Vähittäiskaupan palveluverkko -selvitys - Etelä-Pohjanmaan liitto

Entrecon OyEtelä-Pohjanmaan liittoVähittäiskaupan palveluverkkoMitoitus ja sijoittuminen Etelä-Pohjanmaan alueellaerityisesti kaupan suumyymälärakenteen näkökulmastaLapuaLapuaLapuaLapuaLapuaLapuaLapuaLapuaLapuaJalasjärviJalasjärviJalasjärviJalasjärviJalasjärviJalasjärviJalasjärviJalasjärviJalasjärvi11109728327353265444453943464038373436333031292018262423 252119221315142AlahärmäAlahärmäAlahärmäAlahärmäAlahärmäAlahärmäAlahärmäAlahärmäAlahärmäAlavusAlavusAlavusAlavusAlavusAlavusAlavusAlavusAlavusEvijärviEvijärviEvijärviEvijärviEvijärviEvijärviEvijärviEvijärviEvijärviIlmajokiIlmajokiIlmajokiIlmajokiIlmajokiIlmajokiIlmajokiIlmajokiIlmajokiIsojokiIsojokiIsojokiIsojokiIsojokiIsojokiIsojokiIsojokiIsojokiJurvaJurvaJurvaJurvaJurvaJurvaJurvaJurvaJurvaKortesjärviKortesjärviKortesjärviKortesjärviKortesjärviKortesjärviKortesjärviKortesjärviKortesjärviKuortaneKuortaneKuortaneKuortaneKuortaneKuortaneKuortaneKuortaneKuortaneKurikkaKurikkaKurikkaKurikkaKurikkaKurikkaKurikkaKurikkaKurikkaLappajärviLappajärviLappajärviLappajärviLappajärviLappajärviLappajärviLappajärviLappajärviLehtimäkiLehtimäkiLehtimäkiLehtimäkiLehtimäkiLehtimäkiLehtimäkiLehtimäkiLehtimäkiPeräseinäjokiPeräseinäjokiPeräseinäjokiPeräseinäjokiPeräseinäjokiPeräseinäjokiPeräseinäjokiPeräseinäjokiPeräseinäjokiSoiniSoiniSoiniSoiniSoiniSoiniSoiniSoiniSoiniTeuvaTeuvaTeuvaTeuvaTeuvaTeuvaTeuvaTeuvaTeuvaVimpeliVimpeliVimpeliVimpeliVimpeliVimpeliVimpeliVimpeliVimpeliYlihärmäYlihärmäYlihärmäYlihärmäYlihärmäYlihärmäYlihärmäYlihärmäYlihärmäÄhtäriÄhtäriÄhtäriÄhtäriÄhtäriÄhtäriÄhtäriÄhtäriÄhtäri17161241

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT2Seinäjoen ja Nurmon ElinkeinokeskusKaupan kehityksen lähtökohdat ja suunnatSeinäjoen markkina-alueellaENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT31 LÄHTÖKOHTA JA JOHTOPÄÄTÖKSETEtelä-Pohjanmaan alueen maakuntakaava on valmisteilla. Työn taustaksi on ollut tarpeenselvittää pitkällä aikavälillä vähittäiskaupan sijoittumiseen liittyvät keskeiset tekijät. UudenMaankäyttö- ja rakennuslain kannalta kaupan rakennetta ja siihen liittyviä kehityspiirteitä onsyytä tarkastella kaupan suurmyymälöiden ja siinä erityisesti päivittäistavarakaupan kannalta.Maankäyttö- ja rakennuslain eräänä tarkoituksena on tehostaa suuryksiköiden sijoittumisenohjausta ja johtaa sijoittumisen arviointiin kaavaa laadittaessa. Laissa tarkoitettujasuuryksiköitä ovat muun muassa hypermarketit, tavaratalot, suuret supermarketit,kauppakeskukset sekä erikoistavaran suuryksiköt.Eräs keskeinen tehtävä on tässä työssä selvittää, missä määrin seutukuntien keskuksettarjoavat taloudellista pohjaa monipuolisen palveluverkon kehittämisen kannalta. Lisäksipyritään selvittämään, mikä on kaupan hankkeiden kokonaisuus Etelä-Pohjanmaan alueella;mikä on realistinen kehityskuva; ”mitä, minne ja paljonko?”Seinäjoki maakunnan keskuksena kilpailee Vaasan ja Kokkolan kanssa. Sen vetovoimamaakunnan keskuksena on ilmeinen, joskin merkkejä vaikutusalueiden muuttumisesta onhavaittavissa. Seinäjoki näyttää vahvistavan asemiaan mitattuna useilla eri mittareilla.Seinäjoen kilpailukykyä lisäävät mm uudet kaupan suurmyymälähankkeet. Toisaalta tämäaiheuttaa uhan taajamarakenteen hajautumiseen.Pienten kuntien kaupalliset palvelut ovat supistuneet johtuen väestömäärän vähenemisestä.Toinen tähän kehityksen johtanut syy on juuri suurmyymälät, joiden vaikutus on useissatapauksissa maakunnallinen.Työn tavoitteet ovat seuraavat:‣ Laaditaan tiivis yhteenveto tämän hetken palveluverkon rakenteesta‣ Osoitetaan kaupan merkittävimmät tiedossa olevat kehityshankkeetENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT4‣ Päivitetään yhdessä tilaajan (ohjausryhmän) kanssa kaupan sijoittumiseen liittyvättärkeimmät maankäytön kohteet (mm suurmyymälähankkeet)‣ Arvioidaan muut kaupan verkostoon vaikuttavat ympäristötekijämuutokset‣ Osoitetaan kaupan kysyntäpotentiaali v 2010 ja 2020 erikseenpäivittäistavarakaupassa ja erikoistavarakaupassa (jako kysyntäalueisiin:pukeutuminen, huonekalu-sisustaminen, vapaa-aika ml kodintekniikka)Tarkasteluvaihtoehdot: hidas ja nopea kasvu, otetaan huomioon ns luonnollisenmyymäläpoistuman edellyttämä lisätarve.‣ Arvioidaan mahdolliset uudet potentiaaliset kaupan sijoituskohteet erityisestisuurmyymälöiden ja kaupan keskittymien näkökulmasta‣ Laaditaan tiivis taulukkoaineisto, jossa esitetään tuleva kysyntäpohja sekäarvioidaan pinta-alan laskennallinen lisätarve v 2010 ja 2020 (kerros-m2):‣ toimialoittain‣ kunnittain‣ erikseen hitaan ja nopean kasvun vaihtoehdossaVaikutuksia ympäristöön selvitetään mm seuraavista näkökulmista:• seudullisen kaupan palveluverkon jäsentyminen• seutukuntien keskusten kyky ylläpitää riittävää palvelutasoa• uusien palvelumuotojen ja kaupan konseptien syntyminen seudulle• mahdolliset muutokset lähikauppojen toimintaedellytyksissä• erikoistavarakaupan ostosmatkojen suorittaminenKeskeiset johtopäätökset ovat seuraavat:Kaupan investoinnit suunnitellaan liiketaloudellisin perustein. Kaupan suunnittelunlähtökohtana on mm. arviot seuturakenteen kehittymisestä, väestömäärän muutoksista javäestön sijoittumisesta alueittain. Investointipäätökseen vaikuttavat niin ikään arviotalueellisesta kulutuskysynnän kehittymisestä sekä kilpailijoiden sijoittumisesta. Kaupansuunnittelutoimi saa tarvitsemansa lähtökohdat pääosaltaan kunnan ja seutukunnanmaankäytöstä ja elinkeinokeinotoimesta vastaavilta tahoilta.Maakuntakaava- ja yleiskaavatasolla pyritään toisaalta selvittämään tulevaa kehityskulkuamm nojautuen kaupan omiin ennusteisiin ja arvioon kaupan tavoitteista. Kyseessä on kaupanja kaavoittajan välinen vuorovaikutteinen suunnittelumalli tai – näkökulmasta riippuen -päättymätön kehäpäätelmä!ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT5Etelä-Pohjanmaan liiton aluerakenne voidaan kaupan strategisessa suunnittelussa hahmottaakahtena rakennemallina:1. malliKauhajoki- Seinäjoki – Lapua- Kauhava- käytävä vahvistuu palveluverkon osalta.Käytävän sijainti maakunnassa on edullinen; saavutettavuus kunnista on keskimäärinhyvä. Kaupan suurmyymälöiden ydinalueeksi vahvistuu Seinäjoki-Nurmo-akseli.Seutukuntakeskukset eivät käytä täysimääräisesti alueen ostovoimaa oman alueensakehittämiseen – ostovoiman siirtymä on suuri. Kaupan painovoima osoitaanmaakuntakeskukseen. Karkealla tasolla mallia voidaan kuvata maakuntakeskittämisenmalliksi.2. malliSeutukuntakeskusten kehittäminen varmistaa hyvät lähipalvelut kunnan asukkaille.Maakuntakeskus ei saa hyödykseen seutukuntien alueen ostovoimaa, jolloin senkilpailukyky muita maakuntakeskuksia vastaan jossain määrin heikkenee. Painovoimaosoitetaan seutukunnan keskuksiin. Mallia voidaan kuvata avainsanallaseutukuntakeskittämisen malli.On huomattava, että Etelä-Pohjanmaan liiton aluerakenteen tavoitteet eivät ole jokasuhteessa yhdenmukaisia arvioidun kaupan verkostorakenteen tavoitteisiin liittyväntarkastelun kanssa.Kaupan rakennekehitys tullee suosimaan maakuntakeskittämisen malliaSe takaa kaupan investoinneille suuremman ostovoiman, mutta tämä tapahtuuostoetäisyyden kustannuksella. Kaupan yksikkökoon kasvu suosii ko mallin mukaistasijoittumispolitiikkaa. Pyrkimys toimialakohtaisiin keskittymiin suosii niin ikään ko mallia(esim. autokauppa!). Kuluttajien liikkumisen lisääntyminen vahvistaa mallia (autoistuminen).Toisaalta kaupan keskittyminen ”pakottaa” kuluttajan liikkumaan.Seutukuntakeskittämisen malli toimii etäällä Seinäjoesta. Kaupan suurmyymälöitä onselvityksen mukaan sijoittumassa erityisesti niihin suurempiin kuntakeskuksiin, joista etäisyysSeinäjoelle on verrattain suuri. Riittävä etäisyys turvaa ostovoiman pysymisen alueella, mikälialueen palvelutarjonta on tyydyttävä. Tämä antaa kaupan investoinnille varmantoimintaympäristön. Tilanne on positiivinen seutukuntakeskusten palveluvarustuksenkehittyminen kannalta. Kehityskuva heijastuu seutukunnan pieniin kuntiin; niissä kaupallisetpalvelut joutuvat tässä suhteessa vaikeaan kilpailutilanteeseen.Etelä-Pohjanmaan liiton alue on kaupan verkoston kannalta voimakkaassa kehitysvaiheessa.Kotimaiset keskusliikkeet ja suuret ketjuyritykset kohentavat palveluvarustustaan uusienpäivittäistavarakaupan suurmyymälöiden avulla. Lisäksi investointiohjelmassa on nykyistenmyymälöiden laajennuksia ja saneerauksia. Erikoistavarakaupassa mm. Seinäjoen-Nurmonalueelle investoidaan suuria tilaa vievän kaupan yksikköjä. Tämän vuosikymmenen aikanaalueelle sijoittunevat niin ikään useat kansainväliset erikoiskaupan ketjut.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT6Liiton alueella oli vuonna 1999 yhteensä noin 80.300 päivittäistavarakaupan myyntineliötä.Laskennallinen lisätarve v 2000- 2020 on (kulutuksen kasvuoletuksesta riippuen 6.600-14.700 kem2, josta ns. korvaavaa pt- pinta-alaa on noin 3.800-5.800 kem2. Liiton alueellakoko tarkasteltavan vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve jaksolla 2000-2020 on 71.000-86.000 krs-m2.Uuden suurmyymälän sijaintina kiinnostavat muun muassa keskustan ohitustien ja keskustaanjohtavan väylän risteysalueet. Osa kiinnostamista liikepaikoista sijaitsevat selvästi keskustanulkopuolella. Useissa kuntakeskuksissa etäisyys keskustan ja ”parhaan liikepaikan” välillä onmerkittävä. Näissä tapauksissa ei voida puhua keskustan laajentumisesta vaan visiona onuseissa tapauksissa aikaa myöten uusi kaupan keskittymä. Huolimatta keskustaahajottavasta ilmiöstä uusi mahdollinen kaupan keskus saattaa kuitenkin olla ratkaisevakunnan kilpailukyvyn kehityksen kannalta. Kyseisen liikepaikkasijainnin perusteet tulisikussakin tapauksessa arvioida erikseen. Kannanotto kaavoituksen näkökulmasta tulisiperustellusti kirjata ao. kaavaselostukseen.Selvityksen mukaan Etelä-Pohjanmaan alueelle on kirjattu yhteensä 47 kaupan taikaupallisten palvelujen ”hanketta”. Osa näistä hankkeista on vasta maankäytön alustaviaideoita, osa taas jo konkreettisia, yrittäjäpohjaisia suunnittelu- ja toteutusprojekteja. Hankkeenraja on häilyvä: useissa tapauksissa laajakin alue on merkitty yhdeksi hankkeeksi; toisissatapauksissa useampi erillinen tontti on identifioitu omaksi hankkeekseen.Hankkeista on laadittu suppea tietokanta saatavissa olevien tietojen pohjalta. Hankkeet onmyös sijoitettu kartalle. Karkean arvioin mukaan hankkeiden kaavallinen varaus on yhteensäsuuruusluokkaa 140.000 krs-m2. On kuitenkin huomattava, että osa hankkeita onvaihtoehtoisia sijaintikohteita. – Kaikki eivät voi toteutua!Keskustojen reuna-alueelle tai selvästi sen ulkopuolelle on sijoittumassa laaditun selvityksennoin 30 hanketta. Osa näistä on päivittäistavarakaupan suurmyymälöitä, mutta pääosa tilaavievän kaupan hankkeita.Hankejoukko on tässä selvityksessä tarkoitettu ainoastaan maakuntakaavanlaadintaprosessin viitteelliseksi työpohjaksi. Luettelo ei ole tyhjentävä.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT7Aluekohtainen tieto kaupan voimakkaasta kehityksestä ja siihen liittyvästi rakennemuutoksestatulee olla maankäytöstä vastaavien viranomaisten hallussa. Samoin -vastavuoroisesti- yhdyskuntarakenteen tavoitteet tulisi olla kaupan verkostosuunnittelussa”annettuna tekijänä”. Kaupan ja kaavoittajan vuoropuhelua tulisi siis jatkuvasti ylläpitää. Vainnäin turvataan alueen palvelujen tasapainoinen kehitys, jossa toisaalta otetaan huomioonkaupan kannattavuuden edellytykset ja toisaalta palvelujen saatavuus eri puolilla Etelä-Pohjanmaan aluetta.Espoossa 15. päivänä tammikuuta 2001ENTRECON OYKyösti PätynenToimitusjohtaja, konsulttiSaku JärvinenkonsulttiENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT97.2.1 Lapua.................................................................................................................................................................................427.2.2 Kauhava............................................................................................................................................................................427.2.3 Ylihärmä.............................................................................................................................................................................437.2.4 Alahärmä ...........................................................................................................................................................................437.3 Järviseutu............................................................................................................................................................................. 447.3.1 Alajärvi..............................................................................................................................................................................447.3.2 Lappajärvi.........................................................................................................................................................................447.3.3 Vimpeli...............................................................................................................................................................................457.3.4 Kortesjärvi........................................................................................................................................................................457.3.5 Evijärvi...............................................................................................................................................................................457.4 Kuusiokunnat ...................................................................................................................................................................... 467.4.1 Alavus...............................................................................................................................................................................467.4.2 Ähtäri.................................................................................................................................................................................477.4.3 Töysä.................................................................................................................................................................................477.4.4 Kuortane ...........................................................................................................................................................................487.4.5 Lehtimäki...........................................................................................................................................................................487.4.6 Soini...................................................................................................................................................................................497.5 Pohjoiset seinänaapurit..................................................................................................................................................... 507.5.1 Seinäjoki............................................................................................................................................................................507.5.2 Nurmo ................................................................................................................................................................................517.5.3 Ilmajoki ..............................................................................................................................................................................527.5.4 Ylistaro ..............................................................................................................................................................................527.6 Eteläiset seinänaapurit...................................................................................................................................................... 537.6.1 Peräseinäjoki.....................................................................................................................................................................537.6.2 Jalasjärvi............................................................................................................................................................................547.6.3 Kurikka ..............................................................................................................................................................................547.7 Suupohja ............................................................................................................................................................................... 557.7.1 Kauhajoki..........................................................................................................................................................................557.7.2 Isojoki................................................................................................................................................................................557.7.3 Karijoki ..............................................................................................................................................................................567.7.4 Teuva.................................................................................................................................................................................567.7.5 Jurva ..................................................................................................................................................................................567.8 Hankejoukon kokonaisuus ............................................................................................................................................... 57ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT10KUVIOTKuvio 1 Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä 1978-1999 (A.C. Nielsen)................................................................................ 13Kuvio 2 Päivittäistavarakaupan lukumäärä myymälätyypeittäin 1978-1999 (A.C. Nielsen)....................................................... 13Kuvio 3 Päivittäistavaramyynti myymälätyypeittäin 1978-1999 (A.C. Nielsen)......................................................................... 14Kuvio 4 Väestömäärän kehityskuva Etelä-Pohjanmaan alueella v 2000-2030.............................................................................. 16Kuvio 5 Pohjoisten Seinänaapureiden väestön suhteellinen osuus v 2000-2030....................................................................... 16Kuvio 6 Asukasmäärän ja työpaikkojen suhde kunnittain ............................................................................................................. 17Kuvio 7Asukasmäärän ja toimipaikkojen suhde kunnittain ........................................................................................................... 17Kuvio 8 Väli-Suomen alueen kulutus mk/asukas eräillä tavara-aloilla v 1988.............................................................................. 18Kuvio 9 Kulutuksen kasvu v 1988-2000 ja ennuste vuoteen 2020 ................................................................................................ 19Kuvio 10 Kulutuskysynnän kehitys tavara-aloittain eri kasvuoletuksilla.................................................................................... 20Kuvio 11 Päivittäistavarakaupan laskennallinen pinta-alan lisätarve kunnittain (kerrosala).................................................... 22Kuvio 12 Pukeutumisen markkinat: myynnin kasvu eri vaihtoehdoissa v 2010 ja 2020 ja yhteensä........................................ 24Kuvio 13 Huonekalu-sisustamisen markkinat: myynnin kasvu (Mmk) eri vaihtoehdoissa....................................................... 25Kuvio 14 Vapaa-ajan markkinat: myynnin kasvu (Mmk) eri vaihtoehdoissa.............................................................................. 26Kuvio 15 Härmänmaan pt-verkosto.................................................................................................................................................... 29Kuvio 16 Järviseudun pt-verkosto..................................................................................................................................................... 29Kuvio 17 Kuusiokuntien pt-verkosto ................................................................................................................................................ 30Kuvio 18 Tuurin kauppakylän vaikutusalue..................................................................................................................................... 31Kuvio 19 Suupohjan kuntien pt-verkosto......................................................................................................................................... 33Kuvio 20 Päivittäistavarakaupan rakenne seutukunnittain (myynnin jakautuminen myymälöille).......................................... 34Kuvio 21 Tilaa vievän kaupan toimipaikkojen määrä kunnittain v 1997 ....................................................................................... 35Kuvio 22 Eräisiin kodintekniikkaketjuihin kuuluvien myymälöiden sijainti kunnittain .............................................................. 36Kuvio 23 Rautakaupan ketjujen sijainti kunnittain .......................................................................................................................... 37ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT11Kuvio 24 Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymät postinumeroalueittain v 1999.............................................................. 38Kuvio 25 Etelä-Pohjanmaan pt-myymälät: pinta-ala ja tehokkuus myynti/m2/v ......................................................................... 39Kuvio 26 Pt-myymälät: pinta-ala ja myynti........................................................................................................................................ 40Kuvio 27 Hankkeiden pääpiirteinen sijainti....................................................................................................................................... 57LIITTEET1 Väestöennusteet kunnittain v 1998-2030 (Tilastokeskus)2 Päivittäistavarakaupan ostovoiman kehitys kunnittain v 2000-2020 kahden eri kasvuennusteen vallitessa3 Pukeutumisen ostovoiman kehitys kunnittain v 2000-2020 kahden eri kasvuennusteen vallitessa4 Huonekalu-sisustamisen ostovoiman kehitys kunnittain v 2000-2020 kahden eri kasvuennusteen vallitessa5 Vapaa-ajan tuotteiden ostovoiman kehitys kunnittain v 2000-2020 kahden eri kasvuennusteen vallitessa6 Päivittäistavarakaupan lisäpinta-alan tarve (laskennallinen), kerros- m27 Etelä-Pohjanmaan liiton kirje kunnille8 Hankejoukko: yhteenvetoluettelo9 Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaan tilaa vievä ja ohjauksen piirissä oleva vähittäiskauppa.10 Neuvottelut, puhelinkeskustelut ja kirjalliset lähteet kunnittain ja yrityksittäin (”tiedonhankintataulukko”)ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT122 KAUPAN KEHITYSPIIRTEITÄPäivittäistavarakaupan muutosilmiöt Etelä-Pohjanmaan alueella ovatyhdensuuntaisia valtakunnallisen kehityksen kanssa:• Myymäläkoko kasvaa voimakkaasti• Valikoimat syvenevät, artikkelimäärä kasvaa• Ketjukonseptit kehittyvät entistä rationaalisemmiksi järjestelmiksi• Tietojärjestelmät mahdollistavat reaaliaikaisen ketjuohjauksen• Verkkokauppa valtaa hitaasti markkinoita valituilla toimialoilla• Uudet lähipalvelukonseptit kehittyvät (”hybridipalvelupisteet”)• Harvaan asutulla alueella syntyy merkittäviä palvelutyhjiöitä: asiointimatkatpitenevät• Ulkomaiset ketjut tulevat markkinoille esim. yritysostojen kautta• Kilpailu pysyy kireänäSeuraavassa kuviossa on esitetty koko Suomen päivittäistavara (pt-) -kauppojenlukumäärän kehitys vuosina 1978-1999. Lisäksi kuviossa on esitetty pt-kauppojenmyynnin volyymin muutos prosentteina.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT13Kuvio 1 Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä 1978-1999 (A.C. Nielsen)Kuvio 2 Päivittäistavarakaupan lukumäärä myymälätyypeittäin 1978-1999 (A.C. Nielsen)Huomio kiinnittyy suurten supermarkettien voimakkaaseen määrälliseen kasvuun.Hypermarketit ovat ilmestyneet markkinoille varsinaisesti vasta 90-luvun alussa. Alle 200 m2pienmyymälöiden määrä on laskenut noin puoleen ko ajanjaksona. Myymälöidenkokonaismäärä (lukumäärä) on vähentynyt vuosittain vajaalla kahdella prosentilla.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT14Kuvio 3 Päivittäistavaramyynti myymälätyypeittäin 1978-1999 (A.C. Nielsen)Hypermarketit ja suuret supermarketit pitävät yhdessä hallussaan noin 45 % koko maanmarkkinoista. Osuus on dramaattisesti kasvanut viime vuosikymmenen aikana. Pientenlähimyymälöiden osuus on runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa supistunut 40prosentista vajaaseen kymmeneen prosenttiin.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT153 SUURMYYMÄLÄ JA TILAA VIEVÄ KAUPPA: KÄSITTEITÄUuden Maankäyttö- ja rakennuslain eräänä tarkoituksena on tehostaa suuryksiköidensijoittumisen ohjausta ja johtaa sijoittumisen arviointiin kaavaa laadittaessa. Laissatarkoitettuja suuryksiköitä ovat muun muassa hypermarketit, tavaratalot, suuret supermarketit,kauppakeskukset sekä erikoistavaran suuryksiköt.Laissa ympäristövaikutuksen arvioinnin piiriin luetaan keskusta-alueen ulkopuolelle sijoittuvatyli 2000 kerros-m 2 :n suuruiset myymälät, ei kuitenkaan paljon tilaa vaativa erikoistavaramyymälöitä.Niihin kuuluvat toimialat ovat seuraavat: 1• Moottoriajoneuvojen kauppa• Moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa• Rengaskauppa• Venekauppa ja veneilytarvikkeiden kauppa• Matkailuvaunujen kauppa• Huonekalukauppa• Sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisustus: maalit, tapetit, keittiökalusteet ym.)• Rautakauppa• Rakennustarvikekauppa• Maatalouskauppa• Puutarha-alan kauppa• KodintekniikkakauppaMaankäyttö- ja rakennuslain mukaan taajaman ulkopuolelle sijoittuva kohde on useimmissakäytännön tapauksissa:• Hypermarket (Citymarket, Prisma, Euromarket)• Supermarket, (K-supermarket, S-market, Superspar )• alle 2000 krs-m2 pt- myymälä, joka laajentaa toimintaansa yli 2000 krs-m2:een• Kauppakeskus (kiinteistö, jossa useissa tapauksissa on pt-myymälä jaerikoismyymälöitä sekä palveluliikkeitä, yhteensä yli 2000 kem2)• suuri urheiluliike• ns. halpatavaratalo (ei päivittäistavarakauppaa)1 Ympäristöministeriö: Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta. (2000).ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT164 KAUPAN KEHITYKSEN POHJA: VÄESTÖ JA KULUTUSKYYSNTÄ4.1 Väestömäärä ja sen kehitysennusteetTilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaan alueen väestömäärä supistuu jossain määrin.Omavaraislaskelman mukaan väki kasvaa 30 vuoden aikana runsaalla tuhannella. Muuttoliikehuomioiden vähennys olisi kuitenkin noin 15.000 asukasta (t.6 %) Seuraava kaavio osoittaatrendin:Maakunnan väestökehitys v 2000-2030250000Asukasmäärä20000015000010000050000200020300Sis muuttoliikkeenTilastointitapaOmavaraislaskelmaKuvio 4 Väestömäärän kehityskuva Etelä-Pohjanmaan alueella v 2000-2030.Väestö painottuu alueella eri tavalla: Pohjoisten Seinänaapureiden suhteellinen osuus kokoliiton alueen väestömäärästä kasvaa hieman:100 %80 %60 %40 %MuutPohj. seinänaapurit20 %0 %2000 2010 2020 2030Kuvio 5 Pohjoisten Seinänaapureiden väestön suhteellinen osuus v 2000-2030Väestön suhteelliset muutokset ovat taustana ohjaamassa kaupan verkostosuunnittelua jalopullisia sijaintipäätöksiä. Tässä suhteessa Seinänaapureiden rooli tulee korostumaan.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT17Seuraavassa tarkastellaan väestömäärän ja ”elinkeinoaktiviteetin” suhdetta kunnittain.Asukasmäärän ja työpaikkojen suhdetta voidaan havainnollistaa kuviolla:Väestömäärän ja työpaikkamäärän suhde kunnittainTyöpaikkojen määrä1600014000120001000080006000400020000y = 0.4432x - 739.72R 2 = 0.92880 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000AsukasmääräKuvio 6 Asukasmäärän ja työpaikkojen suhde kunnittainKunnat pysyvät suhteellisen hyvin trendisuoralla; Nurmo, Lapua ja Kauhajoki ”roikkuvat” viivanalapuolella. Tämä merkitsee että ao kunnat eivät kykene tarjoamaan asukaslukuunsa nähdensiinä määrin työpaikkoja kuin muut kunnat.Tilanne näyttää toistuvan kun tarkastellaan toimipaikkojen määrää suhteessa asukaslukuun:Väestömäärän ja toimipaikkamäärän suhde kunnittain2500Toimipaikkamäärä2000150010005000y = 0.0662x - 55.403R 2 = 0.97050 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000AsukasmääräKuvio 7Asukasmäärän ja toimipaikkojen suhde kunnittainENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT19Oletus kulutuskysynnän kasvustaKulutuksen tulevaa kehitystä on arvioitu kahdella oletuksella: hidas ja nopea kasvu.Kaaviokuva selvittää vaihtoehtojen eroja:mk/henk.pt 4 % /vet 5 % /vpt 1 % /vet 2.0-2.5 % /vpt 0.5 % /vet 1.5-2.5 % /vpt 1 % /vet 2.0-4.0 % /vpt 0.5 % /vet 1.5 –2.5 % /v1998 2000Ennuste2010Ennuste2020EnnusteKuvio 9 Kulutuksen kasvu v 1988-2000 ja ennuste vuoteen 2020Tilastoitu luku vuodelta 1998 on saatettu vuoden 2000 tilanteeseen seuraavillakasvuprosenteilla:- päivittäistavara 4 %/v- erikoistavara 5 %/vHidas kasvu: päivittäistavara (pt) kasvaa koko jakson v 2000-2020 0.5 prosenttia vuodessa.Erikoistavara kasvaa vastaavana aikana 1.5- 5 % toimialasta riippuen. Kasvuennustettavoidaan pitää varovaisena.Nopea kasvu: päivittäistavara kasvaa 1 % vuodessa ja erikoistavara 2-5 % toimialastariippuen. Jos arvioin pohjana on toteutunut kehitys viimeisen kuuden vuoden aikana, onennuste edelleen varsin varovainen. ”Korkoa korolle”- lukusarjoina muodostuu v 2020 lopussaENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT20huomattava ero kahden eri vaihtoehtojen välille. - Tämä ero heijastuu myöhemmin myynti- japinta-alamääriin: haarukka on suuri!4.3 Ostovoiman määrä ja kehitys eri kasvuoletuksillaOstovoima määräytyy väestökehityksen ja kulutusluvun yhteisvaikutuksesta. Seuraavassa onesitetty oletetut kulutuskysynnän kasvuprosentit:Tavara-ala jakso Hidas kasvu %/v Nopea kasvu %/vPäivittäistavarat 1998-2000 4.0 4.02000-2010 0.5 1.02010-2020 0.5 1.0Pukeutuminen 1998-2000 5.0 5.02000-2010 1.5 2.02010-2020 1.5 2.0Huonekalu-sisustaminen 1998-2000 5.0 5.02000-2010 2.0 3.02010-2020 2.0 3.0Vapaa-aika 1998-2000 5.0 5.02000-2010 2.5 4.02010-2020 2.5 4.0Kuvio 10 Kulutuskysynnän kehitys tavara-aloittain eri kasvuoletuksillaKulutuskysyntä keskittyy asiantuntijoiden arvioin mukaan toisaalta vapaa-aikaan ja toisaaltaasumisen-sisustamisen tuotealaan. Ihmisten valmius kunnostaa kotiaan ja yleensä elinpiiriäänkasvaa. Vaatetuksen-muodin suhteellinen osuus laskee. Päivittäistavarakaupan osuusyksityisessä kulutuksessa on niin ikään laskenut koko ”kulutushistorian” ajan.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT215 KAUPAN PINTA-ALATARVE VUOSINA 2010 JA 20205.1 Laskennan lähtökohdatPinta-alan määrä on laskennallinen. Se perustuu seuraaviin tekijöihin:- väestökehitys (Tilastokeskuksen mukaan) 2- kulutusmäärä ja sen kehitys- myynti/m2- tehokkuusluku 26000 mk/m2 (toteutunut luku keskimääräinvuonna 1999) 3- myyntipinta-alan ja kerrosalan välinen suhde (kerroin 1.25)Pinta-alan tarve on laskettu kunnittain. On huomattava että tarve voi olla myös negatiivinen;luku ilmentää kulutuskysyntään nähden ylikapasiteettia. Tilanne syntyy, kun väestönväheneminen ”voittaa” kulutuskysynnän kasvun.Tarkasteluun liittyy epävarmuustekijöitä:- uusinvestointien tehokkuus (myynti/m2) on pääsääntöisestihuomattavasti suurempi kuin nykyisen verkoston keskimääräinentehokkuus; pinta-alan tarve on siten vähäisempi. 4- tässä tarkastelussa ei oteta huomioon myymälöiden ns. luonnollistapoistumaa. Se on ollut Suomessa vajaat 2 % vuodessa(myymälämäärästä laskettuna) 5- ei oteta huomioon ostovoiman siirtymää yli kuntarajojen (mm matkailuntuoma lisäostovoima).2 Pinta-alan tarve muuttuu, jos käytetään liiton väestötavoitetta 190.000 asukasta v 2010.3 Tehokkuuslukua 26.000 mk/m2 on pidettävä suhteellisen heikkona. Tähän on luonnollisesti kaksi tulkintaa: joko pinta-alaa on liikaa tainiistä myydään liian vähän. Valtakunnallinen luku on noin 33.000 mk/m2 vuodessa.4 Pinta-alan tarve lasketaan myöhemmin korkealla myynti/m2- tehokkuusluvulla.5 Vuonna 19999 liiton alueen pt- myymäläpinta-alasta poistui noin 1.1 % ja pinta-ala lisääntyi noin 0.4 %. (940 m2 poistui ja 400 m2 tulilisää, nettovähennystä 540 m2)ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT225.2 PäivittäistavarakauppaSeuraavassa esitetään päivittäistavarakaupan (pt-)pinta-alan lisätarve, kun oletuksena onalueella keskimääräinen toteutunut myynti/m2-tehokkuus:Kasvu 0,5 % Kasvu 1,0 %2000-2010 2010-2020 2000-2020 2000-2010 2010-2020 2000-2020Alahärmä -154 -76 -230 -32 44 12Kauhava 57 106 163 282 353 635Lapua 226 290 517 612 726 1 339Ylihärmä 18 49 67 102 142 244Härmänmaa 148 369 516 964 1 265 2 229Alajärvi 119 164 283 376 451 828Evijärvi -5 7 2 78 95 173Kortesjärvi -17 -6 -23 52 66 118Lappajärvi -113 -59 -172 -10 43 33Vimpeli -41 -18 -59 50 77 127Järviseutu -57 88 31 547 732 1 279Alavus -186 -124 -309 65 127 193Kuortane -65 -1 -66 50 119 169Lehtimäki -31 -10 -41 24 47 72Soini -54 -34 -88 17 37 54Töysä 34 41 75 120 135 255Ähtäri 25 80 105 220 293 513Kuusiokunnat -277 -48 -325 497 759 1 256Ilmajoki 17 87 103 326 420 746Nurmo 977 817 1 794 1 316 1 259 2 575Seinäjoki 1 493 1 328 2 821 2 357 2 374 4 731Ylistaro 37 89 126 190 258 448Pohjoiset seinänaapurit 2 524 2 321 4 845 4 188 4 312 8 500Jalasjärvi -18 16 -2 222 271 493Kurikka -68 -8 -76 214 288 502Peräseinäjoki 12 42 54 116 156 272Eteläiset seinänaapurit -74 51 -24 553 715 1 267Isojoki -8 18 10 65 97 162Jurva -42 -16 -58 84 115 199Karijoki -42 -13 -55 4 33 37Kauhajoki 105 165 271 508 606 1 115Teuva -193 -126 -319 -26 35 8Suupohja -179 27 -152 635 886 1 521ETELÄ-POHJANMAA 2 086 2 807 4 893 7 384 8 668 16 053Kasvu 0,5 % Kasvu 1,0 %2000-2010 2010-2020 2000-2020 2000-2010 2010-2020 2000-2020Härmänmaa 148 369 516 964 1265 2229Järviseutu -57 88 31 547 732 1279Kuusiokunnat -277 -48 -325 497 759 1256Pohjoiset seinänaapurit 2524 2321 4845 4188 4312 8500Eteläiset seinänaapurit -74 51 -24 553 715 1267Suupohja -179 27 -152 635 886 1521ETELÄ-POHJANMAA 2086 2807 4893 7384 8668 16053Kuvio 11 Päivittäistavarakaupan laskennallinen pinta-alan lisätarve kunnittain (kerrosala)ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT23Hitaan kasvun vaihtoehdossa kasvutarve (ilman luonnollista poistumaa) Etelä-Pohjanmaanalueella vuoteen 2020 mennessä on yhteensä runsaat 4800 krs-m2. Vuoteen 2010 mennessätästä toteutuisi noin 2800 krs-m2. Väestöennuste ohjaa suurimman osan kasvutarpeestaPohjoisten Seinänaapureiden seutukuntaan. Useissa seutukunnissa tarve on negatiivinen.Seuraava taulukko pelkistää tilanteen:Kasvu 0,5 %2000-2010 2010-2020 2000-2020Pohjoiset seinänaapurit 2524 2321 4845Muut -439 486 47ETELÄ-POHJANMAA 2 086 2 807 4 893Luvut merkitsevät äärimmilleen pelkistettynä 2-3 suurta supermarkettia Seinäjoen – Nurmonalueelle. Käytännössä luku ”hajaantuu” useisiin hankkeisiin, mukaan lukien nykyistenmyymälöiden laajennukset.Nopea kasvu edellyttää Etelä-Pohjanmaan alueelle yhteensä noin 16.000 krs-m2:n toteutusta.Vuoteen 2010 mennessä tarve on jo noin 7400 krs-m2. Runsas 50 % kasvutarpeestaohjautuu Pohjoisten Seinänaapureiden seutukuntaan:Kasvu 1,0 %2000-20102010-20202000-2020Pohjoiset seinänaapurit 4188 4312 8500Muut 3196 4357 7553ETELÄ-POHJANMAA 7 384 8 668 16 053Luvut tarkoittaisivat esimerkiksi 5-6 suurta supermarkettia Seinäjoki-Nurmo-aluelle sekäsuurimpiin kuntakeskuksiin.5.3 Pukeutumisen kauppaPinta-alan kasvutarvetta tarkastellaan seuraavassa lisääntyvän myynnin kautta. Hitaan kasvunmallissa myynnin määrän kasvu on vuoteen 2020 mennessä noin 150 Mmk. Nopeassavaihtoehdossa vastaava luku on noin 220 Mmk.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT24Pukeutumiskaupan kehitys hitaan ja nopean kasvunvaihtoeehdoissa, Mmk250.0220200.0Mmk150.0100.0100120hidasNopea50.00.02000-2010 2010-2020 2000-2020aikajaksoKuvio 12 Pukeutumisen markkinat: myynnin kasvu eri vaihtoehdoissa v 2010 ja 2020 ja yhteensäKehityskuvaa voidaan havainnollistaa: lukusarja merkitsisi 8-10 uutta ”Seppälän” myymälääsekä 8-10 uutta ”Lindexiä” vuoteen 2010 mennessä 6 . Osa kasvusta näkyy tavaratalojenmyyntipinta-alassa ja erikoismyymälöiden toteutuksessa. Osa pinta-alasta sisältyyhypermarkettien erikoistavaran pinta-alaan.Pukeutumisen vähittäiskauppa kuuluu Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittaman ohjauksenpiiriin.6 Oletuksena on ko myymäläketjujen keskimääräinen myynti/myymäläENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT255.4 Huonekalu- ja sisustusalan kauppaAla on voimakkaassa kasvussa. Seuraavassa tarkastellaan myynnin kasvua E-P-liitonalueella.300.0Huonekalu-sisustaminen kehitys, Mmk280250.0200.0150.0100.0120160HidasNopea50.00.02000-2010 2010-2020 2000-2020Kuvio 13 Huonekalu-sisustamisen markkinat: myynnin kasvu (Mmk) eri vaihtoehdoissaNopean kasvun mallissa kasvu vuoteen 2020 mennessä on yhteensä noin 280 Mmk. Luku onnoin 2/3 pääkaupunkiseudun IKEAN vuosimyynnistä. Vuoteen 2010 mennessä kasvuavoidaan havainnollistaa 2-3 uuden ”Askon” toteutuksella.Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan huonekalukauppa kuuluu ns paljon tilaa vaativaanerikoiskauppaan, ja on siten lain tarkoittaman ohjauksen ulkopuolella. Sitä vastoin sisutusalankauppa kuuluu ohjauksen piiriin.5.5 Vapaa-aika- , urheilu- ja kodintekniikkakauppaKasvun hajonta on suuri johtuen lähtöoletuksesta. Vuoteen 2020 mennessä myynnin kasvu on400 mmk:n ja 650 mmk:n haarukassa. Kasvu hajaantuu useisiin erikoisliikkeisiin,hypermarketteihin sekä tavarataloihin. Kerrosalana luvut merkitsevät 25.000-40.000 krs-m2:npinta-alaa.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT26700.0600.0Vapaa-aika650500.0400.0300.0280370HidasNopea200.0100.00.02000-2010 2010-2020 2000-2020Kuvio 14 Vapaa-ajan markkinat: myynnin kasvu (Mmk) eri vaihtoehdoissaTavara-alan tyypilliset suuryksiköt ovat kodintekniikan ja urheilutarvikkeen ketjuja.Toimialaryhmään kuluu sekä ohjauksen piiriin kuuluvia toimialoja sekä tilaa vievään kauppaanlukeutuva toimialoja. Mm urheilukauppa on ohjauksen piirissä.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT275.6 Pinta-alan tarve uusinvestointien tehokkuudellaSeuraavassa tiivistetään kaupan pinta-alan kasvu koko liiton aluella yhteensä ns luonnollinenmyymäläpoistuma huomioiden ja lähtöoletuksena myynti/m2- tehokkuus:- päivittäistavara 45.000 mk/m2- erikoistavara 20.000 mk/m2Pinta-alan kasvu2000-2010 2010-2020 2000-2020PäivittäistavaraHidas kasvuKulutuksen kasvu+ väestömuutos Myynti-m2 968 1303 2272Krs-m2 1162 1564 2726Myymäläpoistuman korvaaminen Myynti-m2 1600 1600 3200Krs-m2 1920 1920 3840Päivittäistavara yhtenesä Krs-m2 3082 3484 6566Nopea kasvuKulutuksen kasvu+ väestömuutos Myynti-m2 3429 4025 7454Krs-m2 4114 4830 8944Myymäläpoistuman korvaaminen Myynti-m2 2400 2400 4800Krs-m2 2880 2880 5760Päivittäistavara yhtenesä Krs-m2 6994 7710 14704Erikoistavara yhteensäHidas Myynti-m2 22368 29553 51921Krs-m2 27959 36942 64901Nopea Myynti-m2 24123 32629 56752Krs-m2 30154 40786 70939KAIKKI YHTEENSÄ 2000-2010 2010-2020 2000-2020Hidas Krs-m2 31042 40426 71467Nopea Krs-m2 37148 48496 85644Myynnin kasvu800-1400 Mmkvuoteen 2020 mennessäLisää pinta-ala-alaa71.000-86.000 krs-m2LaskentaoletuksetPäivittäistavaraMyyntiteho (uusinvestoinnit)45000 mk/m2/vMyyntipinta>krs-m21.20 kerroinLuonnollinen myymäläpoistmua (hidas kasvu) 2.0 % /v ( v 1989 myyntiala yht = 100 %)Luonnollinen myymäläpoistmua (nopea) 3.0 % /v( v 1988 myyntiala yht = 100 %)ErikoistavaraMyyntiteho20000 mk/m2/vMyyntipinta>krs-.m21.25 kerroinei huomioitu luonnollista myymäläpoistumaaEtelä-Pohjanmaan alueella tarvitaan lisää pinta-alaa vuoteen 2020 mennessä kulutuksenkasvuvaihtoehdosta riippuen 71.000 - 86.000 kerros-m2.Pt-kaupan lisätilan tarve kokonaismäärästä on 6.600-14.700m2. Tästä ns luonnollisenpoistuman vaatimaa päivittäistavarakaupan lisäpinta-alaa on 3.800-5.700 krs-m2 eli 40-60%.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT286 KAUPAN VERKOSTON PERUSPIIRTEITÄ6.1 Päivittäistavarakaupan verkostoHärmänmaaPäivittäistavaraverkosto rakentuu pt-myynnin mukaisena teemakarttana allaolevan mukaisesti. – Kartoissa on mukana myös Seinäjoen ja Nurmon verkostohavainnollistamaan keskusten välisiä etäisyyksiä ja alueiden välisiä kaupanvoimasuhteita.Viereisessä kaaviossa on esitetty Härmänmaan pt-myynnin jakautumisenmyymälöittäin. Kuvio on jokseenkin tasainen ”kärrynpyörä”.PäivittäistavaramyymälätPt-myynti (Mmk)200Härmänmaa10020EvijärviAlahärmäKortesjärviLappajärviYlihärmäKauhavaYlistaroLapuaLehtimäkiIlmajokiSeinäjokiNurmoKuortaneKurikkaTöysäAlavusENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT29Kuvio 15 Härmänmaan pt-verkostoHuomio kiinnittyy Lapuan suhteellisen runsaaseen pienmyymäläverkostoon. Vahvat kylätylläpitävät palveluvarustusta. Sen sijaan Kauhavan kaikki pt-palvelut sijoittuvatkeskustaajamaan. – Pelkistetysti: Ylihärmä ”keskittää”, Alahärmä ”hajauttaa”.JärviseutuJärviseutu muodostuu viidestä maakunnan koilliskulmaan sijoittuvastakunnasta. Seutukunnan keskus on Alajärvi.Lapuan tapaan Alajärvellä pienmyymäläverkosto on huomattava. Muissakunnissa palvelut keskittyvät keskustaajamaan. Alajärven etäisyysSeinäjoesta mahdollistaa vahvan myymäläverkon. Tämä näkyy myöserikoistavarakaupan monipuolisuudessa.PäivittäistavaramyymälätPt-myynti (Mmk)Järviseutu20010020EvijärviAlahärmäKortesjärviLappajärviVimpeliYlihärmäKauhavaAlajärviLapuaSeinäjokiNurmoKuortaneLehtimäkiSoiniTöysäKuvio 16 Järviseudun pt-verkostoENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT30KuusiokunnatKuusiokuntien pt-verkostossa on huomioitava Töysän Tuurin kyländominoiva rooli. Veljekset Keskinen Oy:n suurmyymälä ottaa lähes puoletKuusiokuntien alueella toteutuvasta pt-myynnistä (ks oheinen kuvio).Tilanne jarruttaa kaupan investointien kohdistamista lähikuntiin. Tämäheijastuu mm Alavuden ja Ähtärin verkoston kehittymiseen; ostovoimansiirtyminen Tuuriin on mittava; markkinat eivät ko kilpailutilanteessa tuletodennäköisesti riittämään mittaviin uusiin supermarkethankkeisiin.Samoin Tuurin erikoistavaratarjonta vaikuttaa erikoisliikkeiden toimintaedellytyksiin.PäivittäistavaramyymälätPt-myynti (Mmk)LappajärviVimpeliKuusiokunnatYlihärmä200Kauhava10020AlajärviLapuaSeinäjokiNurmoKuortaneLehtimäkiSoiniTöysäPeräseinäjokiAlavusÄhtäriJalasjärviKuvio 17 Kuusiokuntien pt-verkostoTuurin rooli kaupan alueena on poikkeuksellinen. Keskittymän vaikutusalue on ”ylimaakunnallinen”.Vaikutus ulottuu Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan, Jyväskylän jaENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT31Tampereen seudulle 7 . ”Ostoelämykseen” perustuvat ostosmatkailu vetää asiakkaita laajaltaalueelta. Seuraavassa kartassa on osoitettu Tuurin vaikutusalue tehtyjen asiakaskyselyjenpohjalta.Kysely: viikon aikana käyneet taloudet (% kunnan talouksista)64326.4PietarsaariVaasaJyväskyläPoriTampere© Entrecon OyKuvio 18 Tuurin kauppakylän vaikutusalue 87 Tuurin markkina-asemaa ja kehityskuvaa on tarkasteltu lähemmin Tuurin osayleiskaavaan yhteydessä laaditussaselvityksessä.(Entrecon Oy 2000)8 Lähde: Velj. Keskinen Oy:n asiakaskyselyn tulokset.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT32Pohjoiset SeinänaapuritSeutukunnan pt-verkostossa korostuukaupan suurmyymälöiden rooli. Kolmesuurinta myy yli puolet seutukunnanalueella tapahtuvasta myynnistä.(Myymäläverkon rakenne käy ilmiedellisistä kartoista)Pohjoiset seinänaapuritEteläiset seinänaapuritSeutukunnan verkosto on Seinäjoenvaikutuspiirissä. Erityisesti Ilmajoen,Peräseinäjoen ja Jalanjärven kehitystäjarruttaa maakuntakeskuksenvetovoima. (Myymäläverkon rakennekäy ilmi seuraavassa Suupohjankartassa)Eteläiset seinänaapuritENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT33SuupohjaSuupohjan kuntien verkosto hajaantuu kuntiin. Dominoivaa keskustaa eivoida osoittaa. Seinäjoen vetovoima ei ole merkittävä.PäivittäistavaramyymälätPt-myynti (Mmk)Ylistaro20010020JurvaIlmajokiSeinäjokiNurmoKurikkaSuupohjaTeuvaPeräseinäjokiJalasjärviKarijokiKauhajokiIsojokiKuvio 19 Suupohjan kuntien pt-verkostoENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT34”Yhdellä silmäyksellä” päivittäistavaran verkosto hahmottuu seuraavasti:HärmänmaaJärviseutuPohjoiset seinänaapuritKuusiokunnatEteläiset seinänaapuritSuupohjaKuvio 20 Päivittäistavarakaupan rakenne seutukunnittain (myynnin jakautuminenmyymälöille)ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT356.2 Erikoistavarakaupan sijaintiTilaa vievän kaupan toimialoja on tarkasteltu toimipaikkojen lukumääränä. Kokonaisuutenahahmottuu Kauhajoki-Kauhava-akselin vahvuus. Huonekalukauppa keskittyy perinteisestiSuupohjan kuntiin.Kodintekniikka on vahvastiedustettuna Seinäjoella,Kauhajoella ja Lapualla.Rautakaupan toimipaikathajaantuvat suhteellisentasaisesti alueenkuntakeskuksiin.Urheilutarvikekaupassanousevat Kurikka, Kauhava jaLapua. Seinäjoen osuustoimipaikkojen määrässä onvähäinen. On kuitenkinhuomattava, että kotarkastelussa ei huomioidatoimipaikan kokoa.Autokaupassa korostuvatkunnat Alavus, Kauhava,Nurmo ja Lapua. Seinäjoki onkuitenkin maakunnanautokaupan ehdoton keskus.Oheinen karttahavainnollistaa tilannetta.Tilaa vievä kauppa 1997lkm25HuonekaluKodin elektroniikkaRautakauppaUrheilutarvikeAutokauppaTeuvaKarijokiJurvaIsojokiKurikkaKauhajokiYlistaroAlahärmäYlihärmäKauhavaSeinäjokiIlmajokiNurmoJalasjärviKortesjärviLapuaPeräseinäjokiEvijärviLappajärviVimpeliAlavusAlajärviLehtimäkiKuortaneTöysäSoiniÄhtäriLähde: Tilastokeskus SuomiCD 1998Kuvio 21 Tilaa vievän kaupan toimipaikkojen määräkunnittain v 1997ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT36Kodintekniikan ketjut Musta Pörssi, Expert ja Tekniset on osoitettu seuraavassa:EvijärviKauhavaVimpeliLapuaAlajärviSeinäjokiKurikkaAlavusÄhtäriJalasjärviKauhajokiKodintekniikkamyymäläketjut• Musta Pörssi (musta)• Expert (punainen)• Tekniset (sininen)Kuvio 22 Eräisiin kodintekniikkaketjuihin kuuluvien myymälöiden sijainti kunnittainVerkostorakenteessa korostuu Kauhajoki-Kauhava-käytävä. Alavuden-Ähtärin alue hahmottuuvahvana kun tarkasteluun lisätään Töysän Tuurin kylän merkittävä kodintekniikan tarjonta. -Huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, mistä kunnista ko ketju puuttuu.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT37Tyypillisesti tilaa vievänä toimialana on tarkastelu rautakaupan verkostorakennetta kahdenmerkittävän ketjun sijainnin pohjalta. Peitto on suhteellisen tasainen koko maakunnan alueella.Alahärmä Kortesjärvi LappajärviVimpeliLapuaAlajärviKuortaneSoiniIlmajokiSeinäjokiKurikkaTeuvaPeräseinäjokiAlavusÄhtäriJalasjärviKauhajokiRautakauppa:• K-Rauta (sininen)• Rautia (punainen)Kuvio 23 Rautakaupan ketjujen sijainti kunnittainK-rauta on tyypillisesti yksikkö, joka toimii taajamarakenteen reunassa tai sen ulkopuolella.Rautia on vuorostaan keskustan rautakauppa. Molemmat ketjut ovat keskolaisia. Näin Keskovoi kehittää konseptivalinnan ja sijainiin pohjalta verkostoaan.Rautanet-myymälät, jotka toimivat yhdessä valtakunnallisen Starkki-ketjun kanssa, sijoittuvatEvijärvelle, Kurikkaan ja Teuvalle. Myymälät ovat pääsääntöisesti pienten taajamienkeskustan tuntumassa.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT386.3 Päivittäistavaran ostovoiman siirtymätSeuraavassa kartassa on postinumerotarkkuudella osoitettu pt- ostovoiman siirtymät. Se onalueen ostovoiman ja toteutuneen myynnin välinen erotus. Siniset kentät kartalla kuvaavatvuotavaa aluetta; tarjontaa ei ole tai se ei tyydytä kuluttajaa. Punaiset alueet ovat saajia.Esimerkiksi Tuuri ottaa oman alueensa ulkopuolelta noin 165 Mmk:n myynnin. Tämämerkitsee noin viiden tuhannen kolmihenkisen kotitalouden koko vuotuista päivittäistavarankulutusta. Huomattava osa Tuurin ostovoimasta tulee maakunnan ulkopuolelta.HÄRMÄ12YLIHÄRMÄ10KAUHAVA33.9LAPPAJÄRVI10.8PERHO13.8Pt-ostovoiman virtauspostinumeroalueittain (Mmk)50 - 274 (9)10 - 50 (26)0 - 10 (36)-3 - 0 (180)-10 - -3 (146)-30 - -10 (40)-111 - -30 (25)LAIHIA22.3YLISTARO21ALAJÄRVI38.2SEINÄJOKI274KARSTULA19.6SAARIJÄRVI28.7LOHILUOMA30JALASJÄRVI35.8TUURI164.9ÄHTÄRI12.6KAUHAJOKI35.5KEURUU14.4KESKI-PALOKKA135.4KARVIA14.4VIRRAT33.4JYVÄSKYLÄ236.8PARKANO29.3KURU11RUOVESI34.4MÄNTTÄ43IKAALINEN30.4© Entrecon OyKuvio 24 Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymät postinumeroalueittain v 1999.Karttaan on ympyröity merkittävät ”ostovoimapyydykset”.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT396.4 Pt-myymäläverkon rakenneEtelä-Pohjanmaan pt-verkosto koostuu eri tyyppisistä, eri kokoisista, ja eri tehokkuudellatoimivista myymälöistä: Seuraavassa kuvassa myymälät on siroteltu koordinaatistoon, jossaakseleina ovat myyntipinta-ala ja myynti/m2-tekokkuus.Suuri osa myymälöistä asettuu kokoluokkaan 200-300 m2. Tämän kokojoukon tehokkuusvaihtelee 5. 000- 40.000 mk:nvälillä. Selkeästi ylivoimainen osaEtelä-Pohjanmaan myymälättoimii alle 20.000 m2tehokkuudella. Tämä on yleensä 80 000pidettävä kannattavuudeneräänä minimimittarina. Tämä70 000ryhmä on myymälälopetusten60 000valitettavaa potentiaalia.Tärkeää on havaita, että osa noin1000 m2 myymälöistä toimiierittäin alhaisella tehokkuudella.Normaalissa kustannusrakenteessako myymälät eivät voipitkää aikaa sietää tappiottakovaa kilpailutilannetta.mk/m250 00040 00030 00020 00010 000Seitsemän myymälää on pintaalaltaanyli 1500 m2. Niiden00 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500tehokkuus vaihtelee 20.000-m270.000 mk:n välillä. Suurimmatpisteet ovat Seinäjoen ja Nurmon hypermarketteja ja Töysän Tuurin tavaratalo. Niiden teho onhyvä ja todennäköisesti turvaa hyvän tuoton.Kuvio 25 Etelä-Pohjanmaan pt-myymälät: pinta-ala jatehokkuus myynti/m2/vENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT40Pinta-alan ja myynnin suhde käy ilmi seuraavassa kuviossa. Verkosto voidaan hahmottaakolmena ryhmänä:• alle 500 m2Etelä-Pohjanmaan myymälätlähimyymälät• 800-1300 m2 marketit 250• yli 1500 m2supermarketit jahypermarketit200Edellä käsiteltiin 800-1300 m2kokoluokan myymälöiden alhaistatehokkuutta. Tilanne näkyyluonnollisesti vähäisenä myyntinä.Mmk150100Suurimmat myymälät yltävät yli 100Mmk:n päivittäistavaramyyntiinvuodessa. Alueen suurin myymäläkokoaa noin kuuden tuhannenkolmihenkisen kotitaloudenvuotuisesta kulutuksen.5000 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500m2Kuvio 26 Pt-myymälät: pinta-ala ja myynti6.5 Matkailun tuoma lisä alueen ostovoimaanOstovoiman siirtymää lisää maakunnan ulkopuolelta tuleva matkailu- ja vapaa-ajan liikenne.Etelä-Pohjanmaan matkailutulo oli vuonna 1998 arviolta 750 miljoonaa markkaa.Majoitusliikkeissä yöpyi yli puoli miljoonaa sekä sukulaisten ja tuttavien luona lähes 800.000henkilöä. Päiväkävijöiden määrä oli lähes kolme miljoonaa henkilöä. Matkailusta saatavakokonaishyöty on yli miljardi markkaa. 9Merkittävimmät vähittäiskauppaan tuleva raha on nähtävissä Töysän kunnan Tuurin kylän”ostoselämysmatkaisussa”. Välitön myyntitulo Töysän kuntatalouteen vuonna 1999 arvioidaannoin 400 miljoonaksi markaksi. 10 Myös esimerkiksi Seinäjoen-Ilmajoen alueelle vuosittainvirtaava ostovoima (mm kulttuurimatkailun) osalta on merkittävä. Tästä ostovoimasta9 Etelä-Pohjanmaan liitto: Matkailun tulo-työllisyysselvitys.. Länsi-Suomen Matkailun Kehitys Oy10 Entrecon Oy: Töysän kunta, Tuurin kaupallinen keskittymä. Osayleiskaavan ympäristövaikutukset. 2000. Myyntituloluku on johdettuMatkailun koulutus- ja tutkimuskeskuksen v 1990 laatimasta Kuusiokuntien matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusta käsittelevästäraportista. On huomattava, että osa Tuurin myyntitulosta on kotoisin maakunnan muista kunnista. - Vrt kuitenkin Tuurinvaikutusaluekartta kohdassa 6.1.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT41päivittäistavara- ja erikoistavaramyymälät saavat osansa, joskin suurin osa kulutuksestaohjautuu majoitus-, ravitsemis- ja liikennepalveluihin.7 KAUPAN JA PALVELUJEN HANKKEITA7.1 Hankejoukon kokoaminenSeuraava hankejoukko on koottu lähinnä seuraavista lähteistä:• kaupan keskusliikkeiden ja ketjuyritysten antamat tiedot omistakehityshankkeista• Kunnan viranomaisten (maankäyttö- ja elinkeinotoimi) tiedot hankkeista sekämaankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvistä muista kehittämiskohteista• E-P-liiton asiantuntijoiden esittämät arviot ja kannanotot• Konsultin arviot todennäköisestä kehityksestäMonet kohteet ovat realistisia rakennusprojekteja. Osa taas on ainoastaan alustaviaennakointeja (”spekulaatiota”) tulevasta kehityksestä. Monet hankkeet ovat vaihtoehtoisiasijaintikohteita. Osa kohteista on kaupan hankkeita, osa kaupallisten palvelujen (mmmatkailun) ideoita. Kaikki kohteet eivät voi toteutua. Suunnittelujänne on vuosi 2020.Kohdejoukon luomisen tavoite on muodostaa kokonaisnäkemys kehityksen määrästä jakehityshankkeiden yleisestä sijaintiperiaatteesta Etelä-Pohjanmaan alueella.Seuraavassa tarkastellaan kunnittain keskeisiä kehityspiirteitä. Mahdollisten kohteiden sijaintion pääpiirteissään osoitettu kartalla. 1111 On huomattava, että osa hankkeista on kaupan ilmoittamia ja luonteeltaan luottamuksellisia. Tämän johdosta yksityiskohtia ei mainita.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT427.2 HärmänmaaHärmänmaalla on meneillään aktiivinen kaupan verkostonuudistamisstrategia. Useat kaupan toimijat ilmoittavat panostavansatuntuvasti kaupan kehittämiseen ko kuntien keskuksissa.7.2.1 LapuaLapuan kaupan kehityksessä merkittävänä tekijänä on lyhytetäisyys Seinäjoki-Nurmon kaupan suurmyymälöistä.Ostovoiman ulosvirtaus päivittäistavarakaupassa on noin 30%.Keskustaan tai sen reuna-alueelle on merkitty yhteensä neljäpistettä, jotka ovat pt- kaupan suurmyymäläkohteita. Kaksiniistä ovat nykyisten myymälöiden laajennuksia. Kaksi kohdettaovat vaihtoehtoisia uuden suurmyymälän sijaintipaikkoja.Tässä kulminoituu suurmyymälöiden yleinen kaavallinenongelma: sijoittaako myymälä parkkipaikkoineen keskustantiukkaan rakenteeseen vai ulos ”ytimestä” ? - Asiasta käydäänLapualla ajankohtaista keskustelua.Yleiskaavassa tilaa vievän kaupan liikepaikkavaraukset on osoitettu taajamankaakkoisosaan Seinäjoentien ja Vasunmäen risteysalueelle. Paikkaan soveltuvat hyvinesimerkiksi rauta-, rakennus-, maatalous- ja konekaupan toimialat.Uudet kaupan hankkeet lisäävät Lapuan kykyä pitää ostovoima alueellaan.7.2.2 KauhavaKauhavalla markkina-alue on vahva. Pt- ostovoimansiirtymäindeksi on 108 eli kunta vetää ostovoimaa ympäristöstä.Tilanne näkyy erittäin monipuolisena erikoistavarakaupantarjontana. Päivittäistavarakaupalla on kasvun tavoitteet. Eteläpohjoisenvaltaväylän risteyksiin muodostuu saavutettavuudenkannalta ylivoimaisia kauppapaikkoja. Kehitys on jo lähtenytkäyntiin: Kesko on juuri laajentanut keskustaan johtavassaristeyksessä (Kauhavantie-Kauppatie) sijaitsevansupermarketin. Kauppatien ja Kehätien välinen alue soveltuukaupalle. Kauhanvatien ja Jylhäntien risteys on kaupan kannaltamyös erinomainen kohde.Myös keskustassa on kehitysprojekteja. Näihin liittyy merkittävästi vanhan rakennuskannanpurkua ja tonttien yhdistämistä tehokkaimmiksi kokonaisuuksiksi.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT43Kauhava on merkittävimpiä kaupan investointikohteita maakunnan alueella.7.2.3 YlihärmäYlihärmän kehitysidea on matkailupalvelujenkeskittäminen oheisen kartan osoittamaan risteykseen.Kohteen vieressä on nykyisellään kuntokeskus;.synergiset edut ovat tavoitteena.Ylihärmän väestöpohja ei mahdollista mittavia kaupanhankkeita. Taajaman sijainti etäällä valtatiestä estääniin ikään kehitystä.KUNTOKESKUS7.2.4 AlahärmäAlahärmän keskusta kurottautuu valtatien suuntaan.Kaava sisääntulotien linjauksen muuttamiseksi onmeneillään (nykyinen Härmäntie siirtyy alkupäästäänpari sataa metriä pohjoisemmaksi) Tähän liittyykaupan suuryksikön sijoittamiseksi uuteenristeykseen. Kehitys vetää muita mukanaan. Voidaanennakoida, että aikaa myöten uuden risteyksen janykyisen keskustan välinen jakso täyttyy kaupan jakaupan palvelujen (mm liikennepalvelut) toiminnoista.- Kehityskuvaa merkitään kolmella eri pisteellä.UUSI SISÄÄNTULOVAYLÄENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT447.3 JärviseutuJärviseutu on kuuden kunnan seutukunta keskuksenaan Alajärvi.Kaupan näkökulmasta kehitysmahdollisuudet ovat hyvät. EtäisyysSeinäjoesta mahdollistaa erikoispalelujen kehittyminen. Tämä näkyymyönteisesti mm Alajärven katukuvassa.7.3.1 AlajärviAlajärven vetovoiman ja saavutettavuuden ongelma: pitäisikö”kurottautua” Jyväskyläntielle (vt 16)? Etäisyys keskustasta onpitkä. Toisaalta risteysalueella on jo nyt vahvaa kaupallistatoimintaa.Tässä esitetään, että risteysalueen tyhjät maa-alueet varataantilaa vievän kaupan tai mahdollisesti matkailua palvelevientoimintojen alueeksi. (kaksi kohdetta) Päivittäistavarakaupansijoittuminen risteysalueelle edellyttäisi myymälälle tuntuvaalähiasutuspohjaa. Hyvä liikenteellinen sijainti toisaalta tukee ptkaupansijoittumista alueelle.Keskustassa on kaupan suurmyymälähankkeita. Yksihankkeista on noin 4000 kerros-m2:n kauppakeskus. Lisäksi kaavassa tulisi varautua, ettänykyiset supermarketit voidaan tulevaisuudessa laajentaa markkinoiden sanelemassalaajuudessa (yksi piste).7.3.2 LappajärviLappajärven kunta on ostovoimaltaan suhteellisen pieni; merkittäviä kaupan hankkeita ei olenäköpiirissä.Matkailun merkitys kasvaa. Uudet investoinnit onnistuessaankiihdyttävät aikaa myöten lisää hankkeita. Vt 68:n ja kt 711:nristeysalue saattaa tarjota uutta sijaintipotentiaalia. Tästä ei olekuitenkaan tarkempia tietoja. (ei pistettä kartalla)ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT457.3.3 VimpeliVimpelin kaupan verkosto on hienoisessa liikkumatilassa.Kilpailuvoimaa haetaan uusista kauppapaikoista. Nesijoittuvat kuitenkin nykyisen keskusta-alueen tuntumaan.Kooltaan ne ovat pieniä, reilusti alle 2000 m2:nsupermarketteja. Seutukaavassa osoitettu ohitustieheikentää entisestään kiinnostusta sijoittua nykyisen valtatienvarteen.7.3.4 KortesjärviKortesjärvellä on kehitteillä liikenne-, matkailu ja liikuntaideaanpohjautuva hanke keskustan eteläpuolelle kt 63:nvarten. Vajaan 3000 asukkaan väestöpohja ylläpitääkohtuulliset peruspalvelut. Erikoistavarakauppaa taajamassaon jossain määräin huolimatta Kauhavalle suuntautuvistaostoskäynneistä. Tiedossa ei kaupan hankkeita, joilla olisimerkittäviä maankäytöllisiä vaikutuksia7.3.5 EvijärviEvijärvellä kiinnostus vt 68 varteen kasvaa. Kysymykseen tulleematkailuun ja liikennepalveluun liittymät toiminnot. Kaupan roolion suhteellisen vähäinen.Keskustaajama pitää ostovoiman sisällään. Suhteellisen uusipalveluverkosto on toimiva pitkällä aikavälilläENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT467.4 KuusiokunnatKuusiokunnat muodostavat yhdessä selvästi oman vähittäiskaupanasiointialueen. Etäisyys Seinäjoen keskittymästä on riittävän suuri,että ostovoima pysyy verrattain hyvin omalla alueellaan. Tämä antaapohjan kaupan verkoston johdonmukaiseen kehittämiseen.7.4.1 AlavusAlavuden kaupunki sijaitsee hyvin vt 66 ja 18risteysalueella. Saavutettavuus on hyvä. Keskustaon tiivis ja selvästi rajattavissa.Kaupan kilpailutilanne on poikkeuksellinen;muutaman kilometrin päässä Töysän kunnan rajantakana on Tuurin kylä, johon vuosien saatossa onkeskittynyt erittäin vetovoimainen kokonaisuus.Tuuri on Alavuden kaupan kehityksen jarru,Kääntäen: Alavuden kokoisen kaupunginkotitalouksilla on harvinaisen monipuoliset kaupanpalvelut välittömässä läheisyydessä, tosinnaapurikunnan puolella. Ostovoiman virtaus läheskaikilla toimialoilla on merkittävä. Tämä näkyyselvästi mm päivittäistavarakaupantehokkuusluvuissa. Arvion mukaan uusia pt-kaupan suurmyymälöitä ei Alavudelle synnytarkastelujakson aikana.Alavuden tilaa vievä kauppa on keskittynyt nykyisen keskustan ja vt 18 väliselle alueelle. Tätäkehitystä on syytä tukea. Kartassa on vyöhykkeinä kuvattu tilaa vievän kaupan laajentumistakohti valtaväylää. Toimialoina voisivat tulla kysymykseen rauta- ja rakennustarvike- sekäkonekauppa. Huonekalukaupan keskittymälle liikenteellinen sijainti on niin ikään hyvä.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT477.4.2 ÄhtäriÄhtärin ylivoima on matkailu. Kaupannäkökulmasta ”alivoima” tunnistetaanTuurin vetovoimana. Tuuri sijaitseerunsaan 10 kilometrin etäisyydelläkaupunkikeskustasta. Ostovoimansiirtymä Tuuriin varsinkinerikoistavarakaupassa on huomattava.Tilaa vievän kaupan sijoituskohteinasuositellaan toisaalta koillista liittymää jatoisaalta pohjoista liittymää valtatielle 18.Koillisella suunnalla ko. kauppatoimintaon jo vilkasta. Kasvuun tuleemaankäytössä varautua.Toimialarajauksella turvataan keskustanelävyys pt-kaupan ja keskustatyyppistenerikoiskaupan alueena.7.4.3 TöysäTöysän kunnan Tuurin kylän osayleiskaavan tarkistus on vastikään hyväksytty Töysänkunnanvaltuustossa. Kaavassa tähdätään Tuurin kauppakylän kasvuun. Maankäytönmitoituksessa osoitetaan riittävät varaukset. Se koskee nykyisiä alueella olevia toimialoja,mutta mahdollistaa aivan uusien toimialojen sijoittumisen alueelle.Tuurin kylän osayleiskaavan mahdollistama kaupan volyymi muokkaa toteutuessaanAlavuden, Ähtärin ja Tuurin erikoiskaupan palveluverkkoa merkittävästi. Asiointimäärienkasvu Tuurissa heikentää vastaavasti kaupunkikeskustojen houkuttelevuuttakauppapaikkoina.Tuuri on monilla mittapuilla ainutlaatuinen kaupan keskittymä Suomen vähittäiskaupankentässä. Tuurin osayleiskaava ja ko asemakaavat mahdollistavat teknisesti kapasiteetin,jolla voidaan kasvattaa Tuurin nykyistä volyymiä 40-60 prosenttia. Aikajänne on 2000-2020.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT48Tuurin kaupallinen poikkeavuusilmenee siinä, että On Tuurinostovoima on ”ostettuaostovoimaa” ilman luontaistalähiasukaspohjaa. 12Tuuri on yksi keskeisistäKuusiokuntien taloudenmoottoreista. Työllistävä vaikutusmm verotulojen kertymänä onhuomattava. Jo pelkästäänostosmatkailun tuomaverotulovaikutus arvioidaanolevan vuodessa noin 20 Mmk.Lisäksi Tuuriin kaavanmahdollistama rakentamisenmäärä työllistää (välittömästi javälillisesti) 350 henkilötyövuotta.Töysän kuntakeskus onstaattinen; kehityksen voimavarat keskitetään Tuuriin.7.4.4 KuortaneKuortaneen keskus toimii pienellä väestöpohjalla. – Ei kaupan hankkeita. Uudetkehitysprojektit saattavat liittyä esimerkiksi urheiluopiston laajennuksiin.7.4.5 LehtimäkiLehtimäen väestöpohja ylläpitää kohtuullistapäivittäistavaraverkostoa. Siinä tunnuspiirteenä onuseat pienet kylämyymälät. Erikoistavarahankinnattehdään Tuurissa, osittain Seinäjoella. – Eimaankäyttöön liittyviä kohteita.12 Tuurin osayleiskaavaan liittyvä ympäristövaikutusten arviointi. Entrecon 2000ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT497.4.6 SoiniSoinin keskustauudistus miljöön kohennuksineenvireyttää koko kuntaa. Vastikään avattu uusi ptmyymälä(Sale) vahvistaa puolestaan nykyisellään johyvää palvelutasoa. Peruspalvelut ovat hyvät,erikoispalvelut haetaan pääosin Tuurista. – Eimaankäyttöön liittyviä kohteita.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT507.5 Pohjoiset seinänaapuritPohjoiset Seinänaapurit ovat maakunnaan kehityksen kannaltakeskeisessä asemassa. Väestömäärän kehitys on positiivinen javäestörakenne vauhdittaa elinkeinoelämän kasvua. Koulutus, tulotasoja kulutuskysyntä ovat toistensa ”sukulaisia”. Kaupan rakenne alueellaon pääpiirteissään vahva. Edustettuna on maakunnan osaajienrinnalla monipuolinen kirjo valtakunnallisia ketjuyrityksiä. Kehitysruokkii itse itseään. Edellä on hahmoteltu tulevaa kaupan pinta-alantarvetta. Voidaan arvioida, että valtaosa uusinvestoinneista keskittyyPohjoisten Seinänaapureiden alueelle.7.5.1 SeinäjokiSeinäjoen-Nurmon elinkeinostrategiaan eräinä painopisteinä ovat kauppa ja palvelut.Tavoitteena on parantaa palvelujen laatua ja saavutettavuutta sekä lisätä yrittäjien välistäyhteistyötä ja verkottumista.Kaupan uudet suurhankkeet sijoittuvat keskustan pohjoispuolelle Joupin ja Nurmonkaupankeskittymän välimaastoon. Seinäjoen Citymarket ja Nurmon Prisma-keskus voidaannähdä janan päissä olevina ankkureina. Näiden välin muodostunee tulevina vuosina erittäinvoimakas vähittäiskaupan keskus. Toimialakirjo on runsas: ”ruokakaupasta rautakauppaan”.Kehitys tukee yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Kauppa ”sullotaan” sinne missä sitä onnytkin! Kaupan kannalta alue on osoittautunut menestykseksi. saavutettavuus on hyvä jakantaväestö suhteellisen lähellä. Maa-alueita on ollut riittävästi tehokkaisiin uudistus- jalaajennustoimenpiteisiin.Uudet tielinjaukset (vt 18 uusi risteys) vahvistavat uusien liikepaikkojen houkuttelevuutta.Mahdollinen eteläinen ohikulkutie ei liene sitä vastoin kaupan suurmyymälöiden kannalta niinkiinnostava.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT51Seuraava kaavio havainnollistaauusien liikepaikkojen sijoittumista:Hankkeet sijoittuvat pitkin ”janaa:”Osa hankkeista on keskusliikkeiden tai ketjuyritysten aktiivisessa kehitystyössä. Osavuorostaan on mahdollisuuksien kartoitusta ja ennakointia; hyvä liikepaikka on harvoinkäyttämättä. Kohteet lienevät pääsääntöisesti kaavallisen ohjauksen piirissä olevia toimialoja(hypermarketit, supermarketit, urheilu-vapaa-aika, kodinkone, sisustaminen)7.5.2 NurmoNurmon Hyllykallio on kunnan kaupallinen keskus, joka nojautuu omaan kantaväestöpohjaan.Alue on monipuolinen hypermarket- jaerikoiskaupan keskittymä. Tilaa vievä kauppaon hyvin edustettuna. Nurmo yhdessä kuntarajantoisella puolella olevan kauppa-alueen kanssamuodostavat johtavan kaupallisen keskittymänkoko maakunnan mittakaavassa. Vastaavatkeskittymät löytyvät Vaasasta, Jyväskylästä jaTampereelta. Strateginen kysymys:vahvistetaanko aluetta vai pyritäänkö uudethankkeet ohjaamaan toisaalle?”Maankäytön mallissa ehdotetaan Hyllykallionpohjoispuolella olevien osien merkitsemistä tilaavievän kaupan sekä ohjauksen piirissä olevientoimialojen alueeksi. Näkyvä sijainti vt 19:n jaNurmoon johtavan paikallistien välissä sekäENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT52välittömästi liittymän tuntumassa antavat alueelle hyvät kehittämisen lähtökohdat. Uusitielinjaus Hyllykallion koillispuolelta vahvistaa edelleen sijaintia. (Kartassa kolme pisteettä).7.5.3 IlmajokiIlmajoki on välittömästi Seinäjoen kaupallisen vaikutuksen piirissä. Ostovoiman siirtyminenlähes kaikilla toimialoilla on suuri. Kt 67:n ja keskustaan johtavan tien risteyksessä toimiisuhteellisen voimakas huonekalukaupan, kodinkone- ja sisustusalan keskittymä. Alueella onlisäksi yritystoimintaa, mm pienimuotoistatuotevalmistusta. Suositellaan, että kaavallisestivaraudutaan toimialakeskittymän laajentamiseenKantatien 67:n suuntaisesti kohti koillista. Kt 67:nkeskustan puoleinen osa on tällä hetkellämaatalouskäytössä. Alue kiinnostanee näkyvyydenja saavutettavuuden kannalta kauppaa. Toisaaltaalue muodostaa laajan agraarisen maisemakuvanja on siten arvokas maamerkki Ilmajoelle. ”Tässätapauksessa suositellaan arvojen punnintaa” 13Keskusta-alue on suhteellisen tiivis ja tarjoaa hyvätperuspalvelut ja jossain määrin erikoispalveluja.7.5.4 YlistaroEräänä Ylistaron kaupan kehitysmoottorina onristeys, jossa valtatiet 16 ja 18 yhtyvät. HuolimattaSeinäjoen lähituntumasta voidaan ko risteysalueellehahmotella pitkällä aikavälillä mittavaa tilaa vievänkaupan keskittymää. Tilanteessa, jossa tielinjauksetmuuttuvat, tulee hankkeen sijaintia tarkastellauudelleen.Kuntakeskus on viihtyisä – paikoin suorastaanidyllinen. Kaupan kehityksessä on nähtävissäaktiivisuutta. Tämä ei kuitenkaan merkitse kaupansuurmyymälähankkeita.13 Kohteen rakennuskelpoisuutta maaperän suhteen ei ole selvitettyENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT537.6 Eteläiset seinänaapuritEteläiset Seinänaapurit muodostavat kolmen kunnan ryppään.Kunnat ovat suhteellisen pieniä. Kaupan hankkeet keskittyvätKurikkaan.7.6.1 PeräseinäjokiPeräseinäjoki on Seinäjoen vaikutuspiirissä. Vähäinen väestöpohja ylläpitää kohtuullisetperuspalvelut. Kantateiden risteys saattaamahdollistaa markkinoihin oikein mitoitetunpalvelukeskittymän: liikennepalvelut, mahdollisestierikoistavarakauppaa.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT547.6.2 JalasjärviKiinnostavaa on selvittää E12:n ja keskustaanjohtavan tien risteysalueen kehittäminen.Vaihtoehtoja:- tilaa vievän kaupan alue- nykyisen matkailupalvelujen laadukaskehittäminenJalasjärven pohjoinen risteys (vt 19/E12) saattaamyös tarjota mahdollisuuksia; heikkoutena onkuitenkin suuri etäisyys keskustasta.7.6.3 KurikkaKurikassa pelkistyy ”klassinen” ongelma:osoitetaanko kaupan suurmyymälälle paikkakeskustan ulkopuolta vai tulisiko se sijoittaa(epäedullisesti) ahtaaseen keskustaan?Kaupan suurmyymälähanke(päivittäistavarakauppa) on osoitettuKaskistentien ja Huovintien risteysalueentuntumaan.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT557.7 SuupohjaSuupohjan seutukunta ylläpitää hajautettua päivittäistavarakaupanverkostoa. Kauhajoen kuntaa lukuun ottamatta erikoistavarakaupanpalveluvarustus on vain tyydyttävä. Kuitenkin huonekalukaupassaseutukunta on erityisen vahva.7.7.1 KauhajokiKauhajoki on seutukunnaan keskus. Kunnassa on voimakas erikoiskaupan tarjonta. Omaseudullinen asema ”irti Seinäjoesta” on antanutmarkkinoiden kasvulle pohjan. Kunta on vastikäänsaneerannut keskustan ”edustavaan kuntoon”. Uudetkaupan yksiköt leimaavat ydinaluetta. Uusi S-marketkeskustan pohjoisreunassa yhdistää hyvän liikenteellisensijainnin ja vahvan väestöpohjan. Tilaa vievät toimialatsijaitsevat tällä hetkellä keskustassa tai sen välittömässätuntumassa. Kysymys kuuluu: onko syytä varautua tilaavievän kaupan siirtymisen kt 44:n risteyksiin (mmrautakauppa)? Lähivuosina kehitys ei ole kuitenkaantodennäköinen.7.7.2 IsojokiIsojoki tarjoaa paikalliskeskuksen tasoiset peruspalvelut.Palveluvarustusta on vastikään kohennettu uudellamarketilla. - Hankkeita ei ole tiedossa.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT567.7.3 KarijokiKarijoen kunnan vajaa 2000 asukasta ylläpitääkohtuulliset peruspalvelut .- Ei hankkeita.7.7.4 TeuvaTeuvan 6600 asukasta ylläpitää hyvää kaupanvarustusta. Kuitenkin erikoistavarakaupassaostovoimaa virtaa sekä Vaasaan sekä Seinäjoelle.Keskusta-alueella on osoitettu päivittäistavarakaupankaupan hanke. Kaavamuutos on vireillä.7.7.5 JurvaRunsaan 5000 asukkaan Jurvan kunnassa on noin 55 Mmk:n pt-markkinat, joiden suuruuskiinnostaa kaupan ketjuja ja keskusliikkeitä. Tiedossaei kuitenkaan ole aktiivisessa vaiheessa olevia kaupansuurmyymälä- tai tilaa vievän kaupan hankkeita.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT577.8 Hankejoukon kokonaisuusKaupan ja palvelujen sijaintikohteita on identifioitu yhteensä 43 kappaletta. Sijaintipääpiirteissään on seuraava:Evijärvi2Alahärmä12YlihärmäKortesjärvi16517LappajärviVimpeli64JurvaTeuva469381537113210Lapua13271428LehtimäkiSoini33 35KuortaneIlmajoki293431302637Kurikka3620 18 2440AlavusÄhtäri394219432241Peräseinäjoki2145Jalasjärvi232544IsojokiKuvio 27 Hankkeiden pääpiirteinen sijaintiEdellä olevassa kartassa olevat numerot viittaavat liitteenä olevaan hankeluetteloon.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT58Hankkeet on tyypitelty sijainnin osalta. Karkea arvio hankkeen pinta-alasta sijaintityypeittäinon seuraava:SijaintityyppiHankemäärä krs-m2Keskustasijainti 15 57000Taajaman reuna/laajennusalue 27 78400Taajaman ulkopuolella 4 5200Lukumäärä ja kerrosala yhteensä seutukunnittain:SeutukuntaHankemäärä krs-m2Härmänmaa 12 48500Järviseutu 5 10000Kuusiokunnat 9 23700Pohj Seinänaapurit 12 44000Eteläiset Seinänaapurit 5 8400Suupohja 3 6000Merkittävä osa maankäytön hankkeista tähtää palvelujen sijoittumiseen helpostisaavutettaville alueille keskustan ulkopuolelle tai sen välittömään tuntumaan. Periaatekaavioon esitetty seuraavassa:UUDETKEHITYSKOHTEETMaakuntakaavassa sekä kuntien osayleiskaavoissa tulee tähän kiinnittää erityinen huomio.Tavoitteena on luonnollisesti löytää tasapaino kaupan toimintaedellytysten ja maankäytönyleisten tavoitteiden välillä.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT59LIITE 1Väestöennusteet kunnittain v 1998-2030 (Tilastokeskus)1998 2000 2010 2020 2030Alahärmä 5 062 4933 4410 4062 3820Kauhava 8 478 8415 8111 7901 7670Lapua 14 277 14218 13942 13771 13540Ylihärmä 3 169 3136 3017 2956 2901Härmänmaa 30 986 30 702 29 480 28 690 27 931Alajärvi 9 541 9542 9296 9130 8909Evijärvi 3 153 3161 2998 2865 2730Kortesjärvi 2 619 2639 2480 2349 2246Lappajärvi 4 199 4139 3730 3445 3215Vimpeli 3 629 3561 3312 3120 2961Järviseutu 23 141 23 042 21 816 20 909 20 061Alavus 10 104 9885 9063 8406 7876Kuortane 4 570 4486 4148 3944 3772Lehtimäki 2 179 2170 2007 1892 1801Soini 2 820 2804 2569 2384 2254Töysä 3 195 3189 3096 3017 2948Ähtäri 7 393 7351 7040 6837 6634Kuusiokunnat 30 261 29 885 27 923 26 480 25 285Ilmajoki 11 805 11690 11152 10761 10421Nurmo 10 664 10980 12241 13074 13494Seinäjoki 29 710 29897 31186 31990 32025Ylistaro 5 759 5706 5497 5385 5281Pohjoiset seinänaapurit 57 938 58 273 60 076 61 210 61 221Jalasjärvi 9 155 9161 8682 8288 7939Kurikka 10 908 10857 10203 9693 9249Peräseinäjoki 3 900 3919 3751 3642 3556Eteläiset seinänaapurit 23 963 23 937 22 636 21 623 20 744Isojoki 2 798 2788 2638 2541 2494Jurva 4 899 4885 4570 4319 4077Karijoki 1 840 1802 1638 1535 1464Kauhajoki 15 095 15095 14554 14135 13665Teuva 6 782 6680 6001 5488 5119Suupohja 31 414 31 250 29 401 28 018 26 819ETELÄ-POHJANMAA 197 703 197 089 191 332 186 930 182 061ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT60LIITE 2Päivittäistavarakaupan ostovoima kunnittain v 2000, 2010 ja 2020 kahden erikasvuennusteen vallitessa:Päivittäistavarat Hitaan kasvun vaihtoehto, Mmk/v Nopean kasvun vaihtoehto, Mmk/vOstovoiman kehitys2000 2010 2020 2000 2010 2020Alahärmä 53.4 50.2 48.6 53.4 52.7 53.6Kauhava 91.0 92.2 94.5 91.0 96.9 104.3Lapua 153.8 158.6 164.6 153.8 166.6 181.8Ylihärmä 33.9 34.3 35.3 33.9 36.1 39.0Härmänmaa 332.2 335.3 343.0 332.2 352.3 378.8Alajärvi 103.2 105.7 109.1 103.2 111.1 120.5Evijärvi 34.2 34.1 34.2 34.2 35.8 37.8Kortesjärvi 28.6 28.2 28.1 28.6 29.6 31.0Lappajärvi 44.8 42.4 41.2 44.8 44.6 45.5Vimpeli 38.5 37.7 37.3 38.5 39.6 41.2Järviseutu 249.3 248.1 250.0 249.3 260.7 276.0Alavus 107.0 103.1 100.5 107.0 108.3 111.0Kuortane 48.5 47.2 47.1 48.5 49.6 52.1Lehtimäki 23.5 22.8 22.6 23.5 24.0 25.0Soini 30.3 29.2 28.5 30.3 30.7 31.5Töysä 34.5 35.2 36.1 34.5 37.0 39.8Ähtäri 79.5 80.1 81.7 79.5 84.1 90.3Kuusiokunnat 323.3 317.6 316.6 323.3 333.7 349.6Ilmajoki 126.5 126.8 128.6 126.5 133.3 142.1Nurmo 118.8 139.2 156.3 118.8 146.3 172.6Seinäjoki 323.5 354.7 382.4 323.5 372.7 422.3Ylistaro 61.7 62.5 64.4 61.7 65.7 71.1Pohjoiset seinänaapurit 630.5 683.2 731.7 630.5 718.0 808.1Jalasjärvi 99.1 98.7 99.1 99.1 103.8 109.4Kurikka 117.5 116.0 115.9 117.5 121.9 128.0Peräseinäjoki 42.4 42.7 43.5 42.4 44.8 48.1Eteläiset seinänaapurit 259.0 257.4 258.5 259.0 270.5 285.5Isojoki 30.2 30.0 30.4 30.2 31.5 33.5Jurva 52.9 52.0 51.6 52.9 54.6 57.0Karijoki 19.5 18.6 18.3 19.5 19.6 20.3Kauhajoki 163.3 165.5 169.0 163.3 173.9 186.6Teuva 72.3 68.2 65.6 72.3 71.7 72.5Suupohja 338.1 334.4 334.9 338.1 351.4 369.9ETELÄ-POHJANMAA 2 132.4 2 176.0 2 234.6 2 132.4 2 286.7 2 467.8Väestöennuste perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen.Ostovoiman lähtötietona on kulutusluvut vuodelta 1998 (Tilastokeskuksen kotitaloustiedustelun Väli-Suomenalueen luvut):päivittäistavaranonfood –tuotteetYhteensä9042 mk/asukas961 mk/asukas10003 mk/asukasKulutuksen määrällinen kasvu (%/v)kasvuvaihtoehto hidas nopea1998-2000 4 4 toteutunut kehitysENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT612001-2010 0.5 1.0 arvioLIITE 3Pukeutumisen ostovoima kunnittain v 2000, 2010 ja 2020 kahden eri kasvuennusteenvallitessa:Pukeutuminen Hitaan kasvun vaihtoehto, Mmk/v Nopean kasvun vaihtoehto, Mmk/vOstovoiman kehitys2000 2010 2020 2000 2010 2020Alahärmä 13.3 13.8 14.7 13.3 14.5 16.2Kauhava 22.6 25.3 28.6 22.6 26.6 31.6Lapua 38.3 43.5 49.9 38.3 45.7 55.1Ylihärmä 8.4 9.4 10.7 8.4 9.9 11.8Härmänmaa 82.6 92.0 104.0 82.6 96.7 114.7Alajärvi 25.7 29.0 33.1 25.7 30.5 36.5Evijärvi 8.5 9.4 10.4 8.5 9.8 11.5Kortesjärvi 7.1 7.7 8.5 7.1 8.1 9.4Lappajärvi 11.1 11.6 12.5 11.1 12.2 13.8Vimpeli 9.6 10.3 11.3 9.6 10.9 12.5Järviseutu 62.0 68.1 75.8 62.0 71.5 83.6Alavus 26.6 28.3 30.5 26.6 29.7 33.6Kuortane 12.1 13.0 14.3 12.1 13.6 15.8Lehtimäki 5.8 6.3 6.9 5.8 6.6 7.6Soini 7.5 8.0 8.6 7.5 8.4 9.5Töysä 8.6 9.7 10.9 8.6 10.2 12.1Ähtäri 19.8 22.0 24.8 19.8 23.1 27.3Kuusiokunnat 80.4 87.2 96.0 80.4 91.6 105.9Ilmajoki 31.5 34.8 39.0 31.5 36.6 43.0Nurmo 29.5 38.2 47.4 29.5 40.1 52.3Seinäjoki 80.4 97.4 115.9 80.4 102.3 127.9Ylistaro 15.4 17.2 19.5 15.4 18.0 21.5Pohjoiset seinänaapurit 156.8 187.6 221.8 156.8 197.0 244.7Jalasjärvi 24.6 27.1 30.0 24.6 28.5 33.1Kurikka 29.2 31.9 35.1 29.2 33.5 38.8Peräseinäjoki 10.5 11.7 13.2 10.5 12.3 14.6Eteläiset seinänaapurit 64.4 70.7 78.4 64.4 74.2 86.4Isojoki 7.5 8.2 9.2 7.5 8.7 10.2Jurva 13.1 14.3 15.7 13.1 15.0 17.3Karijoki 4.8 5.1 5.6 4.8 5.4 6.1Kauhajoki 40.6 45.4 51.2 40.6 47.7 56.5Teuva 18.0 18.7 19.9 18.0 19.7 21.9Suupohja 84.1 91.8 101.5 84.1 96.4 112.0ETELÄ-POHJANMAA 530.2 597.4 677.4 530.2 627.5 747.3ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT62LIITE 4Huonekalu-sisustamisen ostovoima kunnittain v 2000, 2010 ja 2020 kahden erikasvuennusteen vallitessa:Huonekalu-sisustaminen Hitaan kasvun vaihtoehto, Mmk/v Nopean kasvun vaihtoehto, Mmk/vOstovoiman kehitys2000 2010 2020 2000 2010 2020Alahärmä 9.7 10.6 11.9 9.7 11.7 14.4Kauhava 16.5 19.4 23.1 16.5 21.4 28.1Lapua 28.0 33.4 40.2 28.0 36.8 48.9Ylihärmä 6.2 7.2 8.6 6.2 8.0 10.5Härmänmaa 60.4 70.7 83.8 60.4 77.9 101.9Alajärvi 18.8 22.3 26.7 18.8 24.6 32.4Evijärvi 6.2 7.2 8.4 6.2 7.9 10.2Kortesjärvi 5.2 5.9 6.9 5.2 6.6 8.3Lappajärvi 8.1 8.9 10.1 8.1 9.9 12.2Vimpeli 7.0 7.9 9.1 7.0 8.8 11.1Järviseutu 45.3 52.3 61.1 45.3 57.6 74.2Alavus 19.4 21.7 24.6 19.4 23.9 29.8Kuortane 8.8 9.9 11.5 8.8 11.0 14.0Lehtimäki 4.3 4.8 5.5 4.3 5.3 6.7Soini 5.5 6.2 7.0 5.5 6.8 8.5Töysä 6.3 7.4 8.8 6.3 8.2 10.7Ähtäri 14.5 16.9 20.0 14.5 18.6 24.3Kuusiokunnat 58.8 66.9 77.4 58.8 73.8 94.0Ilmajoki 23.0 26.7 31.4 23.0 29.5 38.2Nurmo 21.6 29.3 38.2 21.6 32.3 46.4Seinäjoki 58.8 74.7 93.5 58.8 82.4 113.6Ylistaro 11.2 13.2 15.7 11.2 14.5 19.1Pohjoiset seinänaapurit 114.6 144.0 178.8 114.6 158.7 217.3Jalasjärvi 18.0 20.8 24.2 18.0 22.9 29.4Kurikka 21.3 24.5 28.3 21.3 27.0 34.4Peräseinäjoki 7.7 9.0 10.6 7.7 9.9 12.9Eteläiset seinänaapurit 47.1 54.2 63.2 47.1 59.8 76.8Isojoki 5.5 6.3 7.4 5.5 7.0 9.0Jurva 9.6 11.0 12.6 9.6 12.1 15.3Karijoki 3.5 3.9 4.5 3.5 4.3 5.5Kauhajoki 29.7 34.9 41.3 29.7 38.5 50.2Teuva 13.1 14.4 16.0 13.1 15.9 19.5Suupohja 61.4 70.5 81.9 61.4 77.7 99.5ETELÄ-POHJANMAA 387.5 458.5 546.1 387.5 505.5 663.8ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT63LIITE 5Vapaa-ajan tuotteiden ostovoima kunnittain v 2000, 2010 ja 2020 kahden eri kasvuennusteenvallitessa:Vapaa-alan tuotteiden Hitaan kasvun vaihtoehto, Mmk/v Nopean kasvun vaihtoehto, Mmk/vksynnän kasvu2000 2010 2020 2000 2010 2020Alahärmä 18.1 20.7 24.4 18.1 22.8 29.7Kauhava 30.9 38.1 47.5 30.9 42.0 57.7Lapua 52.2 65.5 82.8 52.2 72.2 100.6Ylihärmä 11.5 14.2 17.8 11.5 15.6 21.6Härmänmaa 112.7 138.5 172.5 112.7 152.6 209.5Alajärvi 35.0 43.7 54.9 35.0 48.1 66.7Evijärvi 11.6 14.1 17.2 11.6 15.5 20.9Kortesjärvi 9.7 11.6 14.1 9.7 12.8 17.2Lappajärvi 15.2 17.5 20.7 15.2 19.3 25.2Vimpeli 13.1 15.6 18.8 13.1 17.1 22.8Järviseutu 84.6 102.5 125.7 84.6 112.9 152.7Alavus 36.3 42.6 50.5 36.3 46.9 61.4Kuortane 16.5 19.5 23.7 16.5 21.5 28.8Lehtimäki 8.0 9.4 11.4 8.0 10.4 13.8Soini 10.3 12.1 14.3 10.3 13.3 17.4Töysä 11.7 14.5 18.1 11.7 16.0 22.0Ähtäri 27.0 33.1 41.1 27.0 36.4 49.9Kuusiokunnat 109.7 131.2 159.2 109.7 144.5 193.4Ilmajoki 42.9 52.4 64.7 42.9 57.7 78.6Nurmo 40.3 57.5 78.6 40.3 63.4 95.5Seinäjoki 109.7 146.5 192.4 109.7 161.4 233.6Ylistaro 20.9 25.8 32.4 20.9 28.5 39.3Pohjoiset seinänaapurit 213.8 282.2 368.1 213.8 311.0 446.9Jalasjärvi 33.6 40.8 49.8 33.6 44.9 60.5Kurikka 39.8 47.9 58.3 39.8 52.8 70.8Peräseinäjoki 14.4 17.6 21.9 14.4 19.4 26.6Eteläiset seinänaapurit 87.8 106.3 130.0 87.8 117.2 157.9Isojoki 10.2 12.4 15.3 10.2 13.7 18.6Jurva 17.9 21.5 26.0 17.9 23.7 31.5Karijoki 6.6 7.7 9.2 6.6 8.5 11.2Kauhajoki 55.4 68.4 85.0 55.4 75.3 103.2Teuva 24.5 28.2 33.0 24.5 31.1 40.1Suupohja 114.7 138.1 168.5 114.7 152.2 204.6ETELÄ-POHJANMAA 723.3 898.8 1 124.0 723.3 990.4 1 364.9ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT64LIITE 6Päivittäistavarakaupan lisäpinta-alan tarve (laskennallinen), kerros- m2Kasvu 0,5 % Kasvu 1,0 %2000-2010 2010-2020 2000-2020 2000-2010 2010-2020 2000-2020Alahärmä -154 -76 -230 -32 44 12Kauhava 57 106 163 282 353 635Lapua 226 290 517 612 726 1 339Ylihärmä 18 49 67 102 142 244Härmänmaa 148 369 516 964 1 265 2 229Alajärvi 119 164 283 376 451 828Evijärvi -5 7 2 78 95 173Kortesjärvi -17 -6 -23 52 66 118Lappajärvi -113 -59 -172 -10 43 33Vimpeli -41 -18 -59 50 77 127Järviseutu -57 88 31 547 732 1 279Alavus -186 -124 -309 65 127 193Kuortane -65 -1 -66 50 119 169Lehtimäki -31 -10 -41 24 47 72Soini -54 -34 -88 17 37 54Töysä 34 41 75 120 135 255Ähtäri 25 80 105 220 293 513Kuusiokunnat -277 -48 -325 497 759 1 256Ilmajoki 17 87 103 326 420 746Nurmo 977 817 1 794 1 316 1 259 2 575Seinäjoki 1 493 1 328 2 821 2 357 2 374 4 731Ylistaro 37 89 126 190 258 448Pohjoiset seinänaapurit 2 524 2 321 4 845 4 188 4 312 8 500Jalasjärvi -18 16 -2 222 271 493Kurikka -68 -8 -76 214 288 502Peräseinäjoki 12 42 54 116 156 272Eteläiset seinänaapurit -74 51 -24 553 715 1 267Isojoki -8 18 10 65 97 162Jurva -42 -16 -58 84 115 199Karijoki -42 -13 -55 4 33 37Kauhajoki 105 165 271 508 606 1 115Teuva -193 -126 -319 -26 35 8Suupohja -179 27 -152 635 886 1 521ETELÄ-POHJANMAA 2 086 2 807 4 893 7 384 8 668 16 053Myynti/m2- lukuna on tässä käytetty E-P-liiton alueen vuonna 1999 toteutunutta keskiarvoanoin 26.000 mk/m2Myyntipinta-ala on muutettu kerrosalaksi kertoimella 1.25.Tässä ei ole huomioitu ns luonnollisen myymäläpoistuman osoittamaan lisätarvetta.Päivittäistavarakaupan myymälämäärä on vähentynyt pitkällä aikavälillä noin 2 % vuosittain.Poistuma koskee pääsääntöisesti pieniä myymälöitä. (Vuonna 1999 liiton alueella pinta-alanm2-poistuma oli 1,1 % ja m2-kasvu 0.4 %.)ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT65LIITE 7Etelä-Pohjanmaan liittoè Etelä-Pohjanmaan kunnat ja kaupungitMAAKUNTAKAAVAPROJEKTIIN LIITTYVÄ VÄHITTÄISKAUPANPALVELUVERKKOSELVITYSMaakuntahallitus on päättänyt 10.4.2000, että maakuntakaavaprojektinyhteydessä tehdään vähittäiskaupan suuryksiköiden tarveselvitys.Uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa vähittäiskaupan suuryksiköt on nostettuerityisasemaan kaavoitusprosessissa. Erityisesti on korostettu tarve- javaikutusselvityksiä uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä suunniteltaessa.Valtionneuvoston selonteossa eduskunnalle valtakunnallisistaalueidenkäyttötavoitteista korostetaan vähittäiskaupan suuryksiköidensijoittamista tukemaan nykyistä yhdyskuntarakennetta.Etelä-Pohjanmaalla on menossa useita vähittäiskaupan suuryksiköitä koskeviahankkeita ja uusia on valmisteilla. Niille on valmisteltu yksittäisiävaikutusarviointeja, mutta maakunnallinen tieto kaupan toimitilatarpeesta kokomaakunnan alueella puuttuu.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT66Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaprojektiin liittyvässä selvitystyönensimmäisestä vaiheessa:- arvioidaan pitkällä tähtäimellä kaupan toimitilatarpeet Etelä-Pohjanmaalla (2-3 tulevaisuudenkuvaa)- perustetaan selvitystyön ohjausryhmä, jossa olisivat edustettuinaEtelä-Pohjanmaan liiton, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, joidenkinkuntien ja merkittävimpien vähittäiskaupan keskusliikkeiden edustajat.Selvitystyön ensimmäinen vaihe on aloitettu lokakuussa 2000, ja se valmistuutammikuuhun 2001 mennessä. Selvitystyöstä vastaa Entrecon Oy, jonka edustajavoi ottaa yhteyttä kuntanne/kaupunkinne viranhaltijoihin perusselvityksiätehdessään.Lisätietoja selvitystyöstä antavat aluesuunnittelupäällikkö Seppo Rinta-Hoiska(puh. 06-4125 220) ja maakunta-arkkitehti Helena Teräväinen (puh. 06-4125225).Seinäjoella 09.10.00Seppo Rinta-HoiskaaluesuunnittelupäällikköENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT67Seutukuntakrs-m2Härmänmaa 36500Järviseutu 10000Kuusiokunnat 23700Pohj Seinänaapurit 44000Eteläiset Seinänaapurit 8400Suupohja 6000Sijaintityyppikrs-m2Keskustasijainti 57000Taajaman reuna/laajennusalue 78400Taajaman ulkopuolella 5200140600SeutukuntaHankemäärä krs-m2Härmänmaa 12 48500Järviseutu 5 10000Kuusiokunnat 9 23700Pohj Seinänaapurit 12 44000Eteläiset Seinänaapurit 5 8400Suupohja 3 6000140600SijaintityyppiHankemäärä krs-m2Keskustasijainti 15 57000Taajaman reuna/laajennusalue 27 78400Taajaman ulkopuolella 4 5200ENTRECON OY 2001

Hank Kunta Seutu Sijainti Sijainti- Toimiala/toiminnan luonne Krs-m2 Tot.aika- Hankenroe--kunta koodi kaava arvio tyyppi1 Alahärmä 1 Sisääntulotien risteys,2 Liikennepalvelut 1000 2005 2valtatie2 Ylihärmä 1 Taajaman ulkopuolella 3 Matkailu, liikennepalvelut 1500 2005 33 Kauhava 1 Taajamaristeys 1 Päivittäistavarakaupan9000 2006 1suurmyymälä4 Kauhava 1 Keskusta 1 Tilaa vievä kauppa 5000 2010 15 Kauhava 1 Keskustan reuna-alue 2 Päivittäistavarakaupan7000 2005 1suurmyymälä6 Kauhava 1 Keskusta 1 Pt-kauppa 3000 2004 17 Lapua 1 Keskustan reuan-alue 2 Pt-kaupan laajennus 3000 2005 18 Alahärmä 1 Sisääntulotien risteys,2 Erikoistavarakauppa 2000 2007 2valtatie9 Lapua 1 Keskusta 2 Pt-kaupan laajennus 3000 2004 110 Lapua 1 Keskustan reuan-alue 2 Pt-suurmyymälä (vaihtoehtoinen) 8000 2004 211 Lapua 1 Keskusta 2 Pt-suurmyymälä (vaihtoehtoinen) 7000 2004 112 Alahärmä 1 Sisääntulotien risteys,2 Vähittäiskaupan suurmyymälä 3000 2002 1valtatie13 Alajärvi 2 Taajaman ulkop.2 Tilaa vievä kauppa 2000 2010 2ohikulkutien risteys14 Alajärvi 2 Keskusta 1 Kauppakeskus, pt-suurmyymälä 4000 2003 115 Alajärvi 2 Taajaman ulkop.2 Liikenne, matkailu,2000 2008 3ohikulkutien risteysvähittäiskauppa16 Kortesjärvi 2 Taajaman ulkopuolella 3 Liikenne, matkailu 1000 2010 317 Evijärvi 2 Taajama, ohikulkutien2 Matkailu, yrityspalvelut 1000 2007 3riseys18 Töysä 3 Taajama 1 Tilaa vievä kauppa 3000 2008 219 Töysä 3 Taajaman reunassa 1 Tilaa vievä kauppa 3000 2006 220 Töysä 3 Taajama 1 Vähittäiskauppa 4000 2004 221 Alavus 3 Taajaman reuna-alue 2 Tilaa vievä kauppa 2000 2006 2

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT222 Alavus 3 Taajaman reuna-alue,2 Tilaa vievä kauppa 2000 2010 2risteysalue23 Ähtäri 3 Taajaman reuna-alueella 2 Tilaa vievä kauppa 2000 2010 224 Ähtäri 3 Taajaman reuina-alueella 2 Tilaa vievä kauppa 700 2005 225 Ähtäri 3 Taajaman reuina-alueella 3 Tilaa vievä kauppa 2000 2010 226 Töysä 3 Taajaman reunassa 1 Tilaa vievä kauppa 5000 2010 227 Nurmo 4 Taajaman reunassa 2 Kaupan suurmyymälä 8000 2005 128 Nurmo 4 Taajaman reunassa 2 Tilaa vievä kauppa 3000 2007 229 Seinäjoki 4 Risteysalue, teollisuusalue 2 Tilaa vievä kauppa 3000 2007 230 Seinäjoki 4 Taajama 1 Päivitäistavarakaupan5000 2003 1suurmyymälä31 Seinäjoki 4 Taajama 1 Päivitäistavarakaupan5000 2002 1suurmyymälä32 Seinäjoki 4 Taajama 1 Tilaa vievä kauppa 2000 4000 233 Seinäjoki 4 Taajama 1 Päivitäistavarakaupan3000 2002 1suurmyymälä34 Seinäjoki 4 Taajama 2 Tilaa vievä kauppa 2000 2010 2ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT2LIITE 9VÄHITTÄISKAUPPATILASTOKESKUKSEN TOIMIALAJAKO TYYPITELTYNÄ KYSYNTÄALUEITTAINTOIMIALA95 TOIMIALAKYSYNTÄALUE5225 Alkoholijuomat Alkot ja apteekit52310 Apteekit Alkot ja apteekit52242 Makeiset Kioskit ja muut pt-erikoismlät52273 Luontaistuotteet Kioskit ja muut pt-erikoismlät52113 Kioskikauppa Kioskit ja muut pt-erikoismlät5226,27,29 Muu pt-er.vhk Kioskit ja muut pt-erikoismlät5233 Kemikaaliotuotteet Kioskit ja muut pt-erikoismlät52443 Sähkötarv. & valaisimet Muu erikoistavakauppa52451 Kodinkoneet Muu erikoistavakauppa52492.93 Tiedonvälityslaitteet Muu erikoistavakauppa52452 Musiikkitarvikkeet Muu erikoistavakauppa52442 Muut sisustustarvikkeet Muu erikoistavakauppa52472 Kirjat Muu erikoistavakauppa52471 Paperi- ja toimistotarv Muu erikoistavakauppa52502 Antikvariaatit Muu erikoistavakauppa52473.74 Aikakausjulkaisut Muu erikoistavakauppa52487 Kultasepänliikkeet Muu erikoistavakauppa52485 Valokuvaustarv Muu erikoistavakauppa52486 Optinen ala Muu erikoistavakauppa52320 Terveydenhoitotarv Muu erikoistavakauppa52481.82 Kukkien vhk Muu erikoistavakauppa52484 Taideliike Muu erikoistavakauppa52488 Urheilutarvikkeet Muu erikoistavakauppa52494 Lemmikkieläimet Muu erikoistavakauppa52445 Taloustarvikkeet Muut erikoistavarat52444 Kumi ja muovi Muut erikoistavarat52121 Itsepalvelutalot Tavaratalot52122 Tavaratalo Tavaratalot52129 Pienoistavaratalo Tavaratalot52429 Tevanake yl.vhk Tevanake52421-22 Vaatekaupat Tevanake52423 Turkikset ja nahkavaatteet Tevanake52424 Lastenvaatteet Tevanake52425 Lakit Tevanake52431 Jalkineet Tevanake52432 Laukut Tevanake52411 Kankaat Tevanake52412 Langat Tevanake52413 Sisustustekstiilit Tevanake5246 Rauta- ja rak.tarvikkeet Tilaa vievä kauppa52462.89 Maalit ja tapetit Tilaa vievä kauppa52469 Muu rauta-ala Tilaa vievä kauppa52441 Huonekalut Tilaa vievä kauppa52483 Puutarha-ala Tilaa vievä kauppa52491 Veneet, lumikelkat tms Tilaa vievä kauppa43-44 VÄHITTÄISKAUPPAENTRECON OY 2000Tilastokeskuksen toimialaluokituksen pohjalta voidaan ainoastaan viitteellisesti määrittäätoimialat ns tilaa vieväksi kaupaksi ja ns ohjauksen piiriin kuuluviksi toimialoiksi.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT3LIITE 10TiedonkoontiNeuvottelut, puhelinkeskustelut ja kirjalliset lähteet kunnittain ja yrityksittäin on esitettyseuraavassa taulukossa:Neuvottelu Puh.kesk Kirjall mater.Alahärmä x xKauhavaLapuaYlihärmäHärmänmaaAlajärviEvijärvi x xKortesjärvi x xLappajärviVimpeliJärviseutuAlavus x x xKuortaneLehtimäki xSoini xTöysäÄhtäri x xKuusiokunnatIlmajokiNurmoSeinäjokiYlistaroPohjoiset seinänaapuritJalasjärviKurikkaPeräseinäjokiEteläiset seinänaapuritIsojokiJurvaKarijokiKauhajokiTeuva x xSuupohjaETELÄ-POHJANMAASeinäjoki-Nurmo: elinkeinokeskus x x xxxxxxxxxxxxxxxxxxNeuvottelu Puh.kesk Kirjall mater.YrityksetKesko OyjxHalpa-Halli Oy xKetjuetu Oy /Tradeka x xSuomen Spar OyEteläPohjanmaan Ok x xENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT4LÄHTEET:Etelä-Pohjanmaan liitto. Etelä-Pohjanmaan seutukaava. Vaiheet 1-3. Lyhennelmäkaavaselostuksesta. Julkaisu A:5 1995.Etelä-Pohjanmaan liitto: maakuntakaavaan liittyviä suunnitteluluonnoksia (2000)Gallup Markkinatutkimus. Suuri vaikutusaluetutkimus 1999. Seinäjoen kaupunki. Lokakuu1999.Hallituksen esitys 150/1999 Eduskunnalle laiksi yritystoiminnan tukemisesta.Hallituksen esitys 49/2000 Eduskunnalle laeiksi vähittäiskaupan aukioloajoista ja elinkeinonharjoittamisen oikeudesta annetun lain 3 §:n 23 kohdan kumoamisesta.Helsingin kauppakamari, toim. 1996 Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa. Kauppa ja kaupunki.Home, Niilo (1999). Kyläkauppaan vai markettiin – maaseutuasiakkaat ostopaikkaavalitsemassa. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-21Home, Niilo & Niilola, Kari (1998) Menestyvä lähikauppa. LTT-Tutkimus Oy. Helsinki 1998.Kauppa 2005. Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa. Edita. Helsinki 2000.Lahti, Jere (2000) Väestön muuttoliike vauhdittaa kaupan rakennemuutosta. KaupanKeskusliitto. Lehdistötiedote 10.5.2000.Lapuan kaupunki. Lapuan keskustan osayleiskaava. Osayleiskaavaehdotus 2000. Selostus.Tekninen keskus, kaavoitus ja suunnitteluosasto.2000Lapuan kaupunki. Lapuan keskustan yleissuunnitelmaprojekti1994-1997. Inventointiosa japeiaate- ja suunnitelmaosa. 1997.Liiketaloudellinen tutkimuslaitos (1994). Haja-asutusalueiden palvelutarjonnan turvaaminen.Sarja B 107Marjanen, Heli & Saarinen. Paavo (2000) Lähikaupat, huoltamoiden konseptoidut myymälätja R-kioskit päivittäistavaroiden ostopaikkana - hinta- ja palvelutasovertailu.Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisuja 3/2000Marjanen, Heli & Saviranta, Jaakko (1998) Auran vaikutusaluetutkimus. Kuluttajienostosmatkojen suuntautuminen maaliskuussa 1998. Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisuja8/1998.ENTRECON OY 2001

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO • KAUPAN PALVELUVERKKO JA SUURMYYMÄLÄT5Päivittäistavarakauppa 2000 –esite. Päivittäistavarakauppa ry 2000.Päivittäistavarakauppa ry. Tiedote 11.1.2000. Kyläkaupan säilyminen hallituksen käsissä.Päivittäistavarakauppa ry. Tiedote 13.6.2000. Päivittäistavarakaupan peruspalvelut hajaasutusalueillahalutaan säilyttää.Seinäjoen kaupunki. Seinäjoen keskustan kaupallinen ilme ja imago. Tuomas Santasalo Ky,1999Töysän kunta: Tuurin kylän osayleiskaava. Kaavasuunnitelma 2000.Töysän kunta; Tuurin kaupallinen keskittymä. Osayleiskaavan ympäristövaikutukset. EntreconOy 2000.Vaasan läänin seutukaavaliito. Vähittäiskauppapalvelujen asiointialueet Vaasan läänissä jaKalajokilaaksossa. 1993.Vaasan tiepiirin PTS 2015. Luonnos 28.8.2000Ympäristöministeriö. Suositus paljon tilaa vievän erikoiskaupan tulkinnasta. 2000.TILASTOTAC Nielsen: Myymälärekisteri 1999Etelä-Pohjanmaan liiton, kuntien ja keskusliikkeiden www-sivutEtelä-Pohjanmaan liitto. Etelä-Pohjanmaan maakuntatilasto 1998. Julkaisu C:15.Kuntien yritysrekistereitä ja esitteitäSeinäjoen –Nurmon elinkeinokeskuksen tilastojaTilastokeskus: © Suomi CD 1998Tilastokeskus. Kotitaloustiedustelu 1998.Tilastokeskus: kuntakohtaiset väestöennusteet v 2000-2030Yritys Suomi CD. Blue Book 1997ENTRECON OY 2001