2. luento - Koppa - Jyväskylän yliopisto

11/10/09 PUHP101Vuorovaikutuksendynamiikka FT Marko Siitonen Viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Kurssin oppimistavoitteet Opiskelija • tuntee nonverbaalisen vies6nnän keskeisimmät käsi9eet ja osaa analysoida nonverbaalisen vies6nnän funk6ota • ymmärtää, mitä on interpersonaalinen vies6ntä ja millaisia vuorovaikutusilmiöitä siihen lii9yy • ymmärtää, miten vuorovaikutussuhteet syntyvät ja kehi9yvät • ymmärtää ryhmän vuorovaikutuksen keskeiset käsi9eet, ominaispiirteet ja lähtökohdat • ymmärtää puhevies6nnän merkityksen organisaa6oissa • osaa eritellä ja analysoida erilaisia vuorovaikutus6lanteita puhevies6nnän teorioita hyödyntäen. marko.siitonen@jyu.fi!1

11/10/09 Päivän sisällys • Symbolinen interaktionismi • Merkitysten yhteensovittaminen • Epävarmuuden vähentäminen • Sosiaalisen läpäisyn teoria • Itsestäkertominen • Hyperpersonaalisuus • Social Information Processing • Vuorovaikutussuhteiden jännitteiden teoria Interpersonaalinen viestintä • Vaikea määritellä tarkasti • Usein ajatellaan, että – osapuolia on vain vähän – osapuolet ovat jollain lailla riippuvaisia toisistaan – osapuolilla on jaettua historiaa • Mitä interpersonaalinen viestintä siis ei ole? – esim. institutionaalinen viestintä (osapuolettoimivat jossain roolissa) marko.siitonen@jyu.fi!2

11/10/09 Symbolinen interaktionismi • George Herbert Mead ja Herbert Blumer(1920–30-luvut) • Yksi laajimmista viestinnän teorioista • Yhdistää vuorovaikutuksen ja kielen ajatteluun,minäkuvaan ja kulttuuriin • Symboleilla viestiminen on ihmisyyden ydin ->“todellisuus” koostuu sosiaalisista objekteista • Käsitteitä: “society, self, and mind” (Mead) marko.siitonen@jyu.fi!Merkitys ja kieli • Lähtökohta: merkitykset nousevat ihmistenkeskinäisestä vuorovaikutuksesta • Symbolinen nimeäminen on inhimillisenyhteisön perusta – > ilman jaettuja merkityksiä viestintä olisimahdotonta • Vuorovaikutuksen avulla opimme tulkitsemaanja ennustamaan maailmaa • Kieli on erityisen tärkeä osa sosiaalista elämää marko.siitonen@jyu.fi!3

11/10/09 Ajattelu (mind) • = jatkuva prosessi • (Ajattelu edellyttää kielen käyttämistä) • (Kieli on mielen aktivoiva ohjelmisto) • Lähtökohta: yksilön symbolien tulkintaamäärittää hänen ajatusprosessinsa • “Objektit” määrittyvät ajattelumme kautta ->objekti itsessään muuttuu (meille) kun opimmenäkemään sen eri tavalla marko.siitonen@jyu.fi!Minä (self) • = itsen reflektointiprosessi • “Minä” rakennetaan sosiaalisesti ja se muuntuujatkuvasti • Minä objektina (engl. me) minä subjektina(engl. “I”) – esim. “I decide that college will be a new beginning formyself”) • Asettumalla toisen rooliin opimme ymmärtämäänitseämme • voimme esimerkiksi kuvitella, miltä tuntuu ollaviestiemme vastaanottajana marko.siitonen@jyu.fi!4

11/10/09 Yhteisö (society) • Yhteisö muodostuu yksilöistä – yksilöt pyrkivät ymmärtämään toisiaan – yksilöt tekevät omia valintojaan • Yksilöt reflektoivat toimintaansa yhteisönodotuksiin ja ajatuksiin • Ihmiset käyttäytyvät muita kohtaan senperusteella, mitä merkityksiä he antavat noilleihmisille tai asioille • Sosiaalinen todellisuus koostuu rakenteiden sijaanvuorovaikutusprosesseista, ja on sen vuoksijatkuvan muutoksen tilassa marko.siitonen@jyu.fi!Merkitystenyhteensovittaminen • Coordinated management of meaning (CMM) W.Barnett Pearce ja Vernon Cronen (1970-l ) • Lähtökohtia: – sosiaalinen todellisuus luodaan vuorovaikutuksessa – merkitys nähdään kontekstisidonnaisena – vuorovaikutusta käytetään sovittamaan omat toimettoisten käytökseen – tapa viestiä on usein tärkeämpää kuin se, mitäsanotaan • Jakaa symbolisen interaktionismin perusoletukset marko.siitonen@jyu.fi!5

11/10/09 CMM -oletuksia • Ihmiset luovat merkitysten ja järjestyksensysteemejä, mikäli sellaisia ei ole • Ihmiset noudattavat merkityksiä väliaikaisesti ->muuttuvuus • Ihmiset järjestävät merkitykset hierarkkisesti,esim: – sisältö – puheakti – episodi – suhde – omaelämänkerta (self-concept) – kulttuuriset kaavat (arkkityyppi) marko.siitonen@jyu.fi!Vuorovaikutus • Ihmisten merkityssysteemit vaihtelevat yksilöittäin • Merkityksenannot vaikuttavat suoraan toimintaan • Kun ihminen saapuu vuorovaikutustilanteeseen, hän eivoi koskaan olla varma siitä, millaisia sääntöjä jatulkintoja toinen käyttää -> tarvitaan koordinointia – koordinointi voi onnistua vaikka ymmärrystä ei saavuteta -> osapuolet toimivat loogisesti, mutta ymmärtävättapahtuneen eri tavoin – koordinointi ei myöskään tarkoita osapuoltentyytyväisyyttä tai viestinnän “onnistumista” -> osapuoletvoivat ajautua toistamaan epätoivottua kaavaa, jolloinnäkökulman muuttamisesta tulee vaikeaa tai mahdotonta marko.siitonen@jyu.fi!6

11/10/09 Tarinat (stories) • = Ihmisten käyttämiä perusmerkityksiä • Koordinaatio tarinoiden välillä = Merkitystenyhteensovittaminen • Eletyt tarinat: yhdessä luodut teot • Kerrotut tarinat: narratiivit • Lisäksi: tarinat joita ei ole kerrottu, tarinat joitaei ole kuultu, tarinat joita ei tiedetä olevanolemassa…nämä voivat olla ongelmientaustalla marko.siitonen@jyu.fi!Tarkastelussavuorovaikutussuhteet 7

11/10/09 Tarkastelussavuorovaikutussuhteet • Vuorovaikutussuhteet ovat dynaamisiaprosesseja, joita luodessa ja ylläpidettäessäyksilöt hallitsevat tietoa itsestään sekä luovatrajoja yksityisen ja julkisen minänsä välille(Littlejohn 2002) • “suhde” ei tässä ole esimerkiksi parisuhteensynonyymi -vrt. “kiusaamissuhde” • Granovetter: Heikot ja vahvat siteet marko.siitonen@jyu.fi!Vuorovaikutussuhteenkehittyminen • Tutustuminen: käsityksen muodostaminen ja mielikuvanluominen itsestä toiselle • Tarkastelu: suhteen jatkamisen mahdollisuuksienarvioiminen, toiseen tutustuminen • Voimistaminen: intiimien keskusteluiden ja läheisyydenlisääntyminen, vuorovaikutuksen säännöllistyminen • Yhdistyminen: toistuvien viestintämallienkehittyminen, samankaltaisuudenlisääntyminen, sosiaalisten piirien jakaminen • Sitoutuminen: sääntöjenuudelleenmuodostaminen ja ulkopuolistensääntöjen huomioiminen marko.siitonen@jyu.fi!8

11/10/09 Vuorovaikutussuhteenpäättyminen • Erilaisuuden lisääntyminen: eroavaisuuksien hakeminenja korostaminen, erimielisyyden ilmaiseminen • Rajoittaminen: turvalliset puheenaiheet, varovaisuusvuorovaikutuksessa, tarkkailu • Pysähtyminen: rutinoituminen, keskustelunaiheidenvähäisyys • Välttely: toisen vältteleminen, vainvähän vuorovaikutusta ja yhteistäajankäyttöä • Päättäminen: vuorovaikutus voivaihdella täydestä viestimättömydestäneutraaliuteen tai jopavihamielisyyteen marko.siitonen@jyu.fi!Epävarmuuden vähentäminen • Uncertainty reduction theory (URT) CharlesBerger (1970–80-lukujen taite) • Viestintä nähdään keinona jonka avulla voilähentyä toista ihmistä • Perusoletus:– on vaikea ennustaa, mitä ensitapaamisesta seuraa ->epävarmuus kasvaa – tarve vähentää epävarmuutta kasvaa, kun • on tieto tulevista tapaamisista • toisella on jotain, mitä toinen haluaa • toinen käyttäytyy omituisesti – Epävarmuuden vähentäminen edellyttää ennustamista jatekojen selittämistä marko.siitonen@jyu.fi!9

11/10/09 URT –tausta-ajatuksia • Epävarmuuden lähteitä on monia • Ihmisillä on synnynnäinen tarve vähentää itseäänja toisia koskevaa epävarmuutta – > pyrimme ennakoimaan (toisen) käyttäytymistä • Ihmiset suosivat pysyviä, ennustettavissa oleviaihmissuhteita • Sosiaalisen tiedon jakaminen on tavoitteellistatoimintaa: ihmisten sanomisiin on aina syynsä • Kasvanut sosiaalinen tieto synnyttää pysyvyyttäsuhteissa marko.siitonen@jyu.fi!Kahdeksan aksioomaa • Suhteiden kehittymistä selittävät seuraavatmuuttujat: – verbaalinen viestintä – nonverbaali lämpö – informaation hakeminen – itsensä paljastaminen – vastavuoroisuus – samankaltaisuus – pitäminen ja – verkostot marko.siitonen@jyu.fi!10

11/10/09 Sosiaalisen läpäisyn teoria • Social penetration theory (Altman & Taylor1973) • Kaikki suhteet alkavat tilasta, jossa toisestaosapuolesta tiedetään verrattain vähän • “Itsestäkertomisen” prosessin avulla suhde voisyventyä, ja samalla syventynyt suhdemahdollistaa entistä syvällisemmänitsestäkertomisen Se on sipuli. marko.siitonen@jyu.fi!Suhteen kehittymisen tasot 1. Orientation 2. Exploratory affective exchange 3. Affective exchange 4. Stable exchange • Alkuperäinen lineaarinen malli sai paljonkritiikkiä -> nykyinen käsitys: – syklinen, dialektinen prosessi • etenemistä tapahtuu molempiin suuntiin • dialektinen jännite julkisen ja yksityisen välillä on jatkuvaa marko.siitonen@jyu.fi!11

11/10/09 Itsestäkertominen • Ihmisille on luontaista tarve kertoa itsestään,tunteistaan ja ajatuksistaan toisille • Itsestäkertominen = kun tarkoituksenmukaisestikerrotaan henkilökohtaista tietoa itsestä toiselleosapuolelle • Huom! voimme 6edostama9ammekin kertoa toiselle vies6nnän osapuolelle itsestämme paljonkin, mu9a tätä ei kutsuta itsestäkertomiseksi • Itsestäkertomisen prosessi liittyy itsetuntemuksenkasvuun sekä vuorovaikutussuhteiden luomiseenja ylläpitämiseen (Knapp & Vangelisti 1996) – ts. intrapersonaalinen ja interpersonaalinen ilmiö marko.siitonen@jyu.fi!Itsestäkertominen • Käsitteen pioneerin Sidney Jourardin mukaanitsestäkertominen on edellytysitsetuntemukselle – > Voimme oppia tuntemaan itsemme vainkertomalla itsestämme toisille ihmisille – > itsestäkertominen sekä merkkinä ettäseurauksena terveestä persoonallisuudesta - Esim. Vaikeista ja kipeistä tunteista puhuminen tai niistäkirjoittaminen saattaa auttaa tunteiden käsittelyä - Ilmiöön liittyy vahvasti vastavuoroisuudenperiaate - vastaus usein itsestäkertomista, eli ihmiset vaihtavat tarinoita - vastavuoroisuus ei tarkoita aina samalla lailla vastaamista, vaanvastata voi esimerkiksi tarjoamalla tukea ja empatiaa marko.siitonen@jyu.fi!12

11/10/09 Itsestäkertomisen funktioita • Oman olon helpottaminen • Omien ajautusten, uskomusten, tunteiden ym.selventäminen itselle ja muille • Keino saada selville, mitä muut kertojasta ajattelevat(esim. vahvistaminen) • Keino lähentyä toista suhteessa (esim. sosiaalisenläpäisyn teoria) • Huom! Itsestäkertomiseen sisältyy aina myös riskejä! – esim. normien rikkominen marko.siitonen@jyu.fi!“Shipboard syndrome” • Kerromme joskus hyvin henkilökohtaistatietoa täysin tuntemattomille ihmisille – Riski tulla hyväksikäytetyksi on verrattain pieni – Riski joutua kohtaamaan asia tulevaisuudessa onverrattain pieni – Riski arvostelusta itselle tärkeiden ihmistentoimesta on verrattain pieni marko.siitonen@jyu.fi!13

11/10/09 Hyperpersonaalinen suhteenkehitys • Pääajatus: teknologiavälitteinen viestintä voi tietyissätilanteissa ”ylittää” kasvokkaisviestinnän potentiaalin(Walther, 1996) persoonaton < interpersonaalinen < hyperpersonaalinen 1. Tietyissä tilanteissa CMC mahdollistaa paremmankontrollin viestien muodostamisen vaiheessa -> posit. 2. Kun saatavilla oleva informaatio on rajoitettua, ihmisilläon tapana projisoida (yleensä positiivisia) ominaisuuksiaja odotuksia vastapuolta kohtaan 3. Nämä tekijät muodostavat itseään toteuttavanprosessin marko.siitonen@jyu.fi!Relational intimacy in FTF vs.CMC conditions by meeting (Hian, Chuan, Trevor &Detenber 2004) The development of online and offlineromanticrelationships: A turning point study. (McDowell 2001)marko.siitonen@jyu.fi!14

11/10/09 Social Information Processing • Pääajatus: Teknologiavälitteinen viestintä mahdollistaayhtä syvällisen vuorovaikutuksen javuorovaikutussuhteiden kehittymisen kuinkasvokkaisviestintä, mutta lopputulokseen pääseminenvoi vaatia enemmän aikaa. • Ajatus siitä, että vuorovaikutuksen osapuoletmukauttavat käyttäytymistään ja viestintästrategioitaansopimaan tilanteeseen ja käytössä oleviinviestintävälineisiin – > yksittäisten välineiden ”puutteet” on mahdollista kiertäätai korjata käyttäytymistä mukauttamalla – > esim. puuttuvat nonverbaaliset vihjeet tai merkit voidaankorvata saatavilla olevilla, tai kehittämällä kokonaan uusia • (Walther, 1992) marko.siitonen@jyu.fi!Vuorovaikutussuhteenjännitteiden teoria • (Leslie Baxter & Barbara Montgomery 1996) • Pohjautuu Mihail Bahtinin ajattelulle: dialektisetjännitteet ovat kaiken inhimillisen kokemuksensyvärakenteita • Lähtökohta: – henkilökohtaiset suhteet ovat jatkuvasti muuttuvia,häilyviä prosesseja – kaikissa läheisissä suhteissa on vastakkaisia jännitteitä – vallitsevat vastakkaiset pyrkimykset tuodaan esiinkeskinäisessä vuorovaikutuksessa – tutkittaessa läheisiä suhteita huomiota ei tule kiinnittäähenkilökohtaisiin ominaisuuksiin marko.siitonen@jyu.fi!15

11/10/09 Jännitteet / ristiriidat • Ristiriita (engl. Contradiction) = yhteen liittyneidenvastakohtien välillä tapahtuva dynaaminenvuorovaikutus • Ei voida valita vain oppositioparien toista päätä ->suhteet ovat monimutkaisia, sotkuisia ja osin kireitä – esim. ihmiset etsivät läheisyyttä, varmuutta ja avoimuutta(käsitys ideaalisuhteesta) – ihmiset etsivät suhteissa myös itsenäisyyttä, tuoreutta jayksityisyyttä • Suhteet heikkenevät ilman ristiriitoja • Toimivat parisuhteen sisällä, mutta myös parinsuhteessa yhteisöönsä marko.siitonen@jyu.fi!Sisäiset ja ulkoiset jännitteet lii9yminen -­‐ eroaminen jäsenenä toimiminen – erakkona oleminen varmuus -­‐ epävarmuus tavanomaisuus -­‐ ainutlaatuisuus avoimuus -­‐ sulkeutuneisuus paljastaminen -­‐ salaaminen marko.siitonen@jyu.fi!16

11/10/09 Keinoja jännitteidenkäsittelyyn • Kieltäminen • Harhauttaminen • Muuttuminen • Osiin jakaminen • Tasapainottaminen / neutralisoiminen • Yhdentyminen • Uudelleen vakauttaminen • Uudelleen vahvistaminen marko.siitonen@jyu.fi!17