Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus käyttö- olosuhteissa - TTS

Kylmäsäilytyslaitteidensähkönkulutus käyttöolosuhteissaTYÖTEHOSEURAANNE KORHONENTyötehoseuran raportteja ja oppaita 31NURMIJÄRVI 2006KOTITALOUS

TYÖTEHOSEURAPL 5, 05201 RAJAMÄKIpuh (09) 2904 1200Tekijä(t) / AuthorsAnne KorhonenJulkaisun nimi / TitleKYLMÄSÄILYTYSLAITTEIDEN SÄHKÖNKULUTUSKÄYTTÖOLOSUHTEISSAJulkaisusarja ja numeroTyötehoseuran raportteja ja oppaita 31Julkaisuaika (kk ja vuosi)Joulukuu 2006Toimeksiantaja / CommissionerMotiva OyTutkimuksen nimi / Name of researchKOTITALOUSSÄHKÖNKULUTUS JA SENJAKAUMA – ERILLISSELVITYS KYLMÄSÄILYTYSTiivistelmäSelvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutuksesta todellisissa käyttöolosuhteissa. Siinämitattiin noin kuudenkymmenen, energiamerkityn kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutus neljässäkymmenessäkotitaloudessa. Mittausjakso oli 2-4 viikkoa. Mittaukset tehtiin loka-joulukuussa 2006. Osasta laitteita mitattiin myösniiden todellinen sisälämpötila.Kylmäsäilytyslaitteiden mitatut sähkönkulutukset vaihtelivat paljon. Vuosikulutukseksi laskettuna kulutukset olivat 63-956 kWh/a. Pienimmillään mitatut laitteet kuluttivat 54-76 prosenttia energiamerkissä ilmoitettua vähemmän jaenimmillään 53-59 prosenttia enemmän. Energiamerkintämittauksissa sallitun 15 prosentin vaihtelun sisällä oli puoletlaitteista. Noin yksi neljäsosa laitteista kulutti sähköä yli 15 prosenttia energiamerkissä ilmoitettua vähemmän.Suunnilleen viidennes laitteista kulutti sähköä yli 15 prosenttia energiamerkissä ilmoitettua enemmän.Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus oli keskimäärin yhden prosentin energiamerkissä ilmoitettua pienempi.Kylmäsäilytyslaitteen sijoituspaikan lämpötila oli merkittävin niiden sähkönkulutukseen vaikuttanut tekijä.Energiamerkkiin verrattuna vähiten kuluttavat laiteet oli sijoitettu puolilämpimiin tiloihin. Myös laitteen ikä selittimitatun ja energiamerkissä ilmoitetun sähkönkulutuksen eroa. Kylmälaitteen sijoittaminen lämmönlähteen viereen näkyimyös kulutusluvuissa. Samoin erityisesti lapsiperheissä laitteiden runsas käyttö.Laitteiden suositeltua alhaisemmat sisälämpötilat selittivät myös energiamerkissä ilmoitettua suurempaa kulutusta. Ylikolmasosa jääkaapeista oli liian kylmiä, alle +4 asteisia. Pakastimista lähes kaksi kolmasosaa oli liian kylmiä, alle -19asteisia.Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutukset vaihtelevat paljon, mutta tämän selvitys-työn perusteella energiamerkissäilmoitettu kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutus vastaa keskimäärin hyvin todellista kulutusta kotitalouksissa talviaikaan.AbstractAvainsanat / keywordskylmäsäilytyslaitteet, sähkönkulutus, energiamerkintäISBN978-951-788-393-1YksikköTyötehoseura, KotitalousosastoPL 5, 05201 RAJAMÄKIpuh (09) 2904 1200ISSN1458-7858Kieli / LanguageSuomi / FinnishSivuja / Pages33MyyntiTyötehoseuraPL 5, 05201 RAJAMÄKIpuh (09) 2904 1200http://www.tts.fiHinta / Price(vain verkkoversiona)

SISÄLTÖALKUSANAT...............................................................................................4TIIVISTELMÄ...............................................................................................51 JOHDANTO ........................................................................................61.1 Tausta..................................................................................................................61.2 Tavoitteet...........................................................................................................62 KYLMÄSÄILYTYSLAITTEIDEN SÄHKÖNKULUTUS .................72.1 Energiamerkintä ................................................................................................72.2 Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutuksen kehitys.....................................72.3 Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutukseen vaikuttavat tekijät...............82.3.1 Laitetyyppi, tilavuus sekä tekniset ja rakenteellisetominaisuudet .....................................................................................82.3.2 Sijoitus.................................................................................................82.3.3 Käyttö ja hoito ..................................................................................93 TOTEUTUS.......................................................................................103.1 Mittauskohteet ja niiden hankinta.............................................................. 103.2 Mittausvälineet ............................................................................................... 103.3 Mittausten toteutus....................................................................................... 114 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU.................................124.1 Mittaustaloudet .............................................................................................. 124.2 Mitatut laitteet................................................................................................ 134.3 Mittaustulokset............................................................................................... 154.4 Johtopäätökset ............................................................................................... 17KIRJALLISUUS...........................................................................................18Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 3

ALKUSANATTyötehoseuran kotitalousosasto on selvittänyt kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutustakäyttöolosuhteissa. Projektin tavoitteena oli tuottaa tietoa kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutuksestatodellisissa käyttöolosuhteissa. Tämä selvitys oli osa Adato EnergiaOy, Energiateollisuus ry:n ja Työtehoseura ry:n projektia Kotitaloussähkönkulutus jasen jakauma. Selvitys on toteutettu Motivan tilaamana kauppa- ja teollisuusministeriönhyväksymän työohjelman mukaisesti. Sisällön tuottamisesta ja mittauksista vastasiAnne Korhonen Työtehoseurasta. Työn toteutusta tukevaan taustaryhmään kuuluivatJuhani Kalevi Adato Oy:stä sekä Ulla Suomi ja Lea Gynther Motiva Oy:stä.Kiitämme taustaryhmää ja selvitykseen osallistuneita kotitalouksia, jotka aktiivisellaosallistumisellaan mahdollistivat selvityksen toteuttamisen. Työn tekijät vastaavat raportinsisällöstä sekä esitetyistä johtopäätöksistä.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 4

TIIVISTELMÄProjektin tavoitteena oli tuottaa tietoa kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutuksesta todellisissakäyttöolosuhteissa. Selvityksessä mitattiin noin kuudenkymmenen, energiamerkitynkylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutus neljässäkymmenessä kotitaloudessa. Mittausjaksooli 2–4 viikkoa. Mittaukset tehtiin loka–joulukuussa 2006. Osasta laitteita mitattiinmyös niiden todellinen sisälämpötila. Kotitaloudet täyttivät taustatietolomakkeen jamittauslomakkeen, joka sisälsi kysymyksiä mitattavista kylmäsäilytyslaitteista.Kylmäsäilytyslaitteiden mitatut kulutukset vaihtelivat paljon. Vuosikulutukseksilaskettuna kulutukset olivat 63–956 kWh/a. Pienimmillään mitatut laitteet kuluttivat 54–76 prosenttia energiamerkissä ilmoitettua vähemmän ja 53–59 prosenttia enemmän.Energiamerkintämittauksissa sallitun 15 prosentin vaihtelun sisällä oli puolet laitteista.Noin yksi neljäsosa laitteista kulutti sähköä yli 15 prosenttia energiamerkissä ilmoitettuavähemmän. Suunnilleen viidennes laitteista kulutti yli 15 prosenttia energiamerkissäilmoitettua enemmän. Mitattujen kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus oli keskimäärinyhden prosentin energiamerkissä ilmoitettua pienempi.Kylmäsäilytyslaitteen sijoituspaikan lämpötila oli merkittävin laitteiden sähkönkulutukseenvaikuttanut tekijä. Energiamerkkiin verrattuna vähiten kuluttavat laiteet oli sijoitettupuolilämpimiin tiloihin. Myös laitteen ikä selitti mitatun ja energiamerkissä ilmoitetunsähkönkulutuksen eroa. Kylmäsäilytyslaitteen sijoittaminen lämmönlähteenviereen näkyi myös kulutusluvuissa. Muutamissa lapsiperheissä myös laitteen runsaskäyttö selitti energiamerkissä ilmoitettua suurempaa sähkönkulutusta.Laitteiden suositeltua alhaisemmat sisälämpötilat selittivät energiamerkissä ilmoitettuasuurempaa kulutusta. Yli kolmasosa jääkaapeista oli liian kylmiä, alle +4 asteisia.Pakastimista lähes kaksi kolmasosaa oli liian kylmiä, alle -19 asteisia.Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutukset vaihtelevat paljon, mutta tämän selvitystyönperusteella energiamerkissä ilmoitettu sähkönkulutus vastaa keskimäärin hyvinkylmäsäilytyslaitteiden todellista kulutusta kotitalouksissa talviaikaan.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 5

1 JOHDANTO1.1 TaustaKotitaloussähkön kulutus Suomessa oli vuonna 2000 noin 9 TWh ja vuonna 2006 se onjo yli 10 TWh. Kulutuksen kasvun pysähtyminen ei ole näköpiirissä johtuen muun muassakotitalouksien jatkuvasti kasvavasta sähkölaitekannasta ja kotitalouksien lukumääränkasvusta. Lisäksi eri laiteryhmien kulutusosuuksissa on tapahtumassa muutoksia.Kotitalouksien sähkön käytöstä tarvitaan nykyistä tarkempaa tietoa, jotta energiatehokkuuttaparantavia toimenpiteitä voidaan edistää ja seurata.Adato Energia Oy, Energiateollisuus ry ja Työtehoseura ry ovat yhteistyössä käynnistäneetprojektin Kotitaloussähkönkulutus ja sen jakauma. Projektin tavoitteena ontuottaa kotitalouksien sähkönkäyttöön liittyvää tietoa, jota voidaan hyödyntää kotitalouksiensähkönkulutuksen seurannassa, energiatehokkuuden arvioinnissa ja energiansäästöön liittyvien palveluiden kehittämisessä. Tämä selvityksen tuloksia voidaan hyödyntääem. projektissa.1.2 TavoitteetProjektin tavoitteena oli tuottaa tietoa kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutuksesta todellisissakäyttöolosuhteissa ja siten tarkentaa arvioita kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutuksesta.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 6

2 KYLMÄSÄILYTYSLAITTEIDEN SÄHKÖNKULUTUS2.1 EnergiamerkintäKylmäsäilytyslaitteissa energiamerkintä 1 on ollut pakollinen 1.6.1995 lähtien. Energiamerkissäilmoitetaan laitteen energiatehokkuusluokka, käyttötilavuus, vuotuinen sähkönkulutus(kWh) ja vapaaehtoisena käyntiääni. Lisäksi laitteen tuoteselosteessa, elikäytännössä esitteessä, on oltava tiedot muun muassa laitteen pakastuskyvystä ja lämpötilannousuajasta.Laitteen energiatehokkuusluokka ilmoitetaan kirjaimella A:sta G:hen (A=vähän kuluttava,G=paljon kulututtava). Luokitus perustuu vuoden 1992 kulutustasoon, jonkajälkeen laitteiden sähkönkulutus on jopa puolittunut. Kesällä 2003 energiamerkintäkomiteahyväksyi direktiiviin muutoksen, jonka mukaan kylmäsäilytyslaitteissa otettiinkäyttöön luokat A+ ja A++ vuoden 2005 alussa.Energiamerkissä ilmoitettu sähkönkulutus on laitteen kulutus hallituissa ympäristöolosuhteissa.Koetilanteessa laite on sijoitettuna vapaaseen tilaan ja sen ovia tai kantta eiauota. Ympäristön lämpötila on +25 astetta.Jääkaapit yms. laitteet ovat koetilanteessa tyhjiä. Jääkaapin keskilämpötila säädetään+5 asteeseen. Pakastin täytetään testipakkauksilla, joiden koostumus vastaa naudanlihaa.Pakastimen lämpötila säädetään siten, että lämpimimmän testipakkauksenlämpötila on -18 astetta. Lämpimin kohta on säiliöpakastimessa lähellä kantta ja tiivistettäja kaappipakastimessa etureunassa ylhäällä tai pohjakorissa edessä. Valmistajanenergiamerkissä ilmoittamiin kulutuslukuihin sallitaan standardissa 15 prosentin poikkeamaenergiamerkin tarkistusmittauksissa koeolosuhteissa. (EN 153:1995).2.2 Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutuksen kehitysKotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus on laskenut energiamerkinnänvaikutuksesta. Kotitalouksien koon pieneneminen ja pakastamisen vähentyminen ovatvähentäneet pakastustilan tarvetta.Kotitalouksien sähkönkäyttötutkimuksen mukaan kylmäsäilytyksen osuus kotitaloussähkönkulutuksestavuonna 1993 oli 30 prosenttia eli 2 215 GWh (Suomen Sähkölaitosyhdistysry 1995). Vuoden 2000 kulutukseksi arvioitiin 2 148 GWh, joten kylmäsäilytyslaitteidensähkönkulutus on laskenut, vaikka laitteiden määrä on kasvanut.Arvioitaessa kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutusta vuonna 2000 käytettiin jaotteluajääkaapit, jääkaappi-pakastimet ja pakastimet. Laitteiden uusiutuminen arvioitiinsilloin olevan 7 prosenttia. (Taulukko 1). (Korhonen ym. 2002) Juuri tehdyn selvityksen(Motiva Oy) perusteella poistuma laitekannasta on nykyisin noin 6 prosenttia: Tämä tietoperustuu tuottajavastuuseen pohjautuvan kylmälaitteiden keräyksen ja tilastoinninavulla arvioitavan poistuman avulla saatavaan laitekantaan.77Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 7

Taulukko 1. Arvio kylmäsäilytyslaitteiden keskimääräisestä sähkönkulutuksesta vuosina1993–2001, kWh/a.1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001Jääkaappi 565 546 509 503 482 460 438 416 393Pakastin 745 725 705 683 656 630 604 577 550Jääkaappipakastin*970 941 910 877 844 811 778 740 702Vuosittaiset kulutukset on laskettu seuraavalla kaavalla: Kunkin vuoden uusien laitteiden keskimääräinenkulutus lasketaan mukaan, esim. vuoden 1995 jääkaappien kulutus (0.86 x 565 + 0.07 x 291+ 0.07 x 258).*Jääkaappi-pakastimen kulutus 1,3-kertainen pakastimeen verrattuna.(Korhonen ym. 2002)LINKKI-tutkimuksen yhteydessä 2001 laskettiin Adaton Energia Oy:n markkinakatsaustenperusteella uusien kylmälaitteiden keskimääräinen sähkönkulutus. Laskelmissapainotettiin eri kokoisia laitteita niiden myynnin mukaan (Taulukko 2). (Korhonen& Sillanpää 2001). Motivassa on laskettu vastaavat kulutukset vuosille 2001–2004(Gynther ym. 2005).Taulukko 2. Uudet kylmäsäilytyslaitteet keskimäärin, kWh/vuosi. Lähde: Korhonen &Sillanpää 20011994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004Jääkaappi, pakastelokero 310 284 290 284 297 291 278 277 253 258 260Jääkaappi, ei pakastelokeroa 248 231 226 219 205 199 191 206 165 156 152Jääkaappi-pakastin 571 546 535 507 525 501 456 456 414 417 388Pakastin 462 456 426 366 367 373 368 361 343 314 3012.3 Kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutukseen vaikuttavat tekijät2.3.1 Laitetyyppi, tilavuus sekä tekniset ja rakenteellisetominaisuudetKylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutukseen vaikuttavat mm. laitetyyppi, tilavuus sekätekniset ja rakenteelliset ominaisuudet.Energiamerkinnällä on ollut selvästi vaikutusta kylmäsäilytyslaitteiden tuotekehitykseen.Niiden eristystä on lisätty, minkä vuoksi käyttötilavuudet ovat pienentyneet.Yksikompressoriset jääkaappi-pakastimet ovat lisääntyneet, kun on pyritty alentamaansähkönkulutusta. Pakastelokerolliset jääkaapit ovat poistuneet markkinoilta lähes kokonaan.Toisaalta tuotekehityksessä on kiinnitetty huomiota laitteiden käyttömukavuuteenja pakastimen automaattisulatus, joka lisää sähkönkulutusta, on yleistynyt.2.3.2 SijoitusMitä lämpimämmässä tilassa kylmälaite on, sitä tiheämmin kylmäkoneisto joutuu käymääntuottaakseen riittävästi kylmää. Ympäristön lämpötilan noustessa +25 asteesta+32 asteeseen kylmälaitteen sähkönkulutus lisääntyy 25–40 prosenttia. Sen sijoittaminenasunnon puolilämpimiin tiloihin vähentää sen sähkönkulutusta 40–50 prosenttia.Kylmään, alle nolla asteen lämpötilaan kylmäsäilytyslaitteita ei saa sijoittaa.1 Euroopan yhteisöjen komission direktiivit 92/75/ETY ja 94/2/EYTyötehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 8

Kylmäsäilytyslaitteen sijoittaminen lieden tai astianpesukoneen viereen lisää sensähkönkulutusta 10–20 prosenttia. Kalustepeitteiset laitteet kuluttavat enemmän sähköäkuin vapaasti sijoitettavat.Kylmäsäilytyslaite vaatii hyvin toimiakseen riittävästi ilmankiertotilaa ympärilleen.Laitteen yläpuolelle tarvitaan tilaa 5–10 senttimetriä ja taakse 1–2 senttimetriä, ellei ilmankiertosisälly laitteen ulkomittoihin. Jos yläkomero on kiinni laitteessa, on ilmanpäästävä kiertämään komeron takaa. Jos lauhdutinputkisto on sivuseinärakenteessa, laitteensivuille jätetään 1–2 senttimetriä tilaa. Säiliöpakastimen koneiston puoleiselle sivullejätetään tilaa 6–10 senttimetriä. Tarvittava ilmankiertotila tarkistetaan käyttöohjeesta.Ilmankierron puuttuminen voi yli kaksinkertaistaa kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutuksenja lyhentää laitteen käyttöikää.2.3.3 Käyttö ja hoitoKäyttötapa ja hoito vaikuttavat kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutukseen, toimintavarmuuteen,kestoikään ja käyttöturvallisuuteen. Käyttötilanteessa laitteen sähkönkulutusvoi nousta moninkertaiseksi.Jääkaapin sopiva keskilämpötila on +5 astetta ja pakastimen -18 astetta. On turhapitää laitetta kylmempänä. Jokainen aste kylmempään lisää sähkönkulutusta noin 5 prosenttia.Jääkaapin runsas käyttö ja ovien avaaminen lisäväät sähkönkulutusta uusilla laitteilla15–20 prosenttia ja vanhemmilla laitteilla jopa 50 prosenttia. Pakastuskytkentä lisäälaitteen sähkönkulutusta 30–55 prosenttia.Mittausten mukaan kylmälaitteiden kulutus nousee iän myötä 10–60 prosenttia uuteenlaitteeseen verrattuna, laitteesta riippuen (Suomen Sähkölaitosyhdistys ry 1992).Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 9

3 TOTEUTUS3.1 Mittauskohteet ja niiden hankintaSopivien mittauskohteiden saamisessa hyödynnettiin Työtehoseuran omaa henkilökuntaa(n. 200 henkilöä). Heille lähetettiin sähköpostitse tiedote tutkimuksesta ja mahdollisuudestaosallistua siihen (Liite 1). Osa mittauskohteista saatiin henkilökohtaisten kontaktienavulla henkilökunnan ystävä- ja tuttavapiiristä sekä sukulaisista.Mittauskohteiden hankinnassa oli tavoitteena saada omakotitaloissa, kerros- ja rivitaloasunnoissaasuvia erikokoisia kotitalouksia, joissa on erityyppisiä ja eri-ikäisiä kylmäsäilytyslaitteita.Käytännössä ainoa valintaperuste oli, että taloudessa oli energiamerkittykylmälaite.3.2 MittausvälineetSähkönkulutusmittauksissa käytettiin pistorasialiitäntäisiä Iskra- ja EKM 265 -sähkönkulutusmittareita (Kuva1). EKM 265-mittarin mittausalue on 1,5–2650 W ja sen tarkkuudeksiilmoitetaan 1 %. Digitaalinen EKM 265-mittari mittaa sähkönkulutuksen lisäksimittausajan (vuorokausina ja tunteina) sekä alimman ja korkeimman ottotehonmittauksen aikana. Mittarin käyttöohje on liitteenä 2. Iskra näyttää kulutuksen 0,01kWh:n tarkkuudella.Kuva 1. Sähkönkulutusmittarit. Vasemmalla Iskra ja oikealla EKM 265.Sähkönkulutuksen lisäksi osasta laitteita mitattiin niiden todellinen sisälämpötilalämpötilantallentimien avulla( Kuva 2). Espec Thermo Recorder Mini RT-21S:n mittausalueon -40…+80 astetta ja tarkkuus 0,5 astetta. Gemini Tinytalk TK-0014-lämpötilan tallentimien mittausalue on -40…+85 astetta ja tarkkuus 0,2 astetta (0…70astetta).Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 10

Kuva 2. Lämpötilan tallentimet, vasemmalla Gemini Tinytalk TK-0014 ja oikealla EspecThermo Recorder Mini RT-21S.3.3 Mittausten toteutusMittaukset toteutettiin loka–joulukuussa 2006. Mittaustalouksille jaettiin sähkönkulutusmittari,lomakkeen täyttöohjeet, taustatietolomake ja kylmäsäilytyslaitteen mittauslomakkeetsekä lämpötilantallennin. Mittauslomake sisälsi kysymyksiä kylmäsäilytyslaitteestaja sen sijoituksesta sekä mittauspöytäkirjan. Erityyppisille laitteille oli erilaisetlomakkeet. (Liitteet 2–6)Kotitaloudet täyttivät lomakkeet, asensivat mittarit paikoilleen ja lukivat mittarit.Iskra -sähkönkulutusmittareiden alkulukemat pyrittiin täyttämään valmiiksi lomakkeeseen.Lisäksi mittarilukemat tarkistettiin lomakkeesta, kun mittausjakso päättyi ja kotitalouspalautti lomakkeet ja mittarin. Mittausjakso oli 2–4 viikkoa. Mittaustuloksen perusteellalaskettiin ensin laitteen sähkönkulutus vuorokaudessa ja siitä edelleen vuosikulutus.Noin puolet talouksista mittasi kylmälaitteensa todellista sisälämpötilaa lämpötilantallentimenavulla. Sen tallentamisväli oli 20 minuuttia. Kotitalouksia ohjeistettiin sijoittamaanlämpötilatallennin jääkaapin keskihyllylle ja pakastimessa lämpimämpään paikkaan.Kaappipakastimessa se on yleensä ylähyllyllä etureunassa oven aukeamissuunnassatai alimmassa korissa ja säiliöpakastimessa yläkori. Jos kotitaloudessa oli jääkaappipakastin,he mittasivat jääkaapin ja pakastinosan lämpötilat noin viikon jaksolta. Samoinhe tekivät, jos he mittasivat kahden erillisen laitteen sähkönkulutusta. Mittausjaksollelaskettiin keskiarvolämpötila.Mitattua sähkönkulutusta verrattiin laitteen energiamerkinnän mukaiseen kulutukseen.Kotitaloudelle annettiin palaute kulutuksesta verrattuna energiamerkinnän mukaiseenkulutukseen. Osa talouksista sai palautteen siitä, onko laitteen lämpötilan säätö oikea.Lisäksi palautteessa arvioitiin, mistä mahdolliset poikkeamat energiamerkinnänmukaiseen kulutukseen johtuvat. Palkkioksi tutkimukseen osallistumisesta kotitaloudetsaivat energiansäästölampun ja Kodin energiaoppaan.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 11

4 TULOKSET ja TULOSTEN TARKASTELU4.1 MittaustaloudetTutkimukseen osallistui 40 kotitaloutta, joista noin puolet oli 3–4 henkilön talouksia.Pieniä 1–2 talouksia oli noin kolmasosa tutkimustalouksista ja loput olivat viiden henkilöntalouksia. (Kuva 3 ja Taulukko 3, Liite 7)13 %10 %34 %28 %1 henkilö2 henklöä3 henkilöä4 henkilöä5 henkilöä15 %Kuva 3. Talouden koko.Hieman yli puolet talouksista oli lapsiperheitä, joilla oli 1–3 lasta. Kymmenessäperheessä oli alle kouluikäisiä lapsia. Eläkeläistalouksia oli kolme. Arkipäivisin kotonaoli 1–5 henkilöä kymmenessä taloudessa.Suurin osa, yli kolme neljäsosaa kotitalouksista asui omakotitalossa. Vajaat 15 prosenttiakotitalouksista oli kerrostalossa asuvia ja loput vajaat 10 prosenttia asui pari- tairivitalossa (Kuva 4 ja Taulukko 4, Liite 7).15 %10 %kerrostalorivi/paritaloomakotitalo75 %Kuva 4. Asunnot talotyypeittäin.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 12

Asuntojen koko vaihteli 44 neliömetristä 330 neliömetriin. Niiden keskikoko oli143 neliötä. Lähes puolet asunnoista oli 100–149 neliötä. Yli puolet asunnoista oli sellaisia,joissa oli vähintään 5 huonetta ja keittiö. Mukana ei ollut yhtään yksiötä ja kaksiossaasuviakin talouksia oli vain muutama. (Kuva 5 ja Taulukot 5–6, Liite 7)0 %10 %13 %52 %1 huone + k/kk2 huonetta+ k/kk3 huonetta + k4 huonetta + k5 huonetta + k tai enemmän25 %Kuva 5. Asuntojen koko.4.2 Mitatut laitteetKotitaloudet mittasivat 1–3 kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutuksen. Yhteensä mitattiin63 laitteen sähkönkulutus. Kahden laitteen energiamerkin mukaista kulutusta ei saatuselville ja ne jouduttiin jättämään pois. Lähes 40 prosenttia laitteista oli pakastimia.Kaappipakastimia oli muutama enemmän kuin säiliöpakastimia. Lähes kolmasosa mitatuistalaitteista oli jääkaappeja tai jää-viileäkaappeja ja loput vajaat kolmasosa oli erilaisiayhdistelmiä, kuten jääkaappi-pakastimia, kylmiö-pakastimia ja kylmäkeskuksia.(Kuva 6 ja Taulukko 7, Liite7)Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 13

15 %5 %18 %23 %13 %jääkaappijää-viileäkaappijääkaappi-pakastinkylmiö-pakastinkaappipakastinsäiliöpakastinkylmäkeskus5 %21 %Kuva 6. Mitatut kylmäsäilytyslaitteet laitetyypeittäin.Kylmäsäilytyslaitteista kysyttiin sekä brutto- että netto- eli käyttötilavuutta. Osastalaitteista saatiin vain toinen tieto. Laitteiden bruttotilavuudet olivat 110–810 litraa janettotilavuudet 100–682 litraa. Bruttotilavuudelteltaan laitteiden keskikoko oli 339 litraaja käyttötilavuudelta 324 litraa. Vain muutaman laitteen käyttötilavuus oli alle 200litraa. Lopuista laitteista oli suunnilleen yhtä paljon 200–300 litran ja 300–400 litranlaitteita. (Taulukko 8, Liite 7)Suurin osa mitatuista laitteista oli melko uusia. Lähes 70 prosenttia oli alle viisivuotta vanhoja. Yli kymmenen vuoden ikäisiä laitteita oli vain yksi. Suurin osa, noin 70prosenttia, kuului energiatehokkuusluokkaan A tai A+. B-luokkaan kuului noin yksiviidesosa laitteista. Vain muutamia laitteita kuului energiatehokkuusluokkaan C tai D.(Kuva 7 ja Taulukot 9–10, Liite 7)7 % 2 %22 %69 %A B C DKuva 7. Mitatut laitteet energiatehokkuusluokittain.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 14

Keittiö oli suosituin sijoituspaikka. Muutamia laitteita oli sijoitettu muihin lämpimiinsisätiloihin, kuten vieras-, olo-, makuu- ja kodinhoitohuoneisiin. Muutamia kylmäsäilytyslaitteitaoli viileissä varasto- ja eteistiloissa tai autotalissa, joiden lämpötilatolivat 7–14 astetta. Sijoituspaikkojen lämpötilat vaihtelivat 7 asteesta 24 asteeseen.(Taulukot 11–12, Liite 7)Noin kaksi kolmasosaa laitteista oli sijoitettu kalusteisiin ja laitteen yläpuolella oliyläkaappi. Lähes kolmasosa oli sijoitettu vapaasti lattialle. Kuuden laitteen vieressä olijokin lämmönlähde, kuten toinen kylmälaite, astianpesukone ja liesi. Yksi jääkaappi olisijoitettu pakastimen päälle. (Taulukot 13–14, Liite 7)Noin 70 prosenttia laitteista oli täynnä tai lähes täynnä. Noin puolillaan oli neljäsosalaitteista. (Taulukko 15, Liite 7)4.3 MittaustuloksetMitattujen kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutus oli keskimäärin yhden prosentin energiamerkissäilmoitettua pienempi. Mitatut kulutukset vaihtelivat paljon. Vuosikulutukseksilaskettuna kulutukset olivat 63–956 kWh/a. Pienimmillään mitatut laitteet kuluttivat54–76 prosenttia energiamerkissä ilmoitettua vähemmän ja 53–59 prosenttia enemmän.Noin yhden viidesosan kulutus vastasi viiden prosentin tarkkuudella energiamerkissäilmoitettua. Energiamerkintämittauksissa sallitun 15 prosentin vaihtelun sisällä olipuolet laitteista. Noin yksi neljäsosa laitteista kulutti sähköä yli 15 prosenttia energiamerkissäilmoitettua vähemmän. Suunnilleen viidennes laitteista kulutti yli 15 prosenttiaenergiamerkissä ilmoitettua enemmän. (Kuva 8 ja Taulukko 16, Liite)23 %21 %yli 15 prosenttia vähemmän6-15 prosenttia vähemmän5 prosentin tarkkuudella sama11 %6-15 prosenttia enemmän25 %yli 15 prosenttia enemmän20 %Kuva 8. Kylmäsäilytyslaitteiden mitattu sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun.Jos aineistosta poistetaan kaikki ne laitteet, joiden mittaustulos poikkesi 50 prosenttiatai enemmän energiamerkissä ilmoitetusta, mitattujen laitteiden keskimääräinen kulutusoli kaksi prosenttia energiamerkissä ilmoitettua pienempi.Sijoituspaikan lämpötila oli merkittävin laitteiden sähkönkulutukseen vaikuttanuttekijä. Energiamerkkiin verrattuna vähiten kuluttavat laiteet oli sijoitettu puolilämpimiintiloihin. (Taulukko 21, Liite 7) Myös laitteen ikä selitti mitatun ja energiamerkissäilmoitetun sähkönkulutuksen eroa. Uusista alle viisi vuotta vanhoista laitteista yli puoletkulutti sähköä energiamerkissä ilmoitettua vähemmän. Vastaavasti vanhemmista (5–10Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 15

vuotta) laitteista 40 prosenttia kulutti sähköä energiamerkissä ilmoitettua enemmän.(Taulukko 20, Liite 7). Kylmäsäilytyslaitteen sijoittaminen lämmönlähteen viereen näkyimyös kulutusluvuissa (Taulukko 22, Liite 7) Muutamissa lapsiperheissä myös laitteenrunsas käyttö selitti energiamerkissä ilmoitettua suurempaa sähkönkulutusta.Laitteiden suositeltua alhaisemmat sisälämpötilat selittivät energiamerkissä ilmoitettuasuurempaa kulutusta. Jääkaapin mitatut sisälämpötilat olivat 1,2–7,4 astetta. Ylikolmasosa jääkaapeista oli liian kylmiä, alle +4 asteisia. Vain kaksi jääkaappia oli suositeltualämpimämpiä, yli + 6 asteisia. (Kuva 9 ja Taulukot 17 ja 24, Liite 7)13 %33 %alle 44-6 astettayli 6 astetta54 %Kuva 9. Jääkaappien mitatut sisälämpötilat.Vastaavasti pakastimien mitatut sisälämpötilat olivat -24,6…-19,4 astetta. Pakastimistalähes kaksi kolmasosaa oli liian kylmiä, alle -19 asteisia. Vain kaksi pakastinta olisuositeltua lämpimämpiä, yli -17 asteisia. (Kuva 10 ja Taulukot 18 ja 25, Liite 7)13 %25 %yli -17-17...-19alle -1962 %Kuva 10. Pakastimien mitatut sisälämpötilat.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 16

4.4 JohtopäätöksetKylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutukset vaihtelevat paljon, mutta tämän selvitystyönperusteella energiamerkissä ilmoitettu sähkönkulutus vastaa keskimäärin hyvin kylmäsäilytyslaitteidentodellista kulutusta kotitalouksissa talviaikaan. Talviaikaan huonelämpötilatovat yleensä alhaisemmat kuin testiolosuhteissa, mikä kompensoi laitteenkäytön aiheuttamaa sähkönkulutusta testitilanteeseen verrattuna. Useimmat pakastimetolivat vielä täynnä tai lähes täynnä, minkä vuoksi käytön vaikutus niiden kulutukseenon pieni. Kesäaikaan nostaa huonelämpötiloja ja sitä kautta kylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutusta.Lisäksi säilöminen pakastamalla ajoittuu lähinnä kesään ja syksyyn.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 17

KIRJALLISUUSEN 153. 1995. Methhods of measuring the energy consumption of electric mainsoperated household refrgerators, frozen food storage cabinets, food freezers andtheir combinations, together associated characteristica. 6 p.Gynther, L., Elväs, S. & Suomi, U. 2005. Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitäselittäviin tekijöihin. Motiva Oy.Korhonen, A. & Sillanpää, L. 2001. Energiatehokkuuden indikaattorit. Nykytilanne jakehittämistarpeet. LINKKI 2. Energiasäästön päätöksenteon ja käyttäytymisentutkimusohjelma. Julkaisu 26 / 2001. 113 s. HelsinkiKorhonen, A., Pihala, H., Ranne, A., Ahponen, V. & Sillanpää, L. 2002. Kotitalouksienja toimistotilojen laitesähkön käytön tehostaminen. Työtehoseuran julkaisuja 384.158 s. Helsinki.Marjomaa, T. 2003. Kotitalouskoneiden käyttö ja hoito. Työtehoseuran kotitaloustiedote588.Marjomaa, T. 2003. Kylmäsäilytyslaitteiden valinta. Työtehoseuran kotitaloustiedote584.Reisbacka, A. & Rytkönen, A. 1995 . Kotitalouskoneen kestoikään vaikuttavat tekijät.Työtehoseuran julkaisuja 341. 245 s. Helsinki.Suomen Sähkölaitosyhdistys ry. 1992. Asumisen sähkönkulutus –tutkimus. 68 s.Helsinki.Suomen Sähkölaitosyhdistys ry. 995. Kotitalouksien sähkönkulutustutkimus 1993. 79 s.Helsinki.Työtehoseuran raportteja ja oppaita 31 (2006) 18

Liite 1 (1/1)Liite 1.Sähköposti henkilökunnalleHei!Kotitalousosastolla on meneillään projekti, jossa mitataan energiamerkittyjenkylmäsäilytyslaitteiden sähkönkulutusta todellisissa käyttöolosuhteissa 2-3 viikonajan. Sähkönkulutuksen lisäksi osasta laitteita mitataan todellinen sisälämpötilalämpötilan tallentimen avulla. Lisäksi kotitaloudet täyttävät taustatieto- ja mittauslomakkeet,jotka sisältävät demografisten tietojen lisäksi kysymyksiä kylmäsäilytyslaitteestaja sen sijoituksesta. Mittaustulosta verrataan laitteen energiamerkinnänmukaiseen kulutukseen.Tarvitsemme vielä vapaaehtoisia kotitalouksia mittauskohteiksi! Jos sinullaon energiamerkitty kylmäsäilytyslaite (10 vuotta tai sitä uudempi), esim. jääkaappi,pakastin, jääkaappi-pakastin, ota yhteyttä! Mittauksen jälkeen saat palautteenkulutuksesta ja energiansäästölampun!Ystävällisin terveisin,Anne Korhonenkotitalousosasto, puh. 245

Liite 2 (1/1)Liite 2. TaustatietolomakeKOTITALOUDEN TAUSTATIEDOTNIMIKOTITALOUDEN KOKOhenkilöäAikuisten lukumäärä ja ikä18-25 -vuotiaita henkilöä26-45 -vuotiaita henkilöä46-65 - vuotiaita henkilöäyli 65-vuotiaitahenkilöäLasten lukumäärä ja ikäAlle 7-vuotiaitahenkilöä7-12 -vuotiaita henkilöä13-17 vuotiaita henkilöäAsunnossa arkipäivisin päiväaikaan kotona olevien henkilöiden lukumääräAikuisiaLapsiahenkilöähenkilöäASUNTOTalotyyppiKerrostaloRivi- tai paritaloOmakotitaloMuu, mikäAsunnon koko1 h + keittiö tai keittokomero2 h + keittiö tai keittokomero3 h + keittiö4 h + keittiö5 h + keittiö tai enemmänAsunnon pinta-ala (huoneistoala) m 2

Liite 3 (1/3)Liite 3.Lomakkeen täyttöohjeetMerkki ja malliKylmälaitteen merkki näkyy jo laitteen ulkopuolelta, esim. AEG, Electrolux, Miele, SiemensUpo, Whirlpool….Laitteen malli löytyy arvokilvestä (kts esimerkit arvokilvistä). Jääkaapin, jää-viileäkaapin,jääkaappi-pakastimen, kylmiön ja kylmiö-pakastimen arvokilpi löytyy yleensä laitteen sisältäjääkaappi- tai kylmiöosasta. Pakastimessa arvokilpi voi olla laitteen sisällä tai ulkopuolella,esim. alareunassa.Voit ottaa digikameralla kuvan arvokilvestä.Tilavuus (brutto / netto=käyttö)Myös tilavuustiedot löytyvät yleensä arvokilvestä. Tilavuustiedot voivat löytyä myös käyttöohjeesta.Gross vol./ volume =brutto eli kokonaistilavuusrefigerator tai fridge = jääkaappiNet vol. /volume = netto eli käyttötilavuusfreezer=pakastinPakastuskyky kg/vrkMyös pakastuskyky-tieto (kg/vrk) löytyy arvokilvestä. Se voi löytyä myös käyttöohjeesta.freezing cap./ capac./capacity=pakastuskykyLaitteen ikäJos et muista tarkkaa ikää, laita arvio.Energiamerkin tiedotEnergiamerkin tietoja voi löytyä arvokilvestä tai/ja käyttöohjeesta. Nämä tiedot eivät olevälttämättömiä, sillä ne voidaan jäljittää laitteen merkki- ja mallitietojen avulla.Tila, jossa laite sijaitseeArvio sijoituspaikan lämpötilasta riittää.Jos mahdollista, ota digikameralla kuva laitteen sijoituksesta. Kts. esimerkkikuvat erilaisistasijoitusvaihtoehdoista toisesta paperista.Laitteen täyttöasteArvioi miten täynnä laite on. Jos mahdollista, ota digikameralla kuva.

Liite 3 (2/3)MittausjaksoMittaa laitteen sähkönkulusta n. 2 viikkoa. Pyri laitteen normaalikäyttöön! Kirjaa ylös mahdolliseterityishuomiot mittausjaksolla, esim. pakastaminen.ESIMERKKEJÄ ARVOKILVISTÄEsimerkki jääkaappi-pakastimen arvokilvestä.merkki malli netto eli käyttötilavuus, jääkaappikäyttötilavuus, pakastinpakastuskykyEsimerkki jääkaapin arvokilvestämerkkimallibruttotilavuus, jääkaappinetto-/käyttötilavuus jääkaappi

Liite 3 (3/3)ERILAISIA SIJOITUSTAPOJAVapaasti lattialleKaappiin, laitteen yläpuolella kaappiKaappiin, yläpuolella ei yläkaappiaKalustepeitteinen eli kalusteisiin integroitu

Liite 4 (1/1)Liite 4. EKM 265 pistorasiamittarin käyttöohjeKYTKENTÄVAIHE:1. Kytke mittarin pistorasiaan. Mikäli mittari ei mahdu pistorasiaan tai pistorasia on vaikeassapaikassa, kytke pistorasiaan jatkojohto, jonka pistorasiaan kytket mittarin. Joka tapauksessamittarin on oltava sellaisessa paikassa, että näyttöä pystyy lukemaan ilman, ettämittaria irrottaa sähköverkosta.2. Mittari asetetaan alkutilaan seuraavasti: Kun mittari on kytketty ja sen näytölle on ilmestynytnumeroita, paina yhtä aikaa näppäimiä STA/STP ja MODE vähintään kahden sekunninajan. Näytöllä ei välttämättä tapahdu muutoksia tämän toimenpiteen johdosta.3. Kytke mitattavan laiteen liitäntäjohto mittarin pistorasiaan.4. Paina MODE-näppäintä, jolloin näytölle ilmestyy 0.000 kWh ja kello 0:00 min/sec.5. Paina STA/STP-näppäintä, jolloin mittaus käynnistyy. Kello käy tallennuksen aikana,jolloin sen kaksoispiste vilkkuu. Varmista, että näin on, STA/STP-näppäintä ei saa enääpainella. Jos käynnistys jostain syystä epäonnistui, irrota mittari pistorasiasta, mitattavalaite mittarista ja aloita uudelleen kohdasta 1. Kirjaa oheiseen pöytäkirjaan mittauksen aloitusajankohta(pvm ja kellonaika).IRROTUSVAIHE:1. Paina STA/STP-näppäintä, jolloin kello pysähtyy (kaksoispiste ei vilku). Ota mitattavanlaitteen johto irti mittarista, mutta älä irrota mittaria sähköverkosta äläkä sähköverkossakiinni olevaa mittaria syöttävää jatkojohtoa.2. Kirjaa oheiseen pöytäkirjaan mittauksen lopetusajankohta (pvm ja kellonaika).3. Kirjaa mittarista tiedot pöytäkirjaan seuraavasti:- kulutettu energia (esim. 14,79 kWh)4. Irrota mittari pistorasiasta ja mahdollinen jatkojohto pistorasiasta.

Liite 5 (1/2)Liite 5. Jääkaapin mittauslomakeJÄÄKAAPPIMERKKI JA MALLI *TILAVUUS, litraa* brutto / netto = käyttö/ ei tiedossaLAITTEEN IKÄ vuotta ei tiedossaENERGIAMERKIN TIEDOTENERGIANKULUTUS VUODESSA kWh /a ei tiedossaENERGIATEHOKKUUSLUOKKAei tiedossaTILA, JOSSA LAITE SIJAITSEEkeittiöSIJOITUSPAIKAN LÄMPÖTILA:muu, mikä? NOIN astettaLAITE ON SIJOITETTUvapaasti lattialle (ei kaapissa/komerossa)kaappiin, laitteen yläpuolella ei yläkaappia, hyllylevyä tms.kaappiin, laitteen yläpuolella yläkaappi, hyllylevy tms.kalustepeitteinen eli integroitu kalusteisiinONKO KYLMÄSÄILYTYSLAITTEEN VIERESSÄ LÄMMÖN LÄHDE?Esim. Liesi, uuni, astianpesukone, patteri.Kyllä, toisella puolen. Mikä?Kyllä, molemmilla puolilla. Mitkä?Kyllä, takana. Mikä?Kyllä, alapuolella. Mikä?Ei.* Katso arvokilvestä!

Liite 5 (2/2)LAITTEEN TÄYTTÖASTEtäynnä tai lähes täynnänoin puolillaanlähes tyhjäMITTAUSJAKSOPÄIVÄMÄÄRÄKELLONAIKAALOITUSLOPETUSMITTARILUKEMAALKULOPPUKULUTUSkWhMAHDOLLISET ERITYISHUOMIOT MITTAUSJAKSOLLA

Liite 6 (1/2)Liite 6. Jääkaappi-pakastimen mittauslomakeJÄÄKAAPPI-PAKASTINMERKKI JA MALLI *TILAVUUS, litraa*brutto / netto = käyttöJääkaappiosa / ei tiedossaPakastinosa / ei tiedossaPAKASTUSKYKY kg / vrk * ei tiedossaLAITTEEN IKÄ vuotta ei tiedossaENERGIAMERKIN TIEDOTENERGIANKULUTUS VUODESSA kWh/a ei tiedossaENERGIATEHOKKUUSLUOKKAei tiedossaTILA, JOSSA LAITE SIJAITSEEkeittiöSIJOITUSPAIKAN LÄMPÖTILA:muu, mikä? NOIN astettaLAITE ON SIJOITETTUvapaasti lattialle (ei kaapissa/komerossa)kaappiin, laitteen yläpuolella ei yläkaappia, hyllylevyä tms.kaappiin, laitteen yläpuolella yläkaappi, hyllylevy tms.kalustepeitteinen eli integroitu kalusteisiin* Katso arvokilvestä!ONKO KYLMÄSÄILYTYSLAITTEEN VIERESSÄ LÄMMÖN LÄHDE?Esim. Liesi, uuni, astianpesukone, patteri.Kyllä, toisella puolen. Mikä?Kyllä, molemmilla puolilla. Mitkä?Kyllä, takana. Mikä?Kyllä, alapuolella. Mikä?Ei.

Liite 6 (2/2)LAITTEEN TÄYTTÖASTEtäynnä tai lähes täynnänoin puolillaanlähes tyhjäjääkaappi pakastinMITTAUSJAKSOMITTARILUKEMAALOITUS LOPETUSPÄIVÄMÄÄRÄ _________ ALKUKELLONAIKA _________ LOPPUKULUTUSkWhMAHDOLLISET ERITYISHUOMIOT MITTAUSJAKSOLLA

Liite 7 (1/5)Liite 7. TulostaulukoitaTaulukko 3. Talouden koko.n %1 henkilö 4 10,02 henklöä 11 27,53 henkilöä 6 15,04 henkilöä 14 35,05 henkilöä 5 12,5Yhteensä 40 100,0Taulukko 4. Talotyyppi.n %kerrostalo 6 15,0rivi/paritalo 4 10,0omakotitalo 30 75,0muu 0 0,0Yhteensä 40 100,0Taulukko 5. Asunnon pinta-ala.n %alle 100 m 2 6 15,0100-149 m 2 18 45,0150-199 m 2 9 22,5>=200 m 2 7 17,5Yhteensä 40 100,0Taulukko 6. Asunnon koko.n %1 huone + k/kk 0 0,02 huonetta+ k/kk 4 10,03 huonetta + k 5 12,54 huonetta + k 10 25,05 huonetta + k tai enemmän 21 52,5Yhteensä 40 100,0Taulukko 7. Mitatut laitteet tyyppeittäin.n %jääkaappi 11 18,0jää-viileäkaappi 8 13,1kylmiö 0 0,0jääkaappi-pakastin 13 21,3kylmiö-pakastin 3 4,9kaappipakastin 14 23,0säiliöpakastin 9 14,8kylmäkeskus 3 4,9Yhteensä 61 100,0

Liite 7 (2/5)Taulukko 8. Laitteiden käyttötilavuudet.n %alle 200 5 9,1200-299 20 36,4300-399 23 41,8>=400 7 12,7Yhteensä 55 100,0Taulukko 9. Kylmälaitteiden ikä.ikä n %alle 5 vuotta 38 64,45-10 vuotta 20 33,9yli 10 vuotta 1 1,7Yhteensä 59 100,0Taulukko 10. Mitatut kylmälaitteet energiatehokkuusluokittain.n %A 42 70,0B 13 21,7C 4 6,7D 1 1,7Yhteensä 60 100,0Taulukko 11. Kylmälaitteen sijoituspaikka.n %keittiö 52 85,2makuu-/vieras-/olohuone 3 4,9autotalli 2 3,3varasto 2 3,3eteinen 2 3,3Yhteensä 61 100,0Taulukko 12. Sijoituspaikan lämpötila.n %alle 15 astetta 4 6,915-20 astetta 14 24,121-23 35 60,3>=24 5 8,6Yhteensä 58 100,0Taulukko 13. Laitteen sijoitustapa.n %vapaasti lattialle 18 29,5kaappiin, laitteen yläpuolella ei2 3,3kaappiakaappiin, laitteen yläpuolella yläkaappi41 67,2Yhteensä 61 100,0

Liite 7 (3/5)Taulukko 14. Kylmälaitteen sijoittaminen lämmönlähteen viereen.n %toisella puolella 9 15,8alapuolella 1 1,7ei 47 82,5Yhteensä 57 100,0Taulukko 15. Kylmälaitteen täyttöaste.n %täynnä tai lähes täynnä 43 71,7noin puolillaan 16 26,7lähes tyhjä 1 1,7Yhteensä 60 100,0Taulukko 16. Kylmälaitteen mitattu sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun.n %yli 15 vähemmän 13 21,36-15 prosenttia vähemmän 15 24,65 prosentin tarkkuudella sama 12 19,76-15 prosenttia enemmän 7 11,5yli 15 prosenttia enemmän 14 23,0Yhteensä 61 100,0Taulukko 17. Jääkaappien mitatut sisälämpötilat.n %alle 4 8 33,34-6 astetta 13 54,2yli 6 astetta 3 12,5Yhteensä 24 100,0Taulukko 18. Pakastimien mitatut sisälämpötilat.n %yli -17 astetta 3 12,5-17..-19 astetta 6 25,0alle -19 astetta 15 62,5Yhteensä 24 100,0Taulukko 19. Kylmälaitteen tyyppi ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun.yli 15 % vähemmän6-15 % vähemmän5 prosentin tarkkuudellasama6-15 prosenttiaenemmänyli 15 prosenttiaenemmänYhteensän % n % n % n % n % n %Jääkaapit, jääviileäkaapit1 5,3 6 31,6 6 31,6 5 26,3 1 5,3 19 100,0Jääkaappi-pakastimet,kylmiö-pakastimet,kylmäkeskukset 5 26,3 3 15,8 4 21,1 2 10,5 5 26,3 19 100,0Pakastimet 8 34,8 5 21,7 2 8,7 4 17,4 4 17,4 23 100,0Yhteensä 14 23,0 14 23,0 12 19,7 11 18,0 10 16,4 61 101,8

Liite 7 (4/5)Taulukko 20. Kylmälaitteen ikä ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun.yli 15 % vähemmän6-15 % vähemmän5 prosentin tarkkuudellasama6-15 prosenttiaenemmänyli 15 prosenttiaenemmänYhteensän % n % n % n % n % n %alle 5 vuotta 11 28,9 10 26,3 5 13,2 7 18,4 5 13,2 38 100,05-10 vuotta 3 15,0 4 20,0 5 25,0 3 15,0 5 25,0 20 100,0yli 10 vuotta 0 0,0 0 0,0 1 100,0 0 0,0 0 0,0 1 100,0Yhteensä 14 23,7 14 23,7 11 18,6 10 16,9 10 16,9 59 100,0Taulukko 21. Sijoituspaikan lämpötila ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun.yli 15 % vähemmän6-15 % vähemmän5 prosentin tarkkuudellasama6-15 prosenttiaenemmänyli 15 prosenttiaenemmänYhteensän % n % n % n % n % n %alle 15 astetta 4 100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 4 100,015-20 astetta 4 28,6 5 35,7 2 14,3 1 7,1 2 14,3 14 100,021-23 3 8,6 8 22,9 9 25,7 9 25,7 6 17,1 35 100,0>=24 0 0,0 1 20,0 1 20,0 1 20,0 2 40,0 5 100,0Yhteensä 11 19,0 14 24,1 12 20,7 11 19,0 10 17,2 58 100,0Taulukko 22. Kylmälaitteen sijoittaminen lämmönlähteen viereen ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissäilmoitettuun.yli 15 % vähemmän6-15 % vähemmän5 prosentin tarkkuudellasama6-15 prosenttiaenemmänyli 15 prosenttiaenemmänYhteensän % n % n % n % n % n %toisella puolella 0 0,0 0 0,0 2 22,2 3 33,3 4 44,4 8 100,0alapuolella 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 100,0 0 0,0 1 100,0ei 13 26,5 14 28,6 10 20,4 5 10,2 7 14,3 47 100,0Yhteensä 13 22,0 14 23,7 12 20,3 9 15,3 11 1986 59 100,0Taulukko 23. Kylmälaitteen sijoitustapa ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun.yli 15 % vähemmän6-15 % vähemmän5 prosentin tarkkuudellasama6-15 prosenttiaenemmänyli 15 prosenttiaenemmänYhteensän % n % n % n % n % n %vapaasti lattialle 6 33,3 3 16,7 3 16,7 5 27,8 1 5,6 18 100,0kaappiin, laitteenyläpuolella ei kaappia 0 0,0 1 50,0 0 0,0 0 0,0 1 50,0 2 100,0kaappiin, laitteenyläpuolella yläkaappi 8 19,5 13 31,7 6 14,6 3 7,3 11 26,8 41 100,0Yhteensä 14 23,0 17 27,9 9 14,8 8 13,1 13 21,3 61 100,0

Liite 7 (5/5)Taulukko 24. Jääkaapin lämpötila ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun.yli 15 % vähemmän6-15 % vähemmän5 prosentin tarkkuudellasama6-15 prosenttiaenemmänyli 15 prosenttiaenemmänYhteensän % n % n % n % n % n %alle 4 astetta 0 0,0 1 12,5 2 25,0 1 12,5 4 50,0 8 100,04-6 astetta 3 23,1 4 30,8 4 30,8 0 0,0 2 15,4 13 100,0yli 6 astetta 0 0,0 0 0,0 1 33,3 1 33,3 1 50,0 3 100,0Yhteensä 3 12,5 5 20,8 7 29,2 2 8,3 7 29,2 24 100,0Taulukko 25. Pakastimen lämpötila ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuun.yli 15 % vähemmän6-15 % vähemmän5 prosentin tarkkuudellasama6-15 prosenttiaenemmänyli 15 prosenttiaenemmänn % n % n % n % n % n %yli -17 astetta 1 33,3 0 0,0 1 33,3 0 0,0 1 33,3 3 100,0-17..-19 astetta 3 50,0 0 0,0 1 16,7 2 33,3 0 0,0 6 100,0alle -19 astetta 3 20,0 3 11,1 1 6,7 3 20,0 5 33,3 15 100,0Yhteensä 7 29,2 3 12,5 3 12,5 5 20,8 6 25,0 24 100,0Taulukko 26. Talouden koko ja sähkönkulutus verrattuna energiamerkissä ilmoitettuunYhteensäyli 15 % vähemmän6-15 % vähemmän5 prosentin tarkkuudellasama6-15 prosenttiaenemmänyli 15 prosenttiaenemmänYhteensän % n % n % n % n % n %1-2 henkilöä 2 10,5 6 31,6 5 26,3 2 10,5 4 21,1 19 100,03-4 henkilöä 10 30,3 10 30,3 2 6,1 5 18,2 6 19,4 33 100,05 henkilöä 2 22,2 1 11,1 2 22,2 1 11,1 3 33,3 9 100,0Yhteensä 14 23,0 17 27,9 9 14,8 8 13,1 13 22,4 61 100,0