Monialainen yhteistyö ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten ...

Monialainen yhteistyöja verkostomaisettyötavat lasten januorten palveluissa8-2011SektoritutkimuksenneuvottelukuntaOsaaminen, työ ja hyvinvointi

1 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaMonialainen yhteistyö javerkostomaiset työtavat lasten januorten palveluissaKirsi Nousiainen, Annukka Paasivirta, Sari Pitkänen, Saija Turunen jaJukka VehviläinenLoppuraportti Sektoritutkimuksen neuvottelukunnanOsaaminen, työ ja hyvinvointijaostolle30.9.2011

2 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaEsipuheKäsillä on neuvottelukunnan ja sen jaoston lapsia ja nuorisoa koskeneiden hankkeidenpäätösraportti. Koko aihealuetta yksityiskohtaisesti luotaavaan yhteenvetoon eikäytettävissä olleilla voimavaroilla ylletty. Päätösraportti toteuttaa kuitenkin osaltaankoontia ja sen pohjalta voidaan arvioida moniammatillisen yhteistyön tilannettasekä lastensuojelun että nuorten palvelujen kannalta.Läheisneuvonpitoa (osa I) on juurrutettu pääkaupunkiseudulla jo usean vuoden ajantoisiaan seuraavin projektein. Juurruttaminen on vaikea asia. Vakinaisessa toimessaolevia vetäjiä (”koollekutsujia”) ei ole saatu. Yhteistyöhön osallistuvat sosiaalityöntekijätovat joko vaihtuneet usein tai jo ennestään suurella työtaakalla kuormitettuja.Kun verkoston taloudellisia vaikutuksia ei tunneta, toiminnalle ei ole saatu luotuariittävän pitäviä rakenteita.Nuorisoa koskevan raportin osa (osa II) on laajempi. Siihen on koottu monialaisestayhteistyöstä saatuja kokemuksia. Toimintaan osallistuneiden kokemuksia ja mielipiteitäkehittämisestä on kartoitettu. Hankkeet ovat olleet osa nuorisolain toimeenpanonseurantaa. Kokemusten perusteella on päädytty suosituksiin. Ohjaus- ja palveluverkostoatulisi koko ajan tukea valtakunnallisella rakenteella. Lapsipolitiikan ja nuorisopolitiikankehittämisen tulee pohjata kokoavaan valtakunnalliseen seurantaan,joka kattaa palvelujen, lainsäädännön ja kehittämistoimien kokonaisuuden.Raportti päättää jaoston lapsia ja nuoria koskevien osahankkeiden sarjan. Uudessahallitusohjelmassa painopistettä on siirretty nuorten koulutukseen ja työllisyyteen.Tärkeänä hankkeena on nuorten yhteiskuntatakuu. Sen onnistuminen on sidoksissalasten ja nuorten palvelujen kokonaisuuteen ja monialaisen yhteistyöhön, kuten tässäraportissa päätellään.Neuvottelukunnan jaosto ja sen toimintaan osallistuneet tahot kiittävät raportin laatijoitaja heidän taustayhteisöjään hyvin sujuneesta yhteistyöstä.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 3TiivistelmäSektoritutkimuksen neuvottelukunnan tilaama tutkimuskokonaisuuden toinen vaihekäynnistyi syksyllä 2010. Väliraportti tehtiin kesällä 2011 ja se koostuu kahdestakokonaisuudesta:Osa I: Kirsi Nousiainen - Annukka Paasivirta - Saija Turunen "Läheisneuvonpidonjuurtuminen pääkaupunkiseudulla" Socca, Pääkaupunkiseudun osaamiskeskusOsa II: Sari Pitkänen - Jukka Vehviläinen "Kaikilta vaaditaan, mutta kaikki voittavat -Nuorten palvelut ja monialainen yhteistyö" Sosiaalikehitys Oy & DiaLoog tutkimuspalvelut.Läheisneuvonpito (LNP) on lastensuojelun verkostomainen työskentelyorientaatio,jonka juurtumista pääkaupunkiseudulla on tutkittu ensimmäisessä tutkimusosuudessa.LNP -palvelua on tuotettu projektiluonteisesti usean vuoden ajan ja vuodesta2010 lähtien toiminta on saatu vakinaistettua pääkaupunkiseudun kunnista ainoastaanHelsingissä. Tutkimuksessa tarkastellaan juurruttamiseen liittyneitä edistäviä jaehkäiseviä tekijöitä projektissa mukana olleiden keskeisten toimijoiden haastattelujenpohjalta.Tutkimuksen tulokset osoittavat, että juurtumista edistävät tekijät ovat sekä rakenteellisia,kuten esimerkiksi vuonna 2008 voimaan tulleen lastensuojelulain velvoiteselvittää lapsen verkostoja sekä johdon sitoutuminen ja tuki uudenlaiselle työskentelytavalle,vakinaisten koollekutsujien palkkaaminen että muutokset asiantuntijuudessaja työkäytännöissä, kuten esimerkiksi asiakasosallisuuden lisääminen ja sen myötäasenteiden muuttuminen myönteisemmäksi työskentelytavalle. Juurtumista ehkäisevinätekijöinä nähtiin ennen kaikkea vakinaisten koollekutsujien puuttuminen sekäsosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ja työtaakka.Tulosten perusteella voi suositella, että tiedotusta ja koulutusta läheisneuvonpidostalisättäisiin, myös lastensuojelun johto olisi mukana tiedotuksen ja koulutuksen piirissäsekä koollekutsujien vakinaistamista perustamalla koollekutsujapankkeja. Lisäksisuositellaan lisätutkimusta, jolla selvitettäisiin työtapaan liittyvät mahdolliset taloudellisetvaikutukset.Nuorten palvelut ja monialainen yhteistyö -tutkimusosuudessa on selvitetty nuorisolainuudistuksen jalkauttamista kunnissa, hankittu tietoa kuntien tiedon ja ohjaustuentarpeesta sekä selvitetty ohjaus- ja palveluverkostojen käynnistymistä. Tutkimuksentehtävänä on ollut kartoittaa monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkostonnykytilannetta, selvittää nuorisolain edellyttämien ohjaus- ja palveluverkostojen, etsivännuorisotyön ja seurantajärjestelmän tuen ja kehittämisen tarpeita sekä selvittäälapsi- ja nuorisopoliittisen strategian ja seurantajärjestelmän roolia osana monialaistaviranomaisyhteistyötä.Tutkimustulosten perusteella voi suositella, että ohjaus- ja palveluverkostojen velvoitteenaolevaa tiedonkeruun ja tiedon hyödyntämisen tehtävää tuetaan valtakun-

4 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissanallisella tietoa koostavalla ja kokoavalla rakenteella sekä rekisteritutkimusten toteuttamisenhelpottamisella. Ohjaus- ja palveluverkostojen käynnistymistä ja hyvienkäytäntöjen leviämistä on tarpeen jatkaa koulutusten ja tiedon välittämisen avulla.Lapsi- ja nuorisopoliittisen lainsäädännön ja kehittämistyön kokonaisuus on tärkeäätehdä näkyväksi valtakunnallisen tason toimenpiteet esittävällä prosessikuvalla taimuulla vastaavalla kokonaisuuden hahmottavalla koosteella. Lisäksi lapsi- ja nuorisopoliittisellelainsäädännölle, ohjelmille ja strategioille tarvitaan valtakunnallistakoostavaa seurantaa. Seurantaa ja arviointia on tarkoituksenmukaista tehdä lasten januorten palveluiden ja lakien kokonaisuudelle, ei vain nuorisolain toteutumiselle.Asiasanat: Läheisneuvonpito, lastensuojelu, verkostot, asiakasosallisuus, nuorisolainuudistus, monialainen, ohjaus- ja palveluverkosto, etsivä nuorisotyö, seurantajärjestelmä

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 5SammandragEn forskningshelhet som beställts av Delegationen för sektorsforskning startadehösten 2010. Mellanrapporten färdigställdes sommaren 2011 och den består av tvåhelheter:Del I: Kirsi Nousiainen - Annukka Paasivirta - Saija Turunen, "Läheisneuvonpidonjuurtuminen pääkaupunkiseudulla" (Förankring av familjerådslaget i huvudstadsregionen),"Socca, Det sociala kompetenscentret i huvudstadsregionen.Del II: Sari Pitkänen - Jukka Vehviläinen "Kaikilta vaaditaan, mutta kaikki voittavat -Nuorten palvelut ja monialainen yhteistyö" (Alla måste bidra, men alla vinner -Tjänster till unga och sektorsövergripande samarbete) Sosiaalikehitys Oy & DiaLoogforskningstjänster.Familjerådslag är en nätverksbaserad arbetsorientering inom barnskyddet vars förankringi huvudstadsregionen studeras i den första delen av forskningen. Familjerådslagsservicenhar producerats projektartat i flera år och av huvudstadsregionenskommuner har verksamheten blivit permanent sedan 2010 endast i Helsingfors. Iundersökningen behandlas främjande och förhindrande faktorer i anslutning till förankringenutgående från intervjuer bland de centrala aktörer som deltagit i projektet.Undersökningsresultaten visar att främjande faktorer är strukturella och anknyter sigtill expertis och arbetspraxis. Bland strukturella faktorer kan nämnas den nya barnskyddslagens(2008) förpliktelse att utreda barnets nätverk, ledningens engagemangoch stöd till ett nytt arbetssätt samt anställning av ordinarie samordnare. Till expertisoch arbetspraxis anknyter sig t.ex. utökande av klienternas delaktighet som bidrar tillatt attityderna mot arbetssättet blir positivare. Som förhindrande faktorer upplevdeman framför allt att stadigvarande samordnare saknas och att socialarbetare byts utoch de har för stor arbetsbörda.Utgående från resultaten kan man rekommendera att information och utbildning omfamiljerådslag ökas och omfattas även av ledningen inom barnskyddet. Vidare bordesamordnarna bli permanenta genom att bilda samordnarbanker. Vidare rekommenderasytterligare forskning för att utreda arbetssättets eventuella ekonomiska effekter.I forskningsdelen Tjänster till unga och sektorsövergripande samarbete har man utretthur ungdomslagsreformen införts i kommunerna, inhämtat kunskap om kommunernasbehov av information och stöd för handledning samt utrett hur det koordinerandenätverket för vägledning av och tjänster för unga kommit igång. Undersökningensuppgift har varit att kartlägga nuläget av det sektorsövergripande nätverketför vägledning av och tjänster för unga, att utreda ovan nämnda nätverks, det uppsökandeungdomsarbetets och uppföljningssystemets behov av stöd och utveckling.Vidare har undersökningen utrett den ungdomspolitiska strategins och uppföljningssystemetsroll som en del av det sektorsövergripande myndighetssamarbetet.

6 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaEnligt forskningsresultaten kan man rekommendera att insamling och utnyttjande avinformation som åligger nätverken för vägledning och tjänster stöds genom en riksomfattandestruktur som sammanställer och insamlar information samt genom attunderlätta registerforskning. Det är nödvändigt att fortsätta införandet av nätverk förvägledning och tjänster samt en god praxis med hjälp av utbildning och informationsförmedling.Det är viktigt att synliggöra helheten av den barn- och ungdomspolitiskalagstiftningen och utvecklingen genom en processbild eller motsvarande sammanställningsom beskriver de riksomfattande åtgärderna och ger en helhetsbild av ämnet.För barn- och ungdomspolitisk lagstiftning, program och strategier behövsdessutom en sammanfattande uppföljning på riksnivå. Det är ändamålsenligt attuppfölja och bedöma helheten av tjänster och lagar för barn och unga, inte endastgenomförandet av ungdomslagen.Ämnesord: Familjerådslag, barnskydd, nätverk, klienternas delaktighet, ungdomslagsreformen,sektorsövergripande, nätverket för vägledning och tjänster, uppsökandeungdomsarbete, uppföljningssystem

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 7AbstractThis phase in the series of research projects endorsed by the Advisory Board for SectoralResearch started in the autumn 2010. The report was completed during thesummer 2011.The report falls into two parts:Part I: Kirsi Nousiainen - Annukka Paasivirta - Saija Turunen "Promotion of FamilyGroup Conference (FGC) in Metropolitan Area”, Socca, The Centre of Excellence onSocial Welfare in the Helsinki Metropolitan AreaPart II: Sari Pitkänen - Jukka Vehviläinen "Everyone is stretched, but all win - Theservices for youth and multisectoral cooperation”, Sosiaalikehitys Oy (Social DevelopmentCo Ltd) & DiaLoog.The Family Group Conference (FGC) can be seen as a networking method for childwelfare. Rooting or promoting of the method has been reviewed in an earlier phaseof the projects. The FGC service provision projects have been going on for years.Since 2010, the service has been available in the metropolitan area, yet permanentlyonly in Helsinki. The report reviews elements that promote or prohibit the establishmentof the method. The data is based on an interview study of the members ofstaffs.The results indicate that the promoting elements are both structural and expertiseandwork-practice related. Examples of the structural elements include the obligation,laid down in the 2008 Child Welfare Act, to examine out the child’s networks,the management’s commitment to and support for the new working method and employmentof permanent network conveners. The other promoting elements are, forexample, the empowerment of clients as well as more favourable attitudes towardsthe working method. The prohibiting elements, on the other hand, were the lack ofnetwork conveners and the social workers’ high turnover and heavy workload.The results indicate that it is important to improve information and communication aswell as training, also among the management of child welfare. Moreover, the convenersystem ought to reach a regular base by using banks of conveners. In addition,further reviews are required to clarify the potential financial impacts of the new workingmethod.Part II, which was composed of services for youth and multisectoral cooperation, reviewedthe implementation of the revised Youth Act in municipalities, collected dataon the need for information and supervision activities in municipalities and examinedthe start-up of guidance and service networks. The review tries to survey the currentsituation of the multisectoral guidance and service networks, to clarify the need forsupport and development in guidance and service networks and the promotion ofpreventive youth work. Finally the review aims to clarify the role of child and youthpolicy strategy and the requisite follow-up in order to support multisectoral cooperationbetween authorities.

8 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaOn the basis of the results it is recommended that a cross-national and comprehensivestructure is established to support data collection and exploitation of guidanceand service networks. A comprehensive structure could also support register studies.The network start-ups and good practice dissemination should be continued throughtraining and information sharing. The transparency of the comprehensive frameworkfor child and youth policy legislation and for development activities could be improvedby using process descriptions of cross-national activities or through someother comprehensive presentation schemes. The child and youth legislation and appropriateprogrammes and strategies should be based on cross-national and comprehensivefollow-up. Follow-up and assessment is appropriate when it covers all thelegislation and activities of child and youth policy, not only implementation of youthlegislation.Key words: Family Group Conference, child welfare, networks, empowerment of clients,reform of the Youth Act, guidance and service networks, preventive youthwork, follow-up schemes

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 9SisältöOSA 1 ..........................................................................................................12Läheisneuvonpidon juurtuminen pääkaupunkiseudulla...............................121 Johdanto ja tausta...............................................................................122 Tutkimuksen toteutus .........................................................................172.1 Tutkimusaineisto ja analyysi ............................................................172.2 Pääkaupunkiseudun kuntien läheisneuvonpitoprojektintoimijoiden näkökulma.................................................................................183 Läheisneuvonpidon juurtumista edistävät ja ehkäisevät rakenteellisettekijät .................................................................................................193.1 Lainsäädäntö .................................................................................193.2 Läheisneuvonpitopalvelujen resursointi..............................................203.3 Läheisneuvonpitopalvelun käyttäminen sosiaalityössä..........................213.4 Asenteet läheisneuvonpitoa kohtaan .................................................223.5 Ammattitaitoon liittyvät seikat .........................................................244 Sosiaalityön asiantuntijuuden näkökulma ...........................................244.1 Alustavaa analyysia aineistosta ........................................................275 Läheisneuvonpito valtakunnallisessa kyselyssä ..................................306 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ..........................................34Lähteet........................................................................................................37OSA 2 ..........................................................................................................41Nuorten palvelut ja monialainen yhteistyö - Kaikilta vaaditaan, muttakaikki voittavat ...........................................................................................417 Johdanto .............................................................................................417.1 Tutkimustehtävä ............................................................................417.2 Monialaiseen yhteistyöhön vaikuttavat nuorisolain uudistukset..............427.3 Muita nuorten monialaiseen yhteistyöhön vaikuttavia lakeja ja ohjelmia .447.4 Lasten ja nuorten palveluiden monialaista yhteistyötä koskevistaaiemmista tutkimustuloksista........................................................................468 Nuorisolain toteutumisen nykytilannetta koskeva aineisto .................508.1 Kyselyaineisto................................................................................508.2 Haastatteluaineisto.........................................................................529 Nuorisolain uudistuksen vastaanottoa koskevat tulokset....................5210 Monialaisten ohjaus ja palveluverkostojen käynnistäminen................5410.1 Olemassa olevat nuorisolain mukaiset ryhmät ....................................5510.2 Päivitettävät ryhmät .......................................................................5910.3 Ohjaus- ja palveluverkoston suunnittelu ............................................6311 Käytännön esimerkkejä erilaisista lähtökohdista rakennetuistaverkostoista ........................................................................................6511.1 Hankepohjaisesti käynnistyneet verkostot..........................................6511.1.1 Lohjan Nuorisoverkosto..............................................................6511.1.2 Hattula-verkko..........................................................................6711.1.3 Nastolan Haavi-ryhmä................................................................6911.1.4 Nokian Nyrkit savessa -työryhmä ................................................71

10 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa11.2 Tilaaja-tuottajamalliin nivoutuvat verkostot .......................................7211.2.1 Hämeenlinnan elämänkaarimalliin nojautuva ohjaus- japalveluverkosto.........................................................................7211.2.2 Oulunsalon lastensuojelusuunnitelmaan nojautuvamonialainen työryhmä ...............................................................7311.3 Seudulliset mallit ...........................................................................7511.3.1 Kiteen INFO-ryhmä....................................................................7511.3.2 Savonlinnan NEPPARI-ryhmä ......................................................7711.3.3 Pietarsaaren ohjaus- ja palveluverkosto........................................7911.3.4 Vesannon ja Tervon palveluiden tuottamiseen liittyvä yhteistyö .......8012 Ohjaus- ja palveluverkostojen sisältö .................................................8112.1 Verkostoon osallistujat....................................................................8112.2 Nuorten osallisuus..........................................................................8212.2.1 Uudenkaupungin nuorisovaltuusto ...............................................8212.2.2 Hattulan nuorisovaltuusto...........................................................8312.2.3 Pietarsaaren nuorisovaltuusto .....................................................8412.2.4 Äänekosken tiedotus- ja osallisuuspiste ........................................8412.3 Ohjaus- ja palveluverkoston ohella toimivat muut monialaisetyhteistyöryhmät .........................................................................................8512.4 Esimerkkejä hyviksi havaituista käytännöistä monialaisissa ryhmissä.....8612.4.1 Peruspalvelukeskus Oivan kuntakohtaiset ja seutukunnallisetlasten ja nuorten palveluiden kehittämisryhmät ............................8612.4.2 Sodankylän Nuorten tukiryhmä ...................................................8712.4.3 Monialaista yhteistyötä tukevat prosessinvetäjät............................8812.4.4 Dialogisella koulutuksella monialaisen yhteistyön vahvistamista .......8912.4.5 Vakiintunutta seudullista ohjaus- ja alaryhmätoimintaa nuorisopalveluissa...............................................................................8912.4.6 Nuorisotoimen ja sivistystoimen monialaisena yhteistyönätoteutettavat palvelut .............................................................8913 Nykytilanne ohjaus- ja palveluverkostojen tavoitteiden mukaisessatoiminnassa ....................................................................................9013.1 Tavoitteiden toteutuminen osa-alueittain ...........................................9013.2 Käytännön toiminta osa-alueittain ....................................................9413.2.1 Nuorten elinoloja koskevan seurantatiedon kokoaminen..................9413.2.2 Seurantatiedon hyödyntäminen suunnittelun ja päätöksen tukena ....9613.2.3 Nuorille suunnattujen palveluiden koordinointi...............................9713.2.4 Yhteisten käytäntöjen luominen nuorten palveluissa.......................9813.2.5 Tiedonvaihdon sujuvuus .............................................................9913.2.6 Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman tai strategian toteuttaminen.....9913.3 Käytännön esimerkkejä tavoitteiden asettamisesta ohjaus japalveluverkostossa.................................................................................... 10113.3.1 Ylöjärven Nootti-ryhmä ............................................................ 10113.3.2 Porvoon Hyvis-ryhmä............................................................... 10213.3.3 Äänekosken ohjaus- ja palveluverkosto ...................................... 10213.4 Käytännön esimerkkejä lastensuojeluun nivoutuvasta tavoitteidenasettamisesta........................................................................................... 10313.4.1 Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ...................... 10313.4.2 Orimattila............................................................................... 10513.4.3 Käytännön esimerkki nuorten työllistämiseen liittyvistä tavoitteista:Jämsä.................................................................................... 10514 Monialaisessa yhteistyöverkossa koottava tieto................................10715 Nuorten palveluita käsittelevien verkostojen toimintaa estäviä jaedistäviä tekijöitä..............................................................................111

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 1116 Kuntien edustajien kokemuksia ja ohjeita ohjaus- japalveluverkostojen käynnistämiseksi................................................11316.1 Ohjaus- ja palveluverkostojen rakentamista vaikeuttaneet tekijätpaikallistasolla .......................................................................................... 11316.2 Edistävät tekijät paikallistasolla ...................................................... 11816.3 Edistäviä tekijöitä valtakunnan tasolla ............................................. 12117 Johtopäätökset..................................................................................12518 Kehittämissuositukset.......................................................................129Lähteet......................................................................................................13219 Nuorisolain tavoitteiden aiheuttamia kehittämistarpeita koskevattutkimustehtävät ja -tavoitteet .........................................................13419.1 Tutkimuksen tarkoitus .................................................................. 13419.2 Aineisto ...................................................................................... 13720 Kuntien tarpeet www-kyselyn perusteella ........................................13720.1 Ohjaus- ja tukitarpeiden kohdistuminen........................................... 14020.2 Ohjausmuotojen tarpeellisuus ........................................................ 14320.3 Kehittämistarpeet ja hyvät kokemukset verkkohaastattelun perusteella15021 Monialainen ohjaus- ja palveluverkosto ............................................15321.1 Kehittämistarpeet......................................................................... 15321.2 Tavoitteet ja suunnitelmat ............................................................. 15621.3 Hyvät kokemukset........................................................................ 15822 Etsivä nuorisotyö...............................................................................16022.1 Kehittämistarpeet......................................................................... 16022.2 Tavoitteet ................................................................................... 16122.3 Hyvät kokemukset etsivästä nuorisotyöstä....................................... 16222.4 Kouvolan kaupungin malli.............................................................. 16423 Nuorten seurantajärjestelmä ............................................................16623.1 Kehittämistarpeet......................................................................... 16623.2 Tavoitteet ................................................................................... 16923.3 Hyvät kokemukset nuorten seurantajärjestelmän kehittämisestä......... 17023.4 Seurantamallit ............................................................................. 17124 Koostavat tulkinnat ...........................................................................17324.1 Tieto pääomana ........................................................................... 17424.2 Nuorisotyön sisäisen kehittämisen haasteet ..................................... 17624.3 Nuorisolaki mahdottomana haasteena?............................................ 17824.4 Toimintaympäristön merkitys ......................................................... 17924.5 Nuorisolain arviointi...................................................................... 180Lähteet......................................................................................................185

12 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaOSA 1Läheisneuvonpidon juurtuminenpääkaupunkiseudullaKirsi Nousiainen, Annukka Paasivirta ja Saija Turunen1 Johdanto ja taustaPääkaupunkiseudun lastensuojelussa on noin kymmenen vuotta ollut käytössäUudessa Seelannissa kehitetty ja lakisääteistetty läheisneuvonpidonstrukturoitu työmenetelmä (LNP) 1 . Menetelmä on sittemmin levinnyt useisiinlänsimaihin, myös pohjoismaihin. Kokemuksia menetelmän käytöstäsekä asiakas- että ammatillisten toimijoiden näkökulmasta pääkaupunkiseudullaon koottu raporttiin (Vuorio ym. 2008). Läheisneuvonpidosta onSuomessa tehty useita opinnäytetöitä eri näkökulmista sekä yhteispohjoismainentutkimusraportti lapsinäkökulmasta (Gripenberg 2005; Hänninen2005; Güler 2006; Forss & Halmela 2008; Nissinen 2009; Reinikainen2007; Heino 2009).Pääkaupunkiseudun lastensuojelussa on noin kymmenen vuotta ollut käytössäUudessa Seelannissa kehitetty ja lakisääteistetty läheisneuvonpidonstrukturoitu työmenetelmä (LNP) 2 . Menetelmä on sittemmin levinnyt useisiinlänsimaihin, myös pohjoismaihin. Kokemuksia menetelmän käytöstäsekä asiakas- että ammatillisten toimijoiden näkökulmasta pääkaupunkiseudullaon koottu raporttiin (Vuorio ym. 2008). Läheisneuvonpidosta onSuomessa tehty useita opinnäytetöitä eri näkökulmista sekä yhteispohjoismainentutkimusraportti lapsinäkökulmasta (Gripenberg 2005; Hänninen2005; Güler 2006; Forss & Halmela 2008; Nissinen 2009; Reinikainen2007; Heino 2009).1 Läheisneuvonpito on monista vaiheista ja tapaamisista koostuva prosessi. Se käynnistyy sosiaalityöntekijänja asiakkaiden (lasten ja heidän huoltajiensa) yhdessä sopimalla toimeksiannolla. Prosessiakoordinoi ulkopuolinen koollekutsuja, joka ei ole missään muussa vaiheessa kytkeytynyt asiakkaanasiaan. Valmisteluvaiheessa neuvonpitoon kutsutaan mukaan lapsen elämäntilanteen kannaltamerkittävää tietoa omaavia työntekijöitä sekä perheen toivomat läheiset. Varsinainen läheisneuvonpitosisältää tiedonantovaiheen, jolloin työntekijöiden näkemykset esitellään, läheisten keskinäisenneuvonpidon sekä suunnitelman esittämisen ja hyväksymisen. Prosessiin liittyy myös seurantavaihe.(Heino ym. 2010, 23–24.)2 Läheisneuvonpito on monista vaiheista ja tapaamisista koostuva prosessi. Se käynnistyy sosiaalityöntekijänja asiakkaiden (lasten ja heidän huoltajiensa) yhdessä sopimalla toimeksiannolla. Prosessiakoordinoi ulkopuolinen koollekutsuja, joka ei ole missään muussa vaiheessa kytkeytynyt asiakkaanasiaan. Valmisteluvaiheessa neuvonpitoon kutsutaan mukaan lapsen elämäntilanteen kannaltamerkittävää tietoa omaavia työntekijöitä sekä perheen toivomat läheiset. Varsinainen läheisneuvonpitosisältää tiedonantovaiheen, jolloin työntekijöiden näkemykset esitellään, läheisten keskinäisenneuvonpidon sekä suunnitelman esittämisen ja hyväksymisen. Prosessiin liittyy myös seurantavaihe.(Heino ym. 2010, 23–24.)

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 13Läheisneuvonpidon prosesseja pääkaupunkiseudun kunnissa on kymmenenvuoden aikana käynnistynyt yhteensä hieman alle 200, eli noin 20 vuodessa.Kertynyt kokemus- ja tutkimustieto, jota kansainvälisesti on tehty runsaasti,tukee menetelmän käytön merkitystä (ks. tarkemmin Heino 2008,37–51). Läheisneuvonpidoista tehtyjä tutkimuksia ja kirjallisuutta ovat arvioineetHeinon lisäksi muun muassa Huntsman (2006), Sundell ym. (2001)ja Backe-Hansen (2006).Lähes kaikkien tutkimusten mukaan osallistujien kokemukset neuvonpidonprosessista ovat olleet pääsääntöisesti huomattavan hyviä. Perheet ovatkokeneet läheisneuvonpidossa voimaantumisen tunteita; tulleensa kuulluiksija saaneensa osakseen arvostusta. He ovat myös kokeneet läheistenkeskinäisen vuorovaikutuksen parantuneen ja ristiriitojen vähentyneen.Kaiken kaikkiaan he ovat pitäneet läheisneuvonpitoa hyvänä tapana käsitelläongelmia ja yleensä parempana kuin perinteisiä päätöksentekomenettelyjä(case meetings). (Heino 2009b, 36.)Huolimatta läheisneuvonpidon leviämisestä ja kiinnostuksesta sitä kohtaanvain harvassa maassa on lainsäädäntö muuttunut. Pohjoismaissa lakeihinon tehty hienosäätöä. (Heino 2008, 44.) Myös Sundel ym. (2001) totesivattutkimuksessaan, jossa aineistona oli sekä Ruotsin että Iso-Britannian sosiaalityöntekijöitä,että molemmissa maissa läheisneuvonpitoon suhtauduttiinpositiivisesti, mutta toteutuneita läheisneuvonpitoja oli kuitenkin vähän.Samankaltaisista tuloksista on kirjoitettu eri puolilta maailmaa (mm. AustraliastaBan 1996, 150; Iso-Britanniasta Marsh & Crow 1998, 82; Yhdysvalloistaja Kanadasta Immarigeon 1996, 167).Backe-Hansen (2006) on esittänyt kysymyksen, että miksi läheisneuvonpitoon edelleen syrjässä eikä se ole integroitunut osaksi toimintaa ja sosiaalityönvaltavirtaa? Heinon (2008, 46–47) mukaan se on yhtäältä (muidenverkosto- ja dialogimenetelmien ohella) luomassa ammatilliseen työhönparadigmaattista muutosta ja toisaalta näin iso muutos on vasta esiin murtautumisenvaiheessa. Heinon mielestä kysymystä pitäisikin tutkia tarkemmin.Läheisneuvonpitomenetelmän juurtumisen problematiikka on syytä yhdistääkoko professionaalisen toimintajärjestelmän muutokseen (ks. Karvinen-Niinikoski 2005, 84–85). Karvinen-Niinikosken (mt., 85) mukaan keskeistäasiantuntijuuden muutoksen keskusteluissa on yhteistoiminnallisten ja innovatiivisten— luovan asiantuntijuuden ja oppimisen mallien sekä vaihtoehtoistenlähestymistapojen — käytäntöjen rakentelu. On syytä olettaa,että läheisneuvonpidon juurtumisen tai juurtumattomuuden taustalla onmuitakin tekijöitä kuin käytännön organisatoriset rakenteet, sillä samoissakinrakenteissa jotkut työryhmät saattavat käyttää hyvin aktiivisesti läheisneuvonpitoaja toiset eivät lainkaan (ks. Vuorio ym. 2008). Myös Walls(2005, 39) toteaa Karvinen-Niinikoskea mukaillen, että Suomessa on syytä

14 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissasyventää ammatillisesti reflektiivisen asiantuntijuuden analyysia ja sosiaalityönkielen ja diskurssien tutkimusta.Huntsmanin (2006) mukaan suurin osa lastensuojelun sosiaalityöntekijöistäeri maissa on suhtautunut läheisneuvonpitoon positiivisesti erityisesti silloin,kun he ovat itse osallistuneet siihen. Tästä huolimatta pidettyjen läheisneuvonpitojenmäärä on ollut hyvin matala. Yleisimmäksi syyksi tähänristiriitaan työntekijöiden suhtautumisessa ja todellisessa käytössä on pidettysitä, että osa työntekijöistä on haluttomia luovuttamaan kontrolliapäätöksenteosta perheelle. (Huntsman 2006, 10; Sundell ym. 2001, 334).Tuloksia on raportoitu tilanteista, joissa ammattilaiset yrittävät säilyttäävaltansa neuvonpitojen aikana kontrolloimalla kuka saa osallistua ja johtaakeskustelua. Työntekijöiden keskuudessa on epäluottamusta lastensuojeluperheidenkykyyn osallistua neuvonpitoon ja toimia tarkoituksenmukaisesti.(Huntsman 2006, 10.) Marsh ja Crow toteavat (1998, 83) sosiaalityöntekijöidenasenteiden läheisneuvonpidosta olevan kaksijakoisia. Toisaalta hetuntevat vallan ja vastuun siirtämisen perheille uhkaavana, mutta toisaaltatervetulleena jakamisena ja roolien selkiyttäjänä.Backe-Hansen (2006, 276–277) kyseenalaistaa sen, että perheen vallanlisääntyessä sosiaalityöntekijän valta automaattisesti vähenisi. Hän muistuttaa,ettei valta ole nollasummapeli. Valta voidaan nähdä muuttujana,jonka on mahdollista kasvaa. Se voidaan nähdä sosiaalisena konstruktionaja dynaamisena ilmiönä, johon vaikuttavia voimia ei sen enempää sosiaalityöntekijäkuin asiakasperhekään hallitse. Kysymys ei ehkä olekaan näidentoimijoiden keskinäisestä vallasta, vaan monista toisiinsa kietoutuneistaideologisista, poliittisista ja taloudellisista suhteista.Huntsman (2006, 11) on arvioinut, että työntekijöiden haluttomuudelle toteuttaaneuvonpitoja voi olla perustavampaa laatua olevia syitä. Kulttuurinenmuutos asiantuntijakeskeisestä kontrollista ja vastuusta vallan jakamiseenperheiden ja yhteisöjen kanssa ei tapahdu helposti, kumpaankaansuuntaan. Myös Brown (2003, 338) korostaa, että läheisneuvonpito perustuuerityisille sosiaalityön arvoille, jotka tunnustavat perheiden vahvuudenja mahdollisuudet sekä vahvan halun työskennellä perheiden suurempaaosallisuutta ja voimaantumista (empowerment) kohti. Brown epäileekin,että ehkä ammattilaisten ”sydämiä ja mieltä” ei ole vielä voitettu suhteessamalliin ja sen arvoihin.Sundell ym. (2001, 334) tuovat esiin, että eräs varteenotettava syy työntekijöidenhaluttomuuteen jakaa päätöksentekovaltaa liittyy näiden kokemukseensiitä, että vastuu on joka tapauksessa sosiaalityöntekijöillä, jos jokinmenee pieleen (Sundell ym. 2001, 334). Myös Huntsmanin (2006, 11) mukaanhuoli ammatillisesta luotettavuudesta ja vastuusta saattaa noustamerkittävämmäksi kuin toive hyödyntää läheisneuvonpitomallin mahdollisiaetuja. Uudistus ja läheisneuvonpitomallin suurempi käyttö vaatisi sekäHuntsmanin että Sundellin ym. mukaan päättäjien julki lausumaa poliittista

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 15sitoutumista, mikä turvaisi yksittäisten työntekijöiden joutumisen syntipukeiksija tukisi ammattilaisten luottamusta mallin avulla saavutettavaankumppanuuteen ammattilaisten ja perheiden välille (Huntsman 2006, 11;Sundell ym. 2001, 334). Myös Nixon (2000, 102) on korostanut työntekijöidenvaikeutta viedä läheisneuvonpidon periaatteita käytäntöön muutenvallitsevissa hierarkkisissa rakenteissa. Pennell ja Weil (2000, 257) kuitenkintoteavat, että kun työntekijät näkevät läheisneuvonpidon kumppanuuskehyksenä,kykenevät lastensuojelun työntekijät yleensä löytämään ratkaisujajärjestelmän heikkouksiin.Tutkimuksissa on korostettu, että olennaista läheisneuvonpidon juurruttamisessaon sen taustalla olevat arvot ja työntekijöiden kyky muuttaa ajattelutapaansaja tätä kautta tapaansa tehdä työtään. Läheisneuvonpidonvoimauttavaa (empowering) käytäntöä tutkineet Lupton ja Nixon (1999,68) tuovatkin esille huolta siitä, missä määrin ammattilaiset näkevät läheisneuvonpidonvain irrallisena tekniikkana tai metodina, ennemmin kuinperiaatteena työskennellä perheitä osallistavammin. Myös Yhdysvaltojen jaKanadan läheisneuvonpitokokeilujen pohjalta on Immarigeon (1996, 178)todennut, että ammattilaisten roolissa on tapahduttava muutosta ennenkuin läheisneuvonpidot voivat levitä laajemmalle. Iso-Britannian läheisneuvonpito-ohjelmantoteuttamista arvioineiden Marsh ja Crown (1998, 64–65)mukaan olennaista läheisneuvonpidon levittämisessä on saada ihmiset uskomaanja sitoutumaan uuteen tapaan työskennellä perheiden kanssa. Läheisneuvonpitoaei levitetä vain sanomalla, mitä pitää tehdä. He painottavatkin,että käytäntöön vieminen vaatii työntekijöiden pohdinnan siitä, mitenhe tällä hetkellä työskentelevät perheiden kanssa. Myös Pohjoismaidenja erityisesti Ruotsin läheisneuvonpitoja tutkineet Sundell ja Hæggman(1999, 199) korostavat, että jos läheisneuvonpidon leviäminen ei ole seuraustaasennemuutoksesta (perheen oikeus olla mukana päättämässäomista asioistaan), on todennäköistä, että mallia kohdellaan kuin mitä tahansamuuta menetelmää ja se voi jäädä muiden, vakiintuneempien menetelmienvarjoon. Helsingin Kaakkoisen sosiaalikeskuksen läheisneuvonpitoprojektinkehittäjät Korhonen ja Possauner (2001, 11) totesivat seuraavastiomasta roolistaan lastensuojelun sosiaalityöntekijänä:”Projektin edetessä huomasimme pian tarkastelevamme rooliammelastensuojelun sosiaalityöntekijöinä yleisemminkin: Puhummekolapsikeskeisesti vai aikuiskeskeisesti? Mikä on perustehtävämme;aikuisten muuttaminen vai lasten tilanteenparantaminen? Läheisneuvonpidoissa oppimamme vaikuttityöskentelytapoihimme laajemminkin. Silloinkin, kun emmekutsu koolle läheisneuvonpitoa vaan työskentelemme yksilöidentai perheiden kanssa, katselemme asioita uudesta, läheisneuvonpitoprojektissaoppimastamme näkökulmasta. Läheisneuvonpidossasosiaalityöntekijän pitää luottaa läheisverkostojenkykyyn itse löytää toimivia ratkaisuja. Luottamus näkyymuun muassa siinä, kuinka vapaat kädet sosiaalityöntekijä an-

16 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissataa läheisten omalle suunnitelmalle ja kuinka hyvin hän pystyyluopumaan omasta kontrollitehtävästään.”Läheisneuvonpidon kehittyessä ja levitessä on sosiaalityön professio ollutvoimakkaassa kehityksessä viime vuosikymmeninä. Karvinen-Niinikoski(2005, 78) on korostanut, että professionaalisessa kehityksessä ovat keskeiseenasemaan nousemassa tiedontuottamisen sekä kriittisen ja avoimenasiantuntijuuden ulottuvuudet tieteellisen monopolin sijaan. Läheisneuvonpidonon katsottu sopivan luonteeltaan hyvin tähän sosiaalityön diskurssinideologiseen muutokseen korostamalla demokraattisia arvoja, yksilön japerheen vastuuta ja lapsikeskeistä prosessia (Nyberg 2003, 119). Heinon(2002, 91) mukaan läheisneuvonpitoa voi luonnehtia humanistisenakin metodina,joka korostaa professionaalisuuden muutosta, kohti postmoderniaasiantuntijuutta.Karvinen-Niinikosken (2004) mukaan läheisneuvonpito osaltaan rakentaauudelleen sosiaalityön asiantuntijuutta ja läheisneuvonpidolla luodaan uudenlaistaparadigmaa tiedon tuottamiseen. Läheisneuvonpito haastaa olemassaolevan asiantuntijuuden. Läheisneuvonpidossa asiantuntijuus onjoustavaa ja reflektiivistä. Läheisneuvonpidossa mahdollistuu jokapäiväinensosiaalinen tieto ja innovaatiot. Karvinen-Niinikosken mukaan läheisneuvonpitotuottaa jaettua asiantuntijuutta. Se luo uutta ymmärrystä sekoittamallaja muokkaamalla laajempia systeemejä, tuottaa jokapäiväisiä sosiaalisiainnovaatioita sekä ikkunoita ja foorumeita sosiaalisen tiedon tuottamiselle,jotka mahdollistavat sosiaalisia innovaatioita ja parempia käytäntöjä.Heino (2002, 88) kirjoittaa Suomen läheisneuvonpitoprojektin (1997–2000) tuloksien perusteella, että läheisneuvonpidossa syntyi uusia yhdistelmiävirallisesta ja yksityisestä tuesta, ja samalla virallisesta ja yksityisestäkontrollista. Työtapa aktivoi yksityistä verkostoa, mutta samanaikaisestise näytti todelliset perustehtävät, jotka virallisen sektorin tulee hoitaa. Tässäwelfare-mix kuviossa selventyi paikka ja tehtävät uudelle asiantuntijuudellelastensuojelun sosiaalityöntekijöiden keskuudessa.Pääkaupunkiseudun läheisneuvonpitoprojektin (2002–2009) aikana läheisneuvonpitoprosessejakäynnistyi vuosittain keskimäärin 21 ja läheisneuvonpitoprosessitovat kestäneet keskimäärin 1–1,5 vuotta ja niissä on varsinaisenläheisneuvonpidon lisäksi järjestetty 3–4 seurantakokousta (luvuistapuuttuu vuoden 2009 tilastot, Vuorio 2008, 32).Käytäntö pääkaupunkiseudulla osoittaa, että eri kunnissa ja kuntien eri alueillamenetelmän käyttö vaihtelee ja voi myös hiipua, kun menetelmääkäyttänyt työntekijä siirtyy muualle töihin. Tämän tutkimuksen tavoitteenaon selvittää:1. mitkä tekijät edesauttavat tai ehkäisevät LNP:n käyttöön ottoa pääkaupunkiseudunkunnissa ja kuntien eri alueilla?

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 172. miten menetelmä voidaan juurruttaa koko pääkaupunkiseudun alueellatoimivaksi lastensuojelun käytännöksi?Tutkimuksen tavoitteena on lisätä käytännön työntekijöiden, kehittäjätutkijoidenja johtajien tietoisuutta uusien verkostomaisten työtapojen omaksumiseen,juurtumiseen ja levittämiseen liittyvistä haasteista ja näkökulmista.2 Tutkimuksen toteutusTämä käsillä oleva tutkimus on jatkoa vuonna 2010 valmistuneelle tutkimukselle,jossa selvitettiin läheisneuvonpidon juurtumiseen liittyviä edistäviäja ehkäiseviä tekijöitä rakenteellisesta näkökulmasta (Heino ym. 2010).Rakenteellisen näkökulman osalta on suoritettu ensimmäinen eli asiakirjaaineistonanalyysi ja sen tulokset esiteltiin Sektoritutkimuksen neuvottelukunnalletoimitetussa väliraportissa ”Kehittämistyön tulosten juurruttaminenmonialaiseen yhteistyöhön perustuvassa lasten- ja nuorten palvelujärjestelmässä”.Tämän jatkotutkimuksen tavoitteena on selvittää tarkemminsosiaalityön ammatillisiin käytäntöihin ja asiantuntijuuteen liittyviä tekijöitäläheisneuvonpidon juurtumiselle.Jatkotutkimus koostuu kolmesta erillisestä tutkimusosuudesta, joiden tuloksiaraportoidaan luvussa kolme. Näistä ensimmäinen on keskeisille läheisneuvonpitoprojektintoimijoille tehty haastattelututkimus, toinen on valmisteillaolevaan sosiaalityön erikoistumisopintoihin liittyvän lisensiaatintutkimuksenalustaviin tuloksiin pohjautuva tutkimus ja kolmas on Kuntaliiton jaSosiaali- ja terveysministeriön kunnille suuntaamaan kyselyyn pohjautuva,läheisneuvonpitoon liittyvien osien raportointi.2.1 Tutkimusaineisto ja analyysiTutkimuksen kolmessa ei osuudessa tulokset pohjautuvat erillisiin aineistoihin.Ensimmäisessä tutkimusosuudessa suoritettiin haastatteluaineistonkerääminen keskeisiltä kehittämistyössä mukana olleilta toimijoilta. Tässähyödynnettiin asiakirja-aineistosta saatuja tuloksia 3 , joiden mukaan huomiotatulee kiinnittää ainakin isojen organisaatioiden kehittämisympäristössä– joita tässä tapauksessa ovat pääkaupunkiseudun suurten kuntien hierarkkisetorganisaatiot – tapahtuvaan oppimisprosessiin ja toisaalta siihen,miten isoissa organisaatioissa asiakasta osallistavien ja ammattikäytäntöjädemokratisoivien työkäytäntöjen sisäistäminen toteutuu. Tutkimuksen teoreettisenaviitekehyksenä tulee toimimaan aiempi juurruttamista koskenuttutkimus ja siihen liittyvät teoriat esimerkiksi diffuusiotutkimus, jossa onkorostettu kommunikaatiota ja oppimista (Rogers 1995) sekä muu läheisneuvonpitoakäsittelevä tutkimus. Aineistolle tehtiin sisällönanalyysi.3 Heino ym. 2010.

18 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaToisessa, asiantuntijuutta käsittelevässä tutkimusosuudessa, selvitettiin,millaiseksi sosiaalityöntekijät määrittelevät oman asiantuntijuutensa suhteessaläheisneuvonpitoon, mitkä tekijät sosiaalityön asiantuntijuudessaovat tukeneet tai estäneet läheisneuvonpidon käyttöön ottoa sekä millaisiamuutoksia läheisneuvonpito on saanut aikaan sosiaalityön asiantuntijuudessa.Tässä osatutkimuksessa aineistona olivat läheisneuvonpitojen asiakastyöntoimeksiantosopimukset sekä sosiaalityöntekijöiden haastattelut.Kolmanneksi tässä raportissa esitellään myös Kuntaliiton ja Sosiaali- ja terveysministeriönkyselyä lakisääteisestä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmientilasta ja lastensuojelusta. Tavoitteena on näin saada mahdollisimmanmoniääninen näkökulma juurtumisen problematiikkaan kehittämistyönosalta pääkaupunkiseudulla. Socca, jossa tutkimus toteutettiin, on noinyhdeksän vuoden ajan tehnyt sosiaalialan kehittämistyötä pääkaupunkiseudunkuntien kanssa ja havainnut käytännössä tiettyjä kehittämistyön tulostenjuurtumisen esteitä. Sosiaalialan osaamiskeskusten verkostossa käydyissäkeskusteluissa on samankaltaista problematiikkaa havaittu myösmuilla alueilla.Läheisneuvonpidon kehittämistyön toimijoilta kerätty haastatteluaineisto onanalysoitu temaattisten kokonaisuuksien mukaan. Sosiaalityöntekijöidenhaastattelujen alustavassa analyysissa on poimittu keskeiset tekijät läheisneuvonpidonjuurtumisen kannalta. Kunnille tehdystä kyselyaineistosta onpoimittu läheisneuvonpitoa koskevat kysymykset antamaan suuntaa läheisneuvonpidonkäytöstä ja sen käyttöön liittyvistä tekijöistä valtakunnallisellatasolla.2.2 Pääkaupunkiseudun kuntien läheisneuvonpitoprojektintoimijoiden näkökulmaPääkaupunkiseudulla läheisneuvonpidon kehittämistyössä mukana olleilletehtiin yhteensä neljä haastattelua, joista yksi oli ryhmähaastattelu. Haastateltaviaoli kaikkiaan kuusi, joista kaksi oli läheisneuvonpidon vakinaistettujakoollekutsujia ja neljä läheisneuvonpidon kehittämistyössä ohjausryhmässämukana olleita kuntien (Espoo, Helsinki ja Vantaa) edustajia. Haastattelutolivat melko vapaamuotoisia ja keskustelunomaisia teemahaastattelujaja haastattelurunko koostui rakenteisiin, asenteisiin, itse menetelmäänja ammattitaitoon liittyvistä kysymyksistä. Teemoittelussa hyödynnettiinjo aikaisemmin tehtyä kehittämistyön aikana syntyneiden asiakirjojenanalyysiä (Heino ym. 2010).

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 193 Läheisneuvonpidon juurtumista edistävät jaehkäisevät rakenteelliset tekijät3.1 LainsäädäntöLastensuojelulaki (417/2007) uudistui vuoden 2008 alusta ja siinä korostetaanjo edellisen vuosikymmenen aikaan alkanutta kehitystä lastensuojelunkäytännöissä eli lapsilähtöisyyttä ja lapsen läheisverkoston roolin merkitystä.Toisin kuin esimerkiksi Uudessa Seelannissa, josta läheisneuvonpito lastensuojelussaon lähtöisin, ei meillä lainsäädäntöön kuitenkaan kirjattu velvoitettaläheisneuvonpidon käytöstä. Koska lailla on vahvasti toimintaanvelvoittava ja sitä ohjaava vaikutus, keskusteltiin haastateltujen kanssasiitä, vaikuttaako uusi lastensuojelulaki läheisneuvonpidon käyttöön kunnissa.Haastateltavat kokivat, että on ylipäätään myönteistä, että lakiin on kirjattulapsen läheisten merkittävä rooli ja läheisverkoston kartoittamisvelvollisuus.Uskottiin myös, että läheisneuvonpidon käyttö ja kehittäminen pääkaupunkiseudullaja myös muualla Suomessa on vaikuttanut siihen, ettäläheisverkoston kartoittaminen on saatu lakiin. Vaikka läheisneuvonpitoa eilaissa mainitakaan, kokivat jotkut haastateltavista, että laki antaa mahdollisuudensen käyttöön mutta myös tukee kyseistä työtapaa kevyempään läheisverkostonhuomioimiseen. Kaikissa lastensuojeluprosesseissa ei oletarpeen käyttää läheisneuvonpidon kaltaista melko työlästä ja monivaiheistaprosessia ja haastatteluissa haluttiinkin selkeästi erottaa läheisverkostonkartoittaminen ja rooli läheisneuvonpidosta. Esiin tuotiin, että laissa määriteltylastensuojelutarpeen selvittäminen ja yhteenvedon tekeminen helpottaaja tukee myös mahdollista läheisneuvonpitoa ja päinvastoin.Läheisneuvonpidon puuttuminen laista ymmärrettiin toisaalta realismiksi.Näkemystä perusteltiin sillä, että läheisneuvonpito ei ole levinnyt niin laajallekoko Suomessa, että sen käyttö voitaisiin yleisesti velvoittaa. Maanlaajuinenläheisneuvonpidon käyttövelvollisuus olisi edellyttänyt määrätietoistaja laajaa koulutusta jo ennen lain uudistamista. Läheisneuvonpito koettiinedelleen marginaaliseksi työskentelytavaksi Suomessa. Lain velvoitteidensijasta haastatellut totesivat, että läheisneuvonpidon käytön laajeneminenedellyttää työmuodon tekeminen paremmin näkyväksi muun muassa selvittämälläjuurtumiseen vaikuttavia tekijöitä ja läheisneuvonpidon vaikuttavuutta.Suomessa läheisneuvonpitoa on markkinoitu pikemminkin menetelmänäkuin uutena ajattelu- ja lähestymistapana, mitä läheisneuvonpitoa koskevassakirjallisuudessa on korostettu (esim. Heino 2005). Sen vuoksi haastateltavatkokivat, että lain ei tulekaan antaa yhdelle menetelmälle suurta

20 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissapainoarvoa vaan lain on säädeltävä käytäntöä yleisemmällä tasolla. Lakisääteisyyttäei siten nähty yksiselitteisesti hyvänä asiana vaan sen ajateltiintuovan mukanaan lisää kiirettä ja paineita ja sen koettiin myös nostavantaloudelliset tekijät ratkaiseviksi päätösten teossa.Haastatteluissa tuli kuitenkin esille myös odotuksia ja toiveita siitä, ettäläheisneuvonpito olisi tullut selkeämmin kirjatuksi lastensuojelulakiin. Tämäolisi voinut toteutua esimerkiksi niin, että se olisi velvoittanut läheisneuvonpitoonjoissakin tietyissä tilanteissa kuten tahdonvastaisissa huostaanotoissa,joissa vanhempi tai lapsi sitä vastustaa. Tällöin läheisneuvonpitoatulisi käyttää ja antaa läheisille mahdollisuus löytää tavat joilla voivatolla tukena ja auttaa. Näin menetellen arveltiin, että monissa tilanteissatahdonvastainen huostaanotto voisi muuttua osapuolten hyväksymäksi ratkaisuksi.Lain vaatimus läheisverkoston selvittämiseen voi haastateltujen mielestäyhtäältä ohjata käyttämään läheisneuvonpitoa enemmän, mutta toisaaltalaki ei velvoita niin laajaan selvittelytyöhön kuin läheisneuvonpito edellyttää,jolloin se voi myös ehkäistä sen käyttöä. Läheisneuvonpidon vakinaistaminenHelsingissä antaa mahdollisuudet kehittää ja laajentaa sitä, muttamuualla nykyisen kaltaisen lain arveltiin voivan olla haitaksikin. Pelkonahaastateltavilla oli, että läheisneuvonpidon käyttö ajautuu kauemmaksi jaosaaminen katoaa.Kun toiminta ei ole lakisääteistä, niin juurtumista nähtiin ehkäisevän yleinenasenneilmasto ja kuntien päätöksenteko palvelujen priorisoinnissa. Läheisneuvonpidonselkeä mainitseminen laissa olisi voinut edesauttaa koollekutsujienpalkkaamista.3.2 Läheisneuvonpitopalvelujen resursointiToisena rakenteellisena tekijänä haastatteluissa pohdittiin niitä resursseja,joita läheisneuvonpitoon on ollut ja on tällä hetkellä käytössä. Resursseinanostettiin esiin koollekutsujien määrä ja vakinaisuus sekä muut taloudellisetresurssit. Haastateltavat olivat selkeästi sen kannalla, että läheisneuvonpidonjuurtumista edistää koollekutsujien vakinaisuus. Tällä hetkellähän tilanneon pääkaupunkiseudulla sellainen, että ainoastaan Helsinki on vakinaistanutkaksi jo hankeaikana työskennellyttä koollekutsujaa, Espoossaläheisneuvonpitoja ei toteuteta lainkaan ja Vantaa toimii oman työn ohessatyöskentelevien koollekutsujien varassa. Koollekutsujien vakinaistaminen jamäärän lisääminen nähtiin paitsi taloudellisesti kannattavana vaihtoehtonamyös palvelun yhdenvertaisen saatavuuden kannalta. Läheisneuvonpidontoteutumisen pelkästään palkkioperusteisten iltaisin ja viikonloppuisin työskentelevienkoollekutsujien varassa ei nähty olevan toimiva ratkaisu.Haastateltavat korostivat taloudellisten tekijöiden roolia ja toivat selkeästiesiin, että läheisneuvonpidon avulla saavutetaan sellaisia taloudellisia hyö-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 21tyjä, jotka kompensoivat sen käytöstä aiheutuvat palkkauskustannukset.Juurtumista edistäväksi tekijäksi nostettiin myös yksittäisten palvelujentarjoajien käyttäminen läheisneuvonpidoissa erityisesti pienissä kunnissa.Taloudellisesti tämä nähtiin kannattavammaksi sen sijaan että jokainenkunta järjestäisi palvelun itsenäisesti.3.3 Läheisneuvonpitopalvelun käyttäminen sosiaalityössäLäheisneuvonpitopalvelun käyttäminen pääkaupunkiseudun kunnissa jakuntien eri alueilla vaihtelee runsaasti (esim. Heino ym. 2010, 25) Syitäalueellisiin eroihin läheisneuvonpidon käytössä mainittiin haastatteluissauseita. Selkeimmin tuotiin esille työntekijöiden vaihtuvuus, esimiesten jajohdon sitoutuminen. Uusien menetelmien kokeileminen ja niiden juurtuminenosaksi työkäytäntöjä tarvitsee lähiesimiesten tukea. Lisäksi uudet työmenetelmätja jatkuva työn kehittäminen vie aikaa ja voimia. Juurtuakseenläheisneuvonpitoa tulisi pitää koko ajan yllä ja siihen puolestaan tarvitaanjatkuvaa koulutusta niin, että läheisneuvonpito pysyy tietoisuudessa ja yhtenätyömenetelmänä.Alueellisten erojen koettiin johtuvan myös siitä, että kussakin kaupungissatoteutetaan lastensuojelun sisällöllistä kehittämistä omassa tahdissa ja eritasoilla. Eroja löytyy myös työntekijöille asetuissa menettelytapa- ja tulostavoitteissa.Koollekutsujien kutsut vierailla työryhmissä ja esitellä läheisneuvonpitoavaihtelevat määriltään kaupunkien väleillä. Eri alueiden välillänähtiin myös isoja kulttuurisia eroja, mikä näkyy juuri siinä, että joillakinalueilla verkostomaiset työtavat ja läheisneuvonpito niihin lukeutuen onikään kuin ajettu sisään työyhteisön toimintakulttuuriin.Toisaalta läheisneuvonpito koettiin Helsinki-keskeiseksi toiminnaksi. Tähänon saattanut vaikuttaa osaltaan se, että vaikka hanke oli koko pääkaupunkiseudunyhteinen, tapahtui varsinainen koollekutsujatoiminta Helsingissä.Helsingissä toteutuneiden läheisneuvonpitojen määrä onkin ollut kasvussa.Hankeajasta jäi haastateltujen näkemyksen mukaan kuitenkin selvästi valmiusja positiivinen asenne asiakkaita osallistavaan työotteeseen ja lähiverkostonkartoittamiseen. Toiveissa oli myös kuntien välinen verkostopankki,vahvistettu yksikkö, joka antaisi läheisneuvonpitopalveluita kuntiin.Sosiaalityöntekijöiden kohdalla läheisneuvonpitopalvelun käyttämiseen koettiinvaikuttavan työssä esiintyvä kiire ja työtaakka, mikä pääkaupunkiseudunlastensuojelussa on suuri. Läheisneuvonpito koettiin liikaa aikaavieväksi vaikka toisaalta siihen satsaaminen nähtiin myöhempää prosessiahelpottavaksi. Hyväksi koettiin se, että koollekutsujan kanssa voi jakaa asiakkaantilanteeseen liittyviä kysymyksiä. Uuden työtavan käyttöönotto onkuitenkin aina haasteellista, jos kalenteri on jatkuvasti täynnä ja työ vaatiiakuutteihin asioihin vastaamista, kuten lastensuojelun sosiaalityössä ontilanne.

22 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaTyöyhteisön rooli menetelmien juurruttamisessa nostettiin esiin useasti.Koettiin, että vetovoimainen työyhteisö vetää puoleensa työntekijöitä javaihtuvuus on tällöin suhteellisen pientä. Samalla mahdollisuus kehittämiseenja uusien menetelmien käyttöön ottoon on parempi. Esimerkiksi nostettiinItä-Helsingissä toimiva lastensuojelun työyhteisö, jossa on jo pitkätperinteet verkostomaiselle työskentelylle ja työntekijöiden vaihtuvuudestahuolimatta työyhteisössä riittää avainhenkilöitä pitämään sitä yllä. Läheisneuvonpidonkäyttäminen edellyttää, että työyhteisössä on henkilöitä, jotkatuntevat menetelmän ja jotka uskovat siihen ja ovat myös nähneet senedut. Pääsääntöisesti johtavan sosiaalityöntekijän kannustava rooli nähtiinmerkittävänä. Johdon tuki työtavan käytölle ja juurtumiselle nähtiinkin ensiarvoisentärkeäksi. Johdon olisi annettava työntekijöille aikaa viedä läheisneuvonpitoprosessiaeteenpäin. Johdon tuki on myös toisaalta helpompitoteuttaa, jos läheisneuvonpidot toteutetaan työaikana eikä virka-ajan ulkopuolella.Helsingin sosiaalivirastossa lastensuojelusuunnitelmaan on kirjattu läheisneuvonpidonvakiinnuttaminen. Läheisneuvonpidosta tiedottamista pidettiinmyös oleellisena ja ensimmäisenä tekijänä lähiesimiesten kannustamisessamenetelmän käyttöön omissa työyhteisöissään. Työntekijöiden on tärkeäätietää työtavasta ja saada siihen tukea ja koulutusta. Sosiaalityöntekijöidenpysyvyyden ajateltiin helpottavan tiedottamista ja siten myös juurtumista.Koulutuksen nähtiin voivan olla yhteistä koko pääkaupunkiseudulle.3.4 Asenteet läheisneuvonpitoa kohtaanUusia työmenetelmiä tai -tapoja kohtaan esiintyy ainakin aluksi monenlaisiaasenteita ja ennakkoluuloja. Näitä on sosiaalityössä niin työntekijöillä kuinasiakkaillakin. Lastensuojelussa lienee ymmärrettävää, että jotkut asiakkaistaeivät halua lähiverkoston tietävän perheen tilanteesta, jolloin tämävoi olla esteenä läheisneuvonpidon järjestämiselle. Työtapa vaatiikin asiakkailtarohkeutta pystyä jakamaan ongelmiaan läheistensä kanssa. Toisaaltapitkäaikaiset asiakkaat eivät aina myöskään luota siihen, että edes läheisneuvonpitotoisi apua sen lisäksi, että se vaatii paljon työtä. On kuitenkinkäynyt myös niin, että asiakkaiden asenteet ennen läheisneuvonpitoa ovatolleet epäluuloisia, mutta jälkeenpäin he ovat olleet pääsääntöisesti myönteisestiyllättyneitä. Asiakkaat eivät aina voi myöskään luottaa siihen, ettähe itse voivat osallistua ongelman ja määrittelemiseen ja avuntarpeensuunnitteluun.Työntekijöiden kohdalla epäilyä voi herättää, kannattaako perheen kanssatyöskentelyyn satsata työaikaa niin paljon kuin läheisneuvonpito heidänmielestään edellyttää. Tämä epäily tosin usein johtuu läheisneuvonpitoakoskevasta tiedonpuutteesta. Monet ovat myös sitä meiltä, että verkostotyötätehdään jo tarpeeksi. Läheisneuvonpidon järjestämisen kalleutta arvostellaan,mutta aina ei nähdä että lapsen mahdollinen sijoitus maksaaenemmän. Eri-ikäisillä työntekijöillä on erilaisia asenteita. Pitkän työuran

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 23tehneet voivat myös olla urautuneita tiettyihin toimintatapoihin ja joskuspuuttuu kokonaan usko läheisverkostosta löytyvään apuun. Työntekijänolisikin uskallettava heittäytyä tilanteeseen ja pystyttävä jakamaan työskentelyäänisommalle verkostolle. Toisaalta voidaan myös uskoa niin lujastiviranomaistyöhön, että ei luoteta siihen että läheisiltä voisi löytyä vahvuuksiatilanteen ratkaisemiseksi. Etenkin hankkeen alkuaikoina esiintyi asenteita,joiden mukaan ongelmat nähtiin liian vakaviksi ja että olisi epäeettistäantaa niiden ratkominen pelkästään läheisille päätettäväksi. On myös vaatinutaikaa ymmärtää, että läheisneuvonpito ei ole kriisityökalu vaan pitkäaikaisensuunnitelman tekoa. Tärkeänä pidettiin läheisneuvonpidon käytönajoittaminen, niin ettei sitä rajata tiettyyn lastensuojeluprosessin kohtaanvaan että mahdollisuus sen käyttöön on olemassa koko prosessin ajan.Työtapaa tulisikin käyttää erilaisissa tilanteissa, ei pelkästään esimerkiksihuostaanotossa. Yhtenä tällaisena prosessin vaiheena nostettiin esiin lastensuojelunsijoituksen päättäminen ja kotiuttamisvaihe.Yhtenä asenteena esiin nostettiin läheisneuvonpidon aikaa vievyys ja kiire,jotka koettiin psyykkisinä esteinä. Alussa prosessi voikin tuntua raskaalta javaativan runsaasti keskittymistä, mutta ajan kanssa työtapa hahmottuuparemmin. Kokemus on osoittanut, että läheisneuvonpidon käyttö itse asiassavapauttaa työaikaa ja vähentää paineita kun vastuuta voi jakaa muidenkanssa. Läheisneuvonpidon myönteisenä puolena pidettiin myös senkäytännönläheisyyttä ja se nähtiin vähemmän byrokraattisena työotteena.Nyt kun Helsingissä on kaksi virka-aikana työskentelevää koollekutsujaa,niin kokouksia ei tarvitse pitää iltamyöhään tai viikonloppuisin. Viikonlopputyöskentelykoettiin epämiellyttäväksi etenkin, jos siitä ei saatu asiallistakorvausta. Kritiikkiä läheisneuvonpidon prosessia kohtaan kuitenkin esitettiinsiten, että sitä pidettiin liian massiivisesti strukturoituna. Toivottiinmyös mahdollisuutta jonkinlaiselle kevyemmälle versiolle.Suomessa läheisneuvonpidosta puhutaan edelleen vahvasti menetelmänä.Haastateltavat ajattelivat, että vasta kun se juurtuu tai kun se koetaanenemmän osaksi omaa työtä, siitä tulee lähestymistapa. Läheisneuvonpitoapidettiin sekä menetelmänä että lähestymistapana. Menetelmäksi se arvioitiinsiinä mielessä, että siinä on selkeät rakenteet. Asiakkaiden osallisuus,mikä on keskeinen arvo silloin, kun läheisneuvonpidosta puhutaan työskentelytapana,ei vielä ole läpäisevänä ajatuksena kaikilla työntekijöillä. Tällöinkorostuu vielä ammatillisen asiantuntijuuden priorisointi. Tätä pidettiinosittain sukupolvi- ja koulutuskysymyksenä. Myös sosiaalityön ja lastensuojelunopintojen merkitystä juurtumisen edistämiseksi korostettiin. Koulutuksessatulisi opettaa läheisneuvonpidon käyttöä ja ajattelutapaa eikä vainmainita sitä yhtenä menetelmänä muiden joukossa. Sitä pitäisi olla myösmahdollisuus kokeilla.Läheisneuvonpitoprosessissa käytetään dokumentointiin lomakkeita, joitajotkut työntekijät karsastavat ja kokevat raskaina. Myös muilta viranomaisiltakerrottiin tulleen negatiivista palautetta myöhään kestäneistä läheis-

24 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaneuvonpidoista. Lisäksi koettiin, että läheisneuvonpitoon osallistuvien korvauskysymyksettulisi olla selkeämmät, joskin kiitettiin sitä että nykyisinasiakkaiden ansionmenetyksiä korvataan.3.5 Ammattitaitoon liittyvät seikatKoollekutsujien ammattitaito on oleellinen asia läheisneuvonpidon toteuttamisessa,mitä tukee heidän vakinaistamisensa ja kokoaikaisuutensa. Tämänlisäksi korostettiin, kuten jo aiemmin tuotiin esille, sitä että sosiaalityöntekijöidenvaihtuvuus on suuri juurtumista haittaava tekijä. Ammattitaidonsäilymistä nähtiin edesauttavan myös työparien käyttö siten, ettäaina toinen työparista olisi käyttänyt läheisneuvonpitoa. Tällä tavoin voiosaamisen siirtyä jatkuvasti eteenpäin uusille työntekijöille. Työyhteisöissäuusien menetelmien ja työtapojen juurtumista edistää lisäksi se, että niidenkäyttö ja kehittäminen on koko työyhteisön yhteinen oppimisprosessi.Haastatellut näkivät tärkeäksi lisätä koollekutsujien vertaistukea ja vuoropuhelua.He myös pitivät tarpeellisena valtakunnallista koollekutsujien koulutusta.4 Sosiaalityön asiantuntijuuden näkökulmaTämä tutkimusosuus kuvaa sosiaalityön ammatillisen lisensiaattitutkimuksen,”Sosiaalityön asiantuntijuus ja läheisneuvonpito”, näkökulmasta läheisneuvonpidonjuurtumista, siitä käytävää keskustelua suhteessa sosiaalityöhönja sosiaalityöntekijöihin sekä ensimmäisiä havaintoja aineistoa kerätessäja analysoidessa.Tutkimuksen mielenkiinto kohdistuu yhtä lailla muutoksessa olevaan sosiaalityönasiantuntijuuteen, että läheisneuvonpidon asettamiin vaatimuksiinsosiaalityön asiantuntijuudelle. Sosiaalityöntekijän on katsottu olevan olennaisessa”portin vartijan” roolissa määrittelemässä läheisneuvonpidon tarjoamistaja sosiaalityöntekijän tavassa tehdä työtä on kirjoitettu olevanyhtymäkohdan siihen miten läheisneuvonpitoa käytetään. Pelkkä sosiaalityöntekijöidenpositiivinen suhtautuminen läheisneuvonpitoon ei ole aiempientutkimusten perusteella ollut riittävää, vaan se on vaatinut suurempaaajattelutavan muutosta. Tutkimuksessa halutaan syventää juuri tätä mahdollistatapahtunutta muutosta sosiaalityöntekijän ajattelussa hänen omanasiantuntijuuden kautta.Tutkimuksen kohteena on sosiaalityön asiantuntijuus suhteessa läheisneuvonpitoonja läheisneuvonpidon juurtumiseen. Tutkimuksessa pyritäänavaamaan sosiaalityöntekijöiden asiantuntijuuden kautta merkittäviä tekijöitäläheisneuvonpidon juurtumiseen ja näin pyritään löytämään sosiaalityöntekijöidenmuodostamia arvoja ja asenteita suhteessa läheisneuvonpitoonmenetelmänä luonnollisten verkostojen ja viranomaisasiantuntijoiden

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 25välillä. Tutkimuksella pyritään toisaalta löytämään syvempää tietoa sosiaalityöntekijöidenomista käsityksistä suhteessa nykyiseen keskusteluun sosiaalityönasiantuntijuuden muutoksista ja toisaalta yleisempää tietoa hyvienkäytäntöjen juurtumiseen vaikuttavista tekijöistä sosiaalityössä.Tutkimuksessa kysytään seuraavia asioita:1. Millaiseksi sosiaalityöntekijät määrittelevät oman asiantuntijuutensasuhteessa läheisneuvonpitoon?2. Mitkä tekijät sosiaalityön asiantuntijuudessa ovat tukeneet läheisneuvonpidonkäyttöön ottoa ja mitkä tekijät ovat taas estäneet sitä?3. Millaisia asenteita ja arvoja sosiaalityöntekijät tuottavat suhteessa perhelähtöiseentyöskentelytapaan?Tutkimuksen tausta-analyysiksi on käyty läpi kaikki vuosina 2002–2009tehdyt toimeksiantosopimukset Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Toimeksiantosopimuksistaon poimittu allekirjoittaneiden työntekijöiden nimetja tarkastelin sitä kuinka monta eri työntekijän nimeä sopimuksista löytyyja kuinka monta työntekijää on aloittanut useamman kuin yhden läheisneuvonpitoprosessin.Näistä sosiaalityöntekijöistä, jotka olivat aloittaneet useammankuin yhden prosessin, tavoitteena oli löytää haastateltavia tutkimukseen.4Toimeksiantosopimuksia löytyi yhteensä 178 kappaletta. Alla olevassa taulukossaon eriteltynä tehdyt toimeksiantosopimukset vuosittain ja kunnittain.Vuositasolla tehtyjen toimeksiantosopimusten määrä vaihteli 13 ja 30välillä. Espoossa läheisneuvonpitoa ei ole selvästikään otettu keskeiseksisosiaalityön menetelmäksi, sillä kun toimeksiantosopimuksia oli tehty yhdestäkolmeen vuosittain, kun Espoon väkimäärää pienemmässä kunnassaVantaalla sopimuksia oli tehty huomattavasti enemmän.Taulukko 1.Toimeksiantosopimukset vuosittain ja kunnittainKaupunki2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yht.Helsinki15 9 11 6 12 13 11 17 94Vantaa12 6 2 8 10 12 14 11 75Espoo 1 2 0 0 0 3 1 2 9Yht. 28 17 13 14 22 28 26 30 1784Toimeksianto on sopimus, jonka ovat tehneet perhe yhdessä sosiaalityöntekijän jaläheisneuvonpitoprojektin projektipäällikön kanssa. Toimeksiannossa sovitaan siitä, mitä asioitaläheisneuvonpidossa on tarkoitus käsitellä, sekä siitä, keitä työntekijöitä ja läheisiäläheisneuvonpitoon kutsutaan. (Vuorio 2008, 14, 32.) Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavatperhe ja kaksi sosiaalityöntekijää. Joissain tapauksissa työparina on saattanut olla myössosiaaliohjaaja tai esim. koulukuraattori.

26 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaToimeksiantosopimuksissa oli yhteensä 332 lastensuojelun työntekijän nimeä,joista suurin osa (83 %) oli tehnyt sopimuksen vain kerran. Sopimuksistalöytyi 56 työntekijää, jotka olivat tehneet sopimuksen useamman kuinyhden kerran (ks. kuvio 1). Näistä työntekijöistä 30 oli tehnyt sopimuksenkaksi kertaa ja 14 työntekijää oli tehnyt sopimuksen kolme kertaa. Tästäuseampia sopimuksia oli tehnyt vain yksittäiset työntekijät. Kaksi työntekijääoli aloittanut läheisneuvonpitoprosessin kaikkiaan yhdeksän kertaa, mikäoli suurin määrä. On kuitenkin hyvä huomioida, että sopimuksista löytyvätnimet kertovat vain sen, kuinka monta prosessia on aloitettu. Se ei kerrositä kuinka monta läheisneuvonpitoa työntekijät ovat kaiken kaikkiaantehneet tai kuinka pitkiä läheisneuvonpitoprosessit ovat olleet, koska tässäkinon hyvin suurta vaihtelua. Taustoitus antaa kuitenkin kuvan siitä, ettäsuurin osa lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä pääkaupunkiseudulla onkokeillut läheisneuvonpitomenetelmää kerran, mutta menetelmä ei suurimmalleosalle ole juurtunut tavaksi tehdä lastensuojelun sosiaalityötä.Kuvio 1.Toimeksiantosopimuksia tehneet työntekijäTausta-analyysissa toimeksiantosopimuksista erottui 17 lastensuojelun sosiaalityöntekijänjoukko, jotka olivat useamman kuin yhden toimeksiantosopimuksenteon lisäksi osallistuneet edelliseen läheisneuvonpitoon viimeistenkahden vuoden aikana. Heistä 10 sosiaalityöntekijää suostui tutkimushaastatteluun.Haastattelut toteutin 17.11.–10.1.2011 välisenä aikana.Haastattelut kestivät keskimäärin tunnin ja vartin. Kaiken kaikkiaan aineistoakertyi yksilöhaastatteluista 12 tuntia ja 43 minuuttia.Haastattelumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua.Teemat haastatteluille olivat muotoutuneet perehtyessä aikaisempaan tut-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 27kimukseen läheisneuvonpidosta ja toisaalta teoreettiseen pohdintaan sosiaalityönasiantuntijuuden muutoksesta. Teemahaastattelun koettiin olevansen verran väljä menetelmä, että haastatteluissa mahdollistui myös odottamattomantiedon esiin tuleminen ja se, etteivät kysymykset olleet liiansidottuina etukäteen muodostettuihin käsityksiin aiemman tutkimuksen jateorian perusteella. Tämä tuli hyvin näkyviin litteroidessa aineistoa. Toisaaltateemat toivat rakennetta keskustelulle, mutta toisaalta jokaisesta haastattelustatuli omanlaisensa, kun työntekijällä oli mahdollisuus kertoa laajemmintietystä aihealueesta, niin halutessaan.Haastateltavat sosiaalityöntekijät löytyivät Helsingistä ja Vantaalta. Espoooli ollut mukana läheisneuvonpitoprojektissa, mutta siellä läheisneuvonpidonkäyttö on ollut huomattavasti vähäisempää ja sieltä ei löytynyt työntekijöitä,joilla olisi ollut kokemusta useammasta neuvonpidosta. Haastateltavatovat seitsemästä eri työyhteisöstä, Vantaalta kolmesta eri työyhteisöstäja Helsingistä neljästä eri työyhteisöstä. He ovat kaikki, verrattaessa kokopääkaupunkiseudun lastensuojelun työntekijöiden pysyvyyteen, pitkän linjanlastensuojelun sosiaalityöntekijöitä. Työkokemusta heillä on lastensuojelustaviidestä vuodesta yli kymmeneen vuoteen. Haastateltavista työntekijöistäpuolet eli viisi oli muodollisesti päteviä sosiaalityöntekijöitä. Toisestapuolesta neljällä oli sosiaalityön opinnot loppusuoralla. Työntekijöillä olikokemusta läheisneuvonpidosta kolmesta jopa kymmeneen eri prosessiinasti. Läheisneuvonpitoprosesseihin oli lähes aina sisältynyt ainakin yksi jausein myös useita eri seurantakokouksia, joten yksi prosessi oli saattanutjopa kestää useamman vuoden. Nämä kaikki kymmenen työntekijää suostuivatmielellään haastatteluun ja useampi piti läheisneuvonpitoa niin tärkeänäasiana, että sen takia halusi jakaa tietoaan ja kokemuksiaan siitä.4.1 Alustavaa analyysia aineistostaLaadullisessa tutkimuksessa analyysi ei ole sinänsä erillinen osa tutkimuksessa,vaan se tapahtuu usein jo samanaikaisesti aineiston keruun, tulkinnanja raportoinnin kanssa (Hirsjärvi & Hurme 2001, 136). Analyysi aloitettiinjo heti haastattelutilanteissa ja tämän jälkeen analyysi on jatkunuthaastattelujen litteroinnilla. Analyysimenetelmäksi valittiin sisällönanalyysi,jossa tavoitteena on keskittyä erityisesti asiantuntijuusteemaan. Sisällönanalyysillatavoitteena on pystyä nostamaan aineistosta keskeiset teemat(ei kuitenkaan lähtökohtaisesti samoja teemoja, kuin teemahaastattelunetukäteen muokatut teemat) ja tulkita näiden kautta sosiaalityöntekijöidenkäsityksiä asiantuntijuuden muotoutumisesta läheisneuvonpidossa.Se, mitä sosiaalityöntekijät kertovat haastattelussa työstään, käsityksistäänja arvoistaan voi osaltaan olla sidoksissa heidän omaan ammatilliseen kehitykseensä(koulutus, elämänhistoria), mutta ne voivat myös olla kontekstisidonnaisia(ympäröivän yhteiskunta ja oma työyhteisö vaikuttavat). Vastauksissatuskin heijastetaan sellaisenaan totuutta, vaan ne pikemminkin

28 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissakertovat haastateltavien haastattelutilanteessa tuottamista käsityksistä,joita tutkitaan tässä Alasuutarin (2001, 114) sanoin näytteenä, tutkittavantodellisuuden osana.Tähän tutkimusosuuteen on koottu ensimmäisiä havaintoja aineistosta.Haastatteluista nousee voimakkaasti tunne, että työntekijät korostavatvahvasti läheisneuvonpidon taustalla olevia keskeisiä arvoja. Työntekijätnäkevät keskeisenä sen, että läheisneuvonpito valmisteluvaiheineen ja itseneuvonpitoineen ja suunnitelmineen kunnioittaa asiakasta ja hänen verkostoaan.Työntekijät tuovat myös esille läheisneuvonpidolla olevan suurenmerkityksen lastensuojelutyön avoimuudelle, jonka koetaan lisääntyneenmyös uuden lastensuojelulain myötä. Yhtenä tärkeänä asiana tuodaan esillemyös tasavertaisuus, millä tarkoitetaan asiakkaiden mahdollisuutta valmistautuatapaamisiin ja toisaalta kohdata viranomainen oman verkostonsarinnalla ja näin asiakas on työntekijään nähden tasavertaisemmassa roolissa.Läheisneuvonpito nähtiin kaiken kaikkiaan hyvin tärkeänä ja kokonaisvaltaisenatapana työskennellä asiakkaan ja hänen verkostojensa kanssa.Haastatteluissa nousi vahvasti esille pohdintaa läheisneuvonpidossa olevienkeskeisten elementtien puutteesta lastensuojelun muussa työskentelyssä.Näitä keskeisiä elementtejä olivat aika, työntekijän, asiakkaan ja hänenverkostonsa välinen suhde sekä asiakkaan omat voimavarat. Aika nähtiinmonesta eri näkökulmasta. Yksi näkökulma oli se, miten asiakkaalle annetaanenemmän aikaa ja kuinka tällöin mahdollistuu myös epävirallinen jaluonnollinen vuorovaikutus. Toinen näkökulma oli koko lastensuojelutyöskentelyärasittava ajan vähyys. Läheisneuvonpidon koettiin vaikuttavantyöntekijän ja asiakkaan väliseen suhteeseen, muun muassa luottamustalisäämällä. Ihan uutena ulottuvuutena nähtiin työntekijän ja asiakkaan verkostonvälinen suhde, jossa ei ole läsnä samanlainen valta-asetelma kuintyöntekijän ja asiakkaan välillä. Asiakkaan omien voimavarojen huomioiminennähtiin keskeiseksi läheisneuvonpidossa ja tätä korostettiin vahvastimyös työntekijöiden asenteena, kuinka uskotaan asiakkaalta ja hänen verkostoltaanlöytyvän kykyä ratkaista asioita myös omin voimin.Sosiaalityöntekijältä läheisneuvonpidon käytön koettiin ennen kaikkea vaativanoman asiantuntijuuden avaamista. Haastateltavat toivat esille hyvineri tavoin, kuinka työntekijän pitää pystyä perustelemaan ja toisaalta tuomaanesille omia näkemyksiään. Haastateltavat näkivät sosiaalityöntekijänmerkityksen erityisesti kokonaisuuden hahmottamisessa. Heidän tehtävänsäoli tuottaa tietoa läheisille lastensuojeluprosessista ja toisaalta he kokivatsaavansa verkoston kautta laajempaa tietoa ja ymmärrystä asiakkaantilanteesta. Haastateltavat eivät olleet kokeneet vaikeana asettua omaanrooliinsa läheisneuvonpidossa. He toivat esille, että läheisneuvonpidossatyöntekijä ei voi todellakaan esittää olevansa ”kaiken tietäjä”, vaan hänentulee pystyä olemaan tilanteessa avoimena ja vastaanottavaisena. Haastateltavatkokivatkin, että läheisneuvonpidossa työntekijältä vaaditaan toi-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 29senlaista rohkeutta ja itsensä likoon laittamista kuin muussa lastensuojelutyössä.Asiantuntijuusteema on haastatteluaineistossa läsnä koko ajan.Haastateltavien oli melko vaikea määritellä suoraan millaista asiantuntijuuttaläheisneuvonpito vaatii ja tuottaa. Työntekijöiden tuottamat pohdinnatmuiden teemojen osalta linkittyvät vahvasti heidän omaan asiantuntijuuteenja ammatillisuuteensa.Läheisneuvonpidon juurtumiselle sosiaalityöntekijät eivät näytä nostavanyhtä syytä ylitse muiden, vaan monia eri syitä. Asiakkaisiin keskeisesti liittyvinäsyinä työntekijät nostivat asiakkaan verkoston laajuuden ja asiakasprosessinvaiheen merkityksen. Työntekijät kokivat, että pienellä verkostollaläheisneuvonpidon järjestäminen oli haasteellista ja se koettiin liian massiivisenaratkaisuna. Työntekijät toivat esille, että aika monella asiakkaallaverkostot ovat pieniä, mutta toisaalta välillä työntekijät saattavat myösolettaa verkostojen olevan pieniä. Kaikilla haastateltavilla kokemukset läheisneuvonpidoistaolivat painottuneet selvästi pitkään lastensuojelussaolleisiin asiakkaisiin ja asiakkuuden loppuvaiheeseen. Monen haastateltavankertomuksissa läheisneuvonpitoihin oli liittynyt kiireellisiä sijoituksia, huostaanotonuhkaa tai muuta erittäin kriittistä vaihetta lastensuojelussa. Osahaastateltavista koki, että asiakkaan motivointi läheisten mukaan ottamiseenprosessin alkuvaiheessa on hankalaa, kun taas kriittisemmässä kohdassaasiakkaat ovat myös itse valmiimpia tähän ratkaisuun.Työntekijään liittyvistä syistä eniten tuotiin esille ajan ja tiedon merkitystä,joiden koettiin myös liittyvän vahvasti yhteen. Haastateltavat toivat esille,että läheisneuvonpitoprosessiin kuluu aikaa, mutta toisaalta sen koettiinmyös viimekädessä säästävän aikaa. Esiin tuotiin myös arvioita siitä, ettäne työntekijät, joille läheisneuvonpito ei ole kovin tuttu, pitävät läheisneuvonpitoaaikaa vievänä. Tähän liittyen haastateltavat toivatkin esille, ettätyöntekijöillä lastensuojelussa ei ole riittävästi tietoa läheisneuvonpidosta jasen merkityksestä. Työyhteisöön liittyvistä tekijöistä nähtiin tärkeänä tiedonkumuloituminen. Kun koko työyhteisö on tietoinen läheisneuvonpidosta,se pysyy hyvin mielessä ja sitä tarjotaan yhdessä vaihtoehdoksi asiakastilanteissa.Estävänä tekijänä työyhteisöissä nähtiin työntekijöiden vaihtuminen.Oman kunnan organisaatiolla nähtiin olevan myös keskeinen merkitysläheisneuvonpidon juurtumiselle. Organisaatio tarjoaa ennen kaikkeatuen (koulutuksen, ylityökorvaukset jne.), jotta läheisneuvonpitoa voidaanoikeasti käyttää lastensuojelussa.

30 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa5 Läheisneuvonpito valtakunnallisessakyselyssäLastensuojelulaki (417/2007, 12 §) edellyttää, että kuntien valtuustot hyväksyvätsuunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekälastensuojelun järjestämiseksi. Kuntaliitto laati lakisääteisten lasten januorten hyvinvointisuunnitelmien tilaa koskevan sähköisen kyselyn kunnilleyhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen,lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman, kunta- ja palvelurakenteenuudistumista arvioivan ARTTU -tutkimushankkeen sekä KASTE -ohjelman LastenKaste kanssa. Kysely lähetettiin sähköpostilla jokaiseenkuntaan välitettäväksi sille henkilölle, joka kunnassa vastaa lakisääteisestälasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta.Suomen 336 kunnasta kyselyyn vastasi 187 kuntaa. Vastausprosentti oli56. Kysely oli jaettu neljään osaan: 1) Suunnitelman laadinta, toimeenpanoja seuranta, 2) Lasten ja nuorten hyvinvointi ja palvelut, 3) Lastensuojeluntarve, voimavarat ja yhteistyö sekä 4) Lastensuojelupalvelut. Tässä raportissatarkastellaan läheisneuvonpitoa koskevien kysymysten tuloksia.Kyselyssä tiedusteltiin missä asiakasprosessin vaiheessa kunnassa selvitetäänlapsen tai nuoren läheisverkoston voimavarat. Vastausvaihtoehdoiksiannettiin: lastensuojelutarpeen selvityksen yhteydessä, avohuollon työskentelynaikana, huostaanoton tarvetta arvioitaessa ja jälkihuollon suunnitelmaalaadittaessa. Vaihtoehdoista sai valita niin monta kuin oli tarpeenKuvio 2.Missä asiakasprosessin vaiheessa kunnassanne selvitetään lapsen tai nuoren läheisverkostonvoimavarat N=187

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 31Yleisimmin lapsen tai nuoren läheisverkoston voimavarat selvitetään huostaanotontarvettaarvioitaessa ja lastensuojelutarpeen selvityksessä. Seuraavaksiyleisimmin läheisverkoston voimavarat selvitetään jälkihuollonsuunnitelmaa laadittaessa ja avohuollon työskentelyn aikana. Jatkokysymyksenätarkasteltiin millaisella menetelmällä läheisverkoston voimavarojaselvitetään. Tähän kysymykseen vastasi yhteensä 148 kuntaa ja yleisimpinäkeinoina mainittiin• Tapaaminen, haastattelu, keskustelu tai neuvottelu (120)• Verkostokartta (44)• Verkostoneuvonpito, -kokous tai -työ (36)• Läheisneuvonpito (35)• Kotikäynnit (21)•Myös lukusia muita menetelmiä mainittiin.Seuraavassa kartassa esitellään tulokset kysymykseen jos kunnassannekäytetään läheisneuvonpitomenetelmää, vastatkaa seuraavaan kysymykseen.Missä määrin olette samaa tai eri mieltä seuraavassa väitteestä? Läheisneuvonpitopystytään järjestämään hyvin kaikille sitä toivoville. Tähänkysymykseen vastasi 116 kuntaa 187 kyselyyn vastanneista kunnista eli 62prosenttia ja 35 prosenttia kaikista Suomen kunnista. Alla olevassa kartassavaaleansinisellä merkityt kunnat voivat olla joko niitä kuntia jotka ovatvastanneet kyselyyn, mutta joissa LNP ei ole käytössä tai niitä kuntia, jotkaovat kokonaan jättäneet vastaamatta kyselyyn. Tässä yhteydessä on syytähuomioida kysymyksen asettelu. Tarkastelun kohteena on mahdollisuusjärjestää läheisneuvonpito, mutta vastausten perusteella ei voi vetää johtopäätöksiäkuinka hyvin se käytännössä toteutuu.

32 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaEi vastausta tai LNP ei käytössä (66 %)Täysin samaa mieltä (7 %)Jokseenkin samaa mieltä (15 %)Ei samaa eikä eri mieltä (5 %)Jokseenkin eri mieltä (6 %)Täysin eri mieltä (1 %)Kuvio 3.Läheisneuvonpito pystytään järjestämään hyvin kaikille sitä toivovilleKyselyssä haluttiin myös tietää erilaisista lastensuojelun tukitoimista sekäniiden nykytilasta ja saatavuudesta. Avohuollon palveluista selvitettiin kuinkane on järjestetty, millainen on palvelujen saatavuus ja jos saatavuudessaon ongelmia, mitä ne ovat. Kun kunnilta kysyttiin kuinka kunnassanneavohuollon tukitoimena tarjolla olevat palvelut (läheisneuvonpito) on järjestetty,vastattiin, että yleisimmin kunta tuottaa palvelun itse. Seuraavaksiyleisin vastaus oli, että palvelua ei ole tarjolla avohuollon tukitoimena, koskasitä ei tuoteta eikä osteta. Kohdassa ”muu” mainittiin seuraavat: ei käytetty,ei estettä käytölle, ei ole ollut kysyntää, Kehikko-hanke, maakunnal-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 33linen kehittämisyksikkö, ostetaan alueen koulutetuilta vetäjiltä, palveluaollaan suunnittelemassa, perheneuvola, toimeksiantosopimuksella yksityiseltähenkilöltä ja yksityisiltä.Kuvio 4.Läheisneuvonpidon järjestäminen avohuollon tukitoimena. N=140Kuntia pyydettiin arvioimaan läheisneuvonpidon osalta, missä määrin sitäon saatavilla niiden avohuollon asiakkaille, jotka tarvitsevat kyseistä palveluaheille tehdyn lastensuojelutarpeen arvion perusteella. Suurin osa kunnistaon sitä mieltä, että palvelu on kohtalaisen hyvin saatavissa. Kysymykseenvastasi yhteensä 98 kuntaa.

34 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaKuvio 5.Missä määrin läheisneuvonpito on avohuollon asiakkaiden saatavissa. N=98Jos palvelun saatavuudessa oli ongelmia, kuntia pyydettiin valitsemaankunnan nykyiseen tilanteeseen sopivat vaihtoehdot esitetystä listasta. Kysymykseenvastanneesta 140 kunnasta vain yksi valitsi syyksi jonot, viisivalitsi pitkät välimatkat tai muut kulkemiseen liittyvät ongelmat, kuusi mainitsisosiaalitoimen taloudellisen tilanteen rajoittavana, kaksi valitsi puutteetaukiolo- tai palveluajoissa, puutteet ajallisessa kestossa tai tuen intensiivisyydellä,palvelukieleen tai kulttuurisosaamiseen liittyvät rajoitteet. 15kuntaa mainitsi syyn ”muun”, joiksi lueteltiin, ettei läheisneuvonpito oleenää palvelumallina, että se on järjestelyiltään raskas ja vaatii paljon resurssejaja aikaa, että palvelua ei käytetä kovin usein, että läheisneuvonpitoamarkkinoidaan asiakkaille erittäin vähän ja tilauksia ei juurikaan tule,että sitä on ostopalveluna saatavissa, mutta kokeneita koollekutsujia ei olepaljon, että se vaatii iltatyötä, että palvelua on vähän tarjolla, että tällähetkellä ei ole koollekutsujaa helposti saatavilla, että tällä hetkellä kysyntäännähden hyvin saatavilla, mutta tarve on ollut koko ajan kasvava, ettäon vielä vakiintumaton työmuoto ja että työpaine rajoittaa käyttöä. Lisäksimainittiin koulutuksen puute, menetelmän vieraus, osaajien puute, palvelutarjonnan/sopivienvetäjien puute sekä suunnittelu.6 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotuksetLäheisneuvonpidon juurtuminen tietyille alueille johtuu menetelmän tunnetuksitekemisestä ja työpaikan ilmapiiristä ja asenteista sekä johtamisesta.Tiedottaminen, kouluttaminen ja säännöllinen läheisneuvonpidon käyttötekee siitä ikään kuin luonnollisen osan työrutiinia. Käyttöä edistää johdonsitoutuminen työtapaan ja työntekijöille suunnattu tuki.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 35Pääkaupunkiseudun kuntien läheisneuvonpitoprojektin toimijoiden näkökulmastajuurtumista edistää lastensuojelulain velvoite läheisverkoston selvittämisestä,mutta koska menetelmän käyttö ei ole lakisääteistä, sen juurtumistavoi ehkäistä yleinen asenneilmasto ja kuntien priorisointi palveluissa.Juurtumista edistäisi haastattelujen mukaan tiedon lisääminen selkeämminjo osana sosiaalityön opintoja sekä kentän työntekijöiden joukossaettä johdon tasolla. Läheisneuvonpidolla saavutettavat taloudelliset säästöttulisi tehdä selvemmin näkyväksi, mikä osaltaan edistäisi juurtumista. Päätoimistenkoollekutsujien vakinaistaminen edistää juurtumista selkeästi paremminkuin palkkioperusteinen toteuttaminen, jolloin läheisneuvonpitotapaamisetajoittuvat iltoihin ja viikonloppuihin. Työskentelytavan vieraus,sosiaalityöntekijöiden kiire ja liian suurista asiakasmääristä johtuva työtaakkapääkaupunkiseudulla ehkäisevät sen käyttöä ja samalla sen juurtumista.Sosiaalityöntekijöiden työskentelytavalla ja asenteilla on suuri merkitysläheisneuvonpidon juurtumiselle. Kuinka läheiset ja verkostot otetaan aidostimukaan työskentelyyn ja kuinka sosiaalityöntekijän omaa asiantuntijuuttaavataan, ovat avainkysymyksiä läheisneuvonpidon käyttöön otolle.Haastateltavat, jotka ovat käyttäneet paljon läheisneuvonpitoa, piirtävätkuvaa ajattelu- ja työtavasta, jolloin läheiset ja verkostot nähdään ennenkaikkea voimavarana. Läheisneuvonpito nähdään ennen kaikkea tapanatyöskennellä yhdessä asiakkaan ja hänen läheisten kanssa, ei vain työntekijälähtöisenäläheisverkoston kartoittamisena.Kuntaliiton kyselyyn vastasi vähän yli puolet Suomen kunnista. Kyselynmukaan läheisneuvonpidon käyttö vaihtelee valtakunnallisella tasolla suuresti.Yleisimmin lapsen tai nuoren läheisverkoston voimavarat kartoitetaanlastensuojelutarpeen selvityksessä ja huostaanoton tarvetta arvioitaessa.Kartoitus tapahtuu useimmiten tapaamisten, haastattelujen, keskustelujenja neuvottelun kautta, mutta myös läheisneuvonpitomenetelmää käytetään.Vain muutamat Suomen kunnat ovat sitä täysin sitä mieltä, että läheisneuvonpitopystytään järjestämään hyvin kaikille sitä toivoville. Avohuollonpalveluissa sen koetaan olevan kohtalaisen hyvin saatavissa. Saatavuudenongelmista esiin nousi erityisesti menetelmän vieraus ja tiedon puute jakoollekutsujien puute. Juurtumisen kannalta menetelmän markkinointi jasiitä tiedottaminen nousee yhdeksi avaintekijäksi. Menetelmä tarvitseejuurtuakseen myös ammattitaitoisia koollekutsujia, joiden valtakunnallisellekouluttamiselle on selvä tilaus.

36 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaTaulukko 2.Juurtumista edistävät ja ehkäisevät tekijät.Edistävät tekijätEhkäisevät tekijätJohdon sitoutuminen ja tukiLastensuojelulain verkostojenselvittämisvelvoiteMenetelmäkeskeisen ajattelutavanmuutos työskentelyotteenomaksumiseksiTyöyhteisöjen sitoutuminenverkostomaisiin työtapoihinVakinaiset koollekutsujatAsiakasosallisuuden lisääminenja sen myötä asenteidenmuuttuminen läheisneuvonpidonkannalta myönteiseksiKoulutus ja tiedonsaanti läheisneuvonpidostaVähäiset koollekutsujaresurssitVakinaisten koollekutsujienpuuttuminenSosiaalityöntekijöiden vaihtuvuusSosiaalityöntekijöiden työtaakkaEi riittävästi tietoa menetelmästäAsenteet joiden mukaan läheisneuvonpitoapidetääntyöläänäTiedonpuute läheisneuvonpidonkäytön kustannuksista jasäästöistäToimenpide- ja jatkotutkimusehdotukset1) Tehdään tutkimuksen avulla läheisneuvonpidolla saavutetut taloudellisetsäästöt näkyväksi.2) Tiedotetaan ja tehdään tunnetuksi läheisneuvonpitomenetelmää lisäämälläkoulutusta.3) Lisätään tiedotusta ja koulutusta johdon sitoutumisen edistämiseksi.4) Vakinaistetaan päätoimisia koollekutsujia esimerkiksi perustamalla useammankunnan koollekutsujapankkeja.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 37LähteetAlasuutari, Pertti (2001) Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos. Jyväskylä:Vastapaino.Backe-Hansen, Elisabeth (2006) Hvordan virker familieråd? Et internasjonaltperspektiv Hva er det med familieråd? Teoksessa Falck, Sturla (toim.)Samlerapport fra prosjektet: Nasjonal satsing for utprøving og evalueringav familieråd i Norge. Norsk institutt for forskning om oppvekst, velferd ogaldring (NOVA) Rapport 18. [Viitattu 31.5.2011.]Ban, Paul (1996) Implementing and Evaluating Family Group Conferenceswith Children and Families in Victoria, Australia Teoksessa Hudson, Joe &Galaway, Burt & Morris, Allison & Maxwell, Gabrielle (toim.) Family GroupConferences. Perspectives on policy & practice. Australia: The FederationPress – Criminal Justice Press.Brown, Louise (2003). Mainstream or margin? The current use of familygroup conferences in child welfare practice in the UK. Child and Family SocialWork 8; 331–340.Forss, Riikka & Halmela, Elina (2008): Vanhempien kokemuksia läheisneuvonpidosta.Julkaisematon sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyö,Metropolia ammattikorkeakoulu.Gripenberg, Pia (2005) Dokumentoitu läheisneuvonpito - Lastensuojelunhuolipuheessa jäsentyvä lapsen paikka ja vastuu lapsen arjesta. Julkaisematonsosiaalityön sivuaineen laudaturtyö. Helsingin yliopisto.Güler, Sanna (2006): Läheisneuvonpito sosiaalityöntekijän näkökulmasta –Huolessa ja tukiverkostoissa tapahtuneet muutokset läheisneuvonpitoprosessinaikana. Julkaisematon sosiaalityön pro gradu –tutkielma, Helsinginyliopisto.Heino, Tarja (2009) Family Group Conference from a Child Perspective.Nordic Research Report. [Viitattu 31.5.2011.]Heino, Tarja (2009b) Lasten osallisuus ja yhteisön merkitys - tutkimustuloksialäheisneuvonpidosta teoksessa Heino, Tarja (toim.) Erityinen lapsuus– erityinen yhteiskunnallinen vastuu. Mitä lastensuojelusta tiedetään ja mitäpäätöksentekijän pitäisi siitä tietää? Taustamateriaalia sektoritutkimuksenneuvottelukunnalle. Stakes/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

38 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa [Viitattu 26.5.2011.]Heino, Tarja (2008) Läheisneuvonpito – tutkittu juttu teoksessa Vuorio,Juha-Pekka & Saurama, Erja & Hänninen, Salla (toim.) Verkostojen voimaavai seittien satimia. Kokemuksia läheisneuvonpidosta. Helsinki: Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus SOCCAn ja Heikki Waris -instituutinjulkaisusarja nro 18.Heino, Tarja (2006) Tiedon tuottamisen tilat läheisneuvonpitoprojektissa.Teoksessa Seppänen-Järvelä, Riitta & Karjalainen, Vuokko (toim.) Kehittämistyönristeyksiä. Vaajakoski: Stakes.Heino, Tarja (2002) Forskningsresultat och erfarenheter av familjerådslagsprojekteti Finland. Teoksessa Faureholm, J. & Pedersen, K. (toim.) Demokratiseringaf det sociale arbejde med familier. Rapport fra nordisk konferenceom familierådslagning 15. – 16. marts 2002 i København.Heino, Tarja & Heinonen, Hanna & Koskimies, Mimosa & Nousiainen, Kirsi &Paasivirta, Annukka & Pitkänen, Sari & Pyhäjoki, Jukka & Tarvainen, Tom &Vehviläinen, Jukka (2010) Moniammatilliset ohjaus- ja palveluverkostotlasten ja nuorten suojelussa. Helsinki: Sektoritutkimuksen neuvottelukunta. [Viitattu 31.5.2011.]Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena (2001) Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelunteoria ja käytäntö. Helsinki: Helsinki University Press.Hudson, Joe & Galaway, Burt & Morris, Allison & Maxwell, Gabrielle (1996)Family Group Conferences. Perspectives on policy & practice. Australia: TheFederation Press – Criminal Justice Press.Huntsman, Leone (2006) Family group conferencing in a child welfare context.Literature review. Centre for Parenting & Research.[Viitattu 26.5.2011.]Hänninen, Salla (2005) Lapsi läheisneuvonpidossa koollekutsujan silmin.Julkaisematon sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyö. Laurea ammattikorkeakoulu.Immarigeon, Russ (1996) Family Group Conferences in Canada and UnitedStates: An Overview. Teoksessa Hudson, Joe & Galaway, Burt & Morris,Allison & Maxwell, Gabrielle (toim.) Family Group Conferences. Perspectives

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 39on policy & practice. Australia: The Federation Press – Criminal JusticePress.Karvinen-Niinikoski, Synnöve (2004) Developing expertise in social work –Family Group Conference – Approach as innovative knowledge production.Kolmas pohjoismainen läheisneuvonpitokonferenssi Suomessa 27.8.2004.Karvinen-Niinikoski, Synnöve (2005) Sosiaalityön opetus, tutkimus ja kehittyväasiantuntijuus teoksessa Satka, Mirja & Karvinen-Niinikoski, Synnöve& Nylund, Marianne & Hoikkala, Susanna (toim.) Sosiaalityön käytäntötutkimus.Helsinki: Palmenia-kustannus.Korhonen, Liisa & Possauner, Monika (2001) Läheisneuvonpito opetti avautumaan.Stakes, Sosiaali- ja terveysalan aikakausilehti Dialogi 4; 11.Lupton, Carol & Nixon, Paul (1999) Empowering Practice. A critical appraisalof the family group conference approach. Bristol: The Policy Press, Universityof Bristol.Marsh, Peter & Crow, Gill (1998) Family Group Conferences in Child Welfare.Oxford: Blackwell Science Ltd.Nixon, Paul (2000) Family Group Conference Connections. Shared Problemsand Solutions. Teoksessa Burford, Gale & Hudson, Joe (toim.) FamilyGroup Conferencing. New Directions in Community-Centered Child andFamily Practice. New York: Aldine de Gruyter.Nissinen, Heidi (2009) Lapsen avustajan kokemuksia läheisneuvonpidossa.Julkaisematon sosiaalityön pro gradu –tutkielma, Helsingin yliopisto.Nyberg, Eva (2003) Family Group Conferencing in Sweden. Protecting Children,A Professionlal Publication on American Humane. Promising Results,Potential New Directions: International FGDM Research and Evaluation inChild Welfare. Volume 18, Number 1&2; 119–120.Pennel, Joan & Weil, Marie (2000) Initiating Conferencing. Teoksessa Burford,Gale & Hudson, Joe (toim.) Family Group Conferencing. New Directionsin Community-Centered Child and Family Practice. New York: Aldinede Gruyter.Reinikainen, Sarianna (2007) Läheisneuvonpito lapsinäkökulmasta. [Viitattu31.5.2011.]Rogers, E.M. (1995) Diffusion of Innovations. Fourth Edition. NY, London,Toronto, Sydney, Tokyo & Singapore: The Free Press.

40 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaSipiläinen, Milla & Kasurinen, Nelli (2008) Koollekutsujien kokemuksia läheisneuvonpidonsuunnitelmien toteutumisesta. Julkaisematon sosiaalialankoulutusohjelman opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu.Sundell, Knut & Vinnerljung, Bo & Ryburn, Murray (2001). Social workers’attitudes towards family group conferences. Child and Family Social Work6; 327–336.Sundell, Knut & Hæggman, Ullalena (1999) Familjerådslag I Sverige. Enutvärdering av Svenska Kommunförbundets försöksverksamhet. Forsknings-och Utvecklingsheten, Stocholms stad, FoU-rapport 1999:1.Vuorio, Juha-Pekka (2008) Läheisneuvonpito ja lastensuojelu teoksessaVuorio, Juha-Pekka, Saurama, Erja & Hänninen, Salla (toim.) Verkostojenvoimaa vai seittien satimia. Kokemuksia läheisneuvonpidosta. Helsinki:Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCAn ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja nro 18.Vuorio, Juha-Pekka & Saurama, Erja & Hänninen, Salla (toim.) (2008) Verkostojenvoimaa vai seittien satimia. Kokemuksia läheisneuvonpidosta. Helsinki:Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCAn ja HeikkiWaris -instituutin julkaisusarja nro 18. [Viitattu31.5.2011.]Walls, Georg (2005) Sosiaalityön käytäntötutkimus – koordinaatteja ja paikannuksiateoksessa Satka, M. & Karvinen-Niinikoski, S. & Nylund, M. &Hoikkala, S. (toim.) Sosiaalityön käytäntötutkimus. Palmenia-kustannus. s.23–72.

41 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaOSA 2Nuorten palvelut ja monialainenyhteistyö - Kaikilta vaaditaan,mutta kaikki voittavatSari Pitkänen ja Jukka Vehviläinen7 Johdanto7.1 TutkimustehtäväSosiaalikehitys on toteuttanut keväällä 2011 yhteistyössä DiaLoogtutkimuspalveluidenkanssa Nuorten palvelut ja monialainen yhteistyö -tutkimuksen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimus on osaSektoritutkimuksen neuvottelukunnan Osaaminen, työ ja hyvinvointijaostontutkimusohjelmaa. Tutkimus on kolmas Sektoritutkimuksen neuvottelukunnanrahoittamista nuorten palveluiden monialaista yhteistyötä koskevistatutkimuksista. Ensimmäisessä esiselvitysvaiheen tutkimuksessa tarkasteltiinmonialaisen yhteistyön toteutumista aiemmissa selvityksissä esiteltyjenerityyppisten käytännön esimerkkien kautta. Toisessa esitutkimukseksi nimitetyssävaiheessa tehtiin kirjallisuuteen pohjautuvaa tutkimuskatsaustamonialaisista yhteistyöverkostoista ja toteutettiin tapaustutkimuksia erilaisistanuorten monialaisista verkostoista. Vuonna 2011 uudistunut nuorisolakivelvoittaa kuntia perustamaan monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston,joiden tehtävänä on kehittää viranomaisten monialaisen yhteistyönsuunnittelua ja toimeenpanoa sekä parantaa nuorten palveluiden toimivuuttaja vaikuttavuutta. Tässä kolmannessa loppuraportointivaiheentutkimusosuudessa keskitytään tarkastelemaan nuorten ohjaus- ja palveluverkostoja.Tutkimuksessa on selvitetty, kuinka kunnat toimivat lainsäädännönjalkauttamiseksi paikallistasolla sekä hankittu tietoa kuntien tiedonja ohjaustuen tarpeesta. Tutkimus tukee osaltaan vuonna 2011 voimaantulleen nuorisolain toimeenpanon seurantaa ja arviointia.Tutkimuksen tehtävänä on ollutkartoittaa monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston nykytilannettaselvittää nuorisolain edellyttämien ohjaus- ja palveluverkostojen, etsivännuorisotyön ja seurantajärjestelmän tuen ja kehittämisen tarpeitaselvittää lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian ja seurantajärjestelmänroolia osana monialaista viranomaisyhteistyötä

42 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaTämän tutkimukset ovat tehneet Sari Pitkänen Sosiaalikehitys Oy:stä jaJukka Vehviläinen DiaLoog-tutkimuspalveluista. Sari Pitkäsen vastuulla onollut nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen nykytilanteen kartoittaminen.Sari Pitkäsen osuudessa luvuissa 1-12 tarkastellaan nuorten ohjaus- ja palveluverkostojenkäynnistämistä lapsi- ja nuorisopolitiikan näkökulmasta,peilataan tuloksia aiempiin mm. lastensuojelulain muutosta koskeviin tutkimustuloksiinsekä esitellään aineiston pohjalta kehittämissuositukset ohjaus-ja palveluverkostojen toimeenpanon tueksi. Jukka Vehviläisen vastuualueenaon ollut selvittää nuorisolain edellyttämien monialaisten ohjausjapalveluverkostojen, etsivän nuorisotyön ja nuorten seurantajärjestelmäntuen ja kehittämisen tarpeita sekä kartoittaa lapsi- ja nuorisopoliittisenstrategian ja seurantajärjestelmän kehittämistarpeita. Luvuissa 13–18 JukkaVehviläinen on tarkastellut nuorisolain toimeenpanoa ja sen arvioinnintukemista.7.2 Monialaiseen yhteistyöhön vaikuttavat nuorisolainuudistuksetNuorisotyötä koskeva lakiNuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin, jota se toteuttaa yhdessänuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa.Lain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinenohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- janeuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen,kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta,nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelutja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivattoimintamuodot.Kunnissa ei ole velvoitetta järjestää erityisnuorisotyötä eli luonteeltaan sosiaalistanuorisotyötä, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvamista jasopeutumista yhteiskuntaan sekä parantaa vaikeissa elämäntilanteissa oleviennuorten psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia.Monialaisen yhteistyön lakisääteistäminenVuoden 2011 alussa voimaan tulleen nuorisolain uudistuksen myötä jokaisessakunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jonka kunnatvoivat myös koota yhteisesti. Ohjaus- ja palveluverkostoon tulee kuuluaopetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnonedustajat, minkä lisäksi verkostoon voivat osallistua puolustushallinnon jamuiden viranomaisten edustajia. Lain mukaan verkoston tulee toimia vuorovaikutuksessanuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa.Lakisääteisten ohjaus- ja palveluverkostojen tehtävänä on kehittää viranomaistenmonialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanoa. Ohjaus-ja palveluverkostossa ei käsitellä yksittäistä nuorta koskevia asioita,

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 43vaan pyritään parantamaan yleisemmin nuorille suunnattujen palveluidentoimivuutta ja vaikuttavuutta.Nuorille suunnattujen palvelujen toimivuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksitarkoitettujen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on:1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niidenpohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon jasuunnitelmien tueksi2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista javaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuusja saavutettavuus3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihinohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi4) edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojenvaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapojaviranomaisten kesken.Etsivä nuorisotyöNuorisolaissa säädetään myös etsivän nuorisotyön käytöstä kunnassa. Kuntavoi tarvittaessa järjestää etsivää nuorisotyötä. Etsivän nuorisotyön tulisilöytää tuen tarpeessa oleva nuori ja pyrkiä löytämään apua tällaiselle nuorelle."Etsivä nuorisotyö" voidaan kunnissa organisoida monella tavalla jatoimintaa ei ole rajattu nuorisotoimen työksi.Nuorisolaissa säädetään nuoren yksilöinti- ja yhteystietojen luovuttamisestalaissa määrittelyissä tilanteissa etsivälle nuorisotyölle. Tällöin nuori ei olisiitse hakeutunut minkään palvelun piirin tai hän olisi keskeyttänyt palvelun.Tietoja voidaan luovuttaa esimerkiksi nuoren jäätyä ilman jatkokoulutuspaikkaatai opintojen keskeytyessä.Nuorten osallistuminen ja kuuleminenNuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallistaja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyynsekä kuultava nuoria heitä koskevissa asioissa.Nuorisolain uudistuksen tukeminenSyksyllä 2010 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmajärjesti seitsemällä paikkakunnalla toteutetun valtakunnallisen koulutuskierroksenvuoden 2011 alussa voimaantulevista nuorisolain uudistuksista.

44 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaTämän lisäksi on laadittu Kimmo Aaltosen toimittama opas nuorten hyvinvoinnistaja monialaisesta viranomaisyhteistyöstä. Oppaan kirjoittajina ovatolleet asiantuntijat opetus- ja kulttuuriministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä,työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtioneuvoston Lasten, nuortenja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmasta, Opetushallituksesta, Poliisihallituksestaja Nuorisoasuntoliitosta sekä johtajat viidestä kunnan tai kaupunginnuorisotoimesta. Oppaaseen on koottu nuorten asioiden hoitoonliittyvää lainsäädäntöä sekä käytännön kokemuksia monialaisesta yhteistyöstäkunnissa. Oppaassa esitellään hyvin toteutuneita monialaisen yhteistyöntoimintamalleja suuressa Vantaan, keskisuuressa Lempäälän ja pienessäPosion kunnassa. Oppaassa on tietoa monialaiseen yhteistyöhön liittyvästämäärittelystä ja toteuttamisesta sekä esimerkkejä nuorten ohjausjapalveluverkoston tehtäviin liittyvistä käytännön toteuttamismahdollisuuksista.(Aaltonen toim. 2011, 21–41.)Nuorisolain uudistuksen toimeenpanoa pyritään edistämään vuonna 2010toteutetun valtakunnallisen koulutus- ja tiedotustilaisuuksien sarjan javuonna 2011 laaditun oppaan lisäksi mm. hanketoiminnan avulla. Suomessaon käynnistymässä nuorisolain uudistusta tukevia valtakunnallisia ESRrahoitteisiahankkeita. Näitä ovat mm. Sosiaalikehitys Oy:n hallinnoimaOpit käyttöön -hanke, jossa kootaan nuorisopalveluiden hyvät käytännöt jatehokkaiksi osoittautuneet toimintamallit valtakunnalliseksi nuorten palveluidenmonialaisen yhteistyön opaskirjaksi ja verkkojulkaisuksi sekä Rajanylittäjät-hanke, jossa tuetaan nuorten ohjaus- ja palveluverkostoja ohjauksenja koulutuksen, asiantuntijatuen ja kunnille suunnattavan kehittämisrahoituksenavulla. Myös Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n toimestatoteutetaan Monialaisen yhteistyön kehittämishanke, jossa ovat mukanaHyvinkään, Lohjan ja Porvoon kaupungit sekä Nuorisotutkimusseura.Hankkeessa kartoitetaan ja arvioidaan monialaisen yhteistyön käytäntöjä jatoimintamalleja, kehitetään monialaisia toimintamalleja sekä mallinnetaanja levitetään niitä.7.3 Muita nuorten monialaiseen yhteistyöhön vaikuttavialakeja ja ohjelmiaLastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön,tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseensuojeluun. Lastensuojelulla pyritään ehkäisemään lasten ja nuortenhyvinvointiin liittyvillä toimilla varsinaisen lastensuojelun tarvetta ja tarjoamaanehkäisevällä lastensuojelulla apua ja tukea riittävän varhain. Lainmukaan lastensuojelua tulee ohjata ja johtaa tietoon perustuen. Lasten januorten hyvinvoinnin seuraaminen ja kehittäminen on määritetty kunnaneri viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyönä toteutettavaksi toiminnaksi.Kuntien on laadittava lastensuojelun järjestämistä koskeva suunnitelma,joka on väline lasten ja nuorten hyvinvointityön ohjaamisessa, johtamisessaja kehittämisessä. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja muiden

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 45kunnan viranomaisten tehtävänä on kerätä tietoa lasten sekä nuorten kasvuoloistaja sosiaalisista ongelmista sekä välitettävä sitä päätöksentekoavarten. Lain mukaan kunnan keräämää ja analysoimaa seurantatietoa tuleehyödyntää päätettäessä palveluihin varattavista määrärahoista ehkäisevässäja varsinaisessa lastensuojelussa. Tämä edellyttää sitä, että eri hallintokunnillaon riittävästi tietoa toistensa toiminnasta ja toimintarakenne, jonkaavulla hallintokunnat neuvottelevat lasten hyvinvoinnin kokonaisuudesta.Lastensuojelun suunnitelmalla varmistetaan, että kunnan toiminta on tavoitteellista,suunnitelmallista, pitkäjänteistä sekä yhteistoimintaan jakumppanuuteen perustuvaa. Suunnitelman tulee lain mukaan sisältää kunnanmäärittämältä suunnittelukaudelta tiedot lasten ja nuorten kasvuoloistasekä hyvinvoinnin tilasta, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmiaehkäisevistä toimista ja palveluista, lastensuojelun tarpeesta kunnassa,lastensuojeluun varattavista voimavaroista, lastensuojelulain mukaistentehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä,yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsilleja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä suunnitelmantoteuttamisesta ja seurannasta. Kuntien velvoitteena on ollut asettaamoniammatillisen asiantuntemuksen turvaamiseksi kunnan oma tai yhteinenlastensuojelun asiantuntijaryhmä, joka koostuu sosiaali- ja terveydenhuollonedustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekämuista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista. Uudistetussa lastensuojelulaissakorostetaan lapsen osallisuutta eli erityisen huomion kiinnittämistälasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin sekä heidän mielipiteidensäkuulemiseen palvelujen kehittämisessä.Suomessa toteutettiin vaalikaudella 2007–2011 kolmea hallituksen poikkihallinnollistapolitiikkaohjelmaa, joista yksi oli lasten, nuorten ja perheidenhyvinvoinnin politiikkaohjelma. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinninpolitiikkaohjelmalla pyrittiin tukemaan lasten, nuorten ja perheiden arjenhyvinvointia, vähentämään syrjäytymistä, lisäämään lasten ja nuorten osallistumistaja kuulemista sekä lasten oikeuksista tiedottamista. Ohjelmassakiinnitettiin huomiota mm. lasten ja nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinninvarhaiseen tunnistamiseen ja tukeen, vanhemmuuden tukemiseenja yhteisöllisyyden vahvistamiseen, nuorten koulutukseen ja työllisyyteen,lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan ja osallistumisenedistämiseen, lasten ja nuorten elinolojen, erityisesti lapsiköyhyydenseurannan tietopohjan parantamiseen sekä päätösten lapsivaikutustenarvioinnin kehittämiseen. Näistä mm. syrjäytymisuhkien varhaiseentunnistamiseen, osallistumisen edistämiseen ja tietopohjan luomiseenliittyvillä tavoitteilla on tiiviitä yhtymäkohtia nuorisolain uudistuksessa määritettyihinkunnille asetettuihin velvoitteisiin.Vuosina 2007–2011 on toteutettu myös nuorisolakiin perustuvaa lapsi januorisopolitiikan kehittämisohjelmaa. Ohjelma laaditaan joka neljäs vuosi jase kattaa 0–29-vuotiaat lapset ja nuoret. Valtioneuvoston hyväksymän oh-

46 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissajelman valmistelussa ovat olleet mukana kaikki ministeriöt sekä lapsuus- januorisotutkimuksen, lapsi- ja nuorisojärjestöjen sekä nuorisotoimen edustajia.Kehittämisohjelma on sisältänyt valtakunnalliset lapsi- ja nuorisopoliittisettavoitteet sekä läänien ja kuntien vastaavan ohjelmatyön suuntaviivat,jotka liittyvät koulutukseen, työllisyyteen, toimeentuloon, terveyteen,aktiiviseen kansalaisuuteen ja sosiaaliseen vahvistamiseen, asumiseen,yrittäjyyteen, asevelvollisuuteen ja siviilipalveluun sekä muihin lapsia januoria koskeviin ajankohtaisiin asioihin. Lapsi- ja nuorisopolitiikan strategisetpainopisteet ovat olleet ennaltaehkäisevän peruspalvelujärjestelmäntoimivuus, palvelujärjestelmän toimivuus elämän siirtymä-, muutos- ja kriisivaiheissa,palvelujärjestelmän varhainen puuttuminen ja tuki, moniammatillisuus,poikkihallinnollisuus ja monitoimijuus, osaamisen turvaaminen jaasiakaslähtöisyys sekä päätöksenteon lapsi- ja perhevaikutusten ennakointi,arviointi ja seuranta. Nuorisolain uudistuksen kannalta ohjelman keskeisetlinjaukset ovat liittyneet palveluiden ennaltaehkäisemiseen ja siirtymävaiheidentoimivuuteen, poikkihallinnollisuuteen ja monitoimijuuteen sekälapsi- ja perhevaikutusten ennakointiin, arviointiin ja seurantaan.7.4 Lasten ja nuorten palveluiden monialaista yhteistyötäkoskevista aiemmista tutkimustuloksistaEnnen nuorisolain uudistusta lasten ja nuorten palveluihin merkittävästivaikuttava lakimuutos tapahtui lastensuojelulaissa, joka on velvoittanutkuntia tekemään aiempaa enemmän ennaltaehkäisevää monialaista yhteistyötälasten suojelussa ja laatimaan työn tueksi seurattavia hyvinvointisuunnitelmia.Kuntaliiton tekemän kyselytutkimuksen mukaan 94 % kyselyynvastanneista kunnasta oli laatinut lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman.Laadintaa on ohjannut monialainen yhteistyöryhmä175 kunnassa eli lähes 90 % kunnista ja 80 % kunnista monialainen yhteisyöryhmäon mukana suunnitelman toimeenpanon johtamisesta. Kunnista65 %:ssa suunnitelma on huomioitu hyvin yhteistyön kehittämisessä.Yhtenä kehittämiskohteena on ollut, ettei kunnissa ole kokonaisvaltaistakäsitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja palvelujen toimivuudesta.(Rousu 2011.)Kuntien on tullut asettaa lastensuojelulain mukaisesti vuoden 2008 alustalähtien moniammatilliset asiantuntijaryhmät, jotka tukevat sosiaalityöntekijääasiakastyössä 5 . Lastensuojelulain edellyttämien moniammatillisten asiantuntijaryhmienja yhteistyörakenteiden käynnistymistä ja juurtumistaselvittäneen tutkimuksen mukaan moniammatilliset asiantuntijaryhmät ovat5 Lain mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä tulee asettaa sosiaali- ja terveydenhuollonedustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavistaasiantuntijoista koostuva lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Lastensuojelun asiantuntijaryhmäavustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioidenvalmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Lisäksi asiantuntijaryhmä antaa lausuntojalastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 47olleet vasta muotoutumassa lastensuojelulain kolmantena voimassaolovuonna.Ryhmien hitaaseen muotoutumiseen ovat vaikuttaneet osaltaankäynnissä olevat kunta- ja palvelurakenteiden muutokset, resurssien puutesekä se, että kunnat olivat priorisoineet alkuvaiheessa voimavarojaan lastenja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimiseen tai muiden velvoitteidentäyttämiseen kuin asiantuntijaryhmien kokoamiseen. Asiantuntijaryhmätovat rakentuneet pääsääntöisesti seudullisina yhteistyömalleina, mitä onpidetty toimivana ratkaisuna. Yhtenä haasteena asiantuntijaryhmien jatkuvuudelleon ollut se, että niiden käynnistyminen ja juurtuminen on ollutusein hankerahoituksella toimivan kehittäjä-työntekijän varassa. (Heinonen2010.)Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman arvioinninperusteella nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiselle on luotu edellytyksiämm. etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan saavutettavuuden lisääntymisenmyötä. Kehittämiskohteena on ollut edelleen mm. lasten januorten hyvinvointia koskevien tilastojen ja tutkimuksen tuottamisen varmistaminen,lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia koskevanlainsäädännön täsmentäminen sekä lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelmanja kunnallisia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia koskevanlainsäädännön yhteensovittaminen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinninseurannan ottaminen strategia-asiakirjoissa määriteltäväksi erityisseurannanpolitiikkateemaksi. (Politiikkaohjelmien loppuraportti 2011.)Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman taustalla olivat sen aiemmathaasteet. Paikallinen suunnittelu ja kehittäminen on pääosin kuntien vastuulla.Vaikka useita selvityksiä, linjauksia, ohjelmia ja strategioita on laadittu,niin monet ovat toteutuneet heikosti. Valtakunnallisesti on ollut haasteena,että lasten ja nuorten hyvinvointipolitiikkaa on toteutettu erillisesti.Toimijat ovat edistäneet lapsi- tai nuorisopoliittisia tavoitteita toisistaanirrallisesti ja laatineet yhteydettömiä suunnitelmia. Lasten ja nuorten hyvinvointipoliittisessaohjelmatyössä ovat painottuneet hyvinvointityön organisoimiseenja kehittämiseen liittyvät asiat kuten lasten ja nuorten palveluidenkoordinointi ja moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen, kun vähemmällehuomiolle ovat jääneet lasten ja nuorten elinolojen parantaminenja hyvinvointipoliittisten valintojen tekeminen. Tavallisimmin nuorisopoliittisettoimet ovat jääneet lapsipoliittisten varjoon. Lapsi ja nuorisopolitiikankehittämiseen liittyvissä suunnitelmissa on ollut myönteistä se, että niidensuunnittelussa ovat olleet mukana ne toimijat, joita toteutus on koskenut.Suunnitelmat ovat olleet realistisia ja parhaimmillaan on saatu aikaan konkreettisiatoimenpide- ja toteutussuunnitelmia, joihin on kirjattu toteutustaja vastuita. Laajan ohjelman etuina on ollut kokonaisvaltainen lasten januorten asioiden hahmottaminen, poikkihallinnollinen yhteistyö ja toiminnankoordinointi. (Cedeflöf 2011, Määttä 2010, Määttä & Komonen 2011.)Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpano on perustunutneuvottelevan ohjauksen periaatteeseen. Tämä on vaikuttanut siihen, että

48 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaohjelman tavoitteet ovat olleet vaikeasti hahmotettavia ja mittakaavaltaanerilaisia. Ohjelman toteutuksessa ovat tulleet esille moninaisen osallistujajoukontuomat edut, mutta samalla on syntynyt ristiriitaisia yhteiskunnallisiaja poliittisia tavoitteita. Vaikka eri toimijat ovat olleet aktiivisesti mukanaohjelman valmistelussa, käytännössä niiden rooli toteutuksessa on vaihdelluterilaisten vaikutusmahdollisuuksien vuoksi. Ohjelman toimeenpanossaon ilmennyt haasteita myös ministeriöiden ja eri hallinnonalojen välisenyhteistyön toteutumisessa, ohjelman vastuuttavuudessa ja kuntien sitoutumisessaohjelman toteuttamiseen. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaei ole tukenut kunnallisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmienlaadintaa. Yhtenä ehdotuksena on esitetty, että hyvinvointisuunnitelmanvalmistelun, täytäntöönpanon seurannan ja arvioinnin turvaamiseksikunnissa perustettaisiin hallintorajat ylittävä lasten ja nuorten hyvinvoinninseurantaryhmä, joka täydentäisi ohjaus- ja palveluverkostoa. (Lapsi- januorisopolitiikan koordinaation….2010, Cederlöf 2011, Määttä & Komonen2011) Haasteena lasten ja nuorten hyvinvointia koskevan tietopohjan luomisessaon se, että kunnille on asetettu velvoitteita, mutta valtion vastuutalasten hyvinvoinnin seurannassa ja tietopohjan koordinoinnissa ei ole asetettumillekään viranomaiselle. Tarpeellisena on pidetty lapsi- ja nuorisopoliittisenpäätöksenteon tueksi väestötason tiedon saamista lasten ja nuortenhyvinvoinnin kehityksestä. (Lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaation.2010,31–38.)Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmastatekemän arvioinnin mukaan kehittämiskohteina ovat jatkossaedelleen mm. monialaisen yhteistyön lisääminen paikallistasolla, lapsi- januorisopolitiikan koordinaation rakentaminen nuorisolain mukaisen nuorisopolitiikankehittämisohjelman ympärille ja sen tavoitteiden ja toimenpiteidenmukaisesti sekä lapsi- ja nuorisopoliittinen arvioinnin tekeminen lainsäädännössäja ministeriöiden strategioissa. Kehittämisehdotuksissa onkiinnitetty huomiota myös nuorten työttömyyden vähentämiseen ja estämiseen,työpajatoiminnan ja etsivän työn lisäämiseen, ennaltaehkäisevännuorisotyön tekemiseen kunnissa ja järjestöissä, opintojen ja oppilaanohjauksenja työelämätietouden lisäämiseen kaikilla koulutusasteilla sekä jokaisessakunnassa toimivan yhden lapsi- ja nuorisoasioihin keskittyvän kuulemis-ja osallistumisjärjestelmän toteuttamiseen. (Raportti lapsi- ja nuorisopolitiikan.2011.)Tutkimuskirjallisuuden perusteella monitoimijaisen yhteistyön onnistuminenedellyttää suvaitsevaisuutta ja ennakkoluulottomuutta, osaamisen ja vastuunjakamista, asiakaslähtöisyyttä sekä keskinäisen riippuvuuden jakumppanuuden korostamista kuten keskinäistä kommunikaatiota ja kollegiaalisiasuhteita. Monialaista yhteistyötä voidaan tukea moniammatillisuudenkoulutuksella, monialaiseen yhteistyöhön sopivalla johtamisella, ammattikuntienkoulutuksellisten, professionaalisten ja hallinnollisten rajojen ylittämiselläsekä vuorovaikutuksellisella oppimisella ja uuden oppimisella yhdessä.Käytännön kokemusten perusteella monialaisen yhteistyön onnistu-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 49misen edellytyksiä ovat sen pitkäjänteisyys, mielekkyys, positiivinen tahtotila,yhteiset pelisäännöt, toisten henkilöiden ja toimintakäytäntöjen tuntemus,luottamus, nuorten tarpeiden ja nuoren osallisuuden toteutuminen jakyky kriittisiä tulkintoja sisältävään dialogiin. Tärkeää on huolehtia paikallisellatasolla mm. yhteistyöryhmien määrästä ja keskinäisestä toimivuudesta,tiedonkulusta ja valtakunnallisella tasolla ministeriöiden välisen monialaisenyhteistyön toteutumisesta. (Aaltonen 2011, 138–139, 142–143, ks.,myös Pitkänen, Tarvainen & Vehviläinen 2010, 53–69.)Nuorten palveluissa tehtävää monialainen yhteistyötä koskevan tutkimuksenmukaan moniammatillinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö on keskeinenosa perustyötä, jota tehdään aiempaa enemmän ja kehittyneemmin.Tutkimuksessa jaettiin monialaisen yhteistyön muodot asiakastyön ympärillekoottuihin tiimeihin ja ryhmiin, toimiala- ja/tai teemakohtaisiin verkostoihinja yhteistyöryhmiin sekä lapsi- ja nuorisopoliittisiin johtoryhmiin. Monialaisessayhteistyössä sen kehittäminen, vaikutukset ja juurtuminen nivoutuvattoisiinsa. Monialaisessa yhteistyössä verkostoja pitää koossa etenkinniiden mielekkyys ja hyödyllisyys työntekijöiden sekä nuorten asiakkaidensaamien vaikutusten kannalta. Monialaisen yhteistyön avulla on voitu nopeuttaanuorten palveluohjausta ja vastata heidän palvelutarpeisiinsa tehokkaammin.Monialaisesta yhteistyöstä on saatu myös kustannushyötyjämm. verkostotyön kehittyessä ja sen myötä toiminnan siirtyessä korjaavastatyöstä varhaisen puuttumisen suuntaan. Nuorten palveluissa monialaisenyhteistyön toteuttamista on vaikeuttanut sen vaatima resursointi sekä ulkopuolisettekijät kuten palvelurakenteen muutokset ja erilaisiin ohjeistuksiinja lainsäädäntöön liittyvät asiat. Kehittämiskohteina ovat monialaisessayhteistyössä sen tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden vahvistaminensekä toiminnan ja tulosten arvioinnin kehittäminen. Monialaisen yhteistyönjuurtumiseen vaikuttavat peruspalveluissa ammattikuntien ja toimialojensisällä tapahtuvat muutokset sekä verkoston toiminnasta saatavat hyödytja vaikutukset. Tutkimuksen perusteella monialaisen yhteistyön toteutumistavoitaisiin parantaa mm. henkilöstön osaamisen kehittämisellä ja perehdyttämiselläsekä verkostojen ja ryhmien arvioivalla kehittämisellä. (Pitkänen,Tarvainen & Vehviläinen 2010.)8 Nuorisolain toteutumisen nykytilannettakoskeva aineisto8.1 KyselyaineistoNuorisolain toimeenpanoa sekä ohjaus- ja palveluverkostojen käynnistymistäselvittävä kysely kohdennettiin kunnassa eri toimialojen edustajille, sillätavoitteena oli saada vastaajien omia näkemyksiä monialaisen yhteistyöntoteutumisesta. Kyselyyn oli siten mahdollista saada useampia vastauksiakuntaa kohden. Kysely lähetettiin yhteensä 519 henkilölle. Kysely osoitettiin

50 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissakunnissa 234 sosiaali- ja terveystoimen ja 285 nuorisotoimen ja sivistystoimenedustajille 6 . Helmikuussa 2011 toteutettuun kyselyyn saatiin vastauksiayhteensä 124, jolloin vastausprosentti on 24 %. Kyselyyn saatiin vastauksiayhteensä 95 kunnasta. Suomessa oli vuonna 2011 320 kuntaa 7 ,joten vastauksia kyselyyn saatiin 30 % Manner-Suomen kunnista. Kyselyynsaatiin tavallisimmin yksi vastaus ja enimmillään neljä vastausta yhdestäkunnasta.Vastauksia saatiin jokaisesta maakunnasta. Eniten vastauksia tuli väestömäärältäänsuurimmista maakunnista eli Pohjois-Pohjanmaalta, Uudeltamaalta,Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta.Taulukko 1.Kyselyyn vastaajien maakuntaMaakunta % LkmEtelä-Karjala 3 4Etelä-Pohjanmaa 5 6Etelä-Savo 6 7Kainuu 2 2Kanta-Häme 5 6Keski-Pohjanmaa 2 2Keski-Suomi 6 8Kymenlaakso 4 5Lappi 5 6Pirkanmaa 8 10Pohjanmaa 2 3Pohjois-Karjala 7 9Pohjois-Pohjanmaa 12 15Pohjois-Savo 3 4Päijät-Häme 6 8Satakunta 5 6Uusimaa 10 13Varsinais-Suomi 8 10Yhteensä 100 124Kyselyyn vastaajista noin 40 % oli sosiaali- ja terveyspalveluiden edustajiaja noin 40 % nuorisotyön edustajia. Peruspalveluiden/sivistystoimen edustajiaoli noin 20 % vastaajista. Muut kyselyyn vastaajat ovat hyvinvointipalveluiden,sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen, lasten ja nuorten palveluiden,lautakuntien ja kaupungin hallinnon edustajia.6 Kysely lähetettiin nuorisotoimen ja sivistystoimen edustajille yli 10 000 asukkaan kuntiin.7 Kuntien lukumäärässä eivät ole mukana 16 Ahvenanmaalla sijaitsevaa kuntaa, sillä kyselylähetettiin vain Manner-Suomessa sijaitseviin kuntiin.

51 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaTaulukko 2.Vastaajan toimialaToimiala Lkm %Sosiaali- ja terveyspalvelut 48 39Perusopetus/Sivistystoimi 22 18Nuorisotyö 47 38Jokin muu, mikä 6 5Yhteensä 123 1008.2 HaastatteluaineistoOhjaus- ja palveluverkostojen nykytilanteen toimivuuden selvittämistä vartentoteutettiin huhtikuun ja kesäkuun 2011 välisenä aikana täydentäviähaastatteluita 19 kunnassa 22 henkilölle. Kunnat sijaitsevat eri puolillamaata ja haastateltaviksi valittiin erilaisissa ohjaus- ja palveluverkostojenkehittämisvaiheissa olevia kuntia.9 Nuorisolain uudistuksen vastaanottoakoskevat tuloksetTutkimusaineiston mukaan kunnissa on yleisimmin otettu monialaisen yhteistyönlakisääteistävä nuorisolain uudistus myönteisesti vastaan. Monialaistayhteistyötä koskeva lakiuudistus on tukenut jo aiemmin tehtyä työtäsekä tyypillisesti vahvistanut niitä linjauksia ja toimintoja, joita kunnassa ontehty ennen lakiuudistusta. Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuortensuuren määrän todetaan olevan yksi todiste sille, että monialaiselle yhteistyölletarvitaan lainsäädännöllistä kannustinta. Vaikka kunnissa on useitamonialaisia verkostoja, kaikissa kunnissa ei ole ollut aiemmin erityisestinuoriin ja nuorten palveluihin keskittyvää poikkihallinnollista yhteistyöryhmää.Ohjaus- ja palveluverkostojen käynnistämistä on pyritty edistämäänjossain paikoin lääninhallituksen koordinoiman nuorten hyvinvoinnin edistämiseenliittyvän työn kautta, johon on koottu sivistystoimen ja nuorisotoimenedustajia.Monialaista yhteistyötä koskevan lain myötä on voitu saada juridinen asemaolemassa olevalle ryhmälle ja sitouttaa sen toimintaan muutoin vaihtelevastiosallistuvia toimijoita kuten sosiaali- ja terveystoimen edustajia. Monialaisenyhteistyön korostaminen on vahvistanut kunnallisessa nuorisotyössätapahtumassa olevaa muutosta, jossa siirrytään nuorisotiloihin ja harrastuksiinpainottuvasta perinteisestä nuorisotyöstä kohti verkostoituvaa,koordinoivaa, poikkihallinnollista ja korostetutummin sosiaalista nuorisotyötä.Ohjaus- ja palveluverkostojen arvioidaan vaikuttavan myönteisestinuorten kuntalaisten tilanteen ja aseman kohentumiseen.

52 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaMonialaisen yhteistyön lakisääteistämisessä on herättänyt kysymyksiä se,kuinka hyvin lailla voidaan vastata hyvin erilaisten ja eri tavoin nuorisotyötätoteuttavien kuntien tarpeisiin. Pienissä kunnissa ei ole välttämättä edesyhtä nuorisotyöstä vastaavaa viranhaltijaa, vaan työtä tehdään yhdistelmävirkoinaosana sivistys-, kulttuuri- ja/tai vapaa-aikapalveluiden hoitamista.Pienissä kunnissa yhteistyötahot tunnetaan hyvin ja verkostotyön kerrotaansujuvan jo muutoinkin hyvin, jolloin verkostojen lakisääteistämisestä eivälttämättä ennakoida koituvan erityistä lisäarvoa. Pienissä kunnissa ei oleerillisiä kehittämis- ja verkostotyötä tekeviä viranhaltijoita, vaan työntekijätja johtajat ovat mukana useissa monialaisissa verkostoissa. Monialaisessayhteistyössä ei ole otettu huomioon myöskään suurten ja hallinnollisestimonimutkaisten kuntien eikä uusien kuntarakenteiden, kuten kuntayhtymienja isäntäkuntamallien, erilaisia edellytyksiä monialaisen yhteistyön toteuttamiseen.Sekä suurissa kaupungeissa että uusissa kuntarakenteissaohjaus- ja palveluverkostojen käynnistäminen edellyttää peruskuntia laajempaavalmistelua eikä samanlaisen toimintamallin rakentamista hyvinerilaisiin organisaatioihin pidetä tarkoituksenmukaisena myöskään siitäsyystä, että lainsäädäntö perustuu valtion eikä kuntien itsensä määrittämäänyhteistyöverkostojen tarpeeseen.Nuorisotyön resursointia on vähennetty monissa kunnissa, joissa haetaansen lisärahoitusta erilaisten kehittämishankkeiden avulla. Tämän koetaanaiheuttavan eriarvoisuutta nuorilla, joiden saamat palvelut riippuvat kunnissatoimivien työntekijöiden kiinnostuksesta hakea projektirahoituksia. Ohjaus-ja palveluverkostojen lakisääteistämistä parempana olisikin pidettysitä, että nuorisotyön ja erityisnuorisotyön toteuttamista ja niiden resursointiakunnissa olisi asetettu velvoittavammaksi.Uudistuneessa nuorisolaissa pidetään hyvänä sitä, että se on jakanut toimenpiteetselkeiksi kokonaisuuksiksi. Toisaalta joissakin kunnissa lakiuudistuskoetaan hieman tulkinnanvaraiseksi etenkin etsivässä työssä ja sitäkoskevassa tiedonsiirrossa. Lasten ja nuorten palveluihin vaikuttaa osaltaanlastensuojelulain uudistus. Uuden yhteistyöverkoston on pelätty muuttuvantyön resursoinnin kannalta rasitteeksi, kun samat henkilöt joutuvat olemaanvastikään perustetuissa ja vastaavantyylisiä asioita lastensuojelunnäkökulmasta kartoittavassa monialaisissa työryhmissä kuten hyvinvointisuunnitelmialaativissa verkostoissa. Nuorisolain sisällöllisenä heikkoutenapidetään sitä, että siitä on unohdettu perheiden näkökulma, huoltajien vastuunuorista ja perheiden tueksi tarkoitetut palvelut. Käytännön asiakastyössävanhemmilla on suuri rooli nuorten asiakasohjauksessa ja siirtymisessäheille soveltuviin palveluihin, mutta ohjaus- ja palveluverkostossakorostetaan vain viranomaisten näkökulmaa.Ohjaus- ja palveluverkostojen määrittämisessä ei ole kriittisten näkemystenmukaan pohdittu tiedonsiirtoon ja nuorten saamaan hyötyyn liittyviä asioita.Uhkana on, että monialaisista yhteistyöverkostoista muodostuu perinteiseksiilman toimivaltaa ja budjettia toimivaksi nuorisopoliittiseksi ryhmäksi,

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 53jonka tulokset jäävät vähäisiksi. Pienissä kunnissa nuorten määrä on vähäinenja asiakastapausten tunnistaminen on mahdollista, vaikka ryhmissä eipuhuttaisi yksittäisistä nuorista, vaan ajankohtaisista nuoriin liittyvistä ilmiöistä.Nuorten asioita yleisesti käsittelevän ryhmän käynnistämistä halutaanpohtia tarkkaan, jotta se pystyisi parhaiten palvelemaan paikallisesti nuoriatiedonsiirtosäädösten edellyttämällä tavalla.Nuorisolain uudistuksessa pidetään haasteena sitä, kuinka lakia lopulta toteutetaankäytännössä, sillä sen noudattamatta jättämistä ei ole sanktioitu.Esimerkiksi nuorten osallisuutta koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa,mutta käytännössä kunnissa sen todetaan jääneen usein sosiaali- ja sivistystoimenvastuulle ja esimerkiksi teknisen toimialan jättäneen sen tyypillisestihuomioimatta.Ohjaus- ja palveluverkostojen käynnistämisen on koettu uhkaavan paikallisessayhteistyössä hyväksi ja tulokselliseksi koettujen yhteistyöverkostojentoimintaa, joka on käynnistynyt ilman velvoittavuutta. Osa kuntaedustajistaennakoi, että ohjaus- ja palveluverkostoissa voidaan keskustella yleisellätasolla nuorten kuulumisista, mutta niiden ei arvioida ainakaan alkuvaiheessatoimivan yhtä innokkaasti ja ratkaisukeskeisesti nuorten asioidenhoitamiseksi kuin aiemmin perustettujen ryhmien. Kunnissa on mahdollistamuodostaa nimellisesti lain kirjaimen täyttäviä ryhmiä, joissa tavataan muitaviranomaisia ja vaihdetaan kokemuksia, mutta jotka eivät pyri eivätkäpysty edistämään ja ratkaisemaan lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviäkeskeisiä paikallisia kysymyksiä.10 Monialaisten ohjaus ja palveluverkostojenkäynnistäminenKyselyn mukaan noin vajaassa 40 % kunnista on nuorisolain tavoitteidenmukainen ryhmä, noin 40 % nykyisin olemassa oleva ryhmä päivitetäänvastaamaan lain sisältöä ja noin 20 % suunnitellaan monialaisen yhteistyöryhmänperustamista.

54 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaMikä on kuntanne tilanne nuorisolaissa mainitun ohjaus‐ ja palveluverkoston(monialainen yhteistyöryhmä) suhteen?Emme aio perustaanuorisolain mukaistamonialaista ryhmää1 %Suunnittelemmemonialaisen ryhmänperustamista21 %Meillä on jonuorisolaintavoitteidenmukainen ryhmä37 %Päivitämme nykyisenryhmän vastaamaanlain sisältöä41 %Kuvio 1.Kunnan tilanne monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston rakentamisessa10.1 Olemassa olevat nuorisolain mukaiset ryhmätKyselyyn vastanneista kunnissa, joissa on jo olemassa ohjaus- ja palveluverkosto,on ollut tyypillisesti pitkäaikaisia keskustelevia monialaisia ryhmiä.Monialaisen yhteistyön lakisääteistämisen myötä näitä ryhmiä on täydennettyosallistujakunnaltaan mm. työhallinnon edustajilla ja/tai niidentavoitteita täsmennetty vastaamaan nuorisolain uudistuksen vaatimuksia.Nuorisolain mukaisissa ryhmissä on erilaisia koulutus-, sosiaali-, terveys- januoriso- ja työvoimapalveluihin nivoutuneita ryhmiä sekä työryhmiä, jotkaovat kytkeytyneet yleisemmin lasten ja nuorten hyvinvointipolitiikkaan. Jokäynnistyneissä ryhmissä on myös kaupunginjohdon tai lautakuntien asettamiaryhmiä, jotka on virallisesti määritelty lasten ja nuorten palveluitayleisemmin hoitaviksi nuorten ohjaus- ja palveluverkostoiksi. Useimmatryhmät ovat rakentuneet muiden toimijoiden kuin nuorisotyön ympärille.Olemassa olevat ohjaus- ja palveluverkostot ovat erilaisia oppilaitoksiin elioppilashuoltoon, nuorisotyöhön, työpajoihin ja ehkäisevään päihdehuoltoonrakentuneita ryhmiä.Seuraavassa taulukossa esitetään hyvin karkealla luokituksella esimerkkejäsiitä, millaisia verkostoja kyselyyn vastanneissa kunnissa on määritettynuorisolain mukaisiksi ohjaus- ja palveluverkostoiksi. Taulukon kunnatovat mukana luokittelussa sen perusteella, missä vaiheessa vastaaja onilmoittanut paikkakunnan olevan ohjaus- ja palveluverkoston käynnistämisessä(ks. kuvio 1).

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 55Taulukko 3.Olemassa olevat nuorisolain mukaiset ryhmätKuntaVerkosto(entinen/uusi)ErityispiirreNuorten koulutus-, sosiaali- terveys- ja nuoriso- ja työvoimapalveluihinnivoutuneet ryhmätHattula* Hattula-verkosto Yli 10 v toiminut ryhmä, jossa on mukanalaajalti kunnan, seurakunnan jajärjestöjen edustajiaPuumala Orvokki-ryhmä 10 v kokoontunut ryhmä, joka on keskustellutnuorten asioista ja niiden kehittämisestäHämeenlinna*Ohjaus- ja palveluverkostoKaupunginhallituksen asettama strateginentyöryhmä, jonka toimintasuunnitelmaon hyväksyttävänäKarkkila TINU-ryhmä Tavoitteena ennenaikainen puuttuminennuorten pahoinvointiin ja mahdollisiinongelmiin koulussa, kotona ja vapaaajallaKangasalaEHKÄPÄ-työryhmä,Selvis-ryhmäEHKÄPÄ-työryhmä perustettu ehkäisevänpäihdetyön ryhmäksi ja hiemansuppeampi Selvis-työryhmä toimii senalaryhmänä. Tavoitteena kuntalaistenoman elämän hallinnan tukeminen jaelinolojen seuranta viranomaisyhteistyönä.Työryhmä kerää ja seuraa vuosittaintehtäväalueensa tilastotietoja ja/jäsentensä kokemustietoa sekä tekeeniiden vaatimat toimenpide-ehdotuksetNaantali Palveluverkosto Alueellisesti toimiva ryhmä, jota vetääaluekoordinaattorin nimikkeellä toimivanuorisotyön viranhaltijaKontiolahtiOhjaus- ja palveluverkostoKunnanhallituksen perustama työryhmä,jonka puheenjohtaja on nuorisoohjaaja.Laajennettu aiemmin toimineestanuorisotoimen, sosiaali- ja terveyspalveluiden,työhallinnon ja seurakunnansuppeammasta työryhmästäLapua Hyvinvointityöryhmä Entinen ennaltaehkäisevä mielenterveystyöryhmä,jota on täydennetty työhallinnon,nuorisovaltuuston ja seurakunnanedustajallaNastola* Haavi-ryhmä Toiminut aiemmin oppilashuollon kehittämishankkeenohjausryhmänäSomeroOhjaus- ja palveluverkostoKoulujen kautta toimiva ryhmä, jokakerää tietoa nuorten kasvu- ja elinolois-

56 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaJämsä *Etsivän työn ohjausryhmäNuorten työllistymisentaustaryhmäTornio Tornion työvoimalasäätiön(ent.Nuorten työpaja)koordinoima monialaisenviranomaisyhteistyönverkostota ja arvioi tilannetta päätöksenteontueksi, ohjaa nuoria oikeaan palveluunja palvelee heitä asiakaslähtöisesti, tavataankerran kuussa pudokasnuortenaktivoimiseksi ja ohjaamiseksi harrastustenpariin ja nuorisotoimi ja kansalaisopistoaktivoivat nuoria, valmistumassahyvinvointisuunnitelmaTyöhönvalmennussäätiön etsivää työtätukeva ryhmä, taustaryhmän ja kaupungintyöllistämistoimikunnanyhteistyönä tehostettuja toimia nuortentyöllistämiseksiRyhmä virallistettu lakimuutoksen myötä,tavoitteena nuorten syrjäytymisenehkäisyLasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin ja -politiikkaan kytkeytyvätryhmätKotka Kasva Kotkassa -ryhmäKouvola Lasten ja nuortenpalvelujen monialainenohjausryhmäLappeenrantaOuluPeruskoulun päättäneidenjälkiohjausryhmä,lasten januorten hyvinvointityöryhmänjohtoryhmäOhjaus- ja palveluverkosto1990-luvulta lähtien toiminut ryhmä,joka tehnyt lapsipoliittisen ohjelman javastannut lastensuojelusuunnitelmanteosta, valmistelee hyvinvointisuunnitelmanja sen seurannan toteutumista,koordinoi lasten ja nuorten elinolotyötäja ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihinKaupunginjohtaja asettanut hoitamaanlastensuojelulain ja nuorisolain mukaisiatehtäviä. Ryhmä toimii ohjausryhmänälasten ja nuorten palvelujen yhteisissähankkeissa sekä seuraa valtakunnallisialinjauksia ja politiikkaohjelmiaja niiden toteuttamistaLasten ja nuorten hyvinvointityöryhmänjohtoryhmä koordinoi lapsiin ja nuoriinkohdistuvia toimia, kaupungissa myösviranomaisten alaryhmiä ja nuortenpudokkaiden ohjausta varten erillinenasiantuntijaryhmäLastensuojelusuunnitelmaan sekä seudulliseenlapsi- ja nuorisopoliittiseenohjelmaan kytkeytyvä ryhmäPorvoo Hyvis-ryhmä Vuonna 1998 perustettu ryhmä, jota ontäydennetty työhallinnon edustajalla jajonka tehtävät määritelty nuorisolain

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 57Raahe Nuorisotyön ja -politiikan koordinointityöryhmäTampereYlöjärvi*HämeenkyröIlmajokiKiiminkiSiilinjärviOhjaus- ja palveluverkostoSuomussalmiÄänekoskiLapsi ja nuorisopoliittisenohjelmansuunnitteluryhmämukaisiksi sivistyslautakunnan esityksestäkaupunginhallituksessaKaupungin nuorisolautakunnan vuonna2009 perustama nuorisotyön ja -politiikan työryhmä, jonka nuorisolautakuntapäätti vuoden 2010 lopussa jatkavannuorisolain mukaisena monialaisenaohjaus- ja palveluverkostonaRyhmää täydennetään valtionhallinnonja järjestöjen asiantuntijoilla, on pormestarinnimeämä seurantaryhmä, jokaseuraa lapsi- ja nuorisopolitiikan toteutumistaja raportoi valtuustolle valtuustokausittainNootti-ryhmä Hyvinvointiryhmässä muodostettu ja onsen alainen ryhmä. Ryhmä vastaamuistakin lapsiin ja nuoriin kohdistuvistamonialaisista tehtävistä, jotka tulevatlastensuojelu ja terveydenhuoltolainnojalta, kartoittaa lasten ja nuortenpalvelut ja katvealueet opinnäytetyönäja tekee esityksiä kaupunginhallitukselleja toimii ohjausryhmänä lapsi- ja nuorisopoliittiselleohjelmalleLautakuntien ja kaupunginhallitusten perustamat ryhmätNuorisofoorumiOhjaus- ja palveluverkostoOhjaus- ja palveluverkostoMonialainen ryhmäOhjaus- ja palveluverkostoSivistys- ja perusturvalautakunnat ovatnimenneet edustajatKaupunginhallitus nimennyt ryhmänAsetettu suunnittelulla 2-vuotiset lakisääteisettehtävät ja kunnan painotukset,jossa tavoitteet on mainittu tarkkaankuten koordinoida toimijoita, hakearatkaisuja, kehittää palvelujärjestelmääja estää päällekkäisyyksiäPerustamisesta päätetty ja edustajatpyydetty nimeämäänVastikään sivistyslautakunnan asettamaryhmäPerustamisvaiheessa oleva ryhmä, jostakaupunginhallitus päättää lähiaikoina;kokoontuessaan määrittelee lain pohjaltaomat paikalliset toimintansa painopisteetja laajennetut tehtävät* verkostosta on esitetty tarkempi kuvaus myöhemmissä luvuissa

58 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa10.2 Päivitettävät ryhmätOlemassa olevien työryhmien päivittämistyössä on tyypillisimmin ollut meneilläänryhmän uudistamisen kuten jäsenistön ja tavoitteiden muuttamisenvaihe, joka oli tekeillä noin puolessa verkostoista. Neljäsosassa tapauksistauusi verkosto on ollut valmis ja kokoontumassa pian ja vajaassa viidesosassatyöryhmistä päivittäminen ei ollut vielä käytännössä käynnistynyt,vaikka se oli jo suunniteltu. Muita vaiheita päivitystyössä on ollut meneilläänoleva valmisteluvaihe olemassa olevien ryhmien sopivuuden määrittämisestä,tarkemman suunnitelman laatiminen päivitystä varten, nuorisokumppanuusryhmänpäivittäminen ja päätöksentekovaiheessa olevan ryhmänjäsenten nimeäminen.Missä vaiheessa ohjaus‐ ja palveluverkoston päivittämistyö on kunnassanne?Uusi verkosto alkaaolla valmis jakokoontuu pian25 %Jokin muu9 %Päivittäminen ei olevielä käynnistynyt16 %Olemme aloittaneetryhmän uudistamisen(mm. jäsenistö,tavoitteet)50 %Kuvio 2.Päivitettävien työryhmien toimintavaiheKyselyyn vastanneissa kunnissa monialaiset nuorten koulutus-, sosiaali-,terveys- ja nuoriso- ja työvoimapalveluihin nivoutuneet työryhmät, joita onpäivitetty nuorisolain vaatimusten mukaisiksi, ovat olleet usein ennaltaehkäisevänpäihdetyön ryhmiä tai lastensuojelusuunnittelusuunnitelmiin liittyviäryhmiä. Päivitettävissä työryhmissä on myös pidempään toimineita tiedonvälittämiseen ja nuorten asioiden hoitamiseen keskittyneitä ryhmiä jatyöpajojen ohjausryhmiä. Osassa kunnista monialainen yhteistyöverkostorakennetaan siten, että olemassa olevia monialaisia työryhmiä kartoitetaanja määritetään jokin niistä ohjaus- ja palveluverkostoksi. Tällä voidaan välttääpäällekkäisten uusien ryhmien muodostuminen. Ohjaus- ja palveluverkostojaon rakennettu täydentämällä osallistujia ja märittämällä tavoitteita

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 59uudelleen sekä jossain tapauksissa myös muodostamalla laajemmista ryhmistäpienempi ohjaus- ja palveluverkostoksi nimettävä ryhmä.Kunnat ovat mukana taulukon 4 luokittelussa sen perusteella, missä vaiheessavastaaja on ilmoittanut paikkakunnan olevan ohjaus- ja palveluverkostonkäynnistämisessä (ks. kuvio 1).Taulukko 4.Päivittämisvaiheessa olevat nuorisolain mukaiset ryhmätKuntaAlajärviEuraKalajokiNurmijärviPoriVerkoston nimi(entinen)ErityispiirreNuorten koulutus-, sosiaali-, terveys- ja nuoriso- ja työvoimapalveluihinnivoutuneet ryhmätSeudullinen päihdetyöryhmäEnnaltaehkäiseväpäihderyhmäEhkäisevän päihdetyönryhmäEnnaltaehkäiseväntyön poikkihallinnollinenohjausryhmäIlomantsiLastensuojelusuunnitelmantyöryhmäOulunsalo*LastensuojelusuunnitelmantyöryhmäLapsi- ja nuorisopoliittinenjohtoryhmäPäivitetään ryhmää, jossa on tavoitteenatukea nuorten elämänhallintaa jakehittää palveluverkostoaPäivitetään osallistujia ja uutena mukanatyöhallinto sekä kehitetään toimintaaMukana johtotason henkilöitä, yhteyskunnan johtoon, strategioihin ja tavoitteisiin,ohjaa poikkihallinnollista varhaistaavointa yhteistyötäLastensuojelusuunnitelman laatimistaja toimeenpanoa toteuttavan moniammatillisentyöryhmän täydentäminennuorisolain edellyttämäksi ryhmäksiLastensuunnitelmien tekoon osallistunutmonialainen työryhmä, joka toimiiverkostona myös muissa hankkeissa japrosesseissa, tavoitteena toimia kunnanpääprosessina olevan lasten, nuortenja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksiTäydennetään johtoryhmää. Muitanuorten urasuunnittelun kehittymistä jatukitoimien piiriin pääsemistä tukeviaverkostoja ovat etsivän nuorisotyön,yleissivistävän koulutoimen ohjaustoiminnantyöryhmät, valtakunnallinenopinto-ohjauksen kehittämishankkeenohjausryhmä, nuorten moniammatillinenhyvinvointityöryhmä

60 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaLohja* Nuorisoverkosto Poikkihallinnollinen nuorten tilanteistatietoa jakava ryhmä, jonka nimeämistäon käsitelty lautakunnissa ja kaupunginjohtoryhmässäHeinola Nuorten työrengas Täydennetään terveystoimen ja poliisinedustajalla, määritetään ohjaus- japalveluverkostoksi sivistyslautakunnankokouksessaNokia * Nyrkit savessa työryhmäLasten ja nuorten hyvinvointityöryhmäKiuruvesiNivalaLaihiaJanakkalaNuorten työpajanmoniammatillinenverkostoNuorten työpajanohjausryhmäYhdessä eteenpäinryhmäMoniammatillinentiimiTäydennetään ryhmää poliisin edustuksellaTäydennetään poliisin edustuksella javahvistetaan ryhmää ottamalla useampiatoimijoita mukaan sosiaalitoimestaja koulutoimesta sekä kolmannen sektorinedustaja. Tavoitteena on selkeyttää,koordinoida ja tiedottaa sekä ennaltaehkäistäuseiden rinnakkaistentyöryhmien ristikkäistä toimintaa sekäsaada työryhmät tietoisiksi lapsi- januorisopoliittisen ohjelman sekä lastenjanuorten hyvinvointisuunnitelmansisällöistä ja tavoitteista niin, että jokainentyöryhmä toimisi samansuuntaisesti.Työryhmä huolehtii myös asetettujentavoitteiden edistämisestä kaikissapäätöksentekoportaissaVuosia toiminut ryhmä, josta on puuttunutlakiuudistusta ajatellen vain työhallinnonedustajaTiimistä on erotettu pienempi ryhmä,joka kokoontuu yhteisvalintatulostentullessa ja syksyllä kahdesti, ryhmäätäydennetään TE-toimiston edustajillaKitee* INFO-ryhmä Noin 10 v nuorten elinoloja seurannutja viranomaisten välisistä pelisäännöistäsopinut ryhmä, tulee jatkossa toimimaanKeski-Karjalan alueen kunnissa,jotka ovat sosiaali- ja terveyspalveluidenyhteistoiminta-alueessa, ryhmäntavoitteita täsmennetäänSipooNuorisokumppanuusryhmäUseita vuosia sitten perustettu ryhmä,jonka tavoitteena on nuorten asioidenedistäminen, päihdekasvatuksen koordinointija etsivän nuorisotyön tavoit-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 61Sodankylä*Nuorten tukiryhmä V. 2009 perustettu ryhmä, jonka toimintaperustuu varhaiseen havainnointiinja puuttumiseen moniammatillisessaryhmässä jatkotoimia vartenOlemassa olevien ryhmien kartoitus ja uuden/entisen määrittäminenEnonkoskiteiden määrittelyNEPPARI-ryhmäSeudullinen verkosto nuorisotyötä jaetsivää nuorisotyötä yhteisesti hankkivillejäsenkunnille Savonlinnan seudullaSulkava NEPPARI-ryhmä Seudullinen verkosto nuorisotyötä jaetsivää nuorisotyötä yhteisesti hankkivillejäsenkunnille Savonlinnan seudullaHollola*KajaaniKaarinaImatraLieksaMikkeliTervo*Lasten nuorten japerhepalveluiden moniammatillinenkehittämisryhmä,nuorisotyönmoniammatillinenohjausryhmäOhjaus- ja palveluverkostoEnnaltaehkäisevänmielenterveys- japäihdetyön Sateenkaarina-ryhmä,Koulutustakuutiimi,AlueohjaajaryhmäEtsivän työn verkosto,lasten nuoren japerheiden hyvinvointisuunnitelmantoimenpideohjelmassaMonialainen Ketju -työryhmäLastensuojelun monialainenyhteistyöryhmäPäihdetyöryhmä, hyvinvointityöryhmä,kaupungin työllisyydenhoidonryhmäTyöpajan hankkeidenNuorisopalveluiden yhteistoimintaalueenstrateginen kehittämis- ja ohjausryhmäsuunnitelmissaTehty esitys toimijoista ja lain mukaisistatehtävistäKartoitetaan olevista ryhmistäEtsivän työn verkosto toimii pudokkaitavarten, lasten, nuoren ja perheidenhyvinvointisuunnitelman toimenpideohjelmanmonialainen työryhmä toimiitoimenpiteiden seurantaryhmänä, MonialainenKetju- työryhmässä ennaltaehkäisevää työtä, elinolojen kartoitustanuorisovaltuuston ja nuorisopalveluidenseminaarissa yhteisen näkemyksenmuodostamiseksi kunnassaKartoitetaan työryhmiä ja yhdistetäänniitä ja niiden toimintoja, jotta työajankäyttö tehostuisi – keskusteluissa täydentäminenpoliisilla ja työhallinnollaMonia ryhmiä nuorten asioiden käsittelemiseksi,joten määritetään jo olemassaolevista

62 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaohjausryhmä ja etsiväntyön ryhmä* verkostosta on esitetty tarkempi kuvaus myöhemmissä luvuissa10.3 Ohjaus- ja palveluverkoston suunnitteluKunnissa, joissa ohjaus- ja palveluverkosto on suunnitteluvaiheessa, noin60 % ryhmän uudistaminen on aloitettu eli suunnittelu on käynnistynyt,mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Noin viidesosassa suunnittelu ei ole vieläkäynnistynyt ja muutamassa prosentissa kunnista on tehty päätöksiä suunnittelunjatkoksi. Muissa suunnitteluvaiheesta kertovissa vastauksissa kerrotaansiitä, kuinka vastaajilla ei ole tietoa tai asiasta ei ole keskusteltu.Suunnitelmissa on ollut lastensuojeluryhmään liittyvä tai paikallisen ratkaisunlöytäminen tavalla, jossa olisi mahdollisimman vähän erillisiä ryhmiä.Missä vaiheessa ohjaus‐ ja palveluverkoston suunnittelutyö on kunnassanne?Olemme tehneetpäätöksiäsuunnittelun jatkoksi4 %Jokin muu, mikä20 %Suunnittelu ei olevielä käynnistynyt20 %Suunnittelu onkäynnistynyt, muttapäätöksiä ei ole tehty56 %Kuvio 3.Suunnitteluvaiheessa olevien työryhmien vaiheKunnissa, joissa ohjaus- ja palveluverkoston käynnistäminen on avoin, tilanteetovat vaihtelevia. Osassa kunnista ohjaus- ja palveluverkoston koostumussekä yhteydet paikallisiin muihin ryhmiin ja kaupungin strategioihinon pohdittavana, kun joissakin ryhmän määrittäminen on vielä avoin. Tavallisimminohjaus- ja palveluverkostosta on puuttunut sosiaalitoimen edustus.Kunnat ovat mukana taulukon 5 luokittelussa sen perusteella, missä vaiheessavastaaja on ilmoittanut paikkakunnan olevan ohjaus- ja palveluverkostonkäynnistämisessä (ks. kuvio 1).

63 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaTaulukko 5.Suunnitteluvaiheessa olevat nuorisolain mukaiset ryhmätKunta Verkosto ErityispiirreEuraNuorten koulutus-, sosiaali-, terveys- ja nuoriso- ja työvoimapalveluihinnivoutuneet ryhmätKuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmäSuunnitelmissa rakentaa kuntoutuksenasiakasyhteistyöryhmän ympärille rakentuvaohjaus- ja palveluverkostoKaskinen Oppilashuoltoryhmä Tarvetta oppilashuollon kehittämiselleja sen myötä tavoitteena lisätä ennaltaehkäiseväätoimintaa lasten ja nuortenparissa eri sektoreiden yhteistyönäHuittinen Useiden yhteistyöverkostojenympärilleperustettavakattorakenneSuunniteltu, että kattorakenteeksimuodostuvassa ohjaus- ja palveluverkostossaresurssijohtoon kuuluvat jäsenetkutsuu koolle kaupunginjohtaja,ryhmän suunniteltu kokoontuvan kahdestivuodessaKaupungin ohjelmiin ja strategiaan nivoutuvat ryhmätHelsinki* Lasten ja nuortenhyvinvointisuunnitelmaTurku Kaupungin hyvinvointijohtoryhmänalaryhmäKokkolaKonnevesiPirkkalaOhjaus- ja palveluverkostoPietarsaari*NurmesSaarijärviPelkosenniemiOhjaus- ja palveluverkostoOhjaus- ja palveluverkostoOhjaus- ja palveluverkostoMonialaisen yhteistyönverkostotOhjaus- ja palveluverkostoValtuustostrategiaan liittyvä verkostomaisuuteenperustuva operatiivinennelivuotinen ohjelmaNuorten ohjausmalli kehitetty ja ohjaus-ja palveluverkosto käynnistyy kaupunkitasonalatyöryhmänäKokoonpanoltaan avoimet verkostotKaupunginhallitus on määrittänyt organisaatiotjärjestäytymiskokoukseen,mutta toimijoita ei vielä ole nimettyTyöryhmän kokoonpano on avoinTyöryhmän kokoonpano on avoinKaupunginhallituksenoleva ryhmäpäätettävänäMonialaisten työryhmien määrittämistäja täydentämistäMonialaisten työryhmien määrittämistäja täydentämistäNeuvotteluvaiheessa olevat verkostotSuunnitteilla ryhmä, joka vastaa paikallistatilannetta ja tarpeitaAlavusTavoitteena käynnistää ryhmä* verkostosta on esitetty tarkempi kuvaus myöhemmissä luvuissa

64 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa11 Käytännön esimerkkejä erilaisistalähtökohdista rakennetuista verkostoistaTässä luvussa esitellään erilaisten taustojen mukaan käynnistyneitä ohjausjapalveluverkostoja. Kuvauksilla halutaan tuoda näkyväksi esimerkeilläsitä, miten työryhmät ovat rakentuneet, miten ne ovat toimineet ja millaisiatuloksia ne ovat saaneet aikaan. Aluksi esitellään käytännön esimerkkienkautta hankkeiden toteuttamisen jälkeen pysyväksi verkostoksi muodostuneita,sen jälkeen elämänkaarimallin mukaisesti toimivissa kunnissa käynnistyneitäohjaus- ja palveluverkostoja ja lopuksi seudullisesti rakentuneita/rakentumassaolevia ohjaus- ja palveluverkostoja.11.1 Hankepohjaisesti käynnistyneet verkostotLohjan Nuorisoverkoston kuvauksessa tulevat esille pitkäjänteisen hanketyöskentelynja paikallisen yhteistyökulttuurin muodostumisen tulokset.Lohjan ohjaus- ja palveluverkostoksi muodostuneen työryhmän rakentumisessanäkyy tavoitteellisuus työntekijä- ja johtotason sitouttamisessa ja senilmeneminen saaduissa verkostotyön tuloksissa.11.1.1 Lohjan NuorisoverkostoVerkoston historia ja rakenne: Lohjalla toteutetaan alueellista vapaaaikatoimintaanliittyvää nuorisotyötä sekä nuorten elämänhallintaa tukevaa,sosiaalityöhön ja -ohjaukseen painottuvaa erityisnuorisotyötä kuten seurakunnanja kaupungin yhteistyönä tehtävää katupartiointia. Lohjalla on toteutettu1990-luvun lopussa nuorten peruskoulun suorittamista työharjoittelujaksojenavulla tukeva Linssi-projekti ja sen jatkoksi käynnistetty Nuortentuki- ja neuvontapistettä kehittänyt Linkki-hanke. Lohjalaisille 15–29-vuotiaille tarkoitetussa Linkki-hankkeessa luotiin Lohjan mallina tunnettuakoulutustakuumallia, jossa kartoitetaan koulupudokkaita ja ohjataan heitäkoulutukseen myös opinto-ohjaajien kesäloma-aikana. Hankkeissa on toiminutsama ohjausryhmä, jonka jäsenet ovat olleet sitoutuneita ohjausryhmätyöskentelyyn.Toimiva yhteistyö on tuottanut konkreettisia heti näkyvissäolevia tuloksia ja hankkeen päättymisen yhteydessä on tullut vahvastiesille, kuinka yhteistyöverkoston toimintaa on haluttu jatkaa. Projektivaiheenjälkeen toimintaa jatkettiin Nuorisoverkostoksi nimettynä poikkihallinnollisenatyöryhmänä.Nuorisoverkostossa on edustajia kuntatasolta eri organisaatioista kutennuorisotoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta ja opetustoimesta, toisen asteenoppilaitoksista, erikoissairaanhoidosta ja TE-toimistosta. Tavoitteenaon saada Nuorisoverkostoon sen ohjaus- ja palveluverkostoksi muodostu-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 65misen jälkeen mukaan poliisin, seurakunnan ja puolustusvoimien edustajat.Ryhmässä on ollut sivistystoimen, opetustoimen ja perusturvan johtajia jatyöntekijätason henkilöitä. Nuorisoverkosto on tarkoitus muuttaa lain mukaiseksiohjaus- ja palveluverkostoksi. Ryhmän muutosehdotus on hyväksyttysivistys-, opetus- ja perusturvalautakunnissa ja asiaa on käsiteltykaupungin johtoryhmän tasolla. Laajaksi muodostuvaan ohjaus- ja palveluverkostoonotetaan mukaan yksi henkilö organisaatiota kohti lukuun ottamattaperusturvan ja sivistystoimen toimialaa, josta osallistuu päällikkö- jatyöntekijätason henkilöitä. Nuorisoverkoston ja sen pohjalta muodostettavanohjaus- ja palveluverkoston puheenjohtajana toimii sivistystoimen johtajaja sen sihteeriksi tulee etsivä nuorisotyöntekijä.Verkoston toiminta ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät: Nuorisoverkostoon kokoontunut alkuvaiheessa noin 4-5 kertaa vuodessa ja sen jälkeennoin kaksi kertaa vuodessa. Nuorisoverkoston tavoitteena on ollutjakaa tietoa mm. nuorten koulutukseen, hyvinvointiin ja työllisyyteen liittyvistäasioista. Nuorisoverkostossa ei ole hoidettu yksittäisten nuorten asioita,vaan siinä on käsitelty suurempia linjauksia ja kokonaisuuksia. Ohjausjapalveluverkoston on suunniteltu kokoontuvan 3-4 kertaa vuodessa jatarvittaessa tiheämmin. Ensimmäisessä tapaamisessa mietitään ohjaus- japalveluverkoston tavoitteita ja tapaamistiheyttä. Nuorisoverkoston tavoitteitatullaan muokkaamaan uuden lain tavoitteita vastaaviksi ja muuttamaanryhmän toimintakulttuuria ohjausryhmätyöskentelyn mukaisesta toiminnastavieläkin enemmän kaikki toimijoita osallistavaksi. Ohjausryhmäntoimivuuteen on vaikuttanut konkreettisten tulosten näkemisen lisäksi puheenjohtajienaktiivinen, vastavuoroiseen keskusteluun osallistava ja myöskokousteknisesti taitava toiminta, jonka merkitys tulee jatkossa vahvistumaanverkoston laajenemisen vuoksi. Ohjausryhmään on koottu jäseniäjalkautumalla keskeisten nuorten asioita hoitavien tahojen luokse, kertomallatoiminnasta, kartoittamalla tilannetta ja sitouttamalla osallistujiaryhmän toimintaan. Eri tahoilta on tiedusteltu, kuinka hanke voisi olla toimijoilleja niiden asiakasnuorille hyödyksi. Mukaan on saatu laajasti osallistujiajalkautumisen ja markkinoinnin myötä. Verkostotyön toimivuudeneteen on tehty työtä myös osallistujien mukaan saamisen jälkeen ja ylläpidettyaktiivisesti verkostosuhteita myös kokousten välillä tehtyjen yhteydenottojenavulla.Verkostotyön tulokset: Nuorisoverkostosta on ollut tiedonvaihdon lisäksimerkitystä yksittäisten nuorten asioiden hoidossa, kun arjen asioissa onpystytty keskustelemaan luottamuksellisemmin myös kokousten ulkopuolella.Verkoston avulla syntyneen luottamuksen myötä arjen asiakastyön tasollatehtävä monialainen yhteistyö on toiminut paremmin. Nuorisotyönarvostus on kohonnut ja työn sisältö ja merkitys on tullut esille verkostotoimijoille,joilla ei ole useinkaan tietoa nuorisotyön tarkoituksesta ja toiminnasta.Verkoston kautta on voitu viestiä erityisnuorisotyön käytännöistäja työmuodoista keskeisille yhteistyötahoille kuten sosiaalipalveluiden lastensuojelulleja nuorisopsykiatrialle. Paikkakunnalla on vahva yhteistyön

66 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissakulttuuri. Vahva yhteistyön kulttuuri ilmenee käytännössä siinä, kuinkanuoren prosessista otetaan vastuu ilman viranomaiselta toiselle ohjaamistapaikassa, johon nuori kiinnittyy ensimmäiseksi ja muut toimijat ovat nuortentukena. Verkostossa on mietitty konkreettisia panostuksia ja keinoja,joilla voitaisiin puuttua nuorten tilanteeseen ja toimia niiden ratkaisemiseksi.Verkoston avulla on reagoitu ajankohtaisiin ilmiöihin ja saatu konkreettisiaasioita eteenpäin. Näistä suurimpia on ollut nuorisotyöttömyyshanke,johon kaupunki ja TE-toimisto ovat laittaneet mittavan panostuksen. Toimintasai alkunsa työryhmässä käydystä nuorten syrjäytymistä ja työttömyyttäkoskevasta keskustelusta, jossa pohdittiin kunnan mahdollisuuksiatoimia tilanteeseen vastaamiseksi. Toimintamallissa kaupunki ottaa nuorenkahden kuukauden työharjoitteluun ja sen jälkeen kuuden kuukauden työhön.TE-toimisto on suunnannut palkkatukirahoitusta kaupungille ja työntuloksena 70 nuorta on saatu työllistettyä. Nuorisoverkosto on vaikuttanutmyös Omin jaloin -hankkeen käynnistymiseen ja siitä viestimiseen.Omin jaloin -toiminta käynnistyi vuonna 2007 haasteellisten asiakastapaustenympärille rakentuneesta kokeilusta, jossa hyvin haasteellisiksi osoittautuneillenuorille tarjottiin pienryhmätoimintaa ja yksilötapaamisia elämäneri osa-alueiden läpikäymiseksi. Nuorista tehtiin lopuksi lastensuojeluilmoitukset,joihin kirjattiin toiminnan aikana syntynyttä tietoa. Kaupungin lastensuojelunjohtajakiinnostui työstä, josta ryhdyttiin rakentamaan strukturoidumpaamallia. Työn tuloksena on kehittynyt 12–17-vuotiaille nuorilletarkoitettu paketti eli työkirja yksilötyön tekemisestä, nuorten omien valintojenja vaikutusten ajattelemaan saattamisesta, vahvuuksista ja voimavaroista.Työkirjassa on kirjallisia tehtäviä ja muuta keskustelua tukevaa materiaalia.Lohjalaiset ovat kouluttaneet eri paikkakuntien edustajia käyttämäänmenetelmää. Mallista on tullut runsaasti yhteydenottoja nuorisotyöntekijöidenlisäksi sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajilta, koulukuraattoreilta,erityisopettajilta, vapaa-ajanohjaajilta ja muilta nuorten parissa toimiviltaammattilaisilta. Nuorten parissa toimivat ammattilaiset ovat hyötyneetnuorisotyössä kehitetystä toimintamallista, joka on helpottanut nuorentilanteiden selvittämistä. Mallilla saadaan tavoitettua lastensuojelun kriteerittäyttämättömiä, kuten näpistyksestä kiinni jääneitä nuoria varhaisen puuttumisenpalveluun. Omin jaloin -toiminnasta on voitu osoittaa taloudellisiatuloksia. Esimerkiksi nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun kautta ohjautuvillanuorilla palvelun hinta on ensimmäisellä käynnillä sama kuin mikä onOmin jaloin -prosessissa viidellä käyntikerralla 1,5 kuukauden aikana.11.1.2 Hattula-verkkoHattula-verkko on esimerkki hankevaiheen jälkeen vakiintuneesta ohjausjapalveluverkostoksi muodostuneesta kolmannen sektorin ja seurakunnanedustajia sisältävästä verkostosta. Ryhmän työn tuloksena toteutetaan pysyvästilapsia ja nuoria sekä paikallisia ammattilaisia hyödyntävää toimintaaalaryhmissä työskentelyn kautta.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 67Verkoston historia ja rakenne: Hattula-verkko on toiminut jo lähes 10vuoden ajan. Hattula-verkko käynnistyi Perhevoimala-hankkeen myötä,jossa oli tavoitteena edistää moniammatillista yhteistyötä ennaltaehkäisevässäperhetyössä ja laatia tavoiteohjelma lasten nuorten ja perheiden toimintaavarten. Perhevoimalan toiminta jäi vakituiseksi työmuodoksi samoinkuten Hattula-verkon toiminta. Hattulan seudulla on tehty aiemmin nuorisotoimenverkostotyötä, jossa on järjestetty yhteisiä kokoontumisia ja laadittuseudullisen yhteistyön välittämisen malli eli seinätaulu, johon on kirjattuyhteisiä käytäntöjä. Seudulla toimii edelleen seudullinen ehkäisevän päihdetyönryhmä, jossa A-klinikka toimii yhdyshenkilönä tapaamisten järjestämisessä.Hattula-verkossa on edustajat kaikista keskeisistä lasten ja nuortenkanssa toimivista tahoista. Mukana on kunnan eri toimijoita kuten nuorisotoimi,perusopetus, lukio, sosiaalitoimi, terveystoimi sekä poliisihallinto,seurakunta ja järjestön kuten MLL:n edustajia, joiden kanssa tehdään varhaiskasvatukseenliittyvää yhteistyötä. Mukana on myös satunnaisesti verkostonkokouksiin osallistuvia tahoja kuten nuorisovaltuusto ja A-klinikka.Hattula-verkossa ei ole ollut mukana työhallinnon edustusta, mutta suunnitteillaon työpajan saaminen alueelle ja myös sen myötä vahvempaa panostustanuorten työllisyyteen liittyviin asioihin.Hattula-verkon jäsenet ovat työntekijöitä eikä sen toiminnalla ole suoraayhteyttä lautakuntatyöskentelyyn. Hattula-verkon toiminta on toisaalta tiiviistikytköksissä Hattulan lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittiseen ohjelmaan,jota verkon jäsenet ovat olleet laatimassa. Ohjelma päivitetään valtuustokausittainja sen työstämisen kautta Hattula-verkossa esille tulevat asiatmenevät virallista kanavaa pitkin eteenpäin kaupungin päättäjille. Hattulaverkkoaon koordinoinut alkuvaiheessa päivähoitotoimen johtaja ja hänenjälkeensä koordinaattorivastuu on vaihdellut.Verkoston toiminta ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät: Vuonna 2010Hattula-verkon koordinointi sisällytettiin yhden perhetyöntekijä työnkuvaanja verkoston sihteeriksi määritettiin nuorisotyöntekijä. Hattula-verkkoon onluotu siirtäen vaihtamiseen perustuva rakenne. Uudessa toimintamallissavetovastuu verkon toiminnasta on kaksivuotinen ja sihteeri jatkaa toimintaansavielä seuraavan vuoden, jotta hän voi välittää tietoa työtavoista jaopettaa uutta verkon vetovastuullista tahoa toimintaan. Käytössä on myösvarahenkilöjärjestelmä tapaamisia varten. Verkko kokoontuu kuuden viikonvälein ja tapaamisajat varataan eteenpäin vuodeksi kerrallaan. Hattulaverkontehtävänä on tiedottaminen ja ajankohtaisten tietojen jakaminen.Toisena tehtävänä on yhteisten käytännön tapahtumien järjestäminen, kutenyhteisten tietoa ja asiantuntemusta tarjoavien koulutusten ja tutustumiskäyntientoteuttaminen. Verkon kolmantena tehtävänä on järjestää lapsilleja nuorille toimintaa, jota suunnitellaan ja ryhdytään toteuttamaankäytännössä erilaisten alaryhmien avulla. Alaryhmät toimivat Hattulaverkontyörukkasryhminä. Näitä ovat mm. alle kouluikäisten ryhmä, jokajärjestää vuosittain Eskarista esikouluun -messut sekä erityisnuorille tarkoi-

68 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissatettua pienryhmätoimintaa, johon osallistuvat nuoret ja heidän vanhempansa.Neljänneksi Hattula-verkosto järjestää Vanhemmuuden tukipuut -toimintaa,jolla tuetaan vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.Verkko on järjestänyt kolmen vuoden ajan peruskoululaisille 1-9. luokkienlapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen ohjelmatoimintaa. Oppilaille onjärjestetty koulupäivään sisältyviä oppitunteja ja teemapäiviä joita ovatolleet toteuttamassa kouluterveydenhoitajat koulupsykologi, opinto-ohjaaja,erityisohjaaja sekä kunnan ja seurakunnan nuorisotyöntekijät. Teemat ovatliittyneet vaihtelevasti eri ikäluokalle soveltuviin asioihin kuten esimerkiksi1. luokan oppilailla itsetunnon vahvistamiseen ja aamupalan tärkeyteen, 5.luokan oppilailla murrosikään ja tupakointiin ja 9. luokan oppilailla elämänhallintaan,ammatilliseen kasvuun ja työelämätietouteen. Hattula-verkkoonkuuluva nuorisotoimi tekee lasten ja nuorten palveluissa tiiviisti käytännönyhteistyötä sosiaalitoimen osa-alueiden kuten lastensuojelun ja perhetyönkanssa. Seurakunnan kanssa toteutetaan mm. eri teemoja käsittelevääryhmätoimintaa lapsille ja nuorille.11.1.3 Nastolan Haavi-ryhmäNastolan Haavi-ryhmä on esimerkki oppilashuollon ja nivelvaiheiden ohjausprosessienkehittämistoiminnan kautta rakentuneesta ohjaus- ja palveluverkostosta.Haavissa on tehty näkyväksi paikallista palvelurakennetta jasen keskeisiä toimijoita sekä nivottu ryhmän toiminta kunnan strategiatyöhön.Verkoston historia ja rakenne: Nastolan Haavi-ryhmän toiminta on saanutalkunsa oppilashuollon kehittämishankkeen ohjausryhmästä. Nastolassakehitettiin monialaista yhteistyötä vuosina 2007–2009 toteutetuissa seutukunnallisissaoppilashuollon hankkeissa, joihin erityisopetuksen rehtori onosallistunut hyvin aktiivisesti. Projektiryhmä etsi haavoittuvassa tilanteessaolevia yläkouluikäisiä nuoria ja kokosi heistä 15 hengen Porkkana-ryhmän,jolle kunnan nuorisotyöntekijän ja seurakunnan nuorisotyöntekijän järjestivätyhteisvoimin toimintaa. Hankkeen ohjausryhmän ideoimana toimintansakäynnisti hieman myöhemmin oppilaanohjausta kehittävä NOPO-hanke,jonka kehittämisryhmään koottiin vuosina 2008–2010 vieläkin laajemminmonialaisia toimijoita. NOPO-hankkeessa kehitettiin ennaltaehkäisevää moniammatillistaja -hallinnollista yhteistyötä oppilaanohjauksen tehostamiseksisekä esiopetuksen ja peruskoulun nivelvaiheen ja 15–17-vuotaidennivelvaiheiden toimivuuden parantamiseksi. Hankkeessa perustettu Haaviryhmäon kartoittanut pudokkaiden tilannetta ja sen kautta ilman opiskelujatyöpaikkaa jääneet nuoret on ohjattu palveluiden piiriin.Kaupungin sivistystoimen johtaja oli valmistelemassa syksyllä 2010 Haaviryhmänmäärittämistä nuorisolain mukaiseksi työryhmäksi ja Haavin nimeämisestäohjaus- ja palveluverkostoksi päätettiin sivistyslautakunnassa

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 69vuoden 2011 vaihteessa. Haavi-ryhmässä ovat mukana nuorisotoimi, perusopetus,ammatillinen koulutus, lukio, sosiaalitoimi, terveystoimi, työhallinto,poliisihallinto ja seurakunta. Kunnan työllistämisyksikkö on ollut aktiivisestimukana Haavin toiminnassa. Yksi seurakunnan kolmesta nuorisotyöntekijästäon mukana Haavi-ryhmässä. Nuorisopalveluissa toimii kouluvastaavaja yläkoulut ovat olleet tyytyväisiä malliin, jossa nuorisotyöntekijäntyöstä miltei puolet on kouluyhteistyötä. Kouluyhteistyössä ovat konkreettisestimukana myös seurakunnan nuorisotyöntekijät. Kolmannen sektorintoimijat on huomioitu kaupungin strategiassa ja ryhmän toiminnassanuorille osallisuutta ja osallistumismahdollisuuksia tarjoavina toimijoina,mutta järjestöjen osallistuminen Haaviin on vielä avoin. Haavi-ryhmän seudullisiatoimijoita ovat sosiaali- ja terveyspuolen yhtymän, poliisin ja TEtoimistonja kunnallisen työllistämistoiminnan hankkeet. Haavi-ryhmässäon mukana pääosin käytännön tason työntekijöitä ja rehtoreita. Haaviryhmäon kokoontunut pari kertaa ja hahmotellut lakimuutoksen myötäryhmän tehtäviä. Jatkossa tapaamisia on todennäköisesti neljä kertaa vuodessa.Paikallisen koulun oppilaat ovat piirtäneet Haavi-ryhmälle oman logon.Verkoston toiminta ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät: Haaviryhmänvalintaan ohjaus- ja palveluverkostoksi ja sen nopeaan käynnistymiseenon vaikuttanut se, että verkoston yhdyshenkilöt ja muut siihen osallistuvattoimijat on kuvattu sekä pidetty huolta siitä, että tieto välittyy eriyksiköissä myös muille kuin ryhmän yhdyshenkilöille. Haavi-ryhmään kuuluvaperuskoulun ja toisen asteen jälkeisistä ohjausprosesseista vastaavahenkilö on laatinut kuvauksia erilaisista nuorten tilanteista ja toimintaan onmääritelty vastuuhenkilöt. Haavi-ryhmän kautta on välittynyt tietoa eri toimijoille.Ryhmän vaikutuksesta eri koulutusyksikköjen kuraattorit ovatmäärittäneet omat vastuualueensa ja sopineet tiedonvälityksen käytännöistä,jos nuoret ovat jääneet koulutuksen ulkopuolelle. Haavi-ryhmän toimintaanon vaikuttanut myönteisesti onnistuneet henkilövalinnat, jolloin ryhmässäon paljon asiantuntemusta ja vastaanottavuutta monialaiselle työskentelylle.Haavi toimii keskustelevasti, kantaaottavasti ja käytännön ratkaisujaehdottamalla. Onnistumiseen on vaikuttanut myös ohjausprosessistavastaavan henkilön aktiivisuus ja ryhmän toiminnan myötä aikaansaaduttulokset.Nuorisotoimen ja poliisin välinen yhteistyö on ollut tiivistä ja yhteys on pyrittysäilyttämään henkilövaihdoksista huolimatta. Kun poliisin pitkäaikainenyhteyshenkilö on ollut eläköitymässä, hän on perehdyttänyt seuraajansatoimintaan ja nuorisotoimen edustaja on tavannut ryhmän uuden jäsenenennen yhteyshenkilön poisjäämistä. Kaupungissa on tehty 10 vuotta sittenlasten ja nuorten hyvinvointiohjelma ja kuntastrategian lisäksi on käytykeskustelua sivistyspalveluiden oman strategian laatimisesta. Haaviryhmäntoiminta tukee käytännössä kaupungin strategian toteutumista,jossa ovat teemoina työllisyys, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä nuorisotyöttömyydenvähentäminen ja kouluyhteistyön kehittäminen. Jatkossa merki-

70 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissatystä tulee olemaan terveysliikunnalla, joka on kasvattanut hyvinvoinninohella yhtenä teemana merkitystään nuorten palveluissa.11.1.4 Nokian Nyrkit savessa -työryhmäNokian kaupungin Nyrkit savessa -työryhmä on esimerkki hanketyöskentelynpohjalta käynnistyneestä seurakunnan ja järjestöjen edustajista koostuvastaohjaus- ja palveluverkostosta, jossa on toteutettu toimintaa käytännöntason työtä tekevien alaryhmien kautta. Työryhmän muodostumistaohjaus- ja palveluverkostoksi selvitetään tutkimuksellisesti ja vuorovaikutuksellisesti.Verkoston historia ja rakenne: Nokialla on toiminut vuodesta 1995 lähtienhankkeen pohjalta käynnistynyt monialainen Nyrkit savessa -työryhmä,jolle toivottiin jatkoa myös projektiajan päättymisen jälkeen. Työryhmänavulla on haluttu jakaa tietoa poikkihallinnollisesti. Verkostossa on mukanayhteensä noin 30–40 toimijaa, joista noin 10–15 on teemasta riippuen paikallatapaamisissa. Nyrkit savessa -työryhmään kuuluu nuorisotoimen, perusopetuksenyläkoulun, erityisoppilaitoksen, ammatillisen oppilaitoksen,sosiaalitoimen, terveystoimen, poliisin, seurakunnan ja järjestöjen edustajia.Myös lukion edustaja on osallistunut ajoittain tapaamisiin. Mukana verkostossaon järjestöistä SPR:n katutyöpartiotyötä tekevä työntekijä, nuorisoasuntojenedustaja, peruskoulun päättäneille sosiaaliohjausta tarjoavanhankkeen työntekijä sekä nuorten asioista kiinnostunut kaupunginhallituksenjäsen. Työryhmän jäsenet ovat käytännön tason työntekijöitä. Nyrkitsavessa -työryhmässä puheenjohtajuus on ollut vaihtuva. Vuodesta 2010lähtien työryhmälle päätettiin valita pysyväksi koordinaattoriksi kaupunginvapaa-aikakeskuksessa toimiva erityisnuorisotyöntekijä. Nokialla toimiimyös lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä. Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmäon vuonna 2010 perustettu Nyrkit savessa -työryhmää laajempi lastensuojeluunliittyvä työryhmä, jonka tavoitteena on seurata kaupungissalaaditun Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman ja Lastensuojelusuunnitelmantoteutusta.Verkoston toiminta ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät: Työryhmäntapaamisia on järjestetty sekä nivelvaiheyhteistyön että laajemmin nuoriakoskevien asioiden tiimoilta. Nyrkit savessa -työryhmässä on toteutettunivelvaiheyhteistyötä siihen kuuluvassa nivelvaiheyhteistyöryhmässä, jossaon vaihdettu tietoa ensisijaisesti peruskoulun päätösvaiheessa olevien nuortentilanteesta, käyty läpi lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen hakeneitanuoria keväisin ja syksyisin sekä seurattu nuorten koulutuksessa pysymistä.Ryhmä kautta on voitu tukea nuorten työllistymistä TE-toimiston lisäksisiten, että vapaa-aikatoimessa työskentelee työryhmään kuuluva nuorilletyötehtäviä välittävä työpalveluohjaaja. Nyrkit savessa -työryhmään kuuluvannivelvaiheyhteistyöryhmän avulla on tavoitettu koulupudokkaita ja voituauttaa nuoria sekä välittää hyvin poikkihallinnollista tietoa verkostonavulla. Työryhmässä on järjestetty vuosittain monialaiset verkostopäivät,

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 71joissa on tarjolla koulutusta ja keskusteluita nuorten parissa toimiville ammattilaisille.Nyrkit savessa -työryhmän toiminnasta laaditaan muistiot.Kaupungissa tehdyllä käytännön työn tason monialaisen yhteistyön avullaon voitu tarjota nuorille palveluita niukkenevista resursseista huolimatta.Kaupungissa on mm. etsivän työn toimintaa kaupungin ja järjestön toteuttamana,sillä yhteistyön myötä palveluita on voitu tarjota paremmin kuinyksittäisen organisaation voimin. Kaupungissa on panostettu henkilöstöresurssejapitkäkestoiseen tukeen ja sosiaaliseen vahvistamiseen, jota tarjotaanlapsille ja nuorille järjestettävän pienryhmätoiminnan avulla. Alaasteikäisestälähtevän sosiaalisen vahvistamisen ja pitkäkestoisen varhaisentuen avulla on voitu saada ja osoittaa ennaltaehkäisevän työn hyötyjä.Nyrkit savessa -työryhmä on määritelty ohjaus- ja palveluverkostoksi. Työryhmännykyisestä toiminnasta tehdään akateeminen opinnäytetyö. Nokialleon nimitetty vuoden 2011 alusta linjausryhmä, joka selvittää Nyrkit savessa-työryhmän toimintaa, käytäntöjä ja eri hallintokuntien edustuksen,jonka jälkeen toimijat nimeävät virallisesti jäsenet ryhmään. Linjaustyöryhmäntekemän kartoitustyön lisäksi syksyllä 2011 järjestetään kehittämispäiväyhteistä tulevaisuuden pohdintaa varten. Kehittämispäivään osallistuvatkaikki työryhmän nykyiset ja uusiksi osallistujiksi pyydetyt jäsenetsekä hallintokeskusten johtajat. Kehittämispäivässä käydään läpi tutkimuksen,keskustelun ja linjausryhmän työn avulla tiettyjä kysymyksiä sekä ohjaus-ja palveluverkoston toimintamallia.11.2 Tilaaja-tuottajamalliin nivoutuvat verkostot11.2.1 Hämeenlinnan elämänkaarimalliin nojautuvaohjaus- ja palveluverkostoHämeenlinnan ohjaus- ja palveluverkosto on esimerkki elämänkaarimallinja tilaaja-tuottajamallin mukaisesti organisoituneen kaupungin lakisääteisestämonialaisesta yhteistyöryhmästä. Hämeenlinnan ohjaus- ja palveluverkostoon strategisen tason työryhmä, jossa on mukana virkamiesjohdonja poliittisen päätöksenteon edustajia.Verkoston historia ja rakenne: Hämeenlinnassa toimii kaupunginhallituksenasettama ohjaus- ja palveluverkosto. Osaamisverkostoksi nimitettystrateginen työryhmä on käynnistänyt toimintansa ennen monialaista yhteistyötäkoskevaa lakimuutosta. Nuorten työllisyysteemaa varten perustettuaryhmää on muutettu vastamaan lain tavoitteita ja soveltumaan ohjausja palveluverkostoksi. Ohjaus- ja palveluverkostoon kuuluu edustajia kaupunginomasta organisaatiosta sekä tilaajan että tuotannon puolelta, valtionviranomaisia ja tarpeen vaatiessa asiantuntijajäseniä. Ohjaus- ja palveluverkostossaon mukana perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, lukion,työhallinnon, poliisihallinnon sekä nuorten edustaja ja poliittisen päätöksen-

72 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissateon edustus. Nuorten edustajana toimii kaupungin osallisuuskoordinaattori,jonka tehtävänä on lasten ja nuorten kansalaiskasvattaminen. Suunnitelmissaon ollut saada myös muu nuorten edustus ryhmään. Ohjaus- japalveluverkostossa on kolme eri puoluetta edustavaa kaupunginhallituksenjäsentä, joiden avulla on voitu vaikuttaa ryhmässä käsiteltyjen asioidensiirtymiseen poliittiseen päätöksentekoon. Työryhmän jäsenet ovat päättävissäasemissa olevia virkamiehiä, joilla on mahdollisuuksia vaikuttaa julkistenpalveluiden käyttöön. Työryhmän jäsenillä on myös henkilökohtaistaosaamista ja monipuolista tietoa nuoriin liittyvissä asioissa mm. erilaistenjärjestöedustusten kautta.Verkoston toiminta ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät: Hämeenlinnanohjaus- ja palveluverkoston tavoitteena on toimia strategisena työryhmänä,joka saattaa yhteen yksittäiset toimijat viranomais- ja vapaaehtoistoiminnassa.Ohjaus- ja palveluverkoston on suunniteltu kokoontuvansäännöllisin väliajoin. Ohjaus- ja palveluverkostolla on toimintasuunnitelma,joka hyväksytään kevään 2011 aikana. Lakiuudistuksen myötä ryhmän tavoiteasetteluaja yksittäisten toimintojen koordinointia tullaan tarkentamaan.Toimintasuunnitelma on runko, jota ryhdytään laajentamaan ja liittämäänsiihen konkreettista lasten ja nuorten palveluihin liittyvää toimintaakuten lastensuojelun perhetyön Alvari-toimintaa ja etsivää nuorisotyötä.Ohjaus- ja palveluverkoston toimintaan vaikuttaa myönteisesti kaupunginpalveluiden organisoituminen elämänkaarimallin mukaisesti. Kaupungissaon tilaaja-tuottajamalli, jossa tilaajapäälliköiden vastuulla ovat 0–9-vuotiaiden, 9–15-vuotiaiden ja 16–29-vuotiaiden lasten ja nuorten palveluidenhankkiminen. Lasten ja nuorten palveluista on laadittu palvelukartta jakoottu palveluverkostoa koordinoiva työryhmä. Palveluverkostoa koordinoivatyöryhmä on laatinut toimintasuunnitelman niitä 14–29-vuotiaitanuoria varten, joilla on riskitekijöitä ja syrjäytyminen on alkanut. Kaupunginhyvinvointipalveluiden kehittämisyksikkö osallistuu toimenpiteiden toteutukseen.11.2.2 Oulunsalon lastensuojelusuunnitelmaan nojautuvamonialainen työryhmäOulunsalossa toimiva ohjaus- ja palveluverkosto on esimerkki työryhmästä,joka on rakentunut lastensuojelulain toteuttamiseen sekä muihin lasten januorten hyvinvointiin liittyvien palveluiden tuottamiseen perustuvalle monialaiselleyhteistyölle. Elämänkaari- sekä tilaaja-tuottajamalliin perustuvassaOulunsalossa panostetaan ennaltaehkäiseviin monialaisesti tuotettuihinpalveluihin.Verkoston historia ja rakenne: Oulunsalon kunnassa toteutettiin vuonna2009 organisaatiomuutos, jolloin siirryttiin elämänkaarimallin ja tilaajatuottajamallinmukaiseen toimintamalliin. Yksi kunnan pääprosesseista onvastata sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta, johon kuuluvatlasten ja nuorten palvelut, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja elämän-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 73laatupalvelut. Prosessin tavoitteena on huolehtia lapsiperheiden hyvinvoinnista,aikuisten elämänlaadusta ja ikääntyvien elinvoimasta sekä vastatapalveluiden järjestämisestä moniammatillisen yhteistyön ja varhaisen tuenperiaatteen mukaisesti. Kunnassa on kaksi erityisnuorisotyöntekijää. Kunnassaon suunniteltu ohjaus- ja palveluverkoston muodostamista olemassaolevasta monialaisesta ryhmästä. Ohjaus- ja palveluverkoston perustanaoleva monialainen työryhmä toimii taustaryhmänä myös muissa hankkeissaja prosesseissa kuten peruspalveluiden lasten ja nuorten prosesseissa, Oulunseudulla pilotoivassa Tukeva-hankkeessa, lastensuojelusuunnitelmassasekä lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmatyössä.Mm. lastensuojelusuunnitelman laatineessa monialaisessa työryhmässäovat mukana palvelupäälliköt eli rehtori/lasten ja nuorten palveluiden palvelupäällikkö,sosiaalipalveluiden palvelupäällikkö ja elämänlaatupalveluidenpalvelupäällikkö, erityisnuorisotyöntekijä, johtava hoitaja terveyspalveluista,päivähoidon johtaja lasten ja nuorten palveluista, palveluprosessintilaajajohtaja sekä poliisin ja muiden sidosryhmien edustajia. Kolmannensektorin toimijat osallistuvat tarvittaessa ryhmän toimintaan. Kunnan nuortenpalvelut tekevät käytännön yhteistyötä seurakunnan ja kolmannen sektorinkanssa nuorisotilojen ja järjestettävän toiminnan tiimoilta.Verkoston toiminta ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät: Monialaisentyöryhmän tavoitteena on toimia asiantuntijana ja koordinoijana lasten januorten palveluiden monialaisessa yhteistyössä. Ohjaus- ja palveluverkostonkäynnistämiseen vaikuttaa se, että vuoden 2013 alusta viisi kuntaa yhdistyyja jo vuonna 2012 nuorisotyö siirtyy uuteen Ouluun. Oulunsalo ontekemässä yhdessä Oulun kanssa pitkälle aikavälille laadittavaa lapsi- januorisopoliittista ohjelmatyötä, jota on tuettu tutkimuksellisesti. Toisaaltaelämänkaarimalliin perustuvan hallintomallin myötä monialaiset prosessitovat arkipäiväisiä ja edistäneet ohjaus- ja palveluverkoston käynnistämistä.Oulun seudulla on tehty nuorisopalveluihin liittyvää yhteistyötä palveluidenjärjestämisen tiimoilta, järjestetty tapahtumia nuorille ja tapaamisia nuorisopalveluidenedustajille sekä laadittu yhdessä esityksiä. Uuden kunnanperustamisen myötä nuorten palvelutarjonta laajenee, sillä esimerkiksi työpajatoiminnassapienen kunnan tarjonta on ollut suhteellisen kapea.Kehittämishankkeissa on korostettu arjen käytäntöjen kehittämistä ja keskeisenäon pidetty peruspalveluiden parantamista. Kunnassa on toteutettuennaltaehkäisevää työtä kuten Pullo pois ja Näppihaukka -toimintaa. Erityisnuorisotyöntekijätekee sosiaali- ja perhepalveluiden kanssa jalkautuvaatyötä ja nuorille miehille tarkoitettua Time out - Aikalisä toimintaa. Tukevahankkeessapilotoidaan ennaltaehkäisevän työn prosessia, jossa nuoria tuetaanpienestä lapsesta lähtien ja tarjotaan ryhmämuotoisella poikkihallinnollisellaverkostomallilla tukea heille. Monialaisella yhteistyöllä on saatutulokseksi suurempia panostuksia ennaltaehkäisevään työhön sekä konkreettisianuorten tilannetta parantavia palveluita lapsi- ja nuorimäärältäänkasvavassa kunnassa. Kunnan päättäjät ovat tehneet rohkeita ratkaisuja

74 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaresursoidessaan ennaltaehkäisevien mallien toteuttamiseen, vaikka niidentulokset näkyvät tyypillisesti vasta pitkän aikavälin kuluessa. Kun tulostensuunta on näkynyt, panostusta ennalta ehkäisevään käytännön tasolla tehtävääntyöhön on jatkettu.11.3 Seudulliset mallit11.3.1 Kiteen INFO-ryhmäKiteen INFO-ryhmä on esimerkki vahvasta kuntatason välisestä seudullisestayhteistyöstä rakentuneesta ohjaus- ja palveluverkostosta. Nuorten palveluidenmonialaisen yhteistyön avulla on saatu paikallisen ja seudullisentason tuloksia.Verkoston historia ja rakenne: Kiteen INFO-ryhmä on ollut toiminnassa2000-luvun ajan. INFO-ryhmä syntyi nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneidenihmisten toimesta. Paikalliset nuorten parissa toimivat ammattilaisetolivat huolissaan nuorten vapaa-ajan tapahtumista ja ryhtyivät järjestämäänoma-aloitteisesti kokoontumisia. INFO-ryhmän tavoitteena on toimiamoniammatillisesti kiteeläisten nuoren elinoloja seuraamiseksi ja yhteisistäpelisäännöistä sopimiseksi eri viranomaisten kesken. INFO-ryhmän kokouksissaon käsitelty ajankohtaisia nuoriin liittyviä asioita ja puhuttu myös vaitiolovelvollisuussäännöstenmukaisesti yksittäisen nuoren asioista. INFOryhmässäovat mukana kaupungin sivistystoimen johtaja, nuorisotoimenedustaja, erityisnuorisotyöntekijä, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori,ammattiopiston opinto-ohjaaja sekä TE-toimiston, poliisin ja seurakunnanedustajat. Aiemmin ryhmään on kuulunut myös koululääkäri. Ryhmässä onmukana työntekijätason henkilöitä. INFO-ryhmä on ollut Kiteen oma ryhmä,mutta siihen on kuulunut seudullisesti järjestetyistä sosiaali- ja terveyspalveluistakuraattorit ja terveydenhoitaja ja seudullisesti toimivat TE-toimistoja poliisi. INFO-ryhmä on itseohjautuva eikä kukaan ole virallisesti vetovastuussasiitä.INFO-ryhmä päivitetään ohjaus- ja palveluverkoksi, joka tulee jatkossatoimimaan Keski-Karjalan kolmen kunnan eli Kiteen, Kesälahden ja Tohmajärvenalueella. Nämä Keski-Karjalan kunnat muodostavat yhteisen sosiaalijaterveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen, jolle rakennetaan myös kuntienyhteinen nuorisolain mukainen ohjaus- ja palveluverkosto. Ohjaus- japalveluverkoston suunnittelu käynnistettiin lain voimaatuloa ennakoiden.Seutukunnallisen ryhmän rakentaminen aloitettiin viemällä asia kunnassanuoritoimesta vastaavien toimesta lautakuntiin. INFO-ryhmän määrittyessäohjaus- ja palveluverkostoksi työryhmän jäsenistöä laajennetaan. INFOtyöryhmäätäydennetään seudullisen nuorten työpajan ja eri kuntien sivistystoimenedustajilla, joiden ennakoidaan olevan johtotehtävissä toimiviaviranhaltijoita. Ohjaus- ja palveluverkostoon on tulossa mukaan nuorillenaisille tarkoitetun TyttiTalon edustaja. INFO-ryhmän tehtävät ja tavoitteet

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 75määritetään nuorisolain pohjalta siten, että ne palvelevat parhaiten kuntiennuoria ja heidän elinolosuhteitaan. Ohjaus- ja palveluverkoston kokoontuessaensimmäistä kertaa päätetään tarkemmin ryhmän tavoitteista, työnrytmittämisestä ja nuoria koskevan tiedon kokoamisesta. Alustavasti onsuunniteltu, että ryhmä kokoontuisi kahdesti vuodessa. Keskustelua onkäyty siitä, että Kiteen INFO-ryhmä jatkaisi toimintaansa seudullisen ohjaus-ja palveluverkoston rinnalla ja kokoontuisi noin 1-2 kuukauden välein.INFO-ryhmässä käsiteltäisiin jatkossakin paikkakunnan nuorten asioita, kunohjaus- ja palveluverkostossa keskityttäisiin tarkastelemaan yleisemmällätasolla seutukunnan nuorten asioita.Verkoston toiminta ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät: Kiteellä onvaikuttanut seutukunnallisen ohjaus- ja palveluverkoston käynnistämiseense, että paikkakunnalla on tehty tiiviisti monialaista yhteistyötä sekä paikkakunnansisäisesti että pienten naapurikuntien kesken. Velvoite tehdäpoikkihallinnollista yhteistyötä on kirjattu vuonna 2005 kaupungin sisäiseenpalvelustrategiaan. Strategian lisäksi yhteistyön toimivuuteen on vaikuttanutmyönteisesti myös viranhaltijoiden asennoituminen. Asiakkaana olevianuoria ja heitä koskevaa vastuuta on pidetty yhteisenä ja toimintakulttuuriinon kuulunut huolehtia nuorista riippumatta siitä, minkä hallintokunnanalaisuudessa asiakkuus on syntynyt. Monialaisen INFO-ryhmän toimivuuteenon vaikuttanut pitkäaikaisten työntekijöiden kiinnostus työhön, vastuunkantaminen ja huolestuttavassa tilanteessa asioihin puuttumisen sekäsen myötä ryhmän toiminnasta saadut hyvät tulokset. Ryhmän toimivuuttaon parantanut sen jäsenten persoonaan liittyvien tekijöiden lisäksi sitoutuminentoimintaan ja työsuhteiden pysyvyys, jolloin ryhmä on voinut toimiapitkäjänteisesti. Kiteellä tehdään tiivistä yhteistyötä seurakunnan erityisnuorisotyöntekijänja Nuorisokahvilan kanssa. INFO-ryhmän toiminnassa onollut myönteistä koulun ja poliisin välisen yhteydenpidon tiiviys ennaltaehkäisevässätyössä. Toiminnan sujuvuutta ovat lisänneet myös oppilashuoltoonja koulupudokkuuden estämiseen asetetut resurssit, jotka ovat mahdollistaneetINFO-ryhmässä tehtyä työtä. INFO-ryhmän avulla sen jäsenetovat voineet ottaa kantaa nuorten palveluihin ja esimerkiksi reagoida mahdollisiinheikennyksiin ja palveluiden lakkauttamiseen.Verkostotyön tulokset: INFO-ryhmän tuloksena Kiteelle on perustettuvapaaehtoisvoimin toteutettava tukipiste, joka käynnistettiin päihtyneitänuoria varten. INFO-ryhmä on toiminut vanhempien vastuun vahvistajanasiten, että sen kautta nuorten vanhempia on kutsuttu katsomaan viikonloppuisintilannetta seurakunnan ylläpitämään avoimeen toimintatilaan ja kaduille.Vanhempia on saatu toimintaan niin paljon, etteivät kaikki ole ainamahtuneet viikonloppuisin mukaan. INFO-ryhmän tuloksena on syntynytepävirallinen yhteistyörinki, jossa ilmoitetaan toisille tahoille tapaamistenvälillä nuorten tilanteeseen vaikuttavista ajankohtaisista asioista. Tällaisellajatkuvaan tilannearviointiin, keskinäiseen tiiviiseen viestintään ja varhaiseenpuuttumiseen perustuvalla tavalla on saatu mm. tietoa koulun pihassanuorille alkoholia välittävästä autosta ja tekijät vastuuseen teostaan. Yh-

76 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissateistyörinki on mahdollistanut käytännössä ennaltaehkäisevää toimintaa jayhteisvastuullista puuttumista asioihin. Keski-Karjalan seudun kunnat ovattehneet runsaasti yhteistyötä jo ennen sosiaali- ja terveysalan yhteistoiminta-alueenkäynnistämistä ja myös sivistystoimessa on tehty kuntarajat ylittävääyhteistyötä mm. nuorisotyön yhteisten hankkeiden, kirjaston ja kansalaisopistontiimoilta.Kiteellä toimii seutukunnan yhteinen koulupudokasryhmä ja oppilaanohjauksellinensaattaen vaihtamisen työryhmä. Seudullisessa koulupudokasryhmässäon tavoitettu ilman koulutuspaikkaa jääneitä nuoria ja ohjattuheitä seudun työpajalle, jonka toimintaa on voitu tehostaa koulupudokasryhmänavulla. Yhtenä saavutuksena monialaisesta seutukunnallisesta yhteistyöstäon ollut neljän kunnan Kiteen hallinnoima Hytkes eli lasten januorten hyvinvointikeskus. Hytkesin myötä on pystytty suuntaamaan resurssejauudelleen ja panostamaan varhaiseen puuttumiseen kuten ensimmäisenluokan erityisopetukseen ja vahvaan koulunkäynnin aloittamiseen.Hytkesin toiminnassa mukana olevat erityislastentarhanopettajat tarkastelevatlasten tilannetta erityisen tai tehostetun tuen tarjoamiseksi varhaisessavaiheessa. Seutukunnallisessa varhaisen puuttumisen toiminnassa onmenossa yläkoulun 7. luokan ikäryhmä ja resurssien kohdentamisen myötäniiden tarve vähenee, kun nuoret eivät tarvitse yhtä paljon tukea. Varhaiseenpuuttumiseen tehdyn työn tulokset näkyvät myös siinä, kuinka kouluterveyskyselyntulokset ovat parantuneet. Seutukunnallisen ja kunnan sisäisenmonialaisen yhteistyön tuloksiin on vaikuttanut tehty pitkäjänteinentyö ja siihen liittyvät panostukset, jolloin toiminnan kehittäminen ei ole perustunutvain yksittäisin sykäyksiin. Seutukunnalliselta ohjaus- ja palveluverkostoltaodotetaan sen kautta säännöllisesti välittyvää tietoa, jolloinnuoria koskevista huolenaiheista voidaan viestiä tehokkaammin seutukunnallisestija kunnallisesti.11.3.2 Savonlinnan NEPPARI-ryhmäSavonlinnan NEPPARI-ryhmä on esimerkki yhdistyksen ostopalveluna seudullisestikoordinoimasta nuorisotyöstä ja kuntakohtaisen monialaisen yhteistyöryhmänlaajentumisesta seudulliseksi ohjaus- ja palveluverkostoksi.NEPPARI on uudenlainen tapa järjestää seudullisena yhteistyönä ohjaus- japalveluverkosto, jonka odotetaan olevan sopimusperustansa perusteellahyvin koordinoitu ja tavoitteellinen työryhmä.Verkoston historia ja rakenne: Savonlinnan Seudun NuorisotoiminnanTuki ry (NuTu) on Savonlinnan seudun kuntien nuorisotoiminnan palvelujärjestönätoimiva yhdistys, jonka tehtävänä on mahdollistaa ja kehittää nuorisotyötäsekä ylläpitää nuorille kohdennettuja palveluja, toimintoja ja toimipaikkoja.NuTu on järjestänyt seutukunnallisesti kunnille ostopalvelunanuorisotyötyötä ja keväästä 2008 lähtien myös etsivää nuorisotyötä. NuTuon koordinoinut nuorten asiain moniammatillista yhteistyöverkostoa NEP-PARIa, joka käynnistyi aluksi vapaaehtoisvoimin. NEPPARI on toiminut kol-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 77me vuotta savonlinnalaisena NuTun koordinoimana verkostona. Kunnilla onerillisesti koulujen opinto-ohjaajista, kuraattoreista ja vapaa-aikatoimenedustajista muodostuvat työryhmät, joiden kanssa NEPPARI tekee yhteistyötä.Oppilashuoltoon liittyvät ryhmät toimivat itsenäisesti ja kokoontuvatvähintään kaksi ja tarvittaessa neljä kertaa vuodessa. Kunnissa on ollutmyös muita paikallistason ryhmiä kuten lastensuojelun asiantuntijaryhmäsekä lähinnä kulttuuri-liikunta ja nuorisotoimen asiakastyötasoinen ryhmä.Savonlinnan seudulla on tehty seudullista yhteistyötä runsaasti myös muissayhteyksissä kuin nuorten palveluissa eikä kaupungin ja sen ympäristökuntienvälillä ole eriarvoista asetelmaa. Kuntien niukkenevien resurssienvuoksi on jouduttu miettimään perustoimintojen järjestämistä ja niidensuunnittelua. Seudulla on laadittu yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma,jossa on mukaan sekä alueellinen näkökulma että huomioituna kuntienerityispiirteet kuntakohtaisina lisäyksinä. Seudullista lasten ja nuortenhyvinvointiohjelmaa peilataan suhteessa kunnan strategiaan. Yhtenä strategianteemana on noussut esille kolmannen sektorin rooli, jonka käytännöntoteutumista seurataan kunnissa. Seudullisen ohjaus- ja palveluverkostonkäynnistäminen on lähtenyt NuTun ehdotuksesta. Ehdotuksessa on esitettyNuTun jäsenkunnille Savonlinnan seudulle perustettavaksi nuorisolainedellyttämää moniammatillista nuorten asiain yhteistyöryhmää, jonka toimintaniveltyisi NEPPARIn toimintaan. Kuntia on pyydetty nimeämään ryhmäänsosiaali-, opetus- ja nuorisotoimen edustajat sekä määrittelemäänmoniammatillisessa yhteistyöryhmässä toimimisen viranhaltijan virkaaikaankuuluvaksi toiminnaksi. Kun osallistuminen verkostoon kirjataansiihen osallistuvien jäsenkuntien edustajien työtehtäväkuvauksiin, sen avullavahvistetaan kaikkien velvoitetta osallistua NEPPARIiin. Tällöin ryhmänmahdollisuudet vastata sille asetettuihin tavoitteisiin kasvavat.Verkoston toiminta ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät: NEPPARIryhmäon käynnistetty sopimusperustaisena seutukunnallisena ohjaus- japalveluverkostona, jossa on edustajia Savonlinnasta, Sulkavalta, Enonkoskelta,Kerimäeltä ja Punkaharjulta. NEPPARIssa ovat mukana sosiaali- jaterveystoimen, TE-toimiston ja sen työllisyysprojektin, KELAn, poliisin lastensuojelutyöntekijä,rikosseuraamusviraston, etsivä nuorisotyöntekijä, A-klinikan, Nuorisoasuntojen ja seurakunnan edustajat. Lakiuudistuksen myötäNEPPARIin on tullut työvoiman palvelukeskuksen edustaja. Ryhmässä onuseita kunnille yhteisiä toimijoita kuten Itä-Savon koulutuskuntayhtymä,poliisi, Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Kela ja TE-toimisto. Ilman seudullistaryhmää monilla paikkakunnilla toimivat organisaatiot joutuisivat osallistumaanyhden sijasta useisiin kuntakohtaisiin ryhmiin. Kunnat ovat nimenneetlautakunnissa edustajat NEPPARIin. Seudulliseen ohjaus- ja palveluverkostoonosallistumisesta on laadittu sopimus, jonka mukaan kunnathankkivat NuTulta verkostoyön koordinoinnin samalla tavoin kuin esimerkiksietsivän nuorisotyön palvelut. Seudullisessa ohjaus- ja palveluverkostossakunnat voivat jakaa verkoston koordinoinnista koituvat pienet kustannuksetkuten työntekijä- ja asiantuntijakulut ja materiaalikustannukset

78 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissayhdessä. Kun koordinointi hankitaan ostopalveluna, sitä kohtaan tulee suurempiaodotuksia verkoston toimivuudesta sekä tavoitteiden osoittamisestaja niiden saavuttamisesta.NEPPARI on kokoontunut alkuvaiheessa joka kuukausi, mutta liian tiheäntapaamisvälin on koettu lisäävän poissaoloja. Kokouksia järjestetäänkinjatkossa noin joka toinen kuukausi. NEPPARI-ryhmä on järjestänyt seudunkoululaisille yhteisiä kampanjoita, joissa on käsitelty mm. päihteisiin ja rahankäyttöönliittyviä asioita. Ryhmän jäsenet ovat olleet esimerkiksi jakamassavesipulloja kampanjoiden aikana ja NEPPARIn toiminnasta on tehtyjuttuja paikallislehtiin. NEPPARIn järjestämiin kampanjoihin ja muuhun yhteiseentoimintaan ovat osallistuneet ne toimijat, joiden perustyöhön teemaon liittynyt. Ryhmään osallistuneilta on koottu mielipiteitä järjestetystä toiminnastaja erilaisia hankkeita varten on perustettu erillisiä työryhmiä. Työryhmästäkerätyissä palautteissa on korostettu nuorten palveluiden ja verkostojentoimivuutta. NEPPARIn halutaan nostavan esille etukäteen ryhmässätyöstettäviä teemoja, mikä helpottaa verkostoon osallistumista jaedistää siinä työskentelyä. NEPPARIssa työstetään syksyllä 2011 vuonna2009 laadittua lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa, jota osa NEPPARIryhmänjäsenistä on ollut laatimassa. Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmankäsittely asetetaan ryhmän tavoitteeksi, joka nivoutuu kaupungin talousarvioon.Ryhmän toiminnan odotetaan vahvistavan ennakoivaa ja tulevaisuudenhuomioivaa näkökulmaa, parantavan tiedonsiirtoa ja nuortenpalveluita sekä lisäävän palveluiden tuloksellisuutta.11.3.3 Pietarsaaren ohjaus- ja palveluverkostoPietarsaari on esimerkki kaupungista, jossa on ehdotettu seutukunnallisenohjaus- ja palveluverkoston toteuttamisesta, mutta asia on vielä päätösvaiheessa.Verkoston historia ja rakenne: Pietarsaaren nuorisotoimessa tehtäväntyön painopisteitä määrittävät hallintouudistuksen myötä merkitykseltäänkasvanut kaupungin strategia ja vuonna 2005 laadittu lapsi- ja nuorisopoliittinenohjelma. Nuorisotoimi on tehnyt kaupungin sisäistä monialaistayhteistyötä esimerkiksi Kaste-rahoitteisten hankkeiden tiimoilta ja osallistunuthankkeen toteuttamisen tueksi käynnistettyihin poikkihallinnollisiinryhmiin. Nuorisotoimen edustaja on ollut lastensuojelun ryhmässä. Ryhmäntyön tuloksena on käynnistetty monialaista tukea tarjoava resurssikoululapsille, joiden koulunkäynti ei onnistu normaalissa kouluympäristössäpsyykkisten syiden vuoksi. Pietarsaaressa on suunniteltu ohjaus- ja palveluverkostoa,mutta siitä ei ole vielä tehty virallista päätöstä. Päätöksen ohjaus-ja palveluverkostosta tekee kaupunginhallitus. Pietarsaaren seutukunnanyhteistoimintalautakunta on ehdottanut, että Pietarsaari ja sennaapurikunnat eli Kruunupyy, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy perustaisivatyhteisen ohjaus- ja palveluverkoston. Yksi kunnista oli ehtinyt suunni-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 79tella oman ryhmän perustamista, joten asia vietiin yhteistoimintaryhmänkokouksen jälkeen kaupunginhallituksen käsittelyyn.Alustavasti on suunniteltu ryhmän koostuvan nuorisotoimen, perusopetuksen,sosiaali- ja terveystoimen, työhallinnon, poliisihallinnon, pelastuslaitoksen,kaupunginhallituksen, seurakunnan ja järjestön edustuksesta. Järjestönedustaja olisi etsivää työtä viiden kunnan alueella järjestävä AfterEight -yhdistys. Verkoston koollekutsujaksi on esitetty nuorisotoimen edustajaa.Suunnitteilla olevassa ryhmässä olisi ehdotuksen mukaisesti yksiosallistuja organisaatiota kohti sekä kaksi edustajaa sivistyspalveluista,joka on laaja koulu-, päivähoito-, museo- ja kirjastopalveluista muodostuvakokonaisuus. Pietarsaaressa on tehty seutukunnallista yhteistyötä nuorisotyössämm. nuorisoportaalin ja johtokunnan kokousten tiimoilta.11.3.4 Vesannon ja Tervon palveluiden tuottamiseenliittyvä yhteistyöVesanto ja Tervo ovat esimerkkejä kunnista, jotka ovat tehneet runsaastipalveluiden tuottamiseen liittyvää yhteistyötä, mutta päätöstä monialaisestaseudullisesta ohjaus- ja palveluverkostosta ei ole tehty.Vesanto ja Tervo tekevät tiivistä kuntayhteistyötä ja palveluiden hankintaanliittyvää yhteistyötä. Kunnilla on mm. yhteinen sosiaalitoimen viranhaltija.Vesannolla on pitkään toiminut työpaja, josta Tervo hankkii palveluita. Työpajayhteistyönlisäksi kunnat ovat tehneet yhteistyötä etsivän nuorisotyöntoteuttamisessa. Vesanto on hakenut rahoitusta etsivään nuorisotyöhön jaTervo, jolla ei ole tarvetta kokopäiväiselle etsivälle nuorisotyöntekijälle,hankkii tarvitsemansa Vesannolta. Vesannon työpajalla on ohjausryhmä,joka on rakentunut kunnanhallituksen päätöksen mukaiseksi. Ohjausryhmässäon mukana seurakuntien ja järjestöjen edustajia. Vesannolla toimintaasäätelee konkreettisia toimenpiteitä sisältävä lastensuojelupoliittinenohjelma ja Tervossa lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, jossa on asetettutavoitteita ja seurattavia toimenpiteitä. Nuorten palautetta on koottu asiakastyössäsaatavan tiedon lisäksi nuorten palveluita koskevalla kertaluontoisellakyselyllä. Vesannolla ja Tervolla ei ole päätetty virallisesti ohjaus- japalveluverkoston toteuttamistavasta.

80 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa12 Ohjaus- ja palveluverkostojen sisältö12.1 Verkostoon osallistujatKyselyn perusteella monialaiseen viranomaisverkostoon kuuluvat lain mukaisestiyleisimmin sosiaalitoimen, nuorisotoimen, opetustoimen ja terveystoimenedustajat. Verkostoissa on mukana myös poliisihallinnon, lukioiden,seurakuntien ja työhallinnon edustajia. Vastausten perusteella ammatillisenkoulutuksen vähäisempää osuutta voi selittää osin se, että mukana on pieniäkuntia, joissa ei ole omaa ammattiopiston yksikköä. Poliisitoimen edustuson suurempi kuin työhallinnon, mikä voi selittyä osin monien ohjaus- japalveluverkostojen rakentumisella lastensuojelun ja ennaltaehkäisevänpäihdetyön ryhmien toiminnalle.Muita kuin listassa mainittuja ryhmään osallistuvia toimijoita ovat kaupunginmuiden yksiköiden kuten hallinnon, kaupunginhallituksen, poliittistenpäättäjien, lautakunnan/tilaajajohtajan, teknisen toimialan, kulttuuritoimen,kulttuuri- ja liikuntatoimen, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden, sivistys- jaelämänlaatupalveluiden, kirjaston, kaupunkiympäristön kehittämisen, päivähoidon,varhaiskasvatuksen, lastenkotien, lukion, taiteen perusopetuksenja nuorisovaltuuston edustajat. Verkostossa on myös kaupungin ulkopuolisiatahoja kuten säätiön, yhdistysten kuten nuorisotoimintaa tukevien yhdistysten,työvalmennussäätiön, työpajan, työhallinnon, poliisin, puolustushallinnon,pelastuslaitoksen, seurakunnan, sairaalan nuoriso- ja lastenpsykiatrian,nuorisopoliklinikan, A-klinikkatoimen, KELAN, yrittäjän ja pajanuortentai muiden nuorten edustajia.Vastausten perusteella kokonaisuutena ryhmiin osallistuvien tahojen kirjoon kattava, sillä se sisältää ennaltaehkäisevien ja elämänlaatuun liittyviensekä korjaavien palveluiden edustajia, elämänkaarimallin mukaisesti toimijoitapäiväkodeista lukioon ja työelämään siirtymiseen asti sekä toimijoitakolmannelta sektorilta, viranomaisista ja yrityksistä.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 81SosiaalitoimiNuorisotoimiPerusopetusTerveystoimiPoliisihallintoLukioSeurakuntaTyöhallintoAmmatillinen koulutusJokin muuYhdistys/järjestöPuolustushallintoMonialaiseen viranomaisverkostoon kunnassakuuluvat tahot %626214253525262919086830 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100Kuvio 4.Monialaiseen yhteistyöverkostoon kuuluvat toimijat12.2 Nuorten osallisuusYhtenä nuorisolain tavoitteena on lastensuojelulain tavoin turvata nuortenmielipiteiden kuuleminen heitä koskevien palveluiden kehittämisessä. Aineistonmukaan nuorten osallisuus toteutuu monialaisessa yhteistyössäasiakastyön tasolla nuoren kuulemisen ja yleisemmällä tasolla ohjaus- japalveluverkostoissa edustuksellisesti nuorisovaltuuston ja oppilaskuntienkautta.12.2.1 Uudenkaupungin nuorisovaltuustoUusikaupunki on esimerkki kaupungista, jossa toteutetaan paikallista jaseudullista nuorisovaltuustotoimintaa sekä pyritään tavoittamaan ja osallistamaanerilaisia nuorisoryhmiä poikkihallinnollisena yhteistyönä tuotettujenpalveluiden avulla.Uudessakaupungissa työskentelee nuorisotoimen ja liikuntatoimen yhteisvirassatoimiva henkilö, nuoriso-ohjaajia sekä ennaltaehkäisevää päihdetyötäja moniammatillista työtä tekevä nuorisokuraattori. Nuorille tarjotaan palveluitamm. Nuorten tuki- ja neuvontapisteessä 13–29-vuotiaille tarkoitetussaAviksessa. Aviksessa on A-klinikan kanssa ylläpidettävä P-paikka,jossa tarjotaan maksutonta matalan kynnyksen päihdeohjausta ja -neuvontaa. Seudulla on tehty kuntien kanssa yhteisesti verkkopalveluidenkehittämistä, jonka myötä kehitetyssä Pointti-portaalissa on mukana 28kuntaa. Vaikka yleisesti yhdistelmävirkoja kritisoidaan, Uudessakaupungissanuorison ja liikunnan yhteys on koettu asiakaslähtöisyyden vuoksi voi-

82 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissamavaraksi. Nuorille tarjotaan Aviksen yhteydessä olevassa liikuntaneuvolassaterveysliikuntapalveluita, josta vanhemmat voivat saada vinkkejänuorten liikuntaharrastuksiin. Liikuntaneuvolassa tarjotaan ryhmäytymispohjaisiapalveluita kuten eritysryhmille suunnattua toimintaa.Kaupungissa on tehty koulujen kanssa yhteistyötä oppilashuoltoryhmien jaLiikkuvat koulut -hankkeen tiimoilta. Liikkuvat koulut -hankkeen hakijanaon ollut nuoriso- ja liikuntatoimi. Hankkeessa järjestetään ryhmätoimintaakuten yksinäisille ja ujoille pojille suunnattuja ryhmiä, joissa on vahvistettuheidän osallistumistaan toimintaan. Nuorisotyö tekee oppilaitoksen kanssayhteistyötä myös Jopo-luokan tiimoilta, jolloin nuorisokoordinaattori ja oppilaitosovat määrittäneet tehtävänjakoja päällekkäisen työn estämiseksi.Nuorisotoimi tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa etenkin raittiuteen ja liikuntaanliittyvissä asioissa. Järjestöille järjestetään vuosijuhla, jonka avullaosoitetaan konkreettisesti arvostusta avustusten myöntämisen lisäksi. Esimerkkinähyvin toimineesta käytännön yhteistyöstä järjestöjen kanssa ontyöttömien yhdistyksen järjestämä nuorten miesten ruoanlaittokurssi. Toiveenaon saada muodostettua ohjaus- ja palveluverkostosta seutukunnallinenryhmä ja liittää sen toiminta jo olemassa olevaan monialaiseen yhteistyöhön,jota voitaisiin tällä tavoin tiivistää ja tehostaa.Uudessakaupungissa on toiminut 10 vuotta nuorisovaltuusto, jolla on edustusjokaisessa lautakunnassa. Nuorisovaltuusto on mukana myös sosiaalilautakunnassa,jonne nuoret on voitu ottaa asiajärjestyksen huomioimisella.Nuorisovaltuusto koostuu13–18-vuotiaista nuorista. Nuorisovaltuustollaon oma budjetti. Nuorisovaltuusto on käyttänyt harkitusti rahoituksen nuorilletarkoitettuun toimintaan, johon on saatu osallistujiksi hyvin nuoria mm.keilauspäivään. Kaupungissa toimii myös Vakka-Suomen nuorisofoorumi,joka vastaa paikallista nuorisofoorumia seudullisella tasolla. Myös nuorisofoorumintoteuttamiseen on saatu avustuksia. Pienistä kunnista ja niidenvähäisistä nuorisopalveluiden resursseista huolimatta nuorisofoorumiin onsaatu nimitettyä jäsenet jokaisesta kunnasta. Kokemusten mukaan nuorisovaltuustontoiminta vaatii aikuisten organisointia ja nuorten tekemäntyön tukemista.12.2.2 Hattulan nuorisovaltuustoHattulan esimerkki kertoo nuorisovaltuuston toiminnasta tavalla, jossa nuoretovat osallistuneet aktiivisesti myös sosiaalipalveluiden kehittämiseen.Hattulan nuorisovaltuuston toiminta on virallistettu ja se on ollut hyvin mukanalautakuntatyöskentelyssä teknisestä lautakuntaan lukuun ottamatta.Nuorisovaltuusto on osallistunut lastensuojelusuunnitelman sekä lapsia,nuoria ja perheitä koskevan suunnitelman tekemiseen.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 8312.2.3 Pietarsaaren nuorisovaltuustoPietarsaari on esimerkki kaupungista, jossa toimii nuorisovaltuuston lisäksinuorten ja päättäjien yhteisen keskustelun ja arvioinnin mahdollistavasäännöllinen foorumikäytäntö.Pietarsaaren kaupungissa toimii nuorisovaltuusto, joka on perustettu vuonna2006. Nuorisovaltuuston edustus saatiin lautakuntiin vuonna 2009 ja sentoiminta on näkyvästi esillä lautakuntien palaverissa. Nuorisovaltuusto onmukana sivistyslautakunnan koulu-, kulttuuri- ja liikuntajaostoissa, teknisessälautakunnassa sekä ympäristö- ja rakennuslautakunnassa. Nuortenosallisuuden edistämisessä on havaittu toimivaksi keinoksi kolme kertaavuodessa järjestettävä nuorten ja päättäjien keskustelutilaisuus. Keskustelutilaisuudessaovat mukana nuorisovaltuuston ja koulujen oppilaskuntienedustajat sekä asiakasnuoria nuorisotalolta ja työpajalta. Nuoret arvioivatkeskustelutilaisuudessa peruspalveluiden kartoituksessa samoja asioita kuinmitä viranomaisilta on kysytty. Nuoret keskustelevat arvioistaan aamupäivälläja iltapäivällä paikalle tulevat poliitikot ja virkamiehet, jonka jälkeenperuspalveluista keskustellaan yhdessä arvioiden. Osallisuusmalli on Allianssinkäyttämä malli, josta tehdään valtakunnallisia yhteenvetoja 8 . Toimintamalliatestattiin Pietarsaaressa ja siitä muodostui hyväksi havaitsemisenjälkeen pysyvä käytäntö. Nuorisovaltuuston edustaja voidaan kutsuaasiantuntijaksi ohjaus- ja palveluverkostoon.12.2.4 Äänekosken tiedotus- ja osallisuuspisteÄänekoski on esimerkki paikkakunnasta, jossa on kehitetty nuorten kuulemistaja heidän osallistamistaan varten paikallisen tiedotuspisteen toimintaa.Äänekoskella on kehitetty parin vuoden ajan nuorten kuulemista ja osallisuuttanuorten tiedotuspisteen kautta. Osallisuuden merkitys kasvoi kuntafuusionmyötä tapahtuneiden palvelurakenteen muutosten kuten lukionlakkauttamisen vuoksi, jolloin haluttiin kuuluville nuorten näkemyksiä. Kaupunkiinon rekrytoitu projektityöntekijä, joka vastaa nuorten osallisuuspisteentoiminnasta. Nuorisotiedotusta ja osallisuutta kehittävä projektityöntekijähoitaa tiedotuspistettä nuorisopalvelutoimiston kanssa. Tiedotuspisteon osoittautunut toimivaksi tavaksi toteuttaa nuorten kuulemista. Äänekoskellaon kokeiltu julkisia kuulemistilaisuuksia, joita ryhdytään toteuttamaanjatkossa vuosikelloajattelun mukaisesti.8 Gretschel Anu, Helin Essi & Kauniskangas Eija (2010) Nuoret palveluita arvioimassa - menetelmäopasnuorten vaikuttamis- ja kuulemiskäytäntöjen kehittämiseen. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry jaKuntien peruspalveluiden arvioinnin kehittämishanke 2010.

84 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa12.3 Ohjaus- ja palveluverkoston ohella toimivat muutmonialaiset yhteistyöryhmätKyselyyn vastanneita pyydettiin kertomaan, mitä muita monialaiseen yhteistyöhönliittyviä ryhmiä kunnassa on ohjaus- ja palveluverkostojen lisäksi.Yleisimpiä ovat lakisääteiset lastensuojelun asiantuntijaryhmät, joita onnoin 80 % kunnista. Toiseksi yleisimpiä ovat lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaanliittyvät ryhmät ja asiakastyön tasolla toimivat monialaisetryhmät, joita on noin 70 % kunnista. Noin 60 % kunnista on kehittämishankkeidenympärille rakentuneita monialaisia ryhmiä.Monialaisten ryhmien muoto %lastensuojelun asiantuntijaryhmä(lakisääteinen)lasten ja nuortenhyvinvointisuunnitelma/strategiaryhmäasiakastyön tasolla toimivat monialaisetryhmätkehittämishankkeiden ympärille rakentuneetmonialaiset työryhmät62697179muunlaisia ryhmiä180 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100Kuvio 5.Muut monialaisten yhteistyöryhmätNoin 20 % kunnista on muunlaisia moniammatillisia verkostoja. Muunlaisiamonialaisia yhteistyöryhmiä ovat erilaisten asioiden ympärille tarvittaessakoottavat ryhmät, moniammatilliset tiimit ja alueelliset monialaiset ryhmät.Kunnissa on erilaisia teemallisia monialaisia ryhmiä, jollaisia ovat nuortenpäihderyhmä, päihdeinformaatioryhmä, mielenterveysryhmä, ennaltaehkäisevämielenterveys- ja päihderyhmä, hyvinvointiryhmä, terveysliikuntaryhmä,varhaiskuntoutusryhmä ja lähisuhdeväkivaltaryhmä. Nuorten ongelmiakorostavien ryhmien lisäksi kunnissa tehdään myös ennaltaehkäisevääja kartoittavaa monialaista yhteistyötä mm. ennaltaehkäisevän työnpoikkihallinnollisessa ohjausryhmässä ja nuorisotyön monialaisessa Erkkaryhmässä,jossa pohditaan 2-3 kertaa vuodessa nuorisotyön tilannetta jailmiöitä. Vastauksissa tuodaan esille lisäksi erilaisia lakisääteisiä ryhmiäkuten asiakasyhteistyöryhmä, oppilashuoltoryhmä ja tätä laajemmat ryhmätkuten erityisopetuksen ja oppilashuollon yhteistyöryhmä, ohjauksenerityisopetuksen ja oppilashuollon yhteistyöryhmä. Ryhmiä on koottu myöskoulutustakuun ja lastensuojelun ympärille kuten koulutustakuutiimi ja kaltoinkohteluunpuuttumisen monialainen seurantaryhmä. Kouvolassa on lastenja nuorten palveluiden monialainen ohjausryhmä, joka toimii kehittämishankkeidenohjausryhmänä sekä lastensuojelulain ja nuorisolain mukaisiatehtäviä toteuttaen.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 8512.4 Esimerkkejä hyviksi havaituista käytännöistämonialaisissa ryhmissäEdellisessä luvussa kerrottiin esimerkkejä eri tavoin rakentuneista ohjausjapalveluverkostoista. Tässä luvussa kerrotaan esimerkkejä hyviksi havaituistakäytännöistä monialaisissa yhteistyöverkostoissa. Esiteltävät lupaavathyvät käytännöt liittyvät jo käynnistyneisiin ohjaus- ja palveluverkostoihintai niiden edeltäjiin.12.4.1 Peruspalvelukeskus Oivan kuntakohtaiset jaseutukunnalliset lasten ja nuorten palveluidenkehittämisryhmätPeruspalvelukeskus Oivan kehittämisryhmät ovat esimerkkinä siitä, millaisiaeritasoisia organisaation sisäisiä, paikallisia ja seudullisia kehittämisryhmiäorganisaatioissa on olemassa. Suurten kokoavien organisaatioiden laajaltitoimijoita kokoavista tai strategisista ryhmistä voi muodostua seudullisiaohjaus- ja palveluverkostoja, kuten edellä mainittu Kiteen yhteistoimintaalueenInfo-ryhmän esimerkki toi esille.Verkoston historia ja rakenne: Peruspalvelukeskus Oiva - liikelaitos kuuluuHollolan kunnan organisaatioon ja tuottaa Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken,Kärkölän ja Padasjoen kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollonpalvelut. Peruspalvelukeskus Oiva toimii tuottajana seudullisessa tilaajatuottajamallissa.Oivan mallissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuualuekoostuu lasten, nuorten ja perhepalveluiden yksiköstä, terveydenedistämisen yksiköstä sekä lastensuojelun ja erityispalveluiden yksiköstä.Oivassa on useita poikkihallinnollisia ryhmiä ja se osallistuu myös muidentahojen hallinnoimiin monialaisiin verkostoihin. Yksi monialaisista kuntakohtaisistaryhmistä on Nuorten palveluiden ryhmä, joka on rakentunut Hollolassatoimivan nuorten palvelupiste Mestassa tehtävän asiakastyön ympärille.Nuorten palveluiden monialaisessa ryhmässä on mukana mm. seurakunnanja sivistystoimen edustaja sekä kaksi vuorotellen ennaltaehkäisevääntyöhön osallistuvaa lähipoliisia.Oivan sisäisiä monialaisia johtotason ryhmiä ovat lasten, nuorten ja perhepalveluidenmoniammatillinen kehittämisryhmä sekä lastensuojeluun liittyvästrateginen kehittämisryhmä. Lasten, nuorten ja perhepalveluiden moniammatilliseenryhmään kuuluu johtotason henkilöstöä kuten hyvinvoinninja lastensuojelun tulosalueiden päälliköt ja terveyden edistämisestä vastaavapäihde ja mielenterveyspalveluiden päällikkö. Ryhmä kokoontuu 4-5kertaa vuodessa. Kehittämisryhmän tehtävänä on keskustella hankkeista,pohtia rakenteita ja vaikuttaa esimiesten kehittämistoimintaan sitoutumiseenennen kuin niitä lähdetään jalkauttamaan laajemmin. Monialainen kehittämisryhmämiettii kehittämistarpeita ja toiminnan sujuvuutta asiakkaidennäkökulmasta. Kehittämisryhmässä on ollut toimivaa terveydenhuollon,

86 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissalastensuojelun ja päihdehuollon välistä yhteistyötä. Lasten, nuorten ja perhepalveluidenkehittämisryhmän tuloksena käytännön toiminnassa on pystyttykäyttämään työntekijöiden resursseja palveluissa riippumatta siitä,mille tulosalueelle hän kuuluu.Oivassa järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa sivistystoimen ja päivähoidonjohtajien keskinäisiä kokouksia, jotka ovat osoittautuneet tarpeelliseksiseutukunnalliseen yhteistyöhön perustuvassa toiminnassa. Suunnitelmissaon käynnistää lähiaikoina yhteistoiminta-alueen lastensuojeluun liittyvästrategisen kehittämis- ja ohjausryhmän toiminta. Lastensuojelun suunnitelmantoteuttaminen vaatii viranhaltijoiden ja päättäjien eli perusturva- jasivistyslautakuntien yhteistyötä, johon halutaan panostaa. Tilaajajohtajantoimesta käynnistetyn työryhmän on suunniteltu olevan suuria kokonaisuuksiajohtava strateginen työryhmä, joka seuraa lastensuojelusuunnitelmientoteutumista. Strategisen ryhmän käynnistyessä syksyllä mietitäänpaikallisella tasolla toimivien ja sivistystoimen vastaavien kanssa kuntatasoistaohjausryhmätyöskentelyä, joiden avulla pyritään turvaamaan paikallistasontietouden ja näkökulman säilyminen toiminnassa. Oivassa tehtävässämonialaisessa verkostotyössä panostetaan esimiesten sitouttamiseenja keskusteluun sekä asiakasprosesseista keskustelemiseen, jossa voidaanprosessien tarkastelun avulla osoittaa yhteistyöstä hyötymisen paikkoja.12.4.2 Sodankylän Nuorten tukiryhmäSodankylä Nuorten tukiryhmä on esimerkki asiakastyön tasolle rakentuneestapaikallistason omaehtoisesti käynnistetystä monialaisesta yhteistyöryhmästä.Työryhmä on paikallistasolla tietoa välittävä, yksittäisiä nuoriaauttava ja paikallista palvelutarjontaa kehittävä ryhmä.Verkoston historia ja rakenne: Sodankylään perustettiin vuonna 2009Nuorten tukiryhmä. Ajatus Nuoren tukiryhmän käynnistämiseen lähti nuorisotoimesta,jossa havaittiin tarpeelliseksi perustaa monialainen työryhmäjokapäiväisesti nuorten parissa toimiville työntekijöille. Seudulla toimiimyös Keski-Lapin alueen päihdetyöryhmä, joka on laaja tiedon välittämiseenperustuva työryhmä. Päihdetyöryhmässä on kuntaedustajien tapaamisiaja se järjestää kaksi kertaa vuodessa suuremman tapahtuman. Nuortentukiryhmä on muita ryhmiä pienempi yksittäisten nuorten tasolla asioitakäsittelevä ryhmä. Nuorten tukiryhmään osallistuvat nuorisotyön edustaja,yläkoulun koulukuraattori, erityisopettaja, ammatillisen koulutuksen, lukion,sosiaali- ja terveystoimen, työhallinnon, poliisin ja seurakunnan edustaja.Ryhmän tavoitteena on havaita nuorten vaikeita tilanteita ja välittää tietoaniistä sekä puuttua käytännön tasolla nuorten asioihin ja lähteä ajamaanniitä eteenpäin. Nuorten tukiryhmän toiminta perustuu varhaiseen havainnointiinja puuttumiseen lasten ja nuorten ongelmatilanteissa moniammatillisenja motivoituneen työryhmän avulla. Ryhmässä päätetään mahdollisistajatkotoimenpiteistä tapauskohtaisesti. Nuorten tukiryhmä kokoontuu noinkerran kuukaudessa ja tarvittaessa tiheämmin. Ryhmässä otetaan kantaa

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 87mm. mukautetuille opiskelijoille tarkoitettuun pienryhmätoimintaan, jotatehdään koulun ja nuorisotoimen yhteistyönä.Verkoston toiminta ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät: Nuorten tukiryhmäntoimivuuteen on vaikuttanut, ettei se ole perinteinen perustettuvirkamiesryhmä, vaan aidosti nuorten palveluista kiinnostuneista henkilöistämuodostunut työryhmä. Nuorten tukiryhmässä on myönteistä jäsentensitoutuminen toimintaan ja halu tehdä asioita nuorten hyväksi. Hyvänä puolenatoiminnassa on poliisin osallistuminen toimintaan. Ryhmän kautta tapahtuvatietojen päivittäminen ja ryhmän keskusteluiden myötä syntyväkokonaisuuden hahmottaminen ovat auttaneet osallistujia tekemään omaantehtävänkuvaan liittyvää työtä toisten ryhmän jäsenten avustuksella. Nuortentukiryhmän on havaittu olevan hyvä kanava erilaisten esitysten eteenpäinviemiseksi. Tukiryhmässä havainnoidaan asioita ja viedään esityksiälautakunnille ja seudulliseen päihdetyöryhmään. Ryhmässä käydyn keskusteluntuloksena on viety eteenpäin mm. kunnan nuorten kotiintuloaikojakoskeva esitys. Nuorten tukiryhmässä on tehty paljon työtä yksittäistennuorten ja perheiden auttamiseksi. Tukiryhmällä ei ole toimintasuunnitelmiaja etukäteen määritettyjä tarkkoja tavoitteita, vaan siinä havainnoidaanyhdessä asioita ja tehdään yhteisesti ennaltaehkäisevää työtä. Tavoitteenaon tarttua nuorten tilanteeseen ennen kuin lastensuojelu joutuu puuttumaansiihen. Nuorten tukiryhmässä pyritään edistämään nuoren edun mukaisiaasioita ja estämään lasten ja nuorten huostaanottoja. Tukiryhmässäon toistaiseksi paneuduttu ennaltaehkäisevässä työssä etenkin yläasteikäistennuorten asioihin, mutta tavoitteena on pyrkiä vahvistamaan jo alaasteeltalähtevää ennaltaehkäisevää toimintaa.12.4.3 Monialaista yhteistyötä tukevat prosessinvetäjätÄänekosken kaupungin esimerkki kertoo ulkopuolisesta konsultista saadustahyödystä monialaisen yhteistyön kehittämisessä.Äänekoskella on tapahtunut kuntafuusio eikä työryhmien ja suunnitelmienperustamisessa ole haluttu uusintaa entisten alueiden jakoja. Kaupungissaon vuonna 2009 hyväksytty lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelma, joka sisältääperinteisen strategisen osion lisäksi prosessin kuvauksen suunnitelmineenja tavoitetasoineen. Poikkihallinnollisesti laaditun lapsi- ja nuorisopoliittisenohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana toimii valtuuston puheenjohtaja.Kaupungissa on käytetty lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmansuunnittelussa tukena ulkopuolista ajattelunohjaajaa, joka on prosessinohjauksenammattilaisena tukenut kunnan päätösvaltaisten substanssiosaajientekemää kehittämistyötä.

88 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa12.4.4 Dialogisella koulutuksella monialaisen yhteistyönvahvistamistaNokian kaupunki on esimerkki kunnasta, jossa on käytetty tutkimusten mukaanmonialaisen yhteistyön kehittämisessä tärkeäksi havaittua poikkihallinnollistakoulutusta.Nokialla on vahvistettu monialaista yhteistyötä dialogisen kohtaamisen koulutuksella,joka on havaittu hyväksi keinoksi verkostotyön kehittämisessä.Koulutusta on järjestetty sosiaalitoimessa toteutetun hankkeen kautta jasiihen ovat voineet osallistua myös muut nuorten parissa toimivat henkilötkuten nuorityöntekijät. Dialogisen kohtaamisen koulutuksessa on opeteltuasiakastyön dialogisuuden lisäksi dialogisuuden vahvistamista poikkihallinnollisessayhteistyössä ja tarjottu opetusta työyhteisön vuorovaikutusosaamisenkasvattamiseksi. Monialaisen yhteistyö vahvistumiseen onauttanut myös yhteinen ohjelmien kuten Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmanyhdessä tekeminen ja sen myötä oman perustehtävän kirkastaminen.12.4.5 Vakiintunutta seudullista ohjaus- jaalaryhmätoimintaa nuorisopalveluissaNastolan esimerkki kertoo toimivan ohjausryhmätyöskentelyn sekä työrukkasinatoimivien alaryhmien perustamisen tuloksellisuudesta.Nastolan nuorisopalvelut osallistuu seudullisen yhteistyön tekemiseen. Seudullisessanuorisopalveluiden ohjausryhmässä on 3-4 viranhaltijaa seudunkunnista. Laajan ohjausryhmän lisäksi seudulla toimii sen alaisena 5-6 alaryhmää,joiden tehtävät liittyvät nuorisotiedotukseen, nuorisotiloihin sekäharraste- ja kulttuuritoimintaan. Seudullista yhteistyötä kehitettiin hankerahoituksellaja ryhmillä oli vetäjä, joka vastasi ohjausryhmien ja alaryhmienvetämisestä. Nastolan seudulla on toiminut hankerahoituksen jälkeenitsenäisesti seuraavasta tapaamisesta sopiva ohjausryhmä, joka kokoontuujoka toinen kuukausi ja pienryhmät kokoontuvat tarpeen mukaan.12.4.6 Nuorisotoimen ja sivistystoimen monialaisenayhteistyönä toteutettavat palvelutNurmeksen esimerkki kertoo monialaisen yhteistyön tuloksena toteutettavistanuorten palveluista, joiden kehittäminen ja käytännön pysyvyys ovatvahvistaneet verkostotyötä.Nurmeksessa toteutetaan ennaltaehkäisevää monialaista yhteistyötä oppilaitostenja nuorisotoimen yhteistyönä, jonka toteuttamiseen on kehitettykonkreettisia toimintamalleja. Nurmeksessa ennaltaehkäistään koulupudokkuuttaja tartutaan opintojen ulkopuolelle jääneisiin nuoriin perusasteen ja

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 89ammattiopiston kesken tehtävän verkostotyön ja nivelvaiheen siirtymiinliittyvien yhteisten palavereiden avulla. Enemmistö nuorista on osallistunutSelvä Sopimus -mallin mukaiseen toimintaan, joka toteutetaan nuorisotoimenja koulutoimen välisenä yhteistyönä. Mallissa 7. luokan oppilaat allekirjoittavatnuorisotoimen, koulutoimen ja vanhempien yhteistyöstä Päihteetönja tupakaton -sopimukset. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamattanuoret ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka myötä heillä on mahdollisuusosallistua retkille ja muuhun nuoria varten järjestettyyn toimintaan.13 Nykytilanne ohjaus- ja palveluverkostojentavoitteiden mukaisessa toiminnassa13.1 Tavoitteiden toteutuminen osa-alueittainNuorten ohjaus- ja palveluverkostojen tehtävänä on koota tietoja nuortenkasvu- ja elinoloista ja arvioida niitä päätöksenteon ja suunnittelun pohjana,edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta,suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihinohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi sekä edistäänuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuuttasuunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Nuorisolainmukaisesti perustettavien ohjaus- ja palveluverkostojen tulee kootanuorten kasvu- ja elinoloja koskevaa tietoa.Tutkimusta varten toteutetussa kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin heidänarvioitaan jo olemassa olevien ohjaus- ja palveluverkostojen tai sitä vastaavienmonialaisten yhteistyöryhmien toimivuudesta suhteessa nuorisolainuudistuksessa asetettuihin tavoitteisiin ja tehtäviin. Kunnissa jo olemassaolevissa moniammatillisissa yhteistyöryhmissä on toteutunut parhaiten tiedonvaihdonsujuvuus, johon on tyytyväisiä noin yli 60 % vastaajista jaheistä noin neljäsosa on erittäin tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen. Samoinnoin 60 % vastaajista on tyytyväisiä verkostojen toimintaa yhteisten palvelukäytäntöjenluomiseen nuorten palveluissa, nuorten elinoloista koottavaanja käsiteltävään tietoon sekä verkostojen toimivuuteen. Vähiten tyytyväisiävastaajat ovat seurantatiedon hyödyntämiseen suunnittelun ja päätöksenteontukena, jota pitää melko tai erittäin hyvin toteutuneena noinvajaa puolet vastaajista.

90 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaKuvio 6.Ohjaus‐ ja palveluverkostolle asetettujen tavoitteiden ja tehtävien nykytila %Verkosto edistää tiedonvaihdon sujuvuutta nuortenpalveluissa107204123Verkosto edistää yhteisten käytäntöjen luomistanuorten palveluissa117234217Verkosto kokoaa/käsittelee seurantatietoa nuortenelinoloista1228234115Verkosto edistää nuorille suunnattujen palvelujenkoordinointia ja vaikuttavuutta112 7254213Seurantatiedon hyöty suunnittelun ja päätöksenteontukena13293133110 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %eos erittäin huono melko huono ei hyvä eikä huono melko hyvä erittäin hyväNykytilanne ohjaus- ja palveluverkostolle asetetuissa tavoitteissa ja tehtävissä.Kyselyn tulosten mukaan vastaajat ovat keskimäärin tyytyväisimpiä etsiväntyön toteutumiseen ja pudokkaita koskevan seurantatiedon saamiseen,jonka nykyistä toimivuutta pitää hyvänä noin kaksi kolmasosaa vastaajista.Lapsi- ja nuorisopoliittisten strategioiden ja ohjelmien toimimiseen nuortenpalveluiden tukemisessa on tyytyväisiä noin vajaa kaksi kolmasosaa vastaajista.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 91Nuorisolain sisältöön ja tavoitteisiin liittyvien asioiden nykytila kunnassa %etsivä nuorisotyö737184322seurantatieto (ns. pudokkaista)739174816lapsi‐ ja nuorisopoliittinenstrategia/ohjelma palveluiden tukena9292242160 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %eos erittäin huono melko huono ei hyvä eikä huono melko hyvä erittäin hyväKuvio 7.Nykytilanne nuorisolain mukaisissa tavoitteissa ja sisällöissäToimialoittain tarkasteltuna verkostojen kokoamaan nuorten elinoloja koskevaanseurantatietoon ovat tyytyväisimpiä nuorisotyön edustajat. Heistänoin 70 % on siihen melko tai erittäin tyytyväisiä nykytilanteeseen seurantatiedonkokoamisessa ja hyödyntämisessä, kun vastaavaa mieltä on allepuolet sosiaali-, terveys ja sivistystoimen edustajista. Nuorisotyön edustajatovat muiden toimialojen edustajia tyytyväisempiä myös seurantatiedonhyödyntämiseen suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Nuorisotyön edustajistaon tyytyväisiä seurantatiedon hyödyntämiseen suunnittelun ja päätöksenteontukena noin puolet nuorisotyön ja noin kolmasosa sosiaali- jaterveyspalveluiden ja sivistystoimen edustajista, joista jälkimmäiseen sivistystoimenedustajista noin viidesosa pitää seurantatiedon hyödyntämistäheikosti toteutuvana.

92 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaTaulukko 6.Nykytilanne nuorisolain mukaisissa tavoitteissa ja sisällöissä toimialoittain prosentteinaNykytilannetoimialoittainVerkosto kokoaa/käsittelee seurantatietoanuortenelinoloistaSeurantatiedonhyöty suunnittelunja päätöksenteontukenaVerkosto edistäänuorille suunnattujenpalvelujen koordinointiaja vaikuttavuuttaVerkosto edistääyhteisten käytäntöjenluomistanuortenpalveluissaVerkosto edistäätiedonvaihdonsujuvuutta nuortenpalveluissaSosiaali- ja terveyspalvelut(N~41–43)erittäintai melkohuonomelkotai erittäinhyväPerusopetus/Sivistystoimi(N~18–20)erittäintai melkohuonomelkotai erittäinhyväNuorisotyö(N~41–44)erittäintai melkohuonomelkotai erittäinhyvä12 46 6 44 7 6810 39 17 33 10 5410 46 0 50 10 6610 49 11 56 0 7110 51 0 61 5 76Etsivä nuorisotyö 14 53 10 60 5 80Seurantatieto(ns. pudokkaista)14 57 10 75 9 67Lapsi- ja nuorisopoliittinenstrategia/ohjelmapalveluiden tukena7 70 10 60 14 45Nuorisotyön edustajat kokevat myös verkoston toimivuuden nuorille suunnattujenpalvelujen koordinoinnin ja vaikuttavuuden parantamisen sekäyhteisten käytäntöjen luomisen nykytilanteen paremmaksi kuin muidentoimialojen edustajat. Nuorisotyön edustajista noin 70 % on tyytyväisiämonialaisten verkostojen toimintaan nuorten palveluiden ja käytäntöjenkehittämisessä, kun vastaavaa mieltä on noin 50 % sosiaali-, terveys- ja

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 93sivistystoimen edustajista. Verkostojen toimivuuteen tiedonvaihdon sujuvuudessapitää hyvänä noin kolme neljäsosaa nuorisotyön, noin vajaa kaksikolmasosaa sivistystoimen ja noin puolet sosiaali- ja terveystoimen edustajista.Toimialoittain tarkasteltuna vastaava linjaus näkyy myös etsivän työn jaseurantatiedon arvioimisessa, jonka nykyiseen toimivuuteen ovat tyytyväisimpiänuorisotyön edustajat ja vähiten tyytyväisiä sosiaali- ja terveystoimenedustajat. Esimerkiksi etsivän työn nykyistä toteutumista pitää melkotai erittäin hyvänä 80 % nuorisotyön ja noin 50 % sosiaali- ja terveystoimenvastaajista. Ainoan poikkeuksen näkemyksissä muodostaa lapsi- januorisopoliittisen strategian tai ohjelman toimiminen palveluiden tukena.Strategian toimivuuteen palveluiden järjestämisen tukena on melko tai erittäintyytyväisiä 70 % sosiaali- ja terveystoimen edustajista ja 60 % sivistystoimenedustajista, kun tyytyväisiä nykytilanteeseen on alle 50 % nuorisotyönedustajista.Näiden tulosten mukaan nuorisotoimen edustajat näyttäisivät olevan tyytyväisiäomaan lainsäädäntöönsä liittyvään toimintaan eli nuorisopolitiikanmukaiseen nuorten kasvu- ja elinolojen parantamiseen ja sosiaalitoimiomaansa eli lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin ja lastensuojelunsuunnitelmiin liittyvään työhön. Kumpikin taho on puolestaan keskimääräistätyytymättömämpi toisen vastuualueella olevaan toimintaan.13.2 Käytännön toiminta osa-alueittainKyselyyn vastanneita pyydettiin nykytilanteen arvioimisen lisäksi kertomaantarkemmin, millä tavalla kunnassa on toimittu käytännössä ohjaus- ja palveluverkostoltaedellytettävissä asioissa.13.2.1 Nuorten elinoloja koskevan seurantatiedonkokoaminenVastausten mukaan kunnissa on koottu seurantatietoa nuorten elinoloistatutkimusten, tilastojen ja kyselyiden avulla. Tyypillisimmin tietoaineistonamainitaan kouluterveyskyselyt ja erilaiset tilastot, joita käytetään hyvinvointisuunnitelmienlaatimisen yhteydessä tehtävässä tiedon keruussa. Tietojakootaan lastensuojelusuunnitelmaa varten siinä valittujen indikaattoreidenmukaisesti. Kunnissa on vaihtelua hyvinvointi-indikaattoreiden olemassaolemisen suhteen: osassa kunnista hyvinvointi-indikaattorit ovatkehitteillä, kun joissain tietoja ryhdytään päivittämään. Kunnissa on kerättytietoa nuorista koulupudokkaista ja nuorten tilanteesta. Kouluterveyskyselynlisäksi kyselyitä on tehty myös nuorisotoimen kautta, mutta näissäkerrotaan vastausprosentin jääneen alhaiseksi. Kyselyiden lisäksi seurantatietoaon koottu nuorten henkilökohtaisten haastatteluiden avulla ja sitä on

94 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissasaatu ammattilaisten kuten opinto-ohjaajien ja projektityöntekijöiden välityksellä.Joissakin kunnissa tiedonkeruusta vastaa etsivä työ tai lapsiasiamies.Tietoa on koottu työpajalta sekä nuorten tuki- ja neuvontakeskuksenkautta. Nuoria koskevia tietoja ryhdytään kokoamaan opinnäytetöidenavulla. Seutukunnallista tietoa on koottu myös nuorisotyön kehittämishankkeissakuten Etelä-Kymenlaakson Nupit kaakkoon -hankkeessa. Elinolojakoskevaa tietoa on kerätty nuorisopoliittiseen ohjelmaan liittyvästimyös kuntalaisilta, joilta on tiedusteltu nuorten palveluista ja niiden vastaavuudesta.Joissakin kunnissa on käytössä omia ohjelmia nuorten elinolojenseuraamiseen.Nuorten elinoloja koskevia seurantatietoja kootaan usein toimialoittain eikäkoordinoidusti, jolloin kunnissa jokainen taho kokoaa tarvitsemiaan tietojaitse. Tietoja on koottu samanaikaisesti sekä toimialoittain sivistystoimessatehtävänä tiedonkeruuna että seudullisesti kuntien yhteistyönä laadittavaalapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa varten. Nuorten elinoloja koskevaa tietoakootaan monilla tavoilla yhtäaikaisesti kuten hyvinvointisuunnitelmantekemisen yhteydessä tehtävänä laajana tietojen keruuna ja tämän lisäksihyödyntämällä nuorisotoimen laatimaa nuorisobarometria ja kouluterveyskyselyä.Nuorten elinoloja koskevia tietoja käsitellään muutamassa tapauksessasäännöllisesti työryhmässä. Tavallinen tapa on ollut, että eri alojenasiantuntijat esittelevät omia tilastojaan kuten hyvinvointi-indikaattoritietoaerilaisissa työryhmissä kuten lasten ja nuorten strategiaryhmässä tai lapsijanuorisopoliittisen ohjelman tai muiden hyvinvointipoliittisten ohjelmienpäivityksen yhteydessä vuosittain. Ohjelmien ja suunnitelmien lisäksi tietojakootaan toimintakertomusta varten ja tarkastellaan tietoja toimintakertomustenkäsittelyn yhteydessä. Nuorten elinoloja koskevia tietoja on käsiteltysäännöllisesti palveluprosessin johtoryhmässä. Kouluterveyskyselyä onhyödynnetty mm. päihdepaneeleita järjestämällä sekä käymällä kouluterveyskyselyntuloksia lävitse toimialoittaisesti ja lautakunnissa tuloksistainformoimalla. Kunnissa käydään kouluterveyskyselyn lisäksi lävitse nuortenpäihde- ja rikostilastoja sekä terveyskeskusten keräämiä indikaattoreita.Opinto-ohjaajien välittämää tietoa on käytetty nuorten jatkokoulutukseenhakeutumiseen ja vapaa-ajan palveluihin ohjaamiseen.Eri viranomaisten kokoamaa tietoa on käytetty tavoitteiden määrittämiseen,toimintojen suunnitteluun ja toimijoiden vastuuttamiseen. Joissakinkunnissa tietoa ei ole koottu tai sitä on hajanaisesti saatavilla, kun joissakintehdään säännöllistä vuosittaista tietojen käsittelyä kuten tilastokatsaustenläpikäyntiä hyvinvointipoliittisen ohjelman kokoamisen yhteydessä. Tieto onsaatettu myös koota, mutta sen hyödyntäminen on ollut vähäistä eikä sitäole käsitelty yhteisesti. Kunnat kertovat panostavansa tiedonkeruun kehittämiseenohjaus- ja palveluverkoston perustamisen jälkeen. Seurantatietoaon käyty ennen lävitse eri hallinnonaloilla ja lautakunnissa, kun ohjaus- japalveluverkoston perustamisen jälkeen tietoja käsitellään yhteistyöryhmässä.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 9513.2.2 Seurantatiedon hyödyntäminen suunnittelun japäätöksen tukenaKyselyyn vastanneet kertovat kuntien erilaisista tavoista hyödyntää seurantatietoasuunnittelun ja päätöksenteon tukena. Tulosten mukaan seurantatietojenhyödyntäminen on tyypillisesti suunnittelu- ja kehittämisvaiheessa.Seurantatietojen hyödyntämisen strategia on voitu laatia, mutta sen toimeenpanoon vielä kesken. Seurantatietoja on hyödynnetty etsivän nuorisotyönja nuorten työllistämisryhmän avulla. Apuna tietojen hyödyntämisessäon ollut myös Party-ohjelma, jonka avulla koottavaa tietoa on helpposeurata. Seurantatietoa on esitelty ja tulkittu eri toimijoille. Tietoa on välitettyvirkamiehille ja päättäjille ratkaisujen tueksi ja sitä on käsitelty lautakunnissakuten sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Ohjausryhmä on arvioinuttietoa ja raportoinut niistä kunnan johdolle. Seurantatietoa hyödynnetääneri toimialoilla niiden toiminnassa. Tietoa hyödyntävä lapsi- ja nuorisopoliittinentyöryhmä on koonnut seurantatiedosta työkalun päätöksenteontueksi. Tietoa käytetään lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman valmistelussaja hallintokunnittaisesti, jolloin sen hyödyntämisen koetaan jääneenvarsin sektoroituneeksi. Koko kaupungin tason päätöksenteossa tietojenhyödyntäminen on saattanut jäädä vähäiseksi, vaikka esimerkiksi nuorisobarometriahyödynnettäisiin runsaasti nuorisopalveluissa.Vastausten perusteella tietoa hyödynnetään kehittämistoimissa, palvelutarpeitamietittäessä ja talousarvion laadinnassa. Tietoa on suunniteltu hyödynnettäväksipalveluiden koordinoinnin kehittämisessä. Seurantatietoa onkäytetty tavoitteiden asettamisessa, tilinpäätöksessä, toimenpiteiden jakehittämistoimien perusteluna sekä tiedotusmateriaalina. Tuloksia raportoidaanja kehittämistoimia käynnistetään saadun tiedon perusteella sekämääritetään tiedon perusteella painopisteitä ja jaetaan vastuuta toimijoidenkesken. Seurantatietoa käytetään strategian valmistelussa ja palveluidenjärjestämisessä. Seurantatietoa käytetään henkilöstöresurssien arvioinnissaja toimintamallien mahdollisessa muuttamisessa. Tietoa hyödynnetään yleisemmäntoiminnan toteuttamisen ja kehittämisen lisäksi nuorten työpajalleohjauksen kaltaisessa asiakastyön päätöksenteossa. Nuorten työpajapalveluitakoskevaa tietoa on käytetty vertaamalla sen kuluja nuorten kotonaolemiseen. Tarkoituksena on, että tutkimustulokset ja seurantatiedot toimisivatpäätöksenteon ja suunnittelun tukena. Merkittävien tutkimustulostenkerrotaan vaikuttavan kunnassa tehtäviin johtopäätöksiin ja toimenpiteisiin.Toiminnassa hyödynnettävää tietoa ovat tilastojen ja tutkimusten lisäksimyös palvelusopimuksen mittarit. Seudullisesti laadittu lasten ja nuortenhyvinvointiohjelma on pyydetty huomioimaan talousarviota laadittaessa.Kunnanvaltuusto hyväksyy lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman valtuustokausittainja se pyritään ottamaan huomioon talousarvioissa. Vuosittaisessatalousarviovalmistelussa tehdään yhteinen selvitys tilanteesta. Kouluterveyskyselyntuloksia vertaillaan lyhyt- ja pitkäaikaisesti ja tarvittavat toimenpiteetlaitetaan vireille.

96 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa13.2.3 Nuorille suunnattujen palveluiden koordinointiKyselyn mukaan kuntien verkostoissa on toteutettu nuorille suunnattujenpalveluiden koordinointia ja vaikuttavuutta vaihtelevasti. Tavallisinta on,että palveluiden koordinointiin ja vaikuttavuuden lisäämiseen tähtäävä toimintaon vasta alkamassa ohjaus- ja palveluverkoston käynnistämisenmyötä. Palveluiden koordinoinnista käydään hajanaista keskustelua, mutteitoimita kokonaisvaltaisesti. Vaikka kenttätyön tasolla toimitaan hyvin, nuortenpalvelujärjestelmää ei ole arvioitu systemaattisesti. Koordinointia ontoteutettu jatkuvalla kokonaisvaltaisella seurannalla, jota tehdään säännöllisissätapaamisissa. Koordinointia varten verkostoissa on käsitelty säännöllisestiajankohtaisia palveluita ja resursseja. Koordinointia tapahtuu kokoontumallaajankohtaisten asioiden tiimoilta yhteen keskustelemaan nuortentilanteesta ja päättämään siitä, mihin asioihin tulee puuttua nopeasti.Koordinoinnin mahdollistumiseksi järjestetään palavereita, nostetaan esilleasioita, tehdään toimintasuunnitelmia ja suunnitellaan asioita yhteistyönäsekä toteutetaan erilaisia ohjelmia. Palveluiden koordinointia tehdään mm.kasvatus- ja hyvinvointiohjelman ja yhteistyönä toteutettavien toimintamallientuloksena. Koordinointia tehdään suunnittelun, ohjauksen, työnjakojenja yhteisesti sovittujen käytäntöjen kautta. Koordinointia on tehty asiakastyöntasolla nuorten työllisyyspalveluissa, verkostotyönä tehtävässä yksilövalmennuksessasekä eri ammateissa toimivien henkilöiden kuten nuorisosihteerin,yksilövalmentajan ja etsivän nuorisotyön avulla. Kokemustenmukaan palvelusopimuksen mittarit ovat olleet hyvänä apuna palveluidenkoordinoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa.Kunnissa toisten palveluiden tietämys on auttanut koordinointia, minkä lisäksikoordinoinnissa on ollut apuna monialaisia yhteistyöryhmiä. Suurissakunnissa kerrotaan tarvittavan lakisääteisen ohjaus- ja palveluverkostonlisäksi pienempiä palveluiden vaikuttavuutta lisääviä ryhmiä. Laajempienverkostojen kautta on luotu myös keskisuurissa ja pienemmissä kunnissaerilaisia alaverkostoja nuorten parissa ruohonjuuritasolla toimiville. Palveluidenkoordinointia tehdään mm. työpajan ohjausryhmässä ja lapsi- januorisopoliittisen ohjelman ohjausryhmässä. Kunnissa on koordinointia auttaviaohjausryhmiä talousarvioita ja operationaalista johtamista varten.Yhteissuunnittelu on edesauttanut toiminnan vaikuttavuutta parantavaapäällekkäisyyksien vähentämistä ja aukkojen paikkaamista. Koordinoinninavulla tiedetään tilanteesta paremmin, mikä lisää toiminnan vaikuttavuutta.Koordinoinnin avulla voidaan tuoda nuorten palveluita hyödyntävää tietoaparemmin eri tahojen käytettäväksi. Koordinointia ja vaikuttavuutta onkasvattanut useiden rinnakkaisten työryhmien tekemä tiedottaminen niidentavoitteista ja sen perusteella yhdenmukaisen toimintalinjan luominen.Koordinointia on lisännyt asioista tiedottaminen useissa yhteyksissä ja hyväksihavaittu keino on ollut eri toimijoille järjestettävä seminaari. Monialaisenverkoston työ on pitkäjänteistä ja yhteistä tavoitetta palvelevaa. Vaikuttavuuttaon syntynyt siitä, että kaikilla toimijoilla on ollut yhteneväistä

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 97tietoa sekä yhteinen käsitys nuorille suunnattujen palveluiden puutteista janiihin vastaamisesta.13.2.4 Yhteisten käytäntöjen luominen nuortenpalveluissaKyselyn mukaan yhteisten käytäntöjen luomista nuorten palveluissa ovatedistäneet tyypillisesti kuntien yhteistyöverkostot. Yhteisten käytäntöjenluomista on voitu edistää alle kouluikäisten ja nuorten toimijoiden työryhmissäeri tavoin. Kunnissa on jokainen hallintokunta toiminut erillisesti jaluonut toimialan sisäisiä käytäntöjään. Kunnissa tehdään runsaasti suunnitteluamyös yhteistyönä, keskustellaan, kokoonnutaan, tuetaan yhteisiinkäytäntöihin pyrkiviä hankkeita ja toteutetaan ohjelmia yhteisten asioidenedistämiseksi. Yhteisiä käytäntöjä on luotu mm. nuorisoasian neuvottelukunnissa,monialaisessa päihdetyöryhmässä ja kouluterveyskyselyn ympärillerakentuneessa yhteistyöryhmässä, työpajan yhteistyöryhmässä sekälapsi- ja nuorisopoliittisten ohjelman ohjausryhmässä. Käynnistyvän ohjaus-ja palveluverkoston ennakoidaan edistävän seudullisesti yhtenäisiä käytäntöjä.Myös yhteiset sopimukset ja tiedon siirto eri toimijoiden käytännöistäovat edistäneet yhteisten käytäntöjen syntymistä. Kunnissa on järjestettykäytäntöjä varten säännöllisiä verkostotapaamisia pienemmälläryhmällä esimerkiksi monialaista yhteistyötä vaativan yksilövalmennuksenjärjestämisen tiimoilta. Kunnissa on järjestetty seminaareja ja yhteisiä palavereita,jotka edistävät yhteisten käytäntöjen luomista. Tiedonkulku onaktiivista yhteistyöstä johtuen ja verkostotyön avulla on pyritty parantamaanhavaittua tilannetta.Keskustelun ja tiedottamisen lisäksi kerrotaan yhden luukun periaatteentoteuttamisen ja nuorten polkujen seurannan kehittämisen vaikuttaneenyhteisten käytäntöjen syntymiseen. Käytännöistä sovitaan ryhmissä ja erilaisillakunnan verkostoilla on tiedossa yhteisiä toimintamalleja. Kunnissaon neuvoteltu yhteisistä pelisäännöistä ja tehdään laajaa yhteistyötä viranhaltija-ja toimijatasolla. Yhteisiä käytäntöjä on luotu talousarvion ja palvelusopimustensuunnittelun yhteydessä. Kunnissa, joissa on tilaajatuottajamallisekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvia ydinprosesseja, yhteistenkäytäntöjen luominen on lähtökohta toiminnalle. Yhteisiä käytäntöjä onpohdittu mm. tupakkalain tuoman muutoksen kautta, jota on pantu käytäntöönkouluilla ja nuorisotiloissa. Yhteisten käytäntöjen syntymistä ja vakiintumistaovat edistäneet pienen kunnan tutut toimijat, erilaiset yhteisestikäytössä olevat toimintamallit ja yhteistyönä toteutetut hankkeet. Yhteistenkäytäntöjen kerrotaan olevan myös tilannekohtaisia, jolloin niiden muodostuminenedellyttää jatkuvaa prosessia.

98 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa13.2.5 Tiedonvaihdon sujuvuusKunnille suunnatun kyselyn mukaan tiedonvaihdon sujuvuutta edistetäänerilaisissa nuorten palveluihin liittyvissä yhteistyöverkostossa käymällä lävitseajankohtaisia asioita ja välittämällä pöytäkirjaa laajasti kuntaan. Tiedottamisessaon käytetty apuna palavereita, seminaareja ja työntekijöidensäännöllisiä tapaamisia, joiden kautta on opittu tuntemaan toisia. Vastauksissatuodaan esille persoonakohtaisten kasvokkaisten tapaamisten merkitys.Tiedonvälittymistä on helpottanut pienessä kunnassa toimijoiden tunnettuus.Tiedonvaihtoa on edistänyt monialaista yhteistyötä edellyttävientoimintamuotojen kuten yksilövalmennuksen myötä syntynyt poikkihallinnollinenverkosto. Säännöllinen kokoontuminen ja tietojen luottamuksellinenkäsittely yhteistyötahojen kanssa on helpottanut tiedonvaihtoa. Kuntiinon perustettu työryhmiä tiedon välittämiseen ja toimivien käytäntöjen luomiseen,jotta asiakastyö ei kärsisi toimialojen erilaisista salassapitosäädöksistä.Lisäksi erilaiset ryhmät ovat informoineet omia tahojaan. Tietoa onvälitetty monialaisen ryhmän kautta, joka kokoaa tietoa hyvinvointiryhmälleja sitä kautta hallinnolle. Tiedon välittymistä ovat helpottaneet internettiedotus,muistiot ja toimintasuunnitelmat. Tiedonvaihtoa on parannettutieto- ja neuvontapalvelun, yhteisten käytäntöjen ja sopimusten sekä erilaistenohjelmien toteuttamisen kautta.Ongelmien ilmetessä kunnissa on pidetty tiedonvaihdon sujuvuuteen liittyviäyhteistyöneuvotteluita. Tietoa on välittynyt eri työntekijöiden kesken jajoissakin kunnissa myös seudullisen tiedonvaihdon myötä. Toisaalta nykyinentoiminta koetaan tiedonvaihdon kannalta satunnaiseksi ja hajanaiseenkeskusteluun perustuvaksi. Jossain paikoin nuorisotyön koetaan olevan erilläänmuista toimijoista, mikä on heikentänyt tiedonvaihdon sujuvuutta.Vastausten mukaan nuorisolain uudistuksen sisällöstä on tarkoitus tiedottaajatkossa ja suunnitteilla on myös opinnäytetöiden laatiminen verkostojentiedonkulun haasteista. Tarkoituksena on, että jatkossa kaikki nuoria koskevatieto tuodaan samaan kokoukseen erillisten toimialakohtaisten palavereidensijasta. Suunnitteilla on tietojen luovutuksen malli, jolla tuodaan esillenuorten tilanteita.13.2.6 Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman tai strategiantoteuttaminenKuntien edustajilta tiedusteltiin ohjaus- ja palveluverkostolle asetettujentehtävien nykyisen toteutumisen lisäksi siitä, miten lapsi- ja nuorisopoliittinenstrategia tai -ohjelma toimii kunnassa palveluiden tukena.Vastausten mukaan kunnissa on käytetty nuorten palveluiden tukena lapsijanuorisopoliittista ohjelmaa tai -strategiaa, joita on laadittu myös seudullisesti.Myös lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko on toiminut palveluidentukena. Kunnissa on lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman lisäksi lastensuojelusuunnitelma,joka on osa kaupungin strategista järjestelmää. Suunni-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 99telma näkyy palvelusopimuksessa ja palvelustrategiassa, jolloin se vaikuttaaniiden kautta talousarvioon. Kunnissa on nuorten palveluiden tukenanuorisopoliittinen ohjelma ja monialainen yhteistyöryhmä. Rannikko-Pohjanmaalla on alueelle laadittu K5-strategia, joka on tuore ja hyvin kattavanuorten palveluita tukeva strategia. Kaupungeissa on kerran vuodessapäivitettävä lapsi- ja nuorisopoliittisia ohjelmia ja osaa ohjelmista päivitetäänmyös viiden vuoden välein.Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu moniammatillisesti erihallintokuntien välisenä yhteistyönä. Ohjelmien ja strategioiden valmisteluunon osallistunut myös ohjaus- ja palveluverkostossa mukana olevia tahojaja ryhmä voi toimia myös ohjelman seurannan ohjausryhmänä. Ohjaus-ja palveluverkoston tehtävänä on käynnistää seuraavan lapsi- ja nuorisopoliittisenohjelman valmistelu. Ohjelma- ja strategiatyössä on pyrittykiinnittämään huomiota tiedonkulkuun, jolloin ohjelma on mm. laitettu internetiin.Ohjelmia ja strategioita käytetään toiminnan suunnittelussa jaseudullisesti toteutettuina ne antavat mahdollisuuden toimia samalla tavallaeri kunnissa. Ohjelmien ja strategioiden toteutumista seurataan ja pyritäänerilaisilla ratkaisuilla varmistamaan sen toimeenpanoa. Ohjelmat voivattoimia talousarviokäsittelyn pohjana. Ohjelmien ja strategioiden seurannassakäytetään mm. poliitikkojäseniä sisältäviä monialaisia ohjausryhmiä.Ohjelmasta raportoidaan lautakunnalle ja valtuustolle kolmasti vuodessa.Ohjelmiin on kirjattu yhteisesti sovittuja hankkeita ja ohjelman tuella pyritäänkehittämään uusia toimintatapoja. Ohjelman vaikutuksesta kunnissaon saatu tuloksia kuten perustettua puheterapeutin virka. Strategiaa kerrotaankäytetyn suhteellisen hyvin käytännön työssä ja monessa kunnassa onmeneillään ohjelman päivitys.Kaikissa kunnissa ei ole lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa, vaan se onyhdistetty kaupungin lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelmaan. Lapsijanuorisopoliittinen ohjelma voi olla alle 21-vuotiaiden nuorten osalta myöstärkeä teema lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Osassa kunnistaohjelman laatiminen on vasta käynnistymässä tai ohjelma on niin vanha,että se kaipaisi päivitystä. Uusien lapsi- ja nuorisopoliittisten ohjelmien laatiminenon aloitettu kuntaliitosten myötä. Osassa kunnista ohjelma on olemassa,mutta sen toimeenpano ei ole riittävää eikä ohjelmaa koeta erityisenmerkittäväksi. Ohjelma- ja strategiatyössä on näkynyt koordinaationpuutetta eivätkä maakunnalliset ohjelmat ole aina palvelleet parhaallamahdollisella tavalla kunnan toimintaa.

100 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa13.3 Käytännön esimerkkejä tavoitteiden asettamisestaohjaus ja palveluverkostossa13.3.1 Ylöjärven Nootti-ryhmäYlöjärven Nootti-ryhmä on esimerkki kaupunginjohdon asettamasta ja kunnalliseenpäätösvaltaan yhteydessä olevasta ryhmästä, joka on asetettutietylle ajanjaksolle. Nootti-ryhmän toiminnalle on asetettu konkreettisiatavoitteita, joita se ryhtyy toteuttamaan tutkimuksellisesti tuettuna.Verkoston historia ja rakenne: Ylöjärvellä on pitkä noin 15 vuoden perinnenuorisotyön yhteistyörakenteista, joiden kehittäminen käynnistyipäihde- ja huumeasioiden tiimoilta perustetusta verkostosta. Nuorisotoimenyhteistyö oppilaitosten ja perusturvan kanssa on ollut hyvin toimivaa. Nuorisotyöon osallistunut kaupungin hyvinvointistrategiatyön laadintaan jaollut laatimassa turvallisuuteen liittyviä hyvinvointisuunnitelmia. Ylöjärvellätoimii työstään kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle vastaava hyvinvointiryhmä,jossa on edustus kaikista kaupungin osastoista. Hyvinvointiryhmävastaa erilaisista lapsiin ja nuoriin kohdistuvista monialaisista mm. lastensuojelulainja terveydenhuoltolain nojalla tulevista tehtävistä. Hyvinvointiryhmälläon useita työrukkasryhmiä, joista yksi on keväästä 2009 lähtientoiminut Nootti-ryhmä. Nootti-ryhmän perustamiseen on osallistunut kaupunginjohdon edustajia ja kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen ryhmänperustamisesta nuorisolautakunnan tekemän esityksen mukaisesti. Noottitoimii yhteisellä päätöksellä sivistystoimen alaisena ryhmänä. Noottiryhmässäon nuorisotoimen, sosiaalitoimen, terveystoimen, työhallinnon,perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, lukion sekä poliisin ja seurakunnanedustajat ajoittain kutsuttuina. TE-toimiston edustajat ovat tulleetmukaan Noottiin nuorisolain uudistuksen myötä.Verkoston toiminta ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät: Nootti-ryhmäkokoontuu noin kerran kuussa ja kesällä harvemmin. Nootissa on sekätyöntekijä että johtotason työntekijöitä. Ryhmässä on johtajia mm. perusturvan,sivistystoimen sekä päivähoidon ja perhepäivähoidon osastoilta.Nootti-ryhmä on asetettu vuosiksi 2011–2012, jonka jälkeen ryhmän kokoonpanoaja tavoitteita tarkastellaan uudelleen. Nootti-ryhmän tehtäväksion asetettu nuorisolain uudistuksen toteuttaminen, kaupungin 0–17-vuotiaiden lasten ja nuorten sekä 18–29-vuotiaiden nuorten aikuisten palveluidenja niiden katvealueiden kartoittaminen sekä toimiminen lapsi- januorisopoliittisen ohjelman ohjausryhmänä. Tarvittaessa ryhmä tekee esityksiäkaupunginhallitukselle. Nootti-ryhmän ohjausryhmänä toimii monialainenhyvinvointiryhmä. Hyvinvointiryhmä on eräänlainen suodatin, jossakäsitellään Nootissa esille tulleita ajankohtaisia teemoja ja arvioidaan, mitkäniistä viedään päätöksentekoon. Lasten ja nuorten palveluiden kartoitustehdään kahtena opinnäytetyönä, joissa selvitetään tilannetta palveluidenongelmakohdista kertovien ongelmakarttojen ja niihin liittyvien ratkaisumallienavulla. Nootin kokouksista tehdään kaikkien työntekijöiden nähtävil-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 101lä oleva muistio, joka laitetaan kaupungin intranetiin. Nootti-ryhmässä onehditty saavuttamaan konkreettisia tuloksia. Yksi tällainen on ollut terveyskeskuksennuorisotiimin esille nostama mielenterveys- ja sairaanhoidonpalveluiden vaikeus saada tavoitetuksi nuoria asiakkaita. Ryhmässä käydynkeskustelun ja yhdessä tehdyn ratkaisuehdotuksen mukaan työntekijät jalkautuvatkoulujen väkivaltaa estäviin ryhmiin, jolloin nuoria saatiin mukaankaikilta alueilta.13.3.2 Porvoon Hyvis-ryhmäPorvoon Hyvis-ryhmä on toinen esimerkki hyvinvointiryhmään pohjautuvastaohjaus- ja palveluverkostosta.Verkoston historia ja rakenne: Porvoossa toimii vuonna 1998 perustettukaupunginhallituksen nimeämä lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä eli Hyvis-ryhmä9 , jossa on edustajia kaupungin eri hallintokunnista. Hyvis-ryhmäkäynnisti toimintansa hyvinvointiselontekoryhmänä. Hyvinvointityöryhmästävälittyy esittelyketjujen kautta tieto lasten ja nuorten tilanteesta päättäjillekaupunginhallitukseen. Hyvinvointiryhmä on vaikuttanut nuorten palvelurakenteeseenkuten avaintiimin sekä Ammattiysin vakiintumiseen sekäperheneuvolan käynnistymiseen. Porvoossa on laadittu poikkihallinnollisestiselvityksiä nuorten elinoloista ja hyödynnetty niitä päätöksenteossa. Nuorisolainuudistuksen myötä Hyvis määriteltiin kaupungin ohjaus- ja palveluverkostoksi.Hyvis-ryhmän puheenjohtajana toimii sosiaalityön johtaja. Hyvis-ryhmässäovat mukana myös ylilääkäreitä, nuorisopsykiatri, lasten psykiatri,terveyspalveluista osastonhoitaja, sosiaalityöntekijä, suomen ja ruotsinkielisenkoulutuksen koulutusjohtajat, nuorisopalveluiden päällikkö, päivähoidonjohtaja, rikoskomisario poliisin edustajana sekä seurakunnan jaTE-toimiston edustajat. TE-toimiston edustaja on tullut ryhmään lakiuudistuksenmyötä.13.3.3 Äänekosken ohjaus- ja palveluverkostoÄänekoskella käynnistyvä ohjaus- ja palveluverkosto on esimerkki yhteistyöryhmästä,jonka tavoitteet ja toiminta asetetaan kaupungin muun toiminnantavoin vuosikellon mukaiseen aikataulutukseen.Verkoston historia ja rakenne: Äänekosken kaupungissa ohjaus- ja palveluverkostonkäynnistäminen tapahtuu lähiaikoina, kun kaupunginhallitustekee virallisen päätöksen asiasta. Ryhmässä ovat mukana nuorisotoimen,perusopetuksen, ammatillisen opetuksen, sosiaalityön, terveystoimen, työhallinnon,poliisihallinnon ja seurakunnan edustajat. Kaupungin yhteistyö onollut toimivaa TE-toimiston kanssa, joka on ollut keskeinen verkostotoimija9 Lisätietoa Porvoon monialaisista yhteistyöverkoista on saatavilla mm. teoksesta Pitkänen,Tarvainen & Vehviläinen 2010, 79–81.

102 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissanuorisotyöttömyyden vähentämiseksi tehtävässä työssä. Päällikkö- ja päättäjätasonedustajista koostuvassa ryhmässä ovat mukana mm. opetuspalvelujenvastuualuetta johtava sivistysjohtaja ja vapaa-aikapalvelujen aluettajohtava vapaa-aikatoimen johtaja. Ryhmän puheenjohtajana toimii sivistystoimialanjohtaja ja todennäköisesti vapaa-aikatoimen tai nuorisotoimensihteeri tulee toimimaan sihteerinä.Verkoston toiminta ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät: Monialainentyöryhmä tulee toteuttamaan ohjaus- ja palveluverkostolle asetettuja lakisääteisiätehtäviä. Tämän lisäksi ryhmä määrittelee kokoontuessaan lainpohjalta omat paikalliset tehtävät ja painopistealueet, joita se lähtee toteuttamaan.Ryhmässä nostetaan esille, mikä on kaupungissa merkittävin kehittämiskohdeja lähdetään hakemaan ratkaisua siihen. Yksi teema-aluevoisi olla esimerkiksi lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman taustalla olevantiedon tuottaminen ja analysointi. Työryhmän tapaamisessa laaditaan vuosikellotavoitteiden toteutumiseen. Vuosikellomallilla voidaan edistää asioidenvalmistelua ja määrittää tapahtumien ajankohtia. Vuosikellomallillavoidaan myös korostaa sivistys- ja nuorisopalveluiden välistä yhteyttä. Monialaisenyhteistyön avulla pystytään vähentämään toimialojen hallintokuntienvälisiä rajanvetoja ja siirtymään kohti monialaista työtä tukevaa prosessiorganisaatiota.13.4 Käytännön esimerkkejä lastensuojeluun nivoutuvastatavoitteiden asettamisestaOhjaus- ja palveluverkostojen käynnistymistä koskevassa luvussa tuli esille,kuinka useimmat lakisääteiset monialaiset yhteistyöryhmät ovat käynnistyneetolemassa olevien asiakastyön tai toimiala/teemakohtaisten ryhmienympärille. Osassa kunnista ohjaus- ja palveluverkostot hoitavat sekä lastensuojeluunettä nuorisolakiin liittyviä toimia. Helsinki on esimerkki paikkakunnasta,jossa on lähdetty tekemään tavoitteellista, päätöksentekoontiivisti nivoutuvaa, budjetoitua ja ohjelmallista hyvinvointisuunnitelmiin liittyväätyötä.13.4.1 Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaVerkoston historia ja rakenne: Helsingissä on laadittu lastensuojelulainedellyttämä valtuustokausittainen suunnitelma, joka on tarkoitettu lastensuojelunjärjestämistä sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä varten.Suunnitelma on nimetty Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi 10ja se on osa Helsingin kaupungin strategiaohjelmaa. Valtuustostrategiaansisältyvä monialainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on 4-vuotinen ohjelmamuotoinen palvelu, jossa on nuorisolakiin kytkeytyviä yhteistyömuotoja.Hyvinvointisuunnitelmaan liittyy myös hyvinvointiselonteko,10 Lisätietoa sivustolta http://wellsinki.fi/hyvinvointisuunnitelma.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 103jossa kuvataan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä lapsille ja nuorille suunnattujenpalvelujen tilaa Helsingissä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmantavoitteena on lisätä helsinkiläisten lasten ja nuorten hyvinvointiakaupungin eri virastojen yhteistyötä tiivistämällä sekä kehittämällä lapsilleja nuorille suunnattuja palveluja. Suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksiparantaa lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuuksia,vahvistaa vanhemmuutta ja vanhempien osallisuutta sekä lasten ja nuortenosallisuutta ja yhteisöllisyyttä, sekä turvata lapsille ja nuorille koulutus- jatyöllistymispolku. Näihin tavoitteisiin pyritään hallintokuntien rajat ylittävilläkärkihankkeilla. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamisessaovat mukana kaikki lasten ja nuorten hyvinvointiin keskeisesti liittyvät virastot.Verkoston toiminta ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät: Kaupunginhallituson ottanut hyvinvointisuunnitelman yhdeksi strategiakseen jamyöntänyt rahoitusta hallinnonrajat ylittävälle valtuustokaudeksi aloitetulleohjelmalliselle yhteistyömuodolle. Pääosa rahoituksesta tulee virastojenkautta, joissa budjetoidaan erillisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmanmukaiseen toimintaan. Kaikki toimijat ovat osallistuneet yhdessäprosessin laadintaan ja sitoutuneet sen toimeenpanoon, jota tehdään budjetoitujenja seurattavien hankkeiden kautta. Myös kaupungin ylimmän johdonja valtuuston jäsenet ovat sitoutuneet hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen.Prosessin omistajana toimii sosiaalivirasto, joka vastaa lastensuojelunlainsäädännön toimeenpanosta. Suurena toimialana sosiaalivirastollaon sekä toimivaltaa että rakenteita ohjelmallisen poikkihallinnollisenyhteistyön toteuttamiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaanliittyvän verkoston johtaminen on rakentunut kolmiportaisesti siten, ettähyvinvointisuunnitelman seurantaryhmään kuuluvat puheenjohtajana toimivansosiaalitoimen lisäksi kuuden viraston päälliköt terveys-, opetus-, nuoriso-,liikunta- ja kulttuuritoimesta. Verkoston neljällä painotusalueella onomat johtamisrakenteensa, jossa painotusalueiden johtajina toimivat osastopäällikötmuodostavat koordinoivan kollegion. Osastopäälliköiden kollegiotapaa säännöllisesti ohjelman kokonaisuuden tiimoilta. Kolmannen tasonmuodostaa tavoitekokonaisuuden johtoryhmä, jossa on toimistopäälliköitäkuudesta hallintokunnasta. Johtoryhmän alaisuudessa toimii hankkeita. joillaon omia ohjausryhmiä. Hierarkkisesti rakentuneessa mallissa on laajaakokonaisuutta tukevia ohjausrakenteita ja kattavasti nuorten kannalta keskeisiätoimijoita peruskoulun päättämisestä työllistämistoimintaan asti. Hyvinvointisuunnitelmanlaatimisessa on kuultu laajasti kentän työntekijöitäsekä lapsia, nuoria ja perheitä itseään. Kuitenkin suunnitelman toteuttamisvaiheessanuorten ja järjestöjen osallisuus on jäänyt toistaiseksi vähäiseksi,mihin halutaan jatkossa panostaa enemmän. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmantoteutumista seurataan laajoilla lasten ja nuortenhyvinvointia kuvaavilla indikaattoreilla, hyvinvointitavoitteiden toteutumaakuvaavilla hyvinvointi-indikaattoreilla ja kärkihankkeiden toimintaa kuvaavillamittareilla.

104 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa13.4.2 OrimattilaOrimattila on toinen, pienemmässä kaupungissa toteutettava esimerkkihyvinvointisuunnitelman toteuttamisesta ja siihen liittyvästä ohjaus- ja palveluverkostoonkytkeytyvästä työstä.Verkoston historia ja rakenne: Orimattilan nuorisotoimi on tehnyt kaupunginsisäistä monialaista yhteistyötä osallistumalla oppilashuoltoryhmientoimintaan. Nuorisotoimi on toteuttanut pitkäaikaista poikkihallinnollistayhteistyötä seurakunnan kanssa mm. järjestämällä yhdessä ryhmäyttämispäiviäperuskoulun 6-luokkalaisille ja tapaamisia organisaatioiden työntekijöille.Orimattilan seudulla tehdään hyvää yhteistyötä naapurikuntien nuoriso-ja sivistystoimien kesken. Seudullista yhteistyötä on tehty yhteisestijärjestettyjen tapahtumien, aloitekanavan käynnistämisen, muiden yhteistentoimintamallien sekä yhdessä haettavien hankkeiden tiimoilta. Seudullatoimii 12 kunnan sivistystoimen ja nuorisotoimen ryhmä, joka kokoontuukerran kuussa. Vastaavanlainen seudullinen ryhmä on myös varhaiskasvatuksenedustajilla.Verkoston toiminta ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät: Orimattilassaon perustettu ohjaus- ja palveluverkosto, jossa ovat mukana nuorisotoimi,sosiaalitoimi, terveystoimi, työhallinto, poliisi, seurakunta sekä perusopetusja ammatillinen opetus. Ryhmän jäsenet ovat asiakastyötä tekeviä henkilöitäja ryhmän koordinaattorina toimii nuorisosihteeri. Ohjaus- ja palveluverkostontoiminta kytkeytyy lastensuojelulain velvoittamana laadittuun Lasten,nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelmaan, jonka taustalla onkaupungin strategia. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelmaon laadittu moniammatillisesti ja siinä asetetut tavoitteet liittyvät vanhemmuudentukemiseen, varhaisen puuttumisen kehittämiseen, nuorisotyön janivelvaiheeseen kohdistuvien toimenpiteiden vahvistamiseen, lasten, nuortenja perheiden osallistumisen kehittämiseen sekä henkilöstön osaamisenja yhteistyön kehittämiseen. Hyvinvointisuunnitelman laadintaan osallistunutryhmä seuraa ja arvioi moniammatillisesti suunnitelman toteutumista.13.4.3 Käytännön esimerkki nuorten työllistämiseenliittyvistä tavoitteista: JämsäLastensuojeluun ja muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien työryhmienlisäksi aineistossa nousevat esille nuorten työpajatoimintaan ja työllistämiseennivoutuvat ryhmät. Ohjaus- ja palveluverkostoja on käynnistettymm. työpajojen ohjausryhmien ympärille. Jämsän kaupungissa tehtäväverkostotyö on esimerkki yhteistyöstä, jonka tuloksena on saatu hyviä tuloksianuorten työllistämisessä.Verkoston historia ja rakenne: Jämsässä on tehty kahden kunnan liitosvuonna 2009. Kaupungissa etsivää nuorisotyötä toteuttaa työvalmennussäätiöAvitus ja toiminnan aktiivisena taustatukena toimii etsivän nuoriso-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 105työn ohjausryhmä. Ryhmässä ovat edustettuna kaupunki, Avitus, seurakunta,sosiaalitoimi, ammattiopisto, yläkoulu, ELY-keskus ja mielenterveystoimisto.Jämässä toimii myös Nuorten työllistymisen taustaryhmä. Tässäryhmässä ovat mukana kaupunki, Jämsän 4H-yhdistys, TyövalmennussäätiöAvitus, seurakunta, sosiaalitoimi, yrittäjäjärjestö, työ- ja elinkeinotoimistoja mielenterveystoimisto. Monialainen ryhmä syntyi kuntaliitoksenmyötä, kun eri tahoja kutsuttiin koolle pohtimaan paikallisten nuorten tilannetta.Ryhmässä on sekä käytännön työntekijöitä että johtotason edustajia.Ryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Ryhmän tavoitteena on nostaaesille erilaisia paikallisten nuorten tilanteeseen vaikuttavia asioita japyrkiä löytämään niille ratkaisuja. Ryhmä on kokoontumisten yhteydessämääritellyt erilaisia tavoitteita sen mukaan, mitkä asiat nousevat ajankohtaisinaesille. Tyypillisesti haasteelliseksi koetut tilanteet tulevat esille useidentoimijoiden havainnoissa, joten ryhmän tavoitteiden määrittämisessä eiole ollut vaikeuksia. Monialaisessa työryhmässä on käsitelty aiemmin mm.nuorten päihteidenkäyttöä.Verkoston toiminta ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät: Työllistäminenvalittiin uusimmaksi teemaksi sen vuoksi, että nuorten työttömyys jaetenkin kesätöiden huono saatavuus aiheutti huolta monissa toimijoissa.Nuorten työllistämisen taustaryhmässä on pohdittu, miten nuoria voitaisiinauttaa työllistymään ja edistää sitä konkreettisesti monialaisella yhteistyöllä.Ryhmä on tehnyt tiiviisti yhteistyötä kaupungin työllistämistoimikunnankanssa ja suunnitellut tehostettuja toimia erityisesti nuorten kesätyöllistämisenlisäämiseksi. Ryhmässä toteutetun yhteistyön vaikutuksesta kaupungissaon otettu ensimmäistä kertaa käyttöön nuorten kesätyöseteli. Ryhmässätoimivien johtotason henkilöiden tuella on laadittu työllistämistoimintaanliittyvä aloite ja viety se sivistystoimen kautta kaupunginhallitukseen,joka on tehnyt päätöksen määrärahan varaamisesta kesätyöseteliin yhdessälaaditun esityksen mukaisesti. Jämsässä annetaan 200 euron arvoinenkesätyöseteli järjestöille tai yrityksille, jos ne palkkaavat nuoren kahdeksiviikoksi. Yhtenä työpaikkojen tarjoajana on paikallinen työpaja. Kaikki ryhmässäolevat toimijat ovat lähteneet markkinoimaan nuorten kesätyöpaikkojensaamista helpottavaa kesätyöseteliä. Kesätyösetelistä on tiedotettu jamarkkinoitu sitä lehtijuttujen ja paikallislehdessä näkymisen, rekrytointimessujensekä järjestö- ja yrityskontaktien kautta. Ryhmässä on ideoiturekrytointimessujen järjestämistä ja se toteutettiin koulutusalan messujenyhteydessä. Rekrytointimessuilla oli toimijoiden yhteinen osasto, jolla työnantajatolivat kertomassa toiminnastaan ja kesätyöpaikat olivat näkyvästiesillä. Yritysjärjestöjen puheenjohtaja on suhtautunut hyvin myönteisestinuoriin tulevaisuuden työvoimana ja markkinoinut asiaa työnantajien verkostoissa.Oppilaitoksissa on tuettu nuorten työllistymistä kannustamallanuoria markkinoimaan itseään työvoimana. Nuoria on kehotettu lähestymääntyönantajia kesätyöpaikan saamisen avulla, jonka myötä nuorilla onjatkossa paremmat mahdollisuudet työllistyä pidempiaikaisiin työsuhteisiin.

106 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaVerkostotyön tulokset: Kesätyösetelien avulla oli saatu väliaikatilanteessakesätyöpaikka jo 80 nuorelle, mikä on keskisuurella paikkakunnalla suurimäärä. Yksi merkittäväksi nuorten työllistämisessä koettu asia on palautteenkokoaminen kesätyöseteleillä työllistyneiltä nuorilta ja työnantajilta.Palautteella kerätään nuorten ja työnantajien kuvailevia vastauksia. Nuortentyöelämää koskevat mielipiteet aiotaan huomioida paikallisen työelämänkehittämisessä. Nuorten työllisyysteemaa on tarkoitus jatkaa myösseuraavana vuonna. Monialaisessa yhteistyössä on vaikuttanut sen tuloksellisuuteentoiminnan tavoitteellisuus sekä eri toimijoiden tekemät yhteydenototmyös niihin toimijoihin, joihin ei tavallisesti olla yhteyksissä. Rohkeidenyhteydenottojen avulla on saatu kaikki nuorten työllistämisen kannaltakeskeiset toimijat kuten yrittäjät ja TE-toimisto mukaan toimintaan.Monialainen työryhmä ei ole toiminut vain ideoiden esittäjänä, vaan se ontarttunut konkreettisesti asioihin ja vienyt päätösvaltaa edellyttäviä aloitteitaeteenpäin. Ryhmässä on paljon toimijoita ja seutukunnallista tuntemusta.Ryhmään välitetään tietoa ja toivomuksia jokaisen jäsenen omien yhteistyöverkostojenkautta. Työryhmän toimintaa kehittämällä saadaan tietoisuuttaryhmästä lisättyä ja kun yhteistyöllä saadaan aikaa tuloksia, voidaanuusia esille nousevia asioita edistää entistä paremmin.14 Monialaisessa yhteistyöverkossa koottavatietoOhjaus- ja palveluverkostojen tehtävänä on koota nuorten elinoloja koskevaatietoa ja hyödyntää sitä palveluiden suunnittelussa. Kyselyyn vastanneitakuntien edustajia pyydettiin kertomaan, millä tavoin tietoa on koottuja käsitelty nykyisin viranomaisten monialaisissa yhteistyöverkostoissa.Vastausten perusteella viranomaisverkostoissa on koottu tietoa yleisimminpalvelutarpeen analysointia ja palvelun toteutumista osoittavan tiedonsaamista varten, jota on tehty noin 60 % verkostoista. Tietoa on koottupalveluiden vaikuttavuuden mittaamiseksi noin 40 % yhteistyöverkostoistaja 10 % muuta tarkoitusta varten. Muita tarkoituksia, joita varten tietoa onkerätty monialaisessa yhteistyöverkostossa, ovat olleet sen kokoaminenennaltaehkäisevää toimintaa varten, palvelutarjonnassa olevien aukkojenlöytämiseksi, oikeanlaisen ohjauksen aikaansaamiseksi sekä yksittäistennuorten auttamiseksi, palveluiden sujuvuuden varmistamiseksi ja päällekkäisentyön estämiseksi. Tietoa on hankittu, jotta saataisiin ajankohtaistatietoa nuorten tilanteesta paikkakunnalla. Tiedonkeruulla on haluttu varmistaa,että verkoston toimii informaation jakamisen ja yhteisen pohdinnanpaikkana. Tietoa on koottu voimien yhdistämiseksi, jotta saataisiin varmemminläpi jokaiselle sektorille tärkeitä asioita. Yhteistyöverkostoissa onkoottu tietoa nuorisotyön ja politiikan koordinoimiseksi sekä lapsi- ja nuorisopoliittisenohjelmaa ja lastensuojelusuunnitelmaa varten.

107 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaMonialaisessa yhteistyöverkostossakootun tiedon tarkoitus %Palvelutarpeen analyysia varten60Palvelun toteutumista osoittavanseurantatiedon saamiseksi55Palvelun vaikuttavuuden mittaamiseksi42Muuta tarkoitusta varten100 20 40 60 80 100Kuvio 8.Monialaisessa yhteistyöverkostossa kootun tiedon tarkoitusKyselyyn vastanneilta tiedusteltiin, mistä asioista monialaisessa viranomaisverkostossaon koottu tietoa. Viranomaisten monialaisissa yhteistyöverkostoissaon koottu tyypillisimmin tietoa lasten ja nuorten ongelmista,jota on koottu noin kahdessa kolmasosassa verkostoista. Toiseksi yleisimmintietoa on koottu nuorten peruskoulusta jatkokoulukseen siirtymisestä.Nykyisen palvelujärjestelmän toimivuudesta ja demografisista tekijöistä onkoottu tietoa noin reilussa puolessa viranomaisverkostoista ja niistä puoleton koonnut palveluiden kattavuutta koskevaa tietoa.Muita asioita, mistä viranomaisverkosto ovat koonneet tietoa, ovat liittyneetlaajasti kouluikäisten nuorten hyvinvointiin kuten elinoloihin, elintapoihin,terveyteen, harrastuksiin ja lastensuojeluun sekä lasten, nuorten ja lapsiperheidenelämän kaikkiin osa-alueisiin. Tietoa on koottu mm. nuorisobarometrillanuorten työllisyydestä, koulupudokkaiden elinoloista ja nuorisoasumisentilasta sekä kouluterveyskyselyn avulla nuorten terveystottumuksista,terveydentilasta ja nuorten päihteiden käytöstä. Viranomaisverkostoissaon kerätty tietoa myös viranomaisten omasta toiminnasta kuteneri tahojen omista lähitulevaisuuden tavoitteista ja nuorille tarjottavien palveluidenlaajuudesta.

108 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaViranomaisverkoston kokoaman tiedon aiheet %Lasten ja nuorten ongelmat (koulutuksessa,erilaisissa nivelvaiheissa)67Peruskoulusta jatkokoulutukseen siirtyminen62Nykyisen palvelujärjestelmän toimivuusDemografiset tekijät (mm. nuorten määrä ja senkehittyminen)Palveluiden kattavuus505356Muista asioista140 20 40 60 80 100Kuvio 9.Viranomaisverkoston kokoamien tietojen aiheetVastaajia pyydettiin kertomaan, mitä tietolähteitä viranomaisten yhteistyöverkostoissaon käytetty nuoria koskevien tietojen kokoamisessa. Yleisimminon käytetty kunnan avainhenkilöiden ja ammattilaisten välittämää tietoa,jonka mainitsee tietolähteeksi noin 80 % vastaajista. Seuraavaksi yleisimminmainitaan tietolähteeksi kunnan omat tietokannat ja rekisteritiedot,joita on käytetty noin 60 % verkostoista. Muiden tahojen kuten valtakunnallisiarekisteritietoja ja tietokantoja ylläpitävien THL:n, Tilastokeskuksenja Kuntaliiton tietoja käytetään noin reilussa puolessa verkostoista ja vajaapuolet verkostoista on käyttänyt tietolähteenä tutkimuksia, selvityksiä jaarviointeja. Nuorten elinoloja koskevien tietojen lähteenä on ollut yleisimminkouluterveyskysely. Vastauksissa tuodaan esille tietolähteinä myöspajasuunnitelma, luottamushenkilöt, oppilaitoksissa opiskelevat nuoret,opinnäytetyöt ja eri toimijoiden yhteistyö.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 109Viranomaisverkostojen tietolähteet %Kunnan nuorten parissa toimivien avainhenkilöidenja ammattilaisten välittämä tieto78Kunnan omien tietojärjestelmien rekisteritiedot jatietokannat60Muiden tahojen rekisteritiedot ja tietokannat (mm.Tilastokeskus, THL, Kuntaliitto)54Tutkimukset, selvitykset ja arvioinnit46Asiakaslähtöinen osallistava tiedonkeruu (mm.asiakaspalautteet)40Benchmarking (kuntien välinen vertailu,Sosiaalialan osaamiskeskukset)17Jokin muu100 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100Kuvio 10.Viranomaisverkostojen tietolähteet nuorten elinoloja koskevassa tiedonhankinnassa15 Nuorten palveluita käsittelevien verkostojentoimintaa estäviä ja edistäviä tekijöitäKyselyyn vastaajia pyydettiin avokysymyksessä kertomaan, mitkä asiatovat heidän kunnassaan edistäneet ja estäneet toimintaa sellaisissa monialaisissayhteistyöverkostoissa ja -ryhmissä, joissa ei käsitellä yksittäisennuoren vaan nuorten asioita yleisemmällä tasolla.Vastausten perusteella yhteistyötä heikentäviä tekijöitä ovat olleet monialaisessanuorten palveluita koskevissa ryhmissä toimijoiden kiireisyyteen jakiinnostukseen liittyvät asiat kuten kiire omien tehtävien hoidossa ja senmyötä vähentyvät mahdollisuudet osallistua yhteiseen toimintaan, näkökulmaerot,vähäinen kiinnostus verkostotyöhön, avaintoimijoiden poissaolotja työhön käytetyn ajan niukkuus, oman työnkuvan rajaaminen, liian monienvastuutehtävien kasautuminen samoille henkilöille ja monialaisuudentekeminen omien töiden ohella ilman työajan määrittämistä. Kiireisyys näkyyetenkin organisaatiomuutoksen kokeneissa kunnissa kuten kuntaliitospaikkakunnilla,joilla yhteistyöhön vaikuttaa myös käynnissä oleva tutustumisvaihetoisiin työntekijöihin.Resurssien puutetta enemmän verkostoyhteistyöhön vaikuttavat ihmistenasenteet ja halu tehdä monialaista yhteistyötä. Yhteistyötä vaikeuttavatsalassapitosäädökset sekä toimialojen väliset rajat, josta mainitaan etenkinsosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen välisen rajan vaikeuttaneenverkostotyötä. Eri toimialoilla todetaan olevan eroja verkostoitumisen hyödylliseksikokemisessa. Nuorisotyötä kuvataan tehtäväorientoituneeksi eikä

110 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissayleisellä tasolla monialaisen yhteistyön hyötyjä pohdiskelevaksi. Haasteenanuorten palveluita koskevassa yhteistyössä on seutukuntien ja peruspalveluyhtymienrajojen limittyminen sekä suurissa kaupungeissa toimintakentänja verkoston laajuus. Vaikka pienissä kunnissa on vähän palveluita, henkilöstöntehtävänkuvat ovat laajat eikä nuorten palveluihin liittyvä osaaminenole yhtä vahvaa kuin erikoistuneilla työntekijöillä. Ohjaus- ja palveluverkostoilleovat siten tyypillisiä yleisesti monialaista verkostotyötä vaikeuttavattekijät. (mm. Aaltonen toim. 2011, Pitkänen, Tarvainen & Vehviläinen2010)Samoin verkostotyön edistymiseen vaikuttavat tekijät ohjaus- ja palveluverkostoissaovat vastaavanlaisia kuin yleisesti monialaisissa yhteistyöryhmissä,sillä yleisimmin vastauksissa kerrotaan toiminnan onnistuneeseentoteutukseen ja tuloksiin liittyvistä asioista. (mm. Aaltonen toim. 2011, Pitkänen,Tarvainen & Vehviläinen 2010). Kun toimijat ovat sitoutuneet yhteistyöhönja sen myötä saadaan toimintaa kehitettyä, syntyy vaikuttavuutta.Yhteistyön tekemistä on edistänyt kunnan pieni koko ja toimijoiden tunnettuus,tutustuminen toisten työtapoihin ja läsnäolo, jäsenten sitoutuminentoimintaan ja yhteinen huoli nuorista, monivuotinen kokemus monialaisestayhteistyöstä ja yhteistyön säännöllisyys. Osallistujien pitkän yhteistyöhistorianja työryhmiin muodostuneiden hyviksi havaittujen toimintamallienlisäksi yhteiset tilaisuudet ovat vahvistaneet verkostoja samoin kuinorganisaatioiden joustavat ja kehittämistä tukevat toimintakulttuurit. Yhteistyöhönovat vaikuttaneet myönteisesti myös lastensuojelu- ja nuorisolainvelvoitteet. Ratkaisevana normatiivisena perustana pidetään lastensuojelulakiaja sen ympärille rakentuneita verkostoja, sillä kaikilla paikkakunnillaei ole hyviä kokemuksia nuorisotoimivetoisista verkostoista. Yhdessälaaditut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat ovat edistäneet yhteistyötä.Toimintaa edistää voimavarojen kokoaminen yhteisten tavoitteen jahankkeiden taakse omien asioiden jäädessä taustalle. Hankkeiden merkitysyhteistyölle nostetaan esille opetus- ja nuorisotoimen projekteista. Yhteenhiileen puhaltamista on tapahtunut myös järjestelmällisesti tehdyssä päihdekasvatustyössä.Nuorten palveluita yleisellä tasolla tarkastelevissa verkostoissa yhteistyötäon edistänyt toimijoiden toimivaltaisuus ja asiantuntevuus sekä tiedonsaaminen asioista. Yhteistyötä on vahvistanut johdon sitoutuminen, luottamushenkilöstönosallistuminen ja toiminnan ohjelmamuotoisuus. Tietoa onvälitetty nuorisolaista eri alojen ammattilaisille. Nuoret ovat puolestaansaaneet tietoa heitä koskevista asioista mm. ehkäisevän nuorisotyön kauttaoppilaitoksissa. Yhteistyötä on vaikeuttanut erilainen suuria ja pieniä kuntiakokoava rakenne. Vain sosiaali- ja terveyspalveluissa on mm. isäntäkuntatoimintaa,jota ei ole sivistys- ja nuorisopalveluissa. Onnistuneita kokemuksiaon saatu seutuyhteistyöstä, jota on käynnistetty myös hankepohjaisesti.Yhteistyötä on edistänyt yhteistoiminta-alueiden syntyminen, joka on mahdollistanutkoordinoinnin ja resurssien tasapuolisuuden. Aineiston mukaanesimerkiksi lastensuojelun asiantuntijaryhmät sekä lasten ja nuorten oh-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 111jelma on toteutettu seudullisena mallina kuntien pienten henkilöstöresurssienja vähäisten palveluiden vuoksi.Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ja niitä edeltävien ryhmien yhteistyötäovat parantaneet myös hankkeet kuten THL:n Varpu-hanke sekä seudullinenehkäisevän päihdetyön ryhmä, joka on välittänyt kuntiin tietoa hyvistäkäytännöistä. Yhteistyö edellyttää onnistuakseen hyvin toimivaa ryhmää,jollaisia ovat olleet lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin perehtyvät nelivuotisetja luottamushenkilöitä kaikista valtuustoryhmistä kokoavat ryhmätsekä terveyden edistämisen palveluissa toimivat ryhmät. Yksi ryhmien toimintaaedistänyt tekijä on ollut kaupunginhallituksen tekemä virallinen nimeäminenpoikkihallinnolliselle ryhmälle. Monialaisten yhteistyöryhmientoimintaa on helpottanut nuorten palveluiden hallinnointitapa kuten yhdenlautakunnan kautta tehtävät tilaukset nuorten palveluprosessin palveluille.Monialaisen yhteistyön onnistumiseen ovat vaikuttaneet strategiat kutenlasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin asettaminen yhdeksi pääprosessiksisekä ennaltaehkäisevän ja oikea aikaisen tuen näkökulman korostaminentyössä. Yhteistyötä on kunnissa edistänyt uusi organisaatiorakenne lautakunta-ja palvelutuotannon rakenteineen sekä olemassa olevat toimintakulttuurit,joissa huomioidaan asiakkuuden ja matalan kynnyksen näkökulmatnuorten palveluissa.16 Kuntien edustajien kokemuksia ja ohjeitaohjaus- ja palveluverkostojenkäynnistämiseksiTutkimusta varten haastateltuja henkilöitä pyydettiin kertomaan, kuinkaohjaus- ja palveluverkostojen käynnistämisessä ja toteuttamisessa on toimittuonnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Tässä luvussa esitelläännäkemyksiä ja ohjeita, joita kuntien edustajat toivat esille haastatteluissaomien ohjaus- ja palveluverkostojen käynnistämiseen liittyvien kokemustensaperusteella.16.1 Ohjaus- ja palveluverkostojen rakentamistavaikeuttaneet tekijät paikallistasollaVerkoston kokoon ja koostumiseen liittyvät asiato Sosiaalityön vähentyneet resurssit, organisaatiomuutokset ja perhetyönvähäisyys nuorten palveluissaAineistossa tulee esille, kuinka joissakin väestöltään vähentyneissä kunnissaon vähennetty panostuksia sosiaalityöhön ja etenkin lastensuojeluun.Kunnissa, joissa sosiaalityöhön panostetaan vähän, henkilöstön vaihtuvuuson suurta. Tällöin väliaikaisilla ja usein ilman riittävää pätevöitymistä hankkineillatyöntekijöillä ei ole kiinnostusta eikä mahdollisuutta tehdä nuorten

112 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissatarvitsemaa jalkautuvaa työtä tai osallistua paikallisiin monialaisiin yhteistyöverkostoihin.Sosiaalityön kiireisyys on näkynyt yhteistyöverkostoissa,joihin osallistuvat tahot ovat pyrkineet omalla ennaltaehkäisemiseen panostavallatoiminnallaan vähentämään paikallisten lasten ja nuorten lastensuojeluntarvetta.Yhteistyöhön sosiaalityön kanssa on osaltaan vaikuttanut se, että sitä toteutetaanperinteisen kuntakohtaisen mallin sijasta kuntayhtymien, yhteistoiminta-alueidentai palveluntuottajilta sopimuspohjaisesti ostopalvelunkautta. Seutukunnallisten mallien muodostamiseen on vaikuttanut se, ettäalueen kunnilla voi olla erilaisia järjestelyitä sosiaalipalveluissa, jolloin verkostoonkutsuttavien toimijoiden määrittäminen vaatii paneutumista. Moniinnuorten palveluita koskeviin monialaisiin yhteistyöverkostoihin on määritettyvetovastuulliseksi sosiaalitoimen tai sivistystoimen edustaja, jolloinsosiaalityön yhteyden katkeaminen on saanut verkoston toiminnan hiipumaan.Etenkin organisaatioiden muutostilanteissa sosiaalitoimen edustuspaikallisissa poikkihallinnollisissa verkostoista on vähentynyt ja katkennutpitkäksikin aikaa. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoinnissa tapahtuneetongelmatilanteet kuten kuntien irtautumiset uusista rakenteistaja käynnistyneiden organisoitumistapojen lakkauttamiset ovat heijastuneetkuntien väliseen yhteistyön toteutumiseen myös muilla sektoreilla kuin sosiaalipalveluissa.Ohjaus- ja palveluverkostojen toivotaan tuovan muutostasosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden viranomaistahojen osallistumiseen,kun niille tulee velvoite olla mukana paikallisessa yhteistyössä. Monialaiseenyhteistyöhön osallistumisessa ei ole aina kyse vain sosiaalitoimenresursseista, vaan yhteistyön toimivuuteen on vaikuttanut jossain paikoinsosiaalityötä tekevien asennoituminen organisaatiouudistuksia kohtaan.Esimerkiksi pelko epätoivotuksi koetusta varhaiskasvatuksen siirtymisestäsosiaalitoimesta sivistystoimen alaisuuteen on näkynyt siten, että sosiaalityönedustajat ovat vähentäneet osallistumistaan asiakastyön verkostoihineikä ohjaus- ja palveluverkoston käynnistäminen ole edennyt.Perhetyö mainitaan usein palveluksi, jonka toivottaisiin olevan mukananuorten palveluita koskevassa monialaisessa yhteistyössä. Perhetyö on lastensuojelunavohuollon tukitoimenpiteenä tarjottavaa palvelua, joka tarjotaanusein käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistelmänä nuorilleja myös heidän vanhemmilleen. Nuorisokulttuurin ja nuorten tilanteen todetaanmuuttuneen viimeisen noin 20 vuoden aikana merkittävästi ja aiempaaenemmän tarvetta olisi ennaltaehkäisevän aikuisnuorisotyön sijasta ennaltaehkäisevälleala-asteelta lähtevälle tukemiselle. Palveluiden tarjoamista jakehittämistä vaikeuttaa se, että nykyisin nuorten tilanteeseen päästäänpuuttumaan liian myöhäisessä vaiheessa eikä nuorisotyöllä ole mahdollisuuksiaparantaa merkittävästi moniongelmaisimpien nuorten tilannetta.Kunnissa tarvittaisiin nuorisotyötä varhaisemmassa vaiheessa tehtävää, jovarhaiskasvatuksessa, esikoulussa ja alakoulussa toteutettavaa ennaltaehkäisevää työtä ja lasten varhaista tukemista. Keskeinen usein puuttuvakeino on perhetyö, jota nuoret tarvitsisivat rauhattomuuden vähentämisek-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 113si sekä vastuunkannon ja rajojen vahvistamiseksi. Perhetyötä voi olla kunnissatarjolla, mutta vain alle 12-vuotiaille, jolloin enemmistö oppilaitostenja erityisnuorisotyön asiakasnuorista ei ole oikeutettuja siihen. Ilman perhetyönpanostusta ja sen osallistumisen vahvistamista nuorten palveluissanuorisotyön koetaan olevan tulipalojen sammutusta ja ohjaus- ja palveluverkostossaesille tulevien haasteiden jäävän ratkaisematta. Perhetyöllätodetaan olevan merkitystä suoranaisesti nuorten hyvinvointiin vaikuttamisenlisäksi myös siten, että sen kautta apua saaneiden vanhempien ymmärrysnuorten tilanteesta paranee ja he pystyvät tukemaan nuoria heidän siirtyessäänsuositeltuihin tukitoimenpiteisiin.Vaikka lastensuojelulaista ja sen velvoitteista on ollut myös hyötyä ohjausjapalveluverkostojen käynnistymiselle, yhtenä sosiaalityöhön liittyvänähaasteena on ollut lasten ja nuorten palveluissa tehtävien suunnitelmien jaohjelmien päällekkäisyys. Kunnissa laaditaan lastensuojeluun, lapsi-, nuorisoja perhepolitiikkaan sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin omia lakienedellyttämiä suunnitelmia ja seurataan niiden toteutumista erilaisissa työryhmissä.Suunnitelmien laatiminen ja seuranta asetetaan tyypillisesti valtuustokaudeksi,jolloin tietyissä kohdin samoilla henkilöillä on yhtäaikaisiavelvoitteita toimia monialaisessa yhteistyössä tavoitteellisella ja arvioivallatavalla.oVaikeus valita ja osallistaa muita paikallisia toimijoitaMonilla pienillä ja keskisuurilla paikkakunnilla kunnallisen nuorisotyön tärkeinyhteistyötaho voi olla seurakunta, joka järjestää ainoana toimijanaerityisnuorisotyötä. Ohjaus- ja palveluverkostoissa sekä muussa nuortenmonialaisessa yhteistyössä haluttaisiinkin vahvistaa kunnan nuorisotyön jaseurakunnan nuorisotyön verkostomaista toimintamallia, jonka toteuttaminenon mahdollista useimmilla paikkakunnilla. Seurakuntien mukaan ottamiseenohjaus- ja palveluverkostoihin vaikuttaa se, että kaksikielisissäkunnissa on kaksi seurakuntaa. Tämän lisäksi kunnissa voi olla useita seurakuntia,jotka ovat paikallisella tasolla vahvassa roolissa.Myös ohjaus- ja palveluverkostoon kutsuttavien järjestöjen valinta on aiheuttanutpohdintaa niillä paikkakunnilla, joilla toimii useita nuorten palveluihinliittyviä järjestöjä. Ohjaus- ja palveluverkostoon valinnan ei haluta tuottavanristiriitoja järjestöjen välille. Lisäksi järjestöt toimivat tyypillisestivapaaehtoisvoimin, jolloin niiden jäseniä on vaikea saada mukaan päiväsaikaanjärjestettäviin kokouksiin. Joissakin kunnissa on tehty linjaus, ettäohjaus- ja palveluverkostoon tulevien jäsenten on oltava vakituisissa työsuhteissaja mahdollisuus sitoutua verkostoon osallistumiseen. Tällä on haluttuestää yhteistyöverkostojen toimintaa vaikeuttavaa ryhmän jäsentenvaihtuvuutta ja epäsäännöllistä osallistumista tapaamisiin.Monet yhteistyöverkostot ovat rakentuneet tietyn organisaation asiakasnuortenympärille eikä kunnissa ole perinteitä yli sektorirajat ylittävälle

114 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissanuorten asioiden pohdinnalle. Ohjaus- ja palveluverkoston toteuttaminenonkin sujunut hitaammin monilla paikkakunnilla, jossa poikkihallinnollisenyhteistyökulttuurin perinteet ovat heikot. Kun eri tahoilla on kokemuksiamonialaisen yhteistyön toimimattomuudesta asiakastyön tasolla, kiinnostusryhtyä laatimaan ohjaus- ja palveluverkostoa on vähäisempi kuin tulokselliseksikoetuissa monialaisissa toimintamalleissa. Monialaisen yhteistyön toteutumistaon vaikeuttanut asiakastyön verkostoissa mm. työntekijöidenvaihtuvuus etsivässä työssä ja nuorten tarvitseman ohjauksen heikko saatavuustyöpajoilla.Ohjaus- ja palveluverkoston tavoitteena on tukea nuorten palveluiden kehittämistä,jossa tulisi myös kuulla nuorten omaa ääntä. Nuorten osallisuudenhuomiointi ohjaus- ja palveluverkostossa on haasteellista ja työn koetaanolevan virkamiesvetoista sekä nuorten että aikuisten palveluissa.Verkostojen toimintaan liittyvät tekijäto Hallintokuntien ja paikkakuntien rajojen sekä erilaisen yhteistyönperinteiden aiheuttamat haasteetTilanteissa, joissa työntekijät saattavat toimia kahdessa tai useammassakunnassa samanaikaisesti sekä työskennellä näissä vielä erilaisissa työntekijä-ja johtotehtäviä tai vastuualueita yhdistävissä yhdysammateissa, velvoiteosallistua uuteen verkostoon ei välttämättä herätä suurta kiinnostusta.Etenkin pienemmissä kunnissa, joissa yhden työntekijän vastuualueetovat laajat, on toiveena nivoa ohjaus- ja palveluverkoston toiminta johonkinjo olemassa olevaan ryhmään uuden osallistumiseen velvoittavan ryhmänvälttämiseksi.Osassa kunnista on käyty paljon keskustelua ohjaus- ja palveluverkostonrakentumisesta ja sen johtamisesta. Joillakin suurten toimialojen johtajillaon saattanut olla odotuksena yksinomaan johtotason henkilöistä muodostuvanryhmän käynnistäminen. Keskustelua on käyty myös verkoston vastuulleottavan johtajan valinnasta. Nuorisotoimi on kunnan kokonaisuudessaesimerkiksi budjeteilla tarkasteltuna pieni toimija, jolloin keskustelua onkäyty etenkin sosiaali- ja sivistystoimen mahdollisuudesta ottaa ohjaus- japalveluverkosto koordinoitavaksi.Kuten edellisessä nuorten monialaista yhteistyötä koskevassa tutkimuksessatodettiin (Pitkänen, Tarvainen & Vehviläinen 2010), osassa kunnissa näkyykorjaavaksi työksi mielletyn sosiaalityön ja ennalta ehkäisevää työtäkorostavan nuorisotyön välistä jaottelua eli stereotyyppisiä käsityksiä toistentoiminnasta, jotka vaikeuttavat monialaisuuden toteutumista (ks. myösRaitakari & Virokangas toim. 2009). Kun yhteistyötä sosiaalityön, nuorisotyönja koulutuksen välillä on ollut vähän, yhteisten ohjelmien ja verkostotyönryhmien rakentaminen on käynnistynyt hitaammin kuin vahvat yhteistyöperinteetomaavissa kunnissa. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 115palvelut mielletään usein sosiaali- ja sivistyspalveluiden vastuualueeksikunnassa, vaikka niihin on vaikutusta myös teknisen toimialan vastuullaolevilla asioilla kuten teiden ja virkistysalueiden kunnolla. Toimialajakoja onilmennyt ennakkoasenteina ja muutosvastarintana myös tilaajatuottajamalleillatoimivissa kunnissa. Tilaaja-tuottajamallista huolimattalasten ja nuorten palveluissa joudutaan miettimään tehtävänkuvien ja toimintamallienrajautumista ja sisältöjä sekä jo olemassa olevissa että kehitteilläolevissa uusissa malleissa. Tilaaja-tuottajamallit helpottavat poikkihallinnollistayhteistyötä, mutta vastuunjakojen ja päällekkäisyyksien pohtimistase ei poista. Kuitenkin elämänkaari- ja tilaaja-tuottajamalleilla toimivissakunnissa on ollut usein helpompi rakentaa verkostoja kuin vahvatperinteiset toimialajaot omaavissa kunnissa.Hallintokuntien välisiin rajoihin liittyvät myös kuntien yhdistymiseen sekäuusien palveluiden tuottamistapojen ja johtamismallien kehittymiseen liittyvätvalmistelut, jotka vievät resursseja yhteistyöverkostojen laatimiselta javaikeuttavat niiden suunnittelua. Yhteistoiminta-alueilla ja muilla paikkakuntienrajat ylittävillä organisaatioilla on haasteena se, että niiden tulisiolla mukana monen kunnan ohjaus- ja palveluverkostoissa tai pyrkiä muodostamaanyksi usean kunnan muodostama verkosto.Ohjaus- ja palveluverkostojen käynnistymiseen ovat vaikuttaneet palveluidensijoittumiseen liittyvät tekijät. Valtion toimijoista TE-toimiston ja poliisinyksiköitä on keskitetty samoin kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennemuutoksillaon ollut vaikutusta yhteistyötahojen etääntymiseen. Palveluidenja etenkin johtamisen siirtyminen kauemmas paikkakunnan verkostoistaon vaikuttanut siihen, että tietämys paikallisista olosuhteista jakiinnostus osallistua paikallisiin monialaisiin verkostoihin on vähentynyt.Suurissa keskitetyissä organisaatioissa kuntakohtaisten yhteistyöverkostojenmäärä kasvaa, jolloin hallinnonuudistusten myötä osallistuminen monialaisiinyhteistyöverkostoihin vaikeutuu. Paikallisesti hajallaan olevaa toimintaanon pyritty saamaan yhteistä näkemystä erilaisten toimialakohtaistenkuntarajat ylittävien verkostojen kuten nuorisopalveluiden ohjausryhmän jasivistystoimen johtajien verkostojen avulla.oToiminnan tuloksellisuuteen ja siihen liittyvän tiedon välittymisenhaasteetOhjaus- ja palveluverkostojen toiminnassa on etenkin pienemmissä ja keskisuurissakunnissa sekä asiakastyön yhteistyöverkostojen pohjalle syntyneissäohjaus- ja palveluverkostoissa pohdittava verkoston kautta välitettäväntiedon tasoa. Kunnissa on ollut jo ennen lakiuudistusta yksittäistennuorten asioita käsitteleviä ja myös laajemmin nuorten asioita käsitteleviäryhmiä, joissa on välitetty tietoa nuorten tilanteesta. Kunnissa pidetäänuhkana sitä, että ohjaus- ja palveluverkostoista muodostuu tiedonvaihdonfoorumeita, kun aiemmin monialaisten yhteistyöverkostojen avulla on voituauttaa konkreettisia heikommassa asemassa olevia nuoria. Ohjaus- ja pal-

116 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaveluverkostojen käynnistämisen yhteydessä joudutaan miettimään yksittäistennuorten asioiden käsittelyn tasoa ja tiedonsiirron mahdollisuutta.Pienemmillä paikkakunnilla yksittäisiä nuoria on mahdollista tunnistaa esimerkiksirikosaaltotilanteesta kerrottaessa, kenestä on kyse. Kunnissa onpohdittu ratkaisukeinoksi vaitiolovelvollisuuden määrittämistä jäsenille, jokaauttaisi tietosuoja-asioista tarkkojen hallintokuntia hyväksymään tiedonvälittämistä sekä varmistamaan salassa pidettävien tietojen leviämistä niissätilanteissa, joissa nuoret ovat tahattomasti tunnistettavissa.Kunnissa on toiveita saada ohjaus- ja palveluverkostojen avulla konkreettisiatuloksia nuorten auttamiseksi. Tiedonsiirtoon liittyvät asiat ovat vaikeuttaneetmonimmatillista yhteistyötä oppilashuoltoryhmissä lainsäädännönmuutosten jälkeen. Myös erilaiset virkavastuuseen liittyvät asiat ovat estäneetoppilaitosten ja nuorisotyön välisten yhteistyömallien toteuttamista,kun esimerkiksi nuorisotyöntekijälle ei voi antaa vastuuta opetuksesta eikänuorten valvonnasta. Monialaisen yhteistyön hyötyjen näkemistä on vaikeuttanutse, ettei toimijoille tule tietoa esimerkiksi nuorten päihteidenkäytönvuoksi tehtävien lastensuojeluilmoitusten etenemisestä. Kunnissa mietitäänohjaus- ja palveluverkostojen mahdollisuuksia vaikuttaa tiedonsiirtoon liittyviinhaasteisiin, jotka muutoin vaikuttavat monialaisen yhteistyön toteutumiseenja siitä saatavan hyödyn havaitsemiseen.16.2 Edistävät tekijät paikallistasollaVerkoston kokoon ja koostumiseen liittyvät asiato Verkoston rakentamisessa olemassa olevien ryhmien hyödyntäminenAineiston perusteella ohjaus- ja palveluverkosto kannattaa nivoa tai määrittääolemassa olevaan vaikutusvaltaiseen yhteistyöryhmään sen sijaan, ettäkunnan kokonaisuudessa pienenä toimijana oleva nuorisotyö ryhtyisi rakentamaanomaa uutta verkostoaan. Kunnissa on tyypillisesti erilaisia laajojahyvinvointityöryhmiä tai muita johtotason toimijoista koostuvia ryhmiä,joiden toimintaan ohjaus- ja palveluverkosto kannattaa nivoa. Yksi ohjausjapalveluverkostojen mahdollisuus on toimia päällekkäisten verkostojen jayhteistyön vähentäjänä, jolloin ne eivät saisi lähtökohtaisesti muodostuamuista verkostoista irralliseksi uusiksi yhteistyöryhmiksi. Monissa kunnissakäytetään työrukkasina toimivia alaryhmiä, joiden avulla viedään laajemmissaohjaus- ja palveluverkostoissa esille nousseita ratkaisemista vaativiaasioita käytännössä eteenpäin.Useat pienten ja keskisuurten paikkakuntien edustajat ehdottavat, kuinkauseiden vastaavanlaisten kuntien kannattaisi selvittää yhteisten ohjaus- japalveluverkostojen rakentamista. Hyviä kokemuksia seutukunnallisista työryhmistäon saatu aiemmin toimineista lasten ja nuorten palveluita kehittäneistäryhmistä kuten oppilashuoltoa tehostaneista ja seudullisen hyvinvointisuunnitelmanlaatineista yhteistyöryhmistä. Kuntien yhteistyöverkostoissaon tyypillisesti seutukunnallisia toimijoita kuten TE-toimiston, KELAn

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 117ja poliisin edustajia. Ohjaus- ja palveluverkostojen rakentamisessa pidetäänhyvänä seutukuntien yhteisten verkostojen muodostamista, joilla voidaanvähentää samojen ihmisten osallistumista päällekkäisiin lasten ja nuortenpalveluita kehittäviin ryhmiin. Haastatteluissa kunnissa on esimerkkejä toimintamalleista,jossa etsivää nuorisotyötä on hankittu seudullisesti ostopalveluna,kun sitä ei olisi asiakasmäärien vähäisyyden vuoksi mahdollistatoteuttaa omana toimintana. Etsivän nuorisotyön periaatteisiin perustuvaatoimintaa on tehty myös ilman erillistä sitä järjestävää yksikköä tai työntekijääkoordinoidun yhteistyön toimintamallilla, jossa jokainen paikallinentaho ja ammattiryhmä ottaa nuoresta vastuun ja sitoutuu hänen asioidensahoitamiseen sovituilla tavoilla.Aineistossa tulee esiin, kuinka kunnissa on huomioitu nuorisolaissa määritettymahdollisuus ottaa viranomaisista koostuvaan ohjaus- ja palveluverkostoonjäseniä myös muista organisaatioista, jotka ovat paikallisesti keskeisiänuorten palveluiden kannalta. Kuntien ohjaus- ja palveluverkostoissaon jäseniä mm. seurakunnasta, yhdistyksistä ja niiden ylläpitämiltä työpajoilta,päihdetyön järjestöistä ja nuorisoasuntoja tuottavista organisaatioista.Muita kuin viranomaisorganisaatiota edustavia tahoja on mukana ohjaus-ja palveluverkostossa sekä pysyvinä jäseninä että tarvittaessa mukaanpyydettävinä toimijoina.Kunnissa saatujen kokemusten mukaan ohjaus- ja palveluverkostoon kannattaakoota monenlaisia toimijoita sekä työntekijätasolta että johtajatasolta.Ilman työntekijätason osallistumista työryhmän yhteys nuorten asioihinja ajankohtaisiin ilmiöihin katkeaa, mutta toisaalta ilman johtotehtävissätoimivia verkostossa esille tulleita asioita ei voida riittävästi viedä eteenpäin.Työntekijätason osallistujien kautta voidaan saada ideoita, joita johtotasonhenkilöstöllä on mahdollisuus viedä asemansa puolesta eteenpäin.Ohjaus- ja palveluverkostossa on oltava mukana vaikutusvaltaisia henkilöitätai kanavia, joilla keskusteluissa esille nouseviin kehittämiskohteisiinpystytään ohjaamaan päätöksentekoon.Ohjaus- ja palveluverkostoista muodostuu helposti hyvin suuria ryhmiä.Monissa kunnissa on aloitettu toiminta rajatummalla toimijajoukolla aloittamisestaja suunniteltu ryhmän mahdollista laajentamista jatkossa. Ohjaus-ja palveluverkostoihin on pyritty saamaan mukaan oleellisimmat paikallisettoimijatahot, mutta jäseniksi on nimetty vain muutamasta keskeisimmästäorganisaatiosta kaksi jäsentä ja muista yksi. Järjestöjen, seurakuntienja nuorten edustus on huomioitu ottamalla heitä mukaan tiettyihin kokouksiin,vaikka nämä tahot eivät olisi jatkuvasti ohjaus- ja palveluverkostonjäseninä. Nuorten osallistamista heitä koskevaan toimintaan ja päätöksentekoonpidetään tarpeellisena, sillä nuoret eivät ajattele tiukkojen hallinnonrajojenmukaisesti ja ovat kiinnostuneita poikkihallinnollisesta kuntienrajat ylittävästä yhteistyöstä. Nuorten osallistamisen kautta heidät saadaanmukaan päätöksentekoon ja voidaan murtaa osaltaan kunta- ja hallinnonrajakohtaistaajattelua.

118 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaOsallistujien kokonaismäärän tarkastelu tärkeämpänä on pidetty sitä, ettäosallistujilla on aikaa ja mahdollisuutta osallistua aktiivisesti ohjaus- ja palveluverkostontoimintaan. Jäsenten nimittämisessä on pidetty ohjenuoranahyvän persoonan saamista mukaan kuin toimijoiden osallistaminen verkostoonpelkästään viran perusteella. Ohjaus- ja palveluverkostossa vaaditaanvastaavanlaista omistautumista verkostotyötyölle kuin muussakin monialaisessayhteistyössä. Esimerkiksi rento ja jalkautuva koulupoliisi, joka kyseleenuorilta mopojen virityksestä koulunpihalla käydessään, saa parempiatuloksia aikaa kuin saman esityksen vuodesta toiseen pitävä koulupoliisi.Osallistujiksi halutaan henkilöitä, jotka kokevat nuoret yhteiseksi asiaksi,ovat aidosti kiinnostuneita kehittämään nuorten palveluita sekä viemäänohjaus- ja palveluverkostossa käytäviä asioita eteenpäin omissa yksiköissään.Hyväksi malliksi on havaittu mm. lääkäreiden osallistaminen monialaisiinyhteistyöverkostoihin, sillä heidän kautta on saatu hyvin viestiäeteenpäin terveyspalveluissa kuin jonkun muun ammattiryhmän edustajanvälittäessä tietoa.Verkostojen toimintaan liittyvät tekijäto Työryhmän toiminnan sisältöön ja toimintatapaan tietoisesti panostaminenalusta lähtienMonialaisissa työryhmissä pidetään tärkeänä sitä johtavan vastuutahonmäärittämistä. Tämän vuoksi joudutaan ratkaisemaan, minkä toimialanvastuulla on ohjaus- ja palveluverkoston kokoon kutsuminen. Koska ohjaus-ja palveluverkostot muodostuvat usein laajoiksi ja työryhmän tehtävätedellyttävät monialaisen yhteistyön johtamisen osaamista, niiden puheenjohtajaksivalittavalta edellytetään aktiivista ja jämäkkää työotetta. Ohjausjapalveluverkostojen onnistuneisuus edellyttää sitä, että ryhmän vetäjäjaksaa panostaa omista kiireistään huolimatta verkoston toimintaan ja kykeneeolemaan verkostossa sosiaalisena innostajana. Ohjaus- ja palveluverkostojenjohtoon on valittu tyypillisesti sivistys- ja nuorisotoimen johtajia,joilla on kokemusta laajojen poikkihallinnollisten työryhmien vetämisestä.Ohjaus- ja palveluverkostojen käynnistämiseen on vaikuttanut myönteisestitoisten tahojen tunteminen pienellä paikkakunnalla ja myös muun kokoisillapaikkakunnilla yhteistyön tekemisen perinne. Elämänkaarimallin mukainentoiminta ja asiakasprosessien määrittyminen tilaaja-tuottajamallissa lastenja nuorten palveluiksi on helpottanut yhteistyöverkoston rakentamista. Monialaisenyhteistyön toteuttaminen ja toisiin tutustuminen vaikuttaa kuntienedustajien mukaan jo itsessään myönteisesti nuorten palveluihin ja niidenkehittämiseen. Kun toiset toimijat tulevat kasvokkaisesti tututuiksi ja ovatheidän kanssaan vuorovaikutuksessa, luottamus herää asiakastyön toteuttamiseksiuudella tavalla ja työryhmissä toimimisen myötä löydetään paremminuusia konkreettisia yhteistyömuotoja. Luontaisesti syntyvän vuoro-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 119vaikutuksen lisäksi ohjaus- ja palveluverkostoissa on haluttu panostaa verkostotyönylläpitämiseen koordinoinnin ja yhteydenottojen kautta. Verkostoihinon otettu työntekijätason henkilöstön lisäksi johtotehtävissä toimiviamukaan, jotta he saisivat tietoa eri toimijoiden tekemästä lähityöstä.Nuorten maailma on muuttunut ja on tapahtunut polarisoitumista, jonkavuoksi ammattiauttajien ja heidän välisensä tiedonvaihdon toimivuudenmerkitys on kasvanut. Avoin tiedonvaihto sekä yhteisesti laaditut ohjelmat,suunnitelmat ja strategiat ovat jämäköittäneet monialaisen yhteistyön toteuttamista.Haastatteluiden mukaan ohjaus- ja palveluverkostoissa tuleeolla tiedossa strateginen suunta ja toimintasuunnitelmia, jotta monialaisuudestaolisi hyötyä. Monissa työryhmissä syntyneet pienemmät työrukkasryhmättai jonkin ajankohtaisen asian ratkaisemisen ympärille syntyneetryhmät ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi saada käytännön tuloksia aikaan.Osallistuminen poikkihallinnolliseen ohjaus- ja palveluverkostoon tulisikirjata työntekijöiden tehtävänkuviin, jotta siihen varattaisiin resurssejakaikissa organisaatioissa ja jotta monialainen yhteistyö konkretisoituisi jaodotukset selkiytyisivät. Monialaisuuteen tulisi velvoittaa omassa työssä, eivain työmuotona vaan tehtävänkuviin kirjattuna asiana.Ohjaus- ja palveluverkostojen koetaan vaativan etenkin uutta ajattelutapaasiten, ettei toimintaa mielletä vain mukavaksi tiedonsaantia helpottavaksitapaamiseksi, vaan tavoitteelliseksi työmuodoksi. Kunnissa tiedostetaan,että uudella tavalla ja uusin ajatuksin lain hengessä tehtävä työ vaatii aikaaja esimerkiksi yhdessä kunnassa valmistautuminen lakiuudistuksen mukaiseentoimintaan oli aloitettu 1,5 vuotta sitten. Kunnassa asiaansa uskoneetja omien suunnitelmien mukaista paikallisiin tarpeisiin vastaavan verkostonpuolesta vahvasti ajaneet ihmiset saivat lopulta hyväksynnän toiminnalleenja verkostolle asetetuille tavoitteille kaupunginhallitukselta, kaupunginjohtajaltaja osastopäälliköiltä.16.3 Edistäviä tekijöitä valtakunnan tasollaLakien toimeenpanon ja vaikutusten seuranta sekä paikallisten erityispiirteidenhuomioiminenHaastatteluissa tuotiin esille, kuinka lasten ja nuorten palveluissa on viimeaikoina uudistettu runsaasti lainsäädäntöä. Tarpeellisena pidettäisiin ennenuusien lakien säätämisen ohella sitä, että toteutettaisiin jo laadittujen lakientoimeenpanon seurantaa. Kunnissa haluttaisiin tietää enemmän asetettujenvelvoitteiden toteutumisesta, sillä seuranta- ja arviointitietoa lakientoimeenpanosta ja vaikutuksista ei useinkaan tehdä.Lainsäädännön seurannassa ja arvioinnissa pidetään tärkeänä paikallisentilanteen ja tarpeiden huomioimista, sillä suomalaiset kunnat ovat erilaisia.Pienillä ja keskisuurilla paikkakunnilla monialaisen yhteistyön tekemisenvelvoite normatiivisella tavalla aiheuttaa tehtävien lisääntymistä eivätkä

120 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissasamat toimintamallit sovellu sellaisenaan suuriin kaupunkeihin ja pieniinkuntiin.Tiedottaminen ja koulutuksetViime aikoina toteutetuissa lasten ja nuorten palveluiden kehittämistoimissapidetään hyvänä sitä, että niiden parantaminen on nostettu esille ja panostettukansantaloudellisesti tärkeään asiaan. Kunnissa on kuitenkin tarvettasaada valtakunnallisesti esitettävää kokonaiskuvaa lasten ja nuorten palveluihintehdyistä uudistuksista ja kehittämistoimista. Eri ministeriöt ovat toteuttaneeterinäisiä kehittämistoimia, jotka koskevat erillisesti lastensuojelua,ohjaus- ja palveluverkostoja, lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa jatoimialoja koskettavaa hanketoimintaa. Toimenpiteissä kunnille on asetettutyypillisesti velvoitteita, jotka liittyvät lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen,lasten ja nuorten hyvinvointia ja palveluita koskevan tietopohjanparantamiseen, toiminnan suunnitelmallisuuden lisäämiseen, monialaisenyhteistyön toteuttamiseen ja seurantaan. Kunnissa tehtävän perustyön näkökulmastavaltakunnallinen kehittämistyö on ollut pirstaleista, joten tarvettaolisi saada näkyville kokonaisuus yläkäsitteiden alle. Kokonaisnäkemyksenesittämisen lisäksi paikallista kehittämistyötä tukisi se, että myösvaltionhallinnossa vahvistettaisiin poikkihallinnollista yhteistyötä ja näytettäisiinesimerkkiä siitä kuntiin.Vaikka monialaista yhteistyötä koskevassa lainsäädännössä puhutaan mahdollisuudestaperustaa ohjaus- ja palveluverkosto kuntien yhteisenä mallina,nykyistä enemmän olisi tarvetta seutukunnallisiin toimintamalleihinkannustamiselle ja jo olemassa olevien toimiviksi havaittujen työryhmienhyödyntämiselle ohjaus- ja palveluverkostona. Kuntien todetaan tarvitsevatrohkaisemista toimintaan ja kannustusta siihen, että niissä uskalletaan ottaahenkilökohtaisesti yhteyttä aiemmin kaukaisiksi koettuihin toimijoihinkuten työnantajiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön kerrottiin välittäneenhyvin tietoa lakiuudistuksesta ennen sen toimeenpanoa tehdyn tiedotuksenja koulutusten avulla. Nyt kunnissa on toiveita saada tietoa kehittyneistä jarakenteilla olevista erilaisista ohjaus- ja palveluverkostoista ja niiden käytännöissä.Monin paikoin kunnissa on avoinna mm. verkostosta tiedottamisenkäytännöt, joten niillä olisi kiinnostusta saada nykyistä enemmän tiedonja kokemusten vaihdon mahdollistavia tilaisuuksia. Hyvänä pidettäisiinsuurten kaupunkien kaupunginosien ja yhteistoiminta-alueiden välistä haasteidenja tulosten vertailua, sillä näillä kahdella on yhteistä monimutkaisemmatrakenteet pieniin peruskuntiin verrattuna. Nämä toimijat tarvitsisivatnykyistä enemmän ohjausta monialaisen yhteistyön toteuttamisesta.Ministeriön toivottaisiin järjestävän poikkihallinnollisia yhteistyön arvosta jasen taloudellisesta merkityksestä kertovia koulutuksia, joilla voidaan helpottaaeri toimijoiden sitoutumista yhteistyöhön. Esimerkiksi monissa ryhmissäresurssien vähennystä kokeneessa poliisitoimessa on mielletty ennaltaehkäiseväntyön taloudelliset hyödyt, mutta sen osoittamiseen tarvittaisiinopastusta. Kunnilla on jatkuvasti vähemmän mahdollisuuksia toteuttaa

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 121nuorisotyötä omin voimin, joten seurakuntien ja järjestöjen kanssa tehtävääyhteistyötä tulisi tukea valtakunnallisesti monialaista yhteistyötä koskevienkoulutusten avulla. Kunnissa kerrotaan olevan tarvetta konkreettisilleohjeille ja lakien soveltamiseen annettavalle tuelle.Yhtenä koulutuksen ja tiedon välityksen kohteena ovat lapsia ja nuoria koskevatlait, sillä eri hallintokuntien toimintaa määrittävät erilaiset säädöksetja velvoitteet. Tällöin esimerkiksi erityisnuorisotyöntekijä joutuu hakemaaneri kanavista tietoa ja selvittämään lakimiehen avustuksella tiedonsiirtoonliittyviä käytäntöjä. Kunnissa olisi tarvetta saada koostetusti tietoa lapsia januoria koskevasta lainsäädännöstä ja saada sen toimeenpanoon ohjeistustakäytännön työn tueksi. Myös kuntien päättäjät tarvitsisivat nykyistä enemmäntietoa siitä, millaisia aloitteita ja toimintaa olisi hyödyllistä käynnistääohjaus- ja palveluverkostosta tulevien tarpeiden pohjalta.Tutkimuksen ja tilastoinnin kehittäminenPienillä paikkakunnilla on haasteena, ettei niillä ole voimavaroja hankkiatietoja nuorten elinoloista erillisten tutkimusten ja selvitysten avulla toisinkuin suurilla kaupungeilla, joilla on usein olemassa erilaisten tietopalveluyksiköidenavulla koottu tilasto- ja tutkimustietoa toiminnasta. Yhteisenä toiveenaerikokoisissa kunnissa on, että ne saisivat monipuolisemmin käytännöntyötä hyödyttävää tilannekohtaista seurantatietoa. Tiedon tulisi ollakäytännön työtä ja sen kehittämistä hyödyttävää eikä yleisestä tilastointitoimintaavarten koottavaa informaatiota. Kunnissa olisi tarvetta saadatoimialarajat ylittävää rekisteritietoa lapsista ja nuorista, jolla voitaisiinsaada näkyville ylisektoraalisia kehitystrendejä ja laadittua indikaattoreita,joilla voitaisiin seurata ja tehostaa syrjäytymisen ehkäisyn toteutumista.Tampereella on kehitetty eri rekistereistä informaatiota koostavaa tietokantaa,mutta vastaavanlaisia malleja toivotaan saatavan valtakunnallisestikäyttöön. Jos kunnilla olisi mahdollisuus saada erilaisista tietojärjestelmistäkoottua rekisteriaineistoa ja trenditutkimustietoa lapsista ja nuorista syntymääedeltävästä ajasta aikuisuuteen asti, tämä tukisi palveluiden kehittämistäpaljon paremmin kuin akateemiset tutkimukset tai palveluiden kehittämisestäirrallisiksi ja pisteittäisiksi jäävät erillisselvitykset.Nykyisin tietoa välitetään ja tapaamisia järjestetään etenkin erilaisille hanketyöntekijöille.Tämän sijasta tarvetta olisi kunnallisen nuorisotyön toimintamuotojenkehittämiseen tarkoitetulle rakenteelle, joka mahdollistaisi systemaattisenperuspalveluiden kehittämisen. Rakenne voisi olla erillisestirahoitetun yksikön sijasta moderni verkostomaisesti toimiva kehittämiskeskus,joka tuottaisi kansallisesti ja kansainvälisesti käytännön tason tutkimus-ja kehittämistoimintaa hyödyttävää tietoa. Valtion koordinoima kehittämiskeskustoteuttaisi tutkimusta ja kokoaisi kuntien kanssa tietoa, jokatukisi niiden tarvitsemia ajanmukaisia nuorisotyön toimintatapoja. Myöspienet kunnat, joilla ei ole muutoin resursseja koota nuorten elinolosuhteitakuvaavaa tutkimuksellista tietoa, saisivat kehittämiskeskuksen avulla tarvitsemaansainformaatiota kunnan palveluista.

122 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaNuorten palveluita tukevien rahoitusmallien kehittäminenHankeperustainen nuorten palveluiden kehittämistyö on kuntien kannaltahaasteellinen ja pitkällä aikavälillä tehottomaksi koettu toimintatapa. Vaikkayksittäisistä hankkeista oli saatu hyviä kokemuksia ja niiden pohjalta onvakiintunut ohjaus- ja palveluverkostoiksi lakimuutoksen myötä muuttuneitamonialaisia työryhmiä, esimerkiksi etsivän työn arvioidaan jäävän moninpaikoin väliaikaiseksi hankerahoitteiseksi kokeiluksi. Hankepohjainen kehittämistyötyöllistää ja vie resursseja hakemusten ja raportointien vuoksisuhteessa paljon verrattuna hankerahoitusten suuruuteen. Hankerahoituksiahakevat ja perustyön kehittämistä tekevät organisaatioiden esimiehetylitöinään, mitä ei pidetä kestävänä toimintatapana kunnissa. Hankekehittämisenaiheuttamana yhtenä haittapuolena on ollut se, että hanketyöntekijöidenperustyöntekijöitä korkeammat palkat ovat aiheuttaneet kunnissaristiriitaisia tilanteita ja rekrytointivaikeuksia nuorisotyön perustehtäviin.Hankkeiden tuloksellisuutta ja vakiinnuttamisnäkymiä on pyritty varmistamaankunnissa sillä, että niihin on rekrytoitu ulkopuolisten hanketyöntekijöidensijasta vakituista henkilöstöä. Kaikissa kunnissa ei ole myöskäänlähdetty hankkeisiin, jotka edellyttäisivät lisäresursseja toteutuakseen taloudellisestiniukkenevassa perustyössä. Monialaista yhteistyötä ja etsivännuorisotyön hankeperustaista kehittämistä parempana olisi pidetty nuorisotyöntekemisen velvoittavuuden vahvistamista ja erityisnuorisotyöhön varattujenvirkojen perustamista. Jotta lakiuudistus tuottaisi tuloksia, toiveenaon ennaltaehkäisevän työn tukeminen valvonnan, seurannan ja sanktioinninavulla. Vertauskohtana käytetään lastensuojelulakia, jota ei ole kaikinpaikoin noudatettu eikä panostettu sosiaalityöntekijöiden virkoihin, jolloinlakisääteisiä velvoitteita ei ole täytetty.Tarvetta on ollut muunlaisen rahoitusmallin rakentamiseen, jolla voitaisiintukea monialaista nuorten palveluiden kehittämistä. Yhden mahdollisuudentähän tarjoaisi seutuyhteistyön toteuttamiseen kannustaminen ja siihenpanostaminen ylemmästä hallinnosta tulevan kannusterahoituksen avulla.Tärkeänä pidettäisiin ministeriöltä tulevien kannusterahojen saamista useankunnan kehittämismalleille, jollaisia on saatavilla sosiaali- ja terveyspalveluidenkehittämiseen. Kannusterahoituksen avulla haluttaisiin tukea nuortenpalveluiden, työpajojen, etsivän työn ja työllistämistoiminnan uudenlaistakuntarajat ylittävää toimintaa, josta voitaisiin saada pieniin kuntakohtaisiinkehittämisrahoituksiin verrattuna enemmän lisäarvoa toimintaan. Monialaisenyhteistyön toteuttamista tukevina rahoitusmalleina esitettiin myös nuorisopalveluidenyksikköhintaan liittyvät ratkaisut ja korvamerkityt valtionosuusrahoitukset,jolla voitaisiin vaikuttaa nuorten palveluissa tehtäväntoiminnan ja kehittämistyön pitkäjänteisyyteen.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 12317 JohtopäätöksetVuonna 2011 uudistetun nuorisolain mukaan kuntien on perustettava itsetai yhdessä muiden kuntien kanssa nuorille suunnattujen palvelujen keskinäisentoimivuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi monialainen nuortenohjaus- ja palveluverkosto, jossa käsitellään yksittäisten nuorten sijastanuorten asioita yleisemmällä tasolla. Ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänäon koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjaltanuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi, edistäänuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuuttaniiden riittävyyden, laadukkuuden ja saavutettavuuden tukemiseksi, suunnitellaja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksija tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi sekä edistää nuortenpalveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemallayhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Ohjaus- ja palveluverkostotvoidaan määritellä vuonna 2010 nuorten monialaisista yhteistyöryhmistäkäytetyn jaottelun perusteella lapsi- ja nuorisopoliittisiksi johtoryhmiksi,jotka linjaavat ja rakentavat kunnissa lapsi- ja nuorisopoliittisiaohjelmia, strategioita ja suunnitelmia sekä seuraavat niiden toteutumista.Uudistetun nuorisolain toimeenpanoa sekä ohjaus- ja palveluverkostojennykytilannetta on selvitetty alkuvuodesta 2011 tehdyllä kysely- ja haastatteluaineistoonperustuvalla tutkimuksella. Kuntiin osoitetulla kyselyllä saatiinvastauksia 95 kunnalta jokaisesta Suomen maakunnasta sosiaali- jaterveyspalveluiden, perusopetuksen ja sivistystoimen sekä nuorisotyönedustajilta. Lisäksi 19 kunnassa haastateltiin 22 henkilöä nuorisolain uudistuksensaamasta vastaanotosta ja monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojenkäynnistämisestä.Aineiston perusteella nuorisolain uudistus on otettu vastaan pääasiassamyönteisesti. Kunnan kokoa merkittävämmin lain saamaan vastaanottoonja sen toimeenpanoon näyttää vaikuttavan se, millaiset resurssit kunnassaon nuorten palveluissa ja kuinka hyvin niissä on toiminut monialainen yhteistyöjo aiemmin. Kunnissa, joissa nuorten palvelut eivät ole olleet vainyhden yhdistelmävirkaa laajalla alueella hoitavan työntekijän varassa jajoilla on ollut jo aiemmin hyvin toimivia nuorten yhteistyöverkostoja, laintoimeenpaneminen ei ole aiheuttanut merkittäviä muutoksia toimintaan.Lastensuojelulain mukaisten asiantuntijaryhmien käynnistymisestä ja juurtumisestakertovien tutkimustulosten mukaan mm. paikallisella tasolla tapahtuvakunta- ja palvelurakenneuudistus on vaikuttanut siihen, että lainsäädäntöäon toimeenpantu vaihtelevasti. Käsillä olevan tutkimuksen mukaanmyös nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen käynnistäminen on tapahtunutkunnissa erilaisella aikataululla. Etenkin niissä kunnissa, joissanuorten palveluiden monialainen yhteistyö on ollut jo aiemmin toimivaa, onennakoitu lain voimaatulo aloittamalla ohjaus- ja palveluverkostojen suun-

124 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissanittelu ennen vuoden 2011 vaihdetta. Ohjaus- ja palveluverkostojen käynnistämisessäon ollut myönteistä se, ettei ryhmien perustaminen ole olluthanketyöntekijöiden varassa, vaan suunnittelussa on ollut mukana toimialojenjohtajia sekä kaupunginhallituksen ja lautakuntien kautta tapahtunuttaryhmien määrittämistä.Kyselyyn vastanneista kunnista noin 80 % oli jo olemassa tai päivitysvaiheessanuorisolain mukainen ryhmä. Niissä kunnissa, joissa ohjaus- ja palveluverkostotolivat suunnitteilla, ryhmän rakenne oli usein valmiina ja vainvirallinen päätös tai tarkka osallistujalistaus puuttui. Kysely ei kuitenkaanvälttämättä kerro ohjaus- ja palveluverkostojen tarkkaa käynnistymisentilannetta, sillä kysely voi olla kadoltaan vääristynyt ja vastauksia on saatulain toimeenpanon kärjessä olevista kunnista. Noin 80 % kunnissa oli myöslastensuojelun asiantuntijaryhmä, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmanlaatinut ryhmä ja asiakastasolla toimivia monialaisia yhteistyöryhmiä.Aineiston mukaan ohjaus- ja palveluverkostoa ei ole käynnistetty vain yhdeksiuudeksi ryhmäksi kuntaan, vaan on mietitty tarkkaan olemassa oleviaryhmiä ja niiden mahdollisuuksia toimia uudistetun nuorisolain mukaisenaohjaus- ja palveluverkostona. Kunnissa on pyritty käynnistämään paikallisiintarpeisiin soveltuvia ja tarkoituksenmukaisesti niiden tarpeisiin vastaaviaryhmiä. Uusien työryhmien käynnistämisen sijasta on nimetty jo olemassaoleva asiakastyön ryhmä tai toimialakohtainen/teematyöryhmä ohjaus-ja palveluverkostoksi tai nimitetty siitä laajemmasta ryhmästä alaryhmäohjaus- ja palveluverkostoksi. Ohjaus- ja palveluverkostoja on muodostettulaajentamalla olemassa olevien ryhmien osallistujakuntaa tai ottamallamukaan johtotason työntekijöitä kaupungin johdosta ja kunnallishallinnosta.Ohjaus- ja palveluverkostolle on määritetty jokin väylä kutenohjausryhmä tai aloitteiden laatiminen keinoksi, jolla välitetään verkostossaesille tulleita ajankohtaisia tarpeita päätöksentekoa varten.Ohjaus- ja palveluverkostojen on suunniteltu kokoontuvan tyypillisesti noin4-6 kertaa vuodessa, jolloin resurssit eivät nousseet esille verkostojenkäynnistämistä estävänä tekijänä. Resursointi on kuitenkin ollut esillä ohjaus-ja palveluverkostojen käynnistämisessä ja esimerkiksi seudullisia taiostopalveluna hankittavia malleja on perusteltu usein resurssien mielekkäänkäytön näkökulmasta. Seudullisia ryhmiä on käynnistetty etenkin pienemmilläpaikkakunnilla, joilla yhteistyö nuorten kanssa toimivien tahojenvälillä on ollut jo entuudestaan tiivistä tai seuduilla, joilla nuorisotyössätoimivien resurssit ovat pienet ja mahdollisuudet käynnistää omaa uuttaverkostoa ovat vähäiset jo entuudestaan haasteellisessa verkosto- ja asiakastyönpaineessa. Aineiston mukaan tavoitteita on määritetty realistisestanäkökulmasta mm. asettamalla muutamia päätehtäviä seurantajaksolle tainivomalla ryhmän tavoitteet lasten- ja hyvinvointisuunnitelmissa määriteltyihinkonkreettisiin toimenpiteisiin.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 125Ohjaus- ja palveluverkostojen käynnistämisessä on haluttu kiinnittää erityistähuomiota osallistujien taustaan ja valittu tyypillisesti osallistujiksisekä työntekijä- että johtotason työntekijöitä. Erityistä huomiota on kiinnitettyosallistujien kiinnostukseen ja mahdollisuuteen osallistua aktiivisestiohjaus- ja palveluverkoston toimintaan. Vaikka ohjaus- ja palveluverkostojakäynnistetään lain vuoksi, niistä ei ole lähtökohtaisesti haluttu muodostaavain lain kirjaimen täyttäviä verkostoja, vaan kiinnittää huomiota toimijoidenvalinnalla, sitouttamisella ja ryhmän toiminnasta tiedottamisella verkostontarpeellisuuteen, toimintamahdollisuuksiin ja tuloksellisuuden edellytyksiin.Monissa kunnissa tehdään tiivistä yhteistyötä seurakunnan nuorisotyönkanssa, sillä seurakunnalla voi olla kunnasta poiketen erityisnuorisotyöhönvarattuja resursseja. Seurakunnat on otettu mukaan verkostoihinusein jo ennen monialaista yhteistyötä koskevaa lainsäädäntöä. Joillakinpaikkakunnilla järjestöt ja hankkeet ovat keskeisiä ohjaus- ja palveluverkostonjäseniä, jotka ovat viranomaisten kanssa pohtimassa nuorten palveluidenajankohtaisia asioita. Järjestöjen osallistumiseen on vaikuttanut se,että paikkakunnilla saattaa olla useita lapsi- ja nuorisotyötä tekeviä kolmannensektorin toimijoita. Tällöin valinta niiden välillä voi olla vaikeaa.Ratkaisuna seurakuntien ja kolmannen sektorin osallistamiseen on käytettyniiden ajoittaista mukana olemista ohjaus- ja palveluverkoston kokouksissa.Nuorisolaissa korostetaan lastensuojelulain tavoin nuorten osallistamistaheitä koskevien palveluiden toteuttamiseen ja kehittämiseen. Nuorten osallisuuteenpyritään kiinnittämään kunnissa aiempaa enemmän huomioita.Kunnissa on käynnistetty nuorisovaltuustojen toimintaa, joiden kautta nuoretovat päässeet osallistumaan omien budjettien ja eri lautakunnissa toimimisenkautta palveluiden kehittämiseen. Vaikka nuorten osallisuus ohjaus-ja palveluverkostoissa on ollut harvinaista, aineistossa on myös esimerkkejänuorisovaltuustojen kautta tapahtuvasta tai osallisuuskoordinaattorintyön avulla toteutuvasta nuorten edustuksellisesta osallistumisestalakisääteisiin monialaisiin yhteistyöverkostoihin. Tällaisessa edustuksellisessaosallistumisessa ei tule eteen tietosuojaongelmiin liittyviä haasteita, joitajoudutaan pohtimaan jo muutoinkin erityisesti aiemmin myös yksittäistennuorten asioita hoitaneiden yhteistyöryhmien muuttuessa ohjaus- ja palveluverkostoiksi.Valtakunnalliseen kyselyyn vastanneista yli 60 % oli tyytyväisiä ohjaus- japalveluverkostojen tiedonvaihdon sujuvuuteen ja yhteisten käytäntöjenluomiseen. Samoin yli puolet vastaajista oli tyytyväisiä nuorten elinolojakoskevan seurantatiedon kokoamiseen ja käsittelyn sekä nuorille suunnattujenpalveluiden koordinointiin ja vaikuttavuuteen. Vähiten tyytyväisiävastaajat ovat seurantatiedon käyttämiseen suunnittelun ja päätöksenteontukena. Yli puolet vastaajista on tyytyväisiä lapsi- ja nuorisopoliittisen strategiantai ohjelma toimivuuteen nuorten palveluiden tukena. Vastaustenmukaan nuorisotyön edustajat ovat tyytyväisempiä nykyiseen tilanteeseenkuin sosiaalipalveluiden edustajat.

126 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaAiempien tutkimusten ja arviointien mukaan (mm. Cederlöt 2011, Määttä &Komonen 2011) lapsi- ja nuorisopoliittisten toimien suunnittelussa on ollutuseita tahoja, mutta tyypillisesti ohjelmia ja toimenpiteitä toteutetaan kuntienja valtakunnan tasolla erillisesti lapsi- ja nuorisopoliittisina toimina.Lainsäädäntö eivätkä olemassa olevat tietopohjat ja seuranta-aineistot oletukeneet lapsi- ja nuorisopoliittista näkökulmaa. Nuorisolain toimeenpanonlisäksi kuntien on samanaikaisesti laadittava lastensuojelulain mukaan yksintai yhdessä useamman kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma,jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä lastensuojelunjärjestämistä ja kehittämistä. Ohjaus- ja palveluverkostojen käynnistämisessäon myönteistä se, että niissä on usein huomioitu lastensuojeluunliittyvät hyvinvointisuunnitelmat tai laajempi lasten ja nuorten hyvinvoinninnäkökulma. Ohjaus- ja palveluverkostojen alkuvaihetta kuvaavat tuloksetvahvistavat kuvaa siitä, kuinka olemassa olevat tietopohjat ja seurantaaineistoteivät tue kunnissa tehtävää monialaista yhteistyötä eivätkä palveluidenkehittämistä ja niiden vaikuttavuuden parantamista.Vastausten mukaan ohjaus- ja palveluverkostoissa on koottu tietoa palvelutarpeenanalysointia ja palvelun toteutumista osoittavan seurantatiedonsaamista varten. Tietoa on koottu tavallisimmin lasten ja nuorten ongelmista,peruskoulusta jatkokoulutukseen siirtymistä ja nykyisen palvelujärjestelmäntoimivuutta varten. Tiedonlähteenä ovat yleisimmin kunnan nuortenparissa toimivat avainhenkilöt ja ammattilaiset, kunnat omat tietojärjestelmätja muiden tahojen rekisteritiedot ja tietokannata. Ohjaus- ja palveluverkostoton mielletty luonteeltaan tiedon välittämisen ja yhteistyönä toteutettavaannuorten tilanteeseen puuttumisen verkostoiksi. Tulosten mukaanverkostoissa on tarvetta käsitellyn ja kootun tiedon paremmalle hyödyntämisellepäätöksenteossa, johon ovat keskimääräistä tyytymättömämpiäsosiaali- ja terveyspalveluiden edustajat. Ohjaus- ja palveluverkostojenavulla voidaan toteuttaa paikallisesti ennaltaehkäisevää työtä, jonka avullahalutaan estää monialaista yhteistyötä tehden suurempien kustannustensyntymistä. Konkreettisia tuloksia ohjaus- ja palveluverkostojen edeltäjistäja niiden aikaisesta työstä on saatu mm. nuorten työllistymiseen, päihteidenkäytön vähentämiseen ja koulupudokkuuden estämiseen liittyvistä asioista.

127 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa18 KehittämissuosituksetTutkimuksen toteuttamisen aikana ohjaus- ja palveluverkostot olivat vastakäynnistymässä. Usein kunnissa oli tehty vasta ensimmäisiä kokoontumisia,jolloin tarkkojen tavoitteiden täsmentäminen ja seurannan suunnittelu olivielä kesken. Edellisessä luvussa on esitetty kuntien edustajien ehdotuksiasiitä, miten ohjaus- ja palveluverkostojen toimeenpanoa voitaisiin tukea.Tutkimusaineiston pohjalta on koostettu muutamia suosituksia, joiden avullamonialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen käynnistämistä ja toimintaavoitaisiin tukea.1. Ohjaus- ja palveluverkostojen velvoitteena olevaa tiedonkeruunja tiedon hyödyntämisen tehtävää tulisi tukea valtakunnallisellatietoa koostavalla ja kokoavalla rakenteella sekärekisteritutkimusten toteuttamisen helpottamisella.Tulokset vahvistavat valtakunnallista lasten ja nuorisopolitiikan toteutumistakoskevien arviointien ja aikaisempien Sektoritutkimuksenneuvottelukunnan lasten ja nuorten palveluiden monialaista yhteistyötäkoskevien tutkimusten havaintoja siitä, että lapsia ja nuoriakoskevan tiedonkeruun koordinointia tulisi parantaa. Tarvetta onlaatia valtakunnallisesti yhtenäisiä hyvinvointi-indikaattoreita ja pirstaleisentiedontuotannon sijasta rakentaa yhtenäistä tietovarantoa,joka perustuisi poikkihallinnolliselle yhteistyölle ja mahdollistaisiylisektorisen seurantakäytäntöjen kehittämisen. Uhkana on, ettävain suurimmat, omat tutkimus- ja kehittämisyksiköt omistavat taikehittämisrahoituksen varoin tutkimuksia ja arviointeja tuottavatkunnat pystyvät toteuttamaan lain edellyttämää tiedon kokoamistaja hyödyntämistä. Nykyisessä toimintamallissa resursseja vie samojentietojen epäyhteinen kokoaminen sekä kokoamatta jättäminenresurssien puuttumisen vuoksi etenkin pienissä kunnissa ja monipuolisestitietoa kokoavissa suuremmissa kunnissa tiedon rajallisetkäyttömahdollisuudet.2. Ohjaus- ja palveluverkostojen käynnistymistä ja hyvien käytäntöjenleviämistä on tarpeen jatkaa koulutusten ja tiedonvälittämisen avulla.Nuorisolain uudistusta edeltänyttä valtakunnallista tiedotus- ja koulutustoimintaapidetään hyvin onnistuneena, mutta sen jälkeen tapahtunuttalain toimeenpanolle annettua tukea ja tiedottamisesta liianvähäisenä. Monialaisista yhteistyöverkostoista on laadittu opas(Aaltonen toim. 2011), johon on koostettu aineiston mukaan tarpeelliseksihavaittua nuorten palveluita koskevaa lainsäädäntöä jahyviä käytäntöjä. toteutustavoista. Painetun oppaan lisäksi olisi tärkeääsaada maksutonta opastusta ohjaus- ja palveluverkostoista sekämuista nuorisolakiin liittyvistä asioista internetin välityksellä. Täl-

128 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissalaisesta kaikille avoimesta tiedon välittämisestä on saatu hyviä kokemuksialastensuojelusta, johon on saatavilla opastusta internetistämm. Kuntaliiton lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia koskevanopastuksen ja Sosiaaliportti-sivustolla olevan Lastensuojelun käsikirjankautta 11 . Oppaan jalkauttaminen on tarpeen. Lisäksi on hyödyllistätoteuttaa tiedon jalkauttamista ja kokemusten vaihtoa tukeviafoorumeita, joilla eri kuntien edustajat voivat välittää tietoa toisilleenonnistuneista ja vähemmän onnistuneista keinoista. Yhtenä kanavanavoitaisiin hyödyntää aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten koulutustoimintaasekä jo käynnistynyttä hanketoimintaa, jolla tuetaanohjaus- ja palveluverkostojen käynnistämistä.3. Lapsi- ja nuorisopoliittisen lainsäädännön ja kehittämistyönkokonaisuus olisi tärkeää tehdä näkyväksi valtakunnallisentason toimenpiteet esittävällä prosessikuvalla tai muulla vastaavallakokonaisuuden hahmottavalla koosteella.Paikallisella tasolla toimintaa säätelevät toimialakohtaiset säännöt jatoimenpiteet, joissa edellytetään tavallisimmin monialaista yhteistyötä.Valtionhallinnosta asetettavat toimenpiteet näyttäytyvät pirstaleisina,yksittäisinä ja päällekkäisinä toimenpiteinä. Lapsi- ja nuorisopoliittistenkehittämistoimien koostamisella voitaisiin tuoda näkyväksija vahvistaa valtakunnallista kokonaisnäkemystä palveluidenkehittämisestä ja tukea kunnissa tehtävää työtä niiden pyrkiessä parantamaannuorten palveluiden toimivuutta ja tuloksellisuutta.4. Lapsi- ja nuorisopoliittiselle lainsäädännölle, ohjelmille jastrategioille tarvitaan valtakunnallista koostavaa seurantaa.Kuntien edustajat kritisoivat sitä, kuinka lasten ja nuorten palveluilleon tehty useita lakiin ja ohjelmiin perustuvia uudistuksia, mutta niidentoteutumisen ja tulosten seuranta on jäänyt vähäiseksi. Kehittämis-ja uudistustyössä aktiiviset kunnat ovat suunnitelleet jakäynnistäneet ohjaus- ja palveluverkostoja, mutta lastensuojelulaintoimeenpanon lailla monialaisten yhteistyöverkostojen kokoamisessaei ole edetty kaikkialla yhtä nopealla aikataululla. Tämän tutkimuksenlisäksi myös lastensuojelulain toteutumista koskevat tutkimustuloksetosoittavat, ettei kunnissa ole kokonaisvaltaista käsitystä lastenja nuorten hyvinvoinnista ja palvelujen toimivuudesta. Nuortensaamien palveluiden yhdenmukaisuuden ja vaikuttavuuden kehittämisenkannalta olisi hyödyllistä, että seurantaa ja arviointia tehtäisiinlakien toimeenpanon käynnistymisen jälkeen.11http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/sosiaalipalvelut/lapset/hankkeet/lapsiarvi/Sivut/default.aspx ja http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/, jossa on myösvammaispalveluita koskeva käsikirja

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 1295. Seurantaa ja arviointia on tarkoituksenmukaista tehdä lastenja nuorten palveluiden ja lakien kokonaisuudelle, ei vain nuorisolaintoteutumiselle.Kokonaisvaltaisen lapsi- ja nuorisopoliittisen arvioinnin toteuttaminenon haasteellista, mutta se hyödyttäisi paikallistasoa enemmänkuin tiettyä toimialaa tai osa-aluetta velvoittavan arvioinnin toteuttaminen.Tutkimusaineisto osoittaa, kuinka lasten ja nuorten palveluitapyritään kehittämään aiempaa useammin kokonaisvaltaisestimm. elämänkaarimallien sekä toisiinsa nivoutuvien lastensuojeluunja nuorisolain toteuttamiseen liittyvien ohjaus- ja palveluverkostojentoteuttamisen kautta. Yksittäisten lakien ja toimenpiteiden seurannanlisäksi olisi hyödyllistä tehdä samanlaisesti kartoitusta lapsi- januorisopoliittisten toimien ja lainsäädännön toteutumisesta. Tällainenvaativa, mutta kokonaisvaltaisen seurannan ja arvioinnin kehittäminenedellyttää poikkihallinnollista valtakunnallista panostusta.

130 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaLähteetAaltonen Kimmo toim. (2011). Nuorten hyvinvointi ja monialainen yhteistyö.Tietosanoma Oy, Helsinki.Cederlöf Petri (2011). Lapsi- ja nuorisopolitiikan tilanne kunnissa. TeoksessaRaportti lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2007–2011 toteutumisesta.Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja nro 44, Helsinki.Heinonen Hanna (2010). Lastensuojelulain edellyttämien moniammatillistenasiantuntijaryhmien ja yhteistyörakenteiden toiminnan käynnistyminen jajuurtuminen. Teoksessa Heino T., Heinonen H., Koskimies M., NousiainenK., Paasivirta A., Pitkänen S., Pyhäjoki J., Tarvainen T., Vehviläinen J. Moniammatillisetohjaus- ja palveluverkostot lasten ja nuorten suojelussa.Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkaisuja 4:2010, Helsinki, 32–45.Lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaation vahvistaminen. Lastensuojelulainja nuorisolain lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia edistävien yleistensäännösten kehittäminen ja yhteensovittaminen (2010). Opetusministeriöntyöryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:15, Helsinki.Määttä Mirja (2010). Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvä suunnittelukunnissa. Janus vol 18 (3) 2010.Määttä Mirja & Komonen Pauli (2011). Lapsi- ja nuorisopolitiikan neuvottelevaohjaus valtionhallinnossa - Kehittämisohjelman (2007 - 2011) valmistelulausunnon antaneiden tahojen näkökulmasta. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura,verkkojulkaisuja 42.http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/lanuke.pdfPitkänen Sari, Tarvainen Tom & Vehviläinen Jukka (2010). Nuorten palveluissaMoniammatillisuuden ja monialaisuuden monet muodot sekä johtamisenhaasteet sosiaalisessa nuorisotyössä. Teoksessa Heino T., Heinonen H.,Koskimies M., Nousiainen K., Paasivirta A., Pitkänen S., Pyhäjoki J., TarvainenT., Vehviläinen J. Moniammatilliset ohjaus- ja palveluverkostot lastenja nuorten suojelussa. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkaisuja4:2010, Helsinki, 46–143.Politiikkaohjelmien loppuraportti. Vaalikausi 2007–2011 (2011). Valtioneuvostonkanslian julkaisusarja 6/2011, Helsinki,http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2011/j06-politiikkaohjelmienloppuraportti-j09-politikprogrammens-j10-policy/pdf/fi.pdf

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 131Raitakari Suvi & Virokangas Elina (2009). Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetutkentät. Puheenvuoroja asiantuntijuudesta, käytännöistä ja kohtaamisista.Nuorisotutkimusverkosto. Helsinki.Raportti lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2007–2011 toteutumisesta(2011). Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja nro 44.Nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora, Helsinki.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisopolitiikka/kehittaemisohjelma/liitteet/lanuke_2007-2011_arviointiraportti.pdfRousu Sirkka (2011). Mistä huoli, siihen kohdennettuja palveluja ja kasvatuskumppanuutta.Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen saatavuus lapseneri ikävaiheissa. Esitys 15.2.2011 seminaarissa Johdetaanko lasten,nuorten ja perheiden hyvinvointia kokonaisuutena? - palvelujen saatavuus,yhteistyö ja johtaminen kunnissahttp://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/sosiaalipalvelut/lapset/hankkeet/hyinvointisuunnitelmien_tila/seminaari%20150211/Documents/15%202%202011%20Rousu.pdf

132 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa19 Nuorisolain tavoitteiden aiheuttamiakehittämistarpeita koskevattutkimustehtävät ja -tavoitteet19.1 Tutkimuksen tarkoitusTutkimuksen toisessa osassa nostetaan esille uuden nuorisolain tavoitteidenaiheuttamia kehittämistarpeita. Tässä osiossa uuden nuorisolain sisältö jaetaankolmeen keskeiseen teemaan, nuorisolain keskeisimmät elementit löytyvätmonialaisesta ohjaus- ja palveluverkostosta, etsivästä nuorisotyöstäja nuorten seurantajärjestelmästä. Lähtökohta on se, että kuntien valmiudettoteuttaa nuorisolain vaatimuksia ovat erilaisia. Osa kunnista on jo ennenlakimuutosta rakentanut hyvin toimivat käytännöt, osa kunnista onkauempana nuorisolain tavoitteista. Voidaan sanoa, että uusi nuorisolakiasettaa haasteen kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikalle. Toisaalta uuden nuorisolaintiimoilta on nähtävissä myös tarpeiden ja ohjauksen dialektiikkaa,kuntakentässä on paljon tavoitteita, tarpeita, odotuksia ja vaatimuksia javastaavasti kuntien tarpeisiin pyritään vastaamaan erilaisilla ohjaus- ja kehittämistoimenpiteillä.Tutkimuksen taustalla olevana viitekehyksenä on kysynnän ja tarjonnanvastaavuuden parantaminen. Kuntien nykytilan sekä tieto- ja ohjaustarpeidenkartoittaminen auttaa suuntaamaan laajempaa kehittämis- ja kouluttamistoimintaakuntien tueksi. Tutkimuksen ajatuksellista viitekehystähahmotetaan kuviossa 11.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 133UUDEN NUORISOLAIN HAASTEETKuntien ”polku” kohti nuorisolain tavoitteiden täyttymistä-ohjaus ja palveluverkoston nykytila ja kehittämisprosessi-etsivän nuorisotyön nykytila ja kehittämisprosessi-nuorten seurantajärjestelmän nykytila ja kehittämisprosessiKUNNAT A, B, CKehittämisprosessiin valmistautuminen tai kokemusten purkuKUNNAT D,E,FKuntien tarpeetja tavoitteet?Miten hyvätkäytännöt onluotu?SELVITYSKYSYMYKSET:-kuntien nykytila uuden nuorisolain tavoitteiden osalta?-kuntien tavoitteet ja tarpeet?-miten kuntien hyvät käytännöt ja prosessit ovat syntyneet?-millaisia arviointikriteereitä kunnille voidaan asettaa?-kunnille tarjottavan ohjauksen ja tuen kohdistaminen?Kuvio 11.Tutkimuksen sisältöUuden nuorisolain haasteisiin vastaaminen edellyttää monessa kunnassakehittämisprosessin käynnistämistä. Kuvan kunnat A, B, C havainnollistavatniitä kuntia, joissa nykytilanne on suhteellisen kaukana uuden nuorisolaintavoitteista. Nämä kunnat ovat siis kehittämisprosessin alussa. Kunnat D,E,F havainnollistavat puolestaan niitä kuntia, joissa on jo saatu rakennettuahyviä käytäntöjä nuorisolain tavoitteiden toteutumiseksi. Kehittämisprosessinnäkökulmasta kunnat A, B, C ovat siis prosessin alussa ja näillä kunnillaon oletettavasti myös paljon tarpeita, odotuksia ja kysymyksiä. KunnillaD,E, F on myös tarpeita, mutta tässä tutkimuksessa näiden kuntien rooli ontoimia mentorina ja hyvien käytäntöjen levittäjänä. Näiden kuntien osaltatehdään kehittämisprosessin reflektointia ja purkua, jolloin tämä reflektiotukee kehittämisprosessin alussa olevia kuntia (”tähän teidän on varauduttava…”)Tämä asetelma lähestyy uuden nuorisolain tavoitteita siis kahdesta erisuunnasta. Kuten esitutkimuksessa todettiin, nuorisolain tavoitteiden toteuttaminenon pitkä ja monivaiheinen sosiaalinen prosessi. Samalla asetelmatukee nuorisolain arvioinnin valmistelua. Kuntien nykytilanteen, tarpeidenja tavoitteiden selvittäminen auttaa arviointikriteereiden määrittelyssä.Tässä toteutuu kehittävän tavoitearvioinnin logiikka, jossa arviointikriteeritrakennetaan realistisesti asianosaisia kuulemalla. Toisaalta ns. hyvienkuntien kokemusten kuuleminen auttaa arvioinnin valmistelua toisesta

134 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissasuunnasta. Tämä kuuleminen osoittaa sen, millaisten vaiheiden ja käytäntöjenkautta hyviin tuloksiin on mahdollista päästä. Tämä tieto kohdistuusiis siihen, mitä kunnilta on realistista odottaa, jos nykytila on suhteellisenhuono.Tutkimuskysymysten täsmentäminenUuden nuorisolain tavoitteisiin vastaaminen lähtee liikkeelle nykytilanteenarvioinnista. Tämä on tilanne kuntakentän tasolla ja vastaavalla logiikallasuunniteltiin myös aineiston keruuta. Kunnat tulkitsevat uuden nuorisolainsisältöä ja vaatimuksia suhteessa oman toimintaympäristönsä käytäntöihin.Tätä nykytilanteen arviointia ei välttämättä tehdä mitenkään systemaattisesti,tästä syystä tämä teema on nostettu esiin tutkimuskysymyksenä jaaineiston keruun kohteena.Kunnan tai seutukunnan nykytilanteen arvioinnissa on siis kysymys siitä,että kunnat peilaavat tilannettaan nuorisolain tavoitteisiin. Uusi nuorisolakion normatiivinen ohjeistus, joka mahdollisesta kritiikistä huolimatta ohjaatoimintaa tai vähintäänkin aiheuttaa keskustelua kunnan kehittämistarpeista.Kysymys on siitä, että ”kuinka kaukana lain tavoitteista ollaan”. Nuorisolakiasovelletaan eri tavalla eri kunnissa ja toimintaympäristöissä. Lähtökohtaisenaoletuksena on, että soveltaminen tapahtuu mahdollisuuksienpuitteissa ja kuntien itsehallintaoikeuden nojalla; paikallista kehittämistätehdään nuorisolain, eli valtion normiohjauksen, kehystämänä. Tutkimuksen”henki” korostaa siis kuntien itsehallinto-oikeutta ja nuorisolain soveltamistapaikallisten tarpeiden mukaisesti.Tutkimuksen kysymyksenasettelu ja aineistonkeruu ankkuroitiin tähän kuntienreflektioprosessiin. Reflektion arveltiin nostavan esiin kehittämistarpeitakuntien oman arvioinnin kautta. Tämän kuntien oman arvioinnin tulostentaas haluttiin välittyvän systemaattisen aineistonkeruun kautta tutkijantyöpöydälle. 12Kun kehittämistarpeet nousevat esiin kuntien oman reflektion kautta, niintutkimus toteuttaa eräänlaista informaatio-ohjausta bottom upperiaatteella.Valtio ohjeistaa kuntia uuden nuorisolain normeilla, muttatutkimus nostaa esiin kuntien tarpeita, jotka kuntakentässä koetaan tärkeiksilain tavoitteisiin vastaamisen mahdollistamiseksi. Tämä asetelmatekee tutkimuksesta kuntien ja valtion välistä vuoropuhelua tukevan.12 Kuntien reflektioprosessia ja etenkään siihen liittyvää itsehallinnon puolustamista ei kannatakuitenkaan ylikorostaa.Haastattelujen perusteella kuntien itsehallinnon puolustaminen koetaan tarpeelliseksi siellä,jossa on aikaa pähkäillä sellaisia asioita. Tämä viesti menee esimerkiksi Kuntaliitolle, joka oneri yhteyksissä kritisoinut nuorisolakia muun muassa kuntien itsemääräämisoikeuttakorostamalla. Aineiston perusteella nuorisolakiin liittyvä keskustelu ja asian käsittely onpaikoin hyvinkin vähäistä. Henki on se, että nuorisolain tavoitteiden toteuttaminen, elikäytännön tekeminen on tärkeämpää kuin asian reflektointi ja syvällinen tai kirjaimellinen lainpykälien luenta. Eräässä haastattelussa kommentoitiin, että tämä (tunti) on pisin aika mitä tätäasiaa yhtäjaksoisesti pohdittu.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 13519.2 AineistoTutkimuksen aineistona käytettiin luvussa 2 esiteltyä www-kyselyä. Lisäksiaineisto koostui verkkohaastatteluista sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluista/keskusteluista.VerkkohaastatteluVerkkohaastattelu tehtiin www-kyselyohjelmistolla. Tässä haastattelussavastaajilla oli mahdollisuus antaa syventäviä ja täsmällisiä vastauksia niistäasioista, jotka heidän omasta mielestään olivat olennaisia (mm. kehittämistarpeidenkohdistaminen). Tähän verkkohaastatteluun rekrytoitiin vastaajianiistä kunnista, jotka aiemman kyselyn perusteella vaikuttivat erityisenmielenkiintoisilta lisätiedon kohteilta (esimerkiksi paljon kehittämistarpeitaja/tai halukkuus välittää tietoa oman kunnan hyvistä kokemuksista). Haastatteluunpyrittiin saamaan vastaajiksi kyseisen kunnan monialaisen ohjaus-ja palveluverkoston jäseniä.Verkkohaastatteluun osallistui kaikkiaan 49 henkilöä. Vastaajia oli kaikkiaan22 kunnasta eri puolilta Suomea. Suurimmista kaupungeista (Helsinki, Vantaa,Espoo, Tampere, Turku) ei ollut vastaajia. Toimialoittain tarkasteltunaeniten vastaajia oli nuorisotoimesta (39 %), sosiaali- ja terveyssektorinosuus oli 23 % ja koulutuksen (perusopetus ja ammatillinen) 11 prosenttia.Loput jakaantuivat hajanaisesti ja tasaisesti eri toimialoille, keskushallintoontai esimerkiksi hankkeisiin.HaastattelutHaastatteluja ja keskusteluja käytiin 4 paikkakunnalla (Kokkola, Kouvola,Kaarina, Hämeenkyrö). Nämäkin paikkakunnat oli valittu aiemman tiedonperusteella, eli haastatteluilla haluttiin saada syventävää tietoa aiempienselvitysten, www-kyselyn tai verkkohaastattelun ohjaamana. Haastatteluihintai keskusteluihin osallistui kaikkiaan noin 19 henkilöä.20 Kuntien tarpeet www-kyselyn perusteellaKunnille tehdyn laajan www-kyselyn perusteella valtaosassa kunnista on joolemassa nuorisolain tavoitteiden mukainen monialainen ohjaus- ja palveluverkostotai sitten nykyistä ryhmää ollaan päivittämässä lain mukaiseksi.38 prosenttia vastanneista katsoo nykyisen ryhmän vastaavan lain tarpeitaja 41 prosenttia kertoo kunnan tekevän ohjaus- ja palveluverkoston päivittämistä.Noin viidennes kyselyyn vastanneista sanoo kunnan ryhtyvänsuunnittelemaan kyseisen ohjaus- ja palveluverkoston perustamista (kts.luku 4). Luvussa 7 on käsitelty myös ohjaus- ja palveluverkostojen nykytilaanuorisolaissa asetettujen tavoitteiden mukaan eroteltuna.

136 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaNykytilaa koskevia arviointeja on siis kuvattu aiemmin tässä raportissa.Nykytilan arvioinnista voitaisiin lukea myös kehittämistarpeita, mutta näitäasioita kysyttiin myös suoraan. Www-kyselyssä selvitettiin yleisellä kysymyksellänuorisolain aiheuttamia kehittämistarpeita. Tämän kysymyksentulokset esitetään taulukossa 7.Taulukko 7.Kunnan kehittämistarpeetKEHITTÄMIS- JA TUKITARPEET Jos ajattelet uuden nuorisolain haasteita (ohjaus- japalveluverkosto, etsivä nuorisotyö ja seurantatieto), niin missä määrin kunnassanne on toimintojenkehittämistarvetta?Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%1. erittäin paljon 14 12,28%2. melko paljon 46 40,35%3. jossain määrin 46 40,35%4. melko vähän 8 7,02%5. ei juuri lainkaan 0 0,00%Yhteensä 114 100%Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokevat kunnassaan olevan ainakin jossainmäärin toimintojen kehittämistarvetta. Tässä on tosin otettava huomioonvastaajien valikoituminen; www-kyselyyn vastattiin todennäköisestienemmän niissä kunnissa, joissa asia koettiin tärkeäksi.Yleisen kehittämistarpeen lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, mihin kehittämistarvekohdistuu sisällöllisesti. Tätä asiaa selvitettiin ohjauksen ja tuentarvetta kartoittamalla. Taulukossa 8 kuvataan tulokset tästä kysymyksestä.

137 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaTaulukko 8.Kuntien tarve ohjaukseen ja tukeen (tärkeimmät asiat)Seuraavassa luetellaan uuden nuorisolain sisältöön ja tavoitteisiin liittyviä asioita. Missä asioissakuntanne tarvitsee kaikkein eniten erilaista tukea tai ohjausta? (valitse esim. 1-5 tärkeintä asiaa)Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%1.2.3.4.5.6.7.8.9.Ohjaus- japalveluverkostonperustaminenOhjaus- japalveluverkostonkehittäminenLapsi- januorisopoliittisenstrategian/ohjelmantekeminenLapsi- januorisopoliittisenstrategian/ohjelmankehittäminenEtsivän nuorisotyönkäynnistäminenEtsivän nuorisotyönkehittäminenSeurantatietojärjestelmän(ns. pudokkaat)kehittäminenMuu seurantatietonuorten elinoloista ja/taipalveluistaKunnan lapsi- januorisopalveluidenarvioinnin kehittäminen12 10,91%37 33,64%10 9,09%23 20,91%18 16,36%36 32,73%44 40,00%32 29,09%56 50,91%Seutukunnallisenyhteistyön kehittäminen10.lapsi- januorisopalveluissaPalveluiden koordinoinnin11.lisääminen37 33,64%52 47,27%12. Jokin muu, mikä 9 8,18%YhteensäNuorisolain teemojen mukaan katsottuna ohjauksen ja tuen tarve kohdistuuyleisimmin etsivään nuorisotyöhön, 33 prosenttia haluaisi tukea etsiväntyön kehittämiseen ja 16 prosenttia etsivän työn käynnistämiseen. Ohjausjapalveluverkostoon liittyvät tarpeet (kehittäminen, käynnistäminen) nousevatesiin noin 45 prosentilla vastanneista. Nuorten seurantajärjestelmänkehittämisen mainitsee 40 prosenttia vastanneista.Toimialoittain katsottuna etsivän nuorisotyön kehittämiseen koetaan yleisemmintarvetta muualla kuin nuorisotoimen omassa piirissä. Nuorisotyönedustajat korostavat hieman muita enemmän palveluiden koordinoinninkehittämistä. Seutukunnallisen yhteistyön kehittämiseen saatava ohjaus jatuki koetaan puolestaan hieman tärkeämmäksi sosiaali- ja terveyspalveluidenedustajien keskuudessa.

138 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaTaulukosta on huomattava myös se, että kunnan lapsi- ja nuorisopalveluidenarvioinnin kehittäminen nousee yksittäisenä asiana kaikkein yleisimminesille: noin puolet vastanneista pitää tärkeänä tähän asiaan saatavaa ohjaustaja tukea.20.1 Ohjaus- ja tukitarpeiden kohdistuminenWww-kyselyssä selvitettiin tarkemmin sitä, mihin vastaajat haluaisivat ohjauksenja tuen kohdistuvan. Tämä kysymys rakennettiin siten, että josvastaaja oli valinnut jonkun kohdan (esim. ohjaus- ja palveluverkoston kehittäminen)tärkeäksi ohjauksen ja tuen kohteeksi, niin tähän kohtaan olimahdollista kirjoittaa tarkennuksia ja täsmennyksiä omin sanoin seuraavassakysymyksessä. Kysymyksen tarkkaa sanamuotoa kuvataan alla:MILLAISTA TUKEA JA OHJAUSTA? Valitsit nämä asiat tärkeimmiksi tuen jaohjauksen saannin kannalta. Halutessasi voit täsmentää omin sanoin mihinasiaan ja millaista ohjausta ja tukea tarvitsisitte? (käytettävissä on 600merkkiä, vastaustilaa on enemmän kuin ruudulla näkyy)Seuraavaksi raportoidaan näitä vastauksia. Nuorisolain kolmea keskeistäteemaa (monialainen ohjaus- ja palveluverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuortenseurantajärjestelmä) koskevat vastaukset raportoidaan kuitenkin luvuissa4-7 osana muuta aineistoa.Kunnan lapsi- ja nuorisopalveluiden arvioinnin kehittäminenKunnan lapsi- ja nuorisopalveluiden arvioinnin kehittäminen nousi kunnilletehdyssä kyselyssä vahvasti esiin. 51 prosenttia vastanneista mainitsi tämänteeman tärkeimpien ohjaus- ja tukitarpeiden joukossa. Tähän liittyvissätarpeissa korostuu arvioinnin vaikeus, melko moni vastaajista nostaaesiin vain yleisiä ongelmia ja/tai korostaa arvioinnin vaikeutta. Tarvetta onarviointijärjestelmälle, arvioinnin ”työkaluille” ja indikaattoreiden valintaanliittyvälle tiedolle. Vastausten perusteella nuorisolaki asettaa uusia haasteitamyös arvioinnille. Monialaisuuden korostaminen lisää tarvetta kehittääsellaisia arviointimalleja, joilla voidaan tehdä toimialojen yhteistä palvelujenarviointia. Alla on tähän teemaan tulleita vastauksia:_______________________________________Arviointi ja toiminnan vaikuttavuus ovat hankalia asioita mitattaviksi. Mittareinaolisi kuitenkin oltava muuta kuin /euro asiat.________________________________________Miten konkreettisesti tehdään________________________________________Toivoisin tähän valmista mallia, jota voitaisiin soveltaa kunnassa.________________________________________arviointijärjestelmän luominen________________________________________Vaikuttavuuden arviointi aina haasteellista

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 139________________________________________Tietoa työkaluista ja toimintamenetelmistä________________________________________arvioinnin työkalut________________________________________indikaattorien valintakoulutus________________________________________bencmarking tietoa________________________________________Rahoitusta arviointitoiminnan sisäänajoon________________________________________arviointijärjestelmän kehittäminen________________________________________Kaikkien toimialojen yhteinen palvelujen arviointi kaipaa uutta työvälinettä.________________________________________Toki meillä on lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, joka perustuu nykytilanteenarviointiin, mutta meillä ei ole systemaattista arviointijärjestelmää,jolla keräämme säännöllisesti tietoa palveluiden vaikuttavuudesta, riittävyydestäetc.________________________________________Palveluiden koordinoinnin lisääminenPalveluiden koordinoinnin lisääminen liittyy hyvin vahvasti uuden nuorisolaintavoitteisiin. Koordinoinnin kehittäminen on yksi monialaiselle ohjausjapalveluverkostolle asetetuista tavoitteista. Tämä tavoite nousikin esillekunnille tehdyssä kyselyssä: 47 prosenttia vastanneista mainitsi asian tärkeimpienohjaus- ja tukitarpeiden joukossa.Palveluiden koordinoinnin lisäämiseksi kunnat näyttäisivät tarvitsevan ohjaustaja tukea työvoimaan ja toimenkuvaan liittyvissä asioissa. Varsinkintyövoiman (koordinaattori) osalta kysymys on tietenkin myös resursseista.Vastauksissa näkyy myös koordinoinnin edellytyksiin ja toisaalta hyviin vaikutuksiinkuuluvia asioita. Yhteinen ymmärrys, kokonaisuuden hallinta, tiedonlisääntyminen, palvelutarpeiden kartoitus ja vastuutahon löytäminenovat tällaisia kehittämistarpeita:_____________________________________Tarvitaan työvoimaa tai jonkun toimenkuvaa olisi muutettava________________________________________Mikä taho ottaa enemmän vastuuta ja millä resursseilla________________________________________lakien merkityksen yhteinen ymmärtäminen________________________________________henkilökuntaa_____________________________________uudessa kaupungissa ei vielä tiedetä tarkemmin muiden tekemisistä

140 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa________________________________________Nuorten asioista ei vastaa kukaan; vastuuhenkilöä haetaan sen mukaan,miten nuoret käyttäytyy tai oirehtii________________________________________Liikaa päällekkäisyyttä ja toisaalta aukkoja "pelastusverkossa", palvelutarpeenkartoitusta tulisi tehdä ja päivittää________________________________________koordinaattorin vakanssi________________________________________Yhteisten pelisääntöjen ohjeistaminen, Muiden kuntien esimerkit________________________________________Kokonaisuuden hallinta/ohjaus________________________________________Palvelutarjonnan hajanaisuuden hallintataidot, lisää työntekijöitä________________________________________Työroolien selkiyttäminen ja päällekkäisen työn välttäminen________________________________________Seutukunnallisen yhteistyön kehittäminen lapsi- ja nuorisopalveluissaSeutukunnallisen yhteistyön kehittämiseen liittyvissä ohjaus- ja tukitarpeissanousee esiin eri toimialojen seudullinen yhteistyö, jota haluttaisiin laajentaamonialaiseksi lapsi- ja nuorisopoliittiseksi seutuyhteistyöksi. Merkillepantavaaon se, että seutukunnallisen yhteistyön kehittämishaasteet ovatpaljolti samanlaisia kuin kunnan sisäisen yhteistyön kehittämishaasteet.Toimialoja (kuntia) tulisi saada rekrytoitua mukaan ja yhteistyön tulisi ollatavoitteellista ja sitoutunutta. Yhdessä vastauksessa näkyy seutukunnallisenyhteistyön kehittämisen eräs dilemma: seutukunnalliseen yhteistyöhönon tarvetta ja se koetaan yleisesti tavoitetilaksi. Ongelmaksi nousevat kuitenkintoimialojen tulkinnat, jotka tehdään oman toimialan näkökulmastaesimerkiksi resurssien riittävyyttä ja oman toimenkuvan rajaamista miettien.Alla on seutukunnallisen yhteistyön kehittämistarpeisiin liittyviä vastauksia:____________________________________Sosiaali- ja terveystoimi, opetustoimi ja nuorisotoimi kehittävät kukin tahollaan,mutta nämä olisi saatava vielä yhteen. Nuorten työpajat organisoituseudullisesti ja sen ohjausryhmän toiminnassa on ehkä päällekkäisyyttätässä mielessä, jotenkin voisi yhdistää.________________________________________Miten erikunnat saadaan mukaan________________________________________Enemmänkin yhteistyötä tulisi kehittää verkostotyössä sekä saada myösseutukunnallinen koordinaattori________________________________________

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 141Sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat laaja-alaiseen x-verkostoon. Nuorisotoimiei tähän kuulu. Silti meiltä odotetaan palveluja myös x-alueelle, koskamonet toimintomme kulkevat ns. käsi kädessä sekä terveys- että sosiaalipalveluidenkanssa. Pohdintaa aiheuttaa se, miten voimme vastata ko. tarpeeseenresurssitilanne huomioiden. Myös mahdolliset kuntaliitokset aiheuttavatsamanlaista pohdintaa. Aina eivät resurssit anna mahdollisuuttareagoida nopeasti akuutteihin tilanteisiin, tällöin erilaiset seutukunnallisetyhteistyömenetelmät voisivat olla yksi ratkaisu tähän.________________________________________Yhteistyön saamiseksi tavoitteelliseksi, saumattomaksi seutukunnalla. Sitoutumistayhteistyöhön.________________________________________Seuranta, mahdolliset esille tulevat yhteiset tarpeet > rahoitus >Koulutusta20.2 Ohjausmuotojen tarpeellisuusKunnille tehdyssä www-kyselyssä kysyttiin samaa asiaa ikään kuin kahdestaeri suunnasta. Ensin selvitettiin sitä, mihin asioihin kunnat tarvitsevatohjausta ja tukea ja millaista tuon ohjauksen tulisi olla. Tämän jälkeen vastaajiapyydettiin arvioimaan erilaisten ohjausmuotojen tarpeellisuutta jakertomaan omin sanoin siitä, mihin tuota ohjausta ja tulisi kohdistaa. Taulukossa9 kuvataan kuntien näkemyksiä eri ohjauksen ja tuen muotojentarpeellisuudesta.Taulukko 9.Ohjausmuotojen tarpeellisuusOHJAUKSEN JA TUEN MUODOT Alla on lista erilaisista ohjauksen ja tuen muodoista. Mille näistä olisikunnassanne eniten tarvetta nuorisolain haasteisiin vastaamisen tueksi? (valitse taas tärkeimmät1-5 kohtaa)Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%1. Valtakunnallinenohjaus29 26,61%2. Tieto ja tutkimukset 28 25,69%3. Kehittävät arvioinnit 58 53,21%4. Resurssit 67 61,47%5. Kehittämishankkeet 25 22,94%Koulutus ja oppimisen6.tukiBenchmarking/vertailu7. muiden kuntienkanssa40 36,70%42 38,53%8. Seminaarit ja työpajat 44 40,37%9. Jokin muu, mikä 3 2,75%Yhteensä

142 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaKuntien tarve kohdistuu kaikkein yleisimmin resursseihin, 61 prosenttiavastanneista on valinnut tämän tärkeimpien tuen muotojen joukkoon. Kehittävätarvioinnit nousevat myös suhteellisen yleisesti esiin (53 %). Valtakunnallistaohjausta pitää tärkeänä runsas neljännes vastanneista.Toimialoittain katsottuna resurssien tarvetta koetaan eniten nuorisotoimessa.Myös kehittämishankkeiden tarve on suurin nuorisotoimessa. Toisiltakunnilta saatavien hyvien mallien ja kokemusten (benchmarking) tarve onpuolestaan nuorisotoimessa vähäisempää kuin muilla toimialoilla.Tässäkin kysymyksessä vastaajat saivat täsmentää vastaustaan omin sanoin.Tätä täsmennystä kysyttiin vain niistä ohjauksen ja tuen muodoista,jotka vastaaja oli valinnut tärkeimpien joukkoon. Täsmentävän avokysymyksentarkka sanamuoto alla:MIHIN TUKEA JA OHJAUSTA TARVITAAN? Halutessasi voit taas täsmentääomin sanoin äskeistä vastausta (käytettävissä on 600 merkkiä, vastaustilaaon enemmän kuin ruudulla näkyy)Seuraavaksi kuvataan tähän kysymykseen tulleita vastauksia eri ohjausmuotojenmukaan eroteltuna.Resurssien kohdistaminenResurssien tarve nousee siis voimakkaasti esiin vastauksissa. Resurssientarve kohdistetaan lähes tulkoon kaikkiin nuorisolain tavoitteisiin. Osa vastaajistapuhuu myös perinteisellä tavalla siitä, kuinka erilaisten hankkeidenja projektien ongelmana on niissä luotujen käytäntöjen vakiintumattomuusresurssien puutteen vuoksi. Alla on listattu resurssien kohdistamiseen liittyviätyypillisiä kommentteja:________________________________________Monialaisen työryhmän työn valmistelu, toimenpiteiden varmistus, ohjelmanmarkkinointi, yhteydenpito, aineiston hankinta, ajattelu________________________________________Etsivään työhön jalkautuva työntekijä________________________________________Verkostotyötä tehdään oman työn ohella. Laissa pitäisi olla määritelmä resursseista.Korvamerkityt rahat verkostoille. Ei riitä, että laki muuttuu jostoteutus on huono ja seuranta puuttuu.________________________________________rahaa ja henkilöitä________________________________________koordinaattori/kehittäjä/suunnittelija/sihteeri________________________________________Toiminnan laajentamiseen (etsivä työ)________________________________________tarve saada ohjaushenkilöstöä

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 143________________________________________Toiminnan käynnistämiseen, selvitysten laatimiseen yms. laatimiseen, ohjelmienlaatimiseen jne. Taloudellista resurssia henkilön palkkaamiseen.________________________________________koordinoiva vakanssi________________________________________Resurssit ovat tiukat. Tästä huolimatta olemme innovatiivisia projektikehittäjiä.Monia hyviä toimintamenetelmiä olemme luoneet projektien kautta.Ongelmana on se, että mistä saada resurssit toimivaksi havaitun menetelmänjatkamiseen projektien jälkeen.________________________________________Etsivän nuorisotyön valtionavun vakinaistaminen kunnille________________________________________Kaikkiin edellä mainittuihin tehtäviin.________________________________________Kehittävät arvioinnit, tieto ja tutkimuksetArviointien, tiedon ja tutkimusten kohdistamisesta kysyttäessä vastauksetolivat melko usein itsestään selviä; kehittävää arviointia halutaan kohdistaatoiminnan kehittämiseen. Toisaalta monet vastaajat korostivat myös tiedonhyödyntämiseen liittyvien sosiaalisten prosessien kehittämistä. Arvioinniteivät sellaisenaan riitä vaan olennaista on se, miten niiden pohjalta luodaanparannuskeinoja ja kuinka tieto välittyy osaksi suunnitelmia ja paikallistapäätöksentekoa. Alle on listattu tähän teemaan liittyviä kohdistamisehdotuksia:________________________________________Palvelun vaikuttavuuden seuraamiseen________________________________________Miten arvioinnin tuloksien pohjalta luodaan parannuskeinoja________________________________________Arvioinnin avulla nähdään missä mennään ja samalla saadaan tietoa missämennään muihin toimijoihin nähden________________________________________yksittäisen kunnan vaikea toteuttaa________________________________________Pitäisi pystyä kehittämään laadun arviointia suhteessa tavoitteisiin. Välillävoisi olla hyvä, että joku "ulkopuolinen" taho arvioisi olemassa olevien kriteerienpohjalta työn tehokkuutta ja tavoitteiden toimivuutta________________________________________Laadun parantaminen________________________________________Nuorten näkemykset palveluiden tasosta, saatavuudesta ja riittävyydestä________________________________________paikallisten nuorten elinoloja kuvaavien arviointien pohjalta voidaan toimintaasuunnata ja priorisoida myös suunnitelmatasolta käsin____________________________________

144 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaToiminnan kehittäminen lain edellytysten mukaisesti________________________________________lisää erilaisuuden ymmärrystä________________________________________Kattavampaa tietoa 19–25 v kuntalaisten elämäntilanteesta.KehittämishankkeetKehittämishankkeita koskevat täsmennykset kohdistuivat usein vain yleiselletasolle. Vastaajat puhuivat hankkeiden merkityksestä uusien toimintamallienkehittämisen ja uusien toimintamallien käynnistämisen kautta.Koulutus ja oppimisen tukiKoulutusta ja oppimisen tukea koskevat vastaukset liittyivät usein toiminnankehittämiseen. Lasten ja nuorten palveluiden tulkitaan olevan jatkuvassamuutoksessa ja tähän reagoiminen edellyttää ajantasaisen tiedonsaamista. Seutukunnallisten koulutusten tarpeellisuus nousee myös esiin.Monet vastaajat näkevät myös nuorisolain muutoksen ja monialaisen yhteistyöntehostamisen edellyttävän koulutuksen saamista. Tähän liittyentarvetta on muun muassa yhteisen ymmärryksen lisäämiselle ja itse lainsisältöön perehdyttämiselle. Alla on listattuna tähän teemaan tulleita vastauksia:______________________________________Ajan tasalla oleva viimeisin tieto.________________________________________Seutukunnalliset koulutukset kaksi kertaa vuodessa, ensimmäinen keväällä________________________________________Palvelun kehittämiseen________________________________________yhteisen ymmärryksen saaminen, miten eri toimijat näkevät omassa työssäännuorten tilanteen, ymmärrystä eri toimijoiden toiminnan mahdollisuuksista________________________________________kuinka saada oma verkosto toimivaksi?________________________________________Toimintatapojen muuttamiseen, tiedon hallintaan________________________________________Olemassa olevan henkilöstön kehittäminen_______________________________________Nuorisotyö on kehittynyt viime vuosina ja on hyvä saada koulutusta uusienasioiden tueksi.________________________________________lakiin perehdyttäminen ja sen jalkautumiseen kunnissa________________________________________Resurssipulan vuoksi ei aina ole mahdollista osallistua tärkeisiin koulutuksiin,kaikille lasten- ja nuorten kanssa työskenteleville on tärkeää koulutuk-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 145siin osallistumisen mahdollisuus. (Lakimuutokset ja muut yhteiskunnallisetmuutokset)________________________________________Benchmarking/vertailu muiden kuntien kanssaBenchmarkingia koskevissa vastauksissa korostuu toisilta kunnilta oppimisenmerkitys. Oppiminen ei rajaudu pelkästään hyviin käytäntöihin ja toisiltakunnilta saatuihin toimintatapoihin vaan vastaajat korostavat myöskokemuksista oppimista. Osaamisen jakaminen nähdään edullisimmaksitavaksi oppia. Myös tässä teemassa nousee esiin seudullisen yhteistyönmerkitys. Alla on benchmarkingin kohdistamiseen liittyviä vastauksia:________________________________________Hyviä käytänteitä löytyy aina toisilta.________________________________________Kunnissa erilaisia organisaatio- ja toimintamalleja; uuden Oulun kuntienvertailtavuus________________________________________Kokemuksista oppimiseen________________________________________Seudullinen yhteistyö tärkeää, ajoittain kokoontuva seudullinen etsivännuorisotyön ryhmä olisi hyvä________________________________________Toimintojen vertailtavuus on kaikkien etu________________________________________Muissa kunnissa/maissa käytössä olevien mallien mallintaminen________________________________________vertailukelpoista tietoa vaikea saada________________________________________Osaamisen jakamiseen - edullinen tapa kouluttautua________________________________________Vertailu muiden saman kokoisten kuntien kanssa antaa eväitä kehittymiselle.________________________________________Verkostoituminen aiheen näkökulmasta________________________________________Seminaarit ja työpajatHuomattavan moni vastaaja (40 %) nosti seminaarit ja työpajat tärkeimpienohjauksen ja tuen muotojen joukkoon. Tämä teema menee tietysti hiemanpäällekkäin esimerkiksi tiedon, oppimisen ja benchmarkingin kanssa;seminaareissa jaetaan tietoa ja kuullaan hankkeiden ja toisten kuntien kokemuksia.Vastauksissa korostuukin seminaarien merkitys oppimisen lisääjänä.

146 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaOppimisen ja kokemusten vertaamisen lisäksi vastauksissa nousee esiintarve kohdistaa seminaarit nuorisolain sisällön kannalta keskeisiin teemoihin.Seminaarien halutaan tukevan monialaisen yhteistyön kehittämistä,etsivää työtä ja esimerkiksi tiedonvaihdon sujuvuuden lisäämistä. Alla onseminaarien ja työpajojen kohdistamiseen liittyviä avovastauksia:____________________________________yhteistyön kehittämiseksi eri sektoreiden välillä, nuorten hyvinvointia kehitetääneri toimijoiden välisen yhteistyön avulla, ei yksittäisillä tempuilla________________________________________Viimeisimmän tiedon päivittäminen, verkostoituminen ja tiedon vaihtaminen________________________________________etsivään työhön________________________________________Kohtaamisten kautta oppii paljon.________________________________________yhdessä pohtimista ja kehittämistä________________________________________Palvelun kehittämiseen________________________________________Tiedon lisäämiseen________________________________________Vertaisoppiminen, valtakunnallinen tieto________________________________________käytännön läheistä oppimista?________________________________________Uusia ratkaisuja - ettteivät kaikki keksi samaa pyörää uudelleen________________________________________Seminaareissa ja erityisesti työpajoissa on loistava mahdollisuus saada vertaistukeaja oppia sama työtä tekeviltä kollegoilta asioita sekä jakaa omaaosaamista muille. Tällä tavoin tulee hyödynnettyä eri kuntien parhaita toimintoja.________________________________________seminaareja ja työpajoja esimerkiksi tiedonjaon ongelmakohtiin. Esim.ammattikoulun sekä puolustusvoimien kanssa. Terveydenhuollon sekä muidenpalvelujen esi. etsivän yhteistyön kehittäminen.________________________________________Näissä saa uusia ideoita, tapaa saman alan ihmisiä ja pääsee kuulemaanerilaisista toimintamalleista________________________________________tietoa, mahdollisesti työpajassa yhdessä tekemistä________________________________________toiminnan kehittämiseksi________________________________________Muiden lasten- ja nuorten kanssa työskentelevien tapaaminen antaa vihjeitämuidenkin toiminnasta, miten "naapurissa" asiat hoidetaan.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 147________________________________________Valtakunnallinen ohjausValtakunnallisen ohjauksen osalta on huomattava, että 27 prosenttia kyselyynvastanneista nosti sen viiden tärkeimmän ohjauksen ja tuen muodonjoukkoon. Käänteisesti tämä tarkoittaa sitä, että 73 prosenttia vastanneistaei pidä valtakunnallista ohjausta kovin tarpeellisena.Valtakunnalliseen ohjaukseen liittyvissä kommenteissa korostuvat ensinnäkinlain sisältöön liittyvät tarpeet; kunnat tarvitsevat tarkempaa tietoa uudennuorisolain sisällöstä. Sama teemahan nousi esiin myös koulutustarpeena.Valtakunnallisella ohjauksella halutaan varmistaa myös erilaistenkäytäntöjen yhtenäisyys ja sitä kautta tasa-arvoisuuden ja tasalaatuisuudentoteutuminen. Osa vastaajista liittää valtakunnalliseen ohjaukseenmyös hyvien käytäntöjen levittämisen. Alla on valtakunnallisen ohjauksenkohdistamiseen liittyviä tarpeita:_____________________________________velvoite yhteistyöhön, sen toteutumisen seuranta________________________________________Selkeät ohjeet ja määräykset eri toimijatahoille________________________________________Uusienn lakien sisältö---nuorisolaki/perusopetuksen ops perusteet... ei oleselvät________________________________________Yhtenäisiä malleja ja riittävää ohjeistusta________________________________________etsivän työn käynnistämiseksi________________________________________Valtakunnalliset indikaattorit palveluista________________________________________Avaavat tekstit (vrt. opetusopetuslain muutos)________________________________________taloudellisten resurssien turvaaminen; kun laaditaan lakeja, missä velvoitetaanpalvelujen kehittämiseen, tulee myös turvata taloudelliset resurssit________________________________________Valtakunnallista linjausta esim. etsivän työn käytäntöön, nyt on aika "villiä"kun sitä voidaan tehdä niin moninaisesti.________________________________________hyviä esimerkkejä valtakunnan eri puolilta?________________________________________tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ja tasalaatu________________________________________Ohjeistus, toimii perusteluiden pohjana.________________________________________"Painavaa" ohjausta

148 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa________________________________________Yhteismitallisuus, resurssit________________________________________Tiedonjakoa erilaisista toimintamalleista valtakunnallisesti________________________________________20.3 Kehittämistarpeet ja hyvät kokemuksetverkkohaastattelun perusteellaMyös verkkohaastattelussa selvitettiin vastaajien näkemyksiä kehittämistarpeista.Keskeisin ero laajempaan www-kyselyyn verrattuna oli se, ettänyt kysymys rajattiin tarkemmin uuden nuorisolain kolmeen keskeiseenteemaan (ohjaus- ja palveluverkosto, etsivä nuorisotyö, nuorten seurantajärjestelmä).Kehittämistarpeita koskevaa kysymystä käytettiin eräänlaisenataustamuuttujana, tulevia vastauksia oli mahdollista ristiintaulukoidatämän kysymyksen vastauksen perusteella. Taulukossa 10 kuvataan kehittämistarpeitakoskevien mielipiteiden jakautumista.Taulukko 10.Tärkeimmät akuutit kehittämistarpeetKEHITTÄMISTARPEET Mihin seuraavista asioista teidän kunnassa on tällä hetkellä eniten kehittämistarpeita? Mikä on akuuttia juuri nyt? (valitse 1-3tärkeintä)Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%1.2.Monialaisen ohjaus- ja palveluverkostonperustaminen/käynnistäminenVerkoston kehittäminen ja vaikuttavuudenparantaminen6 12,50%28 58,33%3. Etsivän nuorisotyön käynnistäminen 7 14,58%4.5.6.Etsivän työn kehittäminen javaikuttavuuden parantaminenNuorten seurantajärjestelmänrakentaminenSeurannan kehittäminen ja vaikuttavuudenparantaminen26 54,17%19 39,58%14 29,17%7. Ei mikään näistä 3 6,25%YhteensäKehittämistarve kohdistuu yleisimmin monialaisen ohjaus- ja palveluverkostonkehittämiseen ja vaikuttavuuden parantamiseen. Verkoston ja etsiväntyön kehittämistarpeet liittyvät nimenomaan toiminnan kehittämiseen, sensijaan nuorten seurantajärjestelmän kohdalla kyse on useimmiten toiminnankäynnistämiseen liittyvistä tarpeista.Seuraavan kysymyksen tarkoituksena oli toimia jatko-kysymyksiin ohjaavanakysymyksenä. Tässä selvitettiin sitä, mihin teemaan omassa kunnassatarvittaisiin kaikkein eniten ohjausta ja tukea. Jatkokysymykset olivat siiserilaisia tähän kysymykseen tulleista vastauksista riippuen. Taulukossa 11kuvataan jakaumia tästä.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 149Taulukko 11.Keskeisimmät ohjauksen ja tuen tarpeetOHJAUKSEN JA TUEN TARVE Mikä seuraavista teemoista on mielestäsi se, johon juuri nyt tarvittaisiin kaikkein eniten ohjausta ja tukea? (tietoa,käytäntöjä, hankkeita, resursseja yms.)Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%1.Monialainen ohjaus- japalveluverkosto19 39,58%2. Etsivä nuorisotyö 11 22,92%3. Nuorten seurantajärjestelmä 18 37,50%4. Ei mikään näistä 6 12,50%YhteensäTästä taulukosta nähdään, että ohjauksen ja tuen tarve kohdistuu yleisimminohjaus- ja palveluverkostoon ja nuorten seurantajärjestelmään. Etsiväntyön osalta ohjaus- ja tukitarpeet ovat harvemmin koettujaJatkoa varten kysyttiin myös ohjauksen ja tuen muotojen tarpeellisuudesta.Kysymys oli samankaltainen kuin laajemmassa www-kyselyssä, keskeisinero oli siinä, että resurssitarpeista ei kysytty. Resursseista kysyttiin verkkohaastattelussaerikseen. Taulukossa 12 kuvataan vastaajien näkemyksiä.Taulukko 12.Ohjauksen ja tuen muotojen tarpeellisuusOHJAUKSEN JA TUEN MUODOT Alla on lista erilaisista ohjauksen ja tuen muodoista. Mille näistä olisi kunnassanne eniten tarvetta tavoitteisiin vastaamisentueksi? (resursseja ei mainita tässä, niistä kysytään erikseen)Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%1. Valtakunnallinen ohjaus 10 23,81%2. Tieto 8 19,05%3. Kehittävät arvioinnit 10 23,81%4. Kehittämishankkeet 7 16,67%5. Koulutus ja oppimisen tuki 13 30,95%6.Hyvät käytännöt/mallit(benchmarking)35 83,33%7. Seminaarit ja foorumit 6 14,29%YhteensäMuilta kunnilta saadut hyvät käytännöt ja mallit nousevat ylivoimaisestisuosituimmaksi ohjauksen ja tuen muodoksi.Näihin verkkohaastattelun alkuosan kysymyksiin tulleilla vastauksilla onoma merkityksensä tiedon tuottajana, mutta kysymysten tärkein tarkoitusoli vastaajien ”ohjaaminen” täsmentäviin kysymyksiin aiempien vastaustenperusteella. Verkkohaastattelun logiikka meni siten, että vastaaja ohjautuitäsmentäviin kysymyksiin kahden taustakysymyksen ristiintaulukoinninavulla. Esimerkiksi jos keskeisin ohjauksen ja tuen tarve kohdistui etsiväännuorisotyöhön ja tärkeäksi ohjauksen ja tuen muodoksi nostettiin valtakun-

150 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissanallinen ohjaus, niin vastaaja ohjautui seuraavaan kohdistettuun ja räätälöityynkysymykseen:ETSIVÄ NUORISOTYÖMihin etsivän nuorisotyön kehittämistarpeeseen (seutukunnan, kunnan,organisaation, toimialan, henkilöstön kehittäminen) tämä tuen muoto tulisikohdistaa seuraavan kahden vuoden aikana?Mihin tätä tarvitaan? (käytössäsi on 650 merkkiä, vastaustilaa enemmänkuin ruudussa näkyy)Valtakunnallinen ohjaus ______________________________________Tutkimuksen eräänä tarkoituksena oli nostaa esiin kuntien hyviä kokemuksiamonialaisista verkostoista, nuorten seurantajärjestelmästä ja etsivästänuorisotyöstä. Kehittämisprosessien ja – käytäntöjen kuvaaminen tukeemuita kuntia. Toisaalta hyviä kokemuksia saaneiden kuntien kuuleminenkertoo siitä, millaisia realistisia tavoitteita kehittämisprosessin alussa olevillekunnille on mahdollista asettaa. Ns. hyvien kuntien kuuleminen osoittaasen, millaisten vaiheiden ja käytäntöjen kautta hyviin tuloksiin on mahdollistapäästä.Tämä kunnan ”hyvyyden” kartoittaminen on siis nykytilan arviointia javerkkohaastattelussa aiheeseen johdateltiin kysymällä vastaajan arviotasiitä, missä teemassa oma kunta voisi ”opettaa” muita. Taulukossa 13 kuvataantulokset tästä kysymyksestä.Taulukko 13.Oman kunnan hyvät kokemukset ja käytännötOMAT HYVÄT KÄYTÄNNÖT JA KOKEMUKSET Ja missä teemassa kuntasi nykytila on oman näkemyksesi mukaan suhteellisen hyvä? Missä asiassa teidänkokemukset ja käytännöt voisivat olla opiksi muille kunnille?Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%1.Monialainen ohjaus- japalveluverkosto23 48,94%2. Etsivä nuorisotyö 17 36,17%3. Nuorten seurantajärjestelmä 7 14,89%4. Ei missään näistä 9 19,15%YhteensäTästä taulukosta nähdään, että noin puolet vastanneista katsoi oman kuntansavoivan opettaa muita kuntia monialaisen ohjaus- ja palveluverkostoonliittyvissä asioissa. Nuorten seurantajärjestelmän rakentamisessa taikehittämisessä tällainen valmius muiden kuntien tukemiseen on huomattavastiharvinaisempaa.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 151Kysymys valmisteli siis kuntien väliseen benchmarkingiin liittyviä kysymyksiä.Vastauksen perusteella vastaajat ohjautuivat antamaan täsmentäviätietoja kehittämisprosessin kulusta ja hyvistä käytännöistä.21 Monialainen ohjaus- ja palveluverkosto21.1 KehittämistarpeetLaajan www-kyselyn perusteella ohjaus- ja palveluverkostoon liittyvissätarpeissa korostuu monialaisen ryhmän toiminnan tavoitteellisuuden, vaikuttavuudenja tehokkuuden lisääminen. Vastauksissa todetaan esimerkiksi:uuden toiminnan on tuotettava tulosta, kuntaan ei haluta taas uuttaryhmää, tarvitaan tuloksia ja selkeää näyttöä niistä. Uusi nuorisolaki haastaanykyisiä ryhmiä organisoimaan toimintansa lain tavoitteiden mukaan;niin organisatorisesti kuin toiminnan tavoitteidenkin osalta: työn telakoittaminennuorisolain mukaisiin tavoitteisiin ja työryhmätyön käynnistäminentällä kokoonpanolla. Tämän tueksi halutaan usein tietoa muiden kuntienhyvistä toimintamalleista.Verkkohaastattelussa vastaajat ohjautuivat jatkokysymyksiin aiempien vastaustenperusteella. Jos keskeisin ohjauksen ja tuen tarve kohdistui monialaiseenohjaus- ja palveluverkostoon, niin asiasta kysyttiin lisää vapaamuotoisellakysymyksellä. Jatkokysymyksen tarkka sanamuoto oli:MONIALAINEN OHJAUS- JA PALVELUVERKOSTO. Lakisääteisen monialaisenohjaus- ja palveluverkoston tavoitteita ovat mm. seurantatiedon kerääminennuorten elinoloista, palveluiden koordinoinnin ja vaikuttavuuden edistäminensekä yhteisten käytäntöjen luominen nuorten palveluihin. Jos ajatteletoman kuntasi tilannetta, niin mihin asioihin tarvitsisitte ohjausta jatukea (tietoa, käytäntöjä, hankkeita, resursseja yms.) näiden tavoitteidentäyttämiseksi?Tähän kysymykseen tulleiden vastausten perusteella kunnat tarvitsevattukea lähestulkoon kaikissa nuorisolain verkostoille asettamissa tavoitteissa.Tuen tarve kohdistuu sekä verkoston vaikuttavuuden edellytyksiin ettäverkoston vaikuttavuuden parantamiseen. Vaikuttavuuden edellytyksiinvoidaan lukea esimerkiksi tiedon saanti nuoren elinoloista ja erilaiset verkostonkehittämiseen liittyvät tarpeet (johtaminen, verkostotyö, verkostonkäytännön asiat jne.). Seuraavassa esimerkkejä tähän liittyvistä vastauksista:________________________________________Toimivan käytännön luominen, niin, että nuoren tilanne nähdään ja häntäautetaan oikea-aikaisesti, mielellään ennaltaehkäisevästi yhdessä paikassa

152 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaomaisten, tukihenkilöiden ja ammattilaisten yhteistyönä. Resursseista onaina pula. Hyviä monialaisia koulutuksia verkostotyöstä ynnä muusta.____________________________________________________________Hyviä käytäntöjä elinolotietojen keräämisestä ja tiedon hyödyntämisestä.________________________________________Palveluiden koordinointiin ja yhteisten käytäntöjen luontiin________________________________________käytäntöjä palvelujen koordinoinnin ja vaikuttavuuden edistämiseksi________________________________________Nuorten palveluiden selkeyttäminen eli kun palveluja on paljon, niin kaikkitoimijat olisivat tietoisia mitä on tarjolla. Haluttaisiin hyviä käytäntöjä siitä,miten verkosto parhaimmillaan toimii eli kokemuksia muualta.________________________________________Millä tavalla voitaisiin eri toimijoiden hallussa olevaa tietoa apua tarvitsevistanuorista joustavasti ja ilman turhaa byrokratiaa hyödyntää nuoren hyväksi.Nyt nuori (miksei myös aikuinen) kulkee liian sektoroituneesti "luukultatoiselle" ilman että asiaa yhdessä koordinoitaisiin.________________________________________Ohjaus- ja palveluverkon käynnistäminen, käytännön asiat mitä verkostotekee________________________________________Monialaisen työn johtamiseen ja monialaisen työn vaikuttavuuden arviointiin________________________________________Verkoston kehittämistarpeet ohjauksen ja tuen muotojen mukaanristiintaulukoitunaOhjaus- ja palveluverkostoon liittyviä tuentarpeita voidaan tarkastella myösohjauksen ja tuen eri muotojen osalta. Verkkohaastattelussa ohjauksen jatuen muodoiksi määriteltiin siis: valtakunnallinen ohjaus, tieto, kehittävätarvioinnit, kehittämishankkeet, koulutus ja oppimisen tuki, hyvät käytännöt,seminaarit ja foorumit.Kahden kysymyksen ristiintaulukointi (tuen tarve x tuen muoto), vähensitietysti vastausten määrää. Tästä syystä näitä vastauksia tulee käsitellälähinnä esimerkinomaisesti ja tuloksia suhteutetaan muusta aineistostasaatuun tietoon.Ohjauksen ja tuen eri muotojen mukaan tarkasteltaessa voidaan mainita,että valtakunnallisen ohjauksen haluttaisiin kohdistuvan esimerkiksi tiedonvaihtoon liittyvien sääntöjen selvittämiseen. Erään vastaajan mukaan:Koskien niin kunnan kuin valtionhallinnon eri tahoja . Jotkut tahot pakeneetietojen antamisessa omien pykälien taakse.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 153Tieto ohjauskeinona haluttaisiin kohdistaa esimerkiksi nuorisolain sisällönvälittämiseen eri toimialoilla; uuden nuorisolain tavoitteet ja vaatimukseteivät ole kovin laajalti tiedossa:Tieto nuorisolain muutoksesta ei ole tavoittanut tai sitä ei ole sisäistetty erikunnan ja valtion sektoreilla.Kehittävät arvioinnit haluttiin kohdistaa nuorten elinoloihin ja toimintojensekä palveluiden vaikuttavuuden selvittämiseen. Vastauksissa mainitaanmyös ulkopuolisen arvioinnin lisäarvo. Ulkopuolinen voi hahmottaa paikallisenkokonaisuuden paremmin kuin kunnan ”sisällä” ja sen eri sektoreillaolevat omat toimijat. Arvioinnin osalta on merkillepantavaa, että myös monialaisenverkoston oma vaikuttavuus haluttaisiin arvioida:Monialaisen ryhmän toiminnan vaikuttavuus, vertailu muiden kuntien kanssatyöhön käytetystä ajasta, tietoisuus toistemme työstäKehittämishankkeiden kohdalla näkyy aiemmin mainittu kaksijakoisuus.Hankkeet haluttaisiin kohdistaa monialaisten palveluiden kehittämiseen,mutta myös itse verkostotyön kehittämiseen ja sen johtamiseen. Verkostotyönkehittämisen tarve näkyy vahvasti myös siinä, mihin koulutus ja oppimisentuki haluttaisiin kohdistaa. Vastaajat korostavat verkoston työntekijöidenja vetäjän kouluttamista verkostotyön vaatimuksiin:Monialaisen verkoston toimintamallin kehittäminen. Koulutusta koko ryhmälleHyvien käytäntöjen ja mallien, eli kuntien välisen benchmarkingin kohdallanäkyy sama teema. Malleja tarvitaan laajaan hyvinvointityöhön ja nuortenpalveluiden kehittämiseen, mutta myös verkostotyön sisällön kehittämiseen:Verkoston käynnistämiseen ja malleja siitä miten se toimii parhaimmillaan.Resursseista kysyttiin omalla kysymyksellä, jonka sanamuoto oli:RESURSSIT Entä millaisia resurssitarpeita (euro, henkilöstö) teillä on monialaisenohjaus- ja palveluverkoston kehittämisen tueksi?Kaikki vastaajat eivät näe monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston kehittämisenvaativan lisäresursseja. Yleisimmin toki puhutaan siitä, että resurssejatarvitaan. Kommenteissa näkyy myös se, että monialaiseen yhteistyöhöntulisi erikseen varata rahaa kunnan talousarvioissa. Resurssitarpeissanousee esille koordinoivan henkilön palkkaaminen (erään laskelman mukaan50.000 euroa/vuosi). Pienemmän mittakaavan resurssitarpeita ovatverkoston kouluttamiseen tarvittavat koulutus- ja konsultointiresurssit:

154 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaKäytännön työssä olevat eivät ehdi suunnitella kokonaisuutta, tarvittaisiinsiis henkilö, joka keräisi ideat, tekisi suunnitelmat ja laskisi rahatarpeenym. Työnohjausta tarvittaisiin myös paljon enemmän.Koulutusmäärärahaa koko ryhmän kouluttamiseen.Euroja tulee kunkin monialaisen toimijatahon seudulliseen monialaiseenyhteistyöhön varata kunkin kunnissa varata normaalisti omissa vuosittaisissatalousarvioissaan. Henkilöstöresursseja tulee tarkastella ja varata riittävästiseudullisesti ja kunnissa, jotta monialainen yhteistyö voi toteutua nuorisolainsäädösten mukaisesti. Valtiotaholla tulee olla mahdollisuus tukeamonialaista yhteistyötä osoittamalla toimintaan riittäviä taloudellisia eurojavuosittaisissa tulo-, ja menoarvioissa.Ei uusia henkilöitä, toimijat olemassa. Hieman rahaa, jotta voisi hankkiakonsultaatiota ja tehdä esim. opintomatkan.Ei välttämättä tarvita uusia resursseja, nykyisten verkostoituminen voi tapahtuaomasta takaakin.Monialaisen ohjausryhmän tueksi tarvittaisiin yksi henkilö, joka valmistelee,tiedottaa, järjestää verkostopalavereita jne. ryhmän ohjauksen mukaisesti.21.2 Tavoitteet ja suunnitelmatVerkkohaastattelussa kysyttiin kunnan omia tavoitteita ja suunnitelmia monialaisenohjaus- ja palveluverkoston osalta. Kysymyksen tarkka sanamuotooliMillaisia tavoitteita ja suunnitelmia teidän kunnalla on monialaisen yhteistyöverkostonosalta? Mitä itse pitäisit tavoitetilana -esimerkiksi vuoteen2013 mennessä?Kuntien omat tavoitteet monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston osaltanäyttäisivät jakaantuvan kolmeen teemaan. Ensinnäkin osa vastaajista”katselee” jo eteenpäin kohti verkoston tavoitteiden toteutumista. Tähänliittyen tavoitteeksi asetetaan esimerkiksi se, että nuoret saavat palveluitamatalan kynnyksen periaatteella tai nuorten asiat ovat paremmin esilläkunnallisessa keskustelussa. Valtaosa vastaajista korostaa tavoitteina kuitenkinohjaus- ja palveluverkoston sisäistä kehittämistä. Verkoston halutaanolevan tehokkaampi, sen jäsenten halutaan olevan motivoituneita,verkostotyö on muuttunut tavoitteellisemmaksi ja toiminnallisemmaksi javerkosto on vakiintunut. Vastauksissa toistuu sana ”luonteva”, joka viittaasiihen, että nykyisten verkostojen ongelmana on epäluontevuus. Kolmanneksitavoitteissa näkyvät erilaiset konkreettiset menetelmät ja mallit, jotkatoimivat verkoston työkaluina ja vaikuttavuuden tukena. Näistä malleistavoidaan mainita esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat. Nä-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 155mä suunnitelmat toimivat toisaalta strategisena työkaluna, joka tukee verkostoaomien tavoitteiden laadinnassa ja paikallisen roolin määrittelyssä.Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin liittyvät tavoitteet ilmentävätkuitenkin myös sitä, että verkostotyölle halutaan lisätään vaikuttavuutta.Seuraavassa esimerkkejä tavoitteita kuvaavista vastauksista:________________________________________Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2010-2012. Tavoitteena monialaisenyhteistyön parantuminen________________________________________Varhaista tunnistamista ja puuttumista on paljon enemmän kuin nyt. Nuorisaa tarvitsemansa palvelun yhdessä paikassa, matalan kynnyksen periaatteella."Nuorisoneuvola?"________________________________________Tehokkaasti toimiva yhteistyöverkosto________________________________________Uusi monialainen yhteistyöverkosto perustettu 2011 ja ryhmä vasta aloittaatoimintaansa. Tavoite 2012-2013 ryhmä motivoituu tehtäväänsä, osammehyödyntää toisilta saamaamme tietoa ja osamme hyödyntää tietoa käytännöntoimenpiteisiin saakka________________________________________Pienen kunnan talousalueen/seudullisen monialaisen yhteistyöverkostonluonteva toiminta on muodostunut käytännöksi nuorten asioiden hoitamiseksi.________________________________________Verkostotyön sujuminen nuorten kanssa työskentelevien kesken. Työtätehdään yhteisin tavoittein ja yhteistyö on muuttunut toiminnaksi. Tiedossaon paikalliset haasteet ja niihin pyritään yhdessä vaikuttamaan. Nuortentukemiseen on matalan kynnyksen toimintaa, jota tehdään yhdessä.________________________________________- Laajennettu ryhmä aloitti vasta vuoden alusta ja kehittämisseminaari onsuunnitteilla. - Tehtävänä ja tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmantoteutumisen arviointi ja päivittäminen - samoin eräänä tehtävänäon akuuttien ilmiöiden käsittely ja toimenpiteiden etsiminen niihin________________________________________yhteistyöverkosto, joka luontevasti tuottaa tietoa/keskustelua hyvien käytäntöjenedistämiseksi. Verkostoitumisen avulla päällekkäisyyksien poistamistapalvelujärjestelmistä, resurssin vapautuminen muuhun.________________________________________Tavoitetila: uusi verkosto, johon olisi koottu olemassa olevista verkostoistaolennaiset toimijat (niiden pomot) ja verkosto kokoontuisi 1-2 kertaa vuodessa.________________________________________(Ryhmän kokoaminen edelleen kesken) Tavoite, että monialainen ryhmäkokoontuu viimeistään alku syksystä ensimmäisen kerran. Itselläni tavoitteenaettä ryhmästä tulee niin moniammatillinen että seurantajärjestelmäon helppo luoda aukottomaksi ja ryhmän olemassa olo lisää tuttuutta toimi-

156 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissajoiden välillä jotta yhteydenpito on mutkatonta ja nopeaa ryhmän tapaamistenkinvälillä________________________________________verkoston vakiintuminen ja vaikuttavuuden vakiintuminen, toimintatavatselvillä.____________________________________________________________Monialaista verkostotyötä ohjaa ryhmä, jonka tehtävänä on seurata lastenja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja arvioida sitä. Tavoitteena on ohjata ja johtaatyötä yhdessä siten, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassamääritellyt toimenpiteet toteutuu.________________________________________Nuorten asiat ovat esillä vahvemmin eri hallinnon aloilla. uusia moniammatillisiatyökäytänteitä otettu käyttöön.________________________________________Monialainen yhteistyöverkosto kerää tietoja kunnan tilanteesta. Tekee yhteistyötäkäytännön kenttätyöntekijöiden kanssa ja he kuuluvat automaattisestiverkostoon. Nuorisotyön kehittäminen ja tarvittavat resurssit________________________________________Kokonaiskuva nuorten palveluiden nykytilanteen osalta olemassa, nuortentilannetta parantavat toimintamallit ja palvelut tunnistetaan ja niiden tarvitsemaresurssi tiedostetaan21.3 Hyvät kokemuksetJos vastaaja oli valinnut monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston omankuntansa hyväksi esimerkiksi, niin opettavia kuvauksia pyydettiin seuraavallasaatteella:MONIALAISEN OHJAUS- JA PALVELUVERKOSTON KEHITTÄMISPROSESSIVastasit aiemmin, että kunnassasi on suhteellisen hyvä tilanne monialaisenohjaus- ja palveluverkoston osalta. Miten te olette onnistuneet tässä?Millaisia ohjeita antaisit muille kunnille verkoston kehittämiseksi? (ohjeistaja normita kehittämisprosessi joko tärkeiden "askelten"/vaiheiden ketjunatai vapaamuotoisella kuvauksella)Jos vastaaja halusi kuvata kehittämisprosessia askelten tai vaiheiden ketjuna,niin jatkokysymys kuului:OHJEET YHTEISTYÖN VAIKUTTAVUUDEN JA LAADUN PARANTAMISEKSI Mitenohjeistaisit muita kuntia omien kokemustenne perusteella?Näissä ohjeissa korostuu se, että tehokkaan yhteistyön kehittäminen onajallisesti pitkä prosessi. Osa vastaajista kuvaa tätä suoraan puhumallaesimerkiksi pitkäjännitteisyydestä. Myös vastaukset, kuten ”älä yritä haukataliian suurta palaa kerralla” viittaavat samaan asiaan. Pitkään prosessiin

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 157viittaa myös se, että hyvän verkoston rakentaminen edellyttää laajaa kuulemistaja yhteisyyden hakemisesta. Tähän liittyen kuvataan esimerkiksi eritoimijoiden (myös asiakkaiden) näkökulman kuulemisesta, toisten tuntemisentärkeydestä ja yhteisen koulutuksen merkityksestä.Vastauksissa korostuu myös toiminnan tavoitteellisuuden ja ”mielen” merkitys.Yhteistyöllä on oltava jokin tarkoitus, olkoon se sitten yhteinen hanke,konkreettista toimintaa tai vaikkapa suunnitelmiksi ja strategioiksi hiotutselkeät tavoitteet.Alla on kehittämisprosessia kuvaavia ohjeita vastaajien omin sanoin:________________________________________1. Ohje Kysy toimijoiden näkökulmaa palveluihin2. Ohje Sitouta ja pyydä mukaan3. Ohje Esitä johdon sitoutumista4. Ohje Älä yritä haukata liian suurta palaa kerralla________________________________________1. Ohje työntekijöiden yhteinen kouluttautuminen: yhteinen tavoite2. Ohje toisten työntekijöiden ja heidän työnsä tunteminen3. Ohje suunnitelmallisuus, pitkäjännitteisyys, luovuus4. Ohje asiakkaat asiantuntijoita myös, kuntalaiset mukaan5. Ohje rahaakin tarvitaan__________________________________________1. Ohje yhteisen hanke tai selkeä tavoite, jota työstämään ryhmä lähtee2. Ohje osallistujien vastuuttaminen oman sektorinsa yhteyshenkilönätoimimiseen3. Ohje erilaisen asiantuntijuuden arvostaminen ja sen tarpeen hyväksyntäedellytys työlle4. Ohje jatkuvaa seurantaa työstä ja sen tuloksista sekä tiedotustamyös ulospäin5. Ohje yhteydenpito päättäjiin________________________________________1. Ohje Toimivan yhteistyöverkoston kehittäminen. Vaatii "kasvollisia"itsensä likoon laittavia toimijoita. Asioista puhutaan vapaasti ilman turhiavetoamisia salassapitosäännöksistä. Kaikilla meistä on jo olemassa omatsalassapitosäännökset, joten asiat eivät vuoda sivullisille.2. Ohje Säännölliset tapaamiset3. Ohje Konkreettista toimintaa, jotta ei jää vain sanahelinäksi.4. Ohje Yhteistyöllä saa paljon aikaan!5. Ohje Älkää sulkeutuko omiin lokeroihinne, sillä ongelmat ovat yhteisiä.________________________________________1. Ohje luottamuksen rakentaminen ensisijaisen tärkeää2. Ohje kaikki tahot ylintä tasoa myöten (myös luottamushenkilöt)tulee sitouttaa toimintaan

158 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa3. Ohje verkostodialogi on hyvä menetelmä yhteisten toimintamallienhakemisessa4. Ohje lasten, nuorten ja vanhempien kuuleminen tulee huomioida5. Ohje pitkäjänteisyys________________________________________1. Ohje Selkeät kokoukset, jotta niiden arvokkuus myös korostuu.2. Ohje Innovatiivisuutta vaalittava3. Ohje Rohkeasti yhteyttä moniin eri sidosryhmiin, helmiä löytyy kaikista.22 Etsivä nuorisotyö22.1 KehittämistarpeetLaajan www-kyselyn perusteella etsivään nuorisotyöhön kohdistuvat ohjaus-ja tukitarpeet liittyvät usein etsivän työn kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.Uusi nuorisolaki näyttäisi lisäävän tarvetta etsivän työn työnkuvan,sisällön ja organisoitumisen kehittämiseen. Tämä sisällöllinen kehittäminenliittyy siihen, että etsivälle työlle halutaan laajempi rooli osana paikallistamonialaista yhteistyötä. Etsivälle työlle halutaan lisää vaikuttavuutta. Nuorisolainmuutos tukee tätä tavoitetta, mutta paikallisella tasolla tarvitaanlisäksi esim. sitoutumisen lisäämistä, tietoa hyvistä käytännöistä sekä resursseja.Lisäksi vastauksissa korostuu toiminnan vakiinnuttamiseen liittyvättarpeet. Alla on muutama etsivään työhön liittyvä ohjauksen ja tuentarpeen muotoilu:________________________________________työnkuva ja toiminnan käynnistäminen, rahoitus.________________________________________Työtä vasta aloitellaan. Seudullinen yhteistyö. Koulutus. Resursointi________________________________________kunnan laajasta pinta-alasta johtuen vinkkejä toimintatapoihin________________________________________Miten se käytännössä tapahtuu_______________________________________Projektista pysyväksi käytännöksi. Työstä näin tulisi suunnitelmallisempaaja sitouttavampaa.________________________________________Yhteistoiminta ja työtä muiden esim. sosiaaliviranomaisten kanssa. Moniammatillisentyöotteen lisäämiseen.________________________________________Suunnitelmana toiminnan laajentaminen - kehittämistarpeita sitä kautta.________________________________________seudullisuuden vahvistaminen________________________________________Rakenteen vakiinnuttaminen

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 159________________________________________Valtakunnallista seurantaa, että lakia toteutetaan kaikissa kunnissa________________________________________Verkkohaastattelussa etsivän nuorisotyön nosti tärkeimpien ohjauksen jatuen kohteiden joukkoon vain 11 vastaajaa. Täsmentävissä kysymyksissätuen tarve kohdistui ennen kaikkea lisäresursseihin sekä toimintamallienluomiseen, kehittämiseen ja juurruttamiseen. Yhdessä vastauksessa näkyymonialaisen yhteistyön käytäntöjen vakiintumiseen liittyvä yleisempi problematiikka.Yhteistyökäytännöt perustuvat henkilösuhteisiin, jolloin työntekijöidenvaihtumiset aiheuttavat kitkaa yhteistyössä:Etsivä nuorisotyö toimii vielä suhteellisen yksin tai vain osan palveluverkostonkanssa. Meillä yhteistyötä on kehitetty vuosikymmenen verran, muttakun tulee uusia toimijoita, kuten nyt etsivän nuorisontyön tekijä, meneeaikaa saada yhteistyö käyntiin. Miten uudessa tilanteessa päästäisiin yhteistyössäkäyntiin nopeammin. Organisointi???Mitkä etsivän työn toimintatavat ovat toimivimmat, mihin tulisi keskittyä?Miten kehittää yhteistyötä sidosryhmien kanssa?Etsivän nuorisotyön käytännön työn järjestäminen ja siihen resursseja.22.2 TavoitteetEtsivään nuorisotyöhön liittyvät oman kunnan tavoitteet kohdistuvat esimerkiksietsivän työn toimintamuotojen kehittämiseen ja määrällisten tulostenparantamiseen. Myös tavoitteiden kohdalla näkyy uusien työntekijöidenhaastavuus yhteistyöhön perehdyttämisen osalta:Etsivä nuorisotyö ja työntekijä vilahtelevat jossain epämääräisesti taustalla.2013 kaikilla toimijoilla olisi tieto siitä, ketkä kaikki voisivat olla nuoren tukena.Perinteiset rakenteet toimivat kohtuudella, mutta uusien toimijoidenkohdalla menee liian kauan saada heidät tehokkaasti mukaan.Jokainen kunnan syrjäytymisvaarassa oleva nuori löydettäisiin ja saataisiintakaisin elämänsyrjään kiinni. Päihteiden kanssa toimivat saataisin nopeastiilman turhaa byrokratiaa käsittelyyn.saada työparitoiminta alkuun.Tavoite on, että etsivästä nuorisotyöstä on tullut luonnollinen osa kunnanerityisnuorisotyötä ja kunta satsaisi taloudellisestikin jo enemmän

160 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa22.3 Hyvät kokemukset etsivästä nuorisotyöstä17 vastaajaa arvioi, että oman kunnan kokemukset etsivän nuorisotyönkehittämisestä tai toteuttamisesta voisivat hyödyttää myös muita kuntia.Tästä asiasta pyydettiin täsmentäviä ohjeita seuraavalla kysymyksellä:OHJEET ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄYNNISTÄMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSIMiten ohjeistaisit muita kuntia omien kokemustenne perusteella?Osa vastaajista kertoo ohjeissaan varsinaisen etsivän työn toteuttamisesta,eli siitä kuinka nuoria tulee konkreettisesti tavoitella ja löytää. Monet vastaajatkuvaavat myös sitä, millä tavalla etsivää työtä tulisi kehittää ja tehdäsuhteessa muihin nuorten palveluihin, näissä vastauksissa kuvataan siisetsivää työtä osana kunnan palvelujärjestelmää. Näissä vastauksissa näkyyse, että myös etsivän työn kehittämiseen on varattava aikaa ja nuortentavoittamisen ohella myös ”kenttätyö” viranomaisten parissa on tärkeää.Eräs vastaaja kuvaa tätä sanomalla: tahot, joiden kanssa työskentelee tuleesaada vakuuttuneeksi tehtävän tarpeellisuudesta ja tärkeydestä.Uuden nuorisolain myötä etsivän työn paikallisen merkityksen arvioidaanlisääntyvän. Alla olevien suorien sitaattien ensimmäinen vastaus kuvastaahyvin etsivän työn uutta profiilia, jossa kehittäminen lähtee liikkeelle omankunnan tarpeiden arvioinnista ja kehittämisprosessin kuuluu myös seurantaja korjausliikkeiden tekeminen:________________________________________1. Ohje oman kunnan tarpeiden arviointi2. Ohje etsivän nuorisotyön prosessikuvauksen laadinta3. Ohje työntekijöiden rekrytointi (osaamistarve on edellä selvitetty)4. Ohje työntekijöiden perehdytys ja heille kollegiaalinen työnohjausmuilta nuorten parissa työtä tekeviltä5. Ohje jatkuvat suunnantarkistus -kokoukset_____________________________________1. Ohje Varaa tarpeeksi aikaa2. Ohje Organisaatiossa pitää henkilökohtaisesti käydä, että palveluohjausetsivään työhön alkaa viranomaistahoilta3. Ohje Näitä nuoria on vaikea löytää, etsiä. Aina tarvitaan uusia keinoja,netti, pubit, urheiluseurat jne.________________________________________1. Ohje Asiaa tulisi suunnitella yhdessä kaikkien toimijoiden kesken.2. Ohje Työvoimahallito on hyvä yhteistyökumppani tässä asiassa.3. Ohje Yhteistyöalueiden sisällä tehtävä yhteistyö erityisen tärtkeää.________________________________________1. Ohje Mainontaa ja markkinointia paljon suoraan nuorille. Ole esilläerilaisissa nuorisotapahtumissa2. Ohje Käytä tiedotuksessa niitä kanavia, joita nuoretkin käyttävät -facebook yms. netti

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 1613. Ohje Hyödynnä rohkeasti kaikkia verkostoja ja ole itse aktiivinenvaatimaan nuorelle kuuluvia palveluita4. Ohje Vie ja mene nuoren tueksi ensimmäisillä kerroilla esim. sosiaalitoimistoon,mielenterveystoimistoon ym.s________________________________________1. Ohje nettityö tavoittaa nuoria turvallisesti2. Ohje katutyö, streetwork ilman ajanvarausta3. Ohje Tiedotuspiste sellaiselle nuorelle myös, joka itse hakemassa"jotain"________________________________________1. Ohje oikeanlainen työntekijä, jolla on kokemusta ja näkemystä2. Ohje on ulospäin suuntautunut ja valmis ottamaan kontakteja eritahoille3. Ohje suhde nuoriin4. Ohje työpari tulee olla ja sen kanssa on oltava samalla aaltopituudella________________________________________Etsivä nuorisotyö on luonteeltaan epävirallista ja osin mystifioitua erityisosaamistavaativaa työtä. Ohjeissa kuvattujen laadunhallintakeinojen(esim. seuranta) lisäksi on merkillepantavaa, että myös laadunseurantaatehdään epävirallisesti. Seuraava sitaatti kuvastaa sitä, kuinka ”puskaradio”tiedottaa palvelun laadusta asiakasvolyymia kasvattavalla tavalla:Aloitimme yhdellä työntekijällä, koska ajattelimme että tukea tarvitsevianuoria olisi vähän ja nykyiset palvelut ovat riittävät. Ensimmäiset kuukaudetkäytettiin mainontaan ja markkinointiin ja koululuokissa vierailuun. Kunensimmäiset nuoret saivat tarvitsemansa tuen, puskaradio mainonta nuoreltanuorelle toi lisää asiakkaita. Teimme heti alusta kiinteää yhteistyötäeri viranomaisten ja koulujen kanssa. Elokuusta 2010 alkaen on ollut 2työntekijää etsivässä työssäHyviä kokemuksia saaneita kuntia pyydettiin myös kuvaamaan oman kuntansatai seutunsa toimintamalleja. Verkkohaastattelussa tätä kysyttiin seuraavallatavalla:KÄYTÄNNÖN KUVAUS Halutessasi voit kuvata oman kuntasi nykytilannetta,käytäntöä tai mallia. Miten toteutatte etsivää nuorisotyötä teidän kunnassa/seudulla?Näissä vastauksissa korostuu se, että etsivää työtä voidaan tehdä hyvinmonella tavalla. Tämä suppeakin aineisto kertoo työpajojen vahvasta roolistaetsivän työn kentällä. Toisaalta tässäkin yhteydessä voidaan alleviivataetsivän työn moniammatillista luonnetta; edellytyksenä on hyvä monialainenverkosto ja etsivän työn tulisi olla osa tuota verkostoa. Alla on suoriasitaatteja:

162 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa________________________________________Viranomaisverkosto alkaa olla kunnossa. Sosiaalitoimi, työkkäri, paja ymosaavat jo ohjata etsiville nuoria. Pikku hiljaa alettu löytää nuoria suoraan,työtapaa fiilataan koko ajan.____________________________________________________________Kunnassa sekä sosiaalityössä että nuorisotyössä etsiviä n.työntekijöitä.Tarve on selvä ja nuorilla tarjotaan nyt jonkun verran tätä palvelua. Vieläpuuttuu molemmille kieliryhmille riittävä henkilökunta, mutta alku on olluthyvä.________________________________________2 työntekijää. Toimisto nuorten työpajalla. Yksilöohjausta paljon sekä räätälöityjäryhmiä esim hiljaiset tytöt, rajut pojat yms.________________________________________Etsivä työ on ostettu (sosiaalitoimen rahoitus)Rannikkopajoilta, joka onseudullinen organisaatio. Rannikkopajat puolesta saa valtionavustuksen.Finders-ryhmän työ on ollut erittäin tuloksellista.________________________________________toteuttajina Laptuotesäätiö, Lpr:n kaupungin nuorisotoimi, savitaipaleellaNuorison tuki ry lähestyvät työtä eri näkökulmista________________________________________Jalkautumalla ja hlökohtaisen uraohjaajan avulla.________________________________________22.4 Kouvolan kaupungin malliTässä yhteydessä voidaan esitellä myös Kouvolan kaupungin malli etsiväntyön toteuttamisesta (kuvio 12). Kouvolassa ohjausprosessi pyrkii tavoittamaanne nuoret, jotka ovat putoamassa tai putoamisuhan alla palvelujärjestelmänulkopuolelle. Kouvolan malli painottuu ehkäisevään työhön javarhaiseen puuttumiseen. Tarkoituksena on ohjata nuori tarvitsemansa jahaluamansa palvelun piiriin. Kouvolan malli täydentää olemassa olevia palveluitaja sen toteuttaminen edellyttää tietenkin yhteistyötä monialaisenviranomaisverkoston kanssa.

163 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaEtsivän nuorisotyönohjausprosessiMonialainenverkostoOpetuksenj ä rjest ä j änuoriEtsiv änuorisoty övanhemmatHuolinuorentilanteestaTiivisyhteydenpito ja lupaalle 18 -vuotiaannuorenasioissaYhteistyö -tahojenkauttatavoitetutnuoretIlmoitus ‐velvollisuusalle 25 –vuotiaistanuoristaIlmoitusetsivälletyölleSopiitapaamisenLaativatsuunnitelmanPalveluntoteutusAktiivitoimenpideOhjaus jaseuranta4Kuva 12.Kouvolan etsivän työn ohjausprosessiKouvolan etsivään työhön kuuluvat yhteystyötahot ovat:- Ammattiopisto- Peruskoulu- Ote Nuorten työpajat- Perusturva- Nuorisopalvelut- Puolustusvoimat- Voi hyvin nuori –hanke- Anjalan nuorisokeskus- Työvoimapalvelut- Terveyspalvelut- JärjestötKaikki lähtee siis huolesta ja tuen tarpeen arvioinnista. Huoli kohdistuuesimerkiksi sellaiseen nuoreen joka on keskeyttänyt opinnot ammatillisessakoulutuksessa tai jonka arjenhallinnan taidot vaikuttavat puutteellisilta.Tässä tilanteessa nuorisolaki velvoittaa esimerkiksi opetuksen järjestäjiätekemään ilmoituksen etsivälle työlle. Etsivään työhön voi olla yhteydessäsoittamalla, sähköpostitse tai sopimalla yhteisen tapaamisen. Ilmoitukseentulee liittää nuoren nimi, ikä ja yhteystiedot (alaikäisen nuoren kohdallahuoltajan yhteystiedot).

164 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaKouvolan kaupungissa etsivä työ on organisoitu nuorten työpajalle. Etsivätyö ottaa yhteyden nuoreen ja sopii tapaamisen. Tavoitteena on saada luottamuksellinenkontakti nuoreen ja nuoren sitoutuminen ohjaukseen. Yhteydenpitokeinoinaovat puhelin, sähköposti, internet ja henkilökohtainen tapaaminen.Tämän jälkeen tehdään tilannearvio yhdessä nuoren, kodin ja yhteistyöverkostonkanssa. Tarkoituksena on selvittää nuoren elämäntilanne, mielenkiinnonkohteet ja tavoitteet. Tilannearvion jälkeen tehdään toimintasuunnitelmapaikallisten mahdollisuuksien (koulutus, työpajat, hankkeet, työharjoittelujne.) mukaan. Suunnitelmassa huomioidaan myös sosiaalietuuksienja arjenhallintaan liittyvien valmiuksien turvaaminen.Tämän jälkeen nuori pyritään sijoittamaan palveluun ja etsivän työn roolinaon tukea nuorta hänen ohjaussuunnitelmansa mukaisesti. Ohjaukseen kuuluumyös jälkiohjaus ja seuranta nuoren tilanteesta riippuen.23 Nuorten seurantajärjestelmä23.1 KehittämistarpeetNuorten seurantajärjestelmän kohdalla olisi syytä puhua enemmänkinkäynnistämisen tarpeista kuin kehittämistarpeista. Tämä teema on useassakunnassa vasta kehittämisen alkuvaiheessa www-kyselyn ja verkkohaastattelunperusteella.Ns. pudokkaiden seurantajärjestelmän kehittämiseen liittyvät ohjauksen jatuen tarpeet näyttäytyvät usein eräänlaisena teknisenä ja tiedonkulkuunliittyvänä haasteena. Tiedot tulisi pystyä keräämään aiempaa paremmin,tietojen tulisi siirtyä viranomaisilta toisille ja tiedon katoamisesta johtuvanuorten ”katoaminen” tulisi pystyä estämään. Tässäkin kehittämisteemassakorostetaan hyvien käytäntöjen ja esimerkkien saamisen tärkeyttä. Wwwkyselynkautta tulleita kehittämistarpeita kuvataan alla:______________________________________Hyvien toimintamallien saaminen.________________________________________miten tiedot eri koulutusyksiköistä tulevat koordinoidusti kuntaan________________________________________Kunnassa järjestetään esi- ja perusopetusta. Tämän jälkeen oppilaat hakeutuvatyhteishaussa muualle. Perusopetuksen oppilaat ja heidän hakunsatulokset ovat kunnassa selvillä, mutta ammatillisen koulutuksen tai lukionkeskeyttäneisiin meillä ei ole oikein aseita. He voivat näkyä esimerkiksi sosiaalitoimessatai työvoimatoimistossa asiakkaina. Seudullinen, moniammatillinenverkosto kohentaa varmasti tilannetta.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 165________________________________________tässä on vain mututiedolla pelattu; seutukunta on varannut kaikille opiskelupaikan,eli pudokkaita ei ole ( virallisesti) käytännössä tieto tuleesos.toimen käytännöistä________________________________________Nopeasti välittyvä ajantasainen tieto oppilaitosten keskeytyksistä on tärkein.________________________________________ei riittävää ja ajantasaista tietoa koulutuksesta syrjäytyneiden nuortenmäärästä; keväällä sanotaan, että ei ole ja syyskuussa sanotaan, kuinkamoni on jäänyt ilman opiskelupaikkaa tai keskeyttänyt parin viikon kuluessa________________________________________Rekisterin ylläpitoon koulutusta ja ohjausta________________________________________Toisen asteen tietojen keräys ja hyödyntäminen________________________________________Saumattomaan tiedonkulkuun olisi löydettävä uusia keinoja.________________________________________Hyvien olemassa olevien käytäntöjen levittäminen________________________________________Pudokkaiden seurantajärjestelmän kehittämisen ohella melko moni vastaaja(29 %) nosti tärkeimpien kehittämiskohteiden joukkoon muun seurantatiedonsaamisen nuorten elinoloista ja palveluista. Tässä teemassa näkyy esimerkiksikeskitetyn ja kokonaisvaltaisen tiedon saannin tarve. Osa vastaajistanostaa esille nuorten osallisuuden turvaamiseen liittyvät kehittämistarpeet.Hyvät ja vertailukelpoiset hyvinvointi-indikaattorit sekä nykyistentiedonkeruujärjestelmien (mm. kouluterveys-kyselyt) täydentäminen koetaanmyös kuntakentällä kehittämisen arvoisiksi asioiksi. Alle on leikattutähän teemaan tulleita vastauksia:________________________________________Seurantatiedon dokumentointi kokonaisuudeksi.________________________________________tiedon saanti keskitetysti________________________________________tukea tarvitaan nimenomaan nuorten osallisuuuden turvaamisessa ja nuortenja ammattilaisten, järjestöjen ym. muiden tahojen yhteisiä kohtaamisenpaikkoja; nuorten ääni tulee saada kuuluviin myös luottamushenkilöille________________________________________Tieto pudokkaista saadaan, mutta muuta tietoa tarvittaisiin esim. ammattioppilaitoksessaopiskelevista________________________________________vertailukelpoinen tieto helposti________________________________________selkeitä indikaattoreita hyvinvoinnista________________________________________

166 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaKouluterveyskyselyt kattavat vain tietyn ikäryhmän. Erityisesti 19-25 v.nuorten tilanteesta tarvittaisiin tietoa.________________________________________Verkkohaastatteluun osallistuneista 48 vastaajasta kaikkiaan 18 kpl oli sitämieltä, että nuorten seurantajärjestelmän rakentamiseen tai kehittämiseentarvittaisiin tällä hetkellä kaikkein eniten ohjausta ja tukea. Näille vastaajillesuunnattiin tarkentava kysymys:NUORTEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Nuorten seurantajärjestelmän tavoitteenaon tiedon saanti ns. pudokkaista (perusopetuksen jälkeen koulutuksenulkopuolelle jääneet, keskeyttäneet) ja tämän tiedon välittäminen etsivällenuorisotyölle tuen tarpeessa olevien nuorten tavoittamiseksi. Jos ajatteletoman kuntasi tilannetta, niin mihin asioihin tarvitsisitte ohjausta jatukea (tietoa, käytäntöjä, hankkeita, resursseja yms.) näiden tavoitteidentäyttämiseksi?Ohjauksen ja tuen tarpeet kohdistuvat melko usein yleisellä tasolla seurantajärjestelmänkäynnistämiseen ja kehittämiseen. Konkreettisemmin toivotaanesimerkiksi lisäresursseja opinto-ohjaukseen tai etsivään nuorisotyöhön.Jo aiemmin tiedetyt tiedonsiirron ongelmat nousevat jälleen esiin. Varsinkinalkuvaiheessa korostuu tiedottamisen tärkeys. Seurantajärjestelmänerityispiirteenä on lisäksi se, että kehittäminen on sosiaalisen haasteenohella myös teknologinen haaste. Tarvetta on erilaisille ohjelmille tai tietokannoille,joiden kautta seurantatietoa kerätään ja välitetään:Tehostaa viranomaisten välistä vuorovaikutusta. Tulisi saada tietoa nuorista.Nyt esim. työvoimatoimisto ei anna sieltä nuorten alle 25v. nuorten tietojaetsivää nuorisotyötä varten.Etsivän toiminta Konnevedellä alkoi vasta vuoden alussa yhteistyössä Laukaankunnan kanssa. Olemme siis alku taipaleella. Toiminnasta tiedottaminenniin että kukin taho tiedostaa toiminnan tarkoituksen ja myös toimiisen mukaan.Ohjelma seurantajärjestelmään sekä prosessikuvauksen luominenSeurannan kehittämistarpeet ohjauksen ja tuen muotojen mukaanristiintaulukoitunaOhjauksen ja tuen muotojen mukaan tarkasteltuna valtakunnalliselta ohjaukseltaodotetaan esimerkiksi tiedonsiirtoon liittyvien velvoitteiden ja sääntöjenavaamista. Seuraava kommentti korostaa lain seurannan merkitystä:lakien ja asetusten toteutumisen seuranta, miten ne toteutuvat kuntatasollaryhdistävät toimintaa. Syntyy nopeammin yhteisymmärrys myös kunnallistenpäättäjien kanssa. Normiohjaus tervetullut.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 167Kehittävien arviointien toivotaan kohdistuvan mallien ja yhteistyön toimivuudenarviointiin, nuorten hyvinvoinnin seurantaan ja tiedon hyödyntämisenlisäämiseen. Myös seurantajärjestelmän vaikuttavuutta halutaan arvioida.Hyvien käytäntöjen kohdistamistoiveet ovat tyypillisiä: muista kunnista halutaankokemuksia hyvin toimivista yhteistyökäytännöistä ja seurantajärjestelmistä.Vastauksissa tulee esiin myös seutukunnallisen ja valtakunnallisenseurannan kehittäminen. Seuraava vastaaja kaipaa mallia, jolla seurantatietoasaataisiin myös muualta kuin omasta kunnasta:Seurantajärjestelmän toimivuus - maakunnan oppilaitosten ja muun Suomenoppilaitosten ja kunnan välille. Jos nuori palaa kotikuntaansa, myöstiedon pitäisi siirtyä.Seurantajärjestelmään liittyvät resurssitarpeet kohdistuvat yleisesti henkilöresurssientarpeeseen, erikseen puhutaan etsivän nuorisotyöntekijän tarpeesta.Myös resurssitoiveissa näkyy seurannan kehittämisen erityispiirreteknologisena haasteena:seutukunnallisesti tärkeä saada etsivä nuorisotyöntekijäyhden henkilön palkkausmääräraha vuosittain, sekä riittävät rahalliset toimintaresurssit( n 30 000 €/v )Henkilöstön kouluttaminen. Tietokonepohjaisten seurantaohjelmien kehittäminen/hankinta.henkilöstöresursseja tarvittaisiin lisäämielestäni n. 1/2 työntekijän henkilöresurssi n. 20 000 €/vuosi (3 vuotta),koulutus n. 10 000 €/vuosi (3. vuosi)23.2 TavoitteetSeurantajärjestelmään liittyvistä tavoitteista kysyttiin seuraavalla tavalla:Millaisia tavoitteita ja suunnitelmia teidän kunnalla on seurantajärjestelmänosalta? Mitä itse pitäisit tavoitetilana -esimerkiksi vuoteen 2013 mennessä?Tavoitteina kuvataan määrällisiä tavoitteita (kaikki nuoret seurannan piirissä),lisäksi tavoitteena on toimivien mallien ja käytäntöjen olemassaolo.Osa vastaajista korostaa laajempiin sosiaalisiin prosesseihin liittyviä tavoitteita,joissa seurannan kehittäminen kytketään yleisempiin monialaisenyhteistyön tavoitteisiin (avoin yhteistyö, tiedonsiirto). Nämä asiat tukevatavointa ja nopeaa tiedonsiirtoa:

168 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaMahdollisimman kattavan "työkalupakin" kehittäminen nuorisotyön parissatoimivien tahojen yhteiskäyttöön.Avoin luottamuksellinen ilman raja-aitoja oleva yhteistyö. Pitäisi ymmärtää,että tärkein tässä asiassa on nuoren tulevaisuus ja pärjääminen yhteiskunnassa.Jotkut tahot pitävät kiinni "mustasukkaisesti" nuoresta eivätkä annatarpeeksi ajoissa tietoa. Pitäisi ymmärtää varhaisen puuttumisen merkitys.Etsivä nuorisotyö löytää edelleen niitä nuoria, joilla vaikeuksia aloittaa opiskeluaperuskoulun jälkeen. Tieto opiskelun keskeyttämisen riskistä tulisietsiville työntekijöille nopeammin.Meillä olisi nuorten seurantajärjestelmä ja pysyvänä rakenteena ohjattuatoimintaa pudokkaille.Kaikki nuoret ovat seurannan piirissä.23.3 Hyvät kokemukset nuorten seurantajärjestelmänkehittämisestäNuorten seurantajärjestelmän kehittämiseen tuli ohjeistuksia suhteellisenharvalta vastaajalta. Aiemmista teemoista tuttu pitkäjänteisyyden vaatimustulee myös seurannan kehittämisessä esiin, samoin toimijoiden sitouttamisentärkeys. Seurantajärjestelmän(kin) kohdalla on huomattava, ettäkehittäminen niveltyy laajempaan monialaisen yhteistyön kehittämiseen.Peruskoulun päättäneiden ns. pudokkaiden seurannan osalta prosessi liittyyhyvin vahvasti etsivän työn kehittämiseen. Alla on vastaajien kommenttejaoman kunnan kokemuksista:________________________________________Prosessi on hitaasti kehittyvä.________________________________________Olennaista, että kunta sitoutunut asiaan ja käytetty aikaa verkoston luomiseenja ylläpidetty sitä hyvin. Kunta aktiivinen osapuoli mm. oppilaitostenja muiden toimijoiden suuntaan. Toiminta meillä on aloitettu jo ennen lakia(v. 2005), se kuvaa kunnan sitoutumista asiaan ja kunta on nähnyt toiminnantarpeellisena ajatellen kuntalaisia. Tätä toimintaa varten on olemassaollut alusta asti oma verkosto.________________________________________Seutukunnassa kartoitettiin alkukesästä yhteisvalinnassa ilman opiskelupaikkaajääneet nuoret ja heidän sijoittumistaan seurattiin kesän ja syksynmittaan työryhmässä jossa on jäseniä mm. opetustoimesta (mm. opintoohjaajat),koulutuksen järjestäjiä (toinen aste), nuorisonohjaajia, TEtoimistonedustus. Ryhmä on seutukunnallinen ja tärkeää on ajantasainentieto (KOULUTA-ohjelman kautta) sijoittuneista tai paikatta jääneistä nuorista.Lisäksi kuntamme seurasi yhdessä toisen asteen oppilaitosten kanssa

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 169jo viime lukukaudella opintonsa keskeyttäneitä ja yhteydenottoihin oli pyydettyhuoltajilta ennakkoon lupa.______________________________________Myös seurantajärjestelmän kohdalla pyydettiin tietoa kunnan tai seutukunnanomista malleista. Verkkohaastattelussa tuli vai muutama kuvaus, näistävoidaan poimia Kaarinan kaupungin seurantamallia esittelevä vastaus:Uraohjaaja tekee itsensä tutuksi 9.luokille ja käy tapaamassa heitä toukokuussa.Kesäkuussa oppilaanohjaajien kanssa palaverit, joissa käydään läpiilman opiskelupaikkaa jääneet ja riskiryhmä, jotka voivat tipahtaa jatkossa.Uraohjaajalla Kouluta-tunnukset ja hän hoitaa sijoittumisen seurannan kesälläja jälkiohjauksen. Uraohjaaja tekee seurantaa (4krt vuodessa) oppilaitoksiin,joihin on siirtynyt kaarinalaisia ja, jos keskeytyksiä tai keskeyttämisvaaraailmenee, uraohjaaja on yhteydessä oppilaitokseen jatkotoimenpiteistäja usein nuoren kanssa aloitetaan asiakkuus. Myös oppilaitokset ym.tahot ovat nykyään jo aktiivisesti uraohjaajaan yhteydessä, jos nuori esim.keskeyttää opiskelun. Tätä on kuitenkin kehitelty jo vuodesta 2005 kunnassamme.________________________________________Seurannan kannalta nuoret aikuiset (yli 17-vuotiaat) koetaan eräänlaiseksiväliinputoajaryhmäksi; heidän tuen tarpeestaan ja tilanteestaan ei tiedetä,koska he eivät ole keskitetysti missään palvelussa vaan hajanaisesti siellätäällä23.4 SeurantamallitSeurantaan liittyvien teknisten sovellusten osalta voidaan esitellä KokkolassaKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä tehtävää kehittämistyötä. Peruskoulunpäättäneiden nuorten seurantajärjestelmän kehittämisellä pyritäänlisäämään koulu/kunta/seutukuntakohtaista tietoa peruskoulun päättäneidennuorten jatkosijoittumisesta sekä luomaan käytäntöjä ns. pudokasnuortennopeaksi tavoittamiseksi. Seurannan kehittämistä on tehty ESRrahoitteisenReimari2-hankkeen yhteydessä.Kokkolan mallissa teknisenä ratkaisuna on kokeiltu www-sivulle linkitettyäkoordinoitua tiedonkeruujärjestelmää. Tiedonkeruu tapahtuu wwwkyselyohjelmistoasoveltaen ja tietojärjestelmä on avoin kaikille nuortennivelvaiheen palvelujärjestelmässä toimiville. Erilaiset ilmoitustiedot välittyvätkoordinaattorille. Seuraavaksi havainnollistetaan tiedonkeruujärjestelmää,alla oleva näkymä avautuu tietojärjestelmää käyttävälle ilmoittajalle:Seurantatiedot välittyvät siis reaaliajassa koordinaattorille, joka käynnistääpaikallisten sopimusten mukaiset toimenpiteet nivelvaiheen ohjaus- ja palveluverkostossa.Tällaisessa sähköisessä tiedonsiirrossa on luonnollisesti

170 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissahuolehdittava tietosuojakäytännöistä. Kokkolan pilottimallissa kysyttiinmyös suostumusta peruskoulun päättäneiltä nuorilta ja heidän vanhemmiltaan.Uuden nuorisolain määritelmien kannalta tietosuoja- ja lupakäytäntöjenyksi haaste on siinä, miten ”kadonneita” nuoria koskeva tiedonsiirto onmahdollista. Laissa edellytetään, että tiedonsiirto voi tapahtua vain nuorensuostumuksella.Erilaisten teknisten sovellusten tarpeellisuutta perustelee se, että niidenavulla saadaan määrällistä ja dokumentoitavaa tietoa peruskoulun päättäneidennuorten sijoittumisesta ja pudokkuudesta. Yksittäisen nuoren ohjauksenkannalta Kokkolan malli pyrkii kehittämään perinteistä puhelimiin jasähköposteihin perustuvia ilmoituskäytäntöjä (esim. oppilaanohjaajalta etsivällenuorisotyölle). Ilmoitustieto välittyy keskitetysti yhdessä paikassa(www-sivulla) ja lomakkeeseen kirjattuja tietoja voidaan hyödyntää monellatavalla (esim. selvitykset nuorten ohjaustarpeista ja pudokkuuden ajallisestakestosta).Teknisten sovellusten kehittäminen on tietenkin vain yksi pieni osa seurannankehittämisessä. Tekniikka on vain väline, joka tukee seurantaan liittyväämonialaista ohjausta. Laajemmasta seurannan kehittämisestä voidaanesitellä Sataedun koulutuskuntayhtymässä kehitetty seuranta- ja ohjausjärjestelmämalli (Pitkänen 2011). 13 Satakunnan kehittämistyössä ehdotettiinorganisaatioiden vastuuhenkilöihin sekä poikkihallinnollisiin nuorten nivelvaiheitaja ohjausta tukeviin ryhmiin perustuvaa toimintamallia, jossa hyödynnetäänetsivän nuorisotyön mahdollisuuksia nuorisolain velvoitteidenmukaisesti. Malli perustuu koulutuskuntayhtymässä toimivan koordinaattorinsekä muiden organisaatioiden yhteyshenkilöiden yhteistyöhön yhteisestisovituilla tavoilla ja toiminta-areenoilla. Satakunnassa on ehdotettu kokeiltavaksikoulutuskuntayhtymän hallinnoiman etsivän työn mallia (emt.).Sataedun koulutuskuntayhtymässä tehdyn seuranta- ja ohjausjärjestelmän13 Sosiaalikehitys Oy toteutti syksyn 2009 ja kevään 2011 välisenä aikana Euroopansosiaalirahaston (ESR) tuella toteutuvan Oppi-Apaja -hankkeen toimeksiannosta Sataedukoulutuskuntayhtymälle nuorten ohjaus- ja seurantajärjestelmän kehittämistyötä. LisätietoaSataedun seuranta- ja ohjausjärjestelmästä löytyy osoitteesta:http://sataedu.fi/fi/uutiset/nuorten_ohjauspalveluiden_kehittaminen

171 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissamallia havainnollistetaan kuviossa 13.Kuvio 13.Seuranta- ja ohjausjärjestelmä Satakunnassa (Pitkänen 2011)Valtakunnallisen seurantajärjestelmän kehittämiseksi tutkimusaineisto tarjoaakopioitavaksi malliksi armeijan keskeyttämisen seurannan ja ohjauksenAikalisä-mallia. Lisätietoja tästä mallista löytyy osoitteesta:http://info.stakes.fi/aikalisa/FI/aikalisa.html24 Koostavat tulkinnatNuorisolain kohdalla on huomattava se, että sen keskeisimpien tavoitteiden(nuorten seurantajärjestelmä, etsivä nuorisotyö) toteuttaminen edellyttäämonialaista yhteistyötä. Yhteistyön kehittämisen vaatimus ei siis tule pelkästäänlakisääteisen ohjaus- ja palveluverkoston myötä. Verkkohaastattelussakysyttiinkin vastaajien näkemyksiä siitä, mitkä teemat ovat monialaisenyhteistyön kehittämisen akuutteja ongelma- ja haastekohteita. Nämäteemat oli muodostettu aiempien kokemusten ja selvitysten perusteella,teemat ovat tunnettuja yhteistyön kehittämisen ydinasioita (taulukko 14).

172 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaTaulukko 14.Monialaisen yhteistyön kehittämishaasteetMONIALAISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISTEEMAT Uuden nuorisolain tavoitteisiin vastaaminen edellyttää kaikissa teemoissa (ohjaus- ja palveluverkosto,etsivä työ, nuorten seuranta) hyvin toimivaa monialaista yhteistyötä. Alle on listattu yhteistyön kehittämisen tunnettuja ongelmia ja haasteita. Mitkänäistä ovat oman kuntasi osalta akuutteja ongelma- ja haastekohteita?Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%1.2.3.4.5.6.7.8.TARPEEN TUNNISTAMINEN(ongelmatietoisuus, priorisointi yms)JOHTAJUUS (yhteistyön tavoitteidenasettaminen, organisointi, ohjaaminenyms.)SOSIAALINEN PÄÄOMA (arvot, yhteishenki,luottamus, sitoutuminen yms.)VAIKUTTAVUUS (päätöksenteko,strategiatyö, yhteistyön vaikutusvalta yms)HENKILÖSTÖ (resurssit, osaaminen,työnjako, vastuut yms.)KUMPPANUUSVERKOSTOT (yhteistyömuiden verkostojen ja toimijoiden kanssa)RAKENTEET (organisaatiot, mallit,toimintavat, rutiinit yms.)INNOVAATIOIDEN TUKI (mahdollisuuskehittää, kokeiluhenki, uudet mallit)12 25,53%21 44,68%12 25,53%15 31,91%28 59,57%12 25,53%16 34,04%9 19,15%9. Jokin muu, mikä 1 2,13%YhteensäHenkilöstöön liittyvät asiat nousevat kaikkein yleisimmin esille. Nuorisolainaiheuttamien muutosten kannalta taulukosta kannattaa poimia johtajuuteenliittyvät haasteet, jotka vajaa puolet vastanneista on nostanut akuuttienasioiden joukkoon..Kumppanuusverkostojen kehittämisen on maininnut runsas neljännes vastanneista.Tämä teema nousi esiin myös selvityksen aikana tehdyissä haastatteluissa.Lakisääteisen ohjaus- ja palveluverkoston ohella kunnissa onlukemattomia muita verkostoja tai ryhmiä. Keskeiseksi haasteeksi ja tavoitteeksion noussut se, kuinka näiden verkostojen välistä yhteistyötä ja koordinointialisätään sekä päällekkäisyyttä vähennetään.Nuorisolaki on lisännyt kunnissa sitä toimintaa, jossa nykyisiä verkostojapyritään kehittämään aiempaa tavoitteellisimmiksi. Tästä on usein kysymyssilloin kun kunnat puhuvat nykyisen verkoston ”päivittämisestä” lain vaatimuksiin.Tutkimuksen aineiston perusteella tämä päivittämisen tarve onmerkinnyt tiedon merkityksen lisääntymistä, tieto nähdään pääomana.24.1 Tieto pääomanaYksinkertaisimmillaan tiedon merkitys näkyy siinä, miten kuntien koulutustarpeetliittyvät usein nuorisolaista tiedottamiseen ja sen sisällön avaamiseenkunnan eri toimijoille. Nuorisolaki nähdään hyvänä taustatukena lapsijanuorisopoliittisille tavoitteille, mutta nuorisolaki voi toimia tehokkaananormina vain silloin kun johdolla ja henkilöstöllä on tarpeeksi tietoa nuorisolainsisällöstä ja velvoitteista. Tässä mielessä koulutus ja tiedotus nuorisolaistatoimii yhteistyön tavoitteellistajana.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 173Laajemmin ymmärrettynä tiedon merkitys näkyy kuitenkin kaikkialla. Eräsvastaaja tiivisti asian sanomalla: hyvä tieto, hyvä keskustelu. Käänteisestitämä tarkoittaa sitä, että jos monialaisella ohjaus- ja palveluverkostolla eiole riittävästi tietoa käytössään niin verkostosta uhkaa tulla ”tyhjä” ryhmäja verkosto ei pysty täyttämään perustavoitteitaan, eli tukemaan paikallisialapsi- ja nuorisopoliittisia palveluita.Haastatteluissa tulee hyvin esiin erilaisen seurantatiedon (pudokkaiden seuranta,palvelutarvearvioinnit, elinoloindikaattorit jne.) kahdenlainen merkitys.Ensinnäkin seurantatieto toimii ohjausvälineenä, jonka avulla monialaisetohjaus- ja palveluverkostot voivat täyttää tavoitteitaan. Nuorisolaissaverkostolle asetettujen tavoitteiden täyttäminen vaatii hyvää seurantatietoa.Tämän verkoston kehittämiseen osuvan (tiedon) vaikuttavuuden lisäksiseurantatieto tukee monialaisia verkostoja niiden oman vaikuttavuudenparantamisessa. Seurantatieto siis sekä ohjaa verkostoja että auttaa verkostojaohjaamaan paikallisia tai seudullisia lapsi- ja nuorisopoliittisia toimenpiteitä.Laajemmin ymmärrettynä verkostoista halutaan usein lapsi- januorisopoliittiseen päätöksentekoon vaikuttavia foorumeita, seurantatiedonnähdään lisäävän verkoston vaikutusvaltaa, erään haastateltavan sanoin:päättäjät uskovat lukuja.”Tieto on valtaa” ajattelumalli näkyy myös siinä, millä tavalla tiedon nähdääntoimivan verkoston sisäisen kehittämisen välineenä. Hyvä verkostotyöedellyttää sitä, että eri sektoreilta ja hallintokunnista tulevat ihmiset tietävättarpeeksi toistensa työn sisällöstä ja rajoitteista. Tämä lisää yhteistäymmärrystä ja estää myös tiedonpuutteesta johtuvia konflikteja.Seurantajärjestelmää koskeneissa haastatteluissa tuli esiin seurannan kehittämisenteknologiset haasteet. Esimerkiksi peruskoulun päättäneidennuorten seurantaan tarvittaisiin hyvää tietojärjestelmää. Kehittämistoiveetkohdistuivat myös nykyisiin tietojärjestelmiin, eräänä konkreettisena muutoksenaesitettiin sitä, että kunnan yhteyshenkilön tulisi saada KOULUTAjärjestelmäänlähettävän koulun oikeudet, jolloin sama henkilö voisi seuratakaikkien kunnan peruskoulujen nuorten jatkosijoittumista.Seurannan kehittämisen suurimmat haasteet ovat kuitenkin sosiaalisia.Kehittämishankkeiden myötä on havaittu, että seurannan keskeisten avaintahojen(oppilaanohjaajat, etsivän työn tekijät) motivointi on olennaisentärkeää. 14 Nykyinen tilanne on se, että seurannan käytännöt ovat vakiintuneetja muuttuneet rutiineiksi. Nämä nykyiset käytännöt saattavat ollahankalia ja tehottomia, mutta ne ovat rutiineita ja siksi helppoja. Kehittämisenyksi pulmakohta on se, kuinka avaintahot saadaan ylittämään se14Molemmat raportin kirjoittajista ovat olleet mukana kehittämässä paikallisiaseurantajärjestelmiä. Sari Pitkänen teki työtä Sataedun koulutuskuntayhtymän hankkeessa jaJukka Vehviläinen on toiminut Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän hankkeessa.

174 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissavaivannäön kynnys, jonka jälkeen uudet käytännöt havaitaan ehkä paremmiksikuin entiset.Kehittämishankkeiden kokemusten perusteella peruskoulun päättäneidennuorten seurannan kehittämisen tulisi lähteä liikkeelle nykyisten seurantakäytäntöjenselvittämisen ja kriittisen arvioinnin kautta. Olennaista on tehdämyös tiedontarpeen kartoitus kysymällä: mitä tietoa tarvitaan ja ketkäovat seurantatiedon käyttäjäryhmiä? Poliittisten päättäjien tietotarpeet ovatolennaisesti erilaisia kuin etsivää työtä kentällä tekevien tarpeet. Haasteenaon se, kuinka samasta seurantajärjestelmästä saadaan riittävän laajaa jainformatiivista tietoa (esim. määrälliset koosteet), ilman että menetetäänkonkreettinen yksittäistä nuorta tukeva tieto ja sujuva tiedonsiirto.24.2 Nuorisotyön sisäisen kehittämisen haasteetEtsivää nuorisotyötä käsitelleet haastattelut nostivat esiin nuorisotyön sisäisenkehittämisen ja tavoitteenasettelun tärkeyden. Kaikista toimialoistajuuri nuorisotyö on suurimman muutoksen keskellä uuden nuorisolain myötä.Nuorisotyötä ”ulkopuolelta” katselevien näkökulmasta uusi nuorisolakion laajentanut nuorisotyön roolia ja myös lisännyt sen arvostusta.Nuorisotyön sisällä uuden nuorisolain painotus etsivään nuorisotyöhön nähdäänpaikoin myös ristiriitaisena asiana. Nuorisotyön piirissä uutta nuorisolakiaon toisinaan kritisoitu siitä, että se vie nuorisotyötä liiaksi sosiaalityönsuuntaan. Etsivän työn ja ns. syrjäytymisvaarassa olevien nuorten saamahuomio nähdään osin uhkana muulle nuorisotyölle. Tässä kritiikissä halutaankorostaa, että nuorisotyön kohteena ovat kaikki alle 29-vuotiaat nuoretja nuorisotyön tavoitteisiin kuuluu laaja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö.Erilaiset kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat nuorisotyötä siinä missä etsivätyökin. Haastattelujen perusteella nuorisotyön sisäistä keskustelua käydäänmyös nuorisotalojen (tulevaisuuden) ja etsivän työn painotuksen suhteista.Etsivällä nuorisotyöllä on siis uuden nuorisolain myötä hyvin vahva valtakunnallinentaustatuki. Uusi nuorisolaki määrittelee etsivälle nuorisotyölleroolia myös nuorten seurannan vastuutahona. Tämä seuranta koetaan paikoinnuorisotyön perinteille ja eetokselle vieraana nuorten tarkkailuna javalvontana. Nuorisotyössä on totuttu ohjaamaan, mutta seuranta vie käsitteenäajatukset liikaa kontrollin ja kurinpidon suuntaan.Haastatteluissa käsiteltiin näitä nuorisotyön kulttuurisia syvärakenteita jaristiriita tunnistettiin. Yleisin argumentti on se, että nuorisotyön täytyymuuttua ja uudistua ajan hengen mukaisesti ja seuranta sekä sosiaalityömäinenpainotus on viime kädessä nuoren kasvun tukemista nuorisotyönparhaiden periaatteiden mukaisesti. Toisaalta haastatteluissa näkyi myösse, että ainakin osin kysymys saattaa olla myös siitä, että vaikka nuorisotyönroolin muutokseen ei aina oltaisi täysin tyytyväisiä, niin nuorisolaissa

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 175ja paikallisissa verkostoissa määritelty uusi rooli on se ”hinta”, joka nuorisotyöntäytyy maksaa saadakseen parempaa arvostusta ja vaikutusvaltaa.Nuorisotyön sisäisen kehittämisen ja tavoitteenasettelun kannalta nuorisolaintuoma kehittämisprosessi näyttäisi siis menevän siten, että uusi nuorisolakion lisännyt nuorisotyön arvostusta, mutta samalla muuttanut nuorisotyönroolia. Tätä roolin muutosta on paikoin vastustettu, koska sen ontulkittu kaventavan nuorisotyön sisältöä ja muodostavan uhan esimerkiksitalotoiminnalle. Tämä kapenemisdiskurssi ei kuitenkaan jää keskustelunviimeiseksi sanaksi: haastatteluissa tulee selvästi esiin, että uusi nuorisolakimerkitsee siirtymistä nuorisotyöstä nuorisopolitiikkaan. Nuorisotyöllä on nytmahdollisuus kehittyä ja uudistua paikallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan tekijäksi.Tässä mielessä kysymys on sittenkin nuorisotyön roolin laajenemisesta.Koska kyse on samalla sekä painopisteen muuttumisesta (sosiaalinen nuorisotyö)ja roolin laajenemisesta (laajan hyvinvointipolitiikan tekijä), niin onymmärrettävää, että kehittämistarpeet kohdistuvat paljolti nuorisotyön sisälle.Henkilöstön pätevyysvaatimukset, rekrytointiperusteet ja asenteetovat näistä yhtenä esimerkkinä.Etsivän nuorisotyön kohdalla kehittämistarpeet kohdistuvat mielenkiintoisellatavalla siihen, miten usein mystifioitua etsivän nuorisotyön ”katuosaamista”on saatava enemmän julkiseksi tietotaidoksi. Tämä osaaminenei enää voi olla salattua ammattitaitoa, jota tehdään kokemuksen tuomallavarmuudella jossakin nuorten suosimien kokoontumispaikkojen varjoissa.Uusi nuorisolaki ohjeistaa ja määrittelee etsivän nuorisotyön siten,että sitä voidaan järjestää hyvin monella tavalla ja työntekijöiden ei tarvitseolla nuorisotyöntekijöitä. Tällä hetkellä etsivää työtä tehdään paljon työpajojentoimesta ja myös sosiaalitoimen organisoimana. Tästä syystä etsiväntyön vaatima ammattitaito on nostettava professioksi siinä missä muutkinammatit, ammattitaidon ja pätevyyden vaatimukset on pystyttävä kirjoittamaanauki koulutuksen mahdollistamiseksi.Kun nuorisotyön kehittämistarpeista keskusteltiin lapsi- ja nuorisopolitiikantekemisen näkökulmasta, niin tarpeet ja odotukset kohdistuivat etenkinsiihen, miten nuorisotyöllä on rohkeutta ja taitoa ottaa haltuun laajemmatsosiaaliset foorumit. Aktiivinen osallistuminen lapsi- ja nuorisopolitiikan tekemiseenedellyttää monialaisten yhteistyötaitojen lisäksi tiivistä ja hyvääyhteistyötä esimerkiksi koulujen ja poliittisten päättäjien kanssa. Nuorisotyötuntuu edelleen kärsivän eräänlaisesta heikosta ammatillisesta itsetunnosta,jonka takia kynnys esimerkiksi rehtoreiden tai johtajien luo on useinliian korkea. Tämä lapsi- ja nuorisopoliittisen osaamisen kehittäminen edellyttäähaastateltavien mielestä siis ammatillisen itsearvostuksen lisäämistäja luonnollisesti myös uusia pätevyysvaatimuksia. Tämä nähdään tietenkinmyönteisenä asiana, koska uuden nuorisolain haasteiden kautta tulevatuudet pätevyysvaatimukset antavat legitimiteettiä myös koulutus- ja palk-

176 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissakatasoa koskeville keskusteluille. Haastatteluissa tilanne summattiinkinniin, että uusi nuorisolaki tarjoaa nuorisotyölle tilaisuuden ja mahdollisuuden.Nuorisotyön kohdalla keskeiseksi kehittämishaasteeksi näyttäisi muodostuvanse, miten nuorisotyö saadaan paikallisesti ”vivuttua” uuden nuorisolainedellyttämään asentoon. Erään haastateltavan mukaan paikallisesti on nytedessä sama prosessi, joka nuorisolakia valmisteltaessa tehtiin valtakunnallisesti.24.3 Nuorisolaki mahdottomana haasteena?Nuorisolaki määrittelee monialaiselle ohjaus- ja palveluverkostolle tehtävätja tavoitteet, lisäksi laissa perustellaan verkostojen perustamisen tärkeyttä.Merkillepantavaa on se, että tässä keskustelussa näkyy sama perusjännitekuin yleensäkin monialaisesta yhteistyöstä puhuttaessa. Yhteistyön perusteetovat erittäin isoja, yleviä ja moraalisesti tärkeitä asioita. Perusteissakorostuu yhteisvastuun ottaminen, holistisen ihmiskäsityksen oikeaoppisuusja nuorten oikeuksien toteuttamisen velvoite. Näitä perusteluja tuetaantulkinnoilla nuorten syrjäytymisen massiivisista kustannuksista yhteiskunnalle.Perustelut koostuvat isoista ja ylevistä asioita, mutta monialaisen yhteistyönesteet ovat käytännön tasolla hyvin arkisia ja pieniä asioita. Aineistossapuhutaan aika- ja resurssipulasta, omien akuuttien työtehtävien tärkeydestäja omien asiakkaiden ensisijaisuudesta. Omien sektoreiden reviirienja intressien puolustamisesta on ehkä hieman päästy eroon, mutta eräänhaastateltavan sanoin: totta kai ne edelleen vaikuttaa. Tässä kommentissaon olennaista tämä ”totta kai”, koska se viittaa itsestään selväksi koettuunja vaikeasti murrettavaan rakenteeseen.Voidaan olettaa, että nuorisolain sisällössä näkyvät ”hyvät” tavoitteet jaarjen tasolta tulevat yhteistyön esteet aiheuttavat palvelujärjestelmän kentäntasolla ristiriitaisia kokemuksia. Työntekijät tunnistavat ja allekirjoittavatlain periaatteet – kukapa ei haluaisi olla kunnan nuorten oikeuksia kokonaisvaltaisestiajatteleva yhteisvastuullinen asiakaspalvelija. Toisaaltanäitä ”hyviä” periaatteita ja tavoitteita ei aina ole mahdollista toteuttaavaan työntekijän on pakko toimia toisin kuin laissa määritelty ”hyvä” monialainentoimija.Ylevien periaatteiden ja arjen realiteettien ristiriidan mahdollisuutta lisääse, että uuden nuorisolain monet tavoitteet ovat syntyneet erilaisten kehittämishankkeidenkokemusten kautta. Tähän viitattiin jo aiemmassa esitutkimuksessa(Pitkänen, Tarvainen & Vehviläinen 2010). Nuorisolain taustallaovat hyvät kokemukset ja esimerkit erilaisista kehittämishankkeista. Hanke-ja projektimaailmasta saadut kokemukset antavat jossain määrin liianmyönteisen kuvan lasten ja nuorten palvelujärjestelmän (monialaisen) ke-

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 177hittämisen mahdollisuuksista. Siis onko nyt niin, että nuorisolaissa tarjotaankunnille erillisillä hankeresursseilla kehitettyä ”hyvää”, mutta ei anneta välineitänauttia tuosta hyvästä? Ainakin paikoin asia koetaan näin, eräänhaastateltavan mukaan laissa on hieman huijauksen makua. Tätä kommenttiaei kannata kuitenkaan yleistää, joka tapauksessa asiaa sietää avatatarkemmin.Tätä samaa ristiriitaa on analysoitu myös ammatillisen koulutuksen kehittämisenosalta (Vehviläinen 2008). Ammatillista koulutusta kehittävät ESRhankkeetovat haastaneet ammatillisia oppilaitoksia muuttumaan ja uudistumaansekä ajatusten että käytäntöjen tasolla. ESR-hankkeissa on määriteltykriteerit ”hyvälle” opettajalle ja samalla on osoitettu ne ”hyvät” käytännöt,joita oppilaitosten tulisi toteuttaa. Koska nämä normit ja käytännöton luotu hankeresursseilla, niin tavallisilla resursseilla toimitettaessa tuloksenasaattaa olla vain kognitiivista dissonanssia 15 ja jopa ESR-periaatteillevastakkaisten ajattelu- ja toimintamallien suosion lisääntymistä (emt.).Tämän ristiriidan ehkä ongelmallisimpana muotona on se, että nuorisolainhaasteet vain unohdetaan ja määritellään mahdottomaksi tehtäväksi. Yleisimminristiriita näkyy lähes lakkaamattomassa lisäresursseja vaativassakunnallisessa puheessa. Kuntaliitosta lähtien uutta nuorisolakia on tulkittusiten, että sen tavoitteiden täyttäminen edellyttää lisäresursseja kunnille.Tämän tutkimuksen aineiston perusteella resurssien halutaan olevan myöskorvamerkittyjä (esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön) ja vakinaisia.24.4 Toimintaympäristön merkitysTämän tutkimuksen puitteissa ei ollut mahdollista analysoida kattavastierilaisten palvelujen organisointitapojen, kuntaliitosten tai kunnan koonvaikutusta nuorisolain tavoitteiden toteuttamiseen. Aiempien tutkimustenperusteella elämänkaarimalliin perustuvaa prosessiorganisaatiota pidetäänlähtökohtaisesti parhaana taustana monialaiselle yhteistyölle (mm. Pitkänen,Tarvainen & Vehviläinen 2010). Tutkimusaineistossa oli kuitenkin mukanaerikokoisia kuntia, eri puolilta Suomea ja erilaisin organisaatiorakentein.Kunnan koon merkitys näkyy esimerkiksi siinä, miten pienissä kunnissalapsi- ja nuorisopolitiikkaa tehdään monellakin tavalla epävirallisemminja yhteisöllisemmin kuin isoissa kaupungeissa. Lisäksi nuorten on vaikeampi”kadota” tuttujen työntekijöiden ja viranomaisten seurannalta. Tähän liitty-15 Kognitiivinen dissonanssi on psykologian käsite, jolla viitataan ihmisten pyrkimykseenmuodostaa ajatuksistaan ja mielipiteistään loogisia ja ristiriidattomia kokonaisuuksia.Tavoitteena on välttää sisäisiä ristiriitoja, tasapainoa haetaan ajattelutapoja tai käyttäytymistämuuttamalla. Esimerkkinä on usein käytetty tupakanpolttoa. Tieto tupakanpoltonterveyshaitoista aiheuttaa usein kognitiivista dissonanssia. Sisäisiä ristiriitoja voidaan vähentääesimerkiksi lopettamalla tupakointi tai asettamalla tupakoinnin hyvät puolet arvokkaammiksikuin terveys. Tupakoinnin terveyshaitat voidaan myös kiistää tai omaa tupakanpolttoa vähätellä(http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/kognitiivisuus.html)

178 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaen myös nuorten seurantajärjestelmän erityistä rakentamista pidetään tarpeettomanakunnissa, joissa ns. pudokkaita on vain muutamia.Tutkimuksen haastatteluissa oli mukana yksi kuntaliitoksen kokenut seutuja kaupunki, eli Kouvola. Tämä yksi esimerkki ei ole riittävä, jotta sen perusteellavoitaisiin sanoa juuri mitään nuorisolain toteuttamisen erilaisistareunaehdoista kuntaliitosten myötä syntyneessä suurkaupungissa.Kouvolan kokemuksia voidaan kuitenkin käyttää laajempana esimerkkinä.Nuorisolaki otettiin Kouvolassa vastaan osana yleistä muutosta, eli keskelläkuntaliitoksen myllerrystä. Haastattelujen perusteella uusi nuorisolaki tulipaikallisesti hyvään saumaan, koska sen avulla pystyttiin ottamaan kuntaliitoksenkaaos ja muuttunut tilanne ”haltuun”. Kuntaliitos teki toimintaympäristöstädynaamisen, nuorisolaki liittyi osaksi laajempaa muutosprosessia.Nuorisolakia ei voitu vastustaa vanhoja rakenteita puolustaen, koska noitarakenteita ei enää ollut olemassa, muutosvastarinta oli hyödytöntä, koskakaikki muuttui muutenkin.Kouvolankin kohdalla kyse oli toki siitä, että nuorisolain tulkittiin antaneentaustatukea tärkeimmille tekijöille. Paikallinen hyvinvointiryhmä ja sen toimintaatukeva lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma nähdään keskeisimmiksilapsi- ja nuorisopolitiikan ohjausvälineiksi.Viime kädessä kysymys on organisaatioiden ja ihmisten yhteistyöstä sekäeräänlaisen hyvän kehän muodostumisesta. Edelleenkin yhteistyön käynnistymisenja kehittymisen nähdään olevan kiinni siitä, että sektoreilta löytyiihmisiä ja esimiehiä, jotka uskoivat yhteistyön voimaan. Tällaiset ihmisetluovat yhteistyötä tukevia organisaatioita, mutta toisaalta yhteistyön voimaanuskovia ihmisiä syntyy helpoiten siellä, jossa organisaatiot tukevatyhteistyön tekemistä.24.5 Nuorisolain arviointiTutkimuksen eräänä tarkoituksena oli tuottaa tietoa, joka tukee nuorisolainarvioinnin valmistelua. Nuorisolain toteutumista on tarkoitus arvioida valtakunnallisestitulevina vuosina. Arvioinnista kysyttiin myös verkkohaastattelussa:LOPUKSI Nuorisolain tavoitteiden toteutumista on tarkoitus arvioida tulevaisuudessa.Mitä asioita ja tavoitteita arvioinnissa tulisi omasta mielestäsihuomioida - mitä kunnilta on realistista odottaa?Arviointiin liittyvissä kommenteissa nousee esiin resurssien merkitys, tämänperusteella arvioinnilta toivotaan siis realistisen arvioinnin otetta, jossa laintoteutumista arvioidaan suhteessa toimintaympäristön mahdollisuuksiin.Toisaalta resurssien käyttäminen voidaan ottaa myös arvioinnin kohteeksi,ei pelkästään selittäväksi reunaehdoksi.

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 179Muuten arviointiin liittyvät kommentit kattavat aika laajan alan. Osa vastaajistanäkee tärkeäksi arvioida tietoisuutta nuorisolain sisällöstä. Arvioinninhalutaan myös koskevan monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston sisäistätoimintaa (sitoutuminen, kokoontumisten määrä, tieto toisten työstä).Osa vastaajista katselee ”pitemmälle” ja pohtii yhteistyöverkoston toiminnanvaikuttavuuden arviointia. Myös määrälliset tulokset katsotaan sopiviksiarvioinnin kohteiksi. Alla on suoria sitaatteja tähän kysymykseentulleista vastauksista:________________________________________Resurssipula hankaloittaa asian tehokasta hoitamista.________________________________________viranomaisyhteistyötä, oikein mitoitettujen toimenpiteiden käyttämistä________________________________________Miten nuoret voivat? Työntekijöiden arviot yhteistyön onnistumisesta. Yksinkertaisiapieniä asioita tulisi kehittää - esim.palautekäytännöt- kuinkatoimivat-miten hyvin kaikki verkoston toimijat tietävät missä auttamis/tukemisprosesseissamennään?________________________________________Miten ovat vastanneet lain vaatimuksiin?________________________________________Monialaisen yhteisyön arvioinnissa vaikeaa arvioida, mitä on saatu aikaanmonialaisena yhteistyönä. Resurssit ovat rajalliset ja uuden kehittämiseenvaikeuksia saada erityisesti henkilöresursseja.________________________________________Sitoutumista ja henkilöstöresurssien turvaamista.________________________________________Nuorisolain muutos koetaan vielä kovin kapea-alaiseksi "nuorisotyön" jutuksi.Lienee vielä tarpeellista arvioida tiedon perille menoa ja lain hengensisäistämistä. Eräs mittari voisi olla tieto, kuinka paljon aikaa monialaisenryhmän jäsenet käyttävät tähän yhteiseen työhön. Tullaanko vain krt/kkkokoukseen ja se on siinä? Ei kovin vaikuttavaa. Entä mikä on tietoisuutemmeryhmän jäsenten tekemästä muusta työstä?________________________________________tarpeenmukaisten palvelujen saatavuus________________________________________Kuinka monesta sellaisesta nuoresta (josta pitäisi tehdä)tehdään ilmoitus jase johtaa lisäksi toimenpiteisiin. Se kertoisi lain vaikuttavuudesta. Mitkätahot ovat aktiivisia verkostossa.________________________________________Miten eri kunnan toimijat ovat saaneet poimuttua haaviin opintonsa keskeyttäneettai perusopetuksen jälkeen jatko-opintoihin lähtemättömät nuoret.________________________________________

180 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaArviointia käsiteltiin myös haastatteluissa ja samat teemat nousivat sielläkinesiin. Eräässä haastattelussa tuotiin esiin, että nuorisolaki jättää asioitamyös varjoonsa. Uusi nuorisolaki nostaa voimakkaasti esille esimerkiksietsivän nuorisotyön ja peruskoulun päättäneiden nuorten pudokkuuden.Nämä asiat koetaan tärkeiksi, mutta samalla se merkitsee sitä, että kunnanlapsi- ja nuorisopalveluissa muut asiat jäävät vähemmälle huomiolle. Tällaisiksinuorisolain varjoon jääviksi asioiksi mainitaan muun muassa raittiuskasvatusja nuorisotalotoiminta. Esimerkkejä on muitakin, eikä kaikki mediaseksikkyydenpuute johdu pelkästään nuorisolaista vaan kyse on laajemmastailmiöstä. Yleensäkin ennaltaehkäisevien palveluiden koetaan jäävän”näyttävämpien” korjaavien palveluiden varjoon. Arvioinnin kannaltatällä on yksi olennainen viesti: nuorisolain arvioinnissa tulee pyrkiä nettovaikuttavuudenarviointiin, eli arvioinnissa on otettava huomioon onkomahdolliset myönteiset vaikutukset saavutettu jonkun asian heikentymisenkustannuksella.Kuntien nykytilanteen, tarpeiden ja tavoitteiden selvittäminen auttaa osaltaanarvioinnissa. Tässä toteutuu kehittävän tavoitearvioinnin logiikka, eliarviointikriteerit rakennetaan realistisesti asianosaisia kuulemalla. Kuvatessaantarpeitaan ja tavoitteitaan kunnat asettavat siis samalla eräitä vaihtoehtojaarviointikriteereille. Toisaalta ns. hyvien kuntien kokemusten kuuleminenauttaa arvioinnin valmistelua toisesta suunnasta, tämä jälkikäteinenreflektio paljastaa sen, millaisten vaiheiden ja käytäntöjen kautta hyviintuloksiin on mahdollista päästä. Nämä vaiheet ovat siis virstanpylväitä (tavoitteita),joita kehittämisen alkuvaiheissa oleville kunnille voidaan asettaa.Tämän tutkimuksen aineisto tukee vanhoja havaintoja, joiden mukaan hyvänmonialaisen yhteistyöverkoston rakentaminen on pitkäkestoinen prosessi.Samaa voidaan sanoa myös etsivän nuorisotyön ja nuorten seurantajärjestelmänorganisoinnista. Tämän kehittämisprosessin huomioiminenarvioinnissa voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että arvioinnissa tulee huomioidane olosuhteet, jotka olivat voimassa vuoden 2010 alussa (uuden nuorisolainastuessa voimaan).Nuorisolain tavoitteet ja paikalliset hyvät kokemukset perustuvat hyvin pitkältierilaisista kehittämishankkeista saatuihin tuloksiin. Kehittämishankkeissaon puolestaan ollut käytössä ylimääräisiä resursseja (henkilöstö,eurot, toimintamahdollisuudet). Tämä havainto suosittelee realistisen arvioinninviitekehystä, jossa resurssit otetaan huomioon vaikuttavuutta jamuutoksia selittävänä tekijänä. Toisaalta resurssit ja niiden käyttäminenvoidaan ottaa myös arvioinnin kohteeksi; eli nuorisolain arvioinnissa selvitetäänsitä, miten kunta käyttää esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön varattujaresursseja. Nuorisolaissa säädetään määrärahan varaamisesta etsiväännuorisotyöhön valtion talousarviossa. Vuonna 2010 etsivään työhön oli varattu3 miljoonan euron määräraha valtion lisätalousarviossa ja valtionavulla tuettavaa etsivää nuorisotyötä järjestettiin 192 kunnassa (56 %Suomen kunnista). (Wallden 2010).

Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa 181Monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston resursoinnin suhteen nuorisolaissasen sijaan linjataan, että toiminnasta ei aiheudu kunnalle uusia välittömiäkustannuksia koska työ organisoidaan osaksi nykyisiä toimenkuvia. Pitemmällätähtäimellä verkoston nähdään jopa säästävän resursseja, säästötsyntyvät palveluiden koordinoinnin, osaamisen yhdistämisen ja toimintakulttuurienyhtenäistämisen kautta. Tämän tutkimuksen aineiston perusteellakunnissa on kuitenkin huomattavaa tarvetta myös ohjaus- ja palveluverkostollekohdistettuihin resursseihin. Yhteistyön nähdään usein edellyttävänkoordinointia ja yhden henkilön vähintäänkin osa-aikaista panostamistaverkostotyöhön.Kuntien kokemusten perusteella monialaiselle verkostolle varatut resurssitnäyttäisivät tehostavan toimintaa. Tällaisia kokemuksia on ainakin Kaarinasta,jossa paikalliselle Sateenkaarina-ryhmälle on varattu vuotuinenmääräraha kaupungin budjetissa (noin 30.000 euroa). Tätä resurssia voidaankäyttää verkoston toimintaan ja esimerkiksi henkilöstön kouluttamiseen.Tärkeä vaikutus on myös sillä, että lisäresurssi ja sen avulla tehtytoiminta tukee verkostotyön mielekkyyttä. Hyvin toimiville verkostoille ontyypillistä se, että yhteistyölle nähdään jokin konkreettinen tarkoitus ja tavoite.Lisäresurssi näyttäisi vaikuttavan siis yhteistyön merkittävyyden kokemuksiinja sitä kautta resursseilla on suora yhteys toimintaan sitoutumiseen.Tutkimuksen aineiston perusteella monialaisen ohjaus- ja palveluverkostonitseymmärrys voisi toimia eräänä nuorisolain arvioinnin kohteena. Ohjausjapalveluverkoston kehittämiseen liittyvät tarpeet sekä toisaalta ”hyvien”kuntien kokemukset viittaavat siihen, että verkostolla tulee olla selkeä käsitysomasta roolistaan, tavoitteistaan ja tarkoituksestaan. Tähän verkostonitsearviointiin liittyy myös tietoisuus nuorisolain tavoitteista, voidakseentoimia nuorisolain tavoitteiden mukaisesti verkostolla täytyy olla tietoanoista tavoitteista. Tämän asian tärkeys nousi esiin myös koulutukselle asetetuissatoiveissa, joissa korostettiin siis nuorisolain sisältöön liittyvää koulutustakaikille henkilöstöryhmille.Resurssien ohella myös tieto ja erilaiset lapsi- ja nuorisopoliittiset ohjelmattoimivat verkostojen ja uuden nuorisolain toteutumisen reunaehtoina. Hyvintuotettu laaja seurantatieto (peruskoulun päättäneiden sijoittuminen,nuorten elinolot, palveluiden tila jne.) konstruoi verkostolle tavoitteita jamerkitystä. Tieto on sosiaalista pääomaa, jonka toinen merkitys on siinä,että monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston paikallinen vaikutusvalta lisääntyy.Myös lapsi- ja nuorisopoliittiset ohjelmat ja erilaiset kehittämissuunnitelmat(esim. etsivän työn strategia) toimivat verkostoa ohjaavina jatavoitteita luovina ohjausvälineinä. Nuorisolain arvioinnissa tulisikin huomioidase, millä tavalla verkostot käyttävät seurantatietoa ja miten verkostotyötätuetaan erilaisilla strategisilla suunnitelmilla.

182 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaYksi arviointiin nostettava yksittäinen käytäntö voisi olla lasten ja nuortenpalveluita kuvaavat palvelukartat ohjaus- ja palveluverkoston tukena 16 Palvelukarttojaon dokumentoitu hyviksi käytännöiksi, mutta merkillepantavaaon se, että palvelukarttoja ”työstetään” myös epäsystemaattisesti monialaisissaverkostoissa. Verkostotyön erääksi hyödyksi tunnistetaan se, ettätoimijat tuovat verkostoon tietoja oman toimialansa palveluista ja mahdollisuuksista.Verkoston toiminnan tehostamisen kannalta olisi tietenkin hyvä,jos tätä keskustelua voitaisiin mahdollisuuksien mukaan korvata perehtymälläjo aiemmin dokumentoituihin kuvauksiin. Palvelukarttojen dokumentointitukee myös uusien (verkosto) työntekijöiden perehtymistä.Nuorisolain arvioinnista puhuttaessa viitataan usein erilaisiin määrällisiintuloksiin. Määrällisinä tuloksina on esitetty ns. pudokasnuorten määrän vähenemistäja etsivän nuorisotyön tavoittamien ja ohjaamien nuorten määrää.Etsivän nuorisotyön osalta määrälliset tavoitteet ovatkin perusteltuja,tätä kautta arviointi tukee myös nuorten seurantajärjestelmän rakentamista.Hyvä seurantajärjestelmä tuottaa siis tietoa etsivän nuorisotyön(kin)vaikuttavuudesta. Monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston toiminnan arvioinninosalta korostetaan enemmänkin laadullisia mittareita. Verkostonolemassaolo, jäsenten määrä, toimialojen edustus ja muut vastaavat asiatovat toki mitattavissa, mutta varsinkin toiminnan sisältöön liittyvät tekijät(esim. kokoontumisen säännöllisyys, tehdyt esitykset jne.) eivät sellaisenaankerro paljoakaan ryhmän vaikuttavuudesta.Tutkimukseen osallistuneilla kunnilla on myös yksi selvä viesti. Mitä tahansaja koska arvioidaankin, niin tästä tulisi tiedottaa kunnille etukäteen. Arviointitoimii osaltaan ohjaavana tekijänä ja mielekkäältä kokonaisuudeltavaikuttaakin kehittävän arvioinnin ja kuntien ohjauksen yhdistäminen.16 Palvelukartat toimivat tehokkaana monialaisena ohjauksen välineenä. Palvelukarttoihinkootaan paikallisia kunta- ja seutukuntakohtaisia palveluita. Nämä palvelukarttakuvauksettuottavat tietoa kaikista mahdollisista vaihtoehdoista, joita erilaisissa ohjaustarpeissa olevillenuorille voidaan tarjota. Palvelukartat tukevat nuoren ohjautumista myös suoraan. Esimerkiksijos nuori aikoo keskeyttää opintonsa, palvelukartasta nuoren ja/tai huoltajan on mahdollistaetsiä sopivia palveluita yhteystietoineen. Palvelukarttoja on rakennettu esimerkiksi wwwpalveluiksi,yksi esimerkki löytyy Etelä-Karjalan alueelta. Linkin alla on Lappeenrantalaisillenuorille suunnattu palvelu: http://verkko.lappeenranta.fi/?deptid=16197

183 Monialaiset ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissaLähteetPitkänen Sari, Tarvainen Tom & Vehviläinen Jukka (2010). Nuorten palveluissaMoniammatillisuuden ja monialaisuuden monet muodot sekä johtamisenhaasteet sosiaalisessa nuorisotyössä. Teoksessa Heino T., Heinonen H.,Koskimies M., Nousiainen K., Paasivirta A, Pitkänen S, Pyhäjoki J, TarvainenT., Vehviläinen J. Moniammatilliset ohjaus- ja palveluverkostot lasten januorten suojelussa. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkaisuja4:2010, Helsinki, 46-143Vehviläinen, Jukka (2008). Kuvauksia koulutuksen keskeyttämisestä. Opetushallitus.Helsinki.Wallden (2010). Seminaariesitykset vuonna 2010.

ISSN-L: 1797-7665ISSN: 1797-7673 (verkkojulkaisu)ISBN: 978-952-263-082-7