1/2010 - Suomen Evankeliumikoulu

Numero 1/2010 Armo riittää – 11Jumalan luona ei puhutaanteeksi annetuista synneistäVarsin sattuvasti ovat eräät vanhat opettajatsanoneet: Jos Pyhä Henki olisi – Jumalansuurta laupeutta kuvatessaan – löytänytluonnosta jonkin suuremman etäisyydenkuin on auringon nousu- ja laskupaikkojenväli, niin hän epäilemättä hän olisi maininnutsen.Kun ihmisjärki ei voi ajatella mitääntoisistaan kauempana olevia paikkoja, niinon Pyhä Henki tällä tavoin tahtonut osoittaa,miten suuri on Jumalan hyvyys syntisiäkohtaan ja miten tavattoman kauas häntahtoo karkottaa ihmisten pahat teot.Pitkä on matka maasta taivaaseen, muttavielä pitempi auringon noususta senlaskuun. Kun nyt meidän syntimme ovatnoin kaukana meistä, niin mitä vahinkoane voivat enää meille aiheuttaa? Niin kuinauringon laskupaikalla ei tiedetä sanoasiitä, mitä sen nousupaikalla tapahtuu, niinei myös Jumalan luona puhuta mitään katuviensynneistä.Mitä voi minulle tehdä myrkyllinenkäärme, joka on minusta yhtä kaukanakuin itä lännestä? Tai miten voi minuunsattua tykistön tuli, kun tykit laukaistaanIntiassa? Mitä vahinkoa voi tehdä synti,jonka Jumala on siirtänyt niin kauas?Laupias Jumala sanoo selvin sanoin,että hän tahtoo unohtaa meidän syntimme.Se on ilmoitettu meille kolmen profeetansuun kautta siksi, ettei meillä olisi pienintäkäänsyytä epäillä sitä.Jesajan kautta Jumala sanoo: ”Minä,minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itsenitähden, enkä sinun syntejäsi muista”(Jes. 43: 25, KR 38). Jeremian kautta Herrasanoo: ”Minä annan anteeksi heidänrikkomuksensa enkä enää muista heidänsyntejänsä” (Jer. 31: 34, KR 38). Hesekieltaas sanoo, että kun jumalaton kääntyy,”niin totisesti hän saa elää; ei hänen olekuoltava. Hänen syntejänsä, jotka hän ontehnyt, ei ensinkään muisteta” (Hes. 33:15–16, KR 38).Tähän kuuluu myös ihana vertaus sumusta.”Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesiniin kuin pilven ja sinun syntisiniin kuin sumun” (Jes. 44: 22, KR 38).Oi, miten täynnä tuskaa ja kauhua onkaansynnin sumun piirittämä sydän! Mitense värisee muistellessaan rikostaan jaJumalan vanhurskasta vihaa! Mutta HerraJeesus Kristus, vanhurskauden aurinko,karkottaa sellaisen sumun, niin ettei tiedetä,mihin se joutui. Silloin saa iloisenakatsella kirkasta armon taivasta.”Niinä päivinä ja siihen aikaan” – nimittäinarmonaikana, kun katuvat syntisetovat tulleet uskossa Kristuksen luo – ”etsitäänIsraelin rikkomusta, eikä sitä enääole, ja Juudan syntiä, eikä sitä löydetä, silläminä annan anteeksi niille, jotka minäjäännökseksi jätän” (Jer. 50: 20, KR 38).Voisiko Jumala sanoa mitään lohdullisempaa?Vaikka saatana etsisikin katuviensyntejä, niin ei niitä löydy mistään. Sielunvihollinenvoi kirjoittaa pitkän luettelonarmahdettujen synneistä ja pahoista teoista,joita he heikkoudessaan ovat tehneetennen ja jälkeen parannuksen. Kun hänsitten aikoo syyttää heitä Jumalan edessäja tahtoo lukea ne kaikki mustasta kääröstään,niin onkin Jeesuksen veri hävittänytkirjoituksen pois ja syyttäjä löytää vaintyhjiä lehtiä.Christian Scriver (1629–1693)Ote kirjasta Sielun aarre