LOPPURAPORTTI - Seinäjoki

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–20112 JOHDANTOEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet osahankkeen (ks.http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/) toimintaalueenaoli Etelä-Pohjanmaan maakunta. Hanketta hallinnoi Seinäjoen kaupunki.Hankkeessa olivat mukana kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat (Alajärvi, Alavus, Evijärvi,Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka,Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri) sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Maakunnan väkiluku 31.12.2009 oli noin 194 000asukasta.Etelä-Pohjanmaalla osahankkeen käynnistyessä syksyllä 2009 oli maakunnan eriseutukunnissa saatu alkuun Sosiaalialan kehittämishankkeiden jatkumossa muunmuassa perhetyön kehittämistä perhekeskusvision hengessä. Maakunnan erillisissälastensuojelun hankkeissa oli pureuduttu sekä avo- että sijaishuollon kehityssisältöihin.Haasteena jo tuolloin oli mm. toimivien, pysyvien perhekeskustyyppisten ja moniammatillistentoimintojen luominen lasten, nuorten ja perheiden kehitysympäristöihin.Myös kehittämistyön tulosten juurruttaminen ja uusien ylisektoraalisten rakenteidenluominen oli aiemmista hankkeista huolimatta kesken, vaikka muun muassauudenlaisia yhteistyökäytäntöjä oli jo saatu alulle. Alueella tehdystä kehittämistyöstähuolimatta tarvittiin yhä muun muassa jalkautuvan rajapintatyöskentelyn kokemuksiamoniammatillisten ylisektorisesti toimivien rakenteiden luomiseksi.Varsinaisista lastensuojelun kehittämishankkeista Sijaishuolto Etelä-Pohjanmaalla(EPSI) -hanke päättyi lokakuussa 2008. Alueella jatkui elokuuhun 2009 saakka Lastensuojelunavohuollon ja perhetyön kehittämishanke, jossa perhetyön moninaisenkokonaisuuden kehittäminen nousi ajankohtaiseksi. Varhaiskasvatuksen hankkeitaEtelä-Pohjanmaalla ei juuri ole ollut. Suupohjan alueella (Kauhajoki, Isojoki, Karijokija Teuva) toimi erityisvarhaiskasvatuksen Helminauha -hanke syksyyn 2009 saakka.Hankkeessa kehitettiin muun muassa välineitä ja työtapoja varhaisen ja erityisen tuentarpeen tunnistamiseen ja kuvaamiseen. Päihde- ja mielenterveystyötä kehittävänPohjanmaa -hankkeen puitteissa puolestaan oli jo jonkin verran kehitetty oppilashuoltotoimintaaeri kouluasteilla ympäri maakuntaa. Erikoissairaanhoidossa las-5

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011tenpsykiatrian puolella kehittämiskohteina olivat olleet mm. riskilasten ja -perheidenlöytäminen, tuen, hoidon ja seurannan järjestäminen, pikkulapsipsykiatrisen osaamisenja hoidon parantaminen sekä lasten ja nuorten hoitoa ja kuntoutusta kehittäneethankkeet. Kehittämistyössä oli keskitytty myös esimerkiksi perheinterventiomenetelmienja varhaisen vuorovaikutuksen menetelmien levittämiseen.Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen tavoitteena olisekä KASTE -ohjelman että maakunnan kehittämistarpeiden ja -lähtökohtien pohjaltakehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita kohderyhmän omissa toimintaympäristöissäänlisäten osallisuutta ja mahdollistaen matalan kynnyksen toimintamuotoja.Tavoitteena on kehittää moniammatillista / ylisektoraalista yhteistyötävahvistamalla peruspalveluita erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Näkökulmina toiminnalleolivat ehkäisevä työote ja varhainen puuttuminen.Sekä haasteena että mahdollisuutena hankkeen kehittämistyön alkuvaiheessa näkyimaakuntaan muutoksia tuonut kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras) kuntaliitoksineenja uusine yhteistoiminta-alueineen. Kuntien työntekijät olivat toisaalta väsyneitämuutoksiin, mutta toisaalta muutosten ja oman työn kehittämisen myötä he sitoutuivatpääosin hyvin kehittämistyöhön ja ottivat se omakseen. KASTE -ohjelmantunnetuksi tekeminen, idean kirkastaminen ja selkeyttäminen veivät hankkeen aluksiaikaa hyvinkin paljon. KASTE -ohjelma oli laaja ja selkeytymätön kokonaisuus, minkävuoksi odotukset hankkeelle olivat aluksi hyvinkin suuret ja hahmottumattomat.6

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Hankkeen arviointiArvioinnin lähtökohtina olivat KASTE -ohjelman keskeiset tavoitteet. Hankkeen arvioinnintaso rakentui KASTE -ohjelman ja KASPERI -hankkeen kautta. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen arvioinnin tarkoituksenaoli ohjata kehittämistyötä hankesuunnitelman mukaisesti. Kun arviointia toteutettiinhankeaikana eri prosessien aikana ja rajakohdissa, projektin suuntaa ja toimenpiteitäon vielä mahdollista muuttaa tulosten saavuttamiseksi. Arvioinnista saatavattulokset voivat myös toimia tukena muutoksella, joka vie kokonaiskehittämisprosessiaeteenpäin. Arvioinnin avulla hanke osoittaa työn sisällöt ja merkityksetverkostoille, rahoittajalle sekä päätöksentekijöilleEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen arviointikysymyksetpohjautuvat hankkeen tavoitteisiin, arvioinnin tarkoitukseen sekä ohjelmateoriaanja visioon. Arviointikysymykset ovat linjassa KASPERI -hankkeen arviointikysymyksiin.Etelä-Pohjanmaan osahankeen keskeiset arviointikysymykset olivat:Miten hankkeelle asetetut tavoitteet on saavutettu?1) Millaisilla toimintatavoilla ja mahdollisilla uusilla malleilla perustason työtä onpystytty vahvistamaan? Millaiset työmenetelmät, toiminnot ja prosessit ovat edistäneet hankkeelleasetettujen tavoitteiden toteutumista? Miten monialaisuus on toteutunut?2) Miten osallisuutta on pystytty vahvistamaan?Millaisia osallisuutta tukevia käytäntöjä on muodostettu?3) Millaisia hyviä käytäntöjä hankkeessa on kehitetty? Millaisin prosessein hyviä käytäntöjä on tuotettu? Millaisia esteitä tai hankaluuksia käytännön kehittämisessä tai sen käyttöönotossa on ollut?8

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Hankkeen arviointi toteutettiin formatiivisena prosessiarviointina. Prosessiarvioinnillatarkoitetaan käytännössä hankkeen toimijoiden välitöntä ja jatkuvaa arviointia sekäsaadun arviointitiedon hyödyntämistä ”tässä ja nyt”. Kehittävän arvioinnin avulla olimahdollisuus todentaa kehittämisprosesseja, arvioida tavoitteiden suunnassa toimimistaja tarvittaessa tarkentaa kehittämisen kohdetta ja tapaa. Saatua arviointitietoakäytettiin sekä hankkeen suunnan tarkistamisen välineenä että hankkeen vaikuttavuudenmittaamiseen. (Ks. kuvio 1 Hankkeen arvioinnin aikataulutus).Kuvio 1 Hankkeen arvioinnin aikataulutusHankkeen yhtenä arviointikohteena oli asiakkaiden / palvelunkäyttäjien arviota heillehankkeen tuottamista muutoksista/hyödyistä palveluissa. Asiakkaiden osallisuutta jaasemaa arvioitiin mm. erilaisten kyselyiden avulla. Hankkeen alueellinen ohjausryhmä,asiantuntijatyöryhmät ja pilottikohtaiset työryhmät sekä pilotteihin osallistuvatja hankkeen keskeiset toimijat arvioivat hankkeen toimintaa. Arviointi tapahtui osallistavienmenetelmien mm. Kuvastin- ja Swot -menetelmän sekä arviointiakvaarionja vertaisarvioinnin avulla.9

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Hankkeen arviointiin liittyvää aineistoa hankittiin suunnitelmallisesti ja se prosessoitiinsystemaattisesti. Toiminnan dokumentoinnin tuotokset huomioitiin kolmannesvuosittainraportoinnissa.Arvioinnissa ja raportoinnissa käytetty aineisto pohjautui toiminnan raportointiin, jokaperustuu muistioihin ja raportteihin. Muu materiaali saatiin kuntakierroksilta, erilaistayhteistyötapaamista ja tilaisuuksien palautteina. Lisäksi materiaalia saatiin mm.osallistavien menetelmien (swot, arviointiakvaario) kautta hankkeen ohjausryhmältä,asiantuntijatyöryhmiltä ja pilottikohteiden työryhmiltä.Arviointiakvaario, joka toteutettiin syksyllä 2010, oli suunnattu hankkeen ohjausryhmälleja hankkeen henkilöstölle. Arviointiakvaario on toiminnallinen menetelmä,jonka tarkoituksena on tarkastella hankkeen toteutumista. Arviointiakvaario perustuuvuorovaikutteiseen ja avoimeen keskusteluun etukäteen laadittujen kysymystenpohjalta siitä. Arviointiakvaarion toteutti ulkopuolinen arvioija, TtM, laatukoordinaattori,MQ Anu Vähäniemi.Hankkeen henkilöstö muodosti yhteistyössä arvioijan kanssa etukäteen arviointikysymykset.Arviointiakvaarion tulosten perusteella saatiin informaatiota hankkeensenhetkisestä vaiheesta, tavoitteiden toteutumisesta ja toiminnan suuntaamisestahankkeen loppukaudella. Arviointiakvaariosta kirjattiin raportti, jonka työsti hankkeessaharjoittelijana toiminut sosiaalityön pääaineopiskelija Tanja Penninkangas.Arviointiakvaarion keskustelusta keskeisinä kohtina nousivat esille hanketyöskentely,yhteistyö kuntien kanssa, perustason työn vahvistaminen, monialaisen osaamisenkehittäminen, osallisuuden vahvistaminen, tiedottaminen, koulutus, ohjausryhmätyöskentely,projektitiimin työskentely ja hankkeen loppuajan tarkastelu.Arviointiakvaarioon osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että hanke on hyvin projektitiiminhallinnassa. Yhteistyötä tehtiin monella eri tapaa ja kehittäminen oli moninaista.Kuntien kanssa yhteistyötä tehtiin heidän omien kehittämispainopisteiden ja -tavoitteiden näkökulmista, jotka valikoituivat kuntakierrosten pohjalta; kuntien ja yhteistoiminta-alueenoman priorisoinnin pohjalta. Haasteena koettiin olevan kokonaisuudenhallinnassa pitäminen eri pilotteineen, sillä hankkeen laajuus, tavoitteet sekä10

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011työskentelykentän suuruus tekevät hankkeesta haastavan. Osallistujat toivoivatenemmän pysähtymistä ja miettimistä hankkeen puitteissa, esimerkiksi kehittämispäivänmerkeissä. Osallistujat totesivat, että perustason työskentelyä on vahvistettu,tuettu ja kehitetty. Hankkeen todettiin tuottavan paljon tietoa, mitä voi hyödyntää perustasontyöskentelyssä.Osallistujat näkivät, että hanketyöskentelyn aikana ammatillisuuden merkitystä onkorostettu ja objektiivisuuden säilyttämistä työskentelyssä. Asiakkaan osallisuudenlisääminen koettiin myös tärkeänä, minkä vuoksi case -työskentelyn merkitys korostui.Tiedonvälittämisessä nähtiin olevan yksi kehittämisen paikka. Tiedonvälitys todettiinhankalaksi osaksi senkin vuoksi, että hankkeen kanssa työskentelevät työntekijätovat vaihdellen paikalla. Hankkeella ei ole myöskään yhteistä verkkopohjaa internetissä,mihin voisi koota hankkeen tuottaman tiedon kokonaisuudessaan. Projektitiiminjäsenet toivoivat puolestaan saavansa enemmän tietoa myös ylätasoilta.Ohjausryhmätyöskentelyn osalta todettiin, että sen työskentelyä osittain vaikeuttiryhmän suuruus. Työskentelyn todettiin olevan lähinnä toteavaa ja konkreettistakantaa on vaikeaa saada esille. Ohjausryhmän jäsenet ovat huomioineet, että osaOHRY:n jäsenistä ovat sitoutuneita hanketyöskentelyyn, osa ei. Ohjausryhmääntuodut asiat ovat olleet hyvin valmisteltuja, joten OHRY pääsi heti konkreettiseentyöskentelyyn. Ohjausryhmältä odotettiin tavoitteiden rajaamista ja työnohjauksellistanäkökulmaa, konkreettista pysähtymistä ja näkökulmia siihen, mitä kehittämisnäkökulmiatulisi vielä huomioida: Lisäksi toivottiin apua juurruttamiseen. Projektitiimintyöskentelyn todettiin olevan toimivaa, luotettavaa ja siihen oltiin tyytyväisiä. Projektityöntekijöidenjaksamisesta oltiin huolissaan hankkeen laajuuden ja haastavuudenvuoksi. Projektitiimi kaipasi monialaisen tiimin näkökulmaa työskentelyyn ja kehittämistyönohjausta konsultointina.Lopuksi pohdittiin, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun hanketyöskentely päättyy? Ovatkohanketyöskentelyn juurruttamissuunnitelmat osana kuntien tulevaisuusvisioita?11

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Vertaisarviointi toteutettiin yhdessä Pirkanmaan intensiivimallin nuorten avohuoltoon-hankkeen https://pikassos.fi?content=kaste/pirk_intens kanssa syksyllä 2010.Vertaisarviointi mahdollisti oppimisen toisten toiminnasta ja antoi tilaisuuden kyseenalaistaajo olemassa olevaa omaa toimintaa. Vertaisarviointikysymykset muodostettiinniin, että ne ovat tiiviissä vuoropuhelussa suhteessa hankkeen laajempiinarviointikysymyksiin. Vertaisarviointikumppani teki vastausten perusteella hankkeestaswot -analyysin. Hankkeet tekevät ennen vertaisarviointia myös sisäisen swot -analyysin suhteessa vertaisarviointikysymyksiin, jota peilattiin ulkoiseen analyysiin.Arvioinnin jälkeen pidettiin yhteinen palautekeskustelu.Vertaisarviointi mahdollisti oppimisen toisten toiminnasta ja antoi tilaisuuden kyseenalaistaajo olemassa olevaa omaa toimintaa. Vertaisarviointi ”avasi silmiä” jaantoi mahdollisuuden suhteuttaa ja peilata omaa hanketyöskentelyä. Vertaisarviointitilaisuuksissanäkyi myös työnohjauksellinen anti; keskustelu oli avointa ja esilletuotiin sekä huolta ja väsymystä mutta toisaalta onnistumisen kokemuksia omastahankkeesta. Kokemusten jakaminen oli erityisen tärkeää. Vertaisarviointiprosessi olihyvä ja onnistunut, mutta se vaati aikaa ja paneutumista. Vertaisarviointiin olisi tullutvarata enemmän aikaan, niin että prosessin olisi voinut toteuttaa toisen kerran hankekaudenaikana.Arviointikysymyksiin vastataan tässä raportissa erityisesti mm. tavoitekokonaisuuksienraportoinnin yhteydessä. Erillistä arviointiraporttia ei ole tehty.12

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–20114 HANKKEEN ORGANISOITUMINENEtelä-Pohjanmaan osahankkeessa oli mukana maakunnan kaikki 19 kuntaa ja sairaanhoitopiiri.Hankkeen laajuus vaikutti siihen, että työn organisointiin ja alueelliseentasapainoon kiinnitettiin erityistä huomiota.KASTE -OHJELMA Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma 2008-2011KASPERI Väli-Suomen lapset, nuoret ja perheiden palveluiden kehittämishanke (Ohjausryhmä ja rypäsryhmät)ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET -KEHITTÄMISHANKE 2009–2011Alueellinen ohjausryhmä1) VERKKOPOHJAINEN PERHEKESKUS2) JALKAUTUVAT PALVELUT 3) PERHETYÖAsiantuntijatyöryhmäAsiantuntijatyöryhmäAsiantuntijatyöryhmäTeemakohtaiset alatyöryhmätVarhainen puuttuminenEnnaltaehkäisyLasten, nuorten jalapsiperheiden osallisuusKehittämistyö kohderyhmänomassa toimintaympäristössäPilottikohtaiset työryhmätJalkautuvien palvelujen pilottikohteet-Pajuluoman neuvola-Pajuluoman päiväkoti (kehittäjäryhmä)-Lintuviidan, Rastipuiston jaToukolanpuiston alakoulut sekäToivorannan yhtenäiskoulu- Jalkautuvien palveluiden pilotti / KuusiokunnatPerhetyön pilottikohteet jakehittäjämentor -toiminta-JIK-Järvi-Pohjanmaa-Kaksineuvoinen-SuupohjaAlueelliset perhetyön ryhmätAlueelliset LS sos.työntekijöiden ryhmätJärjestötEtelä-Pohjanmaan kunnat (19)sivistys-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-aikapalvelutSeurakunnatEtelä-PohjanmaansairaanhoitopiiriOppilaitokset, SONet BOTNIAErityisestä peruspalveluihinKuvio 2 Hankkeen organisoituminenHankkeen alkuvaiheessa syksyn 2009 ja alkukevään 2010 aikana kaikkiin kuntiin /yhteistoiminta-alueille tehtiin kuntakierrokset. Kuntakierrosten tarkoituksena oli käydäkeskustelua alueitten tarpeista suhteessa hankesuunnitelmaan ja saada selvillekuntien nykytilaa ja huomioida alueellinen tasapaino kehittämistyössä. Kuntakierroksetkoettiin tärkeäksi sitouttajaksi hankkeen kehittämistyöhön. Kuntakierroksilta nousikultakin alueelta seuraavia toiveita ja tarpeita hankkeelle, joita kussakin kunnassa/ yhteistoiminta-alueella lähdettiin keskustelemaan ja priorisoimaan tarkemmin.13

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kauhava 28.10.2009- Jalkautuvan toimintamallin kehittäminen alueelle / Vertaiskoulupilotti- Perhetyön sisällön kehittäminen ja hyvien käytäntöjen kotouttaminen / Pilottikohdekokeiluja kehittäjämentor -toiminta- Varhaiskasvatuksen / päivähoidon avoimien toimintamallien kehittäminen- Uuden lastensuojelulain selkeyttäminen hankkeen aikana (koulutustarve)Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, Alajärvi 10.11.2009- Perhetyön mentorointi ja pilottikohdekokeilu- Nuorisopsykiatrian osaaminen paikallistasolle- Vanhempainkoulu tai perhekoulu -kokeilutSuupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Kauhajoki 12.11.2009- Tukea perhetyöhön ja lastensuojeluun sekä muuhun ennaltaehkäisevääntyöhön- Tiedonkulun parantaminen sektorien välillä- Perhetyön prosessimallin mentorointi ja levittäminen maakunnassa- Yhteistyö Selevä Paletin kanssaSeinäjoki, 27.11.2009- Verkkopohjainen perhekeskus ja perhetyö ennaltaehkäisevänä työnä- Peruspalvelujen vahvistaminen- Konsultatiivinen työmalliKuusiokunnat ja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, 1.12.2009- Ehkäisevän työotteen kehittäminen- Konsultatiivinen työmalli- Peruspalvelujen vahvistaminenLapua, 6.11.2009- Erityislasten kohtaaminen nivelvaiheessa- Lasten oppilashuollon kehittäminen- Maahanmuuttotyö- Matalan kynnyksen toimintamuodot (nuorisotyö)- Perhetyön menetelmien kehittäminenJIK / Jalasjärvi, 7.12.2009- Perhetyö painopisteeksi / Perhetyön pilotointi ja kehittäjämentor -toimintaJIK / Kurikka, 16.12.2009- Perhekeskusverkoston kehittäminen ja yhdenmukaistaminen JIK-alueella /Perhetyön pilotointi ja kehittäjämentor -toiminta- Nuorten matalan kynnyksen toimintavaihtoehtojen selkeyttäminen- Erikoissairaanhoidon konsultaatiomallin luominen- Kuntaliitoksen mukanaan tuomat muutoshaasteet ja niihin vastaaminenJIK / Ilmajoki, 19.2.2010- Perhetyö painopisteeksi / Perhetyön pilotointi ja kehittäjämentor -toimintaKuntakierrosten perusteella yhteistyössä kuntien / yhteistoiminta-alueiden keskeistentoimijoiden kanssa suunniteltiin tarkemmin kehittämistyön tavoitteita. Yhteistoi-14

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Taulukko 2 Hankebudjetti vuosille 2009–2011Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 YhteensäHenkilöstökulut 138 069 232 722 240 619 611410Palvelujen ostot (toimisto-, 6 000 4 000 4 000 14 000pankki- ja asiantuntijakulut)Painatukset ja ilmoitukset 1 000 1 000 1 000 3 000Majoitus ja ravitsemus 2 000 3 000 3 000 8 000Matkustus- ja kuljetuspalvelut 2 000 5 000 5 000 12 000Koulutus ja kulttuuripalvelut 1 000 2 000 2 000 5 000Muut palvelujen ostot 1 000 1 000 1 000 3 000Aineet, tavarat ja tarvikkeet 6 000 4 000 4 000 14 000Vuokrat 8 000 12 000 12 000 32 000Kokonaiskulut (€) 165 069 264 722 272 619 702 410Yhteiset kulut (KASPERI) 14 431 22 278 17 381 54 090Hankkeen toimintaa ja tuloksia on seurattu hankkeen aikana koko hankkeen ohjausryhmässä,asiantuntijatyöryhmissä ja eri työryhmissä. Hankkeesta on tehty 8 maksatushakemusta:ajalta 1.8.–30.11.2009, 1.12–31.12.2009, 1.1.–31.4.2010. 1.5–30.9.2010, 1.10–31.12.2010, 1.1–30.4.2011 ja 1.5–31.8.2011, 1.9–31.10.2011.Maksatusten yhteydessä tehtiin raportointi kultakin ajanjaksolta. Loppuraportti sisältäätulokset koko hankeajalta 17.8.2009–31.10.2011.Hankkeen toteutuneet kustannukset 31.8.2011 mennessä olivat yhteensä578 747,53€. Hankkeen lopulliset toteutuneet kustannukset 31.10.2011 tilanteenmukaan ovat arviolta noin 640 000€. Hankkeen valtionavustuspäätöksessä olevistahyväksytyistä kustannuksista jää käyttämättä arviolta noin 60 000€. Tämä johtuu siitä,että hanke käynnistyi suunniteltua myöhemmin ja siitä, että hankkeen henkilöstömääräsuhteessa toimintoihin oli pieni, jonka vuoksi kaikkia suunniteltuja toimintojaei pystytty toteuttamaan. Hankkeille toi haasteen myös erilliset rahoituslähteet vuosille2008–2009 ja 2010–2011. Hankkeet saivat keväällä 2010 tiedon, että käytettävissäerillisten rahoituslähteiden vuoksi ei olekaan kaikkia valtionavustuspäätöksessähyväksyttyjä kustannuksia. Tämän vuoksi hanke joutui karsimaan suunniteltujatoimintoja syksyllä 2010. Lopulta kuitenkaan erillisillä rahoituslähteillä ei ollut oleellistavaikutusta kokonaiskustannuksiin.16

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–20114.1.3 Asiantuntijapalvelut (ostopalvelut)Palvelujen ostot (31.8.2011 mennessä) olivat yhteensä 158 940,97€, josta toimisto-,pankki- ja asiantuntijapalveluita oli yhteensä 90 868,16€. Alla on eritelty hankkeelleostopalveluna hankitut asiantuntijapalvelut.Perhetyön pilotit / kehittäjämentor -toimintaEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishankkeen hankesuunnitelmassaoli kirjattu perhetyön kehittämistyön toteutuminen pilottitoiminnassa mm.palkattavalla projektihenkilöstöllä tai irrottamalla työntekijä omasta työstään ns. kehittäjämentoriksi.Kehittämishankkeessa kehittäjämentor -toiminta miellettiin toiminnaksi,jossa kehittäjämentor päädyttiin palkkaamaan pilottijakson ajaksi paikalliseksikehittäjätyöntekijäksi. Kehittäjämentoreiden rekrytointi toteutettiin jokaiselle perhetyönpilottialueelle alueen haluamalla tavalla. Ainoastaan JIK -alueella rekrytointi toteutettiinsisäisellä hakumenettelyllä, muut kehittäjämentorit / kehittäjäperhetyöntekijäkutsuttiin työhön.Ensimmäinen pilotti käynnistyi Kaksineuvoisen alueella kehittäjämentorin, psykoterapeuttija erityistason perheterapeutti Marianne Takalan aloittaessa työnsä toukokuussa2010 osa-aikaisena työntekijänä. Elokuun 2010 alussa pilotit käynnistyivätJIKky:sä ja Järvi-Pohjanmaalla. JIK -alueella kehittäjämentorina aloitti terveydenhoitajaAnu Leinonen ja Järvi-Pohjanmaalla sosionomi AMK Leena Ojanperä. Suupohjanpilotti käynnistyi 8.9.2010 ja kehittäjäperhetyöntekijänä aloitti sosionomi AMKLeena Huhtamäki. Henkilöstö oli työsuhteessa joulukuun loppuun 2010 saakka.Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke kustansi pilotointijaksonajalta kehittäjämentorien / kehittäjätyöntekijän palkkakustannukset. Kunkinkuntayhtymän kanssa tehtiin erilliset sopimukset. Organisaatiot, joissa pilotointi olikäynnissä, huolehtivat kehittäjämentorin / kehittäjätyöntekijän käytössä olevista työtiloistaja tarvittavista työvälineistä (tietokone, puhelin jne.) ja niihin liittyvistä kustannuksista.Niin ikään lähiesimiehenä toimivat ko. organisaatioiden edustajat. Pilottitoimintaankohdistuvista matkakustannuksista Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret jalapsiperheet -kehittämishanke kustansi osan.Perhetyön pilottikohteiden (JIK, Järvi-Pohjanmaa, Kaksineuvoinen ja Suupohja)tavoitteet, työmenetelmät ja taustatilanteet olivat keskenään hyvin erilaisia ja kehit-20

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011tämistyön ohjauksen tarpeet jokaisella erityisiä. Yhteisissä tapaamisissa tavoitteenaoli tukea ja laajentaa näkökulmaa, hakea työmenetelmiä sekä ryhmän jäsentenettä ohjaajan laajojen kokemusten ja taustakoulutusten avulla sekä käsitellä kulloinkinajankohtaisia teemoja ja siten varmistaa pilottien eteneminen parhaalla mahdollisellatavalla. Kehittämistyön ohjausta ohjasi psykoterapeutti, työnohjaaja RiittaMalkamäki, Sano Oy:stä, jonka kanssa tehtiin erillinen sopimus. Kehittämistyön ohjaustaoli yhteensä viisi kertaa.Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke järjesti perhetyönpiloteille kehittäjämentor -tilaisuuksia. Tilaisuuksia oli yhteensä neljä:14.4.2010 Lapua, 1.9.2010 Alajärvi, 29.10.2010 Ilmajoki ja 13.12.2010 Kauhava.Hanke kustansi tilaisuuksista aiheutuneet tilavuokrat ja tarjoilukulut. Kehittäjämentor-tilaisuudessa 14.4.2010 asiantuntijoina kehittäjämentor -toiminnasta Keski-Suomessa olivat kertomassa Kasvatustieteen tohtori, varhaiskasvatuksen kehittäjäPaula Korkalainen Jyväskylästä ja päivähoidonjohtaja Päivi Salonen Multialta. Hankekustansi asiantuntijoiden matkakulut ja luentopalkkiot.TutustumismatkatHanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylään 11.6.2010. Tutustumismatkan fokuksenaoli ennaltaehkäisevä perhetyö ja sen kehittämisprosessi. Hanke kustansimatkan ja tarjoilut.Hanke järjesti tutustumismatkan Etelä-Pohjanmaan varhaiskasvatuksen esimiehilleHämeenlinnaan 15.2.2011. Matkan tarkoituksena oli tutustua Hämeenlinnanvarhaiskasvatuspalveluiden johtamiseen. Teemoina olivat varhaiskasvatuksen strategiatyöosana liikelaitosselvitystä ja pedagoginen johtaminen ja tuotekehitys Hämeenlinnanpalvelutuotannossa, kelton palvelujen tuotteistaminen sekä kasvatuskumppanuusprosessina ja tuotteena. Hanke kustansi matkat ja tarjoilut.Hanke järjesti ohjausryhmälle ja tiimille tutustumismatkan 5-6.5.2011 Kajaaniin jaOuluun. Tutustumismatkan tarkoituksena oli tutustua TUKEVA I ja II hankkeeseensekä alueellisiin rakenteisiin mm. perhepalveluiden osalta. Hanke kustansi matkat jatarjoilut.21

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Jalkautuvan työn pilotti ”Merkkari” / KuusiokunnatEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen alueellinenohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan 25.3.2010 jalkautuvan työskentelymallin kokeilustapilottiluonteisesti Kuusiokuntien alueella. Tarve jalkautuvan työskentelymallinkehittämiseen nousi alueen kuntakierroksella ja jalkautuvan työn kehittämisensuunnittelupalaverissa. Erillisellä sopimuksella Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret jalapsiperheet -kehittämishanke osti Kuusiokuntien terveyskuntayhtymältä jalkautuvantyön pilottiin kuuluvan työntekijän palveluja ajalle 1.9.2010–28.2.2011. Työntekijäksijalkautuvan työn pilottiin valittiin psykiatrinen sairaanhoitaja, kuntoutuksen ohjaaja(AMK) Tiina Leppinen. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke maksoi pilottikohteessa määräaikaisena työskentelevän työntekijänpalkkakustannukset ja matkakulut osittain.Kersanet / uudet nettisivut ja esitteetVerkkopohjaista perhekeskusta www.kersanet.fi -portaalia on kehitetty alle 7 -vuotiaiden lasten vanhemmille vuodesta 2004 lähtien eri hankkeissa Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke kehittija laajensi portaalia sekä sisällöllisesti alle 12 -vuotiaiden lasten vanhemmille ettäalueellisesti koko Etelä-Pohjanmaata kattavaksi portaaliksi. Kehittämistyössä uusittiinportaalin graafinen ilme ja logo. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet-kehittämishanke (KASTE) kilpailutti Verkkopohjaisen perhekeskuksenwww.kersanet.fi -portaalin graafisen ilmeen uusimisen, joka sisälsi kuvien, värimaailmanja typografia määrittelyn sekä portaalin uuden logon suunnittelun. Lisäksikilpailutettiin portaalin julkaisuun liittyvän esittelymateriaalin (tarrapohja, korttipohjaja erikokoiset julistepohjat sähköisesti ja painettuna) suunnittelusta ja toteutuksesta.Verkkopohjaisen perhekeskuksen www.kersanet.fi -portaalin graafisen ilmeen uusiminenja portaalin julkaisuun liittyvän oheismateriaalin suunnittelu hankittiin tarjousvertailunperusteella R-studiolta, jonka kanssa tehtiin sopimus. Hankinnasta tehtiinviranhaltijapäätös 21.3.2011.Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke (KASTE) kilpailuttiVerkkopohjaisen perhekeskuksen www.kersanet.fi -portaalin julkaisuun liittyvänmateriaalin painatuksen, joka sisälsi tarrat, kortit ja julisteet. Esittelymateriaalinpainatus hankittiin tarjousvertailun perusteella I-Print Oy:ltä, jonka kanssa tehtiinerillinen sopimus. Hankinnasta on tehty viranhaltijapäätös 13.6.2011.23

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011ArviointiakvaarioEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen alueellinenohjausryhmä päätti hankkia hankkeen arvioinnin tueksi arviointiakvaario menetelmällätoteutettavan arvioinnin. Arviointiakvaarion tarkoituksena oli etukäteen valmisteltujenkysymysten avulla tarkastella hankkeessa tapahtunutta kehittämistyötä jahankkeen loppuajan kehittämistyötä. Tilaisuuden toteutus perustui arvioitavan projektinkäsittelyyn, muiden osallistujien ja vetäjien vuorovaikutteiseen konsultointiin jaavoimeen keskusteluun. Arvioinnin toteutti Osastonhoitaja, TtM, laatukoordinaattori,MQ Anu Vähäniemi, jonka kanssa tehtiin erillinen sopimus.eBARO päivitystyöBARO (Basis Raads Onderzoek/ Basic Council Examination) on hollantilaisen lastenpsykiatrianprofessorin Theo Doreleijersin ja hänen monialaisen työryhmänsäHollannissa sosiaalityöntekijöille kehittämä puolistrukturoitu haastattelumenetelmä.Menetelmä on otettu yleiseen sosiaaliviranomaiskäyttöön Hollannissa 1999 ja onkäytössä myös Sveitsissä. Menetelmä on validifioitu rikoksia tehneiden 12–18 -vuotiaiden nuorten haastatteluilla 90 -luvun lopulla. AROfi -haastatteluun tarvittavaaineisto on käännätetty hollannista suomeksi syksyllä 2001 ja menetelmästä on laadittumyös sähköinen eBAROfi dokumentoinnin ja työprosessin helpottamiseksi.Menetelmä on pilotoitu 15–17 -vuotiaiden nuorten haastatteluilla Helsinginsosiaalipäivystyksen nuorisoyksikössä 2002 perus-BARO:lla ja 2005 mini-BARO:lla.Menetelmä on pilotoitu edelleen 12–14 -vuotiaiden lastensuojelutarpeen arviointeinaBARO -hankkeessa, jolloin on tehty myös käsikirja menetelmän käytön tueksi. Menetelmänjuurruttaminen lastensuojelun ja koulun sosiaalityöhön pilotoitiin 2007 HelsingissäItäisen perhekeskuksen alueella. Etelä-Pohjanmaan alueella on tämän jälkeenjärjestetty 2 pv + 1 pv käyttöönottokoulutuksia. BAROfi -koulutuksen on käynytEtelä-Pohjanmaan kuntien osalta noin 90 osallistujaa (mm. sosiaalityöntekijät, koulukuraattorit,perhetyöntekijät), jotka käyttävät menetelmää ja eBARO -sovellutustaeBARO sisältää tällä hetkellä sekä perus -BARON että mini -BARON, joista mini -BARO on viety teknisesti pidemmälle. Päivityksen tarkoituksena on tuoda perus -BARO teknisesti samalle tasolle mini -BARON kanssa ja näin helpottaa menetelmänkäyttäjille sen käyttöä. Samalla myös perus- ja mini -BARON yhteiskäyttö ja joustavastiniiden välillä vaihtaminen helpottuvat olennaisesti. Tekninen eBARO alusta onkoulutuksen käyneiden käytettävissä. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiper-25

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011heet -kehittämishanke osti eBARO -sovelluksen kehittäjä Juho Kaivosojalta eBAROfi-päivityksen. Hankinnasta tehty erillinen sopimus.Lapuan päiväkotipilotin päätöstilaisuusLapuan pilottipäiväkotien henkilökunnalle järjestettiin päätöstilaisuus, jossa kannustettiinja tuettiin työntekijöitä jatkamaan pilotoinnissa aloitettua työn kehittämistä.Konsultointi ostettiin Oy Akat consulting / Arja Sigfridsiltä, jonka kanssa tehtiin erillinensopimus.Henkilöstön osaamisen vahvistaminen / koulutuksetBAROfi -koulutusI BAROfi -koulutus järjestettiin Seinäjoella yhteistyössä Pohjanmaa-hankkeen / Välittäjä2009–2011 kanssa. Koulutus koostui kaksipäiväisestä koulutuksesta (18.–19.3.2010) ja yhdestä vertaispäivästä (9.11.2010). Kouluttajina toimivat Dr, lastenpsykiatriTheo Doreleijers Amsterdamin yliopistosta, lastenpsykiatri LTT Matti KaivosojaKeski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sekä erityissosiaalityöntekijä YTL LeoHeikkilä Helsingistä. eBARO menetelmään osallistujat perehdytti opiskelija JuhoKaivosoja. Osallistujat valmistautuivat koulutukseen tekemällä ennakkotehtävän.Kaiken kaikkiaan koulutukseen osallistujia oli yhteensä 43, joista 32 osallistui myösvertaispäivään. Kaikki, jotka ovat käyneet 3 päiväsen BAROfi -koulutusjakson, saavattodistuksen ja oikeuden menetelmän käyttöön. BAROfi -koulutuksia koordinoiprojektikoordinaattori. Luento välitettiin Väli-Suomen KASPERI -hankkeen kehittämispäiville13.3.2010. II BAROfi -koulutus järjestettiin yhteistyössä Pohjanmaanperhekaste - Familjekaste i Österbotten -hankkeen, Hämeenlinnan Monialaisesti yhdessälapsen parhaaksi -hankkeen ja Riihimäen RIINA -hankkeen kanssa. Koulutuspidettiin 25–26.8 ja 28.10.2011. Ensimmäisissä koulutuspäivissä kouluttajina olivatMatti Kaivosoja, Leo Heikkilä ja Juho Kaivosoja. Toisena koulutuspäivänä oli mukanamyös Theo Doleleijers. Koulutukseen osallistui yhteensä 30 kouluttautujaa, joista13 oli Etelä-Pohjanmaan alueelta. Hanke kustansi yhteistyössä muiden hankkeidenkanssa BAROfi -koulutusten kouluttajien palkkiot, matka- ja yöpymiskulut sekä tilajatarjoilukulut. BAROfi -koulutuksista tehtiin erilliset sopimukset kouluttajien kanssa.26

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Friends -koulutusFriends on lasten ja nuorten mielen hyvinvointia tukeva sekä ahdistusta ja masennustaennaltaehkäisevä ohjelma. Se on suunniteltu käytettäväksi ala- ja yläkouluissasekä terveydenhuollon piirissä.Pohjanmaa-hankkeen / Välittäjä 2009–2011 Friends -koulutus järjestettiin23.9.2010. Koulutus suunnattiin Etelä-Pohjanmaan alueen ala- ja yläkoulujen johto-,opetus- ja oppilashuoltohenkilöstölle (rehtorit, opettajat, kouluterveydenhoitajat, -psykologit ja -kuraattorit), jotka olivat halukkaita ottamaan käyttöön Friends -ohjelman koulussaan. Koulutukseen kutsuttiin myös koulujen yhteistyökumppanit(esim. seurakunta, nuorisotoimi ja lastensuojelu), jotka halusivat sitoutua koulunkanssa yhteistyöhön. Ohjaajien työparitoiminnasta on saatu aiemmin hyviä kokemuksia,jonka vuoksi koulutukseen toivottiin osallistumista myös työparina tai ryhmänä.Koulutuksessa aamupäivä oli kaikille yhteinen, iltapäivällä jakauduttiin kahteenryhmään. Toisessa ryhmässä käytiin läpi lasten ohjelman toteutusta ja toisessanuorten ohjelman toteutusta. Ryhmillä oli käytettävissä ryhmänvetäjän opas -kirjat.Kouluttajina toimivat Friends -ohjelman suunnittelija ja kouluttaja Nina Aartokallio,Aseman Lapset ry.stä ja kehittämissuunnittelija, Friends -kouluttaja Marianne TakalaPohjanmaa -hankkeesta. Koulutukseen osallistui 32 henkilöä.NEPSY -koulutusNepsytieto -kurssit oli kohdistettu Nepsy -lasten vanhemmille ja läheisille sekä heidänkanssaan työskenteleville. Nepsytieto -kurssit käsittelevät lasten ja -nuortentunnistamista ja kuntoutusta.NEPSY -koulutukseen (28.9 ja 7.10.2010 Seinäjoki) osallistui kuntien ja liikelaitoskuntayhtyminen,perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, sivistystoimen, Eskoon sosiaalipalvelujenkuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin työntekijöitä. Lisäksi koulutukseenosallistui useampi vanhempi. 28.9.2010 osallistujamäärä oli 286 ja 7.10.2010oli 300 osallistujaa. Kouluttajina toimivat KASPERI -hankekokonaisuuden TampereenNEPSY (Neptunus) -osahankkeen projektityöntekijät Aleksis Konttinen ja AriKorvenkallas sekä graafinen suunnittelija Elina Lehto. Hanke kustansi kouluttajienmatkat ja osallistujille kahvit sekä hoiti tilakustannukset.Kasvatuskumppanuus kouluttaja -koulutusKasvatuskumppanuuskouluttajakoulutusta järjestettiin Seinäjoella 16–17.9.2010 ja22.11.2010 sekä Vaasassa 27–29.10. Kasvatuskumppanuuden kouluttaja -koulutus27

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011järjestettiin yhteistyössä Pohjanmaan Perhekasteen, Selevä Paletti ja Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen yhteistyönä. Koulutuksestatehtiin sopimus kouluttajien kanssa. Koulutukseen osallistui Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnista yhteensä 18 toimijaa. Koulutukseen osallistujatsyvensivät kasvatuskumppanuuden kouluttajakoulutuksessa omaa oppimisprosessiakasvatuskumppanuudesta. Koulutukseen osallistujat saivat pätevyydentoimia kasvatuskumppanuuden peruskurssien kouluttajina, joita suositellaan toteutettavaksityöparityöskentelynä. Osallistujat velvoitettiin järjestämään alueilla kasvatuskumppanuus-koulutuksia kuntien / yhteistoiminta-alueiden toimijoille.Varhaiskasvatuksen kehittämisiltapäiväVarhaiskasvatuksen kehittämispäivä, pohjalaismaakuntien varhaiskasvatustoimijoidenlaajennettu työkokous toteutui 2.11.2010 Seinäjoella. Kehittämispäivään osallistuinoin 100 toimijaa pohjalaismaakuntien alueelta.HUPU -koulutusHuolen puheeksiottaminen -koulutusta järjestettiin seuraavasti: alakoulut / Lintuviita,Rastipuisto ja Toukolanpuisto 2.11. ja 16.11.2010 ja Toivolanrannan yhtenäiskoulu14.9. ja 10.11.2010. HUPU -koulutuksen kouluttajana toimi koulukuraattori, sosiaalialanopettaja Pia-Christine Sainio, jonka kanssa tehtiin sopimus. Koulutuksen yhteydessäoli myös ”Ajoissa asialla: Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja itsetuhoisuudenehkäiseminen", jonka kouluttajana toimi kehittämissuunnittelija, perheterapeuttiMarianne Takala, Pohjanmaa-hankkeesta (vastuualueenaan itsemurhat ja itsensävahingoittamiseen liittyvä ehkäisevän työn kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla). Koulutuksiinosallistui yhteensä noin 70 osallistujaa. Osallistujat olivat hankkeen pilottikoulujentyöntekijöitä tai koulujen lähiverkostoissa toimivia henkilöitä.Kasvatuskumppanuus peruskoulutuksen ensimmäiset koulutukset toteutuivatkevään 2011 aikana. Kouluttajina olivat projektityöntekijä Mirka Nisula ja varhaiskasvatuksenaluejohtaja Eija Ikola Seinäjoen kaupungilta. Koulutuksessa mukanaolleille tarjottiin (14 osallistujaa perustyöntekijöitä ja varhaiskasvatuksen aluejohtajiaSeinäjoelta, Lapualta ja Alavudelta) keväällä 2011 kasvatuskumppanuuden menetelmäohjausta.Vetäjänä työpajassa toimi Eija Ikola ja työpaja toteutui kerran kuukaudessaSeinäjoella Pajuluoman päiväkodilla.28

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Pajuluoman pilottipäiväkodin henkilökunnalle järjestettiin kaksipäiväinen Lapsensilmin -koulutus. Kouluttajina toimivat LTO, KTM Lillemor Gammelgård ja PsMMinna Björkman. Koulutuksen teemana oli: lapsen silmin – turvallinen ja viihtyisäpäiväkoti.Päiväkotipilotin vanhempainryhmä toi kehittäjäryhmälle käsiteltäväksi tarpeen lähentääpäiväkodin ja erityispalveluiden (esimerkiksi puheterapian) toimintaa. Kehittäjäryhmätarttui haasteeseen ja hanke tarjoaa yhteistyössä Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuksenkanssa Mahdollisuuksia lapsen kielenkehityksen tukemiseen -koulutuksen 27.9.2011. Koulutuksen tavoitteena on tuoda yhteen maakunnan varhaiskasvatuksenperustyöntekijöitä sekä erityispalveluiden työntekijöitä yhteisenasian, lapsen kielenkehityksen äärelle. Kouluttajana toimii puheterapeutti HanneleMerikoski Avainsäätiöstä.Vastaamo -palveluseteleiden käyttöönottokoulutus 1.2 2011. Kouluttajina olivatVäestöliitosta järjestöpäällikkö Kari Lankinen ja psykologi Lotta Heiskanen. Osallistujiatähän koulutukseen oli yhteensä 19 Etelä-Pohjanmaan äitiys- ja lastenneuvoloiden,perheneuvoloiden, oppilashuollon ja perhetyön henkilöstöä.Perhetyöntekijöiden työpajasarja:Kehittämishankkeen projektityöntekijä teki keväällä - kesällä 2010 tilannekartoituksenEtelä-Pohjanmaan kuntien ja liikelaitoskuntayhtyminen perhetyöntekijöille. Yhtenäkartoituksen kohteena oli perhetyöntekijöiden osaaminen ja toiveet koulutuksista.Kyselyssä nousi esille erityisesti vuorovaikutukseen, perheiden moninaisiin pulmiinkuten mielenterveyteen, päihteisiin, perheen kriiseihin sekä dokumentointiin liittyväkoulutustoiveet. Kevään 2011 aikana perhetyöntekijöiden osaamisen vahvistamisenjohti kolmen teeman etenemiseen vuorovaikutteisissa työpajoissa. Kaikenkaikkiaan näihin koulutuksiin osallistui yli 50 perhetyöntekijää maakunnasta.1) Perhetyöntekijöiden oma jaksaminen, jossa näkökulmana oli löytää oman itsetuntemuksenkautta merkitys hyvinvointiin ja miten itse voi ylläpitää työhyvinvointiaan.Lisäksi työpajassa annettiin vinkkejä, miten tunnistaa itsessäänmahdollinen työuupuminen sekä keinoja ja vinkkejä omaan jaksamiseen.Kouluttajana oli Selevä Paletti -hankkeen kehittäjätyöntekijä Merja Hakola.Työpajat olivat perhetyöntekijöiden alueellisten tapaamisten yhteydessä Kurikassa,Ähtärissä ja Kauhavalla kevään 2011 aikana.29

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–20112) Perhetyön asiakassuhteet, jossa näkökulmana olivat asiakastilanteet silloin,kun kaikki toimii tai mikään ei toimi. Tavoitteena oli vahvistaa perhetyöntekijöidentiedollisia ja taidollisia valmiuksia silloin, kun perheillä on erilaisiapsyykkisiä haasteita tai perheen lapset oireilevat haasteellisesti. Työpajassaannettiin työkaluja ja menetelmiä luottamuksen rakentamiseen perheenkanssa, verkostona toimimiseen erilaisten ratkaisukeskeisten työtapojenkautta. Kouluttajana oli psykoterapeutti, perheterapeutti (VET), TLP -kouluttaja Veli-Matti Saarinen. Työpajojen eri teemoja käsiteltiin kevään 2011aikana yhteensä neljässä eri työpajassa.3) Perhetyön dokumentaatio, jossa tavoitteena oli vahvistaa perhetyöntekijöidentiedollisia ja taidollisia valmiuksia perhetyön päivittäis- ja viranomaisdokumentoinnissa.Työpajassa tutustuttiin mm. perhetyön dokumentoinnin tarkoitukseenja tavoitteisiin, kirjaamisen vaatimuksiin ja vaaranpaikkoihin sekäannettiin ideoita työn tavoitteiden mukaiseen kirjaamiseen sekä yhteenvedonja lausunnon tekemiseen. Kouluttajana toimi YTL, lapsi- ja nuorisosiaalityönerikoissosiaalityöntekijä Pia Lahtinen Merikratos lastensuojelu Oy:stä. Työpajojaoli kaksi.POP perhekouluEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen toimeksiannostatoteutettiin ”Perhekoulu POP® -koulutus” sekä vierailukäynti Helsinkiin ADHD-keskukseen seuraamaan perhekoulu POP:ia käytännössä yhden perhekoulupäivänajan. Koulutuksen tarkoitus on tuoda osaamista ja keinoja perustason lähityöntekijälle,puuttua ja auttaa perhettä haastavasti käyttäytyvän lapsen kasvussa ja kasvatuksessamahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret jalapsiperheet -kehittämishankkeen ohjausryhmä teki päätöksensä koulutuksen järjestämisestä24.2.2011. Koulutus tarkoitettiin ylivilkkaiden lasten vanhemmille, jotkaovat tuen ja ohjauksen tarpeessa. Perhekoulun tarkoituksena on mm. lisätä myönteistävuorovaikutusta aikuisen ja lapsen välillä, kehittää toimivampia ohjausmenetelmiäarkeen vanhempien koulutuksellisessa ja vertaistuellisessa ryhmässä ja lisätämyönteisen käyttäytymisen huomioimista. Koulutukseen oli mahdollista osallistuaEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen toimintaalueenkuntien työntekijät. Perheohjaajaksi voi kouluttautua sosiaali-, terveys- tai30

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011kasvatusalan ammattihenkilö, joka tekee työtä lapsiperheiden kanssa. Koulutus järjestettiinSeinäjoella 21–23.9.2011 (2½ päivää) ja yksi päivä Helsingissä.Koulutuksen sisältö• Haastavan käyttäytymisen taustamekanismeja• Perhekoulu POP® -menetelmän läpikäyminen (käsikirja, luennot, oheismateriaali)• Perhekoulun ohjelmaan liittyvien kotitehtävien idean/taustan avaaminen• Käyttäjäkokemuksia Perhekoulun ohjaajilta ja kouluttajilta sekä vanhemmilta• Perhekoulun vanhempainryhmän ja lastenryhmän rakenteet & sisältö (käytännönharjoituksia vanhempien ja lastenryhmän pitämiseksi)Koulutuksen vetäjinä toimivat sosiaalityöntekijä Carolina Martin ja yksikönjohtaja,psykologi Silve Serenius-Sirve, ADHD -keskuksesta, jonka kanssa tehtiin sopimuskoulutuksesta.KASTE -seminaaritHankkeen aloitusseminaari pidettiin 18.1.2010. Seminaariin osallistui yhteensä 235osallistujaa, jotka koostuivat kuntien lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevistätyöntekijöistä ja johtavista viranhaltijoista sekä poliittisista päätöksentekijöistäja muista asiasta kiinnostuneista toimijoista. Hankkeen päätösseminaari järjestettiin12.9.2011. Seminaarin yhteydessä järjestettiin opinnäytetyö- /koulutustori,jossa hankkeeseen opinnäytetöitä tehneet / tekevät opiskelijat esittelivät töitään. Lisäksihankkeen kanssa yhteistyötä tehneet alueen oppilaitokset esittelivät koulutustarjontaansa.Seminaariin osallistui noin 170 kuntien sosiaali-, terveys, -sivistystoimen työntekijää sekä seurakuntien, oppilaitosten ja järjestöjen edustajaa.4.1.4 TyöryhmätHankkeen alueellinen ohjausryhmä (OHRY)Alueellisen ohjausryhmän tehtävänä oli tukea, ohjata ja seurata hankkeen toimintaatavoitteiden saavuttamista ja budjetin toteutumista. Ohjausryhmään kuului Etelä-Pohjanmaan seutukuntien (opetus- ja koulutuspalvelut, perhe-, sosiaali- ja terveyspalvelut),erikoissairaanhoidon ja järjestöjen edustajia.Hankkeen alueellinen ohjausryhmä koottiin etukäteen mietityille mahdollisille jäsenillelähetetyllä nimeämispyynnöllä. Nimeämispyynnössä ehdotettiin ohjausryhmän jäsentäsekä varajäsentä organisaatiosta ja pyydettiin organisaatioita vahvistamaan31

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011hankkeen ehdottaman henkilön sitoutumisen ohjausryhmätyöskentelyyn. Hankkeensuunnitteluvaiheessa toimineen asiantuntijaryhmän pohjalta täydennettiin alueellisenohjausryhmän kokoonpanoa. Ohjausryhmän kokoonpanossa huomioitiin alueellinentasapuolisuus ja monialaisuus.Ohjausryhmän tehtävänä oli:- toimia hankkeen toteuttajan tukena- toimia hankkeen valmistelu- ja toimineenpanoelimenä- ohjata hanketta niin, että se toteuttaa hankepäätöstä- kehittää ja arvioida hanketta- huolehtia, että maakunta pääsee mukaan toimintaan ja saa rahoilleen vastineen- seurata hankkeen tavoitteiden saavuttamista sekä budjetin toteuttamista- tarvittaessa muuttaa hankkeen toimenpiteitä, jotta tulokset saavutettaisiin- antaa asiantuntemustaan hankkeelle ja tiedottaa siitä sekä saavutetuista tuloksistaomille sidosryhmilleen- käsitellä ja hyväksyä hankesuunnitelman, toteutus- ja viestintäsuunnitelman jaarviointisuunnitelman- käsitellä väliraportit ja mahdolliset hankesuunnitelmamuutokset- hyväksyä hankkeen loppuraportin ennen rahoittajalle toimittamistaAlueellisen ohjausryhmän kokoonpanoJäsenAla-Toppari-Peltola Eija, sosiaalipalv.johtaja /KaksineuvoinenAnttila-Varpula Elina, kehittämispäällikkö /MLLAro Piia, perusturvajohtaja /LapuaHautamäki Eija, johtava sosiaalityöntekijä /JalasjärviJaskari Jari, perusopetusjohtaja /SeinäjokiKoski-Säntti Kirsi, varhaiskasvatusjohtaja /KauhajokiLaakso Juhani, apulaisylilääkäri /Seinäjoen terveyskeskusLampinen Pirjo, lastenpsykiatrian ylilääkäri /EPSHPLuomala Juha, projektinjohtaja /PikassosMikkola Liisa, hoitotyönjohtaja /SeinäjokiMäkinen Tuulikki, sosiaalityönjohtaja /Järvi-PohjanmaaNurmi Maria-Liisa, perusturvajohtaja /AlavusPorola Lea, kehittämispäällikkö /SeinäjokiRahkonen Pekka, sosiaalipalvelupäällikkö /SuupohjaRinne Päivi, koulutusohjelmapäällikkö /SeAMKSaarijärvi Anne, kehittämissuunnittelija /SONet BOTNIASaukko Päivi, sosiaalityön päällikkö /SeinäjokiTakamaa Reijo, hiippakuntasihteeri /Lapuan hiippakuntaTuomela-Jaskari Sirpa, Etelä-Pohjanmaan KASTE -hankeVarajäsenJärvi Terhi, ls.johtava sosiaalityöntekijä /KaksineuvoinenKangaskesti Riitta /Suomen Punainen ristiPuro Tarja, sivistystoimenjohtaja /LappajärviLuoto Tytti, sosiaalijohtaja /IlmajokiTakala Antti, sivistystoimenjohtaja /TöysäTiitu Tuija, perhepäivähoidon aluejohtaja (SeinäjokiPuumala Kati, perheneuvolapsykologi /Järvi-PohjanmaaPalomäki Seppo, lasten ja nuorisopsyk.toimintayks.johtaja/EPSHPKannas-Honkaniemi Ulriika, projektisuunnittelija /PikassosLepistö Elise, hoitotyönjohtaja /JIKLassila Arja, vs. peruspalvelujohtaja /Järvi-PohjanmaaLahtinen Helena, perusturvajohtaja /KuortaneJokiranta Harri, apulaiskaupunginjohtaja /SeinäjokiUusi-Hakala Paula, johtava sosiaalityöntekijä /SuupohjaToikko Timo, yliopettaja /SeAMKRautajoki Arto, kehitysjohtaja /SONet BOTNIAViitala Mauri, johtava hoitaja /Kuusiokuntien terveyskuntayhtymäKallio Esko, kirkkoherra /Soinin seurakunta32

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Työskentelytapa ja kokousaikataulut:Hankkeen kokousajat suunniteltiin suhteessa mm. maksatusaikatauluun ja taloudenseurantaan. Kokouksia pidettiin vuonna 2009 yksi (3.11.2009), vuonna 2010 viisi(15.1.2010, 25.3.2010, 10.6.2010, 30.8.2010, sähköpostikokous 3-7.9.2010 ja18.11.2010). Vuonna 2011 kokouksia oli kolme (24.2.2011, 19.5.2011 ja 22.9.2011).Kokouksista on laadittu muistiot.Ohjausryhmä nimesi projektikoordinaattorin tueksi projektiryhmän, joka toimi ohjausryhmässähyväksytyn toimintasuunnitelman käytännön toteuttamistyössä ja suunniteltaessatulevaa toimintaa. Projektiryhmään nimettiin hankkeen ohjausryhmänpuheenjohtaja Päivi Saukko, ohjausryhmän jäsen, hankkeen hallinnoivan tahonedustaja Lea Porola ja projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari. Projektiryhmäkokoontui ennen ohjausryhmän kokouksia ja mm. valmisteli kokoukseen tulevia asioita.AsiantuntijatyöryhmätVerkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmäHankkeen verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmään kuului 17 Etelä-Pohjanmaan maakunnan eri seudun toimijaa kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien sosiaali-terveys- ja sivistystoimesta, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä, koulutusorganisaatioita(SeAMK; Etelä-Pohjanmaan Opisto), järjestöedustus (Pohjanmaanliikunta ja urheilu) ja ICT-osaamista Etelä-Pohjanmaan liitosta, EPSHP:ltä sekäJärvinet Oy.stä sekä hankkeesta projektityöntekijä että koordinaattori eli yhteensä19 henkilöä. Työryhmän puheenjohtajana toimi projektikoordinaattori. Hankkeenprojektityöntekijän vastuulla oli kokouksen esityslistan valmistelu yhdessä työryhmänpuheenjohtajan kanssa, kutsun lähettäminen kaksi viikkoa ennen kokousta sekäkokouksen muistion (ja liitteiden) kokoaminen ja lähettäminen työryhmän jäsenille.Verkkopohjainen asiantuntijatyöryhmä kokoontui hankekautena 9 kertaa.Asiantuntijatyöryhmän jäsenetEtula Paula, kouluterveydenhoitaja / Järvi-Pohjanmaan kunnat (Alajärvi)Hautamäki Pekka, nuorisotoimenjohtaja / Seinäjoen kaupunkiHeino Pirjo, suunnittelupäällikkö / KaksineuvoinenKansanaho Minna, koulutuspäällikkö / Etelä-Pohjanmaan OpistoLamminen Tuula, ICT-Operaattori / Järvinet33

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Niemi Ulla, kuntoutusohjaaja / Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymäNiiranen Päivi, asiantuntijajäsen / IKÄ-KASTENurmi Maria-Liisa, perusturvajohtaja / Kuusiokunnat (Alavus)Rinta-Möykky Kirsi, sosiaalityöntekijä / Suupohja (Kauhajoki)Romppainen Auli, projektityöntekijä / KASTE Etelä-PohjanmaaSipilä Maritta, nuorisotoimenjohtaja / LapuaSirén Aino-Maija, aluejohtaja / PLUToikko Timo, yliopettaja / Seinäjoen AMKTuomela-Jaskari Sirpa, projektikoordinaattori / KASTE Etelä-PohjanmaaVesiluoma Sari, tietohallintojohtaja / EPSHPVuorela Antti, päivähoidon aluejohtaja / SeinäjokiVälimaa Hilkka, osastonhoitaja / Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskusYli-Krekola Pirkko, sosiaalityöntekijä / Perhekeskus (Kurikka)Åkerberg Esa-Matti, projektipäällikkö / Etelä-Pohjanmaan liittoVerkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä oli vahvasti mukana käytännönkehittämistyössä. Kokouksissa keskityttiin verkossa olevan perhekeskuksenmäärittelytyöhön, sisällön sitomisen maakuntaan, osallisuuden huomioimiseen kehittämistyössä,teknisten ratkaisujen pohtimiseen, Väestöliiton kanssa tehtävään yhteistyöhön(mm. Vastaamo -palveluun, TEKES yhteistyöhön), Kersanetin visuaalisenilmeen uusimiseen, prosessin eteenpäin saattamiseen sekä perhekeskuksenjatkokehittämisen muihin raameihin.Jalkautuvan monialaisen työn asiantuntijatyöryhmäJalkautuvien palveluiden asiantuntijatyöryhmään kuuluu yhteensä noin 30 Etelä-Pohjanmaan maakunnan eri seudun liikelaitoskuntayhtymien sosiaali-, terveys- jasivistystoimen toimijoita sekä poliisin, nuorisoasema Steissin, Seinäjoen kaupunginnuorisolautakunnan, Seinäjoen järjestötalon ja PILARI:n edustustajia. Hankkeestaasiantuntijatyöryhmässä oli mukana kaksi projektityöntekijää ja -koordinaattori.Asiantuntijatyöryhmän jäsenetAnne Sironen, toimialavastaava (tukihenkilötoiminta), Seinäjoen järjestötaloCarita Ylipelkonen, ylikonstaapeli, Etelä-Pohjanmaan poliisilaitosEija Ikola, päivähoidon aluejohtaja, SeinäjokiHeli Ahomaa, koulukuraattori, ÄhtäriJari Jaskari, perusopetusjohtaja, SeinäjokiJohanna Perä, sairaanhoitaja, SteissiJuhani Laakso, apulaisylilääkäri, SeinäjokiJutta Paavola, sosiaalityön päällikkö, Alavus (Kuusiokunnat)Kirsi Pesonen, varhaiskasvatuspäällikkö, Järvi-PohjanmaaKirsi Rytkönen, päivähoidon johtaja, LapuaLiisa Mikkola, hoitotyön johtaja, SeinäjokiLiisa Roponen, päivähoidon koordinoiva erityisopettaja, SeinäjokiMarianna Luopajärvi-Heinonen, projektikoordinaattori, PILARI, Seinäjoki34

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Marianne Mäki-Jouppi, terveydenhoitaja, SeinäjokiMikael Luotola, nuorisolautakunnan puheenjohtaja, SeinäjokiMinna Viljanmaa, päivähoidon johtaja, JalasjärviPauliina Kailajärvi, koululääkäri, Kuusiokunnat, Alavuden kaupunkiPekka Hautamäki, nuorisotyön johtaja, SeinäjokiPäivi Lapiolahti, projektikoordinaattori, SuupohjaRaija Saariaho, vs. varhaiskasvatusjohtaja, Kaksineuvoinen, KauhavaSanna Puotinen, koulukuraattori, Järvi-PohjanmaaSari Hintsa, projektityöntekijäSari Pöytälaakso, projektityöntekijäSeppo Palomäki, lapsi- ja nuorisopsykiatrian toimintayksikön johtaja, SeinäjokiSirpa Tuomela-Jaskari, projektikoordinaattoriTarja Similä, perheneuvolan sosiaalityöntekijä, KaksineuvoinenTiina Hauta, koulukuraattori, KauhavaTiina Leppinen, kehittäjätyöntekijä, KuusiokunnatTiina Ylä-Jarkko, nuorisotyöntekijä, Seinäjoen seurakuntaHankkeen projektikoordinaattorin ja -työntekijöiden vastuulla oli kokouksen esityslistanvalmistelu yhdessä työryhmän puheenjohtajan kanssa (hankkeen koordinaattori),kutsun lähettäminen kaksi viikkoa ennen kokousta sekä kokouksen muistion (jaliitteiden) kokoaminen ja lähettäminen työryhmän jäsenille. Kyseinen asiantuntijatyöryhmäkokoontui hankekauden aikana kuusi kertaa. Asiantuntijatyöryhmän kokouksissakeskityttiin erityisesti jalkautuvan työn pilotteihin, niistä nousseisiin kokemuksiinja maakunnan alueella oleviin hyviin käytäntöihin ja niiden jakamiseen.Asiantuntijatyöryhmässä toivottiin kyselyä, jossa kartoitettaisiin sosiaali-, terveys- jasivistystoimen sekä seurakuntien hyviä käytäntöjä. Hyvät käytännöt halutaan tehdänäkyväksi, koska tiedetään, että Etelä-Pohjanmaan kunnissa on joko eri sektoreillatoimineiden hankkeiden tai kuntien kehittämistyön kautta syntynyt työ- ja toimintamalleja,ko. käytäntöjä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Kyselyn tavoitteenaoli nostaa esiin hyviä käytäntöjä sekä mahdollistaa niiden leviämien ja käyttöönottoEtelä-Pohjanmaan alueella. Kysely kohdistettiin sosiaali- ja terveystoimen / sivistystoimen(neuvolat, päiväkodit, sosiaalitoimi), vapaa-aikatoimen työntekijöille ja johtavilleviranhaltijoille sekä seurakuntien työntekijöille. Hanke on pyytänyt erikseen kouluiltatietoja hyvistä käytännöistä. Kyselyyn vastasi syyskuuhun alkuun mennessä 11vastaajaa, joista jokainen oli kirjannut oman hyvän käytäntönsä. Hyvistä käytännöistätehdään erillinen kooste hankkeen loppuvaiheessa.35

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Perhetyön asiantuntijatyöryhmäHankkeen perhetyön asiantuntijatyöryhmään kuului yhteensä 21 Etelä-Pohjanmaanmaakunnan eri seudun toimijaa kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien sosiaali-, terveysjasivistystoimesta, sairaanhoitopiiristä, koulutusorganisaatioita (SeAMK, Lapuankristillinen opisto) ja järjestöedustus (MLL) sekä hankkeesta projektityöntekijä ettäkoordinaattori eli yhteensä 23. Työryhmän puheenjohtajana toimi MLL:n Pohjanmaanpiirin kehittämispäällikkö Elina Anttila-Varpula. Hankkeen projektityöntekijänvastuulla oli kokouksen esityslistan valmistelu yhdessä työryhmän puheenjohtajankanssa, kutsun lähettäminen kaksi viikkoa ennen kokousta sekä kokouksen muistion(ja liitteiden) kokoaminen ja lähettäminen työryhmän jäsenille. Kyseinen asiantuntijatyöryhmäkokoontui hankekauden aikana 6 kertaa.Asiantuntijatyöryhmän jäsenetAhonen Tuula, perheterapeutti / JIK (Ilmajoki)Alestalo Aila, perheterapeutti / JIK (Jalasjärvi)Anttila-Varpula Elina, kehittämispäällikkö / MLL (Pohjanmaan piiri)Hakola Merja, kehittäjätyöntekijä / Suupohja (Selevä Paletti)Järvi Terhi, sosiaalityöntekijä / Kaksineuvoinen (Kauhava)Kulmala Heidi, perhetyöntekijä / Kuusiokunnat (Töysä)Luoma Sirkka, sijaishuollon vs. sosiaalityöntekijä / SeinäjokiMannismäki Sirpa, päivähoidon päällikkö / Kuusiokunnat (Ähtäri)Mikkola Liisa, osastonhoitaja / SeinäjokiMäkinen Tuulikki, johtava sosiaalityöntekijä / Järvi-Pohjanmaa (Alajärvi)Mäki-Paavola Elisa, avopalvelun ohjaaja / LapuaOlli Jaana, koulunjohtaja (Rastipuiston koulu, Seinäjoki)Pajaniemi Janne, perhekeskuksen johtaja / SeinäjokiPelander Susanna, perhetyön tiimivastaava / KaksineuvoinenPeltokangas Sari, koulutussuunnittelija / Lapuan kristillinen opistoRajakaski Tiina, perhetyöntekijä / Suupohja, TeuvaRauhala Kaisu, sosiaalityöntekijä/perheterapeutti / EPSHPRinne Päivi, koulutusohjelmapäällikkö / SeAMK (sosiaaliala)Silvonen Tiina, perhetyöntekijä / Järvi-Pohjanmaa (Soini)Sivula Tuula, ohjaaja / Seinäjoki (avoin päiväkoti)Vainionpää Virpi, perhetyöntekijä / KurikkaRomppainen Auli, projektityöntekijä / KASTE Etelä-PohjanmaaTuomela-Jaskari Sirpa, projektikoordinaattori / KASTE Etelä-PohjanmaaAsiantuntijatyöryhmän kokouksissa keskityttiin tarkastelemaan perhetyötä omastaorganisaatiosta katsoen, perhetyön pilottien käynnistämiseen ja prosessin eteenpäinsaattamiseen sekä Etelä-Pohjanmaan perhetyön kartoituksessa esiin tulleisiin tuloksiin.Tavoitteeksi asiantuntijatyöryhmä asetti itselleen sen, että se toimii kehittämishankkeenkehittämistoiminnan tukena ja asiantuntijatyöryhmän jäsenet toimivatoman alueensa asiantuntijana. Työryhmän tehtäväksi ryhmä asetti uusien perhetyön36

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011mallien reflektoinnin sekä levittämistyön. Tarvittaessa asiantuntijatyöryhmä voi esittääperhetyöhön liittyviä ratkaisuja, kannanottoja, suosituksia ja julkilausumia.4.2 Verkostoituminen4.2.1 Monialainen yhteistyöHanke on verkostoitunut hankekautena eri organisaatioiden ja toimijoiden kanssa.Yhteistyöpalavereja pidettiin eri hankkeiden kesken mm. Pohjanmaa -hankkeen/Välittäjä 2009–2011, Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämishankkeen, PohjanmaanPerheKaste – Familjekaste i Österbotten -hankkeen, Selevä Palettihankkeenkanssa, Kelpo-hankkeen ja Nuorten Ystävät ry:n Lukkari-hankkeen kanssa.Yhteistyötä tehtiin eri järjestöjen kanssa. Työssä korostui tarpeenmukainen toimintaeri tavoitekokonaisuuksien ja työryhmätyöskentelyn kautta. Yhteistyötä tehtiinpaikallistason järjestöjen kanssa mm. Irti Huumeista ry:n, Terveys ry:n (koulutustenjärjestäminen), Mannerheimin lastensuojeluliiton (mm. Perhetyön asiantuntijatyöryhmä),Pelastakaa lapset ry:n, Suomen Punaisen ristin (työryhmätyöskentely),PLU:n (Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä), Järjestötalo (tukihenkilökoulutusiltalastensuojelusta), Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n, Seinäjoenseurakunnan, Peräseinäjoen 4H -yhdistyksen (nuorten vapaa-ajan suunnittelutyö),Seinäjoen ADHD -aluekerhon ja ADHD -lasten vanhempien vertaistukiryhmän(koulutus- ja vertaistuki), ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (mm. työpajatyöskentely,hankepäivät) kanssa. Tämän lisäksi yhteistyö Väestöliiton kanssa muotoutuiVastaamo -palveluseteli -pilotin kanssa tehtävään yhteistyöhön.Lisäksi yhteistyötä tehtiin mm. Voima-akselin, Pilarin, erikoissairaanhoidon ja kuntieneri sektoreiden kanssa tavoitekohtaisesti.Yksityisyrittäjien kanssa tehtävä yhteistyö toteutui erityisesti Verkkopohjaisessaperhekeskuksesn kehittämistyössä. Tämä tapahtui seuraavasti: Mental Capital CareOy (Vastaamo-palvelun tekninen alusta), Järvinet Oy (aikaisempi www.kersanet.fikehittämiskokonaisuus ja asiantuntijatyöryhmä), Visuaweb /aikaisempi Kersanet,Poutapilvi (uusi tekninen alusta), R-Studio (graafinen ilme), I-Print (julkaisuun liittyvämateriaali).37

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Oppilaitosyhteistyötä tehtiin eri oppilaitosten Seinäjoen ammattikorkeakoulun(henkilöstö ja opiskelijat), SONet BOTNIA:n, Lapuan kristillisen opiston ja Etelä-Pohjanmaan opiston kanssa. Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa on johtanut mm./täydennys)koulutusten järjestämiseen (toteutuvat koulutukset: Lapselle hyvä päivätänään - ideoita pienryhmäpedagogiikan toteuttamiseksi, Omahoitajuus lasten päivähoidossaja Hali / Kehu -menetelmät), kehittäjäryhmiin osallistumisen ja juurruttamistyöhön.Oppilaitosyhteistyön osalta keväällä 2011 käytiin keskusteluja ja tehtiinsuunnitelmaa pitkäjänteisemmästä oppilaitosyhteistyöstä (tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä)SeAMK:n ja SONet BOTNIAn kanssa. Oppilaitosyhteistyö toteutui erityisestieri opiskelijoiden hankkeelle tekeminä opinnäytetöinä ja niiden ohjaamisestasekä projektityöntekijöiden oppilaitoksissa pitämissä luennoista.Hankkeeseen tehdyt / tehtävä opinnäytetyöt:Neuvola- Paula Autio, Tuulikki Kaartinen & Sanna Polvi: Ehkäisevä perhetyö monialaisen työryhmän toteuttamanahttp://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/.raportit.html/39437.pdfVarhaiskasvatusJanni Salmela & Hannaleena Silvola: Omahoitajuus päiväkodissa- Jonna Perkiö: Esimiesten työpaja- Emmi Valaranta & Taina Mansikka-aho: Palveluohjaus -esite- Heidi Haapaharju: Polku esikoulusta kouluun -esite- Jaana Mäki-Paavola & Sari Uusitalo: Temperamentti -koulutuspaketti- Henna Gustafsson & Anne Tarpio: Omahoitajuus -kysely päivähoidossaKoulu- Tiina Ristiluoma: Koulujen hyvät käytännötMerkkari- Heli Ahomaa: Merkkari -työ & nuorten osallisuusPerhetyö- Heidi Ala-Hynnilä & Mari Kettunen: Perhetyön toteuttaminen alle kouluikäisten lasten perheissä- Minna Tuomisto: Asiakkaiden kokemuksia ennaltaehkäisevästä perhetyöstä- Kati Ojanperä: Kaste-ohjelman vaikuttavuuden tarkastelua lapsiperheisiin ja sosiaalityöhönEtelä-PohjanmaallaVerkkopohjainen perhekeskus- Anne Rantala: Sähköiset palvelut sosiaali- ja terveysalalla – Case: Kersanet,- Katrianna Rantanen: Terkkariksi Nettineuvolaan - Kyselytutkimus, terveydenhoitajaopiskelijoille(Satakunnan ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutusohjelma, 2011).38

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Ohjausryhmien jäsenyydetHankkeen koordinaattori on ollut nimettynä asiantuntijajäsenenä Seinäjoen ammattikorkeakoulunLASSU -hankkeen (Oppimisympäristöjen työelämälähtöinen kehittäminenlastensuojelutyössä -hanke) ohjausryhmässä, Pohjanmaa -hanke /Välittäjä 2009 -hankkeen ohjausryhmän jäsenenä ja Porukalla palvelua perheenparhaaksi -hankkeen ohjausryhmän jäsenenä hankekauden ajan.Projektityöntekijä Sari Pöytälaakso osallistui Ehkäise tapaturmat hankkeen 2009–2015 perusopetusikäisten (7-15v) työryhmään. Työryhmässä mietittiin mm. ehkäiseviätoimenpiteitä liikenneturmien ja tapaturmien ehkäisyssä. Hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaansairaanhoitopiirin kuntayhtymä.4.2.2 TiedottaminenHankkeen käynnistyessä syksyllä 2009, hankkeelle laadittiin toteutus- ja viestintäsuunnitelma(liite 4), jonka mukaisesti hankkeen tiedotus on tapahtunut.Hankkeen ajankohtaisia asioita päivitetty hankkeen nettisivuille:http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/. Tietoaajankohtaisista koulutuksista ja ym. asioista sekä KASPERI -tiedotteesta välitettyalueen kuntien keskeisille toimijoille ja muille yhteistyökumppaneille sähköpostitse.39

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–20115 HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSETTässä luvussa on kuvattu hankkeen toteutusta ja tuloksia. Hankkeen kolme keskeistätavoitekokonaisuutta olivat 1) verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittäminen, 2)jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuus ja 3) perhetyön kehittäminen ja peruspalvelujenvahvistaminen. Alla on kuva (1), jossa on kuvattu hankkeen lähtökohdat,tavoitteet ja keskeiset tuotokset.Kuva 1 Kooste hankkeen lähtökohdista, tavoitteista ja tuotoksista5.1 Perhekeskusverkoston kehittäminenHankesuunnitelmassa oli tavoitteena kehittää verkkopohjaista perhekeskusmalliasekä lasten ja perheiden mahdollisuutta avun saamiseen matalalla kynnykselläKersanet -verkkoportaalin www.kersanet.fi pohjalle. Lisäksi tavoitteenaoli portaalin laajentaminen sisällöllisesti 0-12–vuotiaitten lasten vanhemmille sekäalueellisesti koko Etelä-Pohjanmaalle. Tavoitteena oli sisällön osalta tuoda vielä40

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011palveluohjauksellista näkökulmaa, perheiden vertaistukea keskustelufoorumille,monipuolistaa verkkovastaanottotoimintaa ja mahdollistaa työtekijöiden keskinäinenasiantuntijakonsultaatio.5.1.1 Tarve, josta tavoite nouseeVerkkopohjaisen perhekeskuksen (www.kersanet.fi) taustalla oli kehittämistyö kolmessaaikaisemmassa Etelä-Pohjanmaan seutukunnan hankkeissa: Järviseudunsosiaali- ja terveyssektorien tietojärjestelmien ja toimintamallien kehittäminen/SOTE-hanke (2004–2005), Kuusiokuntien Sosiaalitoimen tietoteknologian kehittäminenKuusiokunnissa -hanke (2006–2008) sekä Parempaa perheille -hanke (2009). Tuolloinkehittämistyötä tehtiin laajassa monitoimijaisessa yhteistyöverkostossa, mukanaolivat mm. Järvinet Oy sekä teknologiapohjaa toteuttava Visualweb Oy. Näissähankkeissa sivustolle luotiin pohjarakenne sisältöineen ja ratkaisuineen sekä kirjoitettiinteemasisältöjä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyen sekä perustiedot kahdeneri seutukunnan lapsiperhepalveluista.Hyvää kehittämispohjaa oli syytä jatkaa Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheetosahankkeessa. Tätä puolsivat aikaisempien hankkeiden aikana ilmi tullutpalvelujärjestelmän sirpaloituminen lapsiperheiden näkökulmasta katsoen. Toisaaltamyös osa tämänhetkisistä hyvinvointipalveluista on selkeästi verkkoon siirrettävissäolevia palveluita, erityisesti matalankynnyksen palveluiden kohdalla. Kaikkiin palveluihinei tarvita aina kasvokkain tapahtuvaa palvelukontaktia, jolloin palvelujärjestelmäävoidaan tehostaa. Verkkopalveluiden etuna on, että palvelut ovat saatavillajoustavasti vuorokauden ajasta riippumatta ja niitä tarjotaan samanlaatuisena kaikille.Se on osa ennaltaehkäisevää työtä ja lapsiperheiden varhaista tukemista.5.1.2 Kehittämistyön prosessiEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishankkeen toimesta koottiinyhteen loppusyksyn 2009 aikana maakunnan yhteistoiminta-alueilta ja eri sektoreiltakeskeisiä toimijoita kuntien sosiaali-, terveys-, sivistys- ja vapaa-aikatoimesta,Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä,Etelä-Pohjanmaan liitosta, Etelä-Pohjanmaan Opistosta ja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta,Pohjanmaan Liikunta ja Urheilusta (PLU) että Järvinet OY:stä. Loppuvuodestapidettiin ensimmäinen Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyö-41

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011ryhmän kokous, jossa käytiin läpi kehittämishankkeen ja perhekeskustoiminnan tavoitteetja miten kehittämistoimintaa viedään eteenpäin.Asiantuntijatyöryhmä päätyi siihen, että sisällön kehittämisestä vastaa asiantuntijatyöryhmänjäsenet, jotka muodostavat pieniä teemaryhmiä. Teemaryhmientyöskentelyyn kutsuttiin asiantuntijatyöryhmän jäsenten lisäksi tarvittaessa ko. henkilöidenvarahenkilöitä tai muita asiantuntijajäseniä. Teemaryhmät työskentelivät keväästä2010 kevääseen 2011 välisenä aikana. Sisällöntuottamisen perusideaksimuotoutui ajatus, että paikallisuus ja maakunnallisuus nostetaan esiin. Todettiin jasovittiin yhteisesti että:- sivustolla on lyhyet tiivistetyt sisältökokonaisuudet- syvemmän ja perusteellisemman tiedon äärelle pääsee linkitysten kautta- hyödynnetään aikaisemmat sisältötekstit, mikäli ne sopivat uuteen rakenteeseenja jos ovat edelleen ajantasaisia (teemaryhmät kävisivät sisällöt läpi).Teemaryhmiä muodostui neljä:1) Teemaryhmä: ”0-12 -vuotiaitten lasten sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinenkehitys”. Teemaryhmään kuuluivat terveydenhoitaja Paula Etula/Järvi-Pohjanmaa,aluejohtaja Aino-Maija Sirén/ PLU), osastonhoitaja Hilkka Välimaa/Seinäjoen terveyskeskussekä päivähoidon aluejohtaja Antti Vuorela/Seinäjoki. Osan aikaa tässäteemaryhmässä työskenteli koulukoordinaattori Taina Huhtala Kauhavan alueelta.Sisällöntuottamisessa keskityttiin lapsen eri ikäkausien sosiaalisen, psyykkisen jafyysisen kehityksen kysymyksiin. Kehittämistoiminnan lähtökohtana oli 0-12 -vuotiaan lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi, jossa korostetaan lapsen arjen rytmiäunen ja levon, ruokailun sekä ulkoilun ja liikkumisen kautta. Myös osa vanhemmuudenkysymyksistä päädyttiin huomioimaan tässä kokonaisuudessa. Oleellista oli löytääperheen kannalta järkevät valikko- ja teemakokonaisuudet. Työryhmä kokoontuikevääseen 2011 saakka yhteensä viisi kertaa.2) Teemaryhmä ”Sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelut”. Teemaryhmään kuuluivatsosiaalityöntekijä Kirsi Rinta-Möykky/Suupohja, aluejohtaja Aino-MaijaSirén/PLU, nuorisotoimenjohtaja Maritta Sipilä/Lapua, suunnittelupäällikkö Pirjo Heino/Kaksineuvoinenja päivähoidon aluejohtaja Antti Vuorela/Seinäjoki.42

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Tämän teemaryhmän tehtävänä oli saada kokonaiskäsitys Etelä-Pohjanmaan lapsiperheidenpalveluista. Haasteena tässä työryhmässä oli lapsiperhepalveluiden jäsentäminensekä päätöksen tekeminen siitä, millä tasolla palvelut kuvataan, ja mitenpitkälle kuntatietoihin linkitykset tehdään. Työryhmässä päädyttiin soveltamaanJUHTA:n (Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta) sähköisen palveluhakemistonsuosituksia ja asiakirjaa ”Julkisen palvelujen kuluttajalähtöinen palveluhakemisto(JHS 145)” -asiakirjaa pidettiin jäsentämistyön lähtökohtana. Jäsentämistyöhönmukaan päätettiin ottaa vanhemmat, joista koottiin neljä asiakasraatia.Asiakasraadit koottiin neljän eri seinäjokisen päiväkodin (Katajalaakso, Jouppi, Kultavuori,Huhtala) vanhempainryhmistä. Syksyn aikana käytiin kaikkien asiakasraatienkanssa kertaluonteinen keskustelu. Vanhemmilta pyydettiin näkökulmia nykyiseenja asiantuntijoiden ideoimaan Kersanetin sisältöön sekä JHS:n palveluita kuvaaviinasiasanoihin. Heitä pyydettiin lisäksi kommentoimaan, millä asiasanoilla jamillaisia lapsiperheiden palveluita he hakisivat alueellisesta verkkopohjaisesta perhekeskuksesta.Asiakasraatien palaute koottiin yhteen ja käsiteltiin teemaryhmässä.Tämän pohjalta koottiin ja muodostettiin valikkorakenne lapsiperhepalveluiden osalta.Työryhmä kokoontui toimintansa aikana yhteensä seitsemän kertaa.3) Teemaryhmä ”Vanhemmuus ja perheen erityiskysymykset”. Teemaryhmäänkuuluivat sosiaalityöntekijä Pirkko Yli-Krekola/JIKky, nuorisotoimenjohtajaPekka Hautamäki Seinäjoen kaupunki, kuntoutusohjaaja Ulla Niemi/Eskoon sosiaalipalvelujenkuntayhtymä, autismikuntoutusohjaaja Johanna Mäkelä (sijaisena PirjoKankaanpää) /Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä kehittäjätyöntekijä MerjaHakola Suupohjan Selevä Paletti -hanke.Tässä teemaryhmässä keskityttiin prosessin aikana pohtimaan vanhemmuuden kokonaisuuttasekä perhe-elämään liittyviä kriisejä ja pulmia. Teemaryhmä tutustui sisällöntuottamisenalkuvaiheessa aikaisempaan Kersanetin materiaaliin. Internetiäapuna käyttäen työryhmä kokosi sopivia valtakunnallisia internet -sivustoja, jokatäydentäisi perhekeskus sivustoa ja vanhemmuusosiota. Työryhmä korosti työssään,että perhekeskuksen kokonaisuuden näkökulmana tulee olla voimavaraistava,ja vanhemmuusosion selkokielinen, eikä erityisyyttä korostava. Työryhmä kokoontuikehittämistoiminnan aikana yhteensä kuusi kertaa.43

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–20114) Teemaryhmä ”Muu kehittäminen”. Teemaryhmään kuuluivat perusturvajohtajaMaria-Liisa Nurmi/Alavus, ICT -operaattori Tuula Lamminen/Järvinet, tietohallintojohtajaSari Vesiluoma/EPSHP, nuorisotiedottaja Terhi Hunnakko/ Seinäjoki ja projektipäällikköEsa-Matti Åkerberg/Etelä-Pohjanmaan liitto.Tämän teemaryhmän tehtävänä oli ratkaista verkkopohjaisen perhekeskuksen teknisiinratkaisuihin liittyviä asiakokonaisuuksia (keskustelufoorumi, kirpputori, päivitys,ajantasaisuus, sosiaalinen media, blogit) sekä omistajuutta hankkeen jälkeen. Työryhmässähaettiin lisäksi ratkaisuja alkuvaiheessa vanhempien osallistamista kehittämistyöhönmm. nimen ja muun sisällön kehittämisen suhteen.Erilaisia uusia kehittämisenmahdollisuuksia kartoittaessa todettiin teknologiapohjanolevan kankea uusiin ideoituihin mahdollisuuksiin. Kun Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirinomien Internet-sivujen uusiminen tuli ajankohtaiseksi, päädyttiin ratkaisuun,että uusi Verkkopohjainen perhekeskus kytketään mukaan Etelä-Pohjanmaansairaanhoitopiirin teknologia-alustaan. Tämän jälkeen käytännön asioista keskusteltiinja toimitettiin rautalankamalli teknisestä rakenteesta sekä sairaanhoitopiirin ettäjatkossa uuden graafisen ilmeen suorittaneen toimittajan kanssa.Teemaryhmä toteutti asiantuntijaryhmän tukemana tarjouspyynnöt uuden Verkkopohjaisenperhekeskuksen logon ja graafisen ilmeen suunnittelun osalta keväällä2011. Päätös uuden graafisen ilmeen toimittajasta tehtiin asiantuntijatyöryhmän kokouksessahuhtikuulla 2011. Ehdotukset uudesta logosta ja graafisesta ilmeestäkäytiin sähköpostitse toimittajan eli R-Studion ja asiantuntijaryhmän jäsenten kanssahuhti - toukokuulla 2011. Työryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa.Verkkopohjaisen perhekeskuksen teemaryhmät päättivät työskentelyn 2011 keväällä,jonka jälkeen sisällön tuottaminen siirtyi projektityöntekijän vastuulle. Teemaryhmienjäsenten tuotosten ja asiakasraatien palautteen pohjalta syntyivät lopulliset valikko-,sisältö- ja linkitysrakenteet kesän 2011 aikana. Uuden Verkkopohjaisen perhekeskuksentekstisisällöistä osa rakentui teemaryhmien laajaa materiaalia koostaenja osa tekstisisällöistä kopioitiin entisiltä www.kersanet.fi -sivustolta. Tekstisisällöttulivat valmiiksi syyskuun 2011 alkupuolella. Hankkeen teknisen siirtotyön toteuttajaksipalkattiin IT-tradenomi -opiskelija Anne Rantala.44

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Asiakasraadit olivat toivoneet ajankohtaisten artikkeleiden esiinnostamista sivustolle.Teemaryhmissä ideoitiin blogikirjoittajien rekrytoinnista ja se jäi hankkeen loppuvaiheeseen.Syyskuun alussa 2011 blogikirjoittajien rekrytointia käynnistettiin vielävanhojen sivustojen kautta sekä Etelä-Pohjanmaan osahankkeen Facebooksivustojenkautta.Väestöliitto – KASTE – yhteistyö: Vastaamo -palvelun pilotointiVerkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä etsi ratkaisuja toteuttaa matalankynnyksen verkkovastaanottotoimintaa Etelä-Pohjanmaalla. Aikaisemmassakehittämistyössä haasteena olivat suoran internet-asioinnin mukanaan tuomat teknisethaasteet liittyen turvalliseen internet -ympäristöön, asiakkaan anonyymiyteen jaasiantuntijoiden käyttämään työaikaan suhteessa uudenlaisen työmuotoon eli sähköiseenasiointiin.Väli-Suomen KASPERI -hankkeen kautta tuli aloite Väestöliiton kanssa tehtävästäyhteistyöstä. Tämä konkretisoitui kahteen työkokoukseen. Ensimmäisessä työkokouksessakesäkuulla 2010 kokoonnuttiin pohtimaan Väestöliiton Vastaamo -palvelusetelikokeilua ja sen kytkeytymistä Etelä-Pohjanmaan Verkkopohjaisen perhekeskuksenkehittämisen kontekstiin. Tästä kokeilusta työkokouksessa kertoivatVäestöliiton järjestöpäällikkö Kari Lankinen ja Mental Capital Caren hallituksen puheenjohtajaVille Tapio. Hankkeen kautta työkokouksessa olivat Väli-Suomen KAS-PERI -hankkeen projektinjohtaja Juha Luomala, Verkkopohjaisen perhekeskuksenasiantuntijatyöryhmän varapuheenjohtaja, perusturvajohtaja Maria-Liisa Nurmi sekähankkeen edustajat.Vastaamo -palvelun tavoitteena oli vahvistaa perheille suunnattuja palvelurakenteitaluomalla perheille Internetpohjainen mahdollisuus suojattuun keskusteluun asiantuntijankanssa liittyen perheen arkeen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvissäpulmista. Tavoitteena oli, että osa asiakasryhmästä saa asiantuntijoilta neuvoja /apua sekä palveluohjausta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Palvelukokeilunavulla pyrittiin vähentämään peruspalveluihin suuntautunutta painetta. Vastaamo-palvelun todettiin olevan juuri sellainen palvelumuotokokonaisuus, jota Etelä-Pohjanmaan Verkkopohjainen perhekeskus on kaavaillut yhtenä palvelumuotonaan.Kokouksessa käytiin alustavaa keskustelua myös mahdollisesta TEKES -hankkeenhankeyhteistyöstä.45

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Tämän työkokouksen seurauksena päädyttiin esittämään Etelä-Pohjanmaan osahankkeenohjausryhmälle alkusyksystä 2010 Vastaamo -palvelusetelin pilotointiaosana Verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittämistoimintaa. Ennen ohjausryhmänkokousta hankkeen toimesta tehtiin alustava suunnitelma Vastaamo -palvelusetelienkäytöstä koko maakuntaa kattavaksi huomioiden erilaisia kohderyhmiä eri yhteistoiminta-alueilla.Perusteltuna oli, että saadaan kokemusta eri asiakasryhmien tarpeistatämäntyyppisen palveluun. Ohjausryhmä teki myönteisen päätöksen Vastaamo -pilotin käynnistämisestä Etelä-Pohjanmaalla ja siihen liittyen 500 palvelusetelin ostamisestaVäestöliitolta.Vastaamo -palvelusetelien pilotoinnista tiedotettiin loppusyksystä 2010 Etelä-Pohjanmaan kuntien tai yhteistoiminta-alueiden sosiaali-, perusturva- ja hoitotyönjohtoa,jonka yhteydessä heitä pyydettiin nimeämään pilottien yhteyshenkilöt alueeltaan.Yhteyshenkilöiden tehtäväksi jäi alueen pilottien tarkempi koordinointi eli päätöksentekeminen paikallisesta pilottitoiminnan kohteesta, asiasta tiedottaminenomassa organisaatiossa sekä tiedottaminen tulevasta palvelusetelien käyttöönottokoulutuksesta.Helmikuun alussa organisoitiin palveluseteleitä jakaville työntekijöille käyttöönottokoulutusyhteistyössä Väestöliiton kanssa (ks luku 4.1.3). Palvelusetelit jaettiin koulutuksenyhteydessä alueen toimijoille seuraavasti:- JIK (100 kpl), perheneuvolan asiakasvanhemmat- Järvi-Pohjanmaa (50 kpl), perhetyön asiakasvanhemmat- Kaksineuvoinen (70 kpl), oppilashuollon asiakasvanhemmat- Kuusiokunnat (70 kpl), neuvolan terveystarkastukset, lapsi alle ½-vuotias- Lapua (40 kpl), neuvolan terveystarkastukset, lapsi n. 4-5-vuotias- Seinäjoki (100 kpl), neuvolan terveystarkastukset, lapsi n. ½-vuotias tai lähdössäkouluun- Suupohja (70 kpl), perhevalmennukseen osallistuvat vanhemmatSamassa yhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuus Etelä-Pohjanmaan tiedotusvälineille.Vastaamo -palvelusetelit (ks. kuva 2) jaettiin alueen piloteissa kohderyhmien asiakkailleajalla 1.2.–31.6.2011. Setelit olivat voimassa 31.8.2011 saakka. Palveluseteleidenkäytöstä ilmestyi raportti Väestöliiton tekemänä syyskuun alussa 2011. Verkkopohjaisenperhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä ja alueellinen ohjausryhmä miettivätmahdollisesta jatkotyöskentelystä hankkeen loppuvaiheessa.46

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Kuva 2 Vastaamo palveluseteliVerkkopohjaisen perhekeskuksen jatkokehittäminenToinen tapaaminen Väestöliiton kanssa oli helmikuun alussa 2011. Tähän työkokoukseenkutsuttiin toimijoita eri yhteistoiminta-alueiden lapsiperhepalveluista. Tapaamisessaoli paikalla myös Väestöliiton järjestöpäällikkö Kari Lankinen, joka kertoiTEKES -hankehakemuksesta. Kokouksessa käynnistettiin keskustelua siitä, mistälöytyy taho, jonka puitteista voitaisiin jatkaa hyvin alkanutta laajaa maakunnallistaperhekeskusta ja turvata sen jatkokehittäminen.Keväällä 2011 käytiin keskustelua Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveydenedistämisen yksikön kanssa perhekeskuksen maakunnallisesta omistajuudesta jajatkokehittämisen vaihtoehdoista. Myös Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa on käynnistettykeskustelua jatkokehittämiseen liittyvistä hanke- ja rahoitusvaihtoehdoista.Keskustelua jatketaan kehittämishankkeen loppuun saakka.5.1.3 Tavoitteeseen liittyvät tuotoksetVerkkopohjainen perhekeskus laajentui Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet-kehittämishankkeen aikana kaikkiin Etelä-Pohjanmaan kuntiin. Samanaikaisestikun Perhekeskus laajeni alueellisesti, sen sisällössä huomioitiin myös alakouluikäisetlapset vanhempineen ja joissakin palveluissa huomioiden palveluohjauksellinennäkökulma.Uudelta www.kersanet.fi -sivustolta on löydettävissä julkisen sektorin ja muiden toimijoidenEtelä-Pohjanmaan keskeiset lapsiperheiden palvelut samasta osoitteesta.Verkkovastaanotto-toiminnan laajentuminen mahdollistui Vastaamo -palvelun kaut-47

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011ta. Väestöliiton psykologi Lotta Heiskasen raportoi kokeilusta syyskuulla 2011. Tämänopean ja matalankynnyksen asiantuntija-avun palvelukonsepti on monistettavissaja ostettavissa jatkossakin yhteisenä hankintana Väestöliitolta tai osassa maakuntaaesimerkiksi yhteistoiminta-alueen pienempänä hankintana.Oppilaitosyhteistyö oli hankkeen aikana lukumääräisesti vähäistä, mutta sitäkin syväluotaavampaa.Harjoittelijana hankkeessa toiminut ja sittemmin teknologia-alustansiirtotyön tehnyt IT-tradenomi opiskelija Anne Rantalan opinnäytetyö ”Sähköiset palvelutsosiaali- ja terveysalalla – Case: Kersanet” Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketaloudenyksikköön valmistuu alkukeväästä 2012. Lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulunhoitotyön koulutusohjelmasta valmistui opinnäyte ”Terkkariksi Nettineuvolaan”keväällä 2011, jossa yhtenä tutkimuksen esimerkkinä oliwww.kersanet.fi -palvelu.Tuotoksena voidaan nähdä myös hankkeen julkaisuun liittyvä materiaali: uusi logo jasen käyttö sekä valmiilla sivustolla että julkaisumateriaaleissa. Julkaisun yhteydessäkäytettiin A3 ja A4 kokoisia julisteita, postikortteja sekä tarroja. Osa julkaisumateriaaleistalähetetään yhteistyökumppaneille, osa eri lapsiperheiden kanssa toimivilletahoille sekä osa perheille itselleen.Kuva 3 Verkkopohjaisen perhekeskuksen uusi logoTämän lisäksi Verkkopohjaisen perhekeskus www.kersanet.fi kehittämisen REA -malli on löydettävissä sosiaali- ja terveysalan innovaatioiden yhteisössähttp://www.innokyla.fi/pilotointi/index.php.Verkkopohjaisesta perhekeskuksesta tehtiin Abstrakti THL:n julkaisuun ”Mitä Kasteessaon kasvamassa?”. Se julkaistiin lokakuulla 2010 ja on löydettävissä osoitteestahttp://www.thl.fi/thl-client/pdfs/7a5c36bd-8978-4017-ab8f-5332ea1d2e5a sivulta94–95.48

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Verkkopohjaista perhekeskusta esitettiin mm. Väli-Suomen KASPERI -hankkeen rypäsryhmätapaamisissa,Seinäjoen ammattikorkeakoulun järjestämässä Perhekeskusverkostonseminaarissa Seinäjoella 29.3.2010, Pohjoismaisessa perhekeskuskonferenssissaEspoossa 7.5.2010, Väli-Suomen KASPERI -hankekokonaisuudenhankerypäs I:n ”Kumppanina perhe” -seminaarin työpajassa Hämeenlinnassa23.11.2010 sekä Väestöliiton, Mental Capital Care:n ja Tukevasti Verkossa -hankkeen yhteisessä ”Sähköiset asiantuntijapalvelut ja perheiden tukipalvelut netissä”Espoon seminaarissa 16.12.2010.5.1.4 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteetVerkkopohjainen perhekeskus leviää koko maakunnan jokaiseen kuntaan. Senmahdollistaa laajamittainen tiedottaminen eri tiedotusvälineiden (tv, lehdistö ja radio)sekä eri toimijoiden kautta vanhemmille annettavien oheistuotteiden (postikortit, tarrat)avulla. Lisäksi kuntien julkisiin tiloihin lähetettiin esille laitettaviksi julisteita. Kaikkinämä tuotokset ovat mainostoimiston käsialaa, joten jälki sekä visuaalisessa ilmeessäettä painatuksessa on onnistunut.Laajennettu kohderyhmä eli alakouluikäisten vanhemmat otettiin huomioon sisällönkehittämistyössä. Sisältöön tuotettiin tietoa alakouluikäisen lapsen kasvusta ja kehityksestä,jossa fokuksena on tämän ikäisen lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi.Myös lapsiperheiden palveluosiossa huomioitiin alakouluikäisten lasten toimintaympäristötja palvelukokonaisuudet. Kohderyhmän kanssa työskentelevät ammattilaisetehdottivat sisältöihin teemoja ja linkityksiä, joiden mukaan oli vaivatonta lähteä etsimääntietosisältöjä. Myös käyttäjäryhmän palautteet asiakasraadeilta myötävaikuttivatlopullisiin sisältöihin.Verkkopohjaiseen perhekeskukseen saatiin uutta sisältöä myös koko Etelä-Pohjanmaata kattavan lapsiperhepalveluiden kokoamisen kautta. Palvelut luotiinJHS:n suosituksia soveltaen ja kuunnellen käyttäjiä asiakasraadeissa. Joitakin sisältökokonaisuuksiapyrittiin rakentamaan palveluohjauksen näkökulmasta, esimerkiksipäivähoitoon liittyvä kokonaisuus. Uutta sisältöä edelleen jatkokehitetään. Asiakasraatienkautta tullut viesti ajankohtaisten lapsiperheiden arkea koskevien artikkeleidenkirjoittamisesta jalostui blogikirjottamisen kautta tapahtuvana. Kirjoittajien rekrytointialoitettiin vanhojen sivujen vielä toimiessa ja hankkeen Facebook -sivustonkautta syyskuun alussa 2011.49

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011KASTE -alueen keskinäisellä hyvällä ja mittavalla verkostolla oli merkitystä erityisestihankkeen Verkkopohjaisen perhekeskuksen verkkovastaanottotoiminnan kehittämistyössäja monipuolistamisessa. Lapsiperheille suunnattujen palvelukanavien, erityiseestimatalankynnyksen ja ennaltaehkäisevien palveluiden tarjoamisessa Vastaamo-palvelusta saadut hyödyt ja oppimisen kokemukset ovat hyödynnettävissämyös muualla. Koko Vastaamo -palvelukokonaisuuden pilotointia voidaan pitää tämänkehittämishankkeen yllätyksellisempänä mahdollisuutena, joka ei ollut tiedossahankkeen alkuvaiheessa.Kehittämishankkeen aikana ei varsinaisesti keskitytty kehittämään perheiden vertaistukeakeskustelufoorumin kautta, mutta foorumin mahdollisuus toki huomioitiinuuden perhekeskuksen teknisen alustan rakentamisessa. Työntekijöiden keskinäistäasiantuntijakonsultaatiota ei myöskään päätetty kehittää eteenpäin. Todettiin, ettälapsiperheiden kanssa työskentelevät asiantuntijat voivat käyttää www.kersanet.fi -perhekeskuksen laajaa tietopohjaa maakunnan tiedonhakukanavana. Kehittämistyönedetessä tuli ilmi myös, että ammattilaiset pitäytyvät jo hyviksi havaitsemillaanoman ammattialansa sivustoilla, joissa on saatavilla konsultaatiota tarvittaessa.Kehittämistyön etenemistä edesauttoi alussa asiantuntijatyöryhmän vahva sitoutuminen.Asiantuntijatyöryhmä toimi dialogissa keskustelevasti, toisiaan kuunnellensekä muokaten yli sektoreiden ulottuvaa yhteistä visiota, näkemystä ja määrityksiäkehittämisen sisällöistä, painopisteistä ja reunaehdoista. Yhteisen tilan ja ajan löytyminenyhteisille kohtaamisille niin asiantuntijatyöryhmissä kuin teemaryhmien keskenerityisesti alussa oli tärkeää, jolloin tarvittiin jokaisen yksittäisen jäsenen erityisosaamista.Kehittämistyössä mukana olleiden eri toimijoiden omat verkostot edesauttoivat uusieninnovaatioiden löytämisessä, esimerkiksi teknisten ratkaisujen kohdalla ja uusissatoimintamahdollisuuksissa. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omanteknisen alustan rakentaminen mahdollisti myös kokonaan uudentyyppisen sivustonrakentamisen. Sisällön teknisessä siirtämisessä lisähenkilön palkkaaminen vapauttiprojektityöntekijän työpanosta sisällön tuottamiseen syvemmin.50

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011ArviointiKehittämiskokonaisuudesta koottiin palautekyselyt, jotka liittyivät Vastaamo-palvelunkäyttöönottokoulutukseen ja Vastaamo -palveluseteleiden jakamiseen. Väestöliittotoimitti myös raportin Vastaamo-palvelun pilottikokeilusta. Tämän lisäksi hankkeenloppuvaiheessa kysyttiin asiantuntijatyöryhmän sekä teemaryhmien jäsenten kokemuksiakehittämistoiminnasta.Vastaamo -palvelun käyttöönottokoulutuksesta saatu palaute oli hyvää. Koulutus olikoettu informatiiviseksi ja palveluseteleiden tarkoitus selkeni koulutuksessa. Oletettiin,että asiakkaalla on helpompaa puhua hankalista asioista neuvolassa, kun ensiksihän on ylittänyt kysymisen kynnyksen verkossa. Palvelusetelin jakaminen eiole tuntunut työntekijöistä hankalalta ja toiveena olikin palvelun jatkuminen pilotoinninjälkeen.Vastaamo -palveluseteleiden jakajien palaute kerättiin toukokuun 2011 lopussa.Tämä ajankohta valittiin siksi, että sillä haluttiin herätellä palveluseteleitä jakaviatoimijoita muistuttamaan asiakkaitaan palveluseteleiden käyttämisestä. Tässä vaiheessapalveluseteleitä oli jaettu jo noin neljä kuukautta. Vastaajat totesivat palveluseteleidenjakamisen olevan helppoa ja asiakkaat ottivat setelit mielellään. Puoletvastaajista oli selkeästi sitä mieltä, että he voisivat jakaa seteleitä jatkossakin.Vastaamo -palvelun käyttöraportin (Heiskanen, 2011) mukaan Etelä-Pohjanmaanalueen asiakkaiden antama tyytyväisyys palvelumuotoon keskiarvo on paras kaikistaVastaamo -palvelua pilotoinneista kunnista, niin että palvelua käyttäneet asiakkaatovat olleet erittäin tyytyväisiä palveluun. Vanhemmat olivat kokeneet saaneensaapua varhaisemmin omiin pulmiinsa. Tutkimusten mukaan lyhytkestoinen psykologinenneuvonta verkossa on vaikuttavuudeltaan yhtä hyvä kuin kasvokkain tapahtuvaneuvonta. Palvelu on tukenut vanhempien hyvinvointia, toimintakykyä, arjen sujumista,vanhemmuutta, mahdollistanut kuulluksi tulemista ja vanhemmat ovat hyötyneetsaamastaan tuesta. Vanhemmat ovat antaneet palautetta myös siitä, että jokysymysten kirjoittaminen on auttanut heitä jäsentämään tilannetta ja tuntunut helpottavalta.Palveluun kirjautumisten määrä oli 136 kpl, käytettyjen palveluseteleiden määrä 19kpl ja viestien määrä 36 kpl. Kaikki palvelua käyttäneet ovat olleet naisia. Palvelua51

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011oli käytetty iltaisin. Eniten kysymyksiä herättivät vanhemmuuden kysymykset ja jonkinverran parisuhdekysymykset. Kohderyhmänä vauvojen ja leikki-ikäistenvanhemmat käyttivät palvelua kaikkein ahkerimmin. Kysymyksistä osa koskivanhemman omaa hyvinvointia tai parisuhdetta.Asiantuntijatyöryhmän työskentelystä palautetta antoi vain muutama (n=4) työryhmänjäsen. Vastaajat kokivat työskennelleensä itse sitoutuneesti ja antaneensa kehittämistyöhönriittävästi tukeaan. Puolet koki, että asiantuntijatyöryhmälle asetetuttavoitteet olivat selvät ja että ne saavutettiin. Myös Kaste -hanketyöntekijöiden työpanosoli riittävä, mutta kehittämiseen ei oltu varattu riittävästi aikaa.Teemaryhmien työskentelyn palautteessa oli samansuuntaista: jokainen vastaajistakoki sitoutuneensa myös teemaryhmän työskentelyyn. Tavoitteiden selkeys teemaryhmäntyöskentelylle, oleellisiin asioihin keskittyminen kehittämistyössä, KASTE -hanketyöntekijöiden työpanokseen sekä asioiden valmisteluun oltiin tyytyväisiä. Kehittämiseenvarattu aika koettiin niin ikään liian lyhyeksi. Palautteessa todettiinmyös, että tämäntyyppinen alueellisesti tapahtuva kehittämistyö oli uutta. Työmääräkoettiin suureksi: vaikka vanha suppea pohja oli olemassa, se teetti silti enemmäntyötä, kuin oli aluksi ajateltu. Tavoite koettiin järkeväksi ja selkeäksi, mutta ennakkoonoli vaikea arvioida työmäärää, joka tähän kehittämistyöhön olisi pitänyt varata.Omien vastuutehtävien tekeminen osoittautui prosessin myötä toisenlaisiksi, kuinmitä ennakkoon pystyi arvioimaan, koska oman työyksikön tilanne vaati asettautumaanoman perustehtävän hoitamisen etusijalle.Kehittämistyön epäonnistumisena koettiin osan ryhmän jäsenten heikkoa sitoutumistahankkeen työskentelyyn ja oman ajan puutetta. Todettiin, että kehittämistyö oli hidastaja uutta ei pystytty tuottamaan kovin paljoa. Kehittämisen ja resurssien epäsuhtaoli haastavaa, koska tekniset asiat veivät paljon aikaa. Todettiin myös, ettäsosiaalisen median hyödyntäminen jäi vähäiseksi ja johon olisi toivottu koulutusta.Lisäksi olisi kaivattu lisää asiantuntijuutta, esimerkiksi erikoissairaanhoidosta täydentämäänperustason osaamista sivujen sisällön osalta.Onnistumiseksi koettiin tavoitteiden saavuttaminen ja lopputulos koettiin hyvänä.Kehittämistyössä oli mukana innostuneita Etelä-Pohjanmaan alueen eri toimijoita,jotka saatettiin yhteen tässä kehittämiskokonaisuudessa. Todettiin, että sivustolle52

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011löytyi maakunnallinen kotipesä sairaanhoitopiiriltä, josta saatiin uusi tekninen alusta.Hyväksi asiaksi todettiin myös uuden ilmeen saaminen, sisällön kehittäminen ja jäsentyminenkoko Etelä-Pohjanmaan aluetta palvelevaan muotoon. Joku vastaajistakoki saaneensa lisää tietoa sähköisten palvelujen mahdollisuuksista. Erityisesti Vastaamo-palvelusetelikokeilua pidettiin mielenkiintoisena. Myös lisäresurssin palkkaaminenhankkeen loppuvaiheessa koettiin edistäneen hankkeen loppuunsaattamista.Tuloksiksi todettiin koko maakuntaa kattavan välineen ja työkalun kehittäminen, jokatukee vanhempien ja lasten arkea. Lisäksi maakunnan, yli hallintokuntien ja sektorirajojentapahtunut verkostoituminen ja yhteistyön tekeminen katsottiin hyväksi tulokseksi.Todettiin, että saatiin uutta innovaatiota ja terävöitettiin palvelujen käyttäjienosallisuutta. Tiivistetysti Verkkopohjaisesta perhekeskuksesta löytyy:Kuvio 3 Verkkopohjainen perhekeskusHankkeen aikana on seurattu myös sivuston käyttämistä. Kävijämäärän osalta näyttääsiltä, että se on ollut hankkeen loppukaudella (vuosi 2011) suurentumassa.5.1.5 Odotettavissa olevat vaikutuksetKun Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen aikanaon Verkkopohjainen perhekeskus saatu laajennetuksi koko Etelä-Pohjanmaata kat-53

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011tavaksi lapsiperheiden omaksi sivustoksi, vaatii se vielä jatkotoimenpiteitä kehittämistoiminnassaan.Tämä voisi onnistua uudessa kehittämistoimintaan keskittyvässähankkeessa, esimerkiksi TEKES -hankkeen innovaatioihin kytkeytyen. Mahdollisuuksinavoi olla muiden sähköisten palveluiden vahvistaminen sivuston avulla, sosiaalisenmedian hyödyntäminen lapsiperheille.Näin laajamittaisessa kehittämiskokonaisuudessa olisi tärkeää löytää taho tai toimija,joka ottaa päävastuun tämän maakunnan yhteisen matalankynnyksen palvelumuodon.Se voitaisiin ratkaista myös yhteisellä erillisellä ylisektoraalisella rahoituksella,josta on kokemuksia muualla Suomessa konkreettisissa monitoimijaisissaperhekeskuksissa. Maakunnallinen omistajuus mahdollistaa sivuston ylläpidon, paikallisentiedon ajantasaisuuden sekä sivuston houkuttelevuuden ja jatkokehittämisenhanketoiminnan päätyttyä.Maakunnallinen omistajuus ei ratkenne tämän hankkeen aikana. Jos jatkokehittämiseenliittyvää tahoa tai resurssia ei löydy, vaarana on, että laajamittainen ja vuosienkehittämistyö valuu hukkaan.Odotettavissa olevia positiivisia vaikutuksia jatkossa on asiakasryhmän tarvitsemanmatalankynnyksen tiedon saaminen sekä palveluista että lapsen kasvusta ja kehityksestäsamasta osoitteesta. Parhaimmillaan matalankynnyksisyyden ansiosta apupalveluiden piiriin on saatavilla kellon ajasta riippumatta ja vielä silloin, kun ongelmateivät ole kasautuneet.5.2 Jalkautuvien palveluiden kehittämiskokonaisuus / pilottikohteetTavoite:Maakunnassa toteutettavan kehittämistyön painopiste on lasten ja nuorten kasvuympäristöissätehtävän työn osaamisen vahvistamisessa. Tavoitteena oli kehittäälapsen ja perheen palvelutarpeisiin vastaavia palveluita matalan hallinnon mallilla jajoustavilla rajapintojen työkäytänteillä. Lähtökohtana oli, ettei erityisosaamista voiviedä perustasolle ilman tälle tasolle rakennettuja malleja ja käytäntöjä. Tämä pyrittiintekemään pilottiyksiköissä ja kokeiltu malli oli tarkoitus levittää maakunnalliseksi54

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011käytännöksi. Ideana oli saada myös perheet mukaan palveluiden suunnitteluun, toteutukseenja arviointiin.Tavoitekokonaisuudessa kehitettiin sektorirajat ylittäviä työmenetelmiä (konsultatiivinentyömalli, ehkäisevän työn alueellinen konsultaatiomalli), moniammatillisiaverkostotyöryhmiä (jalkautuvat palvelut -asiantuntijatyöryhmä, pilottiryhmä ja yksikkökohtaisetpilottiryhmät) ja käynnistettiin ja työskenneltiin pilottiyksiköittäin(pilottikohteet ja moniammatillisen verkostoryhmä -mallin kehittäminen ja sen levittäminenmaakuntaan) sekä vahvistettiin henkilöstön osaamista (menetelmäosaamisenvahvistaminen ja arviointityökalujen kehittäminen).Pilottikohteet ja niiden toimintaympäristöPajuluoman asuntoalueella Seinäjoella sijaitsevat neuvola- ja päiväkotipilotti sekäKasperin alueella sijaitsevat alakoulupilotit (Lintuviita, Rastipuisto ja Toukolanpuisto)ja Peräseinäjoella sijaitseva Toivolanrannan yhtenäiskoulu olivatEtelä-Pohjanmaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishankkeen pilottikohteitaSeinäjoella.Seinäjoen väestöpohja on noin 57 900 asukasta. Kärki-Pajuluoma -alueella alle kouluikäisiälapsia on noin 550. Pajuluoman asuntoalue laajenee jatkuvasti. Seinäjoenkaupungin tavoitteena on laajentaa pientaloasuntoaluetta Pajuluoman palvelutalon(koulu, päiväkoti, nuorisotilat, iltapäiväkerho, neuvola ja ev.lut. seurakunnan tilat) läheisyydessä.Alueelle osoitetaan uusia omakotitalo- ja rivitalotontteja voimakkaastikasvavan kaupungin tarpeisiin.Koulupilottikohteiden alueella Kasperin asuntoalueella (Kasperin, Hallilanvuoren jaitäisen Kivistön pienalueet) asuu noin 4 820 asukasta. Kouluikäisiä lapsia on noin660. Peräseinäjoella asukkaita asuu noin 3 500 asukasta, joista kouluikäisiä lapsiaon noin 310. Peräseinäjoki sijaitsee 30 minuutin matkan päässä Seinäjoen keskustasta.Nuorten mielenterveystyön jalkautuvaa työskentelymallia ”Merkkaria” lähdettiin kokeilemaanKuusiokunnissa (Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri). Alavus on Kuusiokuntienkeskuspaikka.55

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011• Alavuden kaupungin asukasluku 9 259• Kuortaneen kunnan asukasluku 3 928• Töysän kunnan asukasluku 3155• Ähtärin kaupungin asukasluku 6 489• Kuusiokuntien asukasluku yhteensä 22 831asukasta.5.2.1 Pajuluoman neuvolapilotti5.2.1.1 Tarve, josta tavoite nouseeSeinäjoella sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu sosiaali- ja terveyskeskukseen, sosiaali-ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Perhetyö oli organisoitunut Seinäjoella aikaisemmin,niin että kaupungin perhekeskus vastasi lastensuojelun avo- ja laitospalveluista.Perhetyötä oli saatavilla vain lastensuojelun avohuollon tukitoimena, jokavaati lastensuojeluilmoituksen ja -selvityksen tekemisen. Lapsiperheiden kotipalvelua(maksullinen) kaupungissa oli saatavilla. Tarve kehittää ehkäisevää perhetyötäyhteistyössä neuvolan kanssa nousi näistä lähtökohdista.5.2.1.2 Kehittämistyön prosessiPajuluoman neuvolapilotin kehittämistyön tueksi koottiin monialainen työryhmä syksyllä2009, joka oli käynnissä hankkeen päättymiseen, syksyyn 2011 saakka. Vastaavaatyöryhmää neuvolan perhetyön kehittämistyön ympärillä ei ollut aikaisemminja se mahdollisti laajemman keskustelun neuvolan perhetyön kehittymisestä kokokaupungin alueella. Sen sijaan neuvolan työtä oli kehitetty moniammatillisesti jo pitkäänerityistyöntekijöiden kanssa. Työryhmään, jonka asiantuntemusta oli mahdollisuushyödyntää kokeilussa, kuului sosiaali- ja terveydenhuollosta äitiys- ja lastenneuvolanterveydenhoitajat, terveyskeskuspsykologit ja -puheterapeutti sekä perhekeskuksenjohtaja ja/tai sosiaalityön päällikkö ja perhetyöntekijä. Lisäksi yhdessäpalaverissa oli mukana sosiaali- ja terveyskeskuksen ylilääkäri. Työryhmään oli kutsuttuinamyös kaksi puheterapeuttia ja toimintaterapeutti. Kaikille kutsutuille lähetettiinmuistio palaverista. Kehittämistyöhön osallistuneet henkilöt ovat omissa toimintaympäristöissäänvieneet kehittämistyön ajatusta eteenpäin. Hankkeesta kehittämistyöstävastasi projektikoordinaattori.Työryhmään kuuluvat:perhekeskuksen johtaja Janne Pajaniemisosiaalityön päällikkö Päivi Saukkohoitotyön johtaja Liisa Mikkola (Marketta Mäenpää)56

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011lastenneuvolan terveydenhoitaja Marianne Mäki-Jouppiperhetyöntekijä Tarja Kiilipsykologi Pirjo Kaumapsykologi Päivi Oja-Kaukolapuheterapeutti Sirpa Rintalaäitiysneuvolan terveydenhoitaja Virpi Ruismäki 1.7.2011 saakkalastenneuvola terveydenhoitaja Heli Hakorinta 1.6.2011 alkaen (Sanna Poranen 31.5.2011)projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari, KASTE / Etelä-Pohjanmaansekä alkuvaiheessa projektityöntekijät Mirka Nisula, Sari Pöytälaakso ja Auli Romppainen KASTE / Etelä-PohjanmaanLisäksi kutsuttuina olivat puheterapeutit Maritta Kätkänaho ja Aino Kokkonen sekä toimintaterapeuttiKatja Rönnlund.Kokouksia työryhmällä oli vuonna 2009 kaksi, vuonna 2010 viisi ja vuonna 2011 viisi.Ensimmäisissä palavereissa suunniteltiin pilottineuvolan tavoitteita ja toimintaa.Tavoitteiden kiteytettyä työryhmä pääsi suunnittelemaan ja käynnistämään konkreettisestineuvolan perhetyön kokeilua. Kokeilun käynnistyttyä palavereissa käsiteltiinpääosin neuvolan perhetyön prosessia ja sitä, millaisia asioita kokeilussa onnoussut esille. Tavoitteena oli toiminnan juurruttaminen ja vakiinnuttaminen, joistakäytiin keskustelujaNeuvolan perhetyön pilotin kehittämistyön tavoitteetEnsimmäinen neuvolapilotin työryhmän kokous pidettiin syksyllä 2009. Kyseiseenkokoukseen pyydettiin neuvolan toimijoilta odotuksia, toiveita ja tarpeita hankkeelle.Neuvolan osalta toivottiin, että kehittämistyössä keskityttäisiin:- Aidon ja kaksisuuntainen yhteistyön kehittämiseen eri yhteistyökumppaneidenkanssa- Kevyen tason moniammatillisen puuttumisen -mallin kehittämiseen (esim. tihennetyttapaamiset ja ”kevyt” perhetyö, joka ei lastensuojeluasiakkuuteenpohjautuvaa)- Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lastenja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta tuli voimaan 1.7.2009, jokatoivottiin huomioitavan KASTE -hankkeessa varhaisen- ja erityisen tuen tarpeentunnistamisena.Pilottineuvolan kehittämistyön tarkoitukseksi, tavoitteiksi ja keinoiksi kirjattiin ensimmäistenkokousten jälkeen:Neuvolan pilottityöskentelyn tarkoitus• Neuvolapilotissa on tarvetta tukea asiakastilanteita, jotka nousevat neuvolanasiakkuuksista. Konkreettista apua tarvitaan perheeseen ja yhteistyöhön eri57

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011toimijoiden kesken. Haasteena on todellisen yhteistyön synnyttäminen ja tiedonkulunhyvä sujuminen.Keskeisinä tavoitteina on:• viedä apu lapsen ja perheen omaan toimintaympäristöön• tunnistaa varhaisen ja erityisen tuen tarpeetNeuvolan pilottityöskentelyn keinot:• yhteistyökäytäntöjen selkeyttäminen• neuvolapilotin perhetyö kokeilu / case -työskentely ja siihen pohjautuva työnmallintaminenPilottikohteen painopisteeksi valittiin neuvolan perhetyön kokeilu, johon työryhmä sitoutui.Pilotilla kokeiltiin ja kehitettiin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen avohuollonneuvolatoiminnan perhetyötä.Neuvolan perhetyössä työskentelyn painopiste sovittiin olevan ehkäisevässä työskentelyssä.Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke mahdollistiperhetyön kokeilu kustantamalla perhetyöntekijän palkka (1pvä/vko). Perhetyöntekijäoli Seinäjoen kaupungin perhetyöntekijä, jonka kaupunki irrotti kokeiluun.Perhetyöntekijän työpanoksesta n. 15 % oli neuvolan perhetyötä. Työskentelynaluksi sovittiin, että työntekijän toimii rajatusti Pajuluoman neuvolan työntekijänä.Käynnistämisvaiheessa huomioitiin ehkäisevän perhetyön, avohuollon lastensuojelunperhetyön ja perheohjauksen käsitteiden ja työtapojen erottaminen toisistaan.Keskeistä todettiin olevan myös perhetyöntyöntekijän roolin ja vastuun selkeyttäminen.Työryhmän kokouksessa keväällä 2010 sovittiin, että neuvolan perhetyön käynnistämiseksikootaan laajemmasta työryhmästä erillinen työrukkastyöryhmä, joka lähteesuunnittelemaan kokeilua tarkemmin. Työrukkastyöryhmään kuuluivat hoitotyönjohtaja Marketta Mäenpää, perhekeskuksen johtaja Janne Pajaniemi, psykologi PäiviOja-Kaukola, terveydenhoitaja Marianne Mäki-Jouppi ja terveydenhoitaja VirpiRuismäki ja projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari. Työrukkastyöryhmä työstikokouksissaan keväällä 2010 neuvolan perhetyötä ja perhetyöntekijän toimenkuvaa.58

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Työrukkastyöryhmän hahmotelma perhetyön toteuttamisesta kokeiluna:Perhetyön kriteerit- Neuvolan perhetyön kriteerit eivät saa olla liian ongelmalähtöisiä, vaan työtulee nähdä ennaltaehkäisevästä näkökulmasta.- Neuvolan perhetyön tarkoitus:- perheen tarpeista lähtevää ja perheen omat tarpeet huomioivaa- perheen omien voimavarojen vahvistamista- nopeasti tarpeeseen vastaavaa ja lyhytkestoista- neuvolan perhetyöntekijän tehtävänä on erityisesti vanhemmuuden tukeminen- perheellä tulee olla asiakassuhde ainoastaan neuvolaan, lastensuojelun asiakkuuttaperhetyön saamiseksi ei tarvita- perhetyö on maksutonta- perhetyöntekijä on tarkoitettu Pajuluoman neuvolan käyttöön kokeiluvaiheessa.- Kriteerit ohjaavat perhetyötä, mutta ne määrittyvät tarkemmaksi kokeilun aikana.Aluksi terveydenhoitajat määrittävät yhdessä perhetyöntekijän kanssa,mikä perhe tarvitsee apua. Tarvittaessa kriteeristöjä tiukennetaan.- Tärkeäksi nähtiin se, että perhetyöstä puhutaan samalla mielikuvalla, niin ettäperhetyön tavoitteet ovat selkeät ja samat sekä työntekijöillä että perheellä- Lapsiperheiden kotipalvelun (maksullinen) ja neuvolan perhetyön tavoitteetovat erilaisia. Tärkeää on se, että perhetyö ei mene kodinhoitajan työn jatkumoksi,vaan lähtökohtina työlle ovat ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen.Perhetyön käynnistyminen- Terveydenhoitajat kartoittavat perhetyötä tarvitsevia perheitä kokeiluun.- Terveydenhoitaja näkee perheen avun ja tuen tarpeen- Terveydenhoitaja konsultoi perhetyöntekijää ja keskustelee perheen kanssaperhetyön mahdollisuudesta.Työmenetelmät- Kokenut perhetyöntekijä osaa määrittää tarkemmin menetelmät. Työtä ohjaavattavoitteet, jotka on määritelty yhdessä terveydenhoitajan ja perheenkanssa.- Tavoitteena on saada perhe toimimaan toisin ja löytämään uusia tapoja jatoimintamenetelmiä arkeen.- Kotikäyntejä voidaan tehdä yhdessä terveydenhoitajan kanssa (esim. synnytystenjälkeiset kotikäynnit eli jo olemassa olevat terveydenhoitajan tekemätkotikäynnit)- Perhetyöntekijä voi konsultoida perheen asioissa esim. terveydenhoitajaa japerustason erityistyöntekijöitä. Perhetyöntekijä vie tarvittaessa perheeseenmyös palveluohjauksellista näkökulmaa.5.2.1.3 Tavoitteeseen liittyvät tuotoksetEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke hankki neuvolanperhetyön mallinnusprosessiin ostopalvelun Pohjanmaan maakuntien sosiaalialanosaamiskeskus SONet BOTNIAlta. Yhteistyössä neuvolan pilottityöryhmän kanssa59

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011tehtiin työprosessimallinnus neuvolan perhetyöstä, joka valmistui syksyllä 2011.Työryhmä kokoontui mallinnuksen ympärille ensimmäisen kerran huhtikuussa 2010.Oheisessa kuviossa (kuvio 4) on kuvattu perhetyön prosessia varsinaisen ProcessQuide -mallinnuksen tueksi.Neuvolan perhetyön prosessiNEUVOLAN PERHETYÖVarhaista ja ehkäisevää tukea sekänopeasti tarpeeseen vastaavaa ja lyhytkestoistaTavoitteena:- Vanhempien tukeminen- Lasten hoidon ja kasvatuksen tukeminen- Perheen toimintakyky tai vanhempienkyky sopeutua perhe-elämän haasteisiinja uusiin elämäntilanteisiin- Perheen voimavarojen vahvistaminenKeinoina:- Ohjaus ja neuvonta- Keskustelu, kuuntelu ja kannustaminen- Yhdessä tekeminen- Vanhemmuuden tukeminen (mm. roolikartta)- Arjen mallintaminen ja ratkaisujenlöytäminen yhdessä (mm. päivärytmi)- Moniammatililnen yhteistyö.PERHE- Erityistä tukea tarvitsevien perheidenelämänhallinnan tukeminen- Itkuisen vauvan äidin väsymys- Äidin lievä masennus- Vanhempien epävarmuus- Lähiverkostojen vähyys taipuuttuminen- Lapsen levottomuus tai poikkeavauhmakkuus- Ongelmat varhaisessavuorovaikutuksessa- Elämänmuutokset (sairaus, ero)PERHETYÖN PROSESSI- Terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä tapaavat- Perhetyöntekijä ottaa yhteyden perheeseen jasopii kotikäynnin- Ensimmäisellä kotikäynnillä (tarvittaessayhdessä terv.hoitajan kanssa) sovitaan perhetyönaloittamisesta.- Tehdään suunnitelma ja tavoitteet(käytössä perhetilannepuntari)-Tarvittaessa monialainen yhteistyö muidentoimijoiden kanssa tai perhetyöntekijän ohjausmuiden palvelujen piiriin- Perhetyön toteutus: apu lyhytkestoista: käyntejän. 4-6 krt / perhe ja käynti 1krt/ vko (2-3h)- Perhetyön lopettaminen ja arviointi- Prosessi kirjataan ja tilastoidaanNEUVOLA- Huoli perheen tilanteesta herää- Terveydenhoitaja kertooperheelle perhetyön mahdollisuudesta jamotivoi perheen perhetyön asiakkaaksi- Terveydenhoitaja välittää perheenyhteystiedot perhetyöntekijälle perheenluvallaKuvio 4 Neuvolan perhetyön prosessiNeuvolan perhetyön prosessi – uusi toimintamalliNeuvolan perhetyö määriteltiin työntekijälähtöiseksi prosessiksi, joka tarkoitti sitä, ettäneuvolan terveydenhoitaja käynnistää prosessin. Kun terveydenhoitajalle heräähuoli perheestä, hän konsultoi perhetyöntekijää case -tyyppisesti perheen tilanteestaennen palvelun tarjoamista perheelle. Tämän jälkeen hän ottaa perheen kanssa puheeksineuvolan perhetyön mahdollisuuden ja motivoi perhettä perhetyön kokeiluun.Näin vältytään esimerkiksi siltä, että perheen kanssa työskentelyn aloittamista joudutaanlykkäämään perhetyöntekijän aikataulujen vuoksi.Perheet, joista huoli saattaa herätä, ovat tavallisia perheitä, joilla saattaa olla hetkellistätarvetta erityiseen tukeen. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi äidin väsymystai lievä masennus, vanhempien epävarmuus, tuen puute lähiverkostojen osal-60

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011ta, lapsen levottomuus tai poikkeava uhmakkuus, ongelmat varhaisessa vuorovaikutuksessatai elämänmuutokset, kuten sairaudet tai erotilanne perheessä. Neuvolaasetuksessa2008:37 ja Lastenneuvola lapsiperheiden tukena – Opas työntekijöille2004:14 on määritelty tarkemmin neuvolan perhetyötä.Perhetyön prosessi käynnistyy siitä, että perhe on halukas ottamaan vastaan perhetyötä.Terveydenhoitaja välittää perheen tiedot perhetyöntekijälle perheen luvalla.Perhetyöntekijä ottaa tämän jälkeen yhteyden perheeseen ja sopii ensimmäisen kotikäynnin.Ensimmäisellä kotikäynnillä sovitaan perhetyön aloittamisesta, tehdäänsuunnitelma ja laaditaan tavoitteet. Tavoitteiden selkiyttämiseksi käytetään MLL:nkehittämää perhetilannepuntaria.Perhetilannepuntari oli käytössä kokeilussa suurimmassa osassa perheitä. Perheetkokivat osittain puntarin täyttämisen vaikeaksi. Työryhmä totesi, että puntari on kuitenkinajatuksia herättävä lomake. Puntarin tarkoituksena on erityisesti perhetyöntavoitteiden selkeyttäminen kussakin perheessä.Perhetyötä tehdään perheen tarpeet huomioiden. Ehkäisevä perhetyö on varhaistaja ehkäisevää tukea sekä nopeasti tarpeeseen vastaavaa ja lyhytkestoista. Tavoitteenavoi olla vanhempien tukeminen, lasten hoidon ja kasvatuksen tukeminen, perheentoimintakyvyn tai vanhempien kyvyn vahvistaminen sopeutua perhe-elämänhaasteisiin ja/tai uusiin elämäntilanteisiin tai perheen voimavarojen vahvistaminen.Perhetyöntekijän keinoja puuttua haasteisiin ovat mm. ohjaus ja neuvonta, keskustelu,kuuntelu ja kannustaminen, yhdessä tekeminen, vanhemmuuden tukeminen(esimerkiksi roolikartta), arjen mallintaminen ja ratkaisujen löytäminen yhdessä(esimerkiksi päivärytmi).Tarvittaessa perhetyöntekijä tekee yhteistyötä perheen luvalla muiden toimijoidenkanssa moniammatillisesti tai ohjaa perheen muiden palveluiden piiriin. Neuvolanperhetyön ideana saada perheelle apua lyhytkestoisella työllä mahdollisimman varhaisessavaiheessa ennen kuin ongelmat ehtivät kasaantua. Perheisiin tehdäänkäyntejä n. 4-6 kertaa ja käyntien aika on 2-3 tuntia / kerta. Jos huoli perheestä eivähenny ko. aikana tai huoli perheestä jää edelleen, ohjataan perhe lastensuojelunperheohjauksen piiriin. Perhetyön päätteeksi perhetilannepuntarin avulla arvioidaantehtyä työtä ja vaikuttavuutta.61

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Pajuluoman neuvolan perhetyön kokeilun aikana (maalis-joulukuu 2010) perhetyötätehtiin yhteensä 16 perheessä. Keskimääräinen käyntimäärä on noin 4 kertaa riippuentilanteesta. Perheet, joihin perhetyö kohdistettiin, ovat perheitä, joista terveydenhoitajallaon noussut huoli liittyen perheen jaksamiseen tai vanhempien voimavaroihinKaikki perheet, joille perhetyötä ehdotettiin, ottivat perhetyöntekijän vastaan.Ehkäisevän perhetyön malli on kuvattu Innokylään REA-malliksi.5.2.1.4 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteetArviointiPalautetta pilottikokeilusta pyydettiin sekä kokeiluun osallistuneilta asiakkailta ettätyöntekijöiltä, jotka ovat joko osallistuneet kokeiluun tai ovat olleet mukana pilottityöryhmässä.Arvioinnin kautta pystyttiin mm. perustemaan neuvolan perhetyön tarvetta.Asiakkaiden ääniPalaute kokeiluun osallistuneita perheiltä pyydettiin vasta kokeilun päätyttyä. Näinollen perhetyön käynnistymisestä oli joissakin perheissä saattanut kulua aikaa niinpaljon, että palautteen antaminen saattoi olla hankalaa eikä asia ollut enää niin kirkkaanamielessä. Asiakaspalaute saatiin 9 perheeltä, joissa oli pääosin kaksi aikuistaja vähintään kaksi lasta. Perheitä kokeilussa oli yhteensä 16. Kyselyn palautusprosenttioli 56 %.Perheitä pyydettiin palautetta siitä, mitä perhetyöntekijä perheissä teki. Perhetyöntekijänkoettiin työskennelleen eniten lasten kanssa tai keskustelleen perheen kanssa.Perhetyöntekijä ohjasi vanhempia tai lapsia tarpeiden mukaisesti tai auttoi siivoamisessa/ kotitöissä.Perheet arvioivat, että perhetyöstä oli ollut paljon hyötyä perheiden arkeen. Perhetyöstäon saatu apua erityisesti arjessa jaksamiseen, luottamuksen saamiseen omiinvoimavaroihin, kanssakäymisen taitoihin ja elämänilon saamiseen. Tukea perhetyöstäkoettiin saaneen tukiverkkojen puuttumiseen.”On helpottanut elämää valtavasti, kun ei ole läheisiä eikä tuttuja ketä pyytääavuksi”62

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Palautteissa todettiin myös, että palvelu madalsi kynnystä hankkia jatkossakin ulkopuolistaapua. Myös kokeilussa mukana olleet työntekijät kokivat, että perheet saivattarvitsemaansa apua.Joissakin palautteissa todettiin, että perhetyöntekijän toimenkuva jäi hieman epäselväksi.Toivottiin, että perhetyöntekijä olisi selkeyttänyt sitä, mitä käynnin aikana voitehdä ja mikä on hänen roolinsa ja työnkuvansa. Käyntimääriä perheiden näkökulmastaolisi voinut olla useampiaTyöntekijöiden näkemysPilottineuvolan työryhmän keskustelussa todettiin sekä toiminnan että palautteenperusteella, että perhetyön kokeilulla päästiin niihin tavoitteisiin, joihin työllä on pyritty.Terveydenhoitajat onnistuivat valikoimaan varhaisen tuen tarpeessa olevat perheetkokeiluun. Ehkäisevälle perhetyölle on ominaista jatkossakin viranomaislähtöisyyseli se, että neuvolan terveydenhoitaja määrittelee työtä. Kokeilu osoitti sen, ettäneuvolan perhetyöllä on selkeä paikka lapsiperheiden kotipalvelun ja lastensuojelunperhetyön välissä. Tarkoitus ei ollut paikata työllä peruspalveluita, vaan löytää oma”lokeronsa”, jolla voidaan täydentää ja vahvistaa peruspalveluita.Monialainen työote näkyi kokeilussa vahvasti. Tarvittaessa perhetyöntekijöillä jamuilla työntekijöillä oli mahdollisuus esimerkiksi konsultoida työryhmän jäseniä. Kokeilussamukana olleiden työntekijöiden palautteena oli, että ”moniammatillinen yhteistyöon aina hyväksi, tulee toisen työ tutuksi ja on helpompi tehdä yhteistyötä”.Monialaisen työskentelyn koettiin myös tukevan sekä rikastuttavan kokeilussa mukanaolleiden työntekijöiden omaa työtä, kun perheen pulmia pystyttiin miettimään jakäsittelemään perhetyöntekijän kanssa siitä näkökulmasta, millaisia tarpeita perheilläon kotonaan.”Tiivisti edelleen yhteistyötä terveydenhoitajan, perhetyöntekijän ja neuvolapsykologinkesken. Perheen pulmista sai uuden näkökulman perhetyöntekijän kohdatessavanhempien vastaanotolla kuvaamia asioita arkielämässä. Näkökulmien jahuomioiden jakaminen varmaan rikastutti jokaista työntekijää…”Jos perhetyötä ei olisi ollut saatavilla neuvolassa, olisivat perheet mahdollisesti ohjautuneetjoko psykologille tai depressiohoitajalle tai terveydenhoitaja olisi tehnytylimääräisiä käyntejä / puheluja ja huoli olisi mahdollisesti johtanut lastensuojeluilmoitukseen.63

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011”ylimääräisiä" kontakteja (kotikäynti/neuvolakäynti/puhelu) väheni, kun tiesi ettäperhetyöntekijän kautta tulee tietoa jos tarvetta kontaktiin on. Toisaalta pilottiinliittyvät kokoukset ja yhteistyöpalaverit niin työryhmän kuin perhetyöntekijänkanssa veivät oman aikansa.”Työntekijöille kokeilu toi apua erityisesti huolen jakamiseen ja siihen, että perhetyönmyötä on nähtävissä perheissä tapahtuva positiivinen muutos. Työntekijät kokivatperheen omassa kodissa tehtävän konkreettisen työn hyvänä keinona auttaa ja tukeaperheitä.”…sai tarjota perheelle konkreettista apua ja tukea kotiinpäin. Perhetyöntekijänäkee ja kokee paikanpäällä parhaiten sen miten perhe toimii ja jaksaa arjessaan.”Neuvolan perhetyön kautta päästiin lähemmäksi perheitä, kuin lapsiperheiden (maksullinen)kotipalvelun kautta. Ehkäisevässä perhetyössä tärkeää on tavoitteen määrittelyja se, että perhe tietää, mihin perhetyöllä pyritään ja mikä on perhetyöntekijäntoimenkuva. Myös perhetyöntekijän näkökulmasta asia on keskeinen.Kokeiluun osallistuneiden työntekijöiden näkökulmasta kokeilusta koettiin olleenperheille suurta hyötyä. Kokeilu nähtiin kotiin tuotuna matalan kynnyksen palveluna,jota tarjotaan lyhytaikaisesti, silloin kun siihen on tarvetta.”…Äidit ovat kertoneet kuinka helpottavaa on kun tietää että JOKU on tulossaedes hetkeksi.””Vanhemmat saivat tukea lapsiperheen arkeen aivan ruohonjuuritasolla. Monellavanhemmilla pt toimi mallinna kuinka eri tilanteissa voi toimia ja menetellä lastenkanssa. Vanhempi sai myös aikaa itselleen halutessaan, joka taas auttaa jaksamaanarjessa”,Kaiken kaikkiaan koettiin, että neuvolan perhetyölle on selkeää tarvetta.”Pilotti, jossa konkreettisella työllä autetaan perheitä on tosi tärkeää nykyyhteiskunnassa.Kaikki eivät saa ”eväitä” kotoa miten kotia ja lapsia hoidetaan.Pilotin tulokset heti nähtävissä. …””antoisa työmuoto, jota on kaivattu kentällä, niin asiakas kun työntekijä.”Kokeilun suurimmiksi onnistumisiksi mainittiin, että pilotoinnilla saatiin yksi työmuotolisää kaupunkiin. Perhetyön tarve tiedostetaan kokeilun myötä paremmin. Aikaisempienvaltakunnallisten kokemusta ja kokeilulla avulla pystyttiin osoittamaan palvelunpositiivinen hyödyn lapsiperheille.64

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Haasteet ja esteetNeuvolan perhetyössä kohdattiin kirjaamiskäytäntöihin liittyvä ongelma ja epäkohta.Kokeilussa perhetyöntekijän taustaorganisaationa oli sosiaalitoimi, eivätkä sosiaalitoimenja terveystoimen tietojärjestelmät ole yhteneväiset. Terveydenhuollossa onkäytössä Effica ja sosiaalitoimessa Abilita. Sosiaalitoimen työntekijällä ei ollut mahdollistasaada käyttöoikeuksia terveydenhuollon järjestelmään. Toinen kirjaamiseenliittyvä ongelma oli se, mihin tietojärjestelmän lehdelle perhetyön käynnit kirjataan.Lapsen papereihin voi kirjata ainoastaan perhetyön käynnistymisen, mutta tietosuojalainmukaan lehdelle ei voi kirjata kolmannen osapuolen tietoja. Näin ollenperhetyön prosessi ei tule näkyviin sairauskertomuksista.Työntekijöiden kokemukset pilotoinnista olivat pääosin positiivisia. Pilotoinnille asetetuttavoitteet saavutettiin ja jäsenet kokivat oman sitoutuneisuutensa olleen pilotinaikana hyvä. Myös KASTE -hankkeen työpanokseen oltiin tyytyväisiä.”Kaikki sujui mallikkaasti. Projektin työntekijät tekivät ison työn. Neuvola oli sitoutunuterittäin hyvin pilotin asettamiin tavoitteisiin ja tehtäviin”Epäonnistumisina todettiin mm. se, että kokemusten eteenpäin jakaminen jäi liikaayksittäisten ihmisten vastuulle. Myös palavereihin todettiin kuluneen yllättävän paljontyöaikaa.5.2.1.5 Odotettavissa olevat vaikutuksetNeuvolan perhetyö otettiin käyttöön neuvoloissa Seinäjoella maaliskuussa 2011kaupungin lastensuojeluyksikön uudelleen järjestelyn yhteydessä.Seinäjoen kaupungin lastensuojeluyksikössä toimii tiimejä, jotka rakentuvat seuraavasti:- Tiimi 1: Ilmoitusten vastaanotto ja lastensuojelutarpeen selvitys, jossa työskentelee 3sosiaalityöntekijää ja poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja- Tiimi 2: Ehkäisevän työn tiimi, jossa työskentelee neljä perhetyöntekijää- Tiimi 3: Lastensuojelu: kolme aluetta, joissa kussakin työskentelee 2 sosiaalityöntekijääja 2 perheohjaajaa sekä sijoitettujen lasten sosiaalityö, jossa työskentelee 2 sosiaalityöntekijääja jälkihuolto, jossa työskentelee yksi työntekijä.Ehkäisevän työn tiimin työ painottuu neuvolan perhetyöhön ja lapsiperheiden kotipalveluun.Tilauksia ennaltaehkäisevän perhetyön tiimille tekevät neuvolan tervey-65

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011denhoitajat ja ehkäisevän näkökulman osalta myös lastensuojelun ja toimeentulotuensosiaalityöntekijät. Kullekin neuvolalle on nimetty perhetyöntekijä, joka on neuvolankäytettävissä päivän / viikko. Perhetyöntekijällä on vastuullaan 1-3 neuvolaa.Jatkossa tarvitaan edelleen työn vahvistamista.”Tulee vahvistaa laajentuneeseen neuvolan perhetyöhön liittyneiden henkilöiden,sekä lastensuojelun että neuvolan terveydenhoitajien sitouttaminen tekemäänoikealla tavalla ennaltaehkäisevää perhetyötä.”Tavoitteiden asettamiseksi on otettu käyttöön perhetilannepuntari ennaltaehkäisevässäneuvolan perhetyössä. Lomakkeen antaa perheelle joko neuvolan terveydenhoitajavastaanottotilanteessa tai perhetyöntekijä ensimmäisellä kotikäynnillä. Perhetyöntekijäyhdessä perheen kanssa käsittelee puntarin vastaukset ja nostaa siitäesille keskeisimmät asiat ja muokkaa näin tavoitetta perhetyön jaksolle.Jatkossa tulisi huomioida entistä vahvemmin monialaisen yhteistyön kehittäminen jatiivistäminen eri sektoreiden välillä. Yhteistyön tiivistäminen myös kolmannen sektorin,esimerkiksi järjestöjen (MLL) ja seurakuntien kanssa olisi tärkeää. Sekä julkisellaettä järjestösektorilla tehdään paljon lapsiperheiden kanssa töitä ja tämän vuoksivoimavarojen yhdistäminen olisi olennaista. Myös Neuvola-asetukseen (2008:37) onkirjattu, että ”yhteistyö päivähoidon, järjestöjen ja seurakuntien kanssa on syytämuistaa perheen tukitoimia järjestettäessä. Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinninkannalta on eduksi, jos tuki voidaan järjestää lapsen tai nuoren arkiympäristössä kodissa,päivähoidossa tai koulussa.”Myös asiakkaiden osallisuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota.”Asiakasnäkökulman vahvempi esiin tuonti. Miten asiakas ymmärtää oman kokemuksensatästä. Mikä asiakasta auttaa, mikä hänelle on tärkeää kaikkiennäiden organisaatio – ja palveluhimmelien takana.”5.2.2 Pajuluoman päiväkotipilotti5.2.2.1 Tarve, josta tavoite nouseePajuluoman päiväkoti on osa syksyllä 2009 valmistunutta palvelukeskusta SeinäjoellaPajuluoman nopeasti kasvavalla asuntoalueella. Alussa päiväkodin kehittämistoimintakeskittyi päiväkodin toiminnan käynnistämiseen lasten ja vanhempien toiveitahuomioiden, henkilöstön osaamista lisäten ja johtajuutta kehittäen. Päiväkodissa66

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011toimintansa aloitti syksyllä 2009 neljä lapsiryhmää: Pikkukarhut (alle kolmevuotiailletarkoitettu ryhmä), Pohjantähdet (3-5-vuotiaiden ryhmä), Runoratsut (5-6-vuotiailden/eskariryhmä) ja Aurinkoleijonat (eskariryhmä) Vuodenvaihteessa 2009–2010 osa palvelutalon alakoulun luokista otettiin päiväkoti-käyttöön. Sinne perustettiinkaksi sisarusryhmää: Lumikukat ja Kaislat.Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet hankkeen varhaiskasvatuksestavastaava projektityöntekijä Mirka Nisula (myöhemmin Sari Hintsa) osallistui elokuussa2009 päiväkodin henkilökunnan palaveriin ja esitteli hankkeen tavoitteita jalähtökohtia. Tämä palaveri toimi ”lähtölaukauksena” päiväkotipilotille. Uuden päiväkodinalkumetreillä kasvattajat pohtivat yhdessä kuinka rakentaa lapsille tästä päiväkodistahyvä ja laadukas kasvuympäristö. Yhteistyö hankkeen kanssa, sen tavoitteistoja sisällöt edesauttoivat päiväkodin aloitusvaiheessa päiväkodin henkilöstöälöytämään yhtenäisen suunnan kasvatustyölleen. Henkilökunta halusi toteuttaa laadukastavarhaiskasvatusta kiinnittämällä huomiota lasten ja perheiden aitoon kohtaamiseenja läsnäoloon. Päivähoidon aluejohtaja Eija Ikolan kannustuksella lähdettiintoteuttamaan omahoitajuustyötapaa, joka oli tuolloin vähän käytetty työtapa Etelä-Pohjanmaanpäivähoidossa.5.2.2.2 Kehittämistyön prosessiPäiväkodin varhaiskasvatuksen kehittämisen alkuvaiheessa hyödynnettiin tietoa liittyenkiintymyssuhdeteoriaan, varhaiseen vuorovaikutukseen, aivojen kehittymisenedellytyksiin ja temperamenttitietoisuuteen. Kasvattajat tutustuivat lapsen sensitiivisempäänkohtaamiseen liittyvään teoriaan sekä muualta Suomesta saatuihin kehittämistyönkokemuksiin (mm. Lund, Kanninen, Sigfrids, Backman, Kalliala, Keltikangas-Järvinenjne.). Kasvatuskumppanuus ja sen periaatteet ovat olleet yhtenä lähtökohtanatyöskentelylle asiakasperheiden ja verkostoissa toimivien henkilöiden kanssa.Päiväkodin arki ja kehittämistyö käynnistyi ja omahoitajuutta lähdettiin toteuttamaanalle viisivuotiaiden lasten ryhmissä. Yli viisivuotiaiden ryhmissä toteutui pienryhmätoimintaaja lapset jaettiin omille vastuuaikuisille.Työskentely on ollut prosessinomaista ja kokeilevaa. Käytännön toiminnassa on testattuerilaisia työtapoja ja niitä on työstetty edelleen käytännön kokemuksen ja reflektoivienkeskustelujen pohjalta. Projektityöntekijä on tehnyt arviointi- havainnointi- jakonsultaatiokäyntejä ryhmiin. Kasvatustyön sisältöä on pohdittu mm. työntekijöiden67

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011videohavainnointia apuna käyttäen. Työkäytäntöjä on edelleen muokattu perustehtävääkirkastaen, yksilön ja yhteisön arvoja ja tavoitteita vastaavaksi mm. edellä mainittuihintyön taustateorioihin peilaten.Kehittämisen tukena ovat toimineet projektityöntekijän vetämät pilottipäiväkodin palaveritnoin kerran kuussa syksyyn 2010 asti. Pilottipalavereihin osallistui edustajiajoka työtiimistä. Palavereissa pohdittiin työn kehittymistä ja arvioitiin toimintaa.Omahoitajuustyötapaa on tuettu kehittämistyönohjauksella, jota toteutui 6 kertaa kevätkauden2010 aikana. Kehittämistyönohjaus oli osa pilottipäiväkodin toiminnankehittämiskokonaisuutta ja se antoi valmiuksia lapsen sensitiivisempään kohtaamiseenja omahoitajuustyötavan toteuttamiseen päivähoidon arjessa. Ryhmän ohjaajanatoimi Riitta Malkamäki. Ryhmään osallistuivat Pajuluoman päiväkodin omahoitajaryhmienhenkilökunta, vastaava päiväkodin opettaja sekä kehittämishankeenprojektityöntekijä.Omahoitajuuden tueksi ja työtavan levittämiseksi käynnistyivät syksyllä 2010 omahoitajuudenvertaisryhmät, jotka toimivat noin kerran kuukaudessa projektityöntekijänohjaamina kevääseen 2011 saakka. Vertaisryhmän työskentely oli suunnattuEtelä-Pohjanmaan varhaiskasvatustoimijoille. Ryhmässä on keskusteltu arjen omahoitajuudentoteuttamiseen liittyvistä mutkista ja oivalluksista. Ryhmän työskentelynkautta oli mahdollista syventää omaa ammatillista osaamista mm. omahoitajuudestaja lapsen hyvästä hoidon aloituksesta yhteistyönä perheen kanssa. Ryhmä tarjosimahdollisuuksia kokemusten vaihtoon, ajankohtaisen tiedon jakamiseen sekä hyväksikoettujen käytäntöjen levittämiseen.Päivähoitopilotin kehittäjäryhmän kokoontui neljä kertaa vuodessa Seinäjoella vuosina2010 ja 2011. Ryhmän kokoonpanoon kuului varhaiskasvatuksen toimijoita jayhteistyökumppaneita maakunnasta. Vanhempaintoimikunnasta osallistui ryhmäänasiakasjäsen. Ryhmän tehtävänä oli toimia tukiryhmänä omahoitajatyöskentelylle,selvittää päivähoidon palveluohjauksen mahdollisuuksia ja kehittää pilottien rajat ylittävääverkostotyötä.Pajuluoman päiväkodin henkilökunnalle järjestettiin kaksipäiväinen koulutus työn kehittämisentueksi. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä ja yhtenäistää henkilökunnan tie-68

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011topohjaa omahoitajuudesta ja kasvatuskumppanuudesta. Kouluttajina toimivat LTO,KTM Lillemor Gammelgård ja PsM Minna Björkman. Koulutuksen teemoina olivat:lapsen silmin – turvallinen ja viihtyisä päiväkoti, pienten lasten psyykkinen kehitys,kiintymyssuhteen merkitys, aivojen kehittymisen edellytykset ja lapsen yksilöllinenhuomioiminen.Henkilöstö koki tärkeäksi päästä purkamaan kokemuksia yhdessä toisen ryhmänkasvattajien kanssa mutta keskustelulle ei päivähoidon arjessa ollut aikaa. Koko työyhteisönyhteisen keskustelun mahdollistamiseksi projektityöntekijä järjesti henkilökunnallekaksi yhteistä kehittämisiltaa syksyllä 2010. Toimintatapojen muuttumisenvuoksi oli tärkeä eritellä työn tekemisen vaiheita systemaattisesti. Yhteisissä kehittämisilloissapohdinnan, keskustelun ja kirjaamisen myötä alkoi hahmottua työmalli,joka myöhemmin sai nimen ”Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi-malli”.Projektityöntekijä ja Seinäjoen kaupungin päivähoidon aluejohtaja Eija Ikola osallistuivatkasvatuskumppanuuskouluttajakoulutukseen. He aloittivat kasvatuskumppanuuskoulutukset,johon osallistui Pajuluoman päiväkodin yli viisivuotiaiden lastenkanssa työskentelevät kasvattajat. (Ks. luku 4.1.3)Vanhemmilta tuli suullisesti paljon myönteistä palautetta omahoitajuustyötavasta jaerityisesti alkukäynneistä koteihin. Hankkeessa nähtiin tärkeänä kerätä palautettatarkemmin, jotta voitiin suunnata kehittämistyötä alueen lasten ja perheiden tarpeitavastaaviksi. Vanhemmille toteutettiin omahoitajuus ja kotikäynnit -kysely. Myös lapsetosallistuivat väliarviointikyselyyn piirtäen esimerkiksi omaa toimintaansa omahoitajankanssa. Asiakkaiden osallisuutta huomioitiin järjestämällä avoin tilaisuus kyselyntulosten esittelyn osalta Pajuluomassa 30.3.2010.Tarvittaessa projektityöntekijä osallistui kotikäynnille tai yhteistyöpalavereihin omahoitajantukena palveluohjauksellisen työotteen mukaisesti. Kasvatuksellinen yhteistyöperheen kanssa on jatkumo, joka toteutuu suunnitelmallisena polkuna eri toimijoidenvälisenä yhteistyönä sekä perheen että muiden mahdollisten monialaistenverkostojen kanssa. Hyvä yhteistyö lisää mahdollisuuksia havaita huolia varhaisemminja puuttumista niihin. Yhteistyön merkitys korostuu tilanteissa, joissa lapsion vaihtamassa ryhmästä toiseen tai esiopetuksesta kouluun. Rajapinnoilla toimittaessadokumentoinnin merkitys korostuu tiedonvälityksessä toimijoiden kesken.69

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Pilottipäiväkodissa toteutettiin moniammatillista case -työskentelyä. Vanhemmanhyvä suhde varhaiskasvatuksen omahoitajan kanssa on toiminut yhteistyön siltanavanhemman ja muiden toimijoiden välillä. Vanhemman luottamus lapsen omahoitajaanon pohjana myös projektityöntekijän osallisuudelle ja yhteistyölle vanhemmanja perheen arjessa jo toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektityöntekijänrooli oli päivähoidon varsinaiseen omahoitajaan verrattuna palveluohjauksellisempija kokonaisvaltaisemmin perheen huomioivaa. Case -työskentely osoitti todeksi varhaiskasvatuksenperhetyön tarpeellisuuden. On perheitä, jotka kaipaisivat intensiivisempäätukea kasvatustyölleen kuin mitä päivähoidon kasvattajat voivat tarjota.Päiväkodin kautta olisi luonteva tapa saada apua niihin perheisiin, joissa on erityistätuen tarvetta.Arjen verkostoyhteistyö Pajuluoman päiväkodilla toteutui luonnollisesti fyysisesti lähelläolevien toimijoiden kanssa, joissa monialaiset yhteistyökäytänteet kehittyvätedelleen mm. case -työskentelyn ja yhteistoiminnan kautta.Pajuluoman päiväkodin pilotointi herätti kiinnostusta maakunnassa ja perusturvajohtajaPiia Aron aloitteesta pilottitoiminta laajeni myös Lapualle keväällä 2010. Vuonna2010 valmistui Kissankellon päiväkodin laajennus ja siellä aloitti kahden jo toimineenryhmän lisäksi kolme uutta lapsiryhmää. Lisäksi päiväkodin johtajan alaisuudessatoimiva toinen kaksiryhmäinen päiväkoti tuli osaksi pilottitoimintaa. Projektityöntekijäaloitti toiminnan Lapuan päiväkodeissa työyhteisöjen yhteisöilloilla, joissa hahmoteltiintyöyhteisöjen tarpeita ja pilotoinnin tavoitteita sekä kerrottiin Pajuluoman kehittämistoiminnasta.Työntekijät kokivat, ettei heillä ollut mahdollisuutta vaikuttaa päätökseenosallistua pilotointiin. Tämä näkyi työntekijöiden sitoutumisen ja motivoitumisenpuutteena kehittämistoiminnassa.Hankkeen projektityöntekijä aloitti reflektoivat käynnit kaikissa Lapuan pilotin työtiimeissä.Joissakin päiväkotien tiimeissä kehittämistyö lähti pikkuhiljaa käyntiin, muttajoissakin tiimeissä työnkehittäminen koettiin turhaksi, ylimääräiseksi työksi. Tiimikäynneillänousi esiin työntekijöiden työnohjaukselliset tarpeet ja erityisesti työyhteisönhyvinvointiin liittyvät kysymykset. Lapuan kunnassa oli meneillään myös laajapäivähoidon rakenneuudistus. Kunnassa aloitti uusi päivähoidonpäällikkö ja siirryttiinaluejohtajamalliin. Tämä vaikutti osaltaan myös kehittämistyön alkukankeuteen. Keväällä2011 projektityöntekijä piti molemmille päiväkodeille omat yhteisöillat, joissa70

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011arvioitiin kehittämistyön tilaa ja ikään kuin ”aloitettiin alusta” ja pyrittiin antamaanhenkilökunnalle mahdollisuuksia vaikuttaa kehittämistyön suuntaan.Kevään 2011 aikana Lapuan pilotin väkeä osallistui omahoitajuuden vertaisryhmään.Sieltä he kokivat saaneensa vahvistusta ja ymmärrystä kehittämistyölleen.Projektityöntekijä jatkoi tiimeissä reflektointikäyntejä, joissa käsiteltiin tiimin arvoja,käytänteitä suhteessa arvoihin, kasvatusnäkemyksiä ja perustehtävää.Keväällä 2011 Lapuan päiväkodit saivat kunnan tarjoamana koulutusta pienryhmätoimintaan.Koulutuksen päätteeksi eräs työntekijä sanoi: ”voi kun tämä koulutus olisollut ennen hankkeen aloittamista, olis ymmärtänyt mistä on kyse niin ei oltas oltuniin vastarintaisia”Hankerahoitus on toisaalta mahdollistanut kehittämistoimintaa päiväkodissa muttatoisaalta hankkeen lyhyt toiminta-aika ei kohtaa päivähoidon/kuntaorganisaation hitaastija pienin askelein etenevää kehittymistä. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tulisivastata kentän tarpeisiin ja johtaa toimintaedellytyksiä parantaviin ratkaisuihin jamalleihin. Pilotissa työstetty Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi oliponnistus, joka auttoi Pajuluoman päiväkodin alkuun työnkehittämisen tiellä. Työntekijätovat oppineet ja sisäistäneet uudenlaisen työn tekemisen tavan ja jatkavattyöyhteisönä työn edelleen jalostamista kohti laadukkaampaa varhaiskasvatusta.Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi jatkaa elämäänsä Pajuluoman päiväkodinarjessa mutta sen säikeitä on pikkuhiljaa leviämässä myös muualle maakuntaan.Työtapa on herättänyt kiinnostusta niin päivähoidon kentällä kuin koulutustahoillakin.Kehittämistyö saatiin Lapuan piloteissa alulle. Kunnan tehtäväksi jää kehittämistyönlinjaaminen ja eteenpäin vieminen jatkossa. Pilotointiaika oli liian lyhyt, varsinkin pilotissa,jossa innostus kehittämistyöhön syttyi vasta alkukankeuden jälkeen.Molempien pilottien henkilökunnalle (Seinäjoki ja Lapua) pidetään pilotoinnin päättäväyhteisöilta, jossa tavoitteena on nostaa esiin kehittämistyön hedelmiä sekä kannustaaja tukea henkilökuntaa pitämään yllä työn kehittämistä sekä jalostaa eteenpäinpilotissa syntyneitä kehittämistyön ituja myös tulevaisuudessa.71

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–20115.2.2.3 Tavoitteeseen liittyvät tuotoksetVarhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessiVarhaiskasvatuksen kehittämistyön tuloksena on syntynyt osallistava Hyvinvoivalapsi työprosessimenetelmä. Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi onmallinnettu ja sen osa-alueita on mahdollista ottaa käyttöön myös muissa päiväkodeissa.Hyvinvoiva lapsi työprosessimenetelmä ja kasvatuskumppanuuden periaatteetantavat varhaiskasvatuksen työntekijöille eväitä työskennellä lasta yksilöllisestikuunnellen, kasvatuskumppanina vanhemman rinnalla, yhteistyössä lasta ja perhettäpalvelevan verkoston kanssa.Mallissa kiinnitetään erityisesti huomiota lapsen siirtymävaiheisiin: kun lapsi siirtyykotoa päivähoitoon, kun lapsi siirtyy ryhmästä toiseen tai kun lapsi siirtyy esikoulustakouluun. Hankkeen aikana on pohdittu paljon kuinka siirtymävaiheita voidaan pehmentääniin, ettei kokemuksesta tule lapsen voimavaroja ylittävä. Siirtymävaiheessaon tärkeää ottaa huomioon lapsen ja hänen kasvuympäristöjensä edellytykset. Näihinedellytyksiin vastaamalla lapsi sopeutuu helpommin uuteen ympäristöön ja samallatuetaan myös lapsen kasvua ja kehitystä.Prosessikuvauksessa (ks. kuva 4) on huomioitu lapsen kohtaamisen eri tilanteitapäivähoidon aloituksesta koulun aloitukseen saakka. Henkilöstöä malli auttaa huomaamaanoleelliset kohdat toiminnasta, jolloin eri toimijoiden välillä voidaan sopiakriteerit, joilla edistetään varhaiskasvatuksen laadukasta toteutumista. Prosessikuvausvoi helpottaa myös vanhempien osallistumista päivähoidon arkeen. Kumppanuus,osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen ja arjessa toteutuva lapsen parempikohtaaminen ovat prosessin toteutumisessa keskeisellä sijalla.72

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Kuva 4 Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessiVarhaiskasvatuksen palveluohjaus (www.kersanet.fi)Lapsen siirtyessä tutusta kodista päivähoidon maailmaan tapahtuu suuria muutoksialapsen ja perheen elämässä. Toimintamallissa kiinnitetään huomiota lapsen päivähoidonaloitukseen ja nivelvaiheisiin siirryttäessä ryhmästä toiseen tai esikoulustakouluun. Vanhemmille pyritään tarjoamaan monipuolista tietoa mm. lapsen kehityksestä,kiintymyssuhteen merkityksestä, varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä alueenvarhaiskasvatuspalvelutarjonnasta. Tämän tiedon valossa vanhempien on mahdollistamuodostaa perusteltu tietoon pohjautuva näkemys oman lapsen tarpeista, millaistavarhaiskasvatusta hän tarvitsee, miten lapsi aloittaa päivähoidon ja millä asioillahoidon aloitukseen liittyviä stressitekijöitä voidaan ehkäistä. Tätä tietoa on saatavillamm. verkkopohjaisessa perhekeskuksessa Kersanetissä. Pilottipäiväkodillaon kuvattu myös video, jossa kerrotaan pienen lapsen hoidonaloitukseen liittyvistäkysymyksistä ja päiväkodin toiminnasta päiväkodin henkilökunnan ja vanhempiennäkökulmista.73

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Alkukäynti kotonaEnnen lapsen hoidon aloitusta päiväkodin kasvattaja, lapsen omahoitaja käy lapsenkotona alkukäynnillä. Lapsella on mahdollisuus tutustua yhteen kasvattajaan, omahoitajaansaennen päivähoidon aloitusta. Kasvattaja saa tärkeää tietoa lapsesta japerheen tavasta toimia lapsen kanssa kotiympäristössä. Alkukäynnin aikana pyritäänkuuntelemaan perheen toiveita, tarpeita ja lähtökohtia päivähoitoon liittyen.Käynnin aikana valmistellaan myös vanhempia lapsen hoidon aloitukseen. Työntekijävoi auttaa vanhempaa käymään läpi omia ajatuksia, käsityksiä ja tunteita, joita liittyylapsen päivähoidon aloitukseen. Tunteiden ilmaisun ja selkiintymisen kauttavanhempi pystyy paremmin myös valmistelemaan lasta tulevaan muutokseen. Tutustumisellaluodaan hyvä pohja päivähoidon aloitukselle. Alkukäynnin aikana keskustellaantutustumisen mahdollisuuksista ja vanhempien osallistumisesta pehmeänlaskun järjestämiseksi lapselle.Osallistuva alku ja pehmeä laskuLapselle tärkeä jatkuvuuden tunne on mahdollista säilyä kun siirtyminen kotoa päivähoitoontapahtuu pikkuhiljaa. Pehmeän aloituksen tavoitteena on, että vanhempitutustuttaisi lapsen päivähoitoympäristöön yhdessä omahoitajan kanssa. Omahoitajallaon mahdollisuus syventää tietämystä lapsesta, hänen tavoista ja tottumuksistaanesimerkiksi miten vanhempi toimii vaihtaessaan lapselleen vaippaa tai millaisiarutiineita lapsen ruokailutilanteeseen liittyy. Tutustuminen alkaa pieninä hetkinä, pikkuhiljaapidentäen. Tutustumisjakson olisi hyvä kestää kahdesta kolmeen viikkoa.Vanhempi poistuu välillä ja palaa hetken kuluttua takaisin, jotta lapselle muodostuisiluottamus vanhemman paluusta. Terve lapsi tuntee ikävää ja häntä auttaa tunteenjakaminen kasvattajan kanssa. Tässä ovat apuna lohdutus, lähellä oleminen, tututlelut tai turvallisuutta tuovat asiat esim. kuva perheestä. Tunteiden sanallistaminenja puhuminen lapselle auttaa lasta ymmärtämään ja hallitsemaan omia tunteitaan.Lapselle on tärkeä kuulla ja kokea että vanhemman ikävöiminen on sallittua. Lapsenikävän tunteista on hyvä kertoa myös vanhemmille, silla ikävä viestii lapsen ja vanhemmanvälisestä ensisijaisesta suhteesta.OmahoitajuusKiintymyssuhdeteorian näkökulmasta lapsi kiinnittyy hierarkisesti häntä hoivaaviinaikuisiin. Ensisijaiset hoivaajat ovat vanhemmat. Omahoitajan tehtävä on kannatellaja tukea lapsen ja vanhempien välistä tunnesuhdetta hoitopäivän ajan. Pienellä lap-74

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011sella pitää olla tieto siitä, kuka aikuinen pitää hänestä huolta. Lapsi tarvitsee myöspäivähoidossa aikuisen, johon voi kiintyä, joka auttaa tyydyttämään tarpeet ja tukeetunteiden säätelyssä vanhemman ollessa poissa. Omahoitajatyötavalla varmistetaan,että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi. Omahoitaja vastaa pienryhmänsälasten kasvun ja kehityksen tukemisesta päivähoidon arjessa. Omahoitaja kohtaalapsen yksilönä, hänen temperamenttinsä huomioiden ja auttaa lasta vähin erinryhmäytymään osaksi lapsiryhmää. Usein lapselle on nimetty myös ”varaomahoitaja”niihin tilanteisiin kun omahoitaja ei ole paikalla esimerkiksi työvuorojärjestelyjenvuoksi. Myös vanhempien on hyvä tietää, että omahoitaja ei ole aina tavattavissa,mutta silloin ryhmän muilla työntekijöillä on tieto lapsen päivän tapahtumista. Omahoitajatekee tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden periaatteitanoudattaen. Omahoitaja pitää lapsen kasvatuskeskustelun kerran toimintakaudessa(tarvittaessa useammin) ja toimii ensisijaisena yhteyshenkilönä lapsenperheen kanssa.Saattaen vaihtaminen ryhmästä toiseenOmahoitaja/vastuuaikuinen on läsnä myös lapsen muissa siirtymävaiheissa: kunlapsi siirtyy ryhmästä toiseen, esikouluun tai esikoulusta kouluun. Omahoitaja (esikouluikäistenryhmässä vastuuaikuinen) saattelee tällöin lapsen uuteen ympäristöön.Omahoitaja huolehtii lapsen tutustumisesta uuteen ympäristöön ja osallistuumahdollisuuksien mukaan lapsen rinnalla tutustumisprosessiin, tuoden tutun kasvattajanturvaa lapselle uudessa tilanteessa. Omahoitaja/vastuuaikuinen huolehtii myöslapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta ja esiopetussuunnitelmasta, keskusteluistavanhempien kanssa, ottaa tarvittaessa mahdolliset huolet puheeksi ja on myös yhteydessäkiertävään erityislastentarhanopettajaan, neuvolaan tai muihin yhteistyötahoihinlapsen asioissa. Käytänteellä pyritään siihen, että voidaan välittää myöskumppanuutta toimijoiden välillä. Saattaen vaihtaen -yhteistyössä varhaiskasvatuksenhenkilöstö voi välittää tarvittaessa varhain puuttuen lapsen seuraavalle kehitysportaalletai uudelle toimijalle tärkeitä asioita. Näin toimien kasvatuskumppanuudessajo toteutunut hyvä yhteistyö ei mene hukkaan, vaan voi syventyä edelleenluottamuksessa lapsen, perheen ja uuden ammatillisen toimijan välillä.Esikoulusta koulupolulle kumppanuudessaVanhemmat, lapsi, esikoulun opettaja ja ensimmäisen luokan opettaja kohtaavatdialogissa. Huomioidaan lapsen roolimuutos koululaiseksi, oppilaan rooliin siirryttä-75

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011essä. Mahdollisuudet harjoitella ja valmistautua riittävän ajoissa koulun aloitukseenauttavat lasta sopeutumaan uuteen elämänvaiheeseen. Kouluun siirryttäessä lapsenkasvuympäristö muuttuu monella tapaa. Suhteessa päivähoidon useaan kasvattajaan,luokassa on vain yksi opettaja, lapsen oma vastuu lisääntyy ja oppimiselleasetetaan uudella tavalla tavoitteita. Yhteistyössä kasvattajien kesken pyritään helpottamaankoulunaloitukseen liittyviä muutoksia.Juurruttaminen ja levittäminenSeinäjoen pilottipäiväkodin alue-esimiehen aktiivisuus hyvien kokemusten levittämisessäon ollut ja on jatkossakin tärkeää. Varhaiskasvatuksella tulisi olla yhdenmukaisetstrategiset linjaukset, joiden mukaan työtä ja sen kehittämistä suunnataan.Kaupungin varhaiskasvatuksen johto on tehnyt työtä tavoitteellisesti, mikä on näkynytvarhaiskasvatustyön kentällä. Esimerkiksi henkilökunnan täydennyskoulutus onollut yhdenmukaista ja tavoitteisiin tähtäävää. Muun muassa kasvatuskumppanuuskoulutuksetpäiväkodeissa on aloitettu hankkeen myötä.Hankkeen varhaiskasvatuskehittäminen alkoi pilottipäiväkodista Seinäjoella syksyllä2009. Vuotta myöhemmin hankkeen kehittämistoiminta laajeni kahteen päiväkotiinLapualla. Projektityöntekijä on ollut näiden kolmen päiväkodin kehittämistoiminnantukena. Pilottipäiväkotien lähiesimiehet ovat osallistuneet hankkeen toteuttamaanmaakunnalliseen Varhaiskasvatuksen esimiesten työpaja-työskentelyyn. Työpajassaon varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi-työprosessimenetelmää esitelty maakunnallisestivarhaiskasvatuksen esimiehille. Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi- työprosessimenetelmääon esitelty projektityöntekijän vetämissä varhaiskasvatuksen työntekijöidenyhteisöilloissa muutamissa hankkeen kunnissa, joissa tavoitteena on olluttoimintamallin levittäminen ja keskustelun herättäminen varhaiskasvatuksen toimijoidenkesken päivähoidon nykytilasta. Malli on ollut esillä myös Pohjanmaan varhaiskasvattaja2011 -messuilla.Kehittämistä on ohjannut mm. päivähoidon pilotin kehittäjäryhmän toiminta (maakunnallinen-,monialainen- ja asiakasedustus). Tämän foorumin kautta tietoa toimintamallistaja käytännön kokemuksista on saatu levitettyä. Pilotin työskentelyä onseurattu mm. hankkeen kokoamassa 19 kunnan alueelta kootussa monialaisessa ylisektorirajojen kootussa jalkautuvien palveluiden työryhmässä sekä hankkeen ohjausryhmässä.76

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Oppilaitosyhteistyö mahdollistaa hankkeessa syntyneiden uusien oivallusten levittämistäja kehittämistä edelleen. Hyvinvoiva lapsi työprosessi- menetelmään pohjautuenon suunnitteilla koulutusta ja mentor-toimintaa oppilaitosyhteistyönä Lapuankristillisen opiston kanssa. Kehittämistoimintaan on osallistunut myös alan opiskelijoita.Hankkeen varhaiskasvatuskehittämisen alueelta on tekeillä useita opinnäytetöitä.Esimiesten työpajatPäiväkotipilotin yhteydessä nousi tarve käynnistää päivähoidon esimiehille suunnattuavertaisryhmätoimintaa maakunnan esimiehille. Varhaiskasvatuksen esimiehillesuunnatut työpajat toimivat syksyllä 2010 ja keväällä 2011 noin kerran kuussa.Ryhmän tapaamiset kestivät kolme tuntia per kerta. Ryhmän tavoitteena oli kehittääjohtamisosaamista vertaisryhmässä alueella toimivien varhaiskasvatustoimijoidenkesken. Ryhmä tarjosi mahdollisuuksia kokemusten vaihtoon ja tiedon sekä ajankohtaistenasioiden jakamiseen, tukien esimiehen johtamisosaamista ja omaa työssäjaksamista.Tapaamisissa käsiteltiin varhaiskasvatusjohtamiseen liittyviä teemoja, joissa näkökulminaolivat mm. varhaiskasvatuksen hallinnointi ja talous, varhaiskasvatuksenhenkilöstöjohtaminen ja verkostoyhteistyö monialaisissa varhaiskasvatuksen rinnallatoimivissa verkostoissa, varhaiskasvatuksen kehittämistyön menetelmät, varhaiskasvatuksenarvioinnin menetelmät ja asiakaspalautteen hyödyntäminen sekä dokumentointija työyhteisön viestintä. Projektityöntekijän koordinoima tutustumismatkaHämeenlinnaan toteutui 15.2.2011. Tutustumismatkalle osallistui yhteensä 28henkilöä. Mukana olivat varhaiskasvatuksen esimiesten työpajaan osallistuvien lisäksivarhaiskasvatuksen toimijoita (pääsääntöisesti esimiehiä) Etelä-Pohjanmaanalueelta. Hämeenlinnan toimintaa esitteli palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin, Kastehankkeentyöntekijä Arja Korhonen sekä konsultoiva erityislastentarhanopettajaMinna Mattila. Työpajoissa keskusteltiin myös omahoitajuudesta ja kasvatuskumppanuudesta.Lisäksi tutustuttiin hankkeessa mukana oleviin päiväkotipilotteihin japerehdyttiin Hyvinvoiva lapsi -työprosessimenetelmään sekä VarhaiskasvatuksenKuvastin- menetelmään. Työpajatoiminta jatkuu edelleen ryhmän omana vertaistoimintanailman hankkeen projektityöntekijän koordinointia. Työpajassa työstettiin yhdessätoimivaa tapaa jatkotyöskentelylle.77

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Kuvastin -itse ja vertaisarviointimenetelmän kehittäminen varhaiskasvatustoimijoilleEsimerkkinä verkostoyhteistyöstä pohjalaismaakuntien edustajien toimesta käynnistettiinkeväällä 2010 sosiaalityössä käytetyn reflektoivan Kuvastin -menetelmän kehittäminenvarhaiskasvatuksen toimintaan sopivaksi. Menetelmän kautta varhaiskasvatuksentyöntekijöillä on mahdollisuus reflektoida, kehittää ja ymmärtää sekäomaa työskentelyään että verkostoissa tapahtuvaa työtä ja prosessien etenemistä.Hankkeen projektityöntekijä osallistui Kuvastin-menetelmän kehittämispalavereihin,joissa työstettiin menetelmän lomakkeet varhaiskasvatuksen käyttöön sekä ohjekirjamenetelmän käyttöönoton tueksi. Kehittävään työskentelyyn on osallistunut toimijoitapohjalaismaakunnista kehittämissuunnittelija Anne Saarijärven kutsumana.Pajuluoman pilottipäiväkodin henkilöstöä sekä kolme varhaiskasvattajaa Seinäjoeltatoimi Kuvastin- menetelmän testiryhmänä kevään 2011 aikana. Projektityöntekijäosallistui tähän ryhmään. Toinen testiryhmä toimi Ilmajoella yhdessä päiväkodissa.Hankkeen projektityöntekijä osallistui menetelmään liittyviin tapaamisiin kirjaten jamallintaen ylös havaintoja ja kokemuksia menetelmän soveltumisesta varhaiskasvatuksentoimijoille. Menetelmää esiteltiin hankkeen projektityöntekijän toimesta Esimiestentyöpajassa, pilottipäiväkodin kehittäjäryhmässä sekä Pohjalaismaakuntienvarhaiskasvatuksen kehittäjäryhmän tapaamisessa. Kuvastin-työskentely on herättänytkiinnostusta varhaiskasvatuksen toimijoiden keskuudessa maakunnassa. Lomakkeetja työkirja julkaistaan SONet BOTNIAn toimesta internetissä ja ne tulevatmahdolliseksi kaikkien varhaiskasvatuksen toimijoiden käyttää.5.2.2.4 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteetKehittämistyön rakenne pyrittiin rakentamaan siten, että se mahdollisimman vähänrasittaisi ryhmien päivittäistä työskentelyä, mutta olisi silti riittävää ja kannustavaaviemään kehittämistyönprosessia eteenpäin. Kehittämistyöhön paneutuminen veipaljon työaikaa: pilottipalaverit, kehittämistyönohjaus, vertaisryhmät, koulutukset,reflektiokeskustelut, paperityöt, sähköpostit, materiaaliin tutustuminen jne. Työntekijätjoutuivat rajaamaan aikaansa perustyön ja kehittämistyön välillä.Jotta työyhteisö pystyisi kehittämään omaa toimintaansa, on työn rakenteissa turvattavatietyt vähimmäisedellytykset. Kehittämistoiminnalla pitää olla esimiestason ta-78

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011son hyväksyntä ja kehittämistyölle on osoitettava resursseja niin, ettei perustyö lastenja perheiden parissa kärsi.Kehittämishankkeen asema päiväkodin aloitusvaiheessa oli kuin kaksiteräinen miekka.Toisaalta yhteiset tavoitteet auttoivat henkilökuntaa sitoutumaan ja tekemään työtäyhteistä päämäärää kohti. Uuden yksikön toiminnan käynnistäminen syyskuussatoimintakauden jo alettua ja hankekehittämistyön parissa oli ajankäytöllisesti haastavaa.Kaikkien lasten päiväkodinaloitusvaihe ajoittui samaan aikaan. Kaikki olivat toisilleenvieraita, niin työntekijät kuin lapsetkin. Henkilöstö on pohtinut eri tilanteisiinvarasuunnitelmia ja ratkaisuja, muuttaen mm. työaikakäytänteitä paremmin uudentyötavan ja lapset huomioivammaksi. Kehittämistyöstä etuna uudessa yksikössä onollut mm. se, että henkilöstö on alun alkaen rekrytoitu tietäen, että yksikössä käynnistetäänuudenlaista työskentelyä. Haittaa taas se, että henkilöstö on vielä vieraampaatoisilleen ja yhteisöllisyys rakentuu hitaasti työtiimeissä sekä eri ryhmien välillä.Kehittämishankkeen myötä uuden työtavan käyttöönottoon saatiin käytännön tukea,joka auttoi rajaamaan työskentelyä ja siirtämään uusia ajatuksia toiminnan tasollekokeiltaviksi. Ilman projektityöntekijän tukea ja kehittämistyönohjausta kehittyminentyössä olisi tapahtunut hitaammin tai olisi jopa tyrehtynyt kokonaan. Vaikka uusityönteon tapa helpotti ja järkevöitti työtä, piti työntekijöiden ensin poisoppia vanhatyötapa. Kehittämistyö ja erityisesti omahoitajatoimintatapa on selkeyttänyt ja auttanutrajaamaan työtä. Tämän ovat osoittaneet myös videohavainnointien dialogisethetket yksittäisen lapsen ja omahoitajapienryhmien kanssa. Lapsiin ehtii perehtyäparemmin ja kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen tehostuu, kun toimitaan pienryhmissä.Henkilökunta on kokenut, että tärkeintä on lapsen kohtaaminen ja vuorovaikutuksensyntyminen kasvattajan ja lapsen välille. Lapsen ja kasvattajan välisen yhteyden löytyminenon voimavara molemmille.Lapsen turvallinen päivähoidon aloitus tai siirtymä tukee ennen kaikkea lapsen sopeutumistauuteen ympäristöön. Lapsen sopeutuminen ja jännittyneisyyden väheneminensiirtymätilanteessa lisää myös henkilöstön työssä jaksamista. Lapsi voiluottaa omahoitajaansa ja rentoutua leikkiin ja tutkimiseen. Pilotin henkilöstö on kuvannut,että ”aloittavat lapset eivät itke niin paljon kuin aiemmin. Oppimisen ja sosi-79

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011aalisten taitojen edellytyksethän syntyvät riittävän pysyvässä ja riittävän hyvässäkiintymyssuhteessa aikuiseen. Omahoitajatyöskentely luo edellytyksiä kiintymyssuhteenmuodostumiselle kasvattajan ja lapsen välille.Lapsen kokonaisvaltainen sensitiivisempi kohtaaminen ja hänen tunteidensa tunnistaminenon mahdollista pienryhmätyöskentelyn ja omahoitajatyötavan vuoksi. Kasvattajatovat sitoutuneet vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Tämä on lisännyt myöstyön mielekkyyttä. Palautteen mukaan työntekijät ovat kokeneet toiminnan palkitsevana.”en vaihtaisi enää vanhaan tapaan tehdä työtä” Lapsen sensitiivisesti kohtaavakasvattaja päivähoidossa toimii korjaavana tekijänä erityisesti sellaisten lastenkohdalla, joiden vanhemmat eivät kykene tarjoamaan lapselleen turvallista kiintymyssuhdetta.Työntekijällä ei ole välttämättä välineitä, eikä resursseja kehittää työtään vaan päivähoitotyövoi olla jokapäiväisestä arjesta selviytymistä. Päivähoidon työntekijöidenkoulutus on monentasoista. Tietojen päivitys voi olla jokaisen työntekijän henkilökohtaisenaktiivisuuden ja innostuksen varassa. Työntekijöiden vaihtuvuus on koettusuureksi haasteeksi, niin työyhteisön, vanhempien ja ennen kaikkea lapsen näkökulmasta.Uuden työntekijän perehdytyksen tärkeys nousee tässä keskiöön. Kuinkaperehdytys on upotettu päivähoidon rakenteisiin niin, että se tukee uuden työntekijänaloittamista mahdollisimman hyvin. Kehittämistyö on nostanut esille tarvetta kiinnittäähuomiota henkilöstön pysyvyyden parempaan mahdollistamiseen. Pätevävarhaiskasvatuksen osaaja ei ole sama asia, kuin jo toimintaympäristön tavat japerheet edelliseltä kaudelta tunteva työntekijä, jolle on rakentunut yhteisille kokemuksilleperustuva suhde hoidossa olevien lasten kanssa. Vaihtuvien työntekijöidenmyötä menetetään arvokasta hiljaista tietoa ja siitä oli seuraamuksia myös kehittämistyönprosessin etenemiselle.Varhaiskasvatuksen hyvinvoiva lapsi työprosessi tekee mahdolliseksi jokaisen lapsenlähtökohtien ja tarpeiden näkemisen ja tiedostamisen. Tältä pohjalta kasvattajahuomioi jokaisen lapsen lähtökohdat hoidon ja kasvatuksen tavoitteissa ja suunnitteleetoimintaa lapsilähtöisesti. Kehittämistyö päivähoidon pilotissa on lisännyt henkilöstöltäsaadun palautteen mukaan henkilöstön kuulemista ja motivoinut syventämäänomaa ammatillista kasvua lisäten tarjottavan varhaiskasvatuksen laatua.80

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Kasvattajayhteisön kokemukset ja toimintatavat tulevat nykyistä paremmin asiakkaannäkyville prosessikuvauksen kautta, lisäten perheen ymmärrystä heidän mahdollisuudestaanaktiivisina toimijoina esimerkiksi hoidon aloitustilanteessa. Yhteisöllisyysrakentuu kokemusten ja yhteisen ymmärryksen mahdollisuuksien kautta toimintakulttuuriksieri kasvatusympäristöt yhdistäen.Päiväkotien pilotissa todettiin, että mikäli työyksikön sisäiset rakenteet ovat toimimattomat,uuden työmallin vieminen työyhteisöön ”ulkoakäsin” on haastavaa.Omahoitajuuteen on suhtauduttu kriittisestikin. Työntekijät ovat pohtineet mm. yhteistyötävanhempien kanssa. Entä miten toimitaan tilanteessa, jossa omahoitajan jalapsen ”kemiat” eivät pelaa? Vanhemmissa omahoitajuus on myös herättänyt kysymyksiä:Tunteeko kaikki hoitajat lapseni, millaista hoitoa lapseni saa silloin kunomahoitaja ei ole paikalla? Tuoko omahoitajuus eriarvoisuutta päiväkotiin?Omahoitajuus on työtapana hyvä, mutta ei sellaisenaan riitä. Varhaiskasvatuksenhyvinvoiva lapsi- prosessin toteutumisen kautta saadaan kokonaisuus, joka palveleeperheiden tarpeita osallisuuden mahdollisuuksia tarjoten. Kumppanuudessa toimimiseneväin ollaan valmiita uusiin koitoksiin lapsen siirtyessä koulupolulle.5.2.2.5 Odotettavissa olevat vaikutuksetProjektityöntekijän palveluohjauksellinen työote pilotissa on nostanut esiin päiväkotientarpeen palveluohjaajalle/matalankynnyksen ehkäisevälle perhetyölle. Projektityöntekijätoimi osana moniammatillista hanketiimiä ja oli riittävän kaukana perustyöstä.Hänen ei tarvinnut irrottautua lapsiryhmästä lähteäkseen mukaan verkostopalaveriintai kotikäynnille. Päiväkodin työntekijät kohtaavat perheitä päivittäin japerheiden erilaiset tuen tarpeet nousevat tiiviissä kanssakäymisissä helpomminesiin. Päiväkodin kasvattajien ensisijainen tehtävä on hoitaa perustehtäväänsä, jolloinaika tai ammattitaito ei välttämättä riitä perheiden haasteisiin puuttumiseen.Hankkeessa työstetyn Hyvinvoiva lapsi työprosessin osa varhaiskasvatuksen palveluohjaussisältää mahdollisuuden monialaisen yhteistyön syventämiseen. Asiakasvoi dialogissa määrittää itse tarpeensa ja ratkaisu voi olla luovasti kohtaavampi, mitätämänhetkinen palveluvalikoima ei välttämättä tarjoa.81

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Kasvatuskumppanuuden periaatteet ovat leviämässä koulutusten myötä maakunnanvarhaiskasvatuksen kentälle ja kiinnostusta on myös laajentaa kasvatuskumppanuuttaalakoulujen opettajiin. Lapsen ja perheen sensitiivisempi kohtaaminenmahdollistaa varhaisen puuttumisen ja toimii näin ennaltaehkäisevänä toimenpiteenälapsiperheiden arjessa.5.2.3 Koulupilotit (Lintuviidan, Rastipuiston ja Toukolanpuiston alakoulutsekä Toivolanrannan yhtenäiskoulu)Lintuviidan koulussa on luokat 4.–6. sekä neljä pienluokkaa. Oppilaat tulevat 4.luokalle Rastipuiston koulusta ja toinen 5. luokka tulee Toukolanpuiston koulusta.Koulunjohtajana toimii Jukka Saarijärvi, opettajia koulussa on 11, joista osa pienluokkienopettajia ja kiertäviä. Lintuviidan koulu on osa Kasperi-taloa, johon kuuluvatmyös liikuntasalin ja oman ruokalan lisäksi mm. päiväkoti, seurakunnan tilat,neuvola ja hammashoitola, nuorisotila sekä kansalaisopiston tiloja.Rastipuiston koulussa on 75 oppilasta ja siellä toimii luokat 1-3. Toinen ensimmäisestäluokasta on ns. Starttiluokka. Koulun johtajana toimi Jaana Olli. Koulu on neljänopettajan koulu. Ensimmäisen hankevuoden aikana Rastipuiston koulu oli tiiviistimukana hankkeen toiminnassa. Projektityöntekijä oli mukana koulun palavereissa jatiiviissä yhteystyössä opettajien kanssa mm. luokkatilanteissa. Keväällä 2010 Rastipuistonosuus kehittämistyössä pieneni. Koulurakennus meni käyttökieltoon, koulutyhjättiin lyhyellä aikataululla ja syksyn osalta koulun aloituspaikka näytti epävarmalta.Kehittämistyölle oli vaikea antaa tilaa, kun oma/koulun tulevaisuus oli epävakaaja arjen pyörittäminen vaati enemmän aikaa. Koulu sijoittui Lintuviidan koulun pihaanparakeista rakennettuihin luokkahuoneisiin syksyllä 2010.Toukolanpuiston koulussa annetaan opetusta perusopetuksen vuosiluokilla 1-4.Oppilaita on noin 130 ja luokkia 6 kpl. Koulunjohtajana toimi Pasi Kivisaari. Koulussaon noin 8 opettajaa, joista osa kiertäviä kuten kieltenopettajat.Toivolanrannan yhtenäiskoulu toimii ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan. Oppilaitakoulussa on 268. Samassa pihapiirissä sijaitsee myös Etelä-Seinäjoen lukio.Koulu sijaitsee Peräseinäjoella, noin 30 kilometrin päässä Seinäjoelta. Rehtorina82

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011koulussa toimii Kari Kunnari. Opettajia yhtenäiskoulussa on noin kolmekymmentä jakaksi erityisopettajaa. Yhtenäiskoulussa käy kiertävä laaja-alainen erityisopettaja.Kouluilla tehtävän työn tueksi koottiin pilottiryhmä, johon osallistuivat:Jaskari Jari, Seinäjoen perusopetusjohtajaJoki Raili, kouluterveydenhoitaja (Rastipuisto, Lintuviita, Toukolanpuisto)Kivisaari Pasi, Toukolanpuiston koulunjohtajaKunnari Kari, Toivolanrannan rehtoriLuopajärvi-Heinonen Marianna, Oppilaanohjauksen hankekoordinaattoriMäkinen Minna, erityisopettaja (Toivolanranta) / Kyllönen Tarja (Toivolanranta)Olli Jaana, Rastipuiston koulunjohtajaPentinmäki Sirpa, erityisopettaja(Rastipuisto ja Lintuviita)Pitkäaho Marjo, psykologi (Toivolanranta)Pöytälaakso Sari, projektityöntekijäPöytälaakso Virpi, koulukuraattori (Toivolanranta)Raiskio Jaana, psykologi / Leppänen Minna, psykososiaalisten palvelujen johtajaSaarijärvi Jukka, Lintuviidan koulunjohtajaSytelä Eija, erityisopettaja(Toukolanpuisto)Tuomela-Jaskari Sirpa, projektikoordinaattoriVaissalo Tuija, koulukuraattori (Rastipuisto, Lintuviita ja Toukolanpuisto),Viita Juha, Kelpo -hankekoordinaattoriVuolle Kirsi, kouluterveydenhoitaja (Toivolanranta)Ryhmän kokoonpano vaihteli hankekauden aikana esimerkiksi erityisopettajien jahanketyöntekijöiden osalta. Ryhmä kokoontui ko. muodossaan ensimmäisen kerransyksyllä 2009 ja on kokoontunut yhteensä 7 kertaa. Ryhmä on pääasiassa ottanutkantaa ja antanut palautetta projektityöntekijän tekemästä työstä ja linjannut tulevaatoimintaa.5.2.3.1 Tarve, josta tavoite nouseeHankkeen käynnistyessä syksyllä 2009 pilottikoulujen edustajat toivoivat hankkeenvastaavan asioihin, jotka olivat sillä hetkellä koulujen arkea koskevia, hankalia kysymyksiä.Projektityöntekijältä toivottiin olevan:- apuna perheissä, joissa vanhempien kyky hoitaa oppilaan ongelmia on alentunut- oppilaiden apuna ja mukana siirroissa oman koulun ja sairaalakoulun tai erityisluokkienvälillä- apuna kokonaisvaltaisen oppilashuoltotyön tekemisessä koulun, kodin, sosiaalitoimenja erityissairaanhoidon välillä siten, että kaikki osapuolet puhuisivat yhteistäkieltä- apuna ”väylien” aukaisemisessa mm. psykiatriseen terveydenhuoltoon- mukana olo erityisopetuksessa- osallistuminen oppilashuoltoryhmiin omasta ammatillisuudesta käsin- apuna maahanmuuttajaoppilaiden integroinnissa- apuna Starttiluokkien arjessa83

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011- apuna opettajalle ongelmatilanteissaEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen lähtökohtanajalkautuvien palveluiden kehittämisessä oli mm. ehkäisevän työote, matalan kynnyksenpalveluiden ja sektorirajat ylittävien työmenetelmien kehittäminen sekä kohderyhmänosallisuuden lisääminen ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Näistälähtökohdista yhdessä pilottiryhmän kanssa pohdittiin koulujen tavoitteita. Sovittiin,että projektityöntekijä tutustuu aluksi kouluihin, osallistuu oppitunneille, havainnoiongelmia ja mahdollisuuksia sekä osallistuu oppilashuoltotyöryhmiin ja työskenteleeja on apuna selvittelemässä pilottikouluilta nousevia case -tapauksia.Taulukossa 4 on kuvattu tarkemmin tavoitteita, keinoja, tehtyjä toimenpiteitä ja lopputulosta,mihin pyritään.Koululta ei noussut selkeän, olemassa olevan mallin kokeilemisen toivetta, jotenlähdimme kartoittamaan aluksi koulujen toiveet ja tarpeet. Kouluilla toivottiin erityisestilasten/nuorten ja vanhempien lisääntyvää osallisuutta asioiden hoidossa sekäerityisesti vastuullisen vanhemmuuden huomioimista.Oppilashuollon linjausten ja yhteisten tavoitteiden selkeyttämiseen toivottiin keinoja,ja apua ”väylien” aukaisemiseen sekä kokonaisvaltaisen oppilashuoltotyön tekemiseenkoulun, kodin, perustason (perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen) ja erityissairaanhoidonvälillä. Henkilökunnan osaamiselle toivottiin vahvistusta, erityisesti eväitävanhempien kohtaamiseen, koulun ja kodin yhteistyöhön, niin että kasvatuskumppanuustulisi entistä luontevammaksi.KASTE -hankkeen lisäksi kouluilla oli käynnissä samanaikaisesti mm. Kelpo-hanke(KE=kehittäminen, L=laatu, PO=perusopetus) sekä ohjauksen ja oppilashuollon kehittämisenhanke ja Nuorten Ystävien Lukkari-hanke. Hankkeiden toimiessa samoillakouluilla samansuuntaisten tavoitteiden kanssa, jäi toiminnan päällekkäisyyksientakia Kaste -hankkeen tehtäväksi keskittyä erityisesti psykososiaalisiin näkökulmiin.84

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Taulukko 4 Tavoitetaulukko / KoulupilotitKoulupilottien tavoitteiden tarkentaminenTavoiteMallien rakentaminen lasten /perheidentoimintaympäristöihin ja tämän hetkenhaasteisiin huomioimalla ehkäisevätyöote.Ylisektoraalisen työskentelymallinrakentaminenOppilashuollon linjausten ja yhteistentavoitteiden selkeyttäminen?Jokainen oppilas tulisi huomioituavuoden aikana.Jokaisen opettajan huoli tulee kuulluksi.Henkilöstön osaamisen vahvistaminen.Toiminnan läpinäkyvyys javanhemmuuden vahvistaminenKeinotCase –työskentely, tarvitaan vanhempienlupa:- projektityöntekijä toimii vaihtuvantyöparin kanssa- tilanteen kartoitus ja selvittelyMoniammatillisen konsultaatiomallienetsiminen- nivelkohtien huomioiminenUudenlaiset työskentelymuodot?- OHR -haastattelutMenetelmät / Koulutukset:HUPU, ART, BARO, KUVASTIN,Verkostodialogi, Mielenterveydenensiapukurssi…Osallisuuden lisääminen: toiminnallisetvanhempainillat, teemaillat…LopputulosVähennetään erikoissairaanhoidon jalastensuojelun kustannuksia.Perheiden ja työntekijöiden hyvinvointi jaarjen kestävyys lisääntyy.Lapset/perheet ovat autettavissa omissaympäristöissään eivätkä vielä vahvojenpalveluiden piirissä.Osataan toimia luontevasti omassatoimintaympäristössä.Lapsiperheen kanssa työskentely onyhdenmukaista asuinpaikastariippumatta.Helpotetaan OHR-työskentelyäOn löydetty mallit / keinot oppilaanhuomioimiseen.Kun henkilökunta osaa ja tietää,palveluiden piiriin ohjaaminen helpottuu.Eri toimijoiden työhyvinvointi lisääntyyPerheet osallisena lapsen arjessavahvemminPerheet tulevat huomioiduksi5.2.3.2 Kehittämistyön prosessiHankkeen alkuvaiheessa kouluilla projektityöntekijänä työskenteli Elina Pohto. Työntekijävaihdoksenmyötä projektityöntekijä Sari Pöytälaakso aloitti työnsä tammikuussa2010. Työntekijävaihdoksen vuoksi kehittämistyö kouluilla keskeytyi ja käynnistyialusta uudelleen, joka hidasti prosessin etenemistä.Pilottityöskentelyn käynnistyttyä uudelleen tammikuussa 2010 hanke valmisteli tiedotteenvanhemmille jaettavaksi. Tämän lisäksi case -työskentelyyn osallistuvienlasten / nuorten perheiltä kysyttiin erikseen lupa hanketyöntekijöiden osallistumisestako. tapauksiin.Oppilashuoltoryhmä -työskentelyOppilashuoltoryhmä on keskeinen paikka, jossa huoli oppilaista ja heidän asioistaannousee esille. Jokaisessa koulussa huolet ja niihin puuttuminen nousevat esille erivaiheessa. Yhtenäistä linjausta huolen esille tuomisesta tai ongelmaan puuttumises-85

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011ta kouluilla ei ole. Huolen puheeksiottaminen (HUPU) -koulutuksen tarve nousi esillenäistä lähtökohdista. Koulutusta ei ole aiemmin järjestetty Seinäjoen kouluilla. Koulutustaon ollut maakunnan alueella mm. koulujen ja päivähoidon henkilöstölle.Oppilashuoltoryhmässä kiinnitettiin huomiota myös siihen, että oppilaat, joiden kansaoli tehty eri toimenpiteitä, palasivat uudelleen ja uudelleen oppilashuoltoryhmään.Ongelmaa oli monesti vaikea nimetä ja selkeästi kohdentaa. Esimerkiksi tässä näkyivätne oppilaat, joiden kanssa oli ongelmaa koulun ja kodin välisessä yhteistyössäeli useasti yhteisen kielen puuttumisessa. Ongelmat eivät olleet isoja, vaan pienillätoimenpiteillä tai puuttumisella oli mahdollisuus ratkaista tilanne ja vaikuttaa lapsenkoulunkäyntiin, jopa ennaltaehkäisevästi.Case -työskentelyOppilashuoltoryhmissä käsiteltiin oppilaiden tilanteet, joista oli noussut huolta japäätettiin, millaisin puuttumisen keinoin lähdetään ongelmaa ratkaisemaan. Projektityöntekijänlähtiessä mukaan selvittelemään asioita, oli luokanopettaja tai kuraattoriensiksi yhteydessä vanhempiin. Vanhemmille kerrottiin, mistä projektista on kyse,miksi projektityöntekijä on mukana ja mikä on projektityöntekijän toimenkuva. Tämänjälkeen projektityöntekijä otti yhteyden perheeseen ja sopi tapaamisen. Lukuunottamatta yhtä perhettä muut ottivat tarjotun avun vastaan.Projektityöntekijä toimi itsenäisenä työntekijänä tapauksissa, jossa toivottiin tarkempaatarkastelua tilanteen selvittämiseksi. Hankkeen rajallisuuden vuoksi kartoitettiintarkoituksenmukainen työpari projektityöntekijälle, joko opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja,lastensuojelun sosiaalityöntekijän tai nuorisotyöntekijä. Case -työn painopistekohdistui tiiviiseen yhteistyöhän vanhempien kanssa sekä kodin ja koulunyhteistyöhön. Caseja avattiin / tilannetta kartoitettiin mm. seuraavien kysymystenkautta: mitä on tapahtunut, mikä on ongelma, mihin halutaan muutosta, millaisetovat perheen voimavarat, mitä tulosta kohti yhdessä mennään ja mitä apuja tuloksensaavuttamiseksi tarvitaan? Alkukartoituksen jälkeen keskusteltiin asiasta myöslapsen lähityöntekijöiden (opettaja, kuraattori jne..) kanssa koululla. Useasti tarvittiinkinmoniammatillista konsultaatiota lapsen tilanteen helpottamiseksi.Vanhemmille tuotiin avoimen keskustelun kautta esille koulussa noussut huoli. Yhdessäperheen kanssa mietittiin, mikä asiaan on johtanut ja mitä sille olisi mahdollis-86

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011ta tehdä. Useassa tapauksessa kyse oli ns. väärin ymmärryksestä. Vanhemmat eivätaina osanneet ajatella lapsensa asioita koulun kannalta ja olivat siksi jättäneetasian huomiotta. Oli myös tilanteita, ettei vanhemmilla ei ollut käsitystä, miten koulussatällä hetkellä toimitaan. Vanhemmilla saattoi olla myös epätietoisuutta siitä,missä määrin heillä oli oikeus puuttua lapsensa koulun käyntiin. Myöskään aina einähty tärkeänä tuoda kouluun tietoa kotiasioista tai lapsen ongelmista tai sairauksista.Syynä tähän saattoi olla se, että pelättiin lapsen leimaantuvan ja asioiden tulevanjokaisen tietoon. Perheen voimavarojen puute ja elämän tilanteen epäselkeys vaikuttivatmyös ongelmia tuottavasti lapsen koulun käyntiin.Koulun oppilashuollosta oli vanhemmilla vain vähäistä tietoa, eikä se ollut aina kovinrealistista. Esimerkiksi terveydenhoitaja nähtiin ainoastaan terveydellisten asioidenhoitaja. Kuraattorin mukaantulo asioiden hoitoon nähtiin vasta isommissa ongelmissa,eikä heitä osattu aina yhdistää oppilashuoltoon ja koulun toimintaan.Caseista suurin osa painottui vanhemmuuden vahvistamiseen ja arjen pyörittämisenjärkeistämiseen. Arkisiin asioihin, joihin tarvittiin hetkellistä tukea. Apuna työskentelyssäkäytettiin ratkaisukeskeisen ja kognitiivisen oppimisnäkemyksen ajatteluja sekätyövälineitä, kuten muksuoppia, käyttäytymisen syy-seuraus suhteita ja NLP:nkeinoja mm. positiivisia mielikuvaharjoitteita ja tarinoita. Arjen hallinnan tueksi käytettiinesimerkiksi kalenterin päivitystä ja lukujärjestyksen tekemistä. Joissakin tapauksissaohjattiin vanhempi hoidon / tuen piiriin ja selkeytettiin näin perheen tilannetta.Muutamassa casessa perhe palveluohjattiin järjestöjen, yhdistysten tai muunvastaavan tukipalvelujen piiriin.Case -työskentelyssä työntekijältä vaadittiin läsnäoloa, aikaa kuunnella mistä on kysymyssekä kykyä asioiden ja tilanteiden avaamiseen. Jokaisella ammattikunnallaon käytössään omat kielensä ja termistönsä. Jos perhe on monen eri toimijan avunpiirissä, voi työntekijöiden käyttämä kieli kuulostaa erilaisilta ja toiminnot olla kaukanatoisistaan. Vanhemmat kokivat tilanteen kokonaisuuden hahmottomuuden vuoksitietämättömyyttä ja ärtyneisyyttä. Vanhempien oli välillä helpompi olla reagoimatta,kuin ymmärtää eri suunnasta tulevia vaatimuksia.Joissakin perheissä projektityöntekijän puuttuminen koettiin voimaannuttavana.Työntekijän läsnäolo ja positiivisen tulevaisuudenuskon luominen ja pieni ”töytäisy”87

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011edesauttoi muutosprosessin käynnistymistä. Projektityöntekijän käynnit perheissäriippuivat perheen tilanteista ja tarpeista. Joissakin perheissä käytiin muutaman kerranja joissakin pidemmän aikaa. Tapaamisia saattoi olla kerran viikossa, joka toinenkuukausi tai harvemminkin. Casien aluksi kouluyhteistyö eri toimijoiden kanssa olitärkeää, mutta siirryttäessä enemmän koko perheen asioihin, koulun osuus väheni.Caset lopetettiin pikkuhiljaa siirtäen perhe tietyn palvelun piiriin tai perheen kanssamietittiin yhdessä tukiverkostoa ja tahoa, josta pyytää apua tarvittaessa.Sekä vanhemmat että koulun henkilökunta ja verkostot näkivät psykiatrisen osaamisentärkeyden osana casejä. Se mahdollisti uuden, kaivatun näkökulman tuomisenasioihin. Hyvin pian työmallia kutsuttiin epävirallisesti ”koulun perhetyöntekijä -malliksi”.Case -työskentelyn lopuksi vanhemmilta kysyttiin palautetta, mitä erityistä hyötyä heolivat kokeneet case -työskentelystä. Vanhemmat toivat mm. esille:”Hyvä keskusteluyhteys suruihin ja murheisiin, joita koulu ei niinkään huomioinut.Sai purkaa tuntojaan koulua kohtaan””Kuuntelemaan ja tarjoamaan aktiivisesti läsnäoloa ja tukea”Perheille oli tärkeää, että oli saatavilla henkilö, joka kulki perheen rinnalla, teki alkukartoituksen,selvitti tilannetta, palveluohjasi, tuki siirtymävaiheita ja tulkkasi eri ammattikuntienvirkakieltä. Jotkut perheet kokivat tärkeäksi myös sen, että perheenomia tapoja käyttäytyä tehtiin näkyväksi. Eräs äiti totesi keskusteluissa ” …en mäole tajunnukkaan kuinka suuri merkitys mun omalla asenteella ja käytöksellä onkaanollut mun lapsen koulun käyntiin…”Työntekijänäkökulmasta moniammatillinen konsultaatio, yhteistyö, toisen työn ymmärtäminenja prosessi poluttaminen koettiin työskentelyssä tärkeäksi. Valitettavanusein perhe katoaa ”mustaan aukkoon” siirtyessään palvelusta toiseen. Putoaminentapahtuu siksi, että perhe ei ole kenenkään vastuulla tai perheellä ei ole omia voimavarojatai halua viedä asioita eteenpäin. Koulujen henkilökunta ja case -työskentelyyn osallistunut verkosto näkivät case -työskentelyn hyödyiksi mm.”Vanhemmat saivat kokemuksen, että jollakin oli aikaa kuunnella ja ottaa vastaantunteita. Hanketyöntekijä oli ulkopuolinen ja siis varmasti helpommin lähestyttäväkuin viranomaiset.”88

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011”Sain työparin vaikeisiin caseihin. Antoi uusia näkemyksiä, sain psykiatrianasiantuntemusta työskentelyni tueksi.””Perheessä koettiin, että tulivat kuulluksi. Lastensuojelun työskentely onnistuihyvin. Perhe on tyytyväinen lastensuojelun avohuollon tukitoimiin, vaikka aluksivastustivat.””Projektityöntekijä auttoi viranomaisia olemalla puolueeton "tulkki", toi ymmärrystä.”VerkostopalaveriCaseistä nousi tarve verkostopalaverille, jota pilotoitiin yhden case perheen kanssa.Verkostopalaveriin kutsuttiin perhe; lapsi ja vanhemmat, koulujen henkilöstö; rehtori,erityisopettaja, koulukuraattori ja psykologi sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijä jaerikoissairaanhoidon edustaja. Palaverissa perheen oma osallisuus ja ääni asioidensahoitoon koettiin tärkeäksi. Palaverin tarkoitus oli tuoda läpinäkyväksi kaikillese, mitä on tehty, mikä on tilanne nyt ja mitä seuraavaksi tehdään ja kuka tekee. Palaverissakartoitettiin sen hetken resurssit vaihtoehtojen löytämiseksi. Palaverissapäästiin tuloksiin, joka selkeytti tilannetta kullekin osalliselle. Palaverin tarkoitus olimyös vähentää päällekkäisyyksiä.Perhe ja verkoston osapuolet näkivät hyväksi ko. verkostopalaverin.”Kaste-hankkeen työntekijällä oli mahdollisuus tavata perhettä tiiviimmin kuinitsellä olisi ollut. Sain psykiatrian näkemystä, joka auttoi minua saamaan paremmankokonaiskuvan tilanteesta. Hanketyöntekijän rooli oli sillanrakentajanrooli, toi esiin eri näkemyksiä eikä ollut kenenkään "puolella". Yhteinen verkostoneuvotteluoli hyvä.”Työntekijät toivat esille, että palaverin jälkeen heidän oli helpompi ottaa yhteyttä toisiinsa,miettiä yhdessä asiakkaan tulevaisuutta, tehdä työparityöskentelyä. Perheenkanssa työskentelystä tuli avoimempaa.Huolipolku koulun sisälläToivolanrannan yhtenäiskoulussa aloitettiin koulun sisäisen huolipolun rakentaminen.Huolipolutus käynnistyi pienellä työryhmällä, johon kuului kouluterveydenhoitajaKirsi Vuolle, koulukuraattori Virpi Pöytälaakso, psykologi Marjo Pitkäranta ja projektityöntekijä.Yhteisessä keskustelussa mietittiin oman ammattikunnan roolia lapsen/ nuoren huolipolussa, ammattikuntien välisiä eroja ja sitä, kuinka ja mistä eriammattikunnat näkevät lapsen / nuoren huolipolun. Tärkeää huolipolussa oli nähdä89

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011kokonaisuus. Ensimmäinen hahmotelma koulun sisäisestä huolipolusta valmistuikeväällä 2011 (ks. kuvio 5 ). Hahmotelmaa huolipolusta on jatkettu ja täsmennetty.Huolipolkuun liittyvässä keskustelussa nousi vahvasti esille koululaisten poissaolojenseuranta, josta toivottiin yhtenäistä sääntöä. Huolen raja herätti myös paljonkeskustelua. Työparikysymykset olivat keskustelussa myös pinnalla. Missä asioissamuita työntekijöitä pyydetään työpariksi, mikä on esimerkiksi koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitajatoimenkuvan ero huolipolussa. Myös huolipolutuksessa nousiesiin edelleen koulun ja kodin välinen yhteistyö siitä näkökulmasta, että vanhempienpitäisi saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietoa lapsen / nuoren kouluasioistaja niihin liittyvistä huolista.PSYKOSOSIAALINEN HUOLIPOLKU KOULUN SISÄLLÄEI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLITiivis yhteistyö kodin & perheen kanssaRehtori/ Koulun johtajaOppilashuoltoryhmäLuokan opettajaerityisopetusKoulukuraattoriKoulupsykologiKouluterveydenhoitajaSeurakunta, Nuorisotoimi, järjestötKoululääkäriKuvio 5 Koulun sisäinen huolipolkuPsykososiaalinen huolipolku palvelujärjestelmässäHuolipolutus käynnistettiin myös eri organisaatioiden välillä. Aloitettiin ns. psykososiaalisenhuolipolun avaaminen. Huolipolku -työryhmä perustettiin kentältänousseeseen tarpeeseen sekä nostamaan esiin että tekemään läpinäkyväksi psykososiaalisenhoitopolun vaiheita eri organisaatioiden välillä. Ensimmäisessä pala-90

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011verissa koolle kutsuttiin lapsen lähellä oleva toimijat eli sivistystoimen, perusterveydenhuollon,Pilarin ja perheneuvolan edustajat. Seuraavassa vaiheessa työryhmäänpyydettiin sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon edustajat.Ensimmäisessä palaverissa nousi esiin sivistystoimen ja perusterveydenhuollon roolitlapsen huolipolulla. Huoli oli sama, mutta tiedot toisen velvollisuudesta, vastuusta,menetelmistä ja toimenpiteistä eivät kohdannut osapuolia. Eniten keskustelua tuottivaitiolovelvollisuus. Se kenelle lapsen/nuoren hoidon taso tai vaihe kerrotaan, tuottimietintää.”Ääritapauksessa on opettaja jonka on vain selvittävä sen jatkuvasti ongelmiatuottavan lapsen kanssa luokassa tietämättä mistä on kysymys, ainut tieto onettä lapsi on hoidossa. Opettaja ei voi valita haluaako hän sitä lasta opettaa,se on vain tehtävä… Siinä kärsii niin lapsi itse kun luokka ja opettaja. Muillatoimijoilla on vaihtoehtoja. ”Keskustelujen pohjalta rakentui pohja malliksi lapsen / nuoren huolipolusta eri organisaatioidenvälille. Huolipolun mallintaminen eri toimijoiden kesken/välillä oli haastava,sillä eri ammattikuntien työt on mitoitettu siten, että missään työssä ei ollut varattuaikaa kehittämistyölle. Huolipolutuksen mallintamisessa päästiin alkuun keväänja syksyn 2011 aikana (ks. kuvio 6). Tarkoituksena on, että toimijat jatkavat keskustelua,syventämistä ja mallintamista aiheen ympärillä hankeen päätyttyä.91

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011PSYKOSOSIAALINEN HUOLIPOLKU PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄEI HUOLTAPIENI HUOLITUNTUVA HUOLISUURI HUOLIkoti & perheKoulun pedagogiset perus/erityispalvelutterveydenhuollon peru/erityispalvelutsosiaalihuollonperus-/erityispalvelutjärjestöt, seurakunta, nuoriso-,kulttuuri- ja liikuntatoimierikoissairaanhoito ja muut erityistason palvelutKuvio 6 Psykososiaalinen huolipolku palvelujärjestelmässä eri organisaatioiden välilläLeirikoulupäiväOppilashuoltotyöryhmissä nousi esiin kaksi luokkaa, joihin toivottiin jotain ryhmähengenlisäämiseen. Toinen luokka oli toiminut yhdessä useamman vuotta ja luokanoppilailla oli jo piintyneitä tapoja. Asiat esitettiin kovaäänisesti ja hiljaisemmat jäivätvoimakastahtoisempien jalkoihin. Luokalla ilmeni myös kiusaamista, joista myösvanhemmilta oli usein tullut viestiä. Ryhmähengen parantamiseksi projektityöntekijäteki yhteistyötä Seinäjoen seurakunnan varhaisnuorten työntekijän Sari Mäkelän jaSeinäjoen kaupungin nuoriso-ohjaaja Niina Latvalan kanssa.Yhteistyössä päädyttiin leirikoulupäivän järjestämiseen, joka oli myös irrottautumistakoulun rutiineista. Tarkoituksena oli päivän aikana tuoda esiin kaikkien oppilaidenhyviä puolia ja antaa jokaiselle onnistumisen kokemuksia yhdessä toimimiseen.Nuorisotoimen ja seurakunnan työntekijät järjestivät ennen retkipäivää luokalle aamupäivän,jolloin myös he pääsivät tutustumaan luokkalaisiin paremmin. Retki kohteeksivalittiin lähellä oleva seurakunnan leirikeskus. Oppilaat ja opettaja osallistuivatpäivän aikana erillisiin ryhmäytys tehtäviin. Ohjaajat olivat valinneet tehtävät niin,että jokaiselle tulisi onnistumisen kokemuksia. Joissakin tarvittiin nopeaa toimintaaja nokkelaa älyä, jossain päättelyä, jossain taas fyysistä notkeutta tai voimaa. Oh-92

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011jaajat pitivät luokalle palautetunnin noin viikon kuluttua leirikoulupäivästä. Oppilaidenmielestä päivä oli ollut mukava ja luokkahenki parani. Ennen päivää ja sen jälkeenprojektityöntekijä suoritti kyselyn, josta tuli esille myös vastaava positiivinen palauteoppilailta.Sosiaalisten taitojen parantaminen kulttuurillisin keinoinToinen luokka oli uusi, kahdesta koulusta yhdistynyt 4. luokka. Tällä luokalla ei ollutilmennyt ongelmia, mutta kaverisuhteet olivat vielä kateissa. Luokalle toivottiin keinoja,jolla luokka nivoutuisi alussa yhteen, ettei kukaan jäisi ulkopuoliseksi. LuokanopettajaKalle Saarikko esitti asiasta toiveen, jonka jälkeen mietittiin vaihtoehtoja.Kulttuurin jalkautuminen kouluille on vaihtelevaa ja eri yhteyksien kautta projektiinsaatiin mukaan Seinäjoen taiteen perusopetuksen Kurpitsa ry.n ohjaaja Laura Kivimäki.Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman sosionomiAMK opiskelijat Annika Hakamaa ja Minna Palovaara lupautuivat mukaan projektinvetäjiksi projektiopintojen merkeissä.Projekti lähti liikkeelle ryhmäytys ajatuksesta, johon liitettiin konkreettista ja näkyväätuotosta, mistä koko luokka saattoi olla yhdessä ylpeitä. Taiteen perusopetuksessaoli meneillään harjoitukset nuorille 9-10-vuotiaille näytelmästä ”Pessi ja Illuusio”.Luokan tehtäväksi tuli tehdä lavasteet näytelmään. Ennen projektin aloittamista pidettiinvanhempainilta, jossa kerroimme tulevasta projektista. Vanhempien vastaanottooli myönteistä. Näytelmän tarinaa käytiin koulussa läpi ja luovuudelle annettiinvaihtuvissa pienryhmissä mahdollisuus.Kouluviikkojen aikana leikkien ja ryhmätöiden ohella valmistuivat lavasteet. Luokkapääsi tutustumaan Seinäjoen kaupunginteatteriin, kulisseihin ja lavasteisiin opastetullakierroksella. Projektin jälkeen, näytöksen ensi-illassa oppilaat, opettaja ja opiskelijattaputettiin lavalle yhdessä näyttelijöiden kanssa saamaan ruusut kiitokseksihyvästä työstä.Projekti oli hieno kokemus kaikille. Opettajalta vaadittiin paljon, koska projekti toiylimääräisiä järjestelyjä koulun arkeen. Sosionomi -opiskelijoiden luova ajattelu jatoimintakyky mahdollisti projektin, kuten myös Taiteen perusopetuksen Kurpitsanantama mahdollisuus. Opiskelijat tekivät sosiogrammin / muutosdiagrammin ennen93

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011ja jälkeen projektin (ks. kuvio 7). Vaikka projekti oli lyhyt, oli sillä positiivinen vaikutuskaverisuhteissa. Opiskelijat tekivät projektista kirjallisen tuotoksen ”Sosiaalisten taitojenvahvistaminen kulttuurillisin keinoin (ks. liite).Kuvio 7 MuutosdiagrammiVanhempainyhdistys -toimintaProjektityöntekijä oli mukana myös Kasperin pilottikoulujen vanhempainyhdistyksientapaamisissa. Yhdessä koulussa vanhempainyhdistyksen toiminta on eriytetty koulustaniin, että rehtori oli yhtenä jäsenenä mukana kokouksissa. Kahdella koulullavanhempainyhdistyksen toiminta oli sen sijaan rehtorivetoista. Kahdella koulullavanhempainyhdistykseen kuuluivat jokaiselta luokalta valitut kahden lapsen vanhempaa.Yhden koulun vanhempainyhdistyksien kokouksiin sai osallistua kaikkivanhemmat. Vanhempainyhdistykset toimivat hyvin ja kaikilla vanhempainyhdistyksilläoli omat pitkät perinteet. Jokaisella oli toimintaa, joka liittyi mm. rahan keräämiseenluokkaretkiin sekä yhteisöllisyyden lisäämiseen ja koulun ja kodin yhteistyönedistämiseen. Projektityöntekijä teki kyselyn vanhempainyhdistyksille yhdistystentoiminnasta ja muutostarpeista. Kyselyyn vastasi muutama vanhempi ja heidän mielestäänei ollut tarvetta suurempaan muutoksiin vanhempainyhdistyksen toiminnassa.Pilari -yhteistyö94

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Projektityöntekijä kuului Pilarin työryhmään, jossa mietitään eri verkoston toimintamuotojakäytännöstä esiin nousevissa tilanteissa. Pilarissa työskentelee eri alojenammattilaisia saman katon alla. Pilarin tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin,koulunkäynnin ja elämänhallinnan tukeminen. Palvelut on tarkoitettu lapsille, nuorilleja heidän perheilleen sekä koulujen oppilashuoltoryhmille. Kyseinen ryhmä kokoontuikerran kuukaudessa ja työryhmään kuuluu projektityöntekijän lisäksi psykologitSirkka Autio, Marjo Pitkäaho, Annukka Seppä, sosiaalityöntekijä Sonja Vuorioja sairaanhoitaja Johanna Perä Nuorisoasema Steissiltä, erityisnuorisotyöntekijäMarko Männikkö Seinäjoen kaupungin nuorisotoimesta, nuorisotyönohjaajat LeenaVuorinen ja Tiina Ylä-Jarkko Seinäjoen seurakunnasta, koulukuraattori Tuija Vaissalo,koordinaaattori Marianna Luopajärvi-Heinonen oppilaanohjaus -hankkeesta jaopinto-ohjaaja Pirjo Rajala.Yhteistyö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssaHankkeen projektityöntekijä on osallistunut ajoittain EPSHP:n lasten- ja nuortenpsykiatrisenpoliklinikan palavereihin. Projektityöntekijä on vienyt viestiä työryhmällemm. koulun esiintuomista tarpeista samoin kun erikoissairaanhoidon palautetta kouluille.Projektityöntekijä toimii tässä tulkkaajan, avaajan ja viestinviejän roolissa Työryhmässäon mietitty mm. erikoissairaanhoidon jalkautumista kouluille ja lähetekäytäntöjä.Erikoissairaanhoidon työntekijät ovat miettineet, mitä heillä voisi olla antaaperustasolle ja miten palvelu tuotettaisiin sekä mitä/kenelle siitä olisi hyötyä, eli mitäasiat muuttuisi nykyiseen tilanteeseen. Prosessi on mahdollinen, mutta hidas. Muutokseentarvittaisiin kaikkien yhteistä visiota, tahtotilaa, ymmärrystä, sekä valmiuttatekemään työtä muutoksen eteen, valmiutta luopumaan jostain ja opettelemaanmahdollisesti uusia toimintatapoja ja ajatuksia. Yhteistyötä syvennettiin palavereissa,jossa keskusteltiin psykososiaalisen huolipolutuksesta palvelujärjestelmässä eriorganisaatioiden välillä.5.2.3.3 Tavoitteeseen liittyvät tuotoksetHuolen puheeksiottaminen (HUPU) -koulutusKouluista nousevien huolien myötä kehittyi tarve huolen puheeksiottaminen -koulutuksesta pilottikoulujen henkilöstölle ja verkostoille. HUPU -koulutuksen pitikoulukuraattori, sosiaalialan opettaja Pia-Christine Sainio. Koulutukseen liitettiinkoulujen tarpeesta lähtevä osio ”Ajoissa asialla: Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja it-95

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011setuhoisuuden ehkäiseminen", jonka kouluttajana toimi kehittämissuunnittelija, perheterapeuttiMarianne Takala, Pohjanmaa-hankkeesta. Koulutus otettiin hyvin vastaanja koulutuksen myötä nousi lisäkoulutuksen tarve psykososiaalisen lapsen/nuorenja vanhempien kohtaamiseen sekä omaan jaksamiseen.Paljon kuuluu sulle -esiteYhteistyössä Voima-akselin kanssa syntyi alakoulusta yläkoulun puolelle siirtyvilleoppilaille ja heidän vanhemmilleen keväällä 2011 valmistuva ”Tiukkojen tilanteiden” -esite. Esite toteutettiin yhdessä kaupungin nuorisotoimen, seurakunnan, Pilarin,Steissin, poliisin, A-klinikan, koulukuraattorien, kouluterveydenhoitajien, Seinäjoenyläkoulujen sekä projektityöntekijän kanssa. Esite perustuu nuoren maailman muutokseenyläkouluun siirtyessä. Esite antaa eväitä mm. vanhemmille olla muutoksessamukana ja tietäen, mitä apua on tarjolla Seinäjoen alueella, jos perhe ei jaksa yksin.Vastaava esite on toteutettu Ähtärin kouluilla, jota hyödyntäen esitettä lähdettiintekemään. Esite jaettiin syksyn 2011 aikana vanhemmille 7lk:n vanhempainilloissa,sekä mallikappaleita jaettiin mm. sosiaalitoimeen. (ks. liite).OsallisuusToivolanrannan yhtenäiskoulussa 7-9 lk ja lukion oppilaille (kevyt moottoripyörä,traktori ja autokortti ikäiset) ja vanhemmille järjestettiin Turvallisesti mopolla -kurssi ja päihdevalistus 12.4.2011. Päivän aikana käsiteltiin liikennettä, päihteitäja omaa osallisuutta asioihin. Tarve kurssiin nousi Toivolanrannan pilottikoulunhaasteista lisätä oppilaiden osallisuutta ja vastuuta liittyen sekä liikenne- että päihdekäyttäytymiseen.Kurssin tavoitteena oli lisätä koko perheen hyvinvointia ja osallisuutta,nuoren / vanhempien vastuuta ja osallisuutta omiin asioihin ja arjen turvallisuuteen.Tavoitteena oli, että tällaisen mallin kautta keskustelu jatkuisi sekä kotonaettä vapaa-aikana. Yhteistyöhön kutsuttiin aluevastaava Arja Kanto Irti Huumeistary:stä pitämään ”Päihdetietoutta -luennot päivällä lukioikäisille ja illalla vanhemmille.Liikenneopettaja Petri Tuovinen Terveys ry:stä piti päivällä mopokoulu -luennon sekäkonkreettista mopokoulua yläkouluikäisille. Illalla aluekoordinaattori Liisa ViitanenTerveys ry.stä piti puolelle ryhmälle ”Päihteettömät pohjat - Hyvät jatkot” -luennon jaArja Kanto piti luennon toiselle vanhempainryhmälle. Luentojen päätteeksi oli aikaakeskustelulle, joka oli aktiivista liittyen mm. yhteisten sääntöjen miettimiseen. Palau-96

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011te päivästä oli positiivista. Vanhemmat totesivat, että luennot antoivat sysäyksenmiettiä oman perheen tilannetta.”Antoi pontta omille kasvatusmetodeille, vaikka välillä olenkin se "tiukkapipoinenäitee”Kysely koulun hyvistä käytännöistä ja hyvinvoinnistaProjektityöntekijä työsti yhdessä Merkkari -pilotin työntekijän Tiina Leppisen kanssalaajan kyselyn kaikille Etelä-Pohjanmaan kouluille, jossa pyydettiin vastauksia koulujenhyvistä käytännöistä, työnkuvista, työhyvinvoinnista ja oppilashuollon toiminnasta.Kysely oli suunnattu koulujen koko henkilöstölle. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa,koota ja jakaa koulujen hyviä käytäntöjä hyödynnettäväksi muille kouluille. Kyselyssäkäytettiin tietopohjana väitöskirjatutkimuksen tuloksia ”Oppilaiden hyvinvointikoulussa” (Konu, Anne. 2002) sekä jalkautuvan monialaisen työn asiantuntijatyöryhmänja koulujen toiveita kartoittaa alueen hyviä käytäntöjä. Kyselyyn vastasi yhteensä298 koulujen henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Vastaajat toivat esille mm. kouluneri tilanteisiin liittyviä hyviä käytäntöjä sekä työhyvinvointiin ja tuen tarpeisiin liittyviäasioita ja ehdotuksia. Sosionomi (AMK) Tiina Ristiluoma tekee opinnäytetyönsähyvistä käytännöistä, jossa kysely raportoidaan tarkemmin. Projektityöntekijä SariPöytälaakso esitti kyselyn tuloksia hankkeen Kastepisaroita poimimassa -seminaarissa 12.9.2011.5.2.3.4 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteetYhtenä isona haasteena pilottikoulutyöskentelyssä oli se, että kouluja oli neljä; kolmealakoulua ja yksi yhtenäiskoulu mutta vain yksi projektityöntekijä kehittäjänä.Projektityöntekijältä puuttui erillinen kehittäjätiimi, jonka tuen voimin asioita olisi ollutmahdollista viedä asioita ponnekkaammin eteenpäin. Kouluilla ei ollut mahdollisuuttaresursoida opettajien tai muun henkilökunnan aikaa kehittämistyöhön. Resurssikysymyskosketti myös hankkeen toimintoja, esimerkiksi suunniteltuja koulutuksia,joihin henkilökunnan ei olisi ollut mahdollisuutta osallistua. Henkilökunnan aikaa veimyös muu kehittämistoiminta sekä laki uudesta perusopetuksesta ja sen toteuttamisesta.Kouluilla oli päällekkäinen kolme eri; opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriönja järjestön rahoittaa hanketta. Hankkeiden tavoitteet olivat hyvinkin samansuuntaisia.Perustyön resurssien puutteiden vuoksi, tulisi rahoittajien jo valtakunnallisella97

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011tasolla tehdä yhteistyötä enemmän, niin ettei hankkeet olisi päällekkäisiä vaan, ettäne tukisivat toisiansa mahdollisimman paljon.Koulut toivoivat, että projektin ja sen toiminnat voitaisiin toteuttaa kouluympäristössäolemassa olevin resurssein. Hankkeen loputtua kouluille ei ole luvassa uusia resurssia,vaan keinot jatkaa uusia, kehitettyjä toimintamalleja täytyy löytyä olemassaolevasta työvoimasta. Työn uudelleen organisointi ei ole helppoa, koska pelkälle kehittämisentai muutoksen ajatukselle täytyisi löytyä aikaa. Ei riitä, että pelkästään eriammattikunnat pitävät yksittäisiä kehityspäiviä oman alansa edustajien kanssa,vaan koululla toimivien eri ammattikuntien tulisi miettiä muutoksia / haasteita yhdessä.Oman ja toisten ammattitaidon ja työtehtävien selkeyttämisen kautta voidaansaada rajapinnat lähentymään toisiaan ja päällekkäisyydet poistumaan. Myös johdonsitoutumisella on tärkeä merkitys. Pelkästään työntekijöiden kiinnostus omientyötapojen arvioimiseen ei riitä muuttamaan asioita pysyviksi käytännöiksi.Koulupilottipalavereissa toivottiin eri ammattikuntien toimenkuvien kartoitusta,avaamista ja selkeyttämistä. Projektityöntekijän oli kuitenkin mahdotonta lähteäavaamaan toimenkuvia, tuntematta työtä sisältäpäin, huomioiden myös se, että samanammattikuntien toimenkuva ei ole kaikilla sama. Myös työhyvinvoinnin näkökulmastaolisi tärkeää selkeyttää toimenkuvat ja tehtäväkentät ammattikunnittainsamanlaiseksi. Raamitusten myötä on helpompi lähteä keskustelemaan koulukohtaisiatehtäviä.Kouluissa on paljon käytännön kautta kehitettyjä toimintamalleja, jotka on syntynytsen hetken haasteeseen. Monesti nämä prosessit ja mallit ovat jääneet kirjaamatta.Ajan myötä ne unohtuvat tehtyään tehtävänsä. Näistä jo hyväksi koetuista malleistaolisi suuri apu jossain toisessa koulussa. Kirjattu tieto auttaisi myös kehityksessäeteenpäin.ArviointiPilotointiaika oli lyhyt ja sirpaleinen. Kehittämisprosessin tärkeässä alkuvaiheessavaihtui projektityöntekijä ja uusi työntekijä tuli hankkeeseen pilotoinnin olleen käynnissä/ alkuvaiheessa noin puolenvuoden ajan.Pilotointiaikana kehitettiin koulun, kodin ja verkostojen välistä yhteistyötä ja perheidenomaa osallisuutta niin casien, verkostopalaverin kuin koulun sisäisen huolipolu-98

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011tuksen myötä. Kanavia eri yhteistyökumppaneiden ja verkostojen suuntaan availtiin.Muun muassa psykososiaalisen, eri organisaatioiden väliseen, huolipolutuksen työstämiseenosallistui koulun eri verkostoja. Koulujen työskentelyyn kehitettiin uusiatoimintamuotoja mm. leirikoulua, sosiaalisten taitojen vahvistamista kulttuurillisinkeinoin. Yläkouluun menevien lasten vanhemmille suunnattu esite ”Paljonko sullekuuluu” on herättänyt mielenkiintoa ja saanut kiitosta. Esite oli yksi näyttö toimivastaverkostoyhteistyötä. Kehittämistyössä huomioitiin vahvasti myös henkilökunnan työhyvinvointia,niin projektityöntekijän keskustelumahdollisuudella kuin koulutuksella.Kaikkia suunniteltuja koulutuksia ei voitu pitää henkilökunnan ajanpuutteen vuoksi.Pilotoinnin yhtenä haasteena olikin se, että pilottikoulujen henkilökunnalle ei oltuerikseen resursoitu aikaa ko. kehittämistyöhön. Tämän vuoksi henkilökunta ei päässytkehittämään toimintaa riittävästi eivätkä näin olleen sitoutumaan hankkeeseen jasen tavoitteisiin. Pilotointi tapahtui normaalin opettamistyön ohella.Pilottikokeilun aikana tapahtui muutosta lapsen/nuoren psykososiaalisessa kohtaamisessa.Asiaan kiinnitettiin huomiota ja huoli tehtiin näkyväksi, jolloin yhteistyö koulun,kodin ja verkostojen välillä tiivistyy. Mielenkiinto lapsen huolipolussa omastaosuudesta on lähtenyt kasvamaan. Tällaiseen muutokseen vaaditaan kuitenkin aikaa.Huomattavaa on myös se, että henkilökunta on kiinnittänyt huomiota enemmänomaan työhyvinvointiinsa ja lähtenyt työstämään asiaa eteenpäin.Case -työskentelyn osalta kehittämistyössä ei päästy erilliseen mallintamiseen,vaikka kehittämistyön tulokset pilottikohteissa olivat hyviä. Mallintamistyöhön olisitarvittu koulun oppilashuollon ja hankkeen tiiviimpää yhteistyötä ja aikaa sekä pitkäjänteisempääkehittämistyötä.5.2.3.5 Odotettavissa olevat vaikutuksetPilottikokeilun aikana selkeä huomio oli se, että kouluille tarvitaan sekä kehittämistyöhönettä psykososiaaliseen työhön lisäresursseja. Kaste -kehittämistyöllä luotiinpohjaa ja tarve näkyväksi kouluille suunnattuun perhetyön kaltaiseen työskentelyyn.Jo pienellä puuttumisella ja tukimuodoilla pystytään auttamaan perhettä. Huomiotaei tulisi kuitenkaan kiinnittää pelkästään korjaavaan työhön vaan panostaa jatkossa99

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011enemmän ennaltaehkäisevään työhön, niin että uhkaaviin ongelmiin pystyttäisiinpuuttumaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.Myös verkostojen laajempi hyödyntäminen ja monialaisuus on jatkossa tärkeää, niinettä jokainen työntekijä pystyisi keskittymään paremmin omaan perustehtäväänsä.Huoli puheeksi tuotti hyvän peruspohjan huolipolutukselle, jota on edelleen syytäjatkaa ja syventää sekä koulun sisällä että koulun eri verkostojen välillä. Terveydenjahyvinvoinnin laitos (THL) on suunnitellut laajempaa kokonaisuutta huolen puheeksiottamisen jatkumoon. Tässä korostuu mm. kasvatuskumppanuus, dialogisuus,verkostokonsulttien koulutus ja käyttö. Myös koulun haasteissa ja monialaisuudentarpeen kasvaessa, ovat nämä pidemmällä aikavälillä olennaisen tärkeitäasioita.5.2.4 Merkkari -pilotti, Kuusiokunnat5.2.4.1 Tarve, josta tavoite nouseeEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen alueellinenohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan 25.3.2010 jalkautuvan työskentelymallin kokeilustapilottiluonteisesti Kuusiokuntien alueella. Tarve jalkautuvan työskentelymallinkehittämiseen on noussut alueen kuntakierroksella 1.12.2009 Alavudella ja21.5.2010 pidetyssä jalkautuvan työn kehittämisen suunnittelupalaverissa Alavudella.Tarve toimintamuodon kehittämiseen oli ”kytenyt” alueella pitkään, mutta toiminnankehittämiseen ja rahoittamiseen ei ollut aiemmin ollut mahdollisuuksia.5.2.4.2 Kehittämistyön prosessiKuusiokuntien jalkautuvan työn pilotin tavoitteeksi pilotin alussa määriteltiin, ettäpilotin aikana kehitetään Kuusiokuntiin toimintamalli nuorten (13-17-vuotiaiden)psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja nuorten mielenterveyden hoitamiseksiperuspalveluissa. Pyrkimyksenä oli selvittää, millainen voisi olla nuorisopsykiatrinenlähipalvelumalli perusterveydenhuollon tuottamana osana Osviitan toimintaa jamiten voitaisiin terävöittää monialaista verkostotoimintaa lasten mielenterveydenennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Tavoitteena olivat koulun (oppilashuoltotyön jamuun toiminnan) kehittämisestä nuorten mielenterveyttä tukevaksi sekä nuorten100

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011mielenterveyden hoitamisen mallin luominen osaksi perusterveydenhuoltoa. Pilotinkohderyhmänä olivat mielenterveyssyistä erityistä tukea tarvitsevat nuoret.1) Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen koulussa käynnistää koulun työntekijöiden työtehtävien selkiinnyttäminen(terveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettaja, luokanvalvoja, rehtori, opo) tukea oppilashuoltotyön mallintamista ja toimintatapojen selkiinnyttämistä opettajien ja muun henkilöstön tukeminen/konsultointi nuortenmielenterveysasioista nuorten kanssa tehtävä ”kokeellinen” asiakastyö kouluissa (jalkautuvatyö).2) Nuorten mielenterveyden hoitamisen malli kartoittaa ja selvittää mahdollisuudet nuorten mielenterveyshoitajan työlleolemassa olevia resursseja hyödyntäen nuorten mielenterveyshoitajan työnkuvan luominen ja jatkokokeilunvalmisteleminen (psykologin viran täyttäminen mt-hoitajalla esim. vuodenomana kokeiluna perusterveydehuollossa; perusteena täyttämättömätpsykologin virat) matalan kynnyksen, nuoren ja hänen perheensä huomioivan”ensiasteen” interventiomallin ja työtavan luominen (tuki, selvittely, jatkoohjauserityispalveluihin tarvittaessa).Pilottitoiminnan käynnistyessä sovittiin, että kehittämistyön tueksi kootaan alueeltapaikallinen ohjaus- / työryhmä, jossa on edustajia Kuusiokuntien terveyskuntayhtymästä(Osviitta), alueen kunnista (mm. koulu) ja Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret jalapsiperheet kehittämishankkeesta. (ks. Merkkari -raportti)TyörukkastyöryhmäKehittämistyön suunnittelun ja toteutuksen sekä hanketyöntekijän tueksi perustettiintyöryhmä suunnittelemaan ja arvioimaan kehittämistoimintaa. Työryhmään kuuluivat:Ahomaa HeliKoulukuraattori, Ähtärin kaupunkiKailajärvi Pauliina Koululääkäri, AlavusKulju SeijaKouluterveydenhoitaja, Alavus (2.11.2010 lähtien)Leppinen Tiina Kuusiokuntien osahankkeen työntekijä, ”merkkari”Mäkelä AnitaPsykologi, Erityispalvelun OsviittaMäkiranta Soile Sosiaaliohjaaja / koulukuraattori, Töysän kuntaPaavola JuttaSosiaalityön päällikkö, Alavuden kaupunkiPöytälaakso Sari Projektityöntekijä, Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheetkehittämishankeRasi JaanaSosiaalityön päällikkö, Ähtärin kaupunki (15.2.2011 lähtien)Rintamäki Salli Sosiaalityön päällikkö, Ähtärin kaupunki (5.10.2010 asti)Salminen Annukka Nuoriso-ohjaaja, Kuortaneen kuntaSiltala Anne Vs. sosiaalityön päällikkö, (2.11.2010 -31.1.2011)Sosiaaliohjaaja (1.2.2011-edelleen), Ähtärin kaupunki101

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Sunela MerjaTiihonen SuviTuomela-Jaskari SirpaYlinen KaijaPsykologi, Erityispalvelut OsviittaKouluterveydenhoitaja, Kuortane (2.11.2010 lähtien)Projektikoordinaattori, Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishankeSivistysjohtaja, Kuortaneen kuntaTyöryhmä kokoontui pilotin aikana viisi kertaa noin kuukauden välein. Kokoontumispaikkanatoimi Erityispalvelut Osviitan neuvotteluhuone Alavudella. Kokoukset olivatluonteeltaan hyvin keskustelevia ja innovatiivisia. Työryhmän heterogeenisuus sekäammatillisesti, että alueellisesti mahdollisti sen, että hankkeen suunnittelua ja päätöksentekoavoitiin toteuttaa kattavasti. Työryhmän kokoonpanoa oli mahdollistamyös täydentää tarpeen mukaan.Kokouksissa tarkasteltiin kokeilun toteutumista ja arviointiin pilottitoimintaa jatkuvanarvioinnin muodossa. Hanketyöntekijälle (Merkkarille) työryhmän kokoukset olivatmerkittäviä mahdollisuuksia reflektoida käytännön asiakastyössä sekä verkostotyössäsaatuja kokemuksia.Kuusiokuntien perusterveydenhuollon palveluista vastaa Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä.Kehittämishanketta toteutettiin osana erityispalvelut Osviitan toimintaa.Erityispalvelut Osviitta on Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän moniammatillinentyöryhmä, jonka jäsenet edustavat psykologian, sosiaalityön, puheterapian ja toimintaterapianasiantuntemusta. Erityispalvelut Osviitalla on toimipisteensä jokaisessaterveyskuntayhtymän kunnassa. Alavuden työryhmä vastaa lähinnä Alavuden jaKuortaneen toimialueesta ja Ähtärin työryhmä vastaavasti Töysän ja Ähtärin toimialueesta.Merkkarin tehtäväalueena oli käytännön asiakastyö sekä yhteistyö nuoren verkostonanssa. Aluksi yhteistyö käynnistettiin kuusiokuntien yläasteilla, lukioissa ja SedunKoulutien yksikössä Ähtärissä työskentelevien koulukuraattorien ja kouluterveydenhoitajienkanssa ja sen jälkeen yhteistyötä tiivistettiin ja laajennettiin hankkeen tavoitteidenmukaisesti. Merkkari pyrki tapaamaan jokaisen kouluterveydenhoitajan jakoulukuraattorin henkilökohtaisesti tutustuen työntekijän työn ajankohtaisiin haasteisiin.Hankkeen aikana käynnistettiin myös säännölliset tapaamiset Kuusiokuntienalueen koulukuraattorien ja kouluterveydenhoitajien kesken. Merkkari kävi toiminnan102

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011alkuvaiheessa esittäytymässä ja kertomassa hankkeesta kohderyhmään kuuluviennuorten kouluilla.Merkkari teki yhteistyötä asiakkaan perheen ja lähiverkoston kanssa tavalla, jokasovittiin nuoren kanssa. Muita yhteistyökumppaneita Erityispalvelut Osviitan ja koulujenhenkilökunnan lisäksi olivat sosiaalitoimi, terveyskeskus, psykiatrinen poliklinikka,nuorisotoimi ja erikoissairaanhoito sekä alueella toimivat hankkeet ja niidentyöntekijät. Merkkari osallistui myös syksyllä 2010 kouluilla työskentelevien psykiatristensairaanhoitajien tapaamiseen Hämeenlinnassa. Kuortaneen kunta kutsuimerkkarin lastensuojelusuunnitelman seurantaryhmään. Etelä-Pohjanmaan lapset,nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen työntekijät olivat tärkeässä roolissamerkkarin lähiyhteistyöverkostossa.Kehittämistoiminnan sisältö muodostui yhteistyöstä koulujen oppilashuoltotyöryhmienja muun henkilökunnan kanssa koulun toiminnan kehittämiseksi nuorten mielenterveyttätukevaksi sekä nuorten mielenterveyden hoitamisen mallin luomiseksiosaksi perusterveydenhuoltoa. Kokeiluun sisältyi enimmäkseen käytännön asiakastyötä.Merkkari tapasi nuoria yksilökäynneillä, kotikäynneillä tai yhteistapaamisinatoisen työntekijän ja/ tai nuoren perheen kanssa. Myös verkostotyöllä oli suuri osuustyöskentelyssä. Tiiviimmin merkkari teki yhteistyötä koulukuraattorien ja kouluterveydenhoitajiensekä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Merkkari osallistui myös oppilashuoltotyöhönollen mukana oppilashuoltotyötä toteuttavissa työryhmissä alueenyläasteilla ja lukioissa (paitsi Ähtärissä). Ähtärissä merkkari koettiin ulkopuoliseksi,eikä saanut lupaa osallistua oppilashuoltoryhmän kokoontumisiin. Oppilashuoltotyössäoli mahdollisuus myös panostaa suunnitteluun ja yhteistyöhön koulun ilmapiirinparantamisessa yksittäisten oppilasasioiden lisäksi. Merkkarille ohjautuneita nuoriaoli kaikista ikäryhmistä13–17 ikävuoden välillä.Asiakkaiden ohjautuessa merkkarille tilanteista keskusteltiin ohjaavan tahon/henkilönkanssa sovitellen yhteen ammatillisia näkökulmia. Keskusteluissapohdittiin näiden näkökulmien yhteensovittamista sekä työnjaollisia kysymyksiä siten,että tavoitteena nähtiin asiakkaan tilanteen edistäminen. Oli tärkeää kuulla toisentyöntekijän näkemys tilanteesta ja yhdessä pohtia merkkarin sopivuutta mahdollisenauutena auttajana asiakkaan verkostossa. Monesti ohjaavalla taholla oli pitempiaikaistatuntemusta asiakkaan tilanteesta sekä ymmärrystä psykiatrisen sairaan-103

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011hoitajan osuudesta asiakkaan hoitoprosessissa. Vuoropuhelu ohjaavan tahon/henkilönkanssa oli tärkeä ja valaiseva tekijä asiakasprosessin aloitusvaiheessa.Joissakin tilanteissa päädyttiin johonkin muuhun vaihtoehtoon kuin merkkariin.Tämä tapahtui avoimen dialogisuuden ja tavoitelähtöisen pohdinnan tuloksena.Moniammatilliset, konsultaatioluonteiset tapaamiset toteutuivat verkoston kanssavastavuoroisesti pilotin aikana. Mielenterveystyön näkökulma oli monessa konsultaatiotapaamisessase, jonka kautta pohdittiin jatkotoimenpiteitä ja työskentelytapojavaikeissa asiakastilanteissa. Juuri moniammatillinen osaaminen oli rakentava työskentelymallimonen asiakkaan hoitoprosessin aikana. Ajatuksia ja näkökulmia vaihdettiinkeskustellen sekä työntekijöiden kesken, että asiakkaiden yhteistapaamisissa.Asiakkaan ääniMerkkarin työskentelytapa oli tavoitelähtöinen ja voimavarasuuntautunut. Tärkeääoli kuunnella miten nuori koki oman tilanteensa ja lähteä yhdessä rakentamaantyöskentelylle tavoitteita siitä käsin, mihin nuori kaipasi muutosta omassa elämässään.Tavoitteenasetteluun pyrittiin keskittymään jokaisen käynnin yhteydessä jakeskustelun lisäksi käytettiin erilaisia toiminnallisia menetelmiä auttamaan nuorta jäsentämäänja kertomaan mitä todella haluaa ja mihin kaipaa muutosta elämässään.Mikäli nuori antoi luvan vanhempien tapaamiseen, keskusteltiin nuoren tilanteestakoko perheen näkökulmasta sekä nuoren ja koko perheen tavoitteista. Nuori oli työnkeskiössä siten, että keskustelujen luottamuksellisuutta korostettiin ja heti ensimmäisilläkäynneillä puhuttiin myös siitä, että mikäli merkkari työntekijänä huolestuujostakin keskustelussa esille tulevasta asiasta, pohditaan nuoren kanssa sitä, kenenkanssa siitä olisi nyt hyvä puhua. Siten nuoren turvallisuus ja hyvinvointi olivat ensisijaisestiturvattavia asioita.Kaikki nuoret eivät halunneet, että heidän vanhempiaan tavataan, mutta nuorille selitettiin,että on tärkeää, että vanhemmat tietävät heidän käynneistään merkkarilla januorille annettiin esitteitä kotiin vietäväksi. Monen nuoren kohdalla toteutui myös yhteistapaamisiaja puhelinkeskusteluja vanhempien kanssa. Merkkari oli nimenomaannuorta varten ja tapaamiset pyrittiin järjestämään siten, että se olisi mahdollisimmanvähän häirinnyt nuoren koulupäivien rytmitystä. Osa nuorista kävi merkkarilla koulu-104

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011päivän aikana ja osa kouluajan ulkopuolella. Merkkarilta sai tarvittaessa todistuksenkäynnistä opettajalle annettavaksi.Ähtärin koulukuraattori Heli Ahomaa tekee opiskeluunsa liittyen arviointitutkimuksennuorten kokemuksista merkkarilla käynneistä. Työ valmistuu syksyn 2011 aikana jase on arvokasta materaalia osoittaessaan nuorten kokemuksia, toiveita ja kehittämisehdotuksiaruusuineen ja risuineen.5.2.4.3 Tavoitteeseen liittyvät tuotoksetMerkkari on psykiatrinen sairaanhoitaja, joka toimii Erityispalvelut Osviitan työntekijänä.Merkkari toimii koulujen mielenterveystyöntekijänä ja käytännön työkenttänäovat Kuusiokuntien alueen koulut, joissa on oppilaina 13–17-vuotiaita nuoria.Nuori voi ohjautua merkkarille esim. koululääkärin, kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin,oppilashuoltoryhmän, opettajan tai vanhempien ohjaamana. Nuori voimyös itse ottaa yhteyttä Osviittaan tai merkkariin, jos kokee tilanteensa vaikeaksi jahaluaa keskustella asioistaan. Merkkari tapaa nuorta yksilökäynneillä tai työparinatoisen työntekijän (esim. koulukuraattori tai sosiaalityöntekijä) kanssa. Nuori voikäydä merkkarilla tukikäynneillä esim. 10 kertaa, joiden aikana kartoitetaan tilanneja työskennellään tavoitesuuntautuneesti sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon.Tukikäyntejä voidaan myös jatkaa, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi tai nuori voidaanohjata jonkin muun tarvittavan palvelun piiriin, esimerkiksi erikoissairaanhoitoon.Tukikäynnit perustuvat dialogiseen vuorovaikutukseen nuoren kanssa ja keskustelutovat luottamuksellisia. Tapaamisten tavoitteet määritellään nuoren kanssa yhdessä.Myös nuoren perhettä sekä muuta verkostoa tavataan tilanteet ja tavoitteet huomioiden.Merkkarin työote on voimavarakeskeinen, tavoitesuuntautunut ja tukea antavasisältäen keskustelun lisäksi myös toiminnallisia työskentelymenetelmiä esim.mielikuva- ja rentoutusharjoituksia. Merkkari on käytettävissä myös oppilashuoltotyössäsekä erilaisissa nuoren verkostoon liittyvissä haastavissa tilanteissa.5.2.4.4 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteetHaasteena kokeilussa ja työmallin kehittämisessä olivat jokaisen kunnan oma työkulttuurisekä koulukohtaiset toimintamallit ja asenteet hanketta kohtaan. Enimmäk-105

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011seen merkkari otettiin erittäin hyvin vastaan ja yhteistyö lähti hyvin joustavasti ja rakentavastikäyntiin. Tarve jalkautuvan mielenterveystyön lisääntymiseen kouluissakoettiin tärkeäksi osaksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kehittämistä. Koulujenterveydenhoitajat ja kuraattorit olivat merkkarille korvaamaton apu koulumaailmaantutustumisessa ja työskentelymallien yhteensovittamisessa. He toimivat myös luontevanalinkkinä koulun muun henkilökunnan ja merkkarin välillä.Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä mahdollisti taloudellisesti työnohjauksen järjestymisenmerkkarille. Työnohjauksen merkitys korostuu psykiatrisessa hoitotyössä jaon sekä ammatillisuuden, että työssä jaksamisen kannalta merkittävä tekijä.Hankkeeseen ohjautuneet lähetteet käytiin läpi Osviitan viikoittaisessa lähetepalaverissa,jossa merkkarilla oli mahdollisuus hyödyntää moniammatillisen työryhmänasiantuntemusta. Osa nuorista ohjautui suoraan merkkarille esim. koulun terveydenhuoltohenkilöstönohjaamana, mikä mahdollisti myös osaltaan matalan kynnyksenavun toteutumisen.Työskennellessä koulun mielenterveystyöntekijänä saattoi nähdä koulussa vallitsevanilmapiirin verrannollisuuden nuorten hyvinvointiin ja henkilökunnan jaksamiseentyössään. Monet asiat peilautuvat nuorten käyttäytymiseen ja opiskelumenestykseensekä mahdollisesti myös keskittymiskykyyn. Perusopetuslain muutokset olivatmyös vahvasti vaikuttamassa muutoshaasteisiin kouluissa ja varsinkin opettajientyössä. Kouluissa tarvittaisiin enemmän tietoa myös lastensuojelutyön säädöksistäja käytännöistä. Toisaalta sen suhteen toteutettaneen moniammatillista verkostotyötä,missä on hyvä turvata edustus tarvittavilta tahoilta. Tiedonkulku koulun ja kodinvälillä todettiin edelleen monessa eri yhteydessä riittämättömäksi tai kehittämistäkaipaavaksi haasteeksi.Toimiva yhteistyö kouluterveydenhoitajien, koulukuraattorien ja koululääkärin kanssamahdollisti korvaamattoman hyvän pohjan merkkarin työn toteuttamiselle. Koulunmielenterveystyö on uusi ja kehittyvä työmuoto lasten ja nuorten mielenterveystyössä.Se on vahvasti ennaltaehkäisevää toimintaa ja siinä on tärkeää varhainen puuttuminen,matala kynnys ja asiakaslähtöinen työskentelytapa.Kuilu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on edelleen melko suuri.Oppilaskohtaisessa tiedonkulussa se tuo haasteensa kokonaisvaltaisen hoidon ja106

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011sen jatkuvuuden turvaamiselle. Sen yhteistyön kehittämisen tarve näkyi myös merkkarintyössä. Toisaalta merkkari voi toimia myös oivallisena yhteyshenkilönä erikoissairaanhoidonja perusterveydenhuollon tai koulun välillä. Toimintatavat tulee kuitenkinmiettiä yksilöllisesti salassapitosäädöksiä noudattaen. Yhteistyö on kuitenkinyleensä aina tie parempaan ja kokonaisvaltaisempaan hoitoon.Työrukkastyöryhmän arviointi kokeilustaTyörukkastyöryhmältä pyydettiin Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen toimesta palautetta kokeilun sisällöstä, tavoitteiden saavuttamisesta,työskentelymallista ja pilotin hyödyistä. Palautekysely lähetettiin työrukkastyöryhmänjäsenille (N=21) sähköisenä kyselynä 21.4.2011 ja uusintakysely 26.4.2011.Kyselyyn vastasi yhteensä 10 työryhmän jäsentä. Vastausprosentti oli 47,6 %. Vastaajistakuusi työskentelee terveydenhuollossa, kolme sosiaalitoimessa ja yksi sivistystoimessa.Vastaajista puolet oli ollut mukana pilotissa sen suunnitteluvaiheesta (syksy 2010)lähtien ja puolet vastaajista oli tullut mukaan toimintaan myöhemmin. Suunnitteluvaiheessamukana olleiden mielestä suunnittelukokouksia oli tarpeellinen määrä jasuunnittelutyöryhmään oli kutsuttu mukaan keskeiset työn kehittämiseen liittyväthenkilöt ja ammattiryhmät. KASTE -hanketyöntekijöiden osallistuminen pilotin suunnitteluvaiheenkokouksiin todettiin riittäväksi. Pilotin tavoitteet todettiin löytyneenhelposti suunnitteluvaiheessa ja niiden todettiin olevan selkeät. ”Tavoitteet oli rakennettujoko realistisiksi tai sitten niitä voitiin yhteisellä sopimuksella muuttaa realistisentoteuttamisen mukaisiksi. Suunnittelu oli monialaista ja innovatiivista ja tapahtuitasavertaisessa työskentelyilmapiirissä.”Vastaajien mielestä asetetut tavoitteet saavutettiin pilotoinnin aikana. Suurin osavastaajista totesi antaneensa / käyttäneensä omaa työpanostaan tarpeeksi merkkarintyön tueksi ja oli näin sitoutunut toiminnan kehittämiseen. Merkkarin työpanos olivastausten perusteella erittäin kiitettävää, ”Henkilö sopii erittäin hyvin tehtävään”.Myös KASTE -hankkeen työntekijöiden työpanos pilotin työskentelyyn koettiin suurimmaksiosaksi riittäväksi. Pilottiryhmän todettiin kokoontuneen riittävästi pilotointijaksonaikana. Sen sijaan pilotointiajan todettiin olevan liian lyhyt.107

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Pilotissa onnistuttiin vastausten perusteella erityisesti konkreettisessa tavassa auttaaja tavata nuoria ja vastata näin kentän tuomiin haasteisiin. Moniammatillinen yhteistyöja lähiverkostojen kehittyminen nähtiin myös yhdeksi onnistumisen kohdaksi:”Lähiyhteistyöverkostot kehittyivät ja toimivat loistavasti, mikä mahdollisti merkkarinkeskittymisen asiakastyöhön ja sen käynnistämiseen ja kehittämiseen. Oliensiarvoisen tärkeää, että merkkari kuului Osviitan työryhmään. Työyhteisö jaorganisatorinen sijoittuminen johonkin konkreettiseen yhteisöön on äärimmäisentärkeää hanketyössä, kun siinä kehitellään asiakastyötä.”Pilotointijakson aikana keskeisiä saavutettuja asioita oli mm. se, että uskallettiin lähteäkokeilemaan uudenlaista toimintatapaa, jonka jalkauttamisessa onnistuttiin. Työnäytti tarpeellisuutensa ja sille saatiin jatkoa. Yhtenä keskeisenä asiana koettiin olevanse, että ”Tietoisuus ja kokemus siitä, miten tärkeää on mahdollistaa nuorille matalankynnyksen keskusteluavun toteutuminen. Ymmärrys mielenterveystyön merkityksestäkoulumaailmassa.”Jatkossa kehittämistyön toivottiin huomioivan mm. verkostot, yhteisen asiakasprosessinsuunnittelu ja perhekeskeisyys.Nykytilan kartoituksessa nousi esiin seuraavia asioita, joiden mukaista kehittämistoimintaatoivottiin jatkettavan:• toimivien käytänteiden jatkaminen ja levittäminen• nuorten ryhmämuotoisten tukimuotojen kehittäminen ja yhteistyö nuorisotoimenkanssa• perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen kuilun kaventaminen,yhteistyön kehittyminen ja keskinäisen tietoisuuden lisääminen toistensa työkentistä• merkkaritoiminnan vieminen alakouluikäisille• ennaltaehkäisevän työn lisääminen.5.2.4.5 Odotettavissa olevat vaikutuksetKokeilu toteutettiin KASTE -hankkeen rahoituksella ajalla 1.9.2010–28.2.2011. Senjälkeen toimintaa jatkettiin KASTE -hankkeen mukaisena jatkokokeiluna kuntien(Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri) omana toimintana. Merkkarin yhteistyökumppanitolivat sitoutuneet toimintaan hyvin, mikä mahdollisti työskentelyn jatkumisen jouhevastiKASTE -hankkeen rahoituksen päättymisen jälkeenkin.Ryhmämuotoisen toiminnan kehittäminen nousi yhdeksi haasteeksi sekä erityispalveluidenpiirissä, että yhteistyössä koulujen henkilökunnan ja nuorisotoimen kanssa.108

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Erilaisen ryhmätoiminnan tarve nousi esille useasti keskusteluissa yhteistyötahojenkanssa.Jatkokokeilun tavoitteena on jatkaa KASTE -hankkeen puitteissa kehitetyn toimintamallintoteuttamista ja saada lisää tietoa merkkarin työn merkityksestä osana ErityispalvelutOsviitan toimintaa. On tärkeää, että nuorilla on tarpeeksi varhain mahdollisuussaada riittävän matalalla kynnyksellä keskusteluapua silloin, kun he kokevatsitä tarvitsevansa.Muita jatkotoiminnan kehittämisalueita ovat erilaiset mahdollisuudet syrjäytymistäehkäisevän toiminnan lisääminen kouluissa, toimivien käytänteiden jatkuminen, mallintaminenja levittäminen. Yhteistyö nuorisotoimen kanssa tukee syrjäytymisen ehkäisyäja monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonvälisen kuilun kaventuminen, yhteistyön kehittyminen ja keskinäisentietoisuuden lisääminen toistensa työkentistä parantavat asiakaslähtöistä ja kokonaisvaltaistahoidon kehittymistä.Toukokuussa 2011 toteutettiin Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen toimesta hyvinvointikysely, joka kohdistettiin koko Etelä-Pohjanmaan alueen peruskoulujen ja lukioiden sekä Sedun Ähtärin toimipisteenhenkilökunnalle. Kyselyn avulla pyrittiin kartoittamaan koulujen hyviä käytäntöjä,työnkuvia, työhyvinvointia ja oppilashuollon toimintaa. Tavoitteena on myös saatujentulosten perusteella pyrkiä levittämään hyviä käytäntöjä alueellisesti. Vastauksia kyselyynsaatiin 298 henkilöltä. Vastauksista on tarkoitus syksyllä 2011 erottaa Kuusiokuntienalueen koulujen henkilökunnalta saadut vastaukset. Vastauksista saatujentietojen perusteella voidaan edelleen pohtia ja suunnitella merkkaritoiminnankannalta olennaisia kehittämishaasteita sekä kehittää yhteistyötä koulujen kanssa.Mitä varhaisemmassa vaiheessa lasten ja nuorten avuntarpeeseen pystytään vastaamaan,sitä merkittävämpää mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä voidaan toteuttaaja tulevaisuuden säästöt syntyvät myös sitä kautta. Merkkaritoiminnan mahdollistuminenmyös alakouluikäisille olisi tulevaisuudessa sitä kautta perusteltua, kutenjoissain paikoissa maassamme jo tapahtuukinHankkeen jatkotoiminta-aikana 1.3.–31.8.2011 merkkarille ohjautui edelleen uusianuoria. Osan kanssa käynnit tauotettiin koulujen kesäloman ajaksi nuoren oman ti-109

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011lanteen ja tarpeiden mukaan. Osa nuorista kävi tukikäynneillä myös kesällä. Kesälläohjautui myös edelleen uusia nuoria tukikäynneille. Yhteensä vuoden aikana merkkarillaoli asiakkaana 31 nuorta. Nuoret osoittivat aktiivisuutta sekä sitoutumistaoman mielenterveytensä ylläpitämiseen ja hoitoon.Toiminnan jatkuessa lisääntyivät myös vanhempien yhteydenotot, joissa he tiedottivatomaa nuortaan koskevista huolistaan ja halusivat tukikäyntien käynnistämistä.Tällöin lähti myös yhteistyö nuoren vanhempien kanssa käyntiin luontevammin.Keväällä 2011 Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän johtoryhmän päätöksellä merkkaritoimintaapäätettiin jatkaa määräaikaisesti vuoden 2012 loppuun. Avoimestatoimesta ilmoitettiin työvoimahallinnon internet-sivuilla. Toimen hakijalta edellytettiinpsykiatrisen sairaanhoitaja koulutusta. Määräaikaan mennessä tuli hakemus kahdeltahakijalta, jotka olivat molemmat koulutukseltaan päteviä. Molemmat hakijat haastateltiin22.6.2011 ja toimeen valittiin psykiatrinen sairaanhoitaja Elina Peurala Alavudelta.5.3 Perhetyön kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminenHankkeen tavoitteena oli kehittää perhetyötä sekä ennaltaehkäisevän työn parissaja peruspalveluissa että lastensuojelun sijaishuollon yhteydessä tehtävänä työnä.Hankkeen tavoitteena oli lisätä mahdollisuuksia ehkäisevän perhetyön malleille sekäkehittäjämentor -toiminnalle. Hankkeen perhetyön kehittämisen näkökulmat olivatmoniammatillinen verkostotyöryhmä (perhetyön asiantuntijatyöryhmä), pilottikohdekokeilutja kehittäjämentor -toiminta, selkeät, yhdenmukaiset toimintamallitperhetyön sisältöihin ja vanhemmuuden tukeminen5.3.1 Tarve, josta tavoite nouseeKASTE -ohjelman tavoitteena oli kehittää monialaista yhteistyötä lapsiperheidenomissa toimintaympäristöissä. Valtakunnallisesti todeten oli havaittu, että lapsiperheidensaama ennaltaehkäisevä perhetyö tai kotipalvelu oli vähentynyt huomattavastiviimeisenä 15 vuoden aikana. Samaan aikaan huostaanottojen määrä olinoussut. Yhteistyökumppaneilta noussut huoli perheiden jaksamisesta vanhempinaoli suuri.110

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Aikaisemmat Etelä-Pohjanmaan lapsiperheille suunnatut kehittämishankkeet olivatseudullisia tai kuntaryppäiden muodostamia hankkeita. Sekä Perhe- että lastensuojelunhankkeissa oli kehitetty perhetyötä niin avohuollossa kuin lastensuojelussakin.Kuten muualla Suomessa, myös Etelä-Pohjanmaalla ennaltaehkäisevä perhetyö olivähäistä. Kunnat tarjosivat palveluitaan pääosin lastensuojelun asiakkaille. Yhtenäistäkuvaa perhetyöstä ei ollut niin ikään muodostunut aikaisempien hankkeidenaikana ja tämä koettiin haasteeksi sekä yhteistyökumppaneiden keskuudessa että tilaajientaholta.Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen tavoitteena olivastata lähinnä näihin haasteisiin. Keskeisenä ajatuksena oli vahvistaa ennaltaehkäiseväätyötä myös perhetyön eri toimintamuotoja ajatellen. Koska perhetyön tavoitteissakorostui maakunnallinen näky, kehittäminen keskitettiin perhetyön pilottitoiminnankautta tapahtuvaksi. Tämä oli lähellä kuntia tai seutukunnallisia kokonaisuuksia.5.3.2 Kehittämistyön prosessiJo hankkeen alkuvaiheessa käytiin keskustelu hankkeen emo-organisaation kanssaperhetyön rajaamisesta. Tuolloin päädyttiin siihen, että kehittämishankeen kehittämistyönkeskiössä on ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen. Näin ollen lastensuojelunsijaishuollon kehittäminen päätettiin rajata pois kehittämistoiminnasta.Moniammatillinen verkostotyöryhmä (perhetyön asiantuntijatyöryhmä)Perhetyön kehittämistoiminta käynnistyi syksyllä 2009, jolloin hankkeen toimestakoottiin maakunnan keskeisistä perhetyön toimijoista asiantuntijatyöryhmä. Lopullinenperhetyön asiantuntijatyöryhmä koostui hanketyöntekijöiden lisäksi 21 muustajäsenestä, jotka tulivat kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien sosiaali-, terveys ja sivistystoimesta,sairaanhoitopiiristä sekä koulutusorganisaatioista ja Mannerheimin lastensuojeluliitosta.Puheenjohtajaksi valittiin MLL:n kehittämispäällikkö Elina Anttila-Varpula ja sihteeriksi hankkeen projektityöntekijä Auli Romppainen. Projektityöntekijävalmisteli kokouksen esityslistan yhdessä puheenjohtajan kanssa asiasisältöineen,lähetti kutsut kokoukseen sekä kirjoitti ja toimitti muistion liitteineen kokouksenjälkeen.Työskentely aloitettiin helmikuussa 2010, jolloin päädyttiin kokoamaan työryhmän jäsentennäkemyksiä perhetyöstä oman taustaorganisaation näkökulmasta. Kun eri111

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011näkemyksiä käsiteltiin, havaittiin perhetyön hahmottuvan eri tavalla eri organisaatioissa,mutta olevan sidottu taustaorganisaation omaan kontekstiin. Työryhmä pohtimyös omaa tehtäväänsä ja kiteytti sen olevan:”Perhetyön asiantuntijatyöryhmän tavoitteena on toimia Etelä-Pohjanmaan lapset,nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen kehittämistoiminnan tukena.Jokainen asiantuntijatyöryhmän jäsen toimii oman alueensa asiantuntijana.Työryhmän tehtävänä on uusien perhetyön mallien reflektointi sekä levittämistyö.Tarvittaessa asiantuntijatyöryhmä voi esittää perhetyöhön liittyviä ratkaisuja,kannanottoja, suosituksia ja julkilausumia.”Tämän lisäksi asiantuntijatyöryhmä seurasi perhetyön pilottien käynnistysvaihetta jaedistymistä, joita pilotit esittelivät syksyn 2010 kokouksissa. Asiantuntijatyöryhmäkeskusteli myös Etelä-Pohjanmaan kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien perhetyötäkäsittelevän kartoituksen tuloksista.Asiantuntijatyöryhmä työskenteli kevään 2011 aikana ehkäisevän perhetyön merkitykseenja vaikuttavuuteen liittyvän kannanoton kanssa (ks. liite) Kannanotossakäytettiin MLL:n eri kehittämishankkeiden kautta saatuja tuloksia, jossa on laskettuperheen tilanteen auttamiseen käytetyt resurssit eri tilanteissa. Tämä prosessikäynnistyi joulukuussa 2010 ja saatiin päätökseen syyskuussa 2011. Kannanotto onlöydettävissä hankkeen Internet -sivuilta.Yhteensä kokouksia asiantuntijatyöryhmällä on ollut kuusi. Asiantuntijatyöryhmänjäsenet olivat sitoutuneita työskentelyyn, vain muutamasta organisaatiosta jäi edustuspois hankkeen edetessä. Hankkeen loppuvaiheessa mietitään vielä maakunnanperhetyön kehittämiseen liittyvistä foorumeista hankkeen jälkeen.Pilottikohdekokeilut ja kehittäjämentor -toimintaKehittämishankkeen käynnistymisen aikana syksyllä 2009 tehtiin kuntakierrokset.Näitten yhteydessä erityisesti Kaksineuvoisen (Kauhava, Evijärvi ja Lappajärvi, asukasluku24 000), Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli, asukasluku 16 500),JIK–kuntien (Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka, asukasluku 35 000) ja Suupohjan (Kauhajoki,Karijoki, Isojoki ja Kurikka, asukasluku 24 000) edustajat toivoivat perheyönkehittämistä pääpainoksi hankkeen aikana. Myös Lapua (väestöpohja 14 000) olikiinnostunut perhetyön pilotista. Pilottikohteet vahvistettiin ohjausryhmän ja perhe-112

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011työn asiantuntijatyöryhmän keväällä 2010 pidetyissä kokouksissa, jonka jälkeen tarkempipilottien prosessien suunnittelutyö käynnistyi.Hankkeesta pyydettiin pilottikohteiden esimiehiä kokoamaan paikalliset, ns. työrukkas-tai pilottiryhmät kehittämistyön tueksi. Paikalliset pilottiryhmät yhdessä hankkeenkanssa määritteli tarkemmat tavoitteet pilotille ja sopi kehittäjämentoreiden rekrytointitavastasekä hankkeen ja kuntien välisistä kustannusten jaosta. Sopimuksetpilottien ja hankkeen välille solmittiin jokaisen pilotin alkuvaiheessa. Ennen perhetyönpilottien aloittamista rakennettiin hankkeen toimesta yhdessä kehittämistyön tukirakenteita,koska pilotointiaika todettiin lyhyeksi. Sovittiin, että jokainen pilottialuepitää työrukkasryhmien kokouksia noin 1-1,5 kk välein. Lisäksi kehittäjämentoritosallistuivat kerran kuukaudessa Riitta Mahlamäen kehittämistyönohjaukseen jasyksyllä pidettiin perhetyön kehittämistyössä oleville toimijoille ja kumppaneille yhteisiäja laajoja kehittäjämentor -tapaamisia. Syksyllä näitä tapaamisia oli kolme javiimeisessä tapaamisessa kuultiin jokaisen alueen kehittämistyön helmet.Pilotit toimivat Kaksineuvoisessa ajalla 11.5.–31.12.2010, JIK-kunnissa 1.8.–31.12.2010, Järvi-Pohjanmaalla 1.8.–31.12.2010 ja Suupohjassa 8.9.2010–31.12.2010. Suupohjan pilottia jatkettiin Selevä Paletti -hankkeen rahoittamana vielätammi- helmikuun ajan maaliskuun alkuun saakka 2011. Mukana kehittämistoiminnassaolivat myös Etelä-Pohjanmaan hanketyöntekijät.Ensimmäinen pilotti käynnistyi Kaksineuvoisessa (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi)keväällä 2010, jolloin osa-aikaisena kehittäjämentorina aloitti perheterapeutti, kehittämissuunnittelijaMarianne Takala. Kaksineuvoisen perhetyön kehittämistyön tavoitteiksimuodostui työn sisällöllinen kehittäminen (konkreettiset työvälineet ja menetelmät),perhetyön kehittämistyön arviointi (ehkäisevä perhetyö ja neuvolan perhetyö),vertaisryhmien käynnistäminen sekä sektorirajat ylittävän toiminnan kehittäminen.Kehittämistoiminnan alussa koko kuntayhtymän perhetyön tiimi muilla sosiaalityönosaajilla vahvistettuna kouluttautui konkreettisiin perhetyön menetelmiin ja välineisiin.Kehittäjämentor kävi keskustelut perhetyöntekijöiden kanssa ja tämän seurauksenapäädyttiin selkeyttämään perheohjaajien ja -työntekijöiden rooleja, kelpoisuuksia,tehtäväalueita ja -kuvia. Kehittäjämentor ja tiimivastaava valmisteli roolituksia,113

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011joista keskusteltiin paikallistasolla keskeisten toimijoiden kanssa. Lopulliset työnkuvathyväksytettiin ylimmällä johdolla. Tässä yhteydessä käytiin myös laajaa keskusteluaperhetyön tavoitteiden asettamisesta sekä perhetyönjaksojen pituuksista.Pilotin aikana avattiin perhetyön eri muotoja. Todettiin, että työmuotoina ovat lastensuojelunperhetyö, ennaltaehkäisevä perhetyö sekä vertaisryhmätoiminta. Neuvolanperhetyöhön oli tultu aikaisemmin neuvolan lähetteen kautta. Lähetekäytäntö laajennettiinkoskevaksi myös päivähoitoon. Työskentelyn nimeksi tuli nimikilpailun jälkeenNeuvokas -perhetyö. Neuvokas-perhetyön tueksi sovittiin perustettavan moniammatillinenohjausryhmä, jonka tehtävänä on tarjota moniammatillista tukea.Pilotin aikana käynnistettiin perhetyön vertaisryhmä, jonka toiminta lähti sosiaalisenkuntouttamisen ja tuen antamisen pohjalta. Tämän vuoksi sitä voi käyttää myös ennaltaehkäisevänätyömuotona. Hankkeen loppuvaiheessa kehittämistyön helmeksimääriteltiin perhetyöntekijän ja – ohjaajan työkuva, työn sisällöt ja roolit. Suunnitelmakehittämisen jatkosta tehtiin vuosien 2011 ja 2012 osalta.JIK -kunnissa (Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka) kehittäjämentorina aloitti terveydenhoitajaAnu Leinonen elokuun alussa 2010. Kehittämistoiminnan tavoitteiksi asetettiinrakenteiden yhdenmukaistaminen JIK -alueella perhekeskus -toiminnan näkökulmasta(moniammatillisten tiimien rakenteet ja ehkäisevän perhetyön käytänteet), yhteistyönkehittäminen (perhekeskukset – lastensuojelu, perhekeskus – EPSHP) jaryhmätoiminnan kehittäminen (perhevalmennuksessa erityistyöntekijöiden ryhmätsekä eroryhmä perheneuvolassa).Kehittämistyö käynnistyi JIK:n alueella kokoamalla yhteen eri kuntien palaverikäytännöt,joiden pohjalta yhtenäistäminen ja kehittäminen lähtivät eteenpäin. Neuvolanhenkilöstölle oli strategiapäivä pilottitoiminnan alkuvaiheessa, jossa esiteltiin Kurikanperhekeskuksen tiimityömallia. Tähän liittyen JIKky järjesti tiimityön koulutuspäivänJalasjärven ja Ilmajoen perhekeskuksen toimijoille. Tämän koulutuksen yhteydessäpäädyttiin siihen, että perhekeskuksen moniammatillisen tiimin muodostavat äitiysjalastenneuvolan terveydenhoitajat, lääkäri, psykologi, puheterapeutti, perheneuvolanpsykologi, sosiaalityöntekijä ja perheterapeutti sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollonterveydenhoitajat ja vastaanottoapulainen. Koulutuksen jälkeen kehittämistyöpainottui yhteisiin tiimin kokouksiin, joita päädyttiin pitämään joka toinen viik-114

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011ko 1½–2 tuntia kerrallaan. Näissä kokouksissa laadittiin aluksi yhteiset tavoitteet jatyöskentelylle, asetettiin pelisäännöt.JIK:in alueella perhekeskusajattelua tehtiin tutuksi paikallislehdissä olleiden juttujenmyötä. JIK Perhekeskusten yhteiset verkkosivut työstettiin valmiiksi. Perhetyön pilotinaikana Jalasjärven perhekeskustiimissä pohdittiin tulevan perhetyöntekijän työnkuvaaja perhetyöhön ohjautumisen prosessia sekä työskentelyprosessin suunnitelmallisuudestaja tavoitteellisuudesta. Jalasjärven perhekeskus sai vuoden 2011alusta ehkäisevään työhön perhetyöntekijän kunnan ostopalveluna.Pilotissa mietittiin yhteistyötä lastensuojelun, perheneuvolan ja neuvolan toimijoidenkanssa ja päätettiin laajentaa jo toimiva yhteistyöfoorumi koskemaan myös terveydenhoitajia.Säännölliset kokoontumiset sovittiin ja niitä lähdettiin toteuttamaan. LisäksiJIK:n alueella suunniteltiin ryhmätoimintaa eri asiakasryhmien tarpeiden mukaan.Tärkeänä nähtiin yhteistyön kehittäminen myös EPSHP lasten- ja nuortenpsykiatriansekä pikkulapsipsykiatrian ja JIK perhekeskusten välillä. Myös erikoissairaanhoidonjalkautumista perusterveydenhuoltoon korostettiin ja tavoitteena oli aloittaakerran kuukaudessa tapahtuvat konsultaatiot JIK:iin jo vuoden 2011 alussa. Tärkeänänähtiin myös sosiaalitoimen mukana olo silloin, kun asia heitä koskee.Kehittämistyön helmet esiteltiin viimeisessä alueellisessa kehitäjämentortapaamisessaKauhavalla 13.12.2010 sekä hankkeen loppuseminaarissa 12.9.2011. JIKalueenkehittämistyön helmeksi nostettiin perhekeskuksen rakenne ja tiimityöskentelymalli.Suunnitelma perhekeskustoiminnan kehittämisen jatkosta tehtiin vuosien2011 ja 2012 osalta.Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini, Vimpeli) kehittäjämentorina aloitti sosionomiAMK Leena Ojanperä elokuun alussa 2010. Kehittämistoiminnan tavoitteena oli monialaisenyhteistyön kehittäminen (seutukuntien työkäytänteiden yhdenmukaistaminen,muut sektorit), ehkäisevän perhetyön vahvistaminen (matalakynnyksisyys,neuvolan perhetyö, järjestöyhteistyö) ja sisällön kehittäminen (tavoitteet, kotiin mentävänavun rinnalle uusia vaihtoehtoja).Järvi-Pohjanmaalla kehittämisprosessin taustalla oli kahden eri seutukunnan perhetyöntapojenyhteensovittaminen. Kehittäjämentor tapasi alussa jokaisen perhetyöntekijänja kuuli heidän ajatuksiaan perhetyön nykytilasta ja muutostarpeista. Samalla115

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011mietittiin jokaisen työntekijän henkilökohtaisia vahvuuksia tehdä perhetyötä. Viikoittaisissaperhetyön tiimitapaamisissa käytiin keskustelua perhetyön käytänteistä jakoko perhetyön prosessista. Perhetyön tiimien lisäksi kehittäjämentor osallistui myössosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden yhteisiin tiimeihin kerran kuukaudessa.Perhetyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden yhteinen kehittämispäivä pidettiin joulukuussa2010, jossa tarkennettiin lastensuojelun perhetyön prosessia. Kehittäjämentortoimi myös perhetyöntekijän työparina jalkautumalla kotikäynneille ja oli osallisenayhdessä intensiiviperhetyön työskentelyssä. Tästä intensiiviperhetyöskentelystätehtiin mallinnus QPR -ohjelmalla.Pilotin aikana otettiin käyttöön uusia välineitä ja työtapoja. Näitä oli mm. uusien lomakkeidenkäyttäminen lastensuojelun perhetyön prosessien eri vaiheissa. Perhetyöneri lomakkeiden osalta päädyttiin siihen, että ne laitetaan Pro Consona- sosiaalityönohjelmaan, jota lastensuojelun sosiaalityöntekijät käyttävät.Järvi-Pohjanmaalla käynnistettiin myös perhetyön ryhmätoimintaa. Perhetyön ryhmänkaikilla perheillä oli voimassa oleva lastensuojelun asiakkuus. Suullisessa palautteessaäidit kokivat hyötyneensä ryhmässä käymisestä ja toivoivat sen jatkuvan.Tämän lisäksi tehtiin suunnitelma sektorinrajat ylittävän yhteistyön kehittämisestä.Kehittämistyön helmeksi tässä pilotissa nostettiin intensiivisen perhetyön kokeilu /mallinnus, vertaisryhmätoiminta. Suunnitelma kehittämisen jatkosta tehtiin myösvuosien 2011 ja 2012 osalta.Suupohjan kehittäjäperhetyöntekijänä aloitti sosionomi AMK Leena Huhtamäkisyyskuussa 2010. Perhetyön pilotin tavoitteiksi muotoutui ennaltaehkäisevän perhetyönmallintaminen, jossa erityinen painopisteenä olivat vanhemmuuden ja arjessaselviytymisen tukeminen, perheen omien voimavarojen vahvistaminen ja opastaminenarjen asioiden hoitamisessa. Lisäksi paikallinen työrukkastyöryhmä määrittelityöntekijän työnkuvaa. Huomioitavaa on, että Etelä-Pohjanmaan osahankkeen toiminta-aikanakehittämistoimintaan limittyi myös Selevä Paletti -hankkeen osaalueita.Suupohjan pilotin kehittämistoiminta lähti käyntiin tutustumalla ja kokoamalla yhteeneri kuntien ja kaupunkien perhetyön parhaita käytäntöjä. Nämä mallit keskustelutettiinpaikallisten kehittämispilotin keskeisten toimijoiden kanssa ja niistä koottiin seu-116

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011tukuntaan sopiva malli. Mallissa huomioitiin neuvolan ehkäisevän perhetyön ohjaamiskäytäntöjä,kuvattiin perhetyö prosessikokonaisuutta, avattiin perhetyön työkäytäntöjäsekä kustannusvaikuttavuutta. Mallia käytettiin ja testattiin koko pilottikaudenajan sekä otettiin mukaan koulun terveydenhoitajan kanssa tehtävässä yhteistyössä.Kehittämistoiminnan aikana selkeytettiin lastensuojelun ja ennaltaehkäisevän perhetyönrajapintoja sekä kriteereitä. Tarkoituksena oli selkeyttää palvelua sekä asiakkaalleettä tilaajalle.Pilotin aikana selvitettiin ennaltaehkäisevän perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelunroolia, eroa ja palvelujen myöntämisperusteita. Jotta palvelun vastaanottaminen eikaatuisi maksullisuuteen, päätettiin että ennaltaehkäisevää perhetyötä tarjotaanseutukunnissa maksutta. Lisäksi pilotin aikana pohdittiin ennaltaehkäisevän perhetyönasiakas- ja kotikäyntitietojen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjen yhtenäistämistäja selkeyttämistä seutukunnallisesti. Pilotin loppuvaiheessa kirjaukset päätettiin tehdäEffica -tietojärjestelmään.Ryhmämuotoisen perhetyön mallintaminen lähti käyntiin kehittämistoiminnan jatkuessaja tätä kokonaisuutta kehitettiin enemmän Selevä Paletti hankkeessa. Tässäyhteydessä huomioitiin myös vanhemmuuden tukeminen. Tähän toimintakokonaisuuteenliittyi mm. laajennettu perhevalmennus (perhetyöntekijät esittivät toimintaavanhemmille valmennusryhmissä), avoimet perheryhmät, vertaisryhmät ja kerhotoiminta.Kehittämistyön helmeksi nostettiin perhetupa-toiminta ja neuvolan ennaltaehkäiseväperhetyö. Kehittämistoiminta jatkui Suupohjassa niin, että pilotin aikana ennaltaehkäiseväänperhetyöhön siirtyneet perhetyöntekijät jatkavat ennaltaehkäisevässäperhetyössä mm. kotikäynneillä ja vertaisryhmätoiminnassa. Kehittämistoimintaajatketaan oman organisaation sisällä.Etelä-Pohjanmaan osahankkeen perhetyön piloteissa toimineet kehittäjämentorittoimivat piloteissa tavoitteiden mukaisessa kehittämistyössä kooten omia paikallisiaverkostoja. Kehittämishanke ei osallistunut varsinaisesti paikalliseen kehittämistoimintaanmuuta kuin pitämällä yhteyttä kehittäjämentoreihin tarpeen mukaan sekäpaikallisten pilottien työrukkastyhmissä, kehittämistyönohjauksessa sekä alueellistenkehittäjämentor tapaamisten yhteydessä. Paikalliset työryhmät kokoontuivat vielä117

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011vähintään yhden kerran pilottien päätymisen jälkeen, jotta tiedettiin kehittämistyössäkehitettyjen mallien implementointi kentälle.Kartoitus Etelä-Pohjanmaan perhetyöntekijöilleKoko maakuntaa kattava perhetyön kartoitus nousi esille jo hankkeen alkuvaiheessa.Haasteena oli kartoituksen sisällön ja kohteen rajaaminen. Asiantuntijatyöryhmänpuheenjohtaja ja hankkeen projektityöntekijä kokosivat kysymyspatteristoa keväällä2010, niin että se päädyttiin lähettämään kuntiin ja liikelaitoskuntayhtymientiedossa oleville perhetyöntekijöille. Kartoituksessa oltiin kiinnostuneita mm. perhetyöntekijöidenammattinimikkeistä, koulutuksesta, työkokemuksesta sekä perhetyönprosessin kulusta (aloitus, työskentely, lopettaminen) sekä perhetyön sisällöistä jakäytettävistä menetelmistä. Lisäksi oltiin kiinnostuneita työntekijöiden dokumentoinnistaja koulutustarpeista sekä perhetyön tulevaisuuden mahdollisuuksista ja kehittämisehdotuksista.(Ks. liite).Kartoituksen tuloksia esiteltiin syksyn 2010 aikana SONet BOTNIA:n ja hankkeenvälisessä yhteisessä Etelä-Pohjanmaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöidentyökokouksessa sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja lastensuojelunsosiaalityöntekijöiden yhteisessä työkokouksessa syksyllä 2010. Lopullinenraportti valmistui keväällä 2011, jolloin sen sisällöt käsiteltiin asiantuntijatyöryhmänkokouksessa. Raportoinnin tuloksia hyödynnettiin mm. perhetyöntekijöillesuunnatun työpajasarjan suunnittelussa. Koulutussarja kokonaisuudessaan oli kevään2011 aikana. Sen eri työpajoihin osallistui 54 kuntien ja liikelaitoskuntayhtymienperhetyöntekijää. Joukossa oli muutama opiskelija.Perhetyön alueryhmät ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden alueryhmätEdellä mainittujen toimintojen lisäksi projektityöntekijä oli mukana hankekauden ajanvahvasti tiedottamassa osahankkeen kehittämistoiminnasta Etelä-Pohjanmaan perhetyöntekijöidenkolmessa alueryhmässä. Yhden ryhmän muodostaa Kuusiokuntienja Järvi-Pohjanmaan alueryhmä, jossa oli 10 perhetyöntekijää. Toinen ryhmä koostuiLapuan ja Kaksineuvoisen alueen perhetyöntekijöistä, jossa oli yhteensä 14 perhetyöntekijää.Hankkeen vetovastuulle tuli Suupohjan, Jalasjärven, Ilmajoen, Kurikanja Seinäjoen perhetyön alueryhmä, jossa on ollut noin 28 jäsentä. Hankekautenakokoontumisia oli yhteensä neljä. Projektityöntekijä koordinoi näitä tapaamisia yh-118

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011dessä kunnan perhetyöntekijän kanssa. Perhetyön aluetapaamisissa oli jokaisellatapaamiskerralla jokin ennalta sovittu käsiteltävä teema.Tämän lisäksi projektityöntekijä koordinoi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden aluetapaamisiaKuusiokuntien (Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri), Järvi-Pohjanmaan(Alajärvi, Soini ja Vimpeli), Lapuan ja Kaksineuvoisen (Kauhava, Evijärvi ja Lappajärvi)osalta. Näiden tapaamisten koordinoinnissa tehtiin kiinteää yhteistyötä järjestäjäkunnansosiaalityöntekijän kanssa. Tapaamisissa käsiteltiin alueen kuulumisten japohdittavien aiheiden lisäksi lastensuojelun teemoihin: mm. lastensuojeluprosessinaukipurkamiseen ilmoituksesta eri toimenpiteisiin, lastensuojelutarpeen selvityksenprosessi, avohuollon aukipurkaminen, kiireellisestä sijoituksesta ja huostaanottoprosessin eri vaiheista.Edellä mainitut verkostot näyttäytyvät ehdottoman tärkeänä vertaisfoorumina haasteellistatyötä tekevälle. Sen anti on jakavaa sekä työn sisältöjen että työkäytänteidenosalta, tapaamisissa tapahtuu vertaisoppimista sekä mentorointiin rinnastettavaavuorovaikutusta. Hankkeelle tullut anti ja rooli näistä edellä mainituista alueryhmistäoli kenttään tutustumisen myötä tulleet jouhevat kontaktipinnat kuntien työntekijöihinsekä viestin viejän roolina oleminen sekä kokemusten kokoaminen eteenpäin.Vanhemmuuden tukeminenYhteistyössä EPSHP:n, SeAMK:n, E-P:n perheasiainneuvottelukeskuksen, E-P:nSydänpiirin, Pohjanmaa -hankkeen, Pohjanmaan liikunta ja urheilun (PLU), SeinäjoenJärjestötalon ja Seinäjoen kaupungin kanssa järjestettiin keväällä 2010 ja keväällä2011 pikkulapsiperheille suunnattuja teemailtoja ”Siivet arkeen”.Mitä lapseni toivoo – entä minä 9.3.2010 ja 9.3.2011Mitä rakkaus oikein on? 16.3.2010 ja 22.3.2011Avioero ja parisuhteen päättyminen 13.4.2010 ja 29.3.2011Seikkailu makujen maailmassa 20.4.2010 ja 5.4.2011Selviytymiskeinoja lapsiperheen arkeen 27.4.2010 ja 12.4.2011Yhdessä tekeminen 19.5.2010 ja19.5.2011.Keväällä 2010 järjestettyjen teemailtojen palaute oli positiivista muutamine parannusehdotuksineen.Toivottiin, että illat saisivat jatkoa. Työryhmä päätyi siihen, että illatjärjestetään parannusehdotusten mukaisesti uudestaan keväällä 2011 Seinäjoella.Teemailtatyöskentely koordinoi hankkeen projektikoordinaattori.119

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Teemailtojen osallistujamäärät olivat kaikkien iltojen osalta suhteellisen vähäiset laajastatiedotuskampanjasta huolimatta. Todettiin, että arjen kiireissä perheillä ei olemahdollisuutta tai jaksamista lähteä teemailtoihin. Myöskään ne perheet, jotka enitentukea olisivat kaivanneet, eivät iltoihin osallistuneet. Osallistuneet perheet olivatmuutoinkin aktiivisia ottamaan selvää ja selvittämään asioitaan.Kokeilusta tiedotettiin laajemmin koko maakunnan alueelle ajatuksena saada samallateemailtapakettia leviämään koko alueelle. Teemailtojen järjestämisessä mukanaolleet maakunnalliset toimijatahot lupautuivat olemaan mukana iltojen toteuttamisessaalueen kunnissa / yhteistoiminta-alueilla. Kunnille annettiin mahdollisuus halutessaanottaa teemailtapaketista yhden tai muutamia iltoja tai toteuttaa teemaillatkokonaisuudessaan. Teemailtojen järjestämisen osalta edellytys oli, että kunnissaon vastuuhenkilöt iltojen järjestämistä varten. Kunnat eivät olleet yhteydessä teemailtojenjärjestämisen osalta. Työryhmä totesi, että arjen hallintaan liittyviä asioita,kuten ruokailutottumuksia tulee liittää olemassa oleviin tapahtumiin ja esimerkiksivanhempainiltoihin. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa viritellään ko. asian suhteen.5.3.3 Tavoitteeseen liittyvät tuotoksetMoniammatillisen verkostotyöryhmän / perhetyön asiantuntijatyöryhmän tuotoksenavoidaan pitää Ennaltaehkäisevän perhetyön kannanottoa, joka on tarkoitettuannettavaksi kuntien sosiaali- ja terveys sekä perusturvajohdolle päätöksenteon tueksi.Kannanotto valmistui syyskuussa 2011 (ks. liite).Perhetyön piloteissa ja kehittäjämentor -toiminnassa syntyi moniammatiliisenverkoston uusia työskentelytapoja. Kaksineuvoisen pilotissa suunniteltiin moniammatillisenohjausryhmän perustaminen Neuvokas -perhetyön tueksi. Sen tavoitteenaon ylläpitää keskustelua siitä, miten lapsiperheiden kotipalvelu ja lastensuojelunperhetyö erovavat ennaltaehkäisevästä Neuvokas-perhetyöstä. Ohjausryhmä seuraaalueellisen tasa-arvon toteutumista, työresurssien riittävyyttä ja oikeaa kohdentumista.JIK- alueelle laajentui Kurikan perhekeskuksen monialainen tiimityöskentelymalli Ilmajoelleja Jalasjärvelle. Alla oleva kuvio 8 kertoo JIK -perhekeskuksen jäsentämisestäkunnissa.120

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Kuvio 8 JIKky:n perhekeskusmalliLähde: Perhetyön pilotit – Loppuraportti (2011, 29).Lisäksi Järvi-Pohjanmaan pilotissa syntyi hankeaikana suunnitelma perhetyön yksikönrakenteesta. Tässä kokonaisuudessa erityisesti ennaltaehkäisevän perhetyöntoteutumisessa huomioidaan tiimityöskentelyssä moniammatillisuus. Tätä kokonaisuuttaselventää seuraava kuvio 9.Kuvio 9 Suunnitelma Järvi-Pohjanmaan perhetyön yksikön rakenteestaLähde: Perhetyön pilotit – Loppuraportti (2011, 43).121

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011JIK -alueella toteutettiin ja yhdennettiin JIKky:n internetsivut jokaisen (Jalasjärvi, Ilmajoki,Kurikka) Perhekeskuksen osalta.Edellä olevat tuotokset ovat kaikki myös perhetyön selkeitä, yhdenmukaisia toimintamalleja.Tämän lisäksi tuotoksia syntyi mm. Suupohjan ennaltaehkäisevänperhetyön mallinnus, ennaltaehkäisevän perhetyön esite sekä esite avoimen päiväkodintyyppisestä Perhetupa Soffasta. Tämän lisäksi lomakkeistoa uusittiin niin, ettäennaltaehkäisevään perhetyön saatiin palvelusuunnitelma- ja ennaltaehkäisevänperhetyön loppuarviointilomakkeet. Lisäksi mallinnuksina toteutettiin sekä neuvolanperhetyön prosessimallinnus (QPR) ja varhaiskasvatuksen perhetyön prosessi.Kaksineuvoisen pilotista on löydettävissä perhetyön pilotin loppuraportin liiteosassaperhetyöntekijän ja perheohjaajan kelpoisuusvaatimukset, tehtäväalueet, toimenkuvatja tavoitteista. Lisäksi Kaksineuvoisen pilotissa tehtiin esitteet lapsiperheidenkotipalvelusta ja Neuvokas -perhetyöstä lähetteen tekijää varten. Järvi-Pohjanmaalla on löydyttävissä Intensiiviperhetyöstä tehty mallinnus QPR -ohjelmalla. Kokonaan uutena palvelumuotona on Järvi-Pohjanmaalla perhetyön yksikönperussuunnitelma, joka mainittiin jo tämän luvun alkupuolella.Perhetyön pilotit loppuraportti valmistui keväällä 2011 (ks. liite):Etelä-Pohjanmaan kuntien ja liikelaitoskuntayhtymien perhetyöntekiöille suunnattutyöpajasarja -kokonaisuus huomioi perhetyöntekijän oman jaksamisen, perhetyönasiakassuhteet ja perhetyön dokumentoinnin. Koulutussarjan kokonaisuus on löydettävissäosoitteesta:http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/koulutukset.htmlPerhetyöntekijöiden kartoitus valmistui keväällä 2011. Se kuvaa Etelä-Pohjanmaanperhetyöntekijöiden ammatillista taustaa ja avaa perhetyön prosessia vuoden 2010tilanteessa (ks. liite)”Siivet arkeen” -teemaillat / esite:http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/lastenjanuortenkehittamishanke/.ajankohtaista.html/38404.pdf122

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon opiskelija Saana Kormanon harjoitteluaikanaankuvaamat ja editoimat videot Väli-Suomen KASPERI -hankkeenhankerypäs IV-seminaarissa Seinäjoella ”Perhetyön monet kasvot” 1.12.2010 esitteliyhdessä työpajassaan neljän eri casen kautta perhetyön mahdollisuuksia ennaltaehkäisevässäperhetyössä.5.3.4 Keskeiset tulokset, onnistumiset ja haasteetPerhetyön kehittäminen on ulottunut koko maakuntaan ja ollut tapetilla koko hankekaudenajan. Tästä kehittämistyöstä ovat saaneet hyödyn kehittämistyössä mukanaolleet kunnat ja yhteistoiminta-alueet sekä kuntalaiset ja asiakkaat. Kehittämistoiminnantuloksia ovat voineet hyödyntää myös välillisesti myös sellaiset tahot, jotkaeivät suoranaisesti ole olleet mukana kehittämistoiminnassa, ts. pilotin ulkopuolellejääneet tahot ja yhteistyökumppanit. Kehittämistoiminnan tulokset ovat valuneetsuoraan asiakkaiden käyttöön niin parantuneina selkeinä palvelukokonaisuuksinakuin muille työn tilaajille sopivina perhetyön tilauksina. Hanketyöntekijöiden verkostotja kehittämistoiminnan foorumit ovat voineet myötävaikuttaa siihen, että kehittämistoiminnastatietoa on pystytty jakamaan niin maakunnan sisällä kuin tuomaanmyös maakuntaan muualta KASTE -alueiden hankekunnista.Moniammatillinen verkostotyöryhmän (perhetyön asiantuntijatyöryhmän) työskentelynonnistumiseen ovat vaikuttaneet sen jäsenten vahva sitoutuminen, asiantuntijuusja keskusteluhalukkuus sekä kaikkien aito halukkuus tehdä yhteistä hyvää kehittämistyötämaakunnan parhaaksi. Aihe ja tulokulma kehittämistyöhön koettiin alussahaasteellisena, jota toki edesauttoi oman perhetyön käsityksen avaaminen. Asiantuntijatyöryhmänkannanotto ehkäisevän perhetyön merkityksestä prosessoitiin pitkään.Prosessin aikana kuunneltiin työryhmän jäseniä.Perhetyön sisältöjen selkeiden ja yhdenmukaisten toimintamallien luominen oli kussakinperhetyön piloteissa keskeistä. Tätä pyrittiin edistämään kehittämistyön rakenteidenturvin, jossa keskityttiin tiedottamiseen yli seutukuntien, jopa kentältä kuuluneeseenväsymiseen saakka.Perhetyön piloteista kehittämistoiminnasta koottiin palautetta seuraavasti: kehittäjämentoreilta,paikallisilta työrukkas- ja pilottiryhmiltä sekä laajemmista kehittäjämentor-tapaamisista. Palaute oli kauttaaltaan myönteistä. Keskeisintä onnistumisen123

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011edellytyksenä koettiin olevan pilottien työrukkasryhminen ja -pilottiryhmien vahva sitoutuminenlyhytaikaiseen kehittämistyöhön ja kehittäjämentorille tuleva paikallisenjohdon tuki. Vaikka toiminta oli lyhytaikaista, tuloksia syntyi paljon ja ne jäivät elämäänjokapäiväiseen työhön. Osaltaan tehokkaisiin tuloksiin lienee vaikuttanut yleinentilanne maakunnassa: kun kuntaliitokset ja laajemmat yhteistoiminta-alueet olivatmelko uusia, tarpeet olivat olemassa ja ilmapiiri oli avoin kehittämistoiminnalle.Pilotit nähtiin mahdollisuutena ja konkreettisena KASTE -valuttamistyönä paikalliselletasolle. Perhetyön pilotit voidaan havaita olevan erittäin onnistuneita. Ne toimivattehokkaasti alueellaan tavoitteiden mukaisesti uudistaen rakenteita, toimintatapojaja perhetyöhön liittyviä määrityksiä.5.3.5 Odotettavissa olevat vaikutuksetPerhetyön piloteista syntyi useita konkreettisia malleja niin toimintatapoihin kuin rakenteisiinkin.Kehittämistoiminnassa ylitettiin raja-aitoja sektoreiden yli ja opittiin tekemääntyötä yhdessä perheen parhaaksi. Olemassa olevat vaikutukset valuivatväistämättä perheen hyvinvointiin: perhe saa vahvempaa asiantuntijuutta ja tasalaatuistapalvelua riippumatta siitä, kenen asiakas hän on. Kun lapsiperheet saavatavun omissa toimintaympäristöissään ja tarpeeksi varhain, ongelmat eivät pääsekasautumaan vielä kovin suuriksi. Myös avun kysymisen kynnys madaltuu asiakkaalla.JIK -alueen arvioinnissa todettiinkin, että moniammatillinen työskentelymalli auttaajaksamaan työssä ja ehkäisee asiakasta siirtymään palvelusta toiseen. Työntekijälläon tukena ja saatavilla moniammatillinen asiantuntijuus. Tiimit tuovat esiin lapsenedun ja asiakkaan asiasta tulee kokonaisvaltaisempi kuva. Koska tiimityöskentely onrakenteistettu, työskentely on myös tehokkaampaa ja päällekkäinen työ vähenee.Erityisesti ennaltaehkäisevä perhetyö, kun lastensuojelun asiakkuutta ei vielä ole, ontodettu kustannuksia säästäväksi. Tämä tulee esille perhetyön asiantuntijatyön tekemässäkannanotossa, jossa ehkäisevän työn on todettu olevan taloudellisesti jainhimillisesti kannattavaa.Yhdenmukaisten perheohjaajien ja -työntekijöiden kelpoisuusvaatimusten, tehtäväalueiden,toimenkuvien ja perhetyön tavoitteiden kuten myös intensiiviperhetyön jaennaltaehkäisevän perhetyön mallinnukset auttavat tilaajaa arvioimaan sopivaa per-124

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011hetyön palvelumuotoa asiakkaalle. Palvelu on lisäksi läpinäkyvää sekä tilaajalle,työntekijälle että erityisesti asiakkaalle. Tämän myötä myös työntekijöiden työssäjaksaminenvahvistuu: työntekijät saavat koulutukseensa ja ammatillisuuteensanähden sopivia työtehtäviä asiakasperheissään.Haasteena erityisesti intensiiviperhetyössä on, että moniammatillinen tiimi ei sitoudutekemään yhdessä työtä perheen auttamiseksi tai tekevät auttamistyötä perheessätoisistaan tietämättä. Monialaisen yhteinen työskentely korostuu juuri tämänkaltaisessatyöskentelyssä, jotta perhe voi tulla autetuksi. Parhaimmillaan intensiiviperhetyönvaikutukset ovat kustannuksia säästäviä, jolla voidaan estää huostaanotto taivalmistautua kotiutukseen huostaanoton purkautuessa, jos perheellä on edellytyksetlähteä muutostyöhön sekä aikaansaada muutoksia perhetilanteessaan. Intensiiviperhetyöllävoidaan tehdä myös vaativaa vanhemmuuden arviointia, jos moniammatillisenverkoston resurssit riittävät tähän.Perhetyön työpajaan osallistuvasta yli 50 perhetyöntekijästä tutustui vuorovaikutteisissatyöpajoissa toisiinsa ja tilaisuudet toimivat paikoitellen vertaistapaamisina, sekätyönohjauksellisena foorumina perhetyöntekijöille. Parhaimmillaan perhetyöntekijätsaivat maakuntaan samanlaisia työtapoja liittyen esimerkiksi puheeksiottamiseenja puuttumisentappoihin (mm. Toimiva Lapsi -menetelmä). Työntekijöiden on helpompaaottaa haastavia asioita puheeksi, kun on testattuja ja hyviksi havaittuja välineitä.Asiakkaat saavat parempilaatuista vuorovaikutusta, kohtaamista ja läsnäoloa.125

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–20116 POHDINTAKun Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma (KASTE) -hanke käynnistyiEtelä-Pohjanmaalla, Paras -hanke oli juuri viety läpi koko maakunnassa. Tämänseurauksena oli syntynyt kuntaliitoksia ja uusia yhteistoiminta-alueita, jotka olivatjoiltakin osin siirtäneet seutukuntien rajoja eri suuntaan. Yhteistoiminta-alueidentoimijat olivat väsyneitä kehittämistoimintaan ja jatkuvaan muutokseen.Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen käynnistymisvaiheoli haastava, mutta myös uudenlainen kehittämistyön mahdollisuus maakunnallisena,isona hankekokonaisuutena kehittää yhteistyötä ja uusia toimintamallejaja -käytäntöjä. Koko KASTE -kehittäminen oli vielä kansallisesti uutta. Sosiaalialankehittämishankkeiden rakenteet olivat useille toimijoille tuttuja, mutta KASTE -ohjelman laajat kokonaisuudet koettiin haasteelliseksi hallita. Miten saada kehittäminenkohdistettua aidosti siten, että eri puolilla maakuntaa olevat peruspalveluidentyöntekijät ja viimekädessä eteläpohjalaiset lapsiperheet saavat hankkeesta parhaanmahdollisen edun ja hyödyn?Kun kuntaliitoksista oli vierähtänyt aikaa, kiinnostus kehittämistoimintaan alkoi kasvaa.Kuntakentällä havaittiin KASTE -hankkeen olevan mahdollisuus tuoda uusilleyhteistoiminta-alueille yhdenmukaisuutta toimintatapoihin ja palvelurakenteisiin. Kuitenkinlaajan, koko maakuntaa kattavan hankkeen haasteena oli käynnistymisvaiheeseenkulunut aika. Sekä KASTE -ohjelman että osahankkeen tavoitteiden täsmentäminenyhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa vaati aikaa hankkeen alkuvaiheessa.Käynnistymisvaiheessa vaatinut aika lyhensi luonnollisesti hankkeen toiminnallistaaikaa. KASTE -ohjelmaan ja hankkeisiin liittyvä ohjaus oli uuden toimintamallinmyötä osittain kangertelevaa. Hankkeilta tämä vaati nopeaa reagoimista,joustavuutta ja suunnan muuttamista. Hankkeen II vaiheessa käytännöt ovat selvempiäja sitä myöden käynnistyminen ja toiminta lienee olevan jouhevampaa.Hankkeessa käynnistettiin ja kehitettiin eri tavoitelähtökohdista matalan kynnyksenpalveluja sekä ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen työmalleja. Työ pyrittiin tekemäänkohderyhmän omassa toimintaympäristössä. Työ oli yli sektorirajojen mene-126

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011vää monialaista yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ja toimintamallienkehittämiseksi. Hankkeen tavoitekokonaisuudet olivat laajoja erillisine pilotteineen.Tavoitekokonaisuudet olivat ikään kuin pieniä ”osahankkeita” verrattaessaesimerkiksi muihin KASTE -ohjelman / KASPERI -hankkeisiin. Työntekijämäärä suhteutettunatavoitteisiin ja alueen laajuuteen oli pieni. Hankkeessa oli vaiheita, jossahankehenkilöstö koki riittämättömyyttä ja väsymistä. Erityisesti hankkeessa luotujenmallien levittämistyöhön sekä mallien juurruttamiseen tämä epäjakautuminen toioman haasteensa. Tällä oli vaikutusta myös hankehenkilöstön kokemaan ajankäytönongelmiin: mistä löytää aikaa uusille innovaatioille tai mallien hakemiselle muualtapäin, kun hanketta toteutetaan itsessään kiireellisyyden lähtökohdista käsin?Kaikissa tavoitekokonaisuuksissa uusia toimintamalleja kehitettäessä olivat kuntientyöntekijät keskeisessä asemassa. Pilottitoiminnan aikana huomattiin, että pelkästääntyöntekijöiden sitoutuminen eri riitä, vaan työntekijöiden tulisi olla sitoutuneitaruohonjuuritasolta aina johdon ylimmälle tasolle saakka. Erityisen tärkeä rooli kehittämistyössä,sen toteuttamisessa ja juurruttamisessa oli ja on esimiehillä, jotkaomalla toiminnallaan pystyvät vaikuttamaan muutosprosessiin, motivaatioon, muutoksenvaatimaan ajankäyttöön ja pitkäjänteiseen työskentelyotteeseen sekä yhteisenvision luomiseen. Henkilöstön suuri vaihtuvuus (hankkeen osalta tämä näkyi erityisestipäiväkodeissa) toi omat haasteensa kehittämistyöhön sitoutumiselle. Hyvänperehdyttämisen merkitys korostuu, kun kehittämistoimintaan liittyvä uusi tieto tuleetoisen käden kautta. Pitkäjänteisyyden olisi toivottavaa näkyä sekä hankkeiden kehittämistyössäettä kehittämistyön rakenteita ja rahoitusta suunniteltaessa, niin ettähanketyöllä voitaisiin tukea paremmin jatkumoa.Hankkeen pilottikohteista päiväkoti, samoin kuin koulut olivat työn kehittämisen suhteenhaasteellinen ympäristö. Kehittämiseen liittyville asioille (keskustelut, kirjaamiset,dokumentointi jne.) olisi tarvittu enemmän aikaa. Kehittämistyötä on vaikea tehdä,ellei siihen ole resursoitu tarpeeksi. Kentän työntekijöille on mahdollistettava aikaaja mahdollisuuksia esimerkiksi sijaisjärjestelyin, jotta työntekijä voi irrottautuaperustyöstä.Pilottitoiminnassa työyhteisön sisäiset rakenteet tulisi olla vakaat, jotta kehittämistyöonnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Jos esimerkiksi työhyvinvoinnissa on puutteita,se heijastuu sitoutumattomuutena ja henkilökunnan muutosvastarintana kehit-127

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke 2009–2011tämistyöhön. Hankekehittämisen alkaessa on hyvä keskustella yhdessä tavoitteistaja odotuksista, mitä kultakin eri taholta odotetaan työn onnistumiseksi. Tämä onnäyttäytynyt erityisesti moniammatillisessa työskentelyssä.Osalla piloteista oli olemassa valmis toimintamalli hankkeen alkuvaiheessa, jonkasuunnan mukaan kehittämistyötä lähdettiin viemään määrätietoisesti eteenpäin. Lisäksitahtotila kehittämistyöhön näissä organisaatioissa oli myönteinen ja sitoutunut.Mutta entä silloin, kun työorganisaatiokulttuurit ovat keskenään erilaisia? Miten löytääyhteinen merkitys kehittämisen suunnasta tai yhteinen kieli eri toimijoiden kesken?Miten löytää yhteinen punainen lanka saman organisaatioon kuuluvien eri toimijoidenkesken.Uusia toimintamalleja tai työtä kehitettäessä tarvitaan kykyä irrottautua aikaisemmistakäytännöistä. Piloteissa oivallettiin hyvin, että täytyy jättää jotain vanhaa taakseen,että voi ottaa jotain uutta vastaan. Toimintatapojen muuttaminen on oppimistaja oppimiseen tarvitaan välineitä, aikaa ja keinoja. Tärkeää on, että työntekijöillä onmyös uskoa kehittää omaa työtään. ”Mitään ei ole tehtävissä” -asenne tekee työnkehittämisen vaikeaksi, ellei jopa mahdottomaksi.Hankkeessa sekä pilottien että eri työryhmien ja asiantuntijatyöryhmien kautta kuntienja maakunnan eri toimijat verkottuivat keskenään ja tutustuivat toisiinsa sekä toistensatyöhön. Yhteistoimintaan kutsuttiin tässä hankkeessa niin julkinen, kolmaskuin yksityinen sektori sekä välillisesti vanhemmat. Laajoilla, monialaisilla työryhmilläoli vaikutusta osallistujien asenteisiin, ammatillisuuden peilaamiseen ja muodostuneisiinkeskinäisiin suhteisiin sekä lasten ja nuorten parissa tehtävään kehittämistyöhön.Kehittämistoiminta kosketti maakunnan useita toimijoita, jotka yhteistyössä; monitoimijaisuudenja verkostoitumisen kautta kehittivät lasten, nuorten ja perheiden palveluitaeri tulokulmista. Kahden vuoden maakunnallisen kehittämishankkeen aikanalaajan kehittämistyön tuloksena syntyi maakuntaan uusia toimintamalleja ja tuotoksia.Voidaan sanoa, että Etelä-Pohjanmaan maakunnassa; jokaisessa kunnassa taiyhteistoiminta-alueella on kehittynyt pieniä tai suuria Kastehelmi pisaroita kehittämistyöntuloksena.128