Media uudistuvassa yhteiskunnassa Median muuttuvat ... - Sitra

epäsopivan avauksen tai aloitteen kehystämällä sen esittäjän jutuissaan haluamallaantavalla. Yhteiskunnallisten avausten saaman vastaanoton osalta iltapäivälehdilläon tätä kautta huomattavaa merkitystä. Toki iltapäivälehtienluomalla ilmapiirillä on yhteiskunnan uudistamisen kannalta laajempaakinmerkitystä. Ainakin teoriassa ne voivat myös aidosti nostaa epäkohtia esille jalisätä yhteiskunnallisia uudistuspaineita.Maakunnallisesti voimakkaaseen sanomalehdistöön kuuluvat alueidenykköslehdet. Tähän kategoriaan voidaan tätä kirjoitettaessa sisällyttää ainakinsellaiset lehdet kuin Aamulehti, Turun Sanomat, Keskisuomalainen, Kaleva,Savon Sanomat, Ilkka, Lapin Kansa ja Karjalainen. Alueiden ykköslehdet ovatomalla vaikutusalueellaan vahvoja mielipiteenmuodostajia. Niiden erityisiintehtäviin kuuluu ylläpitää maakunnallista keskusteluagendaa.Maakuntia ajatellen maakuntien ykköslehtien asema on vahva. Yhdessäniillä on valtakunnallistakin merkitystä. Mikäli esimerkiksi jokin yhteiskunnallinenavaus tai aloite halutaan saada koko kansakuntaa koskevaan yleiseen keskusteluun,myös alueiden ykköslehtien täytyy olla tätä keskustelua ylläpitämässä.Niiden halukkuus tulla tähän keskusteluun mukaan lisääntyy, jos asiaanon löydettävissä alueellisia tulo- ja näkökulmia. Mikäli jokin avaus tai aloitenäyttäytyy niiden harkinnassa niin sanotusti ”Helsingin herrojen” (tai HelsinginSanomien) pyrkimyksenä, nämä lehdet saattavat asettua myös tällaistaaloitetta tai avausta vastaan.Myös paikallislehtisektori on meillä varsin vahva. Se kattaa lähes kokomaan. Paikallislehdille on leimallista se, että ne kuuluvat pääsääntöisesti vahvojenlehtitalojen omistukseen. Paikallislehdet ovat tavallaan maakuntalehdistönjatke. Yhteiskunnan rakenteellisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehittämisenkannalta niilläkin saattaa olla merkitystä. Ne voivat tuoda paikallisväriäkeskusteluun, mutta muutoin niiden merkitys on tässä suhteessa vähäinen.Sekä maakunnallisten sanomalehtien että paikallislehtien osalta on otettavahuomioon, että ne ovat valtakunnallisessa uutisoinnissaan erittäin riippuvaisiakeskitetystä uutispalvelusta STT:stä.Niin sanottujen ilmaisjakelulehtien ja noutolehtien markkinat ovat kasvaneetviime vuosina nopeasti (Sauri 2005a). Niitä ilmestyy jo toistasataa.Niiden on arveltu olevan voittajia tulevaisuuden mainosmyynnissä (Taloussanomat18.1.2006, 15). Koko joukkoviestintämarkkinoista ilmaisjakelulehtienja noutolehtien osuus pysynee kuitenkin vielä pitkään marginaalisena elivain muutamassa prosentissa. Tämän raportin kannalta niiden vaikutus onsamantapainen kuin paikallislehdistönkin. Ne täydentävät päälehdistöä.Aikakauslehdistökin on menestynyt meillä viime vuosina hyvin. Sen yhteislevikkion säilynyt varsin vakaana. Aikakauslehdistö on kasvattanut osuuttaanmainosmarkoista, ja ilmoitustulojen osuus aikakauslehtien tulonmuodostuksessaon kasvanut. Suomessa ilmestyy noin 2 600 kaikkien tilattavissa olevaa,postin jakamaa aikakauslehteä (vuonna 2003, Sauri 2005c). Tässä luvussa23