Ahvenanmaan merimieskoulussa - Suomen Merimies-Unioni

Nº 3/2009Pääkirjoitus:Suomen Merimies-Unioni SMU ryFinlands Sjöman-Union FSU rfPÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖRSimo ZittingTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA • REDAKTÖR, INFORMATÖRSaana LamminsivuULKOASU, TAITTO • LAYOUTRohkea RuusuTOIMITUSJohn Stenbergin ranta 6,2. kerros, 00530 Helsinkipuh. (09) 615 2020REDAKTIONJohn Stenbergs strand 6,2:a våningen, 00530 Helsingforstel. (09) 615 2020PAINOArt Print Oy 2009ISSN 0355-872XILMOITUKSET / ANNONSERpuh. / tel. (09) 615 2020Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.Tidningen utkommer åtta gånger om året.TILAUSHINNAT VUODELLE 20091/1 vuosi 25 e1/2 vuosi 15 eILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakorttiwww.smu.fi> på svenska > kommunnikation >Sjömannen > mediakortMERIMIES – SJÖMANNENILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2009no aineisto toimituksessa ilmestyminenmaterial i redaktion utges4 27.5. 26.6.5 17.8. 11.9.6 14.9. 9.10.7 19.10. 13.11.8 23.11. 18.12.POSTI- JA KÄYNTIOSOITEJohn Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 HelsinkiPOST- OCH BESÖKADRESSJohn Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 HelsingforsVAIHDE / VÄXEL+358 (0)9 615 2020TELEFAX+358 (0)9 615 20 227KOTISIVUT / HEMSIDORwww.smu.fiSÄHKÖPOSTI / E-ADRESSetunimi.sukunimi@smu.fiförnamn.tillnamn@smu.fiPimeä horisontti,valonkajoa odotellaanEri maidenammattiliittojenyhteinen esiintyminentuokin aivan uuttauskoa tähän synkkääntilanteeseen ja se,jos jokin, vahvistaamerenkulkijoidenvälistä solidaarisuutta.Maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksetnäkyvät nyt myös kotimaan satamissa. Meri- jasatamaliikenne on hiljentynyt. Rahti seisoo varastoissa.Sadat autot täyttävät satamakentät,kun asiakkailla ei ole varaa rahdata niitä edelleenmääränpäähän.Satamissa rahtia surullisempi näky ovat kuitenkinlaitureissa ylösmakaavat laivat. Monienalusten merimiehet ovat joutuneet lomautetuiksi.Osalle on löytynyt uutta työtä maista, mutta monion jäänyt myös työtä vaille. Työllisyystilanne onkinkääntynyt merillävuoden takaisessapäälaelleen:vielä viime kesänävarustajat valittivatharva se päivä työvoimapulasta.Nykyisestä vaikeastataloustilanteestahuolimattavarustamoissa onnyt syytä laittaa jäitähattuun ja tehdä pitkän aikavälin suunnitelmialomautusten sijaan. Järkevä varustaja pitääomasta henkilökunnastaan kiinni ja karsii kulujatoisaalta. On enemmän kuin valitettavaa, ettätähän mennessä työntekijät ovat saaneet kokeanahoissaan aina ensimmäisinä huonon taloustilanteenseuraukset. Monet yritykset ovat tehneetviime vuosina hyvin voittoa, joka on jaettuylisuurina optioina ja osinkoina ulos. Nyt olisivihdoin aika myöntää, että hyvän tuloksen ja voitontakana ovat työntekijät, joita – outoa kyllä –on nyt vaarana kiittäminen lomautuslapulla.Varustamoissa olisi ollut hyvä varautua taloudellisestitoisella tapaa pahoja päiviä varten jaottaa voittoina ja osinkoina jaettuja varoja käyttöönnyt työttömien jonon kasvattamisen sijaan.Lasku ”maihin menetetystä” työntekijästä jääkuitenkin lopulta aina työnantajan itsensä maksettavaksi.Uuden työvoiman etsiminen ja kou-lutus ei tapahdu käden käänteessä, vaan vieaikaa. Uutisissa esiintyvät säästökuurisuunnitelmateivät myöskään edesauta nuortenhakeutumista alalle. Pelkäänkin pahoin, ettäammattitaitoisen merimiehen löytäminen tuleeolemaan todella haasteellista, kun talouskääntyy jälleen nousuun.Merimies-Unionin vuoden alkutaival on olluttaloustilanteen ja tapahtuneiden matkustaja-alustenulosliputusten johdosta erityisensynkkä. M/s Eckerö ulosliputettiin vuodenvaihteessa Ruotsiin ja myös toinen alus, M/sBirka Paradise, siirtyy Ruotsin lipun alle kesäkuussa,mikä vähentää jäsenistön työpaikkojaSuomen lipun alla rajusti. Unioni ja Ruotsinmerimiesten ammattiliitto SEKO Sjöfolkovat pitäneet yhteisiä palavereja ja istuneetsamassa neuvottelupöydässä, kun ulosliputustenvaikutuksista on neuvoteltu. Esimerkkinätästä ovat M/s Birka Paradise -aluksensiirtymäneuvottelut Ruotsin lipun alle, joissaon yhteisvoimin pyritty parantamaan aluksenmukana siirtyvien merimiesten työehtoja. Erimaiden ammattiliittojen yhteinen esiintyminentuokin aivan uutta uskoa tähän synkkääntilanteeseen ja se, jos jokin, vahvistaa merenkulkijoidenvälistä solidaarisuutta.Itämeren merimiesten työpaikkojen jatyöolosuhteiden puolesta taistellaan jatkossakinyhtenä rintamana ja yhteistyö Unioninja SEKO Sjöfolkin sekä Viron merimiestenammattiliiton (EMSA) välillä jatkuu tiiviinä.Toivottavaa on, että horisontissa olisi nähtävissäpian valonpilkahduksia ja talous- sekätyöllisyystilanteet kääntyisivät parempaansuuntaan.Kenneth Bondasliittosihteerikenneth.bondas@smu.fi3

Uutta työvoimaa tarvitaan nopeastiOpetushallituksessa on käynnissämerenkulkualan perustutkinnon uudistaminenTeksti: Saana Lamminsivu”Tutkintoa on päivitetty yleensä noin neljänvuoden välein, viimeksi vuonna 2004”, kertooopetusneuvos Markku Karkama Opetushallituksesta.Uusin päivitystyö käynnistyi viime vuonna.Koulutusohjelmien nimet ja tutkintonimikkeeteivät muutu, mutta sisältö katsotaanuusiksi, Karkama selostaa.Merenkulkualan koulutukseen on toivottuniin oppilaiden kuin opettajien taholta nykyistäenemmän työsaliharjoittelua koulussaja työssäoppimista laivalla. Kansainvälisiäyleissopimuksia, kuten Kansainvälisen merenkulkujärjestöIMO:n STCW-standardeja(standardit koulutuksesta, pätevyyskirjoistaja vahdinpidosta) ei voi alittaa, mikä vaikuttaakoulutuksen rakenteisiin. IMO on kuitenkinparhaillaan myös itse päivittämässäSTCW-yleissopimusta ja STCW-koodia.MerenkulkualankoulutustoimikuntaMerenkulkualan koulutustoimikunta on SuomessaOpetushallituksen alaisuudessa toimivatyöryhmä, jossa ratkotaan ja kehitetäänmerenkulkualan koulutusta. Suomessa erityistäkeskustelua on herättänyt paitsi merenkulkualanperustutkinnon aloituspaikkojen,myös koulusta valmistuneiden määrä sekälopullinen työhön sijoittautuminen. Esimerkiksivahtikonemestareista on jo tällä hetkellähuutava pula. Heidän kohdallaan laivatyönkilpailija ovat esimerkiksi maissa toimivattehtaat ja laitokset.Merityövoiman saantimonitahoinen ongelmaMerenkulkua vaivaavan työvoimapulan parantamiseksikouluihin pitäisi saada lisääoppilaspaikkoja. Se ei kuitenkaan riitä yksinongelman ratkaisuksi: myös opinnot keskeyttäneidenmäärä pitäisi saada katkaistua.6Ongelma on esimerkiksi ollut, että saatuaanvahtimiehen pätevyyden moni opiskelija jää”meriteille”, eikä palaa enää sen koomminkoulun penkille.Maapuolen voimalaitokset toimivat myösmerkittävinä kilpailijoina työvoiman sijoittautumisessa.Toisin kuin merillä, maapuolellatyöharjoitteluajalta maksetaan palkkaa, mikäon pienituloiselle opiskelijalle suuri houkutin.Varsinkin konepuolen oppilaat jäävät maissatehdyn palkallisen harjoittelun jälkeen helpostisille tielleen, eivätkä he harkitse enäämerille lähtemistä.Nuorten merille houkuttelemiseksi kehitystätarvitaan myös varsinaisissa laivaolosuhteissa.Nykyisten matkustajalaivojenmesseistä löytyy henkilökunnan käyttöönusein vain pari tietokonetta, mikä ei vastaaalkuunkaan toiveita. Internet on osa elämäämme,josta haetaan tietoa ja pidetäänyhteyttä maissa odottaviin sukulaisiin sekäystäviin. Tietokoneet ovat työnantajalle hyvinpieni investointi niiden tuottamiin hyötyihinnähden. Onkin suorastaan käsittämätöntä,miten näin pientä asiaa ei saada ratkaistua– ja varsinkin kun se lisää merkittävästi henkilökunnantyössäviihtymistä.Oppisopimus– uusi mahdollisuus, kunhan käytännönongelmat saadaan ratkaistuaEri tahot ovat miettineet keinoja merenkulkuammattienhoukuttelevuuden lisäämiseksiyhteisen pöydän ääressä. Oppisopimuskoulutuksen”henkiin herättäminen” on niistäyksi. Oppisopimuksen isänä voidaan pitäävanhaa mestari-kisälli -perinnettä, jossa kokeneempityöntekijä opettaa nuorempansaammatin saloihin.Oppisopimus saattaisikin helpottaa eriikäistenihmisten merityöhön hakeutumista.Varttuneemmilla henkilöillä saattaa ollavähäisempi opiskelumotivaatio jo hankituntyöelämäkokemuksen kautta. Parin-kolmenvuoden koulunkäynti ei houkuta.Oppisopimusjärjestelmä vaatii joustoauseilta tahoiltaOppisopimuskoulutus painottuu ammatinopiskeluun käytännön työssä. Harjoitteluajaltamaksetaan myös palkkaa. Oppisopimuskoulutuksessaon kuitenkin haasteensa,kuten oppilaan teoriajakson järjestäminenkoulussa. Teoriajaksot vaativat työnantajiltajoustavuutta, eli oppilaalle on annettava koulunpenkillelähtöön vapaata.”Opetusjaksojen järjestämiseksi oppilasryhmissätulee olla riittävä määrä oppilaita,sillä yhden ihmisen kerrallaan opetus on liiankallista”, opetusneuvos Markku Karkama kertoopuolestaan koulun päässä olevista käytännönongelmista oppisopimuskoulutuksenjärjestämistä ajateltaessa.Oppisopimuksen haasteet eivät rajaudukuitenkaan pelkästään työnantajaan ja kouluun,vaan koskettavat laivan koko miehistöä:oppilaan opetus laivalla nykyisillä minimimiehityksillävaatii muulta henkilökunnaltasuuria voimavaroja, jos oman työn ohessapitää opettaa uusi ihminen ammattiin aivannollatilanteesta. Selvää myös on, että uudenihmisen työelämään koulutusta oman työnohessa ei voi vaatia tehtävän ilmaiseksi, vaansiitä on saatava työtä vastaava korvaus. Opiskelijalleon näytettävä kädestä pitäen mitä jamiten tehdä. Ammattiin oppiminen ei tapahdumyöskään hetkessä vaan on kuukausien,jopa vuosien työn takana. Näin laivahenkilökuntatekee opetustehtävässä tuplatyöt,eli jotta oppisopimuskoulutusta voisi lisätälaivoilla, työtä varten on järjestettävä riittävätresurssit ja palkkaus. Näillä keinoin oppisopimussaattaisi jälleen lunastaa paikkansamerenkulussa?Jatka keskustelua verkossa:www.smu.fi > polttopisteessä

SAARISTOLAUTTOJENAHVENANMAANHENKILÖKUNTAAKOETELLAAN TAAS– tällä kertaa eroonyritetään päästänoin 15 kansimiehestä!Teksti ja kuvat: Saana LamminsivuAhvenanmaan maakuntahallituksen saaristolauttojentyöntekijöitä kohtaan harjoittamatyönantajapolitiikka on luonteeltaan suoranaistapiinaa. Kiristely ja kovistelu jatkuukuukaudesta toiseen: juuri kun eri osapuolienvälillä päästiin sopuun siitä, että saaristolauttojenkeittiöhenkilökuntaa ei vähennetä, hampaissaovat seuraavaksi täkkärit.Työnantaja, eli Ahvenanmaan maakuntahallitusesittää röyhkeästi, että saaristolautoiltoiltaM/s Gudingen, M/s Skiftet, M/sAlfågeln, M/s Ejdern ja M/s Skiftet vähennettäisiinyksi kansimies työvuoroa kohdenrajoitetulla talvikaudella 15.9.–15.5., mikä tarkoittaanoin 15 työntekijän vähennysyritystä!Varustamon esitys miehitystodistuksenmuutokseksi on luonteeltaan suorastaan törkeäja erittäin huterin perustein laadittu. Joslauttoja operoitaisiin vain yhden kansimiehenvoimin, vaarannetaan paitsi matkustajien turvallisuus,myös työntekijöiden oma työturvallisuus.Satamia tiuhassa:useita kiinnityksiä ja irrotuksiamatkan aikanaSaaristolauttojen liikennöimät reitit ovatolosuhteidensa puolesta yhdet Suomenvaativimmista. Lautoilla on tiukka aikataulu,joka vaatii vaikealla säällä suuria ponnistuksiakoko miehistöltä. Satamia on tiuhassa jakansimiehet saavat tehdä työvuoronsa aikanajatkuvasti kiinnityksiä ja irrotuksia. Monet lautoistapitää lisäksi kiinnittää niin keulasta kuinperästäkin satamissa. Tämä tarkoittaa työtäminimissään kahdelle käsiparille.Erityisesti talvella olosuhteet ovat suorastaanpirulliset. Pimeys, tuuli ja vesi- sekäräntäsade piiskaavat aluksen kylkiä. Sillä välinkun toinen kansimies yrittää saada lapioitualunta kannelta pois jotta autot voivat noustakyytiin, toinen kansimies kiristelee tuulenlöystyttämiä köysiä ja auttaa muita matkustajialauttaan. Kannella kuljetettavaa lastiajoudutaan usein myös kiinnittämään jamuistettava on, ettäkansimiehet huolehtivat myös ajoneuvojenopastuksesta ja lipunmyynnistä aluksilla.Työnantajan esitykselle ei perusteitaTyönantajan esitystä yhden kansimiehen vähentämisestäei voi pitää millään tapaa perusteltunasaati hyväksyttävänä. Maakuntalautoillakulkee paljon ajoneuvoja läpi vuodenja monien saaristolaisten liikkuminen on täysinlauttojen varassa.Esityksessä ei ole otettu lainkaan myöskäänhuomioon hätätilanteita, jotka ovataivan mahdollisia. Työnantajan esityksenmukaan joiltakin aluksilta löytyvän kahvilanhenkilökunnan pitäisi toimia osana pelastusryhmäähätätilanteessa. Vaade on mitäuskomattomin, sillä ensinnäkään kahvilanhenkilökunnalla ei ole minkäänlaisia merenkulkualankoulutusta hankittuna, eikä näinollen tuntemusta laivan toiminnasta.Kahvilan henkilökuntaa ei voi lukea muutoinkaanaluksen perusmiehistöön, sillä hetoimivat maakuntalautoilla yksityisyrittäjinäja tulevat ja menevät omien aikataulujensamukaan. Erään aluksen kahvila on auki vainkesäisin ja talvella kuppilan luukut ovat kiinni.Yhdessä maakuntalautoista ei puolestaan oleedes olemassa koko kahvilaa. Työnantajanesitys kansimiesten vähentämisestä on siistäysin tuulesta temmattu, eikä esitykselle löydyminkäänlaisia perusteita.7

vat toimintatavat asettavat erityisiä haasteitaesimiestyöhön. Merenkulkijoista monetkokivatkin työhyvinvointiin suuresti vaikuttavinatekijöinä esimiesten johtamistavat jaihmissuhdetaidot. Osassa vastauksista tuliesiin esimiesten puutteelliset johtamistaidotja niin sanotut ”suosikkijärjestelmät”työhyvinvointiin oleellisesti vaikuttavina tekijöinä.Monet toivoivat esimiehille enemmänkoulutusta.Tutkimuksen vastausprosentti oli 7,3, joka on samoillalinjoilla TrimMare-hankkeen kanssa. Tutkimuksenkokonaisotos oli 1100 ja kyselyyn vastasi 81 merenkulkijaa.Pieni vastausprosentti osoittaa merenkulkijoiden vaikeastitavoitettavuuden, mutta tutkimuksen avoimista vastauksistasaa tosin selville merenkulun yleiset trendit.Oma hyttiMatkustajalaivojen osalta vastauksissa korostuioman hytin merkitys, sillä suuri osavastauksista sisälsi toiveen omasta hytistäja sitä kautta omasta tilasta suljetussa yhteisössä.Vastauksissa todettiin lepoa ja rentoutumistakoskevien kysymysten osalta,että laivalla ei voi levätä, koska omaa rauhaaei ole lainkaan.Työhyvinvointi ja työyhteisöKysyttäessä työolosuhteiden parantumistalaivalla yleisesti, vastasi suurin osa (74 %)että työolosuhteet eivät ole parantuneetlaivalla viimeisen kolmen vuoden aikana.Kysyttäessä miten työhyvinvointia voitaisiinlisätä sekä kehittää, vastaukseksi saatiinrahtialusten osalta turvallisuuteen jateknisiin ratkaisuihin liittyviä parannusehdotuksia.Matkustajalaivoilla korostuivatmm. liikkumaan motivointi, oikeanlainenruokavalio sekä riittävän levon turvaaminen.Myös mahdollisuus vaikuttaa omaantyöhön sekä yhteisöllisyyden tukeminenkoettiin tärkeinä työhyvinvointia lisäävinätekijöinä. Kaikkien alusten osalta kävi ilmihenkilöresurssien ja riittävän henkilökuntamääränvaikutus työhyvinvointiin.Työyhteisön ilmapiiri yleisesti hyväVastaajista suurin osa, 73 prosenttia, kokityöyhteisön ilmapiirin erittäin tai melkohyväksi. 11 prosenttia koki työilmapiirinsämelko huonoksi tai erittäin huonoksi.Työterveyshuolto ja sen tehtävätTutkimuksesta kävi ilmi, että merenkulkijattunsivat parhaiten työterveyshuollon laivanensiapuvalmiuteen ja merimiestarkastuksiinliittyvät tehtävät. Työterveyshuollontoiminta koettiin yleisesti melko hyväksi.Vastauksissa oli eniten hajontaa työterveyshuollonpuolueettomuuteen liittyen, silläpuolueettomuuden osalta toiminta koettiinyleisesti korkeintaan kohtuulliseksi taimelko huonoksi.9

Laivapolttoaineenrikkipitoisuus vuonna 2015:puhtaampi polttoainelisää rahtikustannuksiaLiikenne- ja viestintäministeriön teettämänselvityksen mukaan laivaliikenteen siirtyminenItämerellä ja Pohjanmerellä nykyisistäraskaista polttoöljyistä puhtaampiin kevyisiinpolttoainelaatuihin vuonna 2015 tulee nostamaanlaivojen polttoainekuluja tuntuvasti jasiten myös rahtikustannuksia.Uudet rikkipitoisuusrajat perustuvat Kansainvälisenmerenkulkujärjestön (IMO) päätökseen.Arvioihin polttoaineen hintakehityksestäon kuitenkin suhtauduttava varauksella,sillä hinnanmuodostukseen liittyy suuria epävarmuustekijöitä.Peruspalveluministerin esitys:Nuuskan tuonti omaan käyttöön sallittua(26.3.2009)Peruspalveluministeri PaulaRisikko (kok.) esittää muutoksiasosiaali- ja terveysministeriöntupakkalakityöryhmänesitykseen nuuskantuonnintotaalikiellosta. Ministeri ehdottaatupakkalakia muutettavaksi siten,että nuuskantuonti omaan käyttöön olisisallittua, mutta nuuskanmyynti muille puolestaanlaitonta. Omaan käyttöön nuuskaasaisi tuoda jatkossa 30 purkkia.Sosiaali- ja terveysministeriön tupakkalakityöryhmänaiemmassa esityksessänuuskan maahantuonti esitettiin kokonaankiellettäväksi, mutta nyt lakiin olisi tulossasiis lievennyksiä. Tupakkalakityöryhmä esitteliensimmäisen luonnoksensa tupakkalakiin ehdotettavistamuutoksista joulukuussa 2008.Tämän jälkeen esitykseen pyydettiin lausuntoja.Peruspalveluministeri Paula Risikko esitteliomat ehdotuksensa tupakkalain muutoksissasosiaali- ja terveysministeriössä 25.3.2009.Ministerin esityksestä laaditaan seuraavaksihallituksen esitys, joka aiotaan saada eduskuntaanvielä tämän kevään aikana. Uudentupakkalain odotetaan tulevan voimaan ensivuoden alusta.Lue tarkemmin selvityksestä: www.smu.fi > viestintä > liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteetMeriturvallisuustoimenpiteet avainasemassa onnettomuuksien ehkäisyssä– SUURONNETTOMUUS ITÄMERELLÄ ON JATKUVA UHKAEuroopan UnioninItämeriohjelma on myöntänytennätykselliset 8 miljoonaaeuroa Itämeren turvallisuudenkehittämiseen Suomen,Ruotsin, Norjan, Tanskan,Puolan ja Viron muodostamalleEfficienSea-yhteistyöhankkeelle.Lue jututkokonaisuudessaan:www.smu.fi > työsuojelu> merenkulun turvallisuusYhteistyön tarkoituksena on tehdä Itämeri entistäturvallisemmaksi niin matkustaja-aluksillekuin tavarakuljetuksillekin.Tavoitteena onrakentaa järjestelmä, joka seuraa automatisoidustialusten liikkeitä. Se pystyy ennakoimaantulosten perusteella liikennetilannetta,tunnistamaan mahdolliset vaaratilanteet javaroittamaan niistä.Suomen osuus saadusta 8 miljoonan euronhankerahoituksesta on 1,1 miljoonaa euroa,josta Euroopan unioni rahoittaa 75 prosenttia.Loppuosa rahoitetaan kansallisesti.Hanke alkoi vuoden 2009 alussa ja kestääkolme vuotta.Ahvenanmeren uudetmeriturvallisuustoimenpiteetKansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:nhyväksymä uusi reittijärjestelmä sekä alusliikenteenvalvonta otetaan käyttöön Ahvenanmerellä1.1.2010. Järjestelmä sisältää omatkaistat eri suuntiin liikkuvalle alusliikenteelle,sekä suurella syväydellä kulkeville aluksilleerillisen, oman reittinsä.Suomen Merenkulkulaitos aloittaa alusliikenteenrikkomusten valvonnan samaan aikaanreittijärjestelmän käyttöönoton kanssa.Havaitut meriteiden sääntöjen rikkomuksetraportoidaan alusten lippuvaltioille. Rikkomuksiaon seurattu ja raportoitu Suomenlahdenalueella jo vuodesta 2003.Navigointiturvallisuudenparantaminen SuomenlahdellaSuomi, Viro ja Venäjä ovat yhteistyössä päättäneetesittää kansainväliselle merenkulkujärjestölleIMO:lle Suomenlahden alusliikenteenreittijärjestelmän parantamista.Ehdotetut toimenpiteet pitävät sisälläänmm. alusliikenteen käyttämien kaistojen leventämisenSuomenlahdella, alusliikenteenreittijaon muuttamisen siten, että se vastaauusia, muuttuneita Suomenlahden liikennevirtojasekä uuden varoalueen perustamisenalueelle.Muutokset tulisivat voimaan aikaisintaanheinäkuussa 2010.10

SAK:n Arvo-lehtipalkittiin parhaastaulkoasustaAikakauslehtien liitto valitsi SAK NuortenArvo-lehden Mia Noronkosken vuoden 2008taittajaksi. Erityisesti kehuttiin kuvien käyttöä,rosoisuutta ja fontti-iloittelua. Taiton avullalehdelle onluotu selkeä profiili, joka keskusteleekohderyhmän kanssa.SAK:n alle 35-vuotiaiden jäsenlehti Arvo on115 000 kappaleen levikillään Suomen suurinnuorten lehti. Sen aiheet liikkuvat siellä missänuoretkin: arjen ilmiöissä, erilaisissa kulttuureissa,vapaa-ajassa sekä työelämässä ja yhteiskunnassa.JulkaiseOMA JUTTUSI tailähetä JUTTUVINKKIMerimiehen toimitukseen!Merimies-Unionin jokaisella jäsenellä on mahdollisuus saada äänensäkuuluviin Merimies-lehdessä. Jos mielessäsi pyörii hyvä juttu, eikun kynäheilumaan ja laita toimitukseen postia! Kolumnia, runoa, tilannekuvaa tai muutaturinaa – iloa tai surua – aiheiden rajoina vain taivas ja maa.Juttuja tai juttuideoita voit lähettää osoitteeseen:saana.lamminsivu@smu.fiVariksen mietteitäOlavi ui vastavirtaanLähestyykö lama?yhtä en vaihda – työpaikkaanaimakauppa kallis kauppaarvoelokuu 08SAK:n hallitus varoittaatoistamasta viime laman virheitä:Työttömyyden kasvu ja pitkittyminenon torjuttavaSAK varoittaa, ettei nykyisen laman aikana saa tehdä samaa virhettä kuin tehtiin 1990-luvun lamassa, eli päästettiin työttömyys rajuun kasvuun ja pitkittymään. Järjestön hallitusmuistutti 6. huhtikuuta kokouksessaan, että pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen tuleemyöhemmin paljon vaikeammaksi ja kalliimmaksi kuin työn ja aktiivitoimenpiteidentarjoaminen nyt. SAK kantaa erityistä huolta nopeasti kasvavasta nuorisotyöttömyydestäja sen seurauksena nuorten syrjäytymisestä.Varis se asteli rannalla,asteli tiuhaan tahtiin.Ihmistä katseli ylhäältä,voi, voi sitä ihmisen mahtii.Et liian alhaalla lentää voimun korvissa siipesi suhina soi.Nokassa ei mitään evästä viedä,sitä ei naapuri siedä.Muista vielä kun kävelet,et taaksesi katso et.Marjatta KuuselaAktiivista virkistäytymistä javerkostojen luomistaEtelä-Suomen osaston jäsenet osallistuivattalviliikuntakurssille, joka järjestettiin yhteistyössäMerimiespalvelutoimiston (MEPA)kanssa 16.–18. maaliskuuta Pajulahdessasekä Messilässä.Käy lukemassa mukava juttu jakatsele kuviaEtelä-Suomen osaston kotisivuilta:www.smu.fi > Ammattiosasto> Etelä-Suomen osasto11

Lomautukset ja luottamusmiesten asemapuhuttivat eniten luottamusmiesten täydennyskurssillaMerimies-Unioninperinteinen luottamusmiestentäydennyskurssi pidettiinTampereella 31.3.–1.4.Tilaisuudessa keskusteltiinmerenkulun ajankohtaisistaasioista ja tulevaisuudesta.Eckerö-varustamon kahdenlaivan ulosliputuksen jälkeensuomalaisen merenkulun ylläon harmaa pilvi.Talouskriisi on toinen Suomea ja koko maailmaakoetteleva kurimus. Laman vaikutuksistakotimaahan kertoi paikan päällä Palkansaajientutkimuslaitoksen ennustepäällikkö EeroLehto. Näkymät eivät ole valoisat niin merenkulussakuin muussakaan teollisuudessa.Ruotsi on hyötynyt kruunun alhaisesta kurssista,mikä on johtamassa teollisuuslaitostenkatoon Suomessa. Paperiteollisuuden ”ulosliputuksilla”on toteutuessaan vaikutuksiavarmasti myös suomalaisiin merenkulun kuljetuksiin.Taloustilanteen suuntaan on kuitenkinvaikea pidemmällä tähtäimellä ennustaa,joten kukaan ei osaa sanoa mihin suuntaanollaan tarkalleen kulkemassa.Täydennyskurssilla aktiivisen yleisövastaanotonsaikin Merimies-Unionin työttömyyskassanhoitajanNiclas Nybergin esityslomautuksista. Aiheelle oli suuri tilaus jotenNiclaksen luento oli varmasti yksi odotetuimmistateemoista. Lomautuksista sateliyleisöstä paljon kysymyksiä, mutta Niclasosasi selvittää erittäin selkeästi mitä kukinseikka käytännössä tarkoittaa ja miten asioitatulkitaan, mikä helpottaa tilanteiden hoitoajatkossa laivoilla. Toivottavinta kuitenkin on,että lomautuksia ei jouduttaisi kokemaan.Luottamusmiesten asemaavahvistettava lisää työehtosopimustasollaLuottamusmiesten täydennyskurssilla tulimyös selkeästi esiin, että luottamusmiestenasema vaatii selvästi vahvistamista. Luottamusmiehetjoutuvat ratkomaan yhä vaikeampiaongelmia, joten he tarvitsevat tehtävänsähoitoon tukea, jota on vahvistettava myöstyöehtosopimustasolla.Satama-alan osastolla oli vilkas keskustelusatamien tilasta ja rahtimääristä.12

AimoMyräkkäNuuskaa, nuuskaaMitä ihmettä oikein merillä ja maailmassa tapahtuu, ihmetteleeAimo Myräkkä. Mikä on se nuuskasta noussut kohu? Saiko myydä,vai ei. Rikottiinko lakia, vai ei. Saiko myydä ruotsalaisille ja muunmaalaisille,muttei suomalaiselle. Ei tätä Aimo ymmärrä.Ei siis oikein mene tämän miehen kaaliin moinen touhotus. Ettäelääkö joku varustamo pelkästään sillä, että saa Ahvenanmaallakäydessään myydä nuuskaa matkustajille muutaman rasian? Eikömikään muu tuota mitään? Meneekös alkoholin, hajujen ja tupakanmyynti kaamealla tappiolla? Entäpä muu liiketoiminta?Eivät ole enää merihinnat huokeita, ei. Aimo muistaa ajan, kunbaarit avattiin vasta Harmajan ohi seilattua ja jos hyvin kävi, niinFinnjetin saunassa sai oluen parilla markalla ennen lähtöä, jos olivikkelä. Se oli halpaa aikaa, kun suosikki katkarapuleipä maksoi viisimarkkaa, jos sitäkään. Silloin puhuttiin vielä edullisista merihinnoista,nyt joutuu parhaimmillaan maksamaan oluttuopista enemmänlaivalla kuin maissa konsanaan. Ja menepä johonkin ravintolaanpaatilla kuin paatilla. Itsesi kipeäksi maksat, eikä aamiainenkaantaida joka laivassa kuulua hintaan, kuten sentään vielä hotelleissa.Että luulisi olevan katteet kohdallaan, kun ei maissakaan ihan jokaravintola ole konkurssiin mennyt.Tuleehan lisäksi jokunen euro matkalipuista ja autoista, jos niitäkuljetetaan. Luulisi myös paattien olevan jo maksettuja, sen verranmonta vuotta ovat vaikkapa valkoiset ja punaiset laivat näitä vesiäpurjehtineet. Onhan se polttoaine kallista, mutta taas halpenemaanpäin, mutta sepä ei koskaan vaikuta. Jos joku asia kallistuu, heti lätkäistäänpolttoainelisä päälle, mutta vaan jospa halpenee, ei kyytikuitenkaan aina halpene. Niin tuntuu olevan kamalan kallista, ettäpitää ihan lippua vaihtaa, ettei mennä taloudellisesti pohjaan. Eimuu auta, vahvistavat monet varustamot.Hii-o- hoi! äimistelee Aimo.Vai onko kyse yleisestä venkoilusta. Ahvenanmaa saatiin aikanaanpysähdyspaikaksi, jotta voidaan myydä ”verovapaasti”.Vaan kenelle siis saa myydä? Semmoinen Suomen Monaco, ettäon käyty vierailla mailla. Onhan se toki taas enemmän rahaavarustamolle, kun lippua vaihdetaan, mutta suomalaiselle merimiehelleei siitä koidu kun itkua ja hammasten kiristystä. Minnemaksaa suomalainen merimies veronsa, kun seilaa Ruotsin lipunalla?Väki siis vähenee, joka työskentelee laivassa, jossa on Suomenlippu ahterissa. Tältä se näyttää, ikävä kyllä. Tämä ei olehyvä, sanoo Aimo ja on tästä asiasta kirjoittanutkin. Vieläsinnittelee muutama varustamo sinivalkoisen lipun kanssa,mutta kuinka kauan. Se on pelottava kuva, jonka Aimo näkee:Suomalaisia merimiehiä ei kannata enää kouluttaa, kun ei pianole laivoja, mihin valmiit matruusit ja muuta sijoitettaisiin. Vanhemmatpoistuvat vähitellen kansilta ansaitulle eläkkeelle javäki suomalainen väki vähenee. Häviääkö suomalainen merimieshistoriaan?Tuleeko tilalle halpaa sakkia jostain Takaduunian valtiosta,joka tekee töitä kupilla kahvia, lihapiirakalla ja neljällä eurollapäivässä. Tuleeko heistä Merimies-Unionin jäseniä. Kuihtuukoala Suomesta?Vaan koitetaan pysyä kuosissa. Pannaan mälli nuuskaaposkeen, ja ollaan mukana ainakin noin henkisesti nuuskataistossa.Olikohan tämä ihan näin, ja jos oli, niin oliko tässä paljonjärkeä?IhmetteleeAimo Myräkkä Mereltä14

Jobissa Toni Lähdemäki, HaukipudasAmmattisi?Laivasähkömies YT (YT = yleistoimihenkilö, eli henkilöllä on pätevyystyöskennellä esim. kansipuolella tai päinvastoin konepuolella työstäriippuen)Kauanko olet ollut merillä?13 vuottaMissä työskentelet?Merellä MSV Nordicalla. Nordica on monitoimialus, jolta sujuu niinjään särkeminen kuin avustaminen vaativissa olosuhteissa öljykentillä(off-shore).Millaista on työsi?Työ on vaihtelevaa ja haasteellista.Nykyaikana tekninen kehitys onnopeaa ja vaatii itseltäkin paljonpaneutumista alan kehitykseen.Minkälainen on työympäristösi?Työympäristöni on viihtyisä,kuin koti kaukana kotoa.Hyvään työympäristöön kuuluutietysti myös erittäin mukavattyötoverit.Viihdytkö työssäsi?ViihdynMikä on työssäsi vaativinta?Kiireestä huolimatta kaikille asiakkaille ystävällisen palvelun antaminenhuolimatta siitä, että edellinen asiakas on ollut ”hankala”, haukuton tullut syyttä suotta. Vai onko se tosiaankin minun syyni, jos asiakason itse lukenut juna-aikataulun väärin ja myöhästynyt siksi junasta,eikä laiva edes odottanut häntä?Kohokohta työpäivässäsi?Ruokatunti... ;-)Mitä ammattiyhdistysliike sinulle merkitsee?Toimin laivaluottamusmiehenä aluksella, joten ay-toiminta on lähelläsydäntä. Ay-liike merkitsee kanavaa vaikuttaa oman työyhteisön hyvinvointiinsekä luo tiettyä turvaa nykyisinä aikoina.Mitä teet vapaa-ajallasi?Kaikkea, mikä ei liity työhön...AmmattiosastojenPUHEENJOHTAJAT JASIHTEERIT KOOLLAMerimies-Unionin ammattiosastojen puheenjohtajat ja sihteeritkokoontuivat yhteiskokoukseen Hakaniemeen 24. maaliskuutasuunnittelemaan tulevaa toimintaa.Ammattiosastot muodostavat Unionin toiminnan kivijalan.Osastojen kokouksissa jokaisen jäsenen on mahdollisuus tuodaesiin ajankohtaisia aiheita työpaikaltaan ja kysyä neuvoa muissamieltä painavissa asioissa. Kokouksissa kuulee myös tuoreimmatmerenkulun- ja työmarkkinauutiset. Osastot järjestävätmyös virkistystoimintaa ja tilaisuuksista ilmoitellaan muun muassaoman ammattiosastosi kotisivuilla:www.smu.fi > ammattiosastot > oma ammattiosastosiLue lisää puheenjohtajien ja sihteerienkokouksesta Hakaniemessä:www.smu.fi > liitto > ajankohtaista Unionissa16

kunde höja lärarlönen till en konkurrenskraftignivå skulle många erfarnasjöbjörnar gå i land och börja arbeta somlärare för omväxlings skull. Lärararbetetär utmaningarna till trots mycket givande,eftersom man bland annat får se elevernaskunskaper växa.Man har försökt hitta en lösning pålärarbristen genom förhandlingar medolika parter, men resultaten har hittillsvarit få. Om de som upprätthåller utbildningen– skolan och rederierna – skullekunna förbättra sitt samarbete och omman kanske kunde hitta lite extra pengarfrån rederierna för att avlöna lärarna, skulleman kunna lösa problemet. Sjömännenutexamineras från yrkesskolan, så utan lärarefår man inga nya elever och ingen nyarbetskraft till sjöfarten.från teori till praktikDagens sjömansutbildning kritiserasfrån flera olika håll för att vara alldelesför teoretiskt betonad, och rektorn försjömansskolan på Åland håller med.”Sjömansskolan borde vara merpraktiskt inriktad”, Lehtinen önskar.Utbildningens struktur regleras avIMO:s (International Maritime Organisation)STCW-avtal, som fastställer minimiutbildningen.Även EU utfärdardirektiv. Finlands Utbildningsstyrelsehar tillsatt en arbetsgrupp som ska förnyagrundexamen inom sjöfartsbranschenoch de nya utbildningsgrundernaär tänkta att börja används från ochmed hösten 2010. Sjömans-Unionensrepresenteras i arbetsgruppen av IlpoMinkkinen.19

Arbetshälsa är enövergripande upplevelse– Lärdomsprov behandlade arbetsförhållanden inom sjöfarten och arbetshälsan hos sjöfolkElina Ilosalo och Sanna Kärkkäinen som studerar till hälsovårdare vid Satakunta yrkeshögskola,enheten i Raumo, valde att skriva sitt lärdomsprov om arbetshälsan hos sjöfolk. Det var särdrageni arbetet till sjöss som fick Elina och Sanna att intressera sig för just sjöfolkets arbetshälsa.Text: Tidningen Sjömannen, Elina Ilosalo och Sanna KärkkäinenUtgångspunkter för undersökningenUtgångspunkten för lärdomsprovet utgjordesav projekt, som arrangerats för attfrämja sjöfolkets hälsa. Urvalet av fartyg baseradespå det senaste projektet, TrimMare.I undersökningen deltog fartygen M/s Isabellaoch M/s Amorella från Viking Line ochBores fraktfartyg under finsk flagg.Projektet TrimMare bekantProjektet TrimMare var bekant för de flestasom svarade på enkäten, men nästan hälftenkunde inte säga om de eller arbetskamraternahaft någon nytta av projektet. Desom kände till projektet sedan tidigare ochupplevt att de haft nytta av detta uppgav attprojektet resulterat i mer motion och bättrekvalitet på maten i mässen.Deltagarna i undersökningen hade imedeltal arbetat ungefär 15 år till sjöss ochhade en medelålder på 41 år. 52 % av deltagarnavar kvinnor och 48 % män. Drygthälften av de som svarade på enkäten varöverviktiga enligt index. (Det var viktigtmed tanke på undersökningen att be omdeltagarnas vikt för att kartlägga deras levnadsvanor).Sjöfolket anser sig hahälsosamma levnadsvanorStörsta delen av de som svarade på enkätenansåg sig ha relativt hälsosamma levnadsvanor,som kartlades utifrån motion, näring,alkoholintag, rökning samt vila och avslappning.Svaren gällde sjöfararnas uppfattningom kvaliteten på egna levnadsvanor. Dettainnebär att resultatet skulle kunna bli heltannorlunda med andra mätmetoder.”Det skulle också vara intressant att kartläggamotstridigheter mellan resultat sombaseras på sjöfararnas egna upplevelser ochpå opartiska bedömningar av levnadsvanorna.Största delen av deltagarna i undersökningenhar inte ändrat sina levnadsvanor,men de som gjort ändringar har i huvudsakanammat en hälsosammare livsstil. Majoritetenav dessa har ändrat sina levnadsvanorgenom egen viljestyrka eller när de upptäcktvilken positiv inverkan hälsosammalevnadsvanor kan åstadkomma”, sammanfattarElina och Sanna.Svarsprocenten för undersökningen var 7,3 %, vilketöverensstämmer med TrimMare-projektet.Det totala stickprovet för undersökningen uppgick till 1100och 81 sjömän svarade på enkäten.Den låga svarsprocenten visar hur svårt det är få tag isjömän, men de öppna svaren i undersökningen avslöjadedock allmänna trender inom sjöfarten.Salladsbuffén uppskattasMed hjälp av frågor som berörde maten imässen kartlades om sjöfolket uppleveratt maten blivit mer hälsosam under desenaste tre åren. 64 % av de som svaradepå enkäten upplevde att maten blivit hälsosammare:utbudet av sallad har blivit störreoch det finns fler lätta alternativ att väljamellan i fråga om varmrätter. Många upplevdedock att maten fortfarande innehållerrelativt mycket salt och fett. På passagerarfartygenuppskattades salladsbuffén i mässenoch dess utbud av de flesta som svaradepå enkäten.Förmännen behöverledarskapsutbildningUndersökningen innehöll många öppnafrågor som gjorde det möjligt att fritt ta uppegna åsikter och tankar kring arbetshälsa.”Under arbetsperioderna tillbringar sjömännen24 timmar i dygnet på fartyget, såaspekter kring arbetshälsa och arbetsmiljöär särskilt viktiga”, poängterar lärdomsprovetsupphovsmän.Man ska komma ihåg att sjöfolket äventillbringar sin fritid ombord, vilket lyfterfram personrelationerna på arbetsplatsen.Det går inte att smita undan arbetskamraterna,trots att man kanske skulle vilja göradet ibland. I litteraturen har arbetsplatsertill sjöss generellt beskrivits som egna, småsamhällen med egen lagbundenhet och egnanormer. Den traditionellt strikta hierarkinpå ett fartyg och ingrodda tillvägagångssättmedför särskilda krav beträffande arbetetsom förman. Många sjömän upplevde att22

förmännens ledarskapssätt och sociala kompetenshar stor inverkan på arbetshälsan. Ien del av svaren framgick det att bristfälligaledarskapsfärdigheter hos förmän och så kallade”favoritsystem” har en klar inverkan påarbetshälsan. Många uttryckte en önskan ommer förmansutbildning.Egen hyttBetydelsen av en egen hytt framkom i svarensom berörde passagerarfartygen. En stor delav svaren innehöll en önskan om en egenhytt och således om ett eget utrymme i enstängd gemenskap. Utifrån svaren som berördevila och avslappning framgick det attman inte kan vila på ett fartyg, eftersom maninte kan få en lugn stund för sig själv.Arbetshälsa och arbetsgemenskapStörsta delen (74 %) svarade att arbetsförhållandenapå fartyget inte har förbättrats underde tre senaste åren när denna fråga togs upp.Frågan om hur arbetshälsan kan utvecklasoch förbättras resulterade i förbättringsförslagbeträffande säkerhet och tekniska lösningarpå fraktfartyg. På passagerarfartygenpoängterades bl.a. motivation till motion,nyttig kost och möjlighet till tillräckligt medvila. Möjligheten att påverka det egna arbetetoch värnande om gemenskapen upplevdesäven som viktiga faktorer som främjararbetshälsan. På alla fartyg framgick det attpersonalresurser och en tillräckligt stor personalinverkar på arbetshälsan.Stämningen på arbetet i allmänhet godMajoriteten av de som svarade (73 %) på enkätenupplevde att stämningen på arbetet ärväldigt bra eller relativt bra. 11 procent upplevdeatt stämningen är ganska dålig ellerväldigt dålig.Företagshälsovård och dess uppgifterBeträffande företagshälsovården avslöjadeundersökningen att uppgifter som berör förstahjälpsberedskapoch sjömanskontroller ärmest bekanta för sjöfolket. Företagshälsovårdenupplevdes i allmänhet som relativt god.Störst spridning gav frågan om opartisk företagshälsovård.De som svarade på enkätenupplevde generellt att opartiskheten i frågaom företagshälsovården var högst måttlig ellerganska dålig.23

Sammanställt av: Juhani Arttofrån världenshavVibrationerna på fartyget kan öka risken för missfallEnligt svenska Arbetarskyddsverket utsätts man för ständiga vibrationernär man arbetar på ett fartyg, vilket kan öka risken för missfall. Tre eleverpå högskolan i Halmstad gjorde nyligen en undersökning om hur mycketkvinnor som arbetar till havs utsätts för sådana risker.28 procent av alla som svarade på enkäten och som planerade att skaffabarn oroar sig för hälsoriskerna på sitt arbete om de fortfarande arbetartill havs när de är gravida. Kvinnor som har arbetat till havs i över tre årvisade sig vara mest oroliga. 75 kvinnor från fem olika fartyg svarade påenkäten. Deras medelålder var 38 år.Svaren visade att kvinnor i fertil ålder som arbetar till havs inte fårtillräckligt med information om hälsoriskerna i sitt arbete. Personernasom utförde undersökningen rekommenderar att både kvinnorna och deansvariga på fartygen ska erbjudas information.Fackförbundet SEKO Sjöfolks arbetarskyddssekreterare Karl-ArneJohansson tycker att studenternas undersökning är värdefull och att det ärviktigt att vidarebehandla problemen som framkommit i undersökningen.Bilden av sjöfarten måste förbättrasDen stora allmänhetens uppfattning om sjöfarten och dess yrken måstebli bättre. Det bestämde nyligen Internationella transportarbetarefederationenITF och övriga organisationer inom sjöfarten på ett möte i London.Som mål för den gemensamma kampanjen Go to sea godkände deltagarnaockså ökad information bland ungdomar om sjöfartens möjlighetersamt utveckling av kvaliteten på arbetena till havs.Deltagarna ansåg det också angeläget att häva förbuden att stiga iland och sätta stopp för stämpeln på sjömän som brottslingar. Go tosea-kampanjen startades för att lindra bristen på yrkeskunnig arbetskraftinom sjöfarten.Uppemot etthundra filippinska i gisslanDe filippinska myndigheterna måste agera ännu mer aktivt för att befriade filippinska sjömännen som kidnappats utanför Somalias kust. Det krävermedborgarorganisationen ISAC som försvarar de filippinska sjömännensrättigheter. Enligt organisationen höll piraterna utanför Somaliaskust 92 filippinska sjömän som gisslan i mitten av april, vilket är nästanhälften av sjömännen på alla kapade fartyg i området.ISACs generalsekreterare Joseph Entero påminner att det är statensom enligt den filippinska sjöfartsförvaltningens bestämmelser i förstahand ansvarar för att försvara sjömännen.Enligt Entero ansvarar även rederiägarna och företagen som förmedlararbetskraft till fartygen för att sjömännen riskerar livet.ISACs ordförande Edwin de la Cruz beskyller de giriga rederierna för attsträva efter vinst på bekostnad av sjömännens säkerhet och i värsta fallderas liv. Man vet att de profithungriga rederierna väljer farliga rutter föratt förkorta restiden, säger de la Cruz. Han anser att sjömännen måste fårätt att neka att arbeta på rutter som går genom piratfyllda områden.Den filippinska regeringen måste anordna mentalvårdstjänster ochannan nödvändig hjälp åt befriad gisslan, föreslår ISAC. Myndigheternamåste dessutom se till att lönerna för sjömän som suttit gisslan under enlång tid betalas ut snarast, så att den ekonomiska krisen för deras familjerinte förvärras.Sjösäkerhetsåtgärder i nyckelrollvid avvärjandet av olyckor– EN STOROLYCKA STÄNDIGHOTBILD PÅ ÖSTERSJÖNEuropeiska unionens Östersjöprogram har beviljat ettrekordbelopp på 8 miljoner euro för samarbetsprojektetEfficienSea med avsikt att utveckla sjösäkerheten på Östersjön.I projektet deltar Finland, Sverige, Norge, Danmark,Polen och Estland.Syftet med samarbetet är att förbättra sjösäkerheten påÖstersjön för såväl passagerarfartyg som för godstransportermed hjälp av ett system som automatiskt följer medfartygens rörelser. Med systemet kan man förutse uppkommandetrafiksituationer, upptäcka eventuella risker ochvarna för dessa.Finlands andel av projektfinansieringen är 1,1 miljonereuro, varav Europeiska unionen beviljar 75 procent. Restenfinansieras nationellt. Projektet inleddes i början av 2009och pågår i tre år.Nya säkerhetsåtgärder på Ålands havDet nya trafiksepareringssystemet som godkänts av deninternationella sjöfartsorganisationen IMO tas i bruk påÅlands hav den 1 januari 2010. Övervakningen av fartygstrafikenpåbörjas samtidigt. Systemet innehåller egna filerför fartygstrafik som löper i olika riktningar samt en egen,separat rutt för fartyg med stort djupgående.Sjöfartsverket i Finland påbörjar övervakningen av fartygstrafikensamtidigt som trafiksepareringssystemet tasi bruk. De överträdelser av sjötrafikregler som registrerasrapporteras till fartygets flaggstat. Överträdelser på Finskaviken har registrerats och rapporterats sedan 2003.Bättre navigationssäkerhet på Finska vikenFinland, Estland och Ryssland har tillsammans beslutat attföreslå förbättringar i trafiksepareringssystemet på Finskaviken för den internationella sjöfartsunionen IMO.De föreslagna åtgärderna omfattar bl.a. ett breddandeav filerna för fartygstrafik på Finska viken, grundandet av enny säkerhetszon i området samt en ändring av trafiksepareringenså att den motsvara de nya, förändrade trafikströmmarnapå Finska viken.Ändringarna skulle träda i kraft tidigast i juli 2010.Läs mer påwww.smu.fi/pa_svenska > arbetarskydd> sjösäkerhet24

Svavelhalten i fartygsbränslen 2015: renare bränsle höjer fraktkostnadernaEnligt en utredning som kommunikationsministerietlåtit göra kommer fartygens bränslekostnaderoch därmed också fraktkostnadernaatt stiga betydligt då fartygen på Östersjön ochNordsjön år 2015 övergår från den nuvarandetunga brännoljan till renare lätta bränslen.De nya gränserna för svavelhalten baserarsig på ett beslut från Internationella sjöfartsorganisationenIMO. Man bör dock ha vissaförbehåll beträffande uppskattningen av prisutvecklingenför bränslet, eftersom prisbildningenär förbunden med stor osäkerhet.Läs mer:www.smu.fi > på svenska > kommunikation> kommunikationsministerietmeddelarOmsorgsministerns förslag:Snusinförselför privat bruk tillåtet(26.3.2009)Omsorgsminister Paula Risikko (Saml.)föreslår ändringar i det förslag som tobaksarbetsgruppenlagt fram om ett totalförbudmot snusinförsel. Ministern föreslår att lagenändras så att snusinförsel för privat bruk ärtillåtet, medan det skulle vara olagligt medvidareförsäljning av snus. I fortsättningenskulle passagerare få inhandla 30 burkar snusför privat bruk.I det tidigare förslaget från social- ochhälsovårdsministeriets tobaksarbetsgruppföreslogs ett totalförbud mot snusinförsel,men nu ser det ut som om lagen inte blir likastrikt. Tobaksarbetsgruppen kom med sittförsta betänkande om ändringar i tobakslageni december 2008. Efter detta begärdesutlåtanden om förslaget.Omsorgsminister Paula Risikko lade framsina förslag på ändringar i tobakslagen vidsocial- och hälsovårdsministeriet den 25 mars2009. Utifrån ministerns förslag utarbetasföljande proposition, som tas upp i riksdagenännu under våren. Den nya tobakslagen förväntasträda i kraft i början av nästa år.FFC:s tidning Arvotilldelades prisför bästa layoutTidskriftsförbundet Aikakauslehtien liittohar valt Mia Noronkoski från FFC:s Ungastidning Arvo till årets grafiska formgivare2008. Noronkoski fick särskilt beröm föranvändningen av bilder och fonter samt förkärvheten. Med hjälp av layouten uppnåsen klar profil, som diskuterar med målgruppen.FFC:s medlemstidning Arvo, som riktarsig till personer under 35 år, är med enupplaga på 115 000 exemplar den störstaungdomstidningen i Finland. Tidningenbehandlar sfärer där unga människor rörsig: vardagliga fenomen, olika kulturer, fritid,arbetsliv och samhälle.PubliceraDIN EGEN ARTIKELeller TIPSASjömannens redaktionom intressanta ämnen!Olavi ui vastavirtaanLähestyykö lama?yhtä en vaihda – työpaikkaanaimakauppa kallis kauppaarvoelokuu 08Varje medlem i Sjömans-Unionen kan fåsin röst hörd i tidningen Sjömannen. Omdu har en intressant artikel i åtanke, låt pennanglöda och skicka post till vår redaktion!En kolumn, en dikt, en lägesbeskrivning ellerannat småprat – glädje eller sorg – allt mellanhimmel och jord är tillåtet.Skicka artiklar eller idéer till adressensaana.lamminsivu@smu.fiFFC:S STYRELSE VARNAR FÖR SAMMA MISSTAG SOM BEGICKS UNDER DEN SENASTE LÅGKONJUNKTUREN:Viktigt att få stopp på den ökande arbetslösheten och se tillatt den dåliga arbetsmarknadssituationen inte blir långvarigFFC påpekar att samma misstag som begicksunder lågkonjunkturen på 1990-talet inte fårupprepas denna gång, dvs. att arbetslöshetentillåts öka kraftigt och att den dåligaarbetsmarknadssituationen varar under enlängre tid. Organisationens styrelse poängteradeunder sitt möten den 6 april att det i ettsenare skede blir mycket svårare och dyrareatt försöka få ner antalet långtidsarbetslösaän det är i nuläget att erbjuda arbete och aktivitetsåtgärder.FFC uttrycker särskild oro förungdomsarbetslösheten som ökar i snabbtakt samt för det utanförskap som detta medförbland ungdomar.25

AimoMyräkkäSnus, snusVad är det riktigt som händer till sjöss och i världen, frågar sigAimo Myräkkä. Vad är det för ståhej som uppstått kring snuset?Fick man sälja eller inte.Bröt man lagen eller inte. Fick man sälja till svenskar och personerfrån andra länder, men inte till finländare. Aimo förstår intedet här och kan inte få in detta bestyr i sitt huvud. Skulle det alltsåvara så att något rederi enbart lever på de inkomster som fås närfartygen säljer några snusdosor till passagerare under resor meddestination Åland? Får fartygen inga inkomster från andra källor?Går försäljningen av alkohol, parfymer och tobak så mycket på minus?Och hur är det med den övriga affärsverksamheten?Inte är priserna till sjöss längre billiga inte. Aimo tänker tillbakapå en tid när barerna öppnades först när fartygen passerat Gråharaoch om gick det bra fick man en öl för några mark i Finnjetsbastu före avfärd om man var snabb. Det var billigt när favoritenräksmörgås kostade fem mark, om ens så mycket. Då pratadesdet ännu om billiga priser till sjöss, men nu är man när det är somdyrast tvungen att betala mer för en öl på fartygen än någonsin påland. Samma sak är det med restaurangbesök på båt som båt. Dubetalar så mycket att det gör ont och inte ens frukost ingår i prisetpå alla båtar, vilket det åtminstone ännu gör på hotellen. Manskulle alltså tro att täckningen är i sin ordning, eftersom det ännufinns restauranger på land som inte gått i konkurs.Dessutom kommer det ju in en och annan euro från biljetteroch bilar, om fartyget tar bilar ombord. Man skulle ju också troatt båtarna redan har betalts, så många år som exempelvis de vitaoch röda båtarna redan seglat på dessa vatten. Det stämmer juatt bränslet är dyrt, men det håller på att bli billigare igen. Mendet saknar ju alltid inverkan. Om någonting blir dyrare tillkommeralltid bränsletillägg, men om någonting blir billigare så blir resaninte alltid billigare. Det verkar var så hemskt dyrt att inget annathjälper än att byta flagga för att man inte ska köra ner ekonomin ibotten. Många rederier bekräftar att inget annat hjälper.Hej och hå! häpnar Aimo.Eller är det frågan om allmänt slingrande? Åland blev en gång itiden en hållplats för att man skulle kunna sälja ”skattefritt”. Menåt vem får man alltså sälja? Ett sådant finländskt Monaco att manhar besökt främmande land. Klart att det innebär mer pengar förrederierna med ett flaggbyte, men för den finländska sjömanneninnebär detta bara gråt och tandgnissel. Var ska den finländskasjömannen betala sin skatt när han seglar under svensk flagg?Det blir alltså mindre folk som arbetar på fartyg med den finskaflaggan i aktern. Det är tyvärr så läget ser ut. Och det är inte bra,säger Aimo och har även skrivit om detta. Några rederier kämparännu på under den blåvita flaggan, men hur länge till. Det ären skrämmande bild som Aimo ser framför sig: det lönar sig intelängre att utbilda finländska sjömän, eftersom det snart inte finnsnågra fartyg att placera utbildade matroser och övrig besättningpå. Den äldre besättningen försvinner så småningom från däckenpå sin välförtjänade pension och den finländska besättningenminskar. Är den finländska sjömannen snart historia blott?Ersätts den finländska besättningen med billig arbetskraft frånfjärran länder? Arbetskraft som är villig att arbeta för en kopp kaffe,en köttpirog och fyra euro om dagen? Blir dessa arbetare medlemmari Sjömans-Unionen? Försvinner branschen från Finland?Det är bara att försöka passa in i mönstret. Vi sätter lite snusunder läppen så är vi åtminstone andligen är med i snuskampen.Var det här precis som situationen ser ut? Och om det var det, ärdet någon logik i allt detta?Frågar sigAimo Myräkkä till sjöss26 26

Fackavdelningen förRese- och Speditionsbranschen (010)i fokusFackavdelningen för Rese- och Speditionsbranschen, som har mer än20 år på nacken, har sitt huvudkvarter i Åbo, men den riksomfattandefackavdelningen har medlemmar från hela Finland. Avdelningen harnästan 200 medlemmar som arbetar på land med olika uppgifter somberör lastning av fartyg, exempelvis med incheckning, biljettförsäljningoch fakturering.Vår avdelning ordnar stadgeenliga vår- ochhöstmöten varje år samt andra möten vidbehov. Vi hoppas på ett aktivt deltagandevid dessa mötet, där var och en har möjlighetatt inverka på avdelningens verksamhet:styrelsen väljs exempelvis vartannat årvid höstmötet.Kurser, tillställningar och rabatterför medlemmarnaVi hjälper och rådgör våra kunder i olikaarbetsfrågor, exempelvis tolkning av kollektivavtal,fastställning av semestervillkor ochintjänande av semester. Dessutom ordnarvi kurser som tar upp intressanta ämnen.Under den senaste kursen tog vi upp semesterfrågor.Vi erbjuder även våra medlemmar olikarekreationsmöjligheter på fritiden i Åbo,Tammerfors, Helsingfors och på Åland.Medlemmarna från ifrågavarande ort planerarsjälva olika tillställningar. Man har exempelvisgått på teater och tävlat i bowling.Under vår- och höstperioden får våra medlemmarrabatt på biobiljetter, fyra styckenper medlem.Kontaktuppgifter:OrdförandeMirjam Ahlrothtfn 050 911 6863e-post: mirjam.ahlroth@finnlink.fiSekreterarePäivi Salmelatfn 010 343 4500e-post: paivi.salmela@finnlines.comRese- och Speditionsbranschens webbsida:www.smu.fi/pa_svenska > fackavdelningar > 010 Rese- och Speditionsbranschen27

Fackavdelningarnas ORDFÖRANDEN OCH SEKRETERARE träffadesEtt gemensamt möte för ordförande och sekretare i Sjömans-Unionensfackavdelningar hölls i Hagnäs den 24 mars. Under mötet planeradesden kommande verksamheten inom fackavdelningarna.Fackavdelningarna utgör stommen för Unionens verksamhet. Underavdelningarnas möten har varje medlem möjlighet att ta upp aktuellaämnen som berör den egna arbetsplatsen och be andra medlemmarom råd i andra ärenden som väcker tankar och känslor. Undermötena får medlemmarna även ta del av de senaste nyheterna inomsjöfarten och på arbetsmarknaden. Avdelningarna ordnar även rekreationsverksamhetoch information om tillställningarna läggs bl.a. utpå webbsidan för din egen fackavdelning: www.smu.fi/pa_svenska >fackavdelningar > din egen fackavdelningLäs mer om mötet i Hagnäs för ordförandeoch sekreterare påwww.smu.fi/pa_svenska > förbundet> aktuellt i UnionenMaRaTaSatamakatu 19/Suojantie 226100 RAUMAp. 02 837 891f. 02 837 89500Opiskele kokiksi taitarjoilijaksilaivalle/maihin• koulutus alkaa syyskuussa 2009• opiskelu kestää 1-2 vuotta• opiskele henkilökohtaisen suunnitelmanmukaan, vaikka työn ohella• laivalle töihin suuntautuneet tarvitsevatmerimieslääkärin todistuksenLisätietoja ja hakukaavake:www.rao.rauma.fi/aikuiskoulutusTai soita ja kysy lisää:AikuiskoulutusvastaavaMarita Veimala-Furst,puh. 050 575 3153tai toimistosihteeriTarja Honkaheimo050 388 0188.29

SAL:N PERHEKUNTOLOMAT 2009ilmoituksiaannonserSALSUOMEN AMMATTILIITTOJEN LOMAJÄRJESTÖ SAL r.y.LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTINastola, 12.7.–17.7.2009TÄYSIHOITOoma osuus hinnastaaikuinen 150 € (norm. 480 €)lapset (6–16 v.) 60 € (norm. 225 €)Hakuaika päättyy 30.5.2009SIUNTION HYVINVOINTIKESKUS13.7.–18.7.2009TÄYSIHOITOoma osuus hinnastaaikuinen 68 € (norm. 398 €)lapset (6–16 v.) 43 € (norm. 208 €)Hakuaika päättyy 30.5.2009SAL:n perhekuntolomien hakukaavakkeen voittulostaa SAL:n sivuilta, www.salry.net taitilata Merimies-Unionista Arja Merikallioltapuh. (09) 615 20 259 tai arja.merikallio@smu.fiHakukaavakkeiden Palautusosoite:Arja MerikallioSuomen Merimies-UnioniJohn Stenbergin ranta 600530 HelsinkiNÄITÄ LOMIA VOI HAKEASUORAAN SAL:LTAPERHEKUNTOREMONTTIVUOKATTISPORTISSA26.7.–31.7.2009Tuettu hintaaikuiselta 119 € / 5 vrk (norm. 469 €)lapselta (6–16 v.) 15 € / 5 vrk (norm. 180 €)Hinta sisältää majoituksen 2-hengen huoneissatai 2–4 hengen huoneistossa aamiaisella sekätäysihoidon, kuntoremonttiohjelman sekäkylpylän ja kuntosalin käytön. Kuntoremonttisopii erityisesti yksinhuoltajille. Lapsille on omaaohjelmaa.KUNTOREMONTTIKYLPYLÄHOTELLI RANTASIPI AULANGOSSA16.8.–21.8.2009Tuettu hinta145 € / hlö / 5 vrk (norm. 495 €)Hinta sisältää majoituksen 2-hengen huoneissaaamiaisella, täysihoidon (kevyt lounas japäivällinen), kuntoremonttiohjelman sekä kylpylänkäytön.Lisää kuntoremonttilomia tai ohjattuja lomialöytyy osoitteessa www.salry.net/lomat/kuntoremonttiloma/Hakemus tulee täyttää huolellisesti japalauttaa 15.6.2009 mennessä osoitteeseen:SAL ry / KuntoremontitPL 24200531 HelsinkiLomalle valituille ilmoitetaanhenkilökohtaisestin. 4 viikkoa ennen lomajakson alkua.IN MEMORIAMKokkiSaimi RosenlundSyntyi 27.2.1924, NilsiäKuoli 25.3.2009, HelsinkiMuistoa kunnioittaen.OmaisetPursimiesBörje IsakssonSyntyi 26.5.1929, HelsinkiKuoli 11.4.2009, EspooKevyet mullat haudallesi.Kaipaamaan jäivät vaimo ja lapsetperheineen.KorjausmiesKauko ”Kake” HurskainenSyntyi 7.8.1941, Kajaanin mlkKuoli 21.3.2009, LahtiAloitti M/s Araguayalla, seilasi myösM/s Herakleksella sekä M/s Polluxella.Jäi eläkkeelle GTS Finnjetiltä.Kaipaamaan jäivät vaimo, tytär perheineen,sukulaiset ja ystävätKIITOSKiitos Ahtelan porukalle 60-vuotispäivänimuistamisesta.Lea SavolainenELÄKKEELLELämpimät kiitokset Finnladyn porukallemenneistä vuosista ja muistamisestajäädessäni eläkkeelle.Jouni LiljeqvistSydämellinen kiitos pitkäaikaiselleesimiehelleni Kenneth Magnussonillesekä kaikille muille minuamuistaneille jäädessäni eläkkeelle31.03.2009 m/s Nordlandialta.Elämä jatkuu...Tuula LeinonenKULTAMERKITRiitta Tammisalo os. TalskeKari Norgren30

PekanpähkinätKoonnut: Pekka MantereOSASTOT TIEDOTTAVAT /AVDELNINGARNA INFORMERARLounais-Suomen osaston (006) toimintaaNyt ponkaistaan mukavissa merkeissä kesään, sillä osastoon lunastanut lippuja Viivi & Wagner -näytökseen NaantalinEmma-teatterissa.Esitykset ma 1.6. ja ma 8.6 klo 19.Ennen esitystä tarjotaan kahvi ja leivos. Hinta jäseneltä 15 €ja avecilta 20 €, johon sisältyy teatterilippu ja kahvitarjoilu.Kannattaa toimia ripeästi, lippuja on nimittäin rajoitetusti.Lippujen lunastus 27.5. mennessä.Turun toimistoMaariankatu 6 bpuh. (02) 233 74161. Tyynenmeren ja Atlantin toisiinsa yhdistävä Panaman kanavaon 82 km pitkä ja sen rakentaminen kesti 11 vuotta. Milloinkanava avattiin?a) v. 1884b) v. 1902c) v. 19142. James Cook (27.10.1728 - 14.2.1779) oli brittiläinen tutkimusmatkailijaja merenkävijä. Missä hän kuoli?a) Havaijillab) Uudessa Seelannissac) Australiassa3. Minä vuonna hollantilainen kauppa-alus Vrouw Maria upposiSaaristomerellä matkallaan Amsterdamista Pietariin.a) v. 1698b) v. 1771c) v. 18694. Missä maassa sijaitsee Alangin laivaromuttamo?a) Turkissab) Intiassac) Bangladeshissa5. M/s Georg Ots liikennöi Helsingin ja Tallinnan väliä vuosina1980–2000. Alus mainitaan laulussa ”Eesti (On My Mind )”.Kuka on laulun säveltäjä ja sanoittaja?a) Pelle Miljoonab) Juice Leskinenc) Kari PeitsamoSuomen Työväen Urheiluliiton 11. liittojuhlaTampereella 5.–14.6.2009.TULe2009-liittojuhla kokoaa liikunnan harrastajatja ystävät yhteen. Voit kokea elämyksiä lähes 60 erilajissa osallistumalla, kannustamalla ja olemallamukana iloisessa menossa. Liittojuhla tarjoaaelämyksiä kaikille – vauvasta vaariin!Tule mukaan kesän 2009 suurimpaanliikunnan, urheilun ja kulttuurin tapahtumaan!Katso www.tule2009.fiElämystenjuhla!www.tule2009.fi6. Missä merenkulkuneuvos Gustaf Erikson (24.10.1872–15.8.1947) suoritti yliperämiehen tutkinnon vuonna 1895?a) Maarianhaminan merenkulkuopistossab) Turun ruotsinkielisessä merenkulkuopistossac) Oulun merenkulkuopistossa7. Oliko Pekka Kinnari Suomen Merimies-Unionin pitkäaikainena) taloudenhoitajab) sihteeric) opintosihteeri ja Merimies-lehden toimittaja8. Missä kaupungissa sijaitsee vuonna 1941 avattumerihenkinen kansanravintola Sarkka?a) Kemissäb) Oulussac) Vaasassa9. Kuinka monen vuoden jälkeen Suomen Merimies-Unioninjäsen saa kultamerkin, jos hän on säilyttänyt jäsenoikeutensaliittymisestä lukien?a) 25b) 30c) 35Oikeat vastaukset: 1c, 2a, 3b, 4b, 5b, 6c, 7c, 8b, 9a31

Merimies-lehden kilpailuuntuli kaikkiaan 38 vastausta.Lähes kaikki vastaajattiesivät, että ”Riistorauhaa rikkomassa” -teos käsitteleeSuomen Merimies-Unionin värikkäitä vaiheita.Onnettarena toimi tällä kertaa Varpu Klemola Merimies-Unionin Työttömyyskassasta. Varpu arpoi kilpailijoidenjoukosta voittajaksi Essi Rikkosen M/s Amorellalta.Palkinnoksi hänelle lähetetään kyseinen Timo Soukolankirjoittama historiikki.Sammanlagt 38 svar inkom till tidningen Sjömannenstävling. Nästan alla visste att boken "Kampen mot sjömännensslavmarknad" behandlar Finlands Sjömans-Unions färgrika historia.Som Fru Fortuna agerade den här gången VarpuKlemola från Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa.Som vinnare bland de tävlande lottade Varpu ut EssiRikkonen från M/s Amorella. Som pris skickar viTimo Soukolas historiska bok i fråga.UUSI KILPAILUMikä on KotkanMerikeskuksen nimi?Valitse yksi vaihtoehto:1. Ahti2. Kairo3. Vellamo4. PaapuuriArvomme kaikkien vastanneiden kesken IittalanTaika-mukin. Voittajan nimi julkaistaan Merimieslehdessänro 4/2009.Voit osallistua kilpailuun:1. Merimies-Unionin kotisivuilla:www.smu.fi > viestintä > Merimiehen kilpailu2. Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaanvastaus ja omat yhteystietosi(nimi, osoite, puhelinnumero).Vastauksen voit lähettää osoitteella:Merimies-lehti, Suomen Merimies-Unioni,John Stenbergin ranta 6, 00530 HelsinkiNY TÄVLINGVad heter KotkasMaritimcenter?Välj ett alternativ:1. Ahti2. Kairo3. Vellamo4. BabordBland alla som svarat lottar vi ut en iittala TaigaMugg. Vinnaren publiceras i tidningen Sjömannen,nr 4/2009.Du kan delta i tävlingen på följande sätt:1. Via Sjömans-Unionens webbplats:www.smu.fi > på svenska > kommunikation> Tävlingen för Sjömannen2. Eller Per post: Skicka svar och dina kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).Skicka svaret till adressen:Sjömannen, Finlands Sjömans-Union,John Stenbergs strand 6, 00530 HelsingforsSUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RFPOSTI- JA KÄYNTIOSOITEJohn Stenbergin ranta 6, 2. kerros,00530 HelsinkiPOST- OCH BESÖKADRESSJohn Stenbergs strand 6,2:a våningen, 00530 HelsingforsVAIHDE / VÄXEL+358 (0) 9 615 2020TELEFAX+358 (0) 9 615 20 227KOTISIVUT / HEMSIDOR:www.smu.fiSÄHKÖPOSTI / E-ADRESSetunimi.sukunimi@smu.fiförnamn.efternamn@smu.fiAUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDERArkisin klo 8.30–16.00Kanslitid kl. 8.30–16.00Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassa /Finlands Sjömans-Unionens arbetslöshetskassaPOSTI- JA KÄYNTIOSOITESiltasaarenkatu 3–500530 HelsinkiPOST- OCH BESÖKADRESSBroholmsgatan 3–500530 Helsingfors 32MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMERFÖR STUGORpuh. / tel. (09) 615 20 260Lounais-Suomen osaston mökin varauksetTurun toimistolta /Sydvästra Finlands avdelnings stugansbokningar från kontoret i Åbopuh. / tel. (09) 615 20 230Puhelinpäivystysaika / Telefonjourtid:9.00 –11.00SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS:tkassa@smu.fiHENKILÖKUNTA / PERSONALPuheenjohtaja / OrdförandeSimo Zitting(09) 615 20 250 / 0400 813 079Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterareSari Helenius(09) 615 20 252 / 045 7731 2440Liittosihteeri / FörbundssekreterareKenneth Bondas(09) 615 20 254 / 040 456 0245Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterareTetta Härkönen(09) 615 20 210(hoitovapaalla / vårledig)Sopimussihteeri / AvtalssekreterareKlaus Lust(09) 615 20 211 / 040 505 1957Toimitsija/OmbudsmanCarita Ojala(09) 615 20 231 / 0400 829 039Toimitsija / OmbudsmanSatu Silta(09) 615 20 213 / 040 526 3435Toimitsija/OmbudsmanITF-tarkastaja/ITF-InspektörIlpo Minkkinen(09) 615 20 253 / 040 728 6932ITF-koordinaattori / ITF-KoordinatorSimo Nurmi(09) 615 20 255 / 040 580 3246ITF-tarkastaja / ITF-inspektörKenneth Bengts(09) 615 20 258 / 040 455 1229Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterareAnja Uusitalo(09) 615 20 251 / 040 519 0351Toimitsija, AhvenanmaaOmbudsman, ÅlandHenrik Lagerberg(018) 199 20 /0400 478 884Ålandsvägen 55, 22100 MariehamnTaloudenhoitaja / EkonomMikko Tuominen(09) 615 20 218 / 0400 422 379Kassanhoitaja / KassaföreståndareStiina Raitio(09) 615 20 219Kirjanpitäjä / BokförareTuula Ylhävuori(09) 615 20 220Toimittaja, tiedottaja / Journalist,informatörSaana Lamminsivu(09) 615 20 221 / 045 7730 1020Jäsenrekisterin hoitaja / MedlemsregisterTiina Kytölä(09) 615 20 257Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeArja Merikallio(09) 615 20 259Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeKatja Gräsbeck(09) 615 20210 / 045 7730 1021Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeEssi Voutilainen(09) 615 20 210 / 045 7731 0076(äitiyslomalla / modersledig)Toimistotyöntekijä, TurkuKontorsbiträde, ÅboSalme Kumpula(02) 233 7416Maariankatu 6 B, 5. krs.20100 TurkuMariegatan 6 b, 5:e våningen, ÅboVaasa / VasaPitkäkatu 43, 65100 VaasaStoralånggatan 43, 65100 VasaTyöttömyyskassanhoitaja /Arbetslöshetskassans föreståndareNiclas Nyberg(09) 615 20 230Työttömyyskassavirkailijat /Arbetslöshetskassafunktionärer(09) 615 2 0 230Pirjo Aro-NenonenVarpu KlemolaMinna RahtuTuulianna Raimoranta(äitiyslomalla/modersledig)