Media uudistuvassa yhteiskunnassa Median muuttuvat ... - Sitra

ne saavat sisältöjään julkaista. Tätä kautta yhteiskunnan mediaa kontrolloivataho, eli käytännössä meillä liikenne- ja viestintäministeriö, osallistuu siihen,minkälaisia alustoita esimerkiksi yhteiskunnallisista aloitteista ja avauksistakäytävälle keskustelulle on olemassa.Periaatteessahan voitaisiin lähteä jopa siitä, että sääntelyn väheneminenja vapaa kilpailu lisäävät median esille tuomien näkökulmien moninaisuutta.Tässä katsannossa mahdollisimman vähän säännelty media olisi siis yhteiskunnankehittämiseen pyrkivien toimenpiteiden kannalta hyvä asia. Kuten onjo todettu, käytännössä tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Paineet medianyksipuolistumiseen ovat kovat. Siksi on yhteiskunnallisen keskustelun kannaltatärkeää, että yhteiskunta varmistaa viestintäpolitiikalla sen, että kansallisillamarkkinoilla säilyy vahva toimija, joka ei ole riippuvainen suoraan kaupallisestamenestyksestä ja joka monipuolistaa näin mediakokonaisuutta.Omistuksen keskittyminenMyös median omistussuhteiden muutos jatkuu kaiken todennäköisyyden mukaan.Aikakauslehtimarkkinoilla syntyy ja kuolee lehtiä koko ajan. Sanomalehdistönrakennemuutosta leimaa niin sanottujen kakkoslehtien väheneminen.Uusia lehtinimikkeitä tulee erityisesti ilmais- ja noutolehtimarkkinoille. Myössähköisen joukkoviestinnän markkinoilla tapahtuu omistusjärjestelyjä, toimijamuutoksiaja markkinoiden uusjakoa. Suuntina ovat edelleen mediaomistuksenmonimediakeskittyminen, konsernisoituminen ja kansainvälistyminen.Mediasta tulee entistä enemmän teollisuutta, joka liikkuu sujuvasti yli eri sisältö-ja muiden rajojen. Leimallista alalle ovat jo nyt voimakkaat kotimaiset jakansainväliset keskittyneet toimijat.Median omistussuhteiden muuttuminen on tietoisten yhteiskunnan kehittämistoimienkannalta samansuuntainen trendi kuin sääntelyn muuttuminenkin.Se kulkee yhdessä median markkinaehtoistumisen kanssa. Omistussuhteidenmuutoksilla on merkitystä sisältöjen kannalta, koska omistussuhteetmuokkaavat – joskin epäsuorasti – myös median sisältöä (esim. Mäkelä 2000).Keskittynyt omistus voi tulevaisuudessa rajoittaa median monipuolisuutta javaikeuttaa sen mahdollisuuksia toimia uusien yhteiskuntakehityksen heikkojensignaalien havaitsijana.Median omistuksen keskittymisellä saattaa olla vaikutusta myös sitäkautta, että pienten mediatoimijoiden mahdollisuudet tulla alalle vaikeutuvat.Pienillä mediatoimijoilla ei ole samanlaista investointipotentiaalia ja samanlaisiamahdollisuuksia kilpailla markkinoista kuin suurilla toimijoilla. Mediankeskittyminen saattaa näin omalta osaltaan jäykistää yhteiskunnan rakenteita.Mediaorganisaatiot ovat tärkeitä toimijoita demokraattisissa prosesseissa.Viestintäpolitiikalla voidaan edistää yhteiskunnan demokratiaa ja tukea43