jatyöhygieenisten sekä biologisten altistumismittausten perusteella.Arvioinnin lähtökohtana toimii kemikaaliluettelomutta myös työssä syntyvät altisteet on huomioitava.Riskinarviointiin kuuluva altisteiden arviointi tehdäänottaen huomioon:• ilman epäpuhtauksien sitovat raja-arvot (asbesti,bentseeni, lyijy, vinyylikloridi ja kovapuupöly)• biologisten näytteiden eli biomonitoroinnin sitovatraja-arvot (veren lyijy)• biologisten näytteiden eli biomonitoroinnin viiteraja-arvot(etyylibentseeni, rikkihiili, tolueeni)• työpaikan ilman haitalliseksi tunnetut pitoisuudet(HTP-arvo = pienin pitoisuus, jonka katsotaan voivanvahingoittaa työntekijää, määritetty noin 550 aineelle)Altistumisen arvioinnissa työterveyshuolto toimii työnantajanapuna. Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksen,jossa arvioidaan muiden muassa kemiallisille tekijöillealtistumista. Tarvittaessa työterveyshuolto seuraa työntekijöidenaltistumistasoa terveystarkastusten yhteydessä.Jaa tietoa kaikilleEi riitä, että tieto kemikaalien vaaroista on pelkästääntyönantajalla. Tarvittavat tiedot tulee olla kaikilla, jotkatyöpaikalla joutuvat kemikaalin kanssa tekemisiin. Kemikaalinominaisuuksiin tulee tutustua ennakolta, ottaa nehuomioon kemikaalin käyttöä suunniteltaessa ja opettaakemikaalin oikeat käyttötavat kaikille käyttäjille.• mitä ja kuinka vaarallisia kemikaaleja käytetään• mitä ja kuinka vaarallisia altisteita syntyy työssä• kuka altistuu ja missä työvaiheessa• mikä on altistuksen taso (suhteessa raja-arvoihin)• tarvittavat torjuntatoimenpiteet ja aikataulu• jatkuva seurantaTorjuntatoimenpiteetOngelmat tulee laittaa tärkeysjärjestykseen. Parannustoimenpiteidentoteuttamisesta on hyödyllistä laatiaaika-taulu. Kemikaaleista tai menetelmistä on valittavavähiten vaaraa aiheuttavat, silloin kun se on kohtuudellamahdollista. Nämä asiat on syytä ottaa huomioontyöpaikan riskinarvioinnissa.Tekniset torjuntatoimenpiteet ovat ensisijaisia yksilöllisiinverrattuna. Tämä tarkoittaa sitä, että ensiksi vaara-ja haittatekijän syntyminen estetään. Ellei tämä ole2. TYÖYMPÄRISTÖ45

2. TYÖYMPÄRISTÖmahdollista, päästöt työpaikan ilmaan minimoidaanteknisin toimenpitein. Mikäli nämä toimenpiteet eivätriitä altistumisen ehkäisemiseen, käytetään työskenneltäessähenkilönsuojaimia.Työhygieenisten mittausten avulla voidaan arvioidahengitysilman altistepitoisuutta. Mittauksia voidaantehdä arvioitaessa lähtötilannetta sekä tehtyjen torjuntatoimenpiteidenonnistumista ja riittävyyttä. Altisteidenpääsyä työpaikan ilmaan voidaan estää esim. järjestämälläpaikallisilmanvaihto tai eristämällä työ muista tiloista.Lisäksi tarvitaan riittävän tehokas yleisilmanvaihto. Pelkkäyleisilmanvaihto riittää vain silloin, kun epäpuhtaudeteivät ole haitallisia ja niiden määrät ovat pieniä.Riskinarviointi: Työn vaarojen selvittäminen ja arviointikuuluu työnantajalle. Arvioinnissa käytetääntarvittaessa ulkopuolista asiantuntijaa. Työterveyshuoltoauttaa työn altisteiden arvioinnissa sekä työolosuhteidenkehittämisessä. Riskinarviointia on tarkasteltavasäännöllisesti, jotta se pysyy ajan tasalla.Vaara(tekijä) voi olla mikä tahansa asia, joka voiaiheuttaa vahinkoa, kuten työssä syntyvä tai käytettäväkemikaali, materiaali, laite, työmenetelmä tai-käytäntö.Riski tarkoittaa pientä tai suurta todennäköisyyttä,että vaaratekijän vuoksi voi aiheutua vahinkoa.Hengityksen, ihon ja silmien suojaaminenKemikaalit pääsevät helposti elimistöön hengitysteidenkautta. Haihtuvat aineet leviävät nopeasti työpaikanilmaan ja päätyvät hengittäessä elimistöön. Hienojakoinenpöly, savu, sumu ja ruiskutesumu tai utu voi päätyäkeuhkorakkuloihin saakka. Iho on myös merkittävä altistumisreitti.Altistumisriski on suuri erityisesti rikkoutuneenihon tai kasvojen ja kaulan ohuen ihon kautta. Altistumisenehkäisemisessä on huomioitava myös huolellisettyötavat!Suojain pitää valita käyttötarkoitukseen sopivaksi:hiukkassuodatin eli ns. pölysuojain ei suojaa höyryiltäeikä kaasunsuodattimella varustettu hengityksensuojainsovellu pölyisiin töihin. Ihon suojaaminen kemikaalejakäsiteltäessä on tärkeää. Suojaamaton tai väärin suojattuiho altistaa kemikaalille. Käsiteltävien kemikaalien tai kemikaaliseostenperusteella valitut kemikaalinsuojakäsineetovat perusvaruste kemikaaleja käsiteltäessä.Kemikaaleja kestävällä suojapuvulla voidaan suojataihoa roiskeilta. Saatavilla on myös pukuja, jotka suojaavatkaasumaisilta ihon läpi imeytyviltä kemikaaleilta. Silmienjakasvojensuojaimilla estetään roiskeiden joutuminensilmiin.Käyttöturvallisuustiedotteessa on ohjeita ko. kemikaalinturvallisesta käytöstä ja kemikaalille soveltuvista henkilönsuojaimistasekä ensiapuohjeita. Asiantuntija-apuaantaa kemikaalin valmistaja tai maahantuoja.Jos kemikaalin käyttö aiheuttaa työntekijälle vaaraaeikä sitä saada teknisin toimenpitein poistetuksi, on käytettävähenkilönsuojaimia.Käyttöturvallisuustiedote ja kemikaaliluetteloKäyttöturvallisuustiedote on asiakirja, jonka vaarallisenkemikaalin toimittaja on velvollinen antamaan. Tiedotteestaselviää mm. kemikaalin koostumus, kemialliset jafysikaaliset ominaisuudet sekä tiedot kemikaalin vaarallisuudesta.Siinä on myös esitetty tarvittavat turvallisuusjasuojaustoimenpiteet sekä ensiapu- ja sammutusohjeet.Luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista jakäyttöturvallisuustiedotteet on säilytettävä työpaikallatyöntekijöiden nähtäväksi saatavina. Näiden avulla kemikaalienturvalliseen käyttöön on annettava opetustaja ohjausta.Käyttöturvallisuustiedote on ensisijainen tiedonlähdekemikaalin vaaraominaisuuksista ja turvalliseenkäyttöön liittyvistä toimenpiteistä.Kemikaaliluettelo on työnantajan ylläpitämä. Luetteloonkirjataan kaikki työpaikalla käytössä olevatkemikaalit ja niiden luokitukset ja merkinnät, käyttökohteetsekä tieto käyttöturvallisuustiedotteesta.Käytännöllistä on kirjata ylös myös kemikaalin käyttöpaikatja -määrät.Jos kemikaalin käyttö aiheuttaa työntekijälle vaaraaeikä sitä saada teknisin toimenpitein poistetuksi, onkäytettävä henkilönsuojaimia.Oikeat käsittelytavatKemikaalit on suunniteltu ja valmistettu tiettyä tarkoitustavarten. Niitä on käytettävä ohjeiden mukaisesti.Oikealla kemikaalin käsittelyllä parannetaan työturvallisuuttaja säästetään kustannuksia.EU-asetukset ovat sellaisenaan jäsenmaitasitovaa lainsäädäntöä.REACH-asetus (Euroopan parlamentin ja neuvostonasetus EY nro 1907/2006: Registration, Evaluation Authorisationand restrictions of CHemicals)Asetuksen tavoitteena on parantaa ihmisten terveydenja ympäristön suojelua. Asetukseen kuuluumm. aineiden rekisteröinti, arviointi ja lupamenettelysekä aineita, valmisteita ja esineitä koskevat kiellot jarajoitukset. Myös käyttöturvallisuustiedotetta ja muutatiedottamista toimitusketjussa koskeva sääntely kuuluuREACHiin.46

Työpaikan tulee tunnistaa ja hoitaa omat REACHvelvoitteensa:Kemikaalia käyttävät työpaikat ovatainakin REACH-asetuksen tarkoittamia jatkokäyttäjiä.Työpaikka voi olla myös asetuksen tarkoittama valmistaja,maahantuoja tai jakelija.Vanhat merkitJatkokäyttäjä: EU:n alueelle sijoittunut toimija, jokakäyttää ainetta sellaisenaan tai osana valmistettaomassa teollisessa tai ammatillisessa toiminnassaan.CLP-asetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusEY nro 1272/2008: Classification, Labelling and Packagingof substances and mixtures)Asetuksessa säädetään kriteereistä, joiden perusteellakemikaali (aine tai aineiden seos) luokitellaan vaaralliseksija määritellään turvalliseen käyttöön ohjaavatmerkinnät.Vaaralliseksi luokiteltu kemikaali voi olla esimerkiksisyttyvä, välittömästi myrkyllinen tai ympäristölle vaarallinen.Varoitusmerkintöihin kuuluu varoitusmerkkienlisäksi erilaisia vaara- ja turvalausekkeita sekä huomiosanoja.Pakkausmerkinnät ja pakkausKemikaalin valmistaja tai maahantuoja on velvollinenmerkitsemään pakkauksen asianmukaisesti. Pakkauksessatulee olla tiedot kemikaalin vaaraominaisuuksista (RtaiH [hazard, CLP:n mukainen]-lausekkeet), turvallisestakäytöstä, suojaintarpeesta ja mahdollisesta ensiavusta(S- tai P [precaution, CLP:n mukainen]-lausekkeet).Lainsäädännön pitkien siirtymäaikojen vuoksi markkinoillavoi olla joko nykyisen lainsäädännön mukaisiatai jo uuden asetuksen mukaisia varoitusetikettejä ja-merkkejä.Kemikaalin päällyksen on oltava kestävä ja turvallinenja siinä on oltava turvallisuuden ja tunnistamisen kannaltatarpeelliset tiedot, varoitusmerkinnät ja käyttöohjeet.Varo väärää astiaa – pakkausta vaihdettaessa tulee uusipäällys merkitä samalla tavalla kuin alkuperäinen!Kaikki kemikaalin toimitusketjuun osallistuvat ovatkukin osaltaan vastuussa pakkauksen ja merkintöjenasianmukaisuudesta. Kemikaalia käyttävä työpaikkaon osa toimitusketjua.Uudet merkitLisätietoja• Kemikaalien turvallista käsittelyä työpaikalla säännellään työturvallisuuslakiperusteisestimm. Valtioneuvoston asetuksessa kemiallisistatekijöistä työssä (715/2001). Työpaikan velvoitteista lisätietoa saatyösuojeluhallinnon sivuilta: www.tyosuojelu.fi/fi/kemikaalit.• Työterveyslaitoksen kemikaaliturvallisuussivut:www.ttl.fi/fi/kemikaaliturvallisuus• Pienyritysten kemikaali- ja turvallisuusriskien hallinta, Tukes 2010• Työhygienia, Kemialliset ja fysikaaliset tekijät, Työsuojeluhallinto 2008• Kemikaalien turvallista käsittelyä laajamittaisesti sääntelee oma lainsäädäntönsä.Turvatekniikan keskuksen sivuilla on lisätietoa:www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-ja-kaasu/• Kansallisella kemikaalilailla ehkäistään ja torjutaan mm. kemikaalienaiheuttamia terveyshaittoja. Kemikaalilaki ja sen nojalla annetut säädökset:www.kemikaalineuvottelukunta.fi/42• REACH-asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelystäja rajoittamisesta, EY nro 1907/2006, tuli voimaan 1.6.2007.Osalla sen velvoitteista on siirtymäaikaa vuoteen 2018 saakka.www.reachneuvonta.fi• Kemikaalineuvottelukunnan esite jatkokäyttäjän REACH-velvoitteista:www.kemikaalineuvottelukunta.fi• CLP-asetus kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisestatuli voimaan 20.1.2009. Asetuksessa annetaan aineiden luokitukselle,merkinnöille ja pakkaamiselle siirtymäaikaa 1.12.2010 asti ja seostenvastaaville tiedoille aina 1.6.2015 asti. www.clpneuvonta.fi/• Kasvinsuojeluaineet ja työturvallisuus, TTK 2010• kemikaalivihi2. TYÖYMPÄRISTÖ47

Valaistus2. TYÖYMPÄRISTÖTyöolojen valaistus koostuu luonnonvalosta (ikkunat),verkkovirralla toimivasta keinovalosta ja tarvittaessaesim. akkukäyttöisestä turvavalaistuksesta. Myös liianvalon ja häikäisyn estäminen heijastimin, markiisein jakaihtimin kuuluu valaistukseen.Hyvä valaistus auttaa yksityiskohtien erottamista,ei häikäise eikä kuumenna, on taloudellinen ja edistääosaltaan työturvallisuutta ja -viihtyvyyttä. Huono valaistuson epäviihtyisä, alentaa työtehoa ja aiheuttaa virheitä,jotka voivat johtaa tapaturmaan.Kohtuulliset valaistusvoimakkuuserot parantavat valaistusvaikutelmaa.Liian suuret voimakkuuserot vaikeuttavatnäkemistä varsinkin, jos joudutaan katsomaan vuorointummia ja vaaleita pintoja. Näkökohteen taustanja lähiympäristön ei pitäisi olla itse kohdetta valoisampi.Täysin valkoisia työpöytiä tai -tasoja tulee välttää. Seinäpinnoissavalkoinen väri on eduksi; se heijastaa valostajopa 90 %. Tällöin tarvitaan vähemmän valotehoa jasäästytään kuumuushaitoilta kesäaikana. (Kalkkisiveltypinta heijastaa noin 60 % ja tiilipinta 10–30 %.)Valaistuksen riittävyysSisätiloissa, joissa työntekijät jatkuvasti oleskelevat,liikkuvat tai työskentelevät, yleisvalaistuksen pitäisi olla150–200 luksia. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, ettäloistelamppuja käytettäessä teho on vähintään 10W/lattianeliömetri. Tarkkuutta vaativien, usein toistuvientehtävien osalta valaistuksen vähimmäistason tulee ollakorkeampi; yleensä vähintään 400 luksia, mikä voidaantoteuttaa kohdevalaistuksella. Kesäaikaan keinovalaistustaja luonnon valoakin kannattaa yleensä vähentää(osa lampuista sammutettu, kaihtimet, markiisit).Ulkotöissä liikkuvilla työkoneilla suositellaan valaistusvoimakkuudeksityöskentelyalueella vähintään 60 luksiaja tarkkuutta vaativilla kohteilla vähintään 120 luksia.Silmän suorituskykyIän myötä näkökyky heikkenee. Näön tarkkuus huonontuuja silmä häikäistyy herkemmin. 40-vuotiastarvitsee kaksi kertaa ja 60-vuotias moninkertaisestienemmän valoa kuin 20-vuotias. Valontarpeen voimakaslisääntyminen keski-iässä on otettava huomioonsuunnittelussa.Valaistuksen tavallisimmat puutteet:• valaisimien puhdistus laiminlyöty; valaistusvoimakkuusalenee• lamppuja käytetään liian kauan• lamput ja sytyttimet ovat liian vanhoja.• lamput vilkkuvat ja vaikeuttavat keskittymistä• väärin suunnatut valaisimet tai näyttöpinnat• ikkunoista tuleva valo häikäisee• tilajärjestelyjen muuttaminen valaistusta muuttamatta• ilman varjostinta olevat käsilamput/roikat• valaisimen ja taustan liian voimakas kontrasti/häikäistyminen• näkökohteen kiiltävät pinnat estävät näkemistä• vanhentunut ja epätaloudellinen asennus; turhialämpökuormia ja kustannuksia.• hyvä valaistus parantaa tutkimusten mukaantuottavuutta ja vähentää työssä väsymistä.Lisätietoja:• Näyttöpäätetyö. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 1. Työsuojeluhallinto2009.• Valaistussuositukset 9 -1986. Sisävalaistus. Suomen Valo teknillinenSeura ry.• Valaistussuositukset 10 -1990. Ulkotyö- ja piha-alueet.Suomen Valoteknillinen Seura Ry.• www.valosto.com• SFS-EN-12464-1, Valo ja valaistus. Työkohteiden valaistus.Suomen standardisoimisliitto SFS 2003.48

Melu ja sen torjuntaMelun vaikutuksetMelu on häiritsevää tai kuulolle haitallista ääntä . Voimakasmelu, erityisesti isku- tai impulssimelu, heikentääkuuloa pysyvästi. Heikkenemistä ei yleensä itse huomaaennen kuin on liian myöhäistä. Melu vaikuttaa myösverenkiertoon sekä aiheuttaa stressireaktioita ja unenhäiriöitä.Melu häiritsee työsuoritusta, erityisesti puhelimenkäyttöä ja muuta suullista viestintää, aiheuttaen virheitäja epätarkkuuksia. Melu voi myös lisätä tapaturmavaaraa.Myös toimistomaisissa työtiloissa äänet voivat ollahäiritseviä, vaikka eivät aiheuta kuulovaurioita.Meluntorjunnan tavoitteetMeluntorjunta tähtää kahteen seikkaan:• vähämeluisen, hyvän työympäristön luomiseen• kuulovaurioiden ehkäisyyn.Kuulonsuojain saattaa olla ainoa tapa suojata kuuloa,kunnes melu on saatu vaarattomalle tasolle. Suojain onkuitenkin tilapäinen ratkaisu. Ensisijaisesti melua tuleevaimentaa teknisin keinoin.Melutaso85 dB 8 tuntia88 dB 4 tuntia94 dB 1 tunti100 dB 15 minuuttia115 dB 0Enimmäisaltistusaika vrk:ssaPeukalosääntöjä:• Mikäli normaalia puhetta ei kuule metrin päästä,melutaso ylittää 85 dB.• Moottorisahat ja paineilmalaitteet tuottavat noin100 dB (suojaamattomaan käyttäjän korvaan).Kuulovaurioriski alkaa nousta altistustasosta 80 dB janousu on jyrkkä, mikäli päivittäinen altistus ylittää taulukonarvot. Mikäli melutaso ylittää 80 dB työnantajanon annettava työntekijälle kuulonsuojaimet ja varattavamahdollisuus kuulontarkastuksiin. Meluasetus edellyttäämeluntorjuntaohjelman laatimista ja toteuttamista,jos keskimääräinen melualtistus työssä sivuaa tai ylittää85 dB taikka hetkellinen painottamaton huippuarvo140 pascalia (137 dB). Työntekijän on myös tällöin käytettäväkuulonsuojaimia.Päivittäinen melualtistus ei kuulonsuojainten vaikutushuomioiden saa ylittää 87 dB tai hetkellisesti tasoa140 dB.MeluntorjuntaohjelmaTyöpaikan meluntorjuntaohjelma sisältääsuunnitelmat siitä, kuinka esimerkiksi• hankitaan vain vähämeluista kalustoa• poistetaan tai korvataan melua aiheuttavat työvaiheettai menetelmät• vaimennetaan melulähteitä• koteloidaan koneita• estetään melun leviäminen osastoimalla.Työsuojeluviranomaiset avustavat työpaikkoja meluntorjuntaohjelmanlaatimisessa ja palvelujen hankkimisessa.2. TYÖYMPÄRISTÖLinkki Melualtistuksen laskimeen:www.tyosuojelu.fi/fi/melulaskinLisätietoja:• VNa työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuviltavaaroilta (85/2006)• Työmelu. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työsuojeluhallinto• http://www.ttl.fi49

Tärinä ja sen torjunta2. TYÖYMPÄRISTÖTärinäasetusEU:n tärinädirektiivin mukainen valtioneuvoston asetustyöntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroiltaasettaa tärinälle toiminta- ja altistusrajat ja niidenylittymisestä seuraavat velvoitteet.Asetuksessa säädettyjä altistusrajoja on sovellettukaikkeen uusilla koneilla tehtävään työhön 6. heinäkuuta2007 lähtien. Ns. vanhoilla koneilla tehtävässä työssäaltistusrajoja voidaan kuitenkin ylittää 6. heinäkuuta2010 asti ja maa- ja metsätaloudessa vielä 6. heinäkuuta2014 asti.Koneen tai laitteen valmistajan tai markkinoilleasettajan on annettava tarpeelliset tiedot liikkuvan työkoneenja käsin kannateltavan tai ohjattavan koneentärinäpäästöistä. Käsitärinä saattaa aiheuttaa valkosormisuuttaja nivelvaurioita. Kehotärinän aiheuttamiahaittoja voivat olla esimerkiksi alaselän kiputilat.Tärinän toiminta- ja altistusrajatKäsitärinäaltistuksen raja-arvo on 5 m/s 2 ja toiminta-arvo2,5 m/s 2 .Kehotärinäaltistuksen raja-arvo on 1,15 m/s 2 ja toimintaarvovastaavasti 0,5 m/s 2 . Kaikki arvot tarkoittavat 8 tunninkeskiarvoa, kolmessa suunnassa määriteltynä.Altistuksen ja riskin arviointiTyönantajan on selvitettävä työntekijöiden mahdollinenaltistuminen tärinälle ja tunnistettava tärinän aiheuttaja.Tarvittaessa on mitattava altistumisen taso ja arvioitava,kuinka suuren riskin työntekijän terveydelle ja turvallisuudellese aiheuttaa. Arvioijan ja mittaajan tulee ollatyöterveyshuollon asiantuntija tai muu henkilö, jolla onriittävät tiedot ja taidot tärinän mittaamiseen. Tarvittaessaon käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa.Sekä keho- että käsitärinä voi olla iskumaista, tärähdyksiäsisältävää. Asetuksessa ei anneta tärähdyksilleraja- tai toiminta-arvoja, mutta niiden aiheuttama terveysriskion kuitenkin arvioitava.Yleensä iskevät porakoneet ja piikkausvasarat sekäiskevät mutterinvääntimet vaarantavat ainakin pitkäänkäytettynä terveyden, ellei niitä ole dynaamisesti hyvintasapainotettu. Samoin pyörivät käsityökoneet, josesim. laikan kuluminen voi aiheuttaa epäkeskeisyyttä.Muutoin pyörivät koneet ovat melko vähän täriseviä.Esimerkiksi parhailla moottorisahoilla tärinäpäästö onnoin 2,5 m/s 2 eli niitä voisi yhtäjaksoisesti käyttää useitatunteja päivittäin.Jos käsikoneen tärinätaso on 10 m/s 2 sitä saa käyttääkorkeintaan 2 tuntia päivässä. (2 h on tällöin ns.liipasinaika). Vastaavasti 20 m/s 2 tärisevää konetta saakäyttää korkeintaan puoli tuntia. Altistuksen toimintaarvoihinpäästään kun nämä ajat vielä vähennetään¼:aan.Liikkuvilla työkoneilla altistusajat ovat usein pitkiä.Maastossa, jäisellä pellolla ja huonoilla teillä pitempäänajettaessa kehotärinän toimintaraja yleensä ylittyy, joskusmyös altistusraja, varsinkin tyhjänä liian kovaa ajettaessa.Vaakasuuntaiset tärinät ovat tällöin ratkaisevia.Maantiellä pystysuuntainen tärinä voi olla liian voimakastakovaa ajettaessa.TärinäntorjuntaohjelmaTyönantajan on laadittava tärinäntorjuntaohjelma, jostyöntekijän tärinäaltistuksen toiminta-arvo ylittyy. Ohjelmaon vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetäänsyyt toiminta-arvon ylittymiseen ja asetetaan tavoitteetsen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi tai vähentämiseksimahdollisimman alhaiselle tasolle. Siitä tuleeilmetä, mihin tasoon pyritään ja millä menetelmillä jaresursseilla, kuka on vastuussa toimenpiteistä ja missäaikataulussa. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioontekniikan kehitys ja tärinälähteeseen kohdistuvientorjuntatoimien saatavuus, kuten tasapainotus ja kulkuväylientasoitus.Opetus ja ohjaus, henkilökohtaiset suojaimetTyönantajan tulee antaa tärinälle altistuvalle työntekijälletarpeellinen opetus ja ohjaus työkalujen valintaan,työtapoihin sekä työkoneiden ohjaamiseen, ajotapoihinja tarvittaessa muuhun toimintaan.Erityisesti tulee painottaa niitä menetelmiä, joillatyöntekijä itse voi vähentää tärinäaltistusta esimerkiksityö- ja ajotapojaan muuttamalla, istuimen säädöillä,turvavyön käytöllä ja kulkureittien kunnossapidolla.Usein suurin altistus tulee ajettaessa konetta tyhjänäliian suurella nopeudella.Ulkona tärinätyötä tekeville on tarpeen hankkialämpimät vedenpitävät käsineet, joilla kuitenkin tuntumatyökaluun säilyy. Käsineet eivät yleensä merkittävästivähennä tärinäaltistusta, mutta pitävät kädetlämpiminä ja sen kautta vähentävät tärinän haittavaikutuksia.Ne katsotaan myös kuuluviksi tärinäntorjuntaohjelmaan.Työnantaja voi asianmukaisesti merkitsemällä auttaatyöntekijää valikoimaan kuhunkin työhön sopivimmatja turvallisimmat koneet.50

Lisätietoja:• VNa koneiden turvallisuudesta (400/2008)• VNa työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta(48/2005)• Tärinä ja sen torjunta työssä. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 43.Työsuojeluhallinto.• Ohjeellinen opas: Hyvät toimintatavat direktiivin 2002/44/E4(altistuminen tärinälle työssä) täytäntöön panemiseksi.• www.ttl.fiPölytTyöpaikoilla esiintyy hyvin monenlaisia pölyjä. Pölyjenlaatuun vaikuttaa teollisuuden toimiala ja työtehtävät.Terveydellisesti merkittäviä pölyjä ovat mm. mineraalipölyt(kvartsi, asbesti, muut kuitumineraalit) jaorgaaniset pölyt (jauhopöly, puupöly, eläinepiteeli,homepölyt).Esimerkiksi metalliteollisuudessa tehdään töitä,joissa muodostuu pölyjä. Näitä töitä ovat mm. jauhaminen,sahaus, poraus, hionta, seulominen, hiekkapuhallus,hitsaus. Jos materiaali sisältää metalleja ja niidenyhdisteitä, (arseenia, alumiinia, elohopea, kadmiumia,kobolttia, kromia, lyijyä, nikkeliä, rautaa tai sinkkiä),pölyn haitallisuus lisääntyy selkeästi.Kvartsipöly on yleinen haitta työpaikoilla, joilla käsitelläänkiveä (mm kallion poraus ja louhinta), hiekkaa(mm valimot, maanmuokkaus, maarakennustyöt),mineraaleja sekä muita kvartsipitoisia tuotteita. Myösrakennustöissä altistutaan kvartsipölylle tehtäessä tavallisiarakentamis- tai korjaustöitä. Kvartsin aiheuttamiasairauksia ovat pölykeuhkosairaus ja jopa keuhkosyöpä.Terveydelle hyvin haitallisia mineraalipölyjä ovatasbestikuidut, joita on käytetty runsaasti aiemmin.Asbestin käyttö kiellettiin kymmeniä vuosia sitten Suomessa,mutta sille saatetaan altistua korjattaessa taipurettaessa vanhoja putkia, seiniä ja muita rakenteita.Purkutyö vaatii työsuojeluviranomaisen hyväksymisenja tässä vaaditaan erittäin tehokkaat henkilönsuojaimettyötekijöiltä.Orgaanisia eli eloperäisiä pölyjä ovat vilja-, jauho-,entsyymi-puu-, tekstiili-, nahka- ja eläinpölyt. Myöshomeet ja mikrobit voidaan lukea orgaanisiin pölyihin.Useat orgaaniset pölyt ovat ihmiselle allergeenisia eliaiheuttavat allergisia oireita tai tauteja. Pölyn allergeenitovat valkuaisaineita, jotka henkistävät sellaisen, jollaon taipumus yliherkkyyteen perinnällisesti. Eloperäisetpöly aiheuttavat tyypillisesti herkistymisreaktion, jokavoi johtaa ihottumaan, nuhaan tai astmasairauteen.Herkistyminen on tavallisesti pysyvä, joten henkilö saaoireita uudelleen altistuessaan. Tästä syystä altistuminentulee välttää mahdollisimman hyvin.Pölyjen aiheuttamat ammattitaudit ovat pääasiassahengityselinten sairauksia. Jos pöly on myrkyllinen taise sisältää myrkyllisiä aineosia, vaikutus voi kohdistuamyös muihin kohde-elimiin. Jotkut pölyt voivat aiheuttaaihottumia. Merkittävimmät ammattitautienaiheuttajat ovat aiemmin mainitut mineraalipölyt taiorgaaniset pölyt. Lisäksi asbesti ja kvartsi voivat aiheuttaasilikoosia ja lisätä syöpävaaraa Ammatti-ihotautejaovat aiheuttaneet orgaaniset pölyt, sementtipöly, lasijavuorivilla sekä eräät metallipölyt (nikkeli, koboltti,väriainepölyt).Pölyjen haittavaikutuksiin vaikuttaa erityisestipölyn koko eli kuinka pieniä hiukkaset ovat. Suurethiukkaset jäävät ylähengitysteihin aiheuttaen mahdollisestiastmantyyppisiä oireita kun taas pienimmäthiukkaset pääsevät keuhkorakkuloihin eli alveoleihinasti. Nanohiukkaset ovat hyvin pieniä ja pääsevät hengityselimistönperukoille saakka Nanomateriaalit ovatteollisessa käytössä ja uusia sovelluksia kehitetään kiihtyvällävauhdilla. Nanomateriaalien terveysvaikutuksistaei kuitenkaan tiedetä vielä riittävästi. Jotkut materiaalitsaattavat aiheuttaa terveyshaittoja niille altistuvillehenkilöille. Nanomateriaalien turvallinen käyttö onkinhyvin ajankohtainen haaste..Pölypitoisuuksia voidaan vähentää käyttämällä vähemmänpölyistä materiaalia (jauheen sijaa pellettejätai nestemäisiä materiaaleja), suojaamalla laiteet ja koneethuuvilla, tekemällä työ pölyttömästi ja käyttämällähengityksensuojaimia, jos työtä ei muuten voi tehdäpölyttömästi.Lähteet:• Rantanen S, Pääkkönen R 2008. Kemialliset ja fysikaaliset tekijät.Työsuojelujulkaisuja 86, Työhygienia, Työsuojeluhallinto, Tampere2008• Starck J, Kalliokoski P, Kangas J, Pääkkönen R, Rantanen S, RiihimäkiV, Karhula A-L 2008. Työhygienia. 628 s, Työterveyslaitos, Helsinki2. TYÖYMPÄRISTÖ51

Ilmastointi2. TYÖYMPÄRISTÖIlmastointi on sisäilman ja päästöjen hallintaa ilma- jalämpötekniikkaa hyväksi käyttäen. Päästöt voivat ollakuumia tai kylmiä kaasuja, höyryjä (myös vesi-), huuruja,pölyjä tai vain kuumaa ilmaa ja lämpösäteilyä.Työtilan ilmastointi voidaan toteuttaa1) mäntäperiaatteella (ns. puhtaat tilat, maalaamot,kallio)2) kerrostumaperiaatteella (‘köyhän miehen mäntäperiaate’;tavalliset tuotantotilat, paljonlämmönlähteitä)3) vyöhykeperiaatteella (esim. korkeissa tiloissa)4) sekoitusperiaatteella (päästöt vähäiset, pienethuoneet)Menetelmät 1–3 ovat syrjäyttäviä menetelmiä. Jospäästöjä on paljon, kohdeilmastointi tulee yleensä hallitsevaksi(menetelmissä 2 ja 3).Ilmastoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa tehdäänpaljon virheitä. Ilmanvaihdon suunnittelussa tarvitaanerityistä osaamista. Tässä jos missä pätee vanhasääntö: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.Jotta ilmastointi toimisi tarkoituksenmukaisellatavalla, on myös välttämätöntä, että sitä käytetäänoikein. Yleisin käyttövirhe on huolto- ja säätötoimienlaiminlyönti.Ilmastoinnin tarvetta voidaan vähentää ja samallasäästää tuotantokustannuksia ja energiaa minimoimallaepäpuhtauksien synty (tukitaan vuodot, valitaanoikeat työmenetelmät ja niukkapäästöiset koneet) japoistamalla epäpuhtaudet kohdepoistoilla heti niidensyntyessä.Tyypillisiä kohdepoistojen tai alipaineistettujenkoteloiden ja vetokaappien käyttökohteita ovat:• kuumia kaasuja ja höyryjä kehittävät laitteet• epäpuhtauksia haihduttavat altaat• maalaus, liimaus, liuotinpesu• kemikaalien käsittely• hitsaustyö• pölyävä puhdistustyö• suuritehoiset työstökoneetLämpötiloista ja ilmanliikkeestä on laadittu ohjearvoja työn kuormituksen mukaan:Työn luokitus Lämmön tuotto Lämpötilasuositus Ilman liikekevyt istumatyö alle 150 W 21 – 25°C alle 0,1 m/smuu kevyt työ 150 - 300 W 19 – 23°C alle 0,1 m/skeskiraskas työ 300 - 400 W 17 – 21°C alle 0,5 m/sraskas työ 400 - 12 - 17°C alle 0,7 m/sSisäilmaolosuhteille – lämpöolosuhteille ja ilmanpuhtaudelle – asetettavat terveyteen ja viihtyvyyteenperustuvat tavoitetasot ovat keskeinen ilmastointijärjestelmänsuunnitteluperuste. Työturvallisuuslainsäädökset (738/2002) ja niiden nojalla annetut määräyksetasettavat työnantajalle tavoitetasoon liittyviä velvoitteita.Sosiaali- ja terveysministeriö on asetuksellaan109/2005 säätänyt ns. haitallisiksi tunnetut pitoisuudet(HTP-arvot) työpaikan ilman epäpuhtauksille. Työnantajanon otettava ne huomioon työpaikan suunnittelussaja työolosuhteiden arvioinnissa.Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2on myös määräyksiä ja ohjeita, joita voidaan soveltaatyötiloihin.Tavoitteeksi on otettava vähintään laista johdettava,kaikkia työpaikkoja koskeva minimitaso, muttamahdollisuuksien salliessa on valittava vaativampi tavoitetaso.Ilmastoinnin suunnittelun lähtöperiaatteeksivoidaan valita esimerkiksi parhaan saatavilla olevantekniikan käyttö tai terveysriskien saattaminen niin vähäiseksikuin mahdollista.LämpöolotTyöturvallisuuslaki sisältää vaatimukset työtilojen lämpötiloistanormaaleissa olosuhteissa. Suomen rakentamismääräyskokoelmassaon määritelty yleinen rakennustenlämpötilan oleskeluvyöhykkeen suunnitteluarvo.Se on lämmityskautena 21°C ja kesäkautena 23°C.Lisäksi on määritelty tilakohtaisia ohjearvoja.Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on rajoitettavatyöntekijän altistuminen turvallisuutta tai terveyttähaittaaville tai vaarantaville fysikaalisille tekijöille niin vähäiseksi,ettei niistä aiheutuisi haittaa tai vaaraa työntekijänturvallisuudelle ja terveydelle. Fysikaalisia tekijöitäovat esimerkiksi lämpötila, kosteus, veto, melu, paine,tärinä ja säteily. Altistuminen kuumuudelle, kylmyydelle,vedolle tai lämpösäteilylle voi johtua tuotantomenetelmistä,työn luonteesta, koneista ja laitteista sekä työympäristöstä.Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- jaterveysvaatimuksista (577/2003) edellyttää, että työhuoneenikkunoiden ja lasiseinien tulee olla työn luonne52

huomioon ottaen sellaisesta materiaalista tai siten suojattu,että työntekijä välttyy työssään terveydelle haitalliseltaauringon aiheuttamalta lämpökuormitukselta.Altistamisen vähentämistoimenpiteet riippuvatkyseisen tekijän ominaisuuksista ja työn luonteesta.Kuten muidenkin työhygieenisten tekijöiden kohdalla,altistuksen syntyminen tulee pyrkiä estämään. Ellei yleisilläteknisillä menetelmillä saavuteta riittävää tulosta,altistumisaikaa voidaan vähentää tauotuksella tai työtehtäviävaihtelemalla. Altistuksen haitallisia seurauksiavoidaan vähentää käyttämällä henkilönsuojaimia.Lämpötilan raja-arvot ja lämpötilojakoskevat suosituksetLämpöolojen on pidettävä yllä ihmisen lämpötasapainoja lämpöviihtyvyys. Lämpöolosuhteet muodostuvatlämpötilan lisäksi mm. ilmankosteudesta, ilmanliikkeestä(vedosta) ja lämpösäteilystä. Muita vaikuttaviatekijöitä ovat työn luonne, raskaus, suoritustapa ja vaatetus.Suositeltava ilman suhteellinen kosteus on 30–70 %.Työskentely kylmässäKylmänhaittoja alkaa yleensä ilmetä alle 10°C lämpötiloissa.Eniten kylmälle altistutaan luonnollisestiulkotöissä, mutta myös sisätiloissa altistutaan vedolleja kylmyydelle esim. elintarviketeollisuudessa. Lieväja kohtalainen jäähtyminen voi heikentää käsien toimintakykyä,voimakas jäähtyminen heikentää kaikentyyppisiä toimintakyvyn muotoja. Vuosia jatkuneessakylmätyössä kehittyy nivel- ja lihasvaivoja enemmänkuin vastaavassa työssä lämpimässä.Vaatetus on usein ainoa yksilökohtainen kylmänhaittojensuojauskeino. Lisäksi voi tulla kysymykseentyökalujen ja koneiden kylmien kosketuspintojen lämpöeristäminentai työpisteisiin tuotavat erilaiset lämmityslaitteet.Joskus on mahdollista myös työolojen jatyötapojen muuttaminen.Työskentely kuumassaKesähelteillä kuumuus kiusaa monia työssä. Joissakintyössä altistutaan kuumuudelle ympäri vuoden. Työntekijöidensuojaamiseksi liialliselta lämmöltä työnantajanon ryhdyttävä toimenpiteisiin esimerkiksi tehostamallailmanvaihtoa tai lyhentämällä altistumisaikaa.Työnantajan velvollisuutena on teknisin toimenpiteinhuolehtia siitä, että lämpötila työpaikalla pysyyalle +28°C, kun ulkoilman lämpötila on alle +25°C.Jos työpaikan ilman lämpötila teknisistä toimenpiteistähuolimatta helteen vuoksi ylittää +28°C, on työtäryhdyttävä keventämään lyhentämällä työntekijöidenaltistumisaikaa kuumuudelle. Altistumisajoiksi ovat kevyissäja keskiraskaissa, pakkotahtisissa töissä vakiintuneet50 min tunnin aikana alle +33°C:een lämpötilassaja 45 min tunnin aikana yli +33°C:een lämpötilassa.Työtä siis tauotetaan 10–15 min tuntia kohden. Tätäsuuremmissa lämpötiloissa ja raskaissa ruumiillisissatöissä on ryhdyttävä erityisiin suojelutoimiin. Niitä ovattyöntekijän lämpösairausriskin selvittäminen, erityisensuojavarustuksen käyttäminen ja usein toistuva työntauottaminen. Ensisijaisia ovat tietenkin ilmanvaihtoonja lämpölähteiden eristämiseen liittyvät tekniset ratkaisut.Työntekijä voi itse vähentää lämpörasitusta valitsemallatyöhön sopivan kevyen ja väljän vaatetuksen.Tärkeää on huolehtia elimistön neste- ja suolatasapainosta.Jos nestevajetta ei korvata, sisäelinten lämpötilanousee ja elimistön kuivuminen kuormittaa verenkiertoa.Ilman suojatoimia kuumatyöstä saattaa seuratalämpökouristuksia, lämpöpyörtyminen ja jopa lämpöhalvaus.Lisätietoja:• HTP-arvot 2009. Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet. Sosiaali- ja terveysministeriönjulkaisuja 2009:11.• Suomen rakentamis-määräyskokoelma. Ympäristöministeriö.• Teollisuusilmastoinnin suunnitteluopas. TAKE. Raportti 27• www.ttl.fi• www.tyosuojelu.fi2. TYÖYMPÄRISTÖ53

Turvamerkit ja niiden käyttö2. TYÖYMPÄRISTÖMikäli työntekijälle aiheutuvia vaaroja ei voida välttää tairiittävästi vähentää yleisillä teknisillä tai rakenteellisillatoimenpiteillä tai työn organisoinnilla• työnantajan on järjestettävä turvamerkit• annettava työntekijälle tai edustajilleen opetusta jaohjausta turvamerkkien tarkoituksesta.Turvamerkit jaetaan:• kieltomerkkeihinTupakointi kielletty• opastusmerkkeihin, esim.- varauloskäynti- ensiapu- palontorjunta- käsimerkit ja suullinen viestintä• varoitusmerkkeihinYleinen varoitusmerkkiAlla olevan taulukon ohjeet koskevat kaikkia merkkejä,joissa käytetään turvaväriä!Tarkempia tietoja turvamerkeistä ja niiden käytöstä onvaltioneuvoston päätöksessä 976/1994.• määräysmerkkeihinKäytettävä suojakypärääVäri Käyttötarkoitus Ohjeet ja tiedotPunainen Kieltomerkki Vaarallinen käyttäytyminenVaarahälytysPysähdy, lopeta,hätäkatkaisulaitteetEvakuoiPalontorjuntavälineetTunnistus ja sijaintiKeltainen tai oranssinkeltainen Varoitusmerkki Varo, ryhdy varotoimiinOta selvääSininen Määräysmerkki Tietty käyttäytyminentai toimintaKäytä henkilönsuojaimiaVihreä Varauloskäynnit, ensiapu Ovet, uloskäynnit, väylät,varusteet, laitteetEi vaaraaPaluu normaaliin54

3. TYÖ, TERVEYS JA HYVINVOINTITyöterveyshuoltoMitä työterveyshuolto on?Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto työntekijöilleen,jos työssä on yksikin työntekijä. Työterveyshuollontoiminta lähtee yrityksen tarpeista, jotkamääritellään yhdessä työnantajan, työntekijän ja työterveyshenkilöstönkanssa. Tämä työterveysyhteistyö jayhteinen tavoitteiden määrittely on edellytys vaikuttavalletyöterveyshuollolle.Työterveyshuollon tavoitteena on:• terveellinen ja turvallinen työympäristö• hyvin toimiva työyhteisö• työhön liittyvien sairauksien ehkäisy• työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja terveydenedistäminen.Työterveyshuoltoa toteutetaan hyvän ammattikäytännönmukaisesti, joka perustuu yhteistyöhön ja tietämykseentyön ja terveyden välisistä suhteista.Mitä työterveyshuolto tekee?Tukee työkykyäTyöterveyshuollun tärkeimpiä tehtäviä on työkyvyn tukeminen.Työterveyshuolto auttaa työpaikkaa laatimaansuunnitelman, miten työpaikalla tuetaan työkykyä jaehkäistään työkykyä uhkaavia tekijöitä. Nämä ns. työkyvynhallinnan toimintakäytännöt kuvataan kirjallisestialle 20 työntekijän työpaikalla joko työpaikkaselvitykseentai erilliseen asiakirjaan, mikä on edellytyksenäKelan 60 %:n korvaukselle työterveyshuollon ennaltaehkäisevästätoiminnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa,mm. sitä, että työnantaja ja työntekijä ovat sopineet,milloin esimies ottaa puheeksi työkykyongelmat, mitensairauslomatodistukset kulkevat työterveyshuoltoon jamiten yhteistyössä tuetaan työhön paluuta sairauslomilta.Selvittää ja arvioiPientyöpaikat ja työterveyshuolto voivat yhdessä toteuttaaja tehostaa työpaikan riskien/terveysvaarojentunnistamista ja hallitsemista. Työterveyshuollon perustehtäviinkuuluu työpaikkaselvitys, jossa arvioidaantyöpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinenkuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaarat.Myös ensiapuvalmiuden selvittäminen kuuluutyöpaikkaselvitykseen. Pienille yrityksille on kehitettyhelppokäyttöinen toimintamalli (PIRA), joka auttaayritystä arvioimaan riskejä työturvallisuuslain edellyttämällätavalla ja tekemään samanaikaisesti työpaikkaselvityksentyöterveyshuollon kanssa.Tiedottaa ja neuvooVastauksia saa esimerkiksi kysymyksiin työn, työympäristönja työyhteisön kehittämisestä , työntekijänterveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestäsekä työkyvyttömyyden ehkäisemisestä. Työterveyshuollontehtäviin kuuluu myös tiedotus terveellisistä jaturvallisista työmenetelmistä, ammattitaudeista, muistatyöperäisistä sairauksista ja työtapaturmista sekä niidenehkäisystä, neuvonta päihdeongelmaisten varhaisestatunnistamisesta sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisestakuuluu myös työterveyshuollolle.Arvioi työkykyä ja seuraa terveydentilaaTerveystarkastuksissa työhön tullessa selvitetään, onkohenkilöllä sellaista vikaa, vammaa, sairautta tai erityistäherkkyyttä (allergiat), joka saattaisi pahentua työssä taijonka vuoksi hän on sopimaton kyseiseen työtehtävään.Kaikissa terveystarkastuksissa arvioidaan työkykyä jaryhdytään tarvittaessa sitä ylläpitäviin toimiin.Määrävälein tehdään tarkastuksia mm. liuotinaineille,pölyille ja melulle altistuville mahdollistenammattitautien ehkäisemiseksi ja liiallisen altistumisenarvioimiseksi.Osallistuu ensiapukoulutuksen järjestämiseen30–60–90 malli30 pv: Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolostatyöterveyshuoltoon viimeistään silloin,kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan.60 pv: Sairauspäivärahahakemus on tehtävä kahdenkuukauden sisällä. Työterveyshuolto arvioi työntekijänjäljellä olevan työkyvyn ja kuntoutustarpeen. Työnantajanon selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollonkanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaatyössä.90 pv: Työntekijän on toimitettava Kelalle lausuntotyöntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jaksamismahdollisuuksistaviimeistään silloin, kun sairauspäivärahaaon maksettu enimmäisaikaan laskettavilta90 arkipäivältä.3. TYÖ, TERVEYS JA HYVINVOINTI55

3. TYÖ, TERVEYS JA HYVINVOINTIMistä palveluita saa?Sopimuksen työntekijöiden työterveyshuollosta voi tehdäterveyskeskuksen kanssa tai yksityisen, työterveyspalveluitatuottavan lääkäriaseman kanssa tai yritystenyhdessä perustamien työterveysasemien kanssa.Yrittäjän kannattaa hankkia työterveyshuollon palveluitamyös itselleen.Minkälaisen sopimuksen voi tehdä?Lakisääteinen työterveyshuolto on järjestettävä kaikilletyöntekijöille. Siihen kuuluvat edellä luetellut toimenpiteetsiinä laajuudessa kuin työympäristön ongelmat jatyötehtävien vaatimukset yrityksessä edellyttävät.Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut voidaansisällyttää sopimukseen. Ne voidaan myös ulottaa yrittäjäätai työnantajaa koskeviksi.Mitä maksaa?Mikäli työterveyshuolto pystyy ennaltaehkäisevin toiminvähentämään poissaoloja muutamankin päivän vuodessa,on se tuottanut siitä aiheutuneet kulut takaisin.TyöntekijätTyöterveyshuollon keskimääräiset kustannukset olivat342 euroa työntekijää kohti (vuonna 2010), josta Kelamaksoi korvauksia 156 euroa. Kela korvaa 50 % sairaanhoitokustannuksistaja 60 % ennaltaehkäisevästätoiminnasta, jos työpaikalla on kirjallinen työkyvynseurannan, hallinnan ja varhaisen tuen malli. Loputkustannuksista ovat yrityksen verotuksessa vähennyskelpoistamenoa.Yrittäjä itseEhkäisevää työterveyshuoltoa ovat terveystarkastuksetja työpaikkaselvitykset, joista Kela korvaa yrittäjälle60 %, jos työkyvyn hallintamalli on olemassa. Yleislääkäritasoisensairaanhoidon kustannuksia Kela voimyös korvata työterveyshuollon korvaussäännöstenmukaan. Silloin yrittäjän on sovittava sairaanhoidonpalveluista saman palveluntuottajan kanssa kuin ehkäiseväntyöterveyshuollon palveluista.PelastussuunnitelmaRakennuksen omistaja ja haltija, toiminnanharjoittajatai muu yhteisö on toiminnassaan velvollinen ehkäisemäänvaaratilanteiden syntymistä, varautumaanhenkilöiden omaisuuden ja ympäristön suojaamiseenvaaratilanteissa, varautumaan omatoimisiin pelastustoimenpiteisiinsekä poistumisen turvaamiseen tulipalo- jamuissa vaaratilanteissa. (Pelastuslaki 379/2011).Pelastussuunnitelma edellytetään myös työpaikkoihin,joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevienmuiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50.Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksentai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useitatoiminnanharjoittajia, rakennuksen haltian velvollisuutenaon laatia suunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajienkanssa.Ensiapuvalmius työpaikoillaTyöpaikoilla on ylläpidettävä ensiapuvalmiutta ottaenhuomioon kunkin työpaikan erityisolosuhteet, kutenkemikaalien aiheuttamat vaarat. Ensiapuvalmiuteensisältyvät• asianmukaiset tarvikkeet ja välineet,• ensiaputaitoiset henkilöt,• tiedot mihin toimenpiteisiin tapaturman tai sairastumisenjohdosta on nopean ensiavun saamiseksiryhdyttävä.Työnantajan on ilmoitettava työsuojeluviranomaiselletapaturmasta, jonka johdosta on suoritettava tutkimus.Ilmoitusvelvollisuus koskee vaikea-asteisia vammoja jakuolemantapauksia.Lisätietoa:• www.ttl.fi• www.kela.fi• www.spek.fi56

Työhyvinvoinnilla työkykyä ja tuottavuuttaTyöhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä jatuottavaa työtä yrityksessä, jossa ammattitaitoiset työntekijätja työyhteisöt toimivat hyvin johdettuina. Kokotyöyhteisö kokee työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi jatyö on tärkeä osa heidän elämänhallintaansa.Keitä mukana?Työhyvinvoinnin synnyttämiseen tarvitaan kaikki työyhteisönjäsenet ilman ikä- tai ammattirajoituksia. Josyrityksessä toimii työntekijöitä muista yrityksistä (esim.siivous, huolto- ja korjausmiehet…) tulisi työhyvinvointiintähtäävien toimien koskea myös heitä.Millaisilla toimilla työhyvinvointia edistetään?Työnantajan toimet ovat ratkaisevan tärkeitä. Ne sisältävättyöympäristön turvallisuuden, siihen liittyväntyösuojelun toimintaohjelman, työhön opastuksen janeuvonnan sekä työn, sen menetelmien ja työyhteisönyhteistoiminnan kehittämisen.Työntekijä voi itse vaikuttaa terveyteensä työtavoillaanja kunnon ylläpitämisellä, jonka edistämistä työnantajankannattaa tukea.Erityiset toimet kohdistuvat henkilöihin, joillatodetaan työkykyä uhkaavaa oireilua, sairastelua taivajaakuntoisuutta. Näiden tunnistamisessa, hoitoon taitarvittaessa kuntoutukseen ohjaamisessa työterveyshuollonammattilaisilla on keskeinen osuus.Mitä tästä kaikesta hyödytään?Työhyvinvointi lisää tuottavuutta ja vähentää sairauspoissaoloja.Työnantaja osoittaa konkreettisesti, ettähän arvostaa työntekijöitään ja pitää huolta heidänhyvinvoinnistaan.Lisätietoja:• Ahonen G, Bjurström L-M, Hussi T. Työkykyä ylläpitävän toiminnantaloudelliset vaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriö, Kela jaTyöterveyslaitos 2001.• työpaikan työterveyshuolto• www.ttl.fi/tyohyvinvointi• www.tyohyvinvointifoorumi.fi• www.ttk.fi/tyohyvinvointipalvelut3. TYÖ, TERVEYS JA HYVINVOINTITyöelämän alkuVanhuuseläkeTerveet• työhönopastus• koulutus• terveysneuvonta• työn ja työympäristönkehittäminenOireilevat• avokuntoutus• omaehtoinen terveydenedistäminen• työn ja työympäristönkehittäminen• sairaanhoito 1)Sairaat / osatyökykyiset• ammatillinen kuntoutus• lääkinnällinen kuntoutus• työpaikkaan ja työhönkohdistuva toiminta• uudelleen sijoitus• sairaanhoito 1)1)silloin, kun on järjestetty siihen mahdollisuus työpaikkaterveyshuollossa57

3. TYÖ, TERVEYS JA HYVINVOINTITuki- ja liikuntaelinten hyvä toimintakyky ja terveys edistäätyön sujuvuutta ja ehkäisee sairauksien syntymistäTuki- ja liikuntaelinten toimintakykyTuki- ja liikuntaelinten (TULE) toimintakyky, terveys jatyöterveytttä edistävä osaaminen ovat työkyvyn keskeinenedellytys. Työkyky saadaan säilymään hyvänä, jos• työn sisältöjä ja menetelmiä,• työvälineitä ja työpaikan rakenteita sekä• työn asettamia fyysisiä ja henkisiä vaatimuksia sovitetaantyöntekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin josuunnitteluvaiheessa. Lisäksi on tärkeä taata se, ettätyöntekijällä on kyky selviytyä kuormittavasta työstäja saada apua työkuormituksen tasapainottamiseen.Keskeistä on huomioida kehittämiskohteena olevantyöpaikan yksilölliset erityispiirteet.TULE-riskien hallinnassa, työn opastuksessa jaosaamisen kehittämisessä on huomioitava• raskaiden taakkojen käsittely• ylikuormittavat työasennot ja liikkeet• jatkuvasti toistuvat työliikkeet• käsivoimaa vaativat otteet• mekaaninen paine; esim. käsityövälineestä• yksipuolisesti kuormittava työ• tärinän vaikutus: keho- ja käsitärinä• valaistus- ja lämpöolosuhteiden merkitys• tapaturmat• työn organisointitavat• psykososiaaliset tekijätSelvitä ja kehitäSelvitä aiheutuuko haitallista fyysistä kuormitusta taitapaturman vaaraa työpaikan työtehtävissä ja erityisestikäsin tehtävissä nostoissa, näyttöpäätetyössä ja toistotyössä.Kehitä selvityksen pohjalta työtapoja ja menetelmiäyhteistyössä työntekijöiden kanssa ja arvioi niiden onnistumista.Jos näihin asioihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota,seurauksena voi olla tuki- ja liikuntaelinsairauksia (TU-LES), joihin liittyy• työntekijän työ- ja toimintakyvyn menetys• poissaoloja ja niihin liittyviä kustannuksia• työyhteisön ilmapiirin muutos• ammattitaitoisen työpanoksen menetys• työn tuottavuuden ja laadun heikkeneminenKäytä asiantuntija-apuaAsiantuntija-apua työkuormitusta koskeviin selvityksiinja kehittämistoimenpiteisiin saa työterveyshuollosta jaTyöterveyslaitokselta. Työnantajaa koskeviin velvoitteisiinsaa tietoa oman alueen työsuojelun vastuualueilta.Lisätietoja:• Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 23.Työsuojeluhallinto.• Näyttöpäätetyö. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 1. Työsuojeluhallinto.• Toisto-Repe. Toistotyön arviointimenetelmä. Työterveyslaitos 2004.• Näppärä. Näyttöpäätetyön ergonomian ja työympäristön arviointi.Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö 2004.• Työkuormituksen arviointimenetelmä TIKKA. Työterveys laitos 2005.• Ergonomian standardit; www.sfs.fi.• Työsuojelun tietopankki: http://fi.osha.europa.eu• Työterveyslaitos www.ttl.fi58

Henkinen hyvinvointiMahdollisuuksia:- pienyritys on työryhmä- työsuorituksen itsenäisyys- mahdollisuus valita haastavat tavoitteetPienyritys on työryhmäPaineiden ja stressin hallinnassa sosiaalisella tuella(kannustuksella, esimiestuella, työtoverituella…) onkeskeinen merkitys. Työryhmässä työkuormituksenarviointi, työn hallinta ja muutosten ennakointi onhelpompaa kuin suurissa työyhteisöissä.Riskejä:- yksintyöskentely- halu toimia liian monessa roolissa- alttius riskinottoon tai ylikuormittumiseen- riittämätön lepo ja palautuminenYksintyöskentelyn riskitJäykkä työnjako lisää yksintyöskentelyä,eristäytymistäkin. Ristiriidat, syrjintä tai liiallinenkilpailu voivat rikkoa sisäisen tuen. Yksintyöskentelyheikentää kykyä tunnistaa stressitekijöitä, haitallisiavaatimuksia tai kiusaamista.3. TYÖ, TERVEYS JA HYVINVOINTITyösuorituksen itsenäisyysTyösuoritusten itsenäisyys tarjoaa tavallistasuuremmat mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen.Työsuoritusten itsenäisyys ja työn hallinta on oppimisen,ammatillisen osaamisen ja paineiden sietämisenkannalta edullista.Halu tai pakko toimia liian monessaEräs tapa toteuttaa itsenäisyyttä on tehdä itse kaikki.Pienyrittäjä toimii työnantajana, työntekijänä,veroasiantuntijana, työsuojelupäällikkönä jne. Jatkuvattyötehtävien muutokset ja epäselvät kuvat omasta työstäheikentävät hyvinvointia.Mahdollisuus valita haastavat tavoitteetPienyrityksissä ja työryhmissä on tavallista paremmatmahdollisuudet haastavien tavoitteiden asettamiseen.Kyky tunnistaa vahvuudet ja heikkoudet on tavallistaparempi.Alttius riskinottoon kasvaa paineiden myötäErityisesti yksintyöskentelytilanteissa kyky erottaamahdolliset ja mahdottomat haasteet häiriintyy. Josasetetut haasteet muuttuvat henkilökohtaisiksi omanarvon mittareiksi, kasvaa alttius kohtuuttomaanriskinottoon.Lisätietoja:• Epäasiallinen kohtelu. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 42.Työsuojeluhallinto.• Suomela T, Pakkala L. Elän täydesti - näkökulmia yrittäjäntyöhön ja terveyteen. Työterveyslaitos 2004.Näyttöpäätetyö – hyvinvointia tietotyöhönRiskien arviointiTietotekniikkaa hyödynnetään lähes kaikissa töissä.Tietokoneilla tehtävät työt ovat erilaisia esim. tiedonkäsittelymäärän, aineiston käsittelyn, hiiren käytön taikatseenkohteen osalta. Lisäksi työ voi sisältää paljonneuvotteluja ja yhteydenottoja tietokoneen ja muidentietoteknisten oheislaitteiden välityksellä.Valtioneuvoston päätöksen näyttöpäätetyöstä(1405/1993) mukaan työpisteet on arvioitava ottaenhuomioon haitallinen fyysinen ja henkinen kuormitussekä työn näkövaatimukset.Näyttöpäätetyön riskien arviointi on tehtävä laajastija tehtäväkohtaisesti. Vaarojen tunnistamisessa on huomioitavafyysiseen ja henkiseen kuormitukseen vaikuttavatolosuhdetekijät, esim.• näytön, näppäimistön ja hiiren sekä muiden oheislaitteidensijoittelu• työpisteen mitoitus ja säädöt• näkövaatimukset• ohjelmien käytettävyys• valaistus- ja lämpöolosuhteet• työyhteisön tuki ja työn johtaminen• tiedon ja kontaktien määrä ja laatu• vaikutusmahdollisuudet työhön.59

3. TYÖ, TERVEYS JA HYVINVOINTITyön järjestäminenTyöskentely näyttöpäätteellä rasittaa selkää, niskaa,hartioita, yläraajoja ja silmiä. Näyttöpäätetyö tuleejärjestää siten, että muut tehtävät ja työvaiheet katkaisevatvälillä yksipuolisen päätteen äärellä tapahtuvantyökuormituksen. Työtä on tauotettava riittävän usein.Näyttöpäätetyön tauotukseen sisältyy liikkumista, lihastenvenyttelyä ja silmien väsymisen ehkäisyä kohdistamallakatsetta muualle kuin päätteeseen.Tarkista:• kalusteet ovat käyttäjille ja työhön mitoitettuja jasopivia• työtuolissa huomioidaan työntekijän mitoitus• työtaso ja näyttöruutu on säädettävissä• näppäimistölle, hiirelle ja muulle aineistolle on riittävätila• käsien tukemiseen on pöytäpinta-alaa ja rannetukion saatavilla tarvittaessa• valaistus on työn ja terveyden kannalta oikeinsijoitettu• ääniolosuhteet; erityisesti keskittymistä vaativassatyössä• tiedon käsittelyn määrä ja siihen käytetty aikatukevat sopivaa kuormittumista työssä• opastus ongelmatilanteissa on saatavillaNäön ja silmien tarkastusNäyttöpäätetyötä tekeville henkilöille tulee järjestäänäön ja silmien tarkastus työterveyshuollon toimesta.Näön tulee olla riittävä aiottuun työhön ilman laseja taityöhön sopivilla laseilla korjattuna.ErityislasitValtioneuvoston päätöksen mukaan työnantajan onhankittava työntekijälle näyttöpäätetyöhön sopivaterityiset silmälasit, jos tavanomaiset silmälasit eivät sovityöhön työpaikan ergonomisten selvitysten, ja sen perusteellatehtyjen korjausten jälkeen.Erityistyölasit ovat lasit, jotka poikkeavat normaaleistayleiskäyttöön tarkoitetuista silmälaseista voimakkuuden,linssityypin tai linssien asennuksen suhteen.Erityistyölasit ovat tarpeen vain ikänäköisillä työntekijöilläja poikkeustapauksissa alle 45-vuotiailla, jostyöympäristöä ei voi muuttaa siten, että yleiskäyttöönsoveltuvat lasit toimivat moitteetta.Lasien korvaaminen edellyttää, että silmälääkärintai optikon lausunnosta selvästi ilmenee, mihin erityislasienja mahdollisten muiden apuvälineiden tarveperustuu. Jos työntekijälle on näöntarkastuksen jälkeenmäärätty vain yhdet silmälasit, ne eivät voi olla valtioneuvostonpäätöksen tarkoittamat erityislasit, koska nesilloin soveltuvat myös muuhun käyttöön.Lisätietoja:• Näyttöpäätetyö. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 1. Työsuojeluhallinto.• Näppärä. Näyttöpäätetyön ergonomian ja työympäristön arviointi.Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö 2004.• Työsuojelun tietopankki: www.tyosuojelutietopankki.fi• Työterveyslaitos: www.ttl.fiTupakointi työpaikallaYmpäristön tupakansavu on syöpävaarallinen aine.Passiivinen tupakointi lisää myös sydän- ja verisuonisairauksiensekä lisääntymisterveyden haittojen riskiä. Siksitupakoimattomien työntekijöiden suojeleminen tupakansavultaon aiheellista.Työnantajan on huolehdittava tupakoinnin kieltämisestätiloissa, jotka tupakkalaki määrää savuttomiksi.Näitä tiloja ovat esimerkiksi työyhteisön yleiset ja yhteisettilat. Työnantajan on myös valvottava kiellon noudattamista.Lisäksi työnantajan tulee kieltää tai rajoittaatupakointia muissakin tiloissa, jotta työntekijät eivättahattomasti altistu tupakansavulle. Ennen tupakoinninkieltämistä tai rajoittamista työnantajan on neuvoteltavatyöntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa.Ravintolatyöntekijöiden suojelemiseksi tupakansavultatuli 1.6.2007 voimaan tupakkalain muutos, jokakieltää tupakoinnin ravintoloiden sisätiloissa. Tupakointion sallittu ainoastaan erillisessä tupakointitilassa, jostatupakansavu ei saa kulkeutua muualle ravintolatilaan.Ruoan ja juoman nauttiminen tupakointitilassa onkielletty. Tupakointitilassa ei saa työskennellä lukuunottamatta järjestyksen, palo- ja pelastustoimen sekäturvallisuuden kannalta välttämätöntä työskentelyä.Tupakointitilan voi siivota vasta sitten, kun tila on huolellisestituuletettu.Raskaana olevaa työntekijää ei saa käyttää työssä,jossa altistutaan ympäristön tupakansavulle. Ellei hänenole mahdollista työskennellä savuttomissa tiloissa,hänellä on oikeus hakea erityisäitiysvapaata. Myöskäänalle 16-vuotiailla työntekijöillä ei saa teettää työtä, jossahe voivat altistua ympäristön tupakansavulle. 16 vuottatäyttänyt alle 18-vuotias saa tehdä tällaista työtä vainsäädetyin edellytyksin siten, ettei erityistä terveydenvaaraa ole.60

Tupakointi työpaikalla on kiellettyTupakointikielletty• tiloissa, joihin asiakkailla tai yleisöllä on esteetönpääsy• työyhteisöjen yhteisissä tiloissa, joita ovat käytävät,kokoustilat, lepo- ja kahvihuoneet ja muut näihinverrattavat• pesu-, pukeutumis- ja WC-tiloissa• koulujen ja päiväkotien sisä- ja ulkotiloissa• ravintoloiden sisätiloissa lukuun ottamatta erillistätupakointitilaa.Työnantaja huolehtii siitä, että nämä tilat on määriteltyja valvoo, että kieltoa noudatetaan.Tupakointi on sallittu• erikseen tupakointitilaksi varatussa ja merkityssätilassa, jossa ilmanvaihto on järjestetty siten, ettätupakansavu ei kulkeudu savuttomiin tiloihin.Toimenpiteet altistuksen ilmetessäJos riskin arvioinnissa todetaan työntekijöiden altistuvanmerkittävästi ympäristön tupakansavulle, työnantajanon ryhdyttävä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi.Arviointi on uusittava säännöllisesti. Työnantajanon myös seurattava vähentämistoimien vaikutuksiasekä annettava ohjausta työntekijöille ympäristöntupakansavun vaaroista ja altistumisen vähentämistoimista.Ympäristön tupakansavulle altistuvat työntekijäton ilmoitettava Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASArekisteriin(ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttavilleaineille altistuvien rekisteri). Työnantajan onhuolehdittava, että työterveyshuolto tekee altistuvilletyöntekijöille lain edellyttämät terveystarkastukset.Tupakkalain valvontaTupakkalain valvonta on jaettu tehtäväalueittain useanviranomaisen kesken. Aluehallintoviraston työsuojelunvastuualue valvoo tupakkalakia työpaikoilla. Asiakkaidenosalta lakia valvoo kunnan terveystarkastaja.Yksityiset kansalaiset voivat ottaa tarvittaessa yhteyttävalvontaviranomaisiin.Tupakkalakia valvovat viranomaiset:Tupakkalain yleinen johto ja ohjaus:• Sosiaali- ja terveysministeriöYleinen valvonta, tupakan myynnin ja mainonnanvalvonta:• Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskusValviraTupakkalain alueellinen valvonta:• AluehallintovirastotTupakan vähittäismyynnin ja tupakoinninpaikallinen valvonta:• kuntien terveystarkastajatTupakkalain mukaisten työnantajille kuuluvienvelvoitteiden valvonta, ympäristön tupakansavunsyöpävaarallisuuden valvonta:• työsuojelun vastuualueetTupakoinnin valvonta yleisötilaisuuksissa jatyöyhteisöjen yleisissä asiakkaille tarkoitetuissasisätiloissa:• poliisiviranomaisetLisätietoja:• VNp ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpä vaarantorjunnasta työssä (1153/1999)• VNp terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissatöissä annetun VNp:n liitteen muuttamisesta (1154/1999)• STM:n asetus ravintolan ja muun ravitsemisliikkeen tupakointitilasta(964/2006)• Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lainmuuttamisesta (700/2006)3. TYÖ, TERVEYS JA HYVINVOINTI61

Työsuojeluyhteistoiminta työpaikalla3. TYÖ, TERVEYS JA HYVINVOINTITyöturvallisuuden ylläpitäminen työpaikalla edellyttääaina työnantajan ja työntekijän yhteistoimintaa. Lakija asetus työsuojelun valvonnasta sekä työsuojelusopimuksetmäärittelevät toimintaa varten muodostettavatyhteistyöelimet. Niiden perusteella on työpaikallenimettävä työsuojelupäällikkö ja tarvittaessa valittavatyösuojeluvaltuutettu ja perustettava työsuojelutoimikunta.TyösuojelupäällikköTyönantaja nimeää omaksi edustajakseen työsuojeluyhteistyöhöntyösuojelupäällikön, jonka tulee olla hyvinperehtynyt työpaikan työsuojeluolosuhteisiin ja työsuojelumääräyksiin.Työsuojelupäällikölle tulee järjestääriittävät toimintaedellytykset tehtäviensä hoitamistavarten. Yrittäjä voi toimia myös itse työsuojelupäällikkönä.TyösuojeluvaltuutetutTyöntekijät ja toimihenkilöt valitsevat työsuojeluvaltuutetunja kaksi varavaltuutettua omiksi edustajikseentyönantajaan ja työsuojeluviranomaisiin päin.Valtuutettu on valittava, jos työpaikan työntekijämääräon vähintään kymmenen työntekijät ja toimihenkilötyhteen laskettuina.Työntekijät ja toimihenkilöt voivat valita myös yhteisentyösuojeluvaltuutetun, jos siitä työpaikalla sovitaan.Katso lisäksi alasi työsuojelusopimus.TyösuojelutoimikuntaEri henkilöstöryhmien yhteistyöelimenä työsuojeluasioissatoimii työsuojelutoimikunta.Työsuojelutoimikunta on perustettava, jos työpaikassatyöskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää,jollei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu.TyösuojeluhenkilörekisteriTyösuojeluhenkilörekisteri on sosiaali- ja terveysministeriönhallinnoima ja Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämärekisteri, johon tallennetaan työpaikkojen työsuojeluyhteistoimintahenkilöstöntietojaTyönantajan on ilmoitettava työsuojeluhenkilörekisteriinmm. työsuojelun yhteistoimintahenkilöidennimet sekä työterveyshuollon palveluntuottajan nimi.Ilmoitusvelvollisuus perustuu lakiin, Laki työsuojeluhenkilörekisteristä(1039/2001).NimettäväValittavaPerustettavaTYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖtyönantajan edustajaksiTYÖSUOJELUVALTUUTETTUtyöntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajaksiTYÖSUOJELUTOIMIKUNTAyhteistyöelimeksiainavähintään 10 työntekijän yritykseenvähintään 20 työntekijän yritykseen, jolleimuusta yhteistoimintamuodosta sovita62

Mitä ja mistä?Työsuojelun vastuualueiden tehtävänä on työsuojeluakoskevien säädösten ja määräysten noudattamisenvalvonta. Lisäksi tehtävänä on kehittää työnturvallisuutta ja terveellisyyttä, antaa ohjeita, neuvoja jalausuntoja työsuojelusäännösten ja määräysten soveltamisestasekä harjoittaa yhteistoimintaa työnantajien jatyöntekijöiden järjestöjen kanssa työsuojelun alalla.www.avi.fi, www.tyosuojelu.fiELY-keskukset tukevat pk-yritysten perustamista, kasvuaja kehittymistä tarjoamalla neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelujasekä rahoitusta. ELY-keskusten kautta onsaatavissa Tekesin ja innovaatioasiamiesten palvelut sekäyritysten henkilöstöön liittyviä palveluita. Henkilöstöpalvelutliittyvät niin henkilöstön hankintaan, koulutukseen kuinasiantuntija-apuun muutostilanteissa. Osa ELY-keskustenpalveluista toteutetaan alueellisten TE-toimistojen kautta.Esimerkiksi aloittavan yrittäjän starttiraha haetaan TEtoimistonkautta.ELY-keskukset tekevät päätökset suurimmasta osastayrityksiä koskevista EU-rahoitteisista hankkeista. EU:nuusi ohjelmakausi on voimassa vuosina 2014–2020.Uuden ohjelmakauden toteutuksen pitäisi alkaa vuoden2014 kuluessa. Hankkeet voivat koskea yksittäisenyrityksen kehittämistarpeita tai ne voivat olla laajempiayritysryhmien hankkeita. Yhteistyössä eri toimijoidenkanssa on mahdollista rakentaa koulutushankkeita henkilöstönosaamisen kehittämiseksi.ELY-keskukset vastaavat myös kansallisella rahoituksenohjaamisesta osatyökykyisten palkkatukeen jaosaltaan auttavat osatyökykyisten osallistumisessa työelämään.www.ely-keskus.fiTyöturvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus tekee työpaikkojenkäyttöön sopivaa työturvallisuuteen ja työhyvinvointiinliittyvää materiaalia. Materiaalituotannon lisäksiTyöturvallisuuskeskus tuottaa työympäristön ja työyhteisönkehittämiseen liittyvää koulutusta, konsultointia jatiedotustoimintaa. Työturvallisuuskeskus hallinnoi työturvallisuuskorttijärjestelmää.Lisäksi Työturvallisuuskeskusylläpitää työsuojeluhenkilörekisteriä, jonne työpaikkojenon ilmoitettava (lakisääteinen velvollisuus) työsuojelunyhteistoimintaan osallistuvien henkilöiden ajankohtaisettiedot (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut) jatyöterveyshuoltopalvelun tuottajan ajantasaiset tiedot.Lisätietoja osoitteesta www.ttk.fi.Kuntien elinkeinotoimintaa hoitavat joko kunnat itsetai kuntien yhteiset elinkeinoyhtiöt. Ne tuntevat useinparhaiten alueen muutkin elinkeinopalvelut ja osaavatneuvoa mistä tarvittavan avun saa helpoimmin. Lisäksiniiden kautta on helpointa hoitaa yhteyksiä kunnallishallintoonesimerkiksi tonttiasioissa.Työsuojelurahasto rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa,joka parantaa työoloja sekä työyhteisön toiminnan turvallisuuttaja tuottavuutta. Työsuojelurahaston rahoitusmuodotovat tutkimus- ja kehityshankkeet, kehittämisavustukset,tiedotus- ja koulutushankkeet sekä stipendit. Tiedotusjakoulutushankkeet jakaantuvat eri rahoitusmuotoihin:viestintätuote ja menetelmä, koulutus- ja oppimismenetelmä,konferenssi ja seminaari, tiedotuskampanja sekähanketiedottaminen.Kullakin rahoitusmuodolla on yksityiskohtaisetrahoitusehdot. Hanketiedottamisen ja kehittämisavustuksenmäärärahoja voi hakea ilman hakuaikoja. Muitahankkeita voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Hakeminentapahtuu verkossa olevan hakujärjestelmän kautta. Lisätietojawww.tsr.fiTyösuojelurahaston sivuilta pystyy hakemaan tietoatehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista.Työelämän kehittämisohjelma TEKES/Tyke (Tekes /Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa (2012–2018). Liideri-ohjelman tavoitteena on auttaa yrityksiäuudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista,työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista. Ohjelmankeskeisinä teemoina ovat työntekijöiden osallistaminenyrityksen kehittymiseen ja uusien työnteontapojen kehittäminen. Ohjelma tarjoaa rahoitusta jaasiantuntija-apua yritysten hankkeisiin, joiden tavoitteenaon liiketoiminnan kasvu innovaatioiden tuomankilpailuedun avulla. www.tekes.fiTyöterveyslaitos tekee työsuojeluun ja työterveyteen liittyväävaltakunnallista tutkimustyötä. Työterveyslaitos myypalvelujaan myös yrityksille. Työterveyslaitoksen sivuiltalöytyy hyödyllistä tietoa työturvallisuuden ja työhyvinvoinninkehittämisestä. www.ttl.fiEuroopan sosiaalirahastolta (ESR) voi saada tukea mm.työntekijöiden jaksamisen ja työkyvyn parantamiseksi.Tavallisesti hankkeita voi parhaiten perustaa työterveyshuollonavulla ja liittoutumalla saman toimialan tai paikkakunnanmuiden yrittäjien kanssa. Hakemuksia käsittelevätELY-keskukset ja aluehallintovirastot.Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta erityisestityöelämän rakennemuutoksesta aiheutuvien ongelmienratkaisemiseksi voi tiedustella ELY-keskuksilta. Rahastonohjelman 3 päätarkoitus on työttömyyden torjunta joennakolta ja erityisenä painopisteenä ovat pk-yrityksissätyöskentelevät työntekijät ja toimihenkilöt. Tässäkinpienyritysten kesken tapahtuva verkottuminen on käytännöllisintapa saada aikaan kyllin suuria ja vaikuttaviahankkeita.63LIITTEET

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastontehtävänä on koota ja välittää työterveyteen liittyväätietoa. Virasto pitää yllä internetissä tietoverkkoayhdessä kansallisten yhteistyökumppaniensa kanssa.Tietoverkon tehtävänä on levittää uutta työterveyteenja työturvallisuuteen liittyvää tietoa. Se tarjoaa muunmuassa käytännön ratkaisuja yritysten työturvallisuudenja työterveyden edistämiseksi.Suomessa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastonyhteistyökumppanina on sosiaali- ja terveysministeriöntyösuojeluosasto.Viraston suomalaiset internetsivut ovat osoitteessahttps://osha.europa.eu/fi, kansainväliset sivutosoitteessa https://osha.europa.eu.LIITTEET64

Muista ainakin nämäOlet itse vastuussa omasta hyvinvoinnista ja turvallisuudestaYksinyrittäjän checklista alkumetreilleTerveys, turvallisuus ja työkyky• Yrittäjän soveltuvuuteen vaikuttaa moni tekijä; paineensietokyky,sosiaaliset taidot ja muut henkilökohtaisetominaisuudet, alan tuntemus ja ammattitaito,terveydentila sekä läheisten tuki.• Varaa aikaa perheelle, kavereille, kouluttautumiselle,oman terveyden edistämiselle ja työstä palautumiselle.• Työterveyshuollon tehtävänä on tukea yrittäjäntyökykyä ja jaksamista, tunnistaa työstä aiheutuviasairastumis- ja vaaratekijöitä sekä miten näiltä vältyttäisiin.Liity työterveyshuoltoon ja omaksu korkeaturvallisuuskulttuuri.Sosiaaliturva syt.fi• maksa riittävän suurta yrittäjäeläkemaksua (mm. YELjaMYEL-maksut). Ne takaavat kohtuullisen taloudellisenturvan sairaus-, tapaturma-, kuolema- ja työttömyystapauksissa.Lisäksi riittävä eläkemaksu turvaavanhempainpäivärahojen ja eläkkeesi perustason.laskuri/Varma laskuri/elo laskuri/Etera• hanki kaikki tarpeelliset vakuutukset: täysajan tapaturmavakuutus,henkivakuutus, vapaaehtoineneläkevakuutus ja tarpeelliset vastuuvakuutukset(tuotevastuuvakuutus, keskeyttämisvakuutus, oikeusturvavakuutus).Selvitä, kattaako vakuutuksesi myösmahdolliset ammattitaudit.Yhteistyökumppanit ja verkostot• Onko sinulla sijaista lomille, sairauksien ajalle ja töidenruuhkautuessa? Mitä teet itse ja mitä tekevätkumppanit? Yrittäjänkin on palauduttava.• Kenen kanssa mietit liiketoiminnan kehittämistä?• Verkostoidu ja liity yrittäjäyhdistykseen / toimialajärjestöön.Sieltä saat sekä apua että hyödyllistä tietoa.Taloudelliset seikat• selvitä etukäteen, voiko yritysideallasi tulla pitkälläaikavälillä toimeen• älä ota liian suuria taloudellisia riskejä kantokykyysinähden• vältä maksuhäiriöitä, laskuta muita ja maksa omatlaskut ajallaan• älä osallistu harmaaseen talouteen, työn pitää ollakannattavaa rehellisin keinoin• varmista palvelun tai tuotteen laatu• tee sopimukset kirjallisina ja tarvittaessa asiantuntijanapua käyttäen• muista sisällyttää laskutustunnin hintaan mm palkkatulosi,lomapalkkasi, eläkemaksu ja muut eläkkeet,ostopalvelut, virkistyksesi, käyttöpääoman kustannukset,poistot ja voitto-osuutesi.Yrityksen koon kasvattaminenennen kuin palkkaat ensimmäisen työntekijän ja lisähenkilöstöä,ota selvää työnantajan lakisääteisistä vastuistaja velvoitteista. Kouluttaudu ja käytä ulkopuolistaapua.LIITTEET65

Esimerkki yrittäjän työtulon/YEL-maksun vaikutuksesta sosiaaliturvaan• aloittava yksinyrittäjä, ikä 30 v, arvioitu eläkeikä 64 vTyötulo €/vYELvakuutusmaksu€/vsairauspäiväraha,€vanhempainpäiväraha,€työttömyyspäiväraha,€*vanhuuseläke€/kktyökyvyttömyyseläke,€/kk7 500 1 363 24 19 0 300 30922 000 3 998 51 55 32,66 tai 56 879 908LIITTEET42 000 7 633 92 105 32,66 tai 83 1 678 1 733*peruspäiväraha tai ansiopäiväraha (edellyttää työttömyyskassan jäsenyyttä)Esimerkki yrittäjän verkostostaasiakkaatkummiyrittäjäoma pankkitoiset yrittäjätoma vakuutusyhtiöYRITTÄJÄtilitoimistoyrittäjäjärjestötverottajatyöterveyshuoltoyritysneuvojaELY keskuksestatai maataloudenneuvontapalvelutNettiosoitteita:www.yrityssuomi.fiwww.omayrityssuomi.fiwww.yrittajat.fiwww.perheyritystenliitto.fiwww.pienyrittajat.fiwww.tyosuojelu.fiwww.ttk.fiwww.ttl.fiwww.stm.fiwww.finlex.fibankförbindelsewww.tyokyvyntuki.fi66

Osoitteita ja yhteystietojaSÄÄDÖSTIETOKANTA JA YLEISSITOVATTYÖEHTOSOPIMUKSETwww.finlex.fiJULKISHALLINNON ASIOINTIPALVELUIDEN JALOMAKKEIDEN HAKUwww.suomi.fi/asiointiTYÖSUOJELUN TIETOPANKKI INTERNETISSÄhttp://fi.osha.europa.euPK-YRITYSTEN KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSPALVELUTinternetlinkkikokoelmawww.te-palvelut.fi/te/fi/TYÖSUOJELUN VASTUUALUEETwww.tyosuojelu.fiELY-KESKUKSETwww.ely-keskus.fiTYÖTERVEYSLAITOSwww.ttl.fiMUITA ASIANTUNTIJATAHOJAEläketurvakeskuswww.etk.fiEuroopan kemikaalivirastohttp://ec.europa.eu/echaFinnvera Oyjwww.finnvera.fiInspecta Oywww.inspecta.fiKeksintösäätiöwww.keksintosaatio.fiKeskuskauppakamariwww.keskuskauppakamari.fiKemikaalineuvottelukuntawww.kemikaalineuvottelukunta.fiMyrkytystietokeskuswww.myrkytystietokeskus.fipuh. (09) 471 977 (suora)puh. (09) 4711 (keskus)https://oma.yrityssuomi.fi/Patentti- ja rekisterihallituswww.prh.fiPKT-säätiöwww.pkt.fiSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoVALVIRAwww.valvira.fiSosiaali- ja terveysministeriöwww.stm.fiSuomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRAwww.sitra.fiSuomen standardisoimisliitto SFSwww.sfs.fiSuomen Taloushallintoliitto rywww.taloushallintoliitto.fiSuomen ympäristökeskus SYKEwww.ymparisto.fi/sykeTHL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)www.thl.fiSäteilyturvakeskus STUKwww.stuk.fiTapaturmavakuutuslaitosten liittowww.tvl.fiTeknologian kehittämiskeskus TEKESwww.tekes.fiTurvatekniikan keskus TUKESwww.tukes.fiTyö- ja elinkeinoministeriöwww.tem.fiwww.yrityssuomi.fiwww.omayrityssuomi.fiTyösuojelurahastowww.tsr.fiTyöturvallisuuskeskuswww.ttk.fiVakuutuskeskuswww.vakes.fiVALTAKUNNALLISIA TYÖMARKKINA- JAETUJÄRJESTÖJÄAKAVA rywww.akava.fiElinkeinoelämän keskusliittowww.ek.fiMaa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK rywww.mtk.fiPerheyritysten liittowww.perheyritystenliitto.fiSAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöwww.sak.fiSuomen kuntaliittowww.kunnat.netSuomen Pienyrittäjät rywww.pienyrittajat.fiSuomen Yrittäjätwww.yrittajat.fiToimihenkilökeskusjärjestö STTK rywww.sttk.fi67LIITTEET

Työsuhdetta, työympäristöä ja työoloja koskevaatietoaineistoa on tehty enimmäkseen suurtenja keskisuurten työpaikkojen tarpeisiin – siistyöpaikoille, joissa on erikoisammattilaisia niitähyödyntämässä. Pienyritysten tarpeisiin soveltuvaaaineistoa on ollut käytettävissä varsin vähän.Tämä tietopaketti pyrkii paikkaamaan tätäpuutetta. Julkaisuun on koottu tärkeimmiksikatsottuja aiheita, joista on tehty tiivistetty kansantajuinenesitys. Julkaisu ei ole täydellinen,siksi lukujen yhteydessä on viitteitä lisätietoon.Julkaisutilaukset:LSSAVITyösuojelun vastuualueiden tukipalveluyksikköPL 272, 33101 Tampere• puhelimitse arkipäivisin klo 9–15numerosta 0295 018 698• sähköpostilla: tyosuojelu.julkaisumyynti@avi.fi• verkkokauppa: www.tyosuojelu.fi/julkaisumyyntiISSN 1456-257XISBN 978-952-479-121-2www.tyosuojelu.fi