Millaiset ovat Suomen asuntolainamarkkinat ja ... - Finanssivalvonta

Millaiset ovat Suomen asuntolainamarkkinat ja mitenkotitaloudet voivat hallita lainariskejään?Studia Monetaria 15.11.2011Jukka Vesala, apulaisjohtaja, FinanssivalvontaPeter Palmroos, tutkija, FinanssivalvontaFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos

Asuntomarkkinat ja velkaantuneisuus SuomessaFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 1

Euroaikana asuntojen hintakehitys ollut kohtuullisenvakaata suhteessa palkkakehitykseen400Asuntojen hintaindeksi koko Suomi, 1983=100Palkansaajien ansiotasoindeksi, 1983=100350300250200150SääntelynvapauttaminenPankkikriisistäja lamastatoipuminenPankkikriisivuodetEuroaikaalkaaKansainvälinenfinanssi- javelkakriisi,Suomen pahataantuma 2009100500Lähde: Tilastokeskus.Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 2

Asuntojen hintojen vaihtelu voi kuitenkinolla merkittävää%14,0 %12,0 %10,0 %8,0 %6,0 %4,0 %2,0 %0,0 %Asuntojen hintojen vuosimuutos, % koko Suomi (vasen asteikko)12 kk euribor (oikea asteikko)%5,55,04,54,03,53,02,52,0-2,0 %-4,0 %-6,0 %-8,0 %Nopea talouskasvu2004–20072003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 20111,51,00,50,0Lähde: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 3

Asuntojen hinnannousu tasaantunut Pohjoismaissa450Pohjoismaat: asuntojen hinnat koko maa, indeksi Q1/1995=100400350300250200NorjaTanskaRuotsiIslantiSuomi150100500Q1/95 Q1/96 Q1/97 Q1/98 Q1/99 Q1/00 Q1/01 Q1/02 Q1/03 Q1/04 Q1/05 Q1/06 Q1/07 Q1/08 Q1/09 Q1/10 Q1/11Lähde: Valvojien pohjoismainen tietojenvaihto.Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 4

Asuntolainojen kasvuvauhti laskenut finanssikriisiäedeltävistä vuosista%18,0Asuntoluottojen kasvu *16,014,012,010,08,06,04,02,00,02004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 12 kuukauden kasvu vuoden lopussa, 2011 syyskuussa.Lähde: Suomen Pankki.Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 5

Asuntolainojen korkomarginaalit Suomessa alhaiset%-yks.1,20Pankkien uusien asuntoluottojenkorkomarginaali6,00Uusien asuntoluottojen korko* 16euroalueen maassa ja euroalueella (9/2011)%1,005,000,800,600,400,204,003,002,001,000,000,002005 2006 2007 2008 2009 2010 2011Lähde: Finanssivalvonnan laskelmat.* Koron kiinnitysjakso enintään yksi vuosi.Lähde: Suomen Pankki /eurojärjestelmä.Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 6

Kotitaloudet ovat halunneet parempaa asumisen laatua2,7Asukkaita keskimäärinUusien asuntojenkeskimääräinen neliömäärä perasunto16060Asuntokanta: neliömääräper asukas, 20092,61402000 2009502,52,42,32,2TanskaSuomiRuotsi1201008060404030202,120102,01980 1990 2000 20090Tanska Suomi Ruotsi0Tanska Suomi RuotsiLähde: Housing Statistics in the European Union 2010 ja 2001.Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 7

Finanssivalvonnan asuntoluottoselvityksen mukaanyli 100 000 euron lainoja 37 % ja yli 20 vuoden lainoja 38 %Asuntolainat kokoluokittainAsuntolainat laina-ajoittainLuotto, tuhatta euroaOsuusLaina-aika vuosinaKaikkiAlle 50 40 %50–100 22 %100–150 16 %150–200 9 %200–250 7 %Yli 250 6 %Summa 100 %Lkm 1 375Alle 5 17 %5–10 15 %10–15 14 %15–20 15 %20–25 19 %25–30 17 %30–35 2 %Yli 35 0 %Summa 100 %Lkm 1 387Lähde: Finanssivalvonnan asuntoluottoselvitys.Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos8

Uusien asuntoluottojen pituus vaihtelee huomattavastiPohjoismaiden keskenUuden asuntoluoton keskimääräinen pituus, vuosia2009 2010Suomi 19,0 17,4Islanti 36,9 26,0Norja 21,3 23,0Ruotsi 75,0 75,0Lähde: Tietojenvaihto Pohjoismaiden valvojien kesken.Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos9

Kaksi luottoa kolmesta otettu ilman lisäsuojaa ja korkojennousua ei ole huomioitu riittävästi maksuvaraa arvioitaessaOsuus lainoista, joihin sisältyy reaalivakuuden lisäksi jokin lisäsuojaOsuus asuntolainoistaKorkokatto 7 %Lainaturva tai vakuutus 20 %Takaus 19 %Henkilötakaus 11 %Ilman em. suojia 64 %Osuus lainoista, joissa velallisen tuloista yli 40% menee lainanhoitokuluihinEnsiasunnonostajatAsunnonvaihtajat3% Korkotasolla 0,7 % 1,4 %6% Korkotasolla 24,2 % 18,8 %Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 10

Ensiasunnon ostajilla omarahoitusta usein vähän tai eilainkaanEnsiasunnon ostajien lainat luototusasteenmukaan (= laina %:a asunnon arvosta)Kappalemäärän perusteella:Alle tai tasan 90 % 48,4 %Yli 90 % 51,6 %Tasan tai yli 100 % 44,5 %Asunnonvaihtajien lainojen osuudetluototusasteen mukaanKappalemäärän perusteella:Alle tai tasan 90 % 79,4 %Yli 90 % 22,7 %Tasan tai yli 100 % 17,6 %Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos11

Erityisesti nuorempien kotitalouksien velkaantuminenkasvanut%350Velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, jos asuntovelkaa300250200150200220062009100500yhteensä -24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-Lähde: Tilastokeskus.Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 12

Kotitalouksien velkaantuneisuus SuomessaPohjoismaiden alhaisinKotitalouksien lainat, % vuosittaisista käytettävissä olevista tuloista300 %Suomi Tanska Norja Ruotsi250 %200 %150 %100 %50 %0 %1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010Lähde: Valvojien pohjoismainen tietojenvaihto perustuen kansallisiin tilastoviranomaisiin.Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 13

Suurin osa asuntoluotoista vaihtuvakorkoisiaUudet asuntolainasopimukset korkosidonnaisuuksittain100 %%6,090 %80 %5,0Muut70 %60 %4,0Kiinteät korot50 %3,0Prime-korot40 %30 %2,0Euribor-korot20 %1,012 kk Euribor (oikea asteikko)10 %0 %0,01.1.20061.4.20061.7.20061.10.20061.1.20071.4.20071.7.20071.10.20071.1.20081.4.20081.7.20081.10.20081.1.20091.4.20091.7.20091.10.20091.1.20101.4.20101.7.20101.10.20101.1.20111.4.20111.7.2011Lähde: Suomen Pankki,viimeinen havainto 9/2011.Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 14

Suomen asuntorahoituksen tärkeimmät erot verrattunamuihin Pohjoismaihin■ Suomessa asuntolainat ovat juoksuajaltaan selvästi lyhyempiä, jakeskimaturiteetti on kääntynyt laskuun■ Kokonaisuutena velkaantuneisuus Suomessa Pohjoismaiden alhaisin■ Suomessa ei käytännössä juuri myönnetä hyvin pitkäaikaisia jakertalyhenteisiä lainoja kuten muissa pohjoismaissa– Suomalaiset edelleen lyhentävät asuntolainojaan■ Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus Suomessa on korkein.Kiinteäkorkoisten luottojen osuus säilynyt hyvin pienenä– Korkoriski kokonaan kotitalouksillaFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 15

Asuntoluototuksesta Suomessa tullut pankeille hyvinvähän luottotappioitaLuottotappiot asuntoluotoista% asuntoluottokannasta2009 2010Suomi 0,02 % 0,02 %Tanska 0,26 % 0,10 %Islanti 34,00 % 5,10 %Norja 0,01 % 0,01 %Ruotsi -0,01 % 0,01 %%8,007,006,005,004,003,002,00Kotitalouksien järjestämättömät saamiset,% kotitalouksien luottokannasta1,000,00Lähde: Tietojenvaihto Pohjoismaiden valvojien kesken.Lähde: Finanssivalvonta, vuoden lopun tiedot .Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 16

Finanssivalvonnan toimenpiteitäFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 17

Miksi Finanssivalvonta on panostanut viime vuosinaenemmän asuntorahoituksen valvontaan?■ Asiakassuojan edistäminen:– Ylivelkaantuneisuuden estäminen yksittäisissä kotitalouksissa■ Pankkien menettelytapojen asianmukaisuus:– Hyvä riskienhallinta– Hyvän pankkitavan noudattaminen■ Asuntomarkkinoiden vakaa kehitys:– 2007 - 2008 sub-prime kriisi osoitti viimeksi asuntorahoituksen”ongelmaherkkyyden”– Suomessakin nopea kasvu asuntorahoituksessa ja yksittäisissä luotoissaFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 18

Mitä Finanssivalvonta on tehnyt?■ Selvitykset ja tarkastukset:– Otantatutkimus asuntoluototuksesta (julkaisu 14.4.2011)– Asuntoluototuksen tarkastaminen pankeissa paikan päällä■ Finanssivalvonnan antamat suositukset pankeille:– Luototusasteen tulisi olla pääsääntöisesti alle 90 % asunnon arvosta (eliomarahoituksen vähintään 10 %)– Asiakkaan maksukyvyn ”stressitestaus” lainaa myönnettäessä vähintään6 %:n korkotasolla– Korkokattotuotteiden informaatio asiakkaille tulee olla selkeä javertailukelpoinen– Kiinteäkorkoisten lainojen takaisinmaksuun liittyvän kulun laskentamalli– Prime-korkojen määräytymistä koskeva ohjeistusFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 19

Finanssivalvonnan arvio nykytilasta■ Asuntomarkkinat Suomessa rauhoittuneet■ Pankkien toiminta yleisesti ottaen asianmukaista luotonannossa– Ei mitään Yhdysvaltojen sub-prime luototukseen verrattavissa oleviaylilyöntejä■ Pankit ovat kehittäneet luotonmyöntöään Finanssivalvonnanohjeistamalla tavalla– Pankit ovat panostaneet henkilöstön koulutukseen sekä omiinseurantajärjestelmiin ja prosesseihin■ Suurin ongelma edelleen omarahoituksen vähyys ja yksittäistenkotitalouksien velkaantuminen– Yleisesti ottaen kotitalouksien velkaantuneisuus ei ole huolestuttavankorkeaFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 20

Asuntolainojen riskit velallisilleFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 21

Mitä ovat asuntovelallisen riskit?■ Miten asuntovelallinen itse määrittelee riskin?– Muuhun kulutukseen jäävä rahamäärä jää ”liian pieneksi”– Asuntosijoitukselle ei saa riittävää tuottoa– Omistusasumisen kulut ylittävät vuokra-asumisen kustannukset– Asunto joudutaan realisoimaan ja vaihtamaan halvempaan taimuuttamaan vuokralle– Velkaloukku■ Riskejä aiheutuvat ja niihin vaikuttavat:– Markkinoiden muutokset (korot, asuntojen hinnat)– Talouden suhdanteiden tai rakenteen muutokset– Velallisen demografiset tekijät– Velallisen tekemät valinnat lainaa otettaessa■ Lainsäädäntö vaikuttaa riskien jakaantuminen pankin ja asiakkaanvälillä– USA:ssa suurimman osan riskistä kantaa pankki vrt. sub-prime kriisi 2007– Suomessa riskistä suurempi osa asiakkaan kannettavanaFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 22

Riskien nelikenttä – Asiakkaan näkökulmaTulot – MenotMaksukykykunnossaOngelmiajos maksukykyheikkeneeKaikkikunnossaMaksukykypuutteellinenVelkaloukkuEdessävakuuksienrealisoiminenVakuus < Laina Vakuus ≥ LainaVakuusLainaFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 23

Mitkä tekijät saavat riskit realisoitumaan■ Muutokset maksukyvyssä■ Menojen kasvu– Korkokulujen kasvu– Taloyhtiön remontit– Muut elämiseen liittyvät yllättävät ja pakolliset menoerät■ Tulojen lasku– Työttömyys– Pitkäaikainen sairausFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 24

Koron vaikutus maksukykyyn:Lyhennystavan merkitysTasalyhenteinen0,972 % 3 % 4 % 5 %Lyhennys 416,67 € 416,67 € 416,67 € 416,67 €Korko 147,67 € 316,67 € 400,00 € 483,33 €Maksuerä 564,33 € 733,33 € 816,67 € 900,00 €Osuus tuloista 25 % 32 % 36 % 40 %Annuiteettilaina40 % 52 % 58 % 64 %Lyhennys 347,49 € 278,83 € 248,96 € 221,61 €Korko 147,67 € 316,67 € 400,00 € 483,33 €Maksuerä 495,16 € 595,49 € 648,96 € 704,94 €Osuus tuloista 25 % 30 % 33 % 36 %40 % 48 % 52 % 57 %Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 25

Koron vaikutus maksukykyyn:Lyhennystavan merkitys - Tasaerälaina■ Tasaerälaina eli annuiteettilaina, jossa– maksuerä pysyy muuttumattomana ja– joko laina-aika joustaa tai– alkuperäisen laina-ajan jälkeen jäljellä oleva pääoma maksetaan kerrallaTasaerälaina0,972 % 3 % 4 % 5 %Maksuerä/kk 495,16 € 495,16 € 495,16 € 495,16 €Korko 147,67 € 316,67 € 400,00 € 483,33 €Lyhennys 347,49 € 178,49 € 95,16 € 11,82 €Laina-aika 20 v 26,9 v 34,4 v 64,6 vtaiTasauserä 0 € 35 988 € 61 781 € 94 668 €Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 26

Mitkä tekijät saavat riskit realisoitumaan■ Muutokset maksukyvyssä■ Menojen kasvu– Korkokulujen kasvu– Taloyhtiön remontit– Muut elämiseen liittyvät yllättävät ja pakolliset menoerät■ Tulojen lasku– Työttömyys– Pitkäaikainen sairaus■ Muutokset vakuuden kattavuudessa■ Vakuuksien arvon aleneminen– Asuntojen hintojen lasku– Vakuuden arvon muu muutos■ Lainasumman kasvu– RemonttilainatFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 27

Lainan lyhenemisen vaikutus vakuuden kattavuuteen■ Pystyakseli kertoo, kuinka paljon vakuuksien arvo saa laskeanykyisestä arvostaan, jotta asuntovelalliselle syntyy tilanne, jossavelkaloukku on mahdollinen■ Vaaka-akseli kertoo lainanottohetken100 %90 %80 %70 %60 %50 %40 %30 %20 %10 %0 %Nyt9 kk1 v 6 kk2 v 3 kk3 vuotta3 v 9 kk4 v 6 kk5 v 3 kk6 vuotta6 v 9 kk7 v 6 kk8 v 3 kk9 vuotta9 v 9 kk10 v 6 kk11 v 3 kk12 vuotta12 v 9 kk13 v 6 kk14 v 3 kk15 vuotta15 v 9 kkTasal. 20v Anuit. 20v 4%50 %45 %40 %35 %30 %25 %20 %15 %10 %5 %0 %Nyt3 kk6 kk9 kk1 vuosi1 v 3 kk1 v 6 kk1 v 9 kk2 vuotta2 v 3 kk2 v 6 kk2 v 9 kk3 vuotta3 v 3 kk3 v 6 kk3 v 9 kk4 vuotta4 v 3 kk4 v 6 kk4 v 9 kk5 vuotta5 v 3 kk5 v 6 kk5 v 9 kk6 vuottaLtV 100% LtV 90% LtV 80%Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 28

Case: Houkuttelevan uudiskohteen sudenkuopatFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 29

Koron vaikutus maksukykyyn – Useampi lainaMyyntihinta 68 500 €Velaton hinta 177 500 €Velkaosuus 109 000 €HoitovastikeRahoitusvastikeYhtiövastike125 €/kk199 €/kk324 €/kkRahoitusvastikkeen mukainen korko 2,19 %12 kk Euribor 1,29 %Marginaali 0,90 %■ Velkaosuuteen liittyvät lyhennykset alkavat kahden vuoden kuluttua■ Laina-aika on 2 + 18 vuottaFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 30

Koron vaikutus maksukykyyn – Useampi laina■ Omarahoitusosuus: 10 %■ Asuntolainaa: 61 650 €■ Laina-aika: 20 vuotta■ Marginaali: 0,70 %■ Käteen jäävät tulot: 2 077 €/kk■ Lainanhoitokulut: 15 %AsuntolainaYhtiölainaYhteensäLainanhoitokuluttuloistaEnnen lyhenn. alkua 311,61 €/kk 199,00 €/kk 510,61 €/kk 24,6 %Lyh. alettua, kun korko1,291 % 311,61 €/kk 611,11 €/kk 922,72 €/kk 44,4 %3,0 % 363,91 €/kk 703,10 €/kk 1 067,01 €/kk 51,4 %4,0 % 396,72 €/kk 760,43 €/kk 1 157,15 €/kk 55,7 %5,0 % 431,08 €/kk 820,28 €/kk 1 251,35 €/kk 60,2 %■ Asunnon todellinen velkaosuus: 96,1 %Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 31

Velallisen riskienhallinta eli riskeiltä suojautuminenFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 32

Miten riskeiltä suojaudutaan?■ Vakuuden kattavuuden turvaaminen– Pidättäydytään vakuuden arvoon nähden liian suurista lainoista– Käytetään lisävakuuksia– Vakuutena toimivan omaisuuden vakuuttaminen– HajauttaminenFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 33

Miten riskeiltä suojaudutaan?■ Vakuuden kattavuuden turvaaminen– Pidättäydytään vakuuden arvoon nähden liian suurista lainoista– Käytetään lisävakuuksia– Vakuutena toimivan omaisuuden vakuuttaminen– Hajauttaminen■ Maksukyvyn turvaaminen– Menojen vakauttaminen– Korkokulujen vakioiminen– Vakuutukset– Tulojen vakauttaminen– Lainanhoitovakuutus– Vakuutus työttömyyden varalle– Maksukyvyn turvaaminen säästöillä– Sijoitukset– Eläkevakuutus– PuskurirahastoFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 34

Laaja-alainen suojautuminen:Esimerkki puskurirahaston rakentamisesta■ Lainan koko 100 000 euroa■ Laina-aika 20 vuotta■ Tasalyhenteinen laina■ Sidottu 3kk Euriboriin■ Lyhennykset 3 kk välein■ Talletus alussa 1 % pääomasta eli1 000 euroa■ Säännölliset talletukset laskettu4 % koron mukaisesti■ Kyseessä keinotekoinenkiinteäkorkoinen lainaFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 35

Yhteenveto■ Paras hetki miettiä suojautumista on ennen asuntolainasopimuksentekoa – se ei kuitenkaan ole viimeinen mahdollisuus■ Mieti mitkä ovat suurimmat riskisi, kuinka niiltä voi suojautua japaljonko olet suojasta valmis maksamaan■ Onko edullisempaa suojautua valituilta yksittäisiltä riskeiltä vaihaluatko suojautua samalla kertaa laaja-alaisemminFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 37

Kiitos!jukka.vesala@finanssivalvonta.fipeter.palmroos@finanssivalvonta.fiFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 38

Case: Täydentävänä ”vakuutena” jälkipantitFinanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos 39

Jälkipanttien vaikutus vakuuden kattavuuteenLainaa talon ostoon ja remontointiin200 000 euroaTalon arvo150 000 euroaJälkipantti vanhemmilta50 000 euroaarvo400 000 euroajosta pantattu aiemmin350 000 euroaPantattu sijoitusasunto25 000 euroaarvo50 000 euroajosta vanhaa lainaa25 000 euroaVakuuksia yhteensä225 000 euroaVakuusaste (lainaa suhteessa vakuuksien arvoon) 89 %Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011 Jukka Vesala & Peter Palmroos40

Jälkipanttien vaikutus vakuuden kattavuuteenTappion muutosKokonaistappio35 000200 00030 000180 000160 00025 000140 00020 000120 000100 00015 00080 00010 00060 00040 0005 00020 0000100 %95 %90 %85 %80 %75 %70 %65 %60 %55 %50 %45 %40 %35 %30 %25 %20 %15 %10 %5 %0 %0100 %95 %90 %85 %80 %75 %70 %65 %60 %55 %50 %45 %40 %35 %30 %25 %20 %15 %10 %5 %0 %Finanssivalvonta | Finansinspektionen | Financial Supervisory Authority15.11.2011Jukka Vesala & Peter Palmroos 41