3/2007 - Fingrid

Fingrid Oyj:nlehti3/2007FINGRIDEuroopan komissio vauhdittaasähkömarkkinoidenyhdentymistä sivu 4Olkiluodonkaasuturpiinilaitosvihittiin sivu 10

Tässä numerossaPääkirjoitusKun aika on 3Vauhtia Euroopan sähkömarkkinoidenintegroitumiseenEuroopan komissio antoi syyskuussa esityksen sähkömarkkinoidenyhteisten sääntöjen muutoksista Euroopassa. Komissiontavoitteena on vauhdittaa sähkömarkkinoiden yhdentymistä. 4Pohjoismaat, Baltia ja Puola käynnistivätverkkosuunnittelun yhteistyönHelsingissä 14.11. käynnistyneen yhteistoiminnan päämääränäon saada aikaan optimaalisesti toimiva pelikenttä lähitulevaisuudenyhteisille sähkömarkkinoille. 7Olkiluodon kaasuturpiinivoimalaitos vihittiin käyttöönFingridin ja TVO:n yhteistyössä rakentama Olkiluodon laitos palveleemolempia rakentajaosapuolia. Se tuottaa tarvittaessa nopeastisähköä kantaverkkoon ja turvaa Olkiluodon laitosyksiköidenulkopuolisen sähkön saannin kantaverkon häiriötilanteidenvaralta. 10Uutisverkko 13Fingridin valvomo uudistuiFingridin voimajärjestelmän valvomo Helsingin keskustassaremontoitiin viime kesän ja alkusyksyn aikana. Valvomossa onuutta oikeastaan kaikki, sillä remontti toteutettiin käytönvalvontajärjestelmänpäivityksen ja siihen liittyvien laitehankintojenyhteydessä. 14Pirkanpylväs puettiin valoasuunLempäälän kunnassa Helsinki–Tampere-moottoritien tuntumassakohoava muotoiltu voimajohtopylväs on saanut valaistuksen, jokatuo sen linjakkaat muodot näkyviin myös pimeänä aikana. 16Kantaverkon ABCVaravoimalaitokset 18Viikonloppu vanhan ajan tyyliinFingridin voimajohtoasiantuntija Mika Kuivalainen harrastaa vanhojaautoja. Ruotsin Uddevallassa vuosittain järjestettävässä OldStyle Weekend -tapahtumassa alan harrastajia oli jälleen viimekesänä koolla lukuisa joukko. 20Verkon silmässäTalven tulia 23FINGRIDFingrid Oyj:n lehti10. vuosikerta3/2007JulkaisijaFingrid OyjToimitusPuhelin: 030 395 5142, Telekopio: 030 395 5196 , Postiosoite: PL 530, 00101 HelsinkiKäyntiosoite: Arkadiankatu 23 B, Helsinki. www.fingrid.fiPäätoimittaja: Leni Lustre-PereToimituskunta: Jari Helander, Aila Itäpää, Antti Linna, Erkki StamSuunnittelu ja toteutus: bbo, Better Business Office Oy / Maria Hallila ja Tuija SorsaKannen kuva: Lempäälän Pirkanpylväs iltavalaistuksessaan. Kuvaaja: Juhani Eskelinen.Paino: Lönnberg PrintISSN 1455-7517

PääkirjoitusKun aika onAsioilla tapaa olla alkunsa ja loppunsa.Tämän asian alku oli kolmenviikon sijaisuuteen sitoutuminen.Sijaisuus vaihtui vakinaisuuteen,ja kolme viikkoavenyi yli kolmeksikymmeneksiviideksivuodeksi. Se on pitkäaika – eikä kuitenkaanole, sillä niin nopeasti nemenivät, vuodet ja vuosikymmenet.Ennen tähän työsuhteeseen tuloanisähkö vaan jotenkin oli. Sitäsaatiin laittamalla töpseli seinään. Kukaanmuukaan tuttavapiirissäni ei miettinytsen kummemmin, mistä se tuli –sieltä vain pistorasian takaa jostain. Sitäkäytettiin kun tarvittiin, muttei sentääntörsätty. Itsestäänselvyys oli, että valotsammuteltiin liikuttaessa huoneesta jatilasta toiseen. Se oli käytösmalli, jonkajokainen oli kotoaan oppinut. Toisintoimivaa oli lupa ja oikeus jopa ojentaa.Vuonna 1747 haaksirikkoutuneenS:t Mikael -aluksen hylystä pelastettuunaarteistoon kuuluva taskukello.Fingrid on tukenut arvokkaan kolmimastokaljuutintutkimussukelluksiaja julkaissut hylystä ja sen aarteistostakertovan kuvitetun tietoteoksen.hamaan maailman tappiin asti.Näkymätön ilmiö tarvitsee näkyvätihmisen tekemät rakenteetvoidakseen tulla näkyväksiihmisten arkeen ja juhlaan,valoksi ja avuksi.Fingrid-lehden päätoimittajuuson siirtymässä seuraajalleniTiina Miettiselle. Hänkatselee asioita uusin silmin,uusin ajatuksin – niin sen pitääolla. Lehden linja pysynee kuitenkinsamana: se tehdään lukijoitavarten, antamaan tietoaja taustoittamaan asioita ja ilmiöitä,jotka varmistavat, että valotpysyvät päällä valtakunnassa.Lämminhenkistä jouluaikaa kaikilleFingrid-lehden lukijoille toivottaen kiitänteitä jokaista kuluneista mielenkiintoisistavuosista. Siirryn nyt lehden lukijoidenjoukkoon. Kun aika on.Työskentely energian – lähinnä sähkön– parissa on avannut maailmaa töpselintakaa. Siinä maailmassa tehdään jakuljetetaan tuotetta, jota sen alkuperäisessäolomuodossa ei kukaan ole koskaannähnyt; vain seuraukset voi nähdä,kuulla, kokea ja tuntea. Ilmiön liepeil-lä riittää toimijoita jopa onnenonkijoiksisaakka. Sähköä osataan käsitellä ja ohjaillayhä tehokkaammin ja tuottavammin,ja sen kuljettamisen moniulotteisessaproblematiikassa liito-oravineen jasarvijaakkoineen riittää pohdittavaa kaiLeni Lustre-PereLeni Lustre-Pere jäi 30.11.2007 eläkkeelleFingrid Oyj:n viestintäpäälliköntehtävästä.3

Vauhtia EuroopansähkömarkkinoidenintegroitumiseenEuroopan komissio antoi syyskuussa esityksen sähkömarkkinoiden yhteisten sääntöjenmuutoksista Euroopassa. Komission tavoitteena on vauhdittaa sähkömarkkinoidenyhdentymistä. Energiapaketin esitykset painottuvat kantaverkkoyhtiöiden toimintaan janiitä valvoviin viranomaisiin.Teksti: Tiina Miettinen Kuvat: Tuija Sorsa ja Juhani EskelinenKantaverkkoyhtiöiden kannaltaenergiapaketin merkittävimmätmuutokset koskevat yhtiöiden omistusmääräyksiä,sähkömarkkinoiden valvontaviranomaistenaseman vahvistamista,kantaverkkoyhtiöiden yhteistyön edistämistäja sähkön tukkumarkkinoiden läpinäkyvyydenparantamista.Eniten keskustelua on herättänytkantaverkkoyhtiöiden omistus. Sähkömarkkinoidentoimivuuden edistämiseksikomissio esittää nimittäin sähkönsekä maakaasun tuotannon ja siirronnykyistä selkeämpää eriyttämistä.Komission kanta kantaverkkoyhtiöidenomistukseen on erittäin jyrkkä.Markkinaosapuolilla ei saisi olla mitäänvaikutusta kantaverkkoyhtiöihin esimerkiksiomistajuuden tai hallitusjäsenyydenmuodossa. Tähän liittyy poikkeus,sillä valtio saa kuitenkin edelleen omistaasekä tuotantoa ja siirtoa, kunhan jakaaomistajuuden edustamisen eri ministeriöille.Tuotannon ja siirron eriyttäminenvoidaan esityksen mukaan toteuttaakahdella eri tavalla. Komission ensisijaisenapyrkimyksenä on omistuksen täydellineneriyttäminen (full ownershipunbundling), mutta vaihtoehtona esitetäänns. ISO-mallia (independent systemoperator).ISO-mallissa verkon omistaisi entinenomistaja, mutta sen käyttö ja suunnitteluolisi silti toisen yhtiön, ns. ISO:n, päätäntävallassa.Tällä erillisellä yhtiöllä olisisiten eräänlainen käyttöoikeus toisenyrityksen omistamaan verkkoon. ISO-FINGRID 3/2007 4

mallin toteuttaminen on kuitenkin tehtyhyvin vaikeaksi.Mikäli omistajaeriytys toteutuisi äärimuodossaan,kantaverkkoyhtiöiden mal -leiksi jäisivät valtionyhtiöt, yksityiset yhtiöttai näiden jonkinlaiset välimuodot.Omistuksen eriyttämisen perimmäisenätarkoituksena ei ole tietty omistusrakenne,vaan pyrkimys siihen, ettei milläänintressiryhmällä ole kantaverkkoyhtiöissäsellaista määräysvaltaa, joka voisi vaikeuttaaneutraalia toimintaa.Euroopassa omistusrakenteetkovin erilaisetEuroopan eri maissa kantaverkkoyhtiöidenomistusrakenne vaihtelee nykyiselläänhuomattavasti. Osassa maista yhtiötovat listattuja pörssiyhtiöitä, osassavaltio omistaa kantaverkkoyhtiöt jokoosin tai kokonaan, ja osassa maita taason ns. vertikaalinen omistus, eli tuotantoyhtiötomistavat verkkoyhtiön. Nähtäväksijääkin, millaiseksi komission esitysvielä muotoutuu poliittisessa valmistelussa.Päätöksentekoprosessi kestäneekahdesta kolmeen vuotta.Komission perimmäinen tavoite tuotannonja siirron eriyttämisestä on Fingridinnäkemyksen mukaan oikea. OnhanFingrid perustettu juuri tästä syystäkymmenen vuotta sitten, jolloin tuotantoja siirto eriytettiin Suomessa. Yhtiöon alusta alkaen toiminut aktiivisestimarkkinoiden esteiden poistamiseksi.Komission esityksen jyrkän tulkinnanmukaan tuotanto ja siirto eivät ole kuitenkaanriittävän eriytettyjä Suomessakaan,ja toteutuessaan lakiehdotus vaikuttaisimyös Fingridin omistusrakenteeseen.Fingridin toimitusjohtaja JukkaRuusunen arvioi yhtiön pärjäävän hyvinmuuttuvassa toimintaympäristössä.”Fingrid on toiminut aktiivisesti markkinoidenesteiden poistamiseksi ja pitänyttiukasti kiinni tasapuolisuudesta janeutraalisuudesta. Tämän osoittaa Euroopanalhaisin kantaverkkotariffi, erinomainensähkön siirron käyttövarmuus japanostuksemme verkon ja markkinoidenkehittämiseen”, Ruusunen painottaa.Fingridin toimintaa pystyvät parhaitenarvioimaan asiakkaat, ja siksi yhtiötekee säännöllisin väliajoin asiakaskyselyitätoiminnastaan. Arvosana asiakkailtaon jo useana perättäisenä vuonnaollut kiitettävä. Myös sähkön käyttäjiä”Fingrid on toiminutaktiivisesti markkinoidenesteiden poistamiseksi japitänyt tiukasti kiinnitasapuolisuudesta janeutraalisuudesta.”edustavan Suomen ElFi Oy:n toimitusjohtajaAntti Koskelainen antaa Fingridistähyvän arvion.”Fingrid on kansainvälisesti mitattunatehokas, ja Suomen pääsähköverkko onhyvässä kunnossa.””Toimitusvarmuus on ollut hyvä, jakantaverkkomaksut ovat kilpailukykyisiä.Kehitettävää silti on aina. Kysyntäjoustonedistäminen on mielestämmekoko sähkötoimialan etu, ja kantaverkkoyhtiöilläkinon luonnollinen roolitässä tehtävässä. Toivomme myös avoimempaatiedottamista pohjoismaistenkantaverkkoyhtiöiden saamista pullonkaulatuloistaja siitä, mitä toimia niiden5Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen arvioiFingridin pärjäävän muuttuvassatoimintaympäristössä hyvin.pienentämiseksi tehdään”, Koskelainenkommentoi.Kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöEurooppa-vetoiseksiOmistuksellisen eriyttämisen lisäksi energiapaketissaehdotetaan kantaverkkoyhtiöidenyhteistyön tiivistämistä perustamallauusi järjestö, Entso, jolle on annettukeskeinen rooli EU:n lainsäädäntöprosessissa.Vastaavasti sääntelyviranomaistenkansallista toimivaltaa kutenmyös sääntelyviranomaisten yhteistyönkoordinointia lisätään perustamalla yhteisöasemanomaava virasto (Agency).Perustettavat organisaatiot saisivatehdotusten mukaan kattavan eurooppalaisentoimivallan ja tehtäväalueen.Entson toiminta muodostuisi selkeästisitovammaksi kuin aikaisempi TSO-yhteistyö.Agency puolestaan antaisi kannanottojaEntson valmistelemista sään-

Kuva: Katja KoskelainenKohti eurooppalaisia sähkömarkkinoitaSuomen ElFin toimitusjohtajaAnttiKoskelainen uskoomarkkinoidenyhdentymisen tuovanpidemmällä aikavälilläetuja sähkönkäyttäjille.Alueellisten markkinoiden jatkokehittäminenAlueiden välinen koordinointiYhdentyminen Euroopan tasollanöistä sekä valvoisi että kansalliset sääntelyviranomaisetnoudattavat yhteisöoikeutta.Kaikki eivät näe komission ehdotuksiakantaverkkoyhtiöiden yhteistyön lisäämisestäriittävinä. Pohjoismaiset energiaministeritovat muun muassa asettaneettyöryhmän selvittämään yhteisenpohjoismaisen kantaverkko-operaattorin,ns. alueellisen ISO:n perustamista.Fingridissä ei ole ajatukselle lämmetty,sillä alueellisen operaattorin toteuttaminenvaatii suuria muutoksia eri maidenlainsäädäntöön ja tuo mukanaan lisäbyrokratiaa.Toisaalta juuri operatiivinentoiminta – jota ISO-malli lähtökohdiltaanon – ei ole muutoinkaan ongelma.ISO-malli ei tuo ratkaisua tärkeimpiinasioihin, kuten verkkoinvestointienedistämiseen. Yhtiö painottaakin kantaverkkoyhtiöidenyhteistyön tärkeyttä –sekä Nordelin että tulevaisuudessa entistäenemmän Entson parissa.Yhteistyö on tuottanut tuloksia. Pohjoismaisetkantaverkkoyhtiöt ovat sopineetyhteensä miljardin euron investointihankkeista,jotka vähentävät selkeästimarkkinoiden eriytymistä Pohjoismaissa.Tämän lisäksi Nordel on sopinuterillisistä toimista, joilla tähdätäänmuun muassa verkon suunnitteluprosessientiivistämiseen, käyttötoiminnanparantamiseen ja reservien tehokkaaseenkäyttöön sekä tasehallinnanharmonisointiin. Tärkeä kehitysaskelon myös tehty päätös lisätä merkittävästiavointa markkinainformaatiotayhtiöiden omilla ja NordPoolin internetsivustoilla.Tahtotila tärkeäFINGRID 3/2007 6Kaikkiaan energia-alalla on selkeä tahtotilatoimia sähkön tukkumarkkinoidenlaajentumiseksi eurooppalaisiksi. Nordelintoimet tähtäävät tähän, samoin komissionenergiapaketin esitykset. Asiallaon iso merkitys myös sähkön kuluttajille.”Pidemmällä aikavälillä integroituvatmarkkinat tuovat vakaammat hinnat, lisääntyvääkilpailua, paremman toimitusvarmuudenja ovat siten sähkönkäyttäjienkannalta hyvä asia. Selvänä uhkanaon sähkön hinnan nousu Suomessaja Pohjoismaissa”, kommentoi sähkömarkkinoideneurooppalaistumista AnttiKoskelainen Suomen ElFistä.Helppoa ei yhdentyminen tule olemaan.Koskelaisen mukaan yhdentymiskehityksenaikataulutuksessa ja markkinoidentoiminnan kannalta on otettavahuomioon, että Keski-Euroopassavapautumiskehitys on vasta alkutaipaleella.Tuotantokoneiston rakenne onerilainen eri maissa, omistus on muuallakeskittyneempää ja sähkön hintatasokorkeampi Pohjoismaihin verrattuna.Sähkömarkkinoiden kehityksessäPohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä,ja työtä yhteisten markkinoiden eteenon tehty jo vuosia. Antti Koskelainenkorostaa pohjoisten sähkömarkkinoidenintegraatiokehityksen loppuun saattamistamuun muassa toteuttamalla päätetytpullonkaulainvestoinnit mahdollisimmanpian.”Päästökaupan tuoma ansioton lisätulovoimantuottajille tulee poistaa jokomuuttamalla päästökauppajärjestelmäätai vaihtoehtoisesti markkinamekanismiaja ohjaamalla tuottoja tuotantokapasiteetti-investointeihin.Paremmankilpailun aikaansaamiseksi sähköntuotantoonon sähkön tarjonnan markkinaehtoistalisääntymistä rajoittavat esteetlainsäädännöstä poistettava ja lupamenettelyjäkevennettävä. Valtiovallantulee myös edistää uusien toimijoidenpääsyä sähkömarkkinoille kilpailunedistämiseksi”, Koskelainen luetteleetarpeellisiksi näkemiään kehityshankkeita.

Pohjoismaat, Baltia ja PuolaYHTEISTÄ PELIKENTTÄÄRAKENTAMASSAPohjoismaiden, Baltian ja Puolan kantaverkkoyritykset ovatkäynnistäneet sähkönsiirron verkkosuunnittelun yhteistyön.Päämääränä on saada aikaan optimaalisesti toimivapelikenttä lähitulevaisuuden yhteisille sähkömarkkinoille.Helsingissä kokoontuneet Pohjoismaiden,Baltian ja Puolan kantaverkkoyritysten edustajatyhteiskuvassa. Henkilöt (vasemmalta) JussiMatilainen, Olegs Linkevics Latviasta, PerttiKuronen, Ramunas Ponelis Liettuasta, ArturGlutzek Puolasta, Mikko Koskinen, Dalius SulgaLiettuasta ja Mart Landberg Virosta. Kuvastapuuttuu Svenska Kraftnätin jäsen HabibSabbagh.Teksti: Maria Hallila Kuva: Eija EskelinenSuomen, Ruotsin, Viron, Latvian,Liettuan ja Puolan kantaverkkoyritystenedustajat istuutuivatmarraskuun 14. päivänä Helsingissäensi kerran saman pöydän ääreen pohtimaanItämeren alueen verkkosuunnittelunyhteisiä kysymyksiä. Euroopan sähkömarkkinakehityksenhistoriassa tämäkokoontuminen merkitsi uuden lehdenkääntymistä.”EU-maiden kantaverkkoyhtiöiden yh -teistyö on lisääntynyt samaan tahtiinkuin pyrkimys kohti koko Euroopan laajuisiasähkömarkkinoita on vahvistunut”,toteaa Fingridin verkkopalvelustavastaava johtaja Pertti Kuronen.7Lyhyt katsaus taaksepäin osoittaa hänenmukaansa, että 2000-luvun alkuvuosiinsaakka kukin maa vastasi omastasähköjärjestelmästään ja omista rajayhteyksistään.”Nordel-yhteistyökin oliverkonsuunnittelun osalta pitkälti kahdenkeskistä”,Kuronen mainitsee.Ratkaisevaksi käännekohdaksi hän

luonnehtii vuotta 2002, jolloin saatiinaikaan ensimmäinen pohjoismainenverkkosuunnitelma. Nyt, viisi vuottamyöhemmin, yhteistyön tarve ulottuujo suureen osaan Eurooppaa.Pohjoismaissa on Kurosen mukaanmuotoutumassa käytäntö, jonka mukaisestiNorja ja Tanska vastaavat verkonsuunnittelunkansainvälisestä yhteistyöstäläntisen Keski-Euroopan maidensekä Brittein saarten kanssa, kuntaas Ruotsin ja Suomen vastuulla on yhteistyöitäisen Keski-Euroopan ja Baltiansuuntaan. Pohjoismaitten kesken suunnittelukoordinoidaan Nordelin kautta.Venäjän-siirtoyhteydet ovat Nordelissalangenneet luonnostaan pääosinSuomen hoidettaviksi. Itäinen suurvaltanaapurion tärkeä voimanvaihdonosapuoli myös Baltian maille, jotka ovatkytköksissä sen verkkojärjestelmään.Kolme tärkeää hanketta BaltiassaKonkreettinen sysäys Pohjoismaiden jaBaltian verkkoyhteistyölle on Pertti Kurosenmukaan ollut Estlink-kaapelinkäyttöönotto. Vuosi sitten joulukuussavihitty kaapeli yhdistää ensimmäisenkerran Baltian maat pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin.”EU:ssa pidetään tärkeänä Baltiankytkemistä Puolaan, osaksi yhteiseurooppalaisiasähkömarkkinoita”, Kuronenkertoo.Euroopan komission prioriteettilistallaon hänen mukaansa tärkeänä tavoitteenaLiettuan ja Puolan välisen siirtoyhteyshankkeentoteutuminen. Tämä1 000 megawatin yhteys sisältyy Baltiankantaverkkoyhtiöiden yhteiseen BalticVuoteen 2025 ulottuvassa Baltic Grid -verkkosuunnitelmassa on kolme merkittävääsiirtoyhteyshanketta: Liettua–Puola, Liettua–Ruotsi sekä Estlink 2,uusi Viron ja Suomen välinen merikaapeliyhteys.Grid -verkkosuunnitelmaan, joka ulottuuvuoteen 2025.Tämä Baltian suunnitelma sisältäämyös kaksi muuta tarkemmin selvitettäväähanketta: Estlink 2 -kaapelin Suomenja Viron välille sekä Liettuan jaRuotsin välisen kaapeliyhteyden.Baltic Grid -suunnitelman laatimisestavastannut Baltian maiden kantaverkkojenyhteistyöjärjestö Baltso on pohjoismaistaNordelia vastaava organisaatio.Nordelin laatima Pohjoismaiden verkkosuunnitelmanuusi versio on PerttiKurosen mukaan valmistumassa alkuvuodesta2008.Ohjenuorana optimaalinentoimivuusMiten ja millaisen aikataulun puitteissasuunnitellut maiden väliset siirtoyhteyshankkeeton järkevintä toteuttaa? Mikäon niiden keskinäinen tärkeysjärjestys?Millaiset tekniset ratkaisut ovat mah-FINGRID 3/2007 8

Olkiluodonkaasuturpiinivoimalaitosvihittiin käyttöönMinisteritason vihkiäiskäynnistys osoittitoimintavalmiuden luotettavuudenFingridin ja TVO:n yhteishankkeena rakentama Olkiluodon kaasuturpiinivoimalaitosvihittiin käyttöön marraskuun 19. päivänä.100 megawatin voimalaitos palvelee molempia rakentajaosapuolia.Se tuottaa tarvittaessa nopeasti sähköä valtakunnan kantaverkkoon.Toisaalta se turvaa Olkiluodon laitosyksiköiden ulkopuolisen sähkönsaannin kantaverkon laajassa häiriötilanteessakin.Teksti: Maria Hallila Kuvat: Juhani EskelinenKaikki valmiina laitoksenvihkiäiskäynnistykseen.Projektipäällikkö Martti Merviö(vasemmalla) antaa viimeisiäohjeita sisäministeri AnneHolmlundille. TVO:n toimitusjohtajaPertti Simola jaFingridin toimitusjohtaja JukkaRuusunen odottavat jännittyneinäh-hetkeä.FINGRID 3/2007 10

Sisäasiainministeri Anne Holmlundinsuorittama vihkiäiskäynnistysosoitti laitoksen kaasuturpiinienkäynnistyvän luotettavasti määräajassa,seitsemässä minuutissa.”Laitos täyttää varmasti sille asetetut tavoitteetniin nopeana reservinä kuin ydinvoimalaitostenvarasähkölähteenäkin”, ministeri sanoi vihkiäistilaisuudessa.Sähkön siirtojärjestelmänhaasteet kasvavat”Sähkön riittävä jaluotettava saatavuuson suomalaiselle nykyyhteiskunnalletäysinvälttämätöntä.”tasi Fingridin investointinäkymiin: lähivuosinayhtiön investoinnit kantaverkkoonkasvavat noin 40 miljoonan euronvuositasolta 100–200 miljoonan euronvuositasolle.”Investoinnit kasvavat, koska sähkönkulutus on kasvussa, ikääntynyttä kantaverkkoaon uusittava ja markkinoidenedistämiseksi maiden välisiä rajasiirtoyhteyksiäon vahvistettava entisestään.Lisäksi Fingridin on käyttövarmuudenturvaamiseksi lisättävä omaa varavoimakapasiteettia,kuten täällä Olkiluodossaon nyt tehty.”Puheensa lopuksi ministeri Holmlundtotesi Olkiluodon kaasuturpiinilaitoksenolevan osoitus Fingridin ja TVO:n halustakantaa vastuunsa niin yhteiskunnantoimintaedellytysten, sähkön saanninvarmuuden kuin ydinvoiman käytönturvallisuuden parantamisesta.Reservit turvaavatkäyttövarmuuttaFingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunenselvitti omassa puheenvuorossaanOlkiluodon kaasuturpiinilaitoshankkeentaustaa.”Fingridin keskeisiä tehtäviä on vastatamaamme sähköjärjestelmän käyttövarmuudesta.Sen turvaamiseksi Fin grid11Toimitusjohtaja Jukka Ruusunenkertasi puheessaan Olkiluodonkaasuturpiinilaitoshankkeen taustaa.”Neuvotteluissa TVO:n kanssaoivallettiin, että rakentamalla voimalaitosyhteistyössä kahteen erikäyttötarkoitukseen saadaan molemmillehyötyä”, hän kertoi.Ministeri Holmlund nosti vihkiäispuheessaanesille energiapolitiikan lähitulevaisuudenhaasteita, joista keskeisimmätliittyvät energian kulutuksen lisääntymisenja tuotannon ympäristövaikutustenvähentämiseen.”Energian kulutuksen lisääntyminen,voimalaitoskapasiteetin kasvaminen javoimalaitosten yksikkökoon kasvu asettavatuusia, entistä suurempia vaatimuksiamyös sähkönsiirtojärjestelmälle.Siirtojärjestelmän on siedettävä nykyistäisompien laitosyksiköiden mahdollisiahäiriöitä”, ministeri totesi.Hän muistutti yhteiskuntamme tarvitsevanmonipuolisia energian lähteitäsekä kulutusta vastaavaa energian tuotantoa.Tämän ohella sähköjärjestelmänkäyttövarmuus on yhteiskunnan kaikilletoiminnoille ensiarvoisen tärkeää.”Sähkön riittävä ja luotettava saatavuuson suomalaiselle nyky-yhteiskunnalletäysin välttämätöntä”, Holmlundpainotti.Suomen kantaverkon hän totesi olevantekniikaltaan ja käytettävyydeltäänyksi maailman parhaita. Silti haasteita jatehtävää riittää jatkossa. Ministeri viitpitääyllä reservejä erityisin sopimuksinteollisuuden ja voimalaitosten kanssasekä hankkimalla omistukseensa ja hallintaansamuun muassa kaasuturpiinikapasiteettia”,hän sanoi.Fingridin omien varavoimalaitostenyhteisteho on nyt 615 megawattia.”Varavoimalaitoksia on rakennettavajatkossakin, ja Fingrid on aikeissa rakentaalisää kapasiteettia noin 200 megawattiatähtäimenään vuodet 2012–2013. Varavoimaa on kasvatettava uusiensuurten voimalaitosyksikköjen myötä.Tämä on iso haaste Fingridille, jonkakokonaisinvestoinnit kasvavat lähivuosina100–200 miljoonan euron vuosita-

UUTISVERKKOFenno-Skan 2 -merikaapelihanke lykkääntyy vuodellaSuomen ja Ruotsin välisen uuden tasasähkösiirtoyhteydenlaajennuksen (Fen -no-Skan 2) aikataulu on muuttunut.Yhteys saadaan kaupalliseen käyttöönarviolta marraskuun 30. päivä vuonna2011. Hankkeen lykkääntymisen pääsyyovat merikaapelivalmistajien toimitusvaikeudet.Merikaapelin rantautumiskohta Ruotsissa.Maailmalla on tällä hetkellä kova kysyntämerikaapeliyhteyksistä, eikä yksikäänkaapelinvalmistaja pysty toimittamaankaapelia Fenno-Skan 2 -hankkeen alkuperäisenaikataulun mukaisesti. Koko valmistuskapasiteettion käytössä jo meneilläänolevissa merikaapeliprojekteissa. Uusiinhankkeisiin liittyvä tuotanto voidaanaloittaa vuoden 2009 lopulla.Valmistajien kanssa käytävät neuvottelutjatkuvat, ja Fenno-Skanin hankintasopimussaataneen valmiiksi ensi vuodenalussa.Fenno-Skan 2 on valmistuessaan 800megawatin ja 500 kilovoltin sähkön siirtoyhteysSuomen ja Ruotsin välillä. Yhteystoteutetaan tasasähköyhteytenä.Sen kokonaispituus on noin 270 kilometriä,josta varsinaisen merikaapelinosuus on noin 200 kilometriä. Laajennustoteutetaan Fingrid Oyj:n ja SvenskaKraftnätin yhteistyönä.Kuva: Tuomo Kouti.Kuva: Juhani Eskelinen.Eurajoen Lapijoelle E8-tien varrellerakennettu maisemapylväikkö on valaistuLED-valotekniikkaa käyttäen.Uusi siirtoyhteys OlkiluodostaHuittisiin otettiin käyttöönKantaverkon merkittävä 400 kilovoltinsiirtoyhteys Olkiluodosta Huittisiinotettiin käyttöön 26.10.2007. Yhteensänoin 36 miljoonaa euroa maksaneenhankkeen aikana uutta voimajohtoarakennettiin eri johtojärjestelyineenlähes 100 kilometriä.Yhteys mahdollistaa Olkiluodon uudenlaitosyksikön liittämisen verkkoonja tuotetun sähkön siirtämisen voimalaitokseltakulutukseen. Samalla tehdytjärjestelyt varmistavat nykyisten laitosyksiköidenverkkoliityntöjä.Olkiluodon voimalaitokselta lähti aiemminkolme 400 kilovoltin johtoa läheisillesähköasemille. Nyt johtoja onkuusi. Kolmannen laitosyksikön valmistumiseensaakka lisäjohtojen avulla pienennetäänkantaverkon siirtohäviöitä.Hanke oli kokonaisuus, johon kuuluivarsinaisen, noin 65 kilometrin pituisenjohtoyhteyden rakentamisen lisäksiuseita osaprojekteja, mm. Olkiluodonja Huittisten kytkinlaitosten rakentaminen,Olkiluodon vanhan kytkinlaitoksenlaajennus, johtojärjestelyjä Olkiluodon,Eurajoen Junnalan ja Lapijoenvälillä sekä muutostöitä 110 kilovoltinkaksoisjohdolla Olkiluoto–Rauma.13

Fingridin valvomo viihtyisiin tiloihinLitteät jättitaulut ja laivojen komentosiltoja muistuttavat ohjauspöydät luovatvaikuttavan näkymän. Kun kuuntelee asiantuntijaa siitä, mitä pöytien takanatapahtuu, vakuuttuu viimeistään. Täällä tehdään tärkeätä työtä.Teksti: Tiina Miettinen Kuvat: Juhani EskelinenKyseessä on Fingridinuusittu voimajärjestelmänvalvomo Helsinginkeskustassa. Valvomoremontoitiin viimekesän ja alkusyksyn aikana. Jonkin aikaatyötehtävät hoidettiin simulaattoritilassa,mutta uudistetussa ympäristössä ontyöskennelty lokakuun puolivälistä.”Remontti oli toteutettava, sillä van-ha valvomo oli ollut käytössä jo kym-menen vuotta kolmivuorossa. Sevastaa normaalin toimiston 30-vuotista käyttöä. Pöydät olivatniin kuluneet, että kaverit sai-vat tikkuja käsiinsä. Vanhoihinsuurkuvanäyttöihin ei enäämyöskään löytynyt tarvittaviavaraosia”, kertoovalvomopäällikkö ReijoHuhta remontin lähtökohdista.Uudistus ei rajoitu vain uusiin kalusteisiintai pintoihin. Valvomossa on uuttaoikeastaan kaikki, sillä remontti toteutettiinkäytönvalvontajärjestelmän päi vityksenja siihen liittyvien laitehankintojenyhteydessä.Tilaa työskentelyyn on nykyisin huomattavastiaikaisempaa enemmän. Näyttötekniikankehitys litteine päätteineenon lisännyt ensinnäkin pöytätilaa tuntuvasti.Remontti mahdollisti myös tietokoneidensijoittamisen suurkuvanäyttöjentaakse erilliseen tilaan.”Valvomon äänitaso saatiin näin huomattavastihiljaisemmaksi. On muutenyllättävää, kuinka paljon ääntä tietokoneistatuli. Sen huomaa vasta kun ne eiväthurise vieressä. Nyt puhelimeenkinvastataan normaalilla äänellä”, ReijoHuhta toteaa.Tauluja ja taulujaValvomon jättitauluissa näkyy Suomenvoimajärjestelmän tila. Tiedot sähköntuotannon ja kulutuksen määristä, voimalaitostenpätö- ja loistehot, sähköasemienmitta- ja tilatiedot jne. vaihtuvatreaaliajassa. Työnteossa tarvittavienjättitaulujen vastapainoksi vastakkaiselleseinälle on tulossa viihtyisyyttäluomaan savonlinnalaisen taidemaalarinPaavo Pelvon taidetta. Pelvo kuvaa öljyväritöissäänlintuja ja metsän eläimiä.Teokset eivät muistuta julkisten tilojentaidetta, eikä se ole ollut tarkoituskaan.”Valvomo ei ole yleinen vierailutila,vaan työhuone. Olemme yrittäneettehdä siitä paitsi toimivan myös viihtyisänkolmivuorotyössä vuorotteleville14 käyttöinsinöörille. Taidevalinnassakuuntelimme työntekijöiden mielipiteitä”,Reijo Huhta kertoo.Valvomon päällikkö Reijo Huhta.FINGRID 3/2007 14

Pasi Kaunisto (etualalla) ja Jani Pelvoovat tyytyväisiä uudistettujen valvomotilojentoimivuuteen ja aikaisempaa hiljaisempaanäänitasoon.Tilanteen hallintaa 24 hValvomossa huolehditaan voimajärjestelmäntilasta ympäri vuorokauden. KysyinReijo Huhdalta valvomon käyttöinsinöörienkäytännön rutiineista ja sainpitkän listan tasehallinnan ja voimajärjestelmävalvonnanpäivittäisistä tehtävistä.”Tasehallinnan puolella toiminta onpitkälti yhteydenpitoa sähkömarkkinaosapuoliinsekä säätösähkön tilaamistakulutuksen ja tuotannon tasapainonylläpitämiseksi. Sähköpörssille on ilmoitettavaoikeaa tietoa Suomen säädöistäeli hinnoista ja määristä, tuotannostaja kulutuksesta sekä tuonnista”, Huhtaselittää.”Normaalitilanteessa tehdään siis säätöjätaajuuden hallitsemiseksi. Jos Suomenläntisillä rajajohdoilla on pullonkaula,Suomi täytyy säätää omaksi alueekseen.””Remontti oli toteutettava, sillä vanha valvomo oliollut käytössä jo kymmenen vuotta kolmivuorossa.”Pohjoismaisessa yhteiskäyttöjärjestelmässätasehallinnan tärkein tavoite onReijo Huhdan mukaan ylläpitää sähköjärjestelmäntaajuutta, joka kuvaa sähköntuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa.Sähköjärjestelmä on epätasapainossa,kun suunniteltu sähkön tuotantoei vastaa todellista kulutusta.”Kun sähköjärjestelmä on balanssissa,taajuus verkossa on 50 Hz. Taajuudensallitaan vaihdella 49,9 ja 50,1 Hz välillä.Mikäli verkon taajuus on alle 50 Hz,on kulutus tuotantoa suurempi. Vastaavastitaajuuden ollessa yli 50 Hz, ontuotanto kulutusta suurempi.”Tehotasapaino ylläpidetään taajuusohjatuillareserveillä sekä manuaalisestitoteutettavilla säädöillä. Manuaalisetylös- tai alassäädöt toteutetaan säätösähkömarkkinoilla.”Voimajärjestelmävalvonnan tehtävänäon puolestaan huolehtia siitä, ettäjärjestelmä on koko ajan käyttövarmas-15sa tilassa. Järjestelmän pitää kestää yksiyksittäinen vika”, Reijo Huhta selvittää.Tieto kulkeeSuomen kantaverkkoa valvotaan ja ohjataanFingridin valvomoista käytönvalvontajärjestelmällä,joka välittää voimajärjestelmästämittaus-, tila- ja tapahtumatietojavalvomoihin. Mittaustietojaovat esimerkiksi voimajohdoilla siirrettävättehot, sähköasemien jännitteetja voimalaitosten generaattoreiden tuotantotehot.Valvomosta pystytään antamaan ohjauskäskyjäeri toimilaitteille, esimerkiksiaukaisemaan tai sulkemaan katkaisijatsekä käynnistämään ja sulkemaan kaasuturpiinit.Voimajärjestelmästä mitattu tieto jatapahtumat tallennetaan myös myöhempääanalysointia kuten verkonsuunnittelua varten.

Lempäälän PIRKANPYLVÄSpuettiin valoasuunLempäälän kunnassa Helsinki–Tampere-moottoritien tuntumassa kohoavamuotoiltu voimajohtopylväs sai marraskuun 1. päivänä auringonlaskunaikaan ylleen sille varta vasten suunnitellun valoasun.Teksti: Leni Lustre-PereKuvat: Juhani EskelinenPirkanpylvääksi nimettytummansininenvoimajohtopylväson osa kantaverkonUlvilasta Kangasalle kulkevaa400 kilovoltin voimajohtoa.Sisustusarkkitehti Jorma Valkamansuunnittelema pylväs pehmentäävilkkaasti liikennöidynmoottoritien ylittävän voimajohdonmaisemavaikutusta. Yli62 metrin korkeuteen kohoavapylväs on kuluneen vuoden aikanavakiinnuttanut paikkansaseutukunnan kauaksi näkyvänämaamerkkinä.Valojen syttymistä seurattiin moottoritienylittävältä sillalta.kin teho on 50 wattia. Valaisimissa onmyös 30/50 asteen levityslinssit. Kokonaisuuttatäydentää kaksi maahanasennettua valaisinspottia.Pirkanpylväs on uniikki maisemaansovitettu massiivinen teräspylväs, jollaon painoa 65 tonnia. Sen perustuksestamaan pinnan yläpuolelle kohoavametrin korkuinen anturaon mitoiltaan 11 x 7 metriä jasiitä noin kolmen metrin korkeuteennousevan pilarin halkaisijalähes neljä metriä.Fingridin yksilöllisesti suunniteltujans. maisemapylväitä onSuomessa tällä hetkellä toistakymmentä.Tunnetuin niistäon kolmen pylvään muodostamakokonaisuus ”Sinikurjet”Espoossa.Pylväälle suunniteltu valaistus tuosen linjakkaat muodot näkyviin myöspimeänä aikana. ValaistussuunnittelijaIlkka Volasen suunnittelemaan kokonaisuuteenkuuluu 32 kappaletta runkoonasennettuja moduliohjattuja kineettisiäRGB-valaisimia, joiden kun-Maisemapylväitä sijoitetaanharkitusti paikkoihin, joissavoimajohtorakenteet kulkevatmaisemallisesti herkissä kohteissa taiylittävät vilkkaita liikenneväyliä, kutenLempäälässä. Maisemapylväät ovatinvestointikustannuksiltaan noin viisikuusi kertaa kalliimpia kuin voimajohtoreiteilläyleensä käytettävät vastaavatpylväät.FINGRID 3/2007 16

Pylväshankkeen projektipäällikkö Ritva Laine jaFingridin varatoimitusjohtaja Kari Kuusela.”Pirkanpylväs – tästä alkaaLempäälä ylväs”, totesi valaisujuhlassaLempäälän kunnanpuheenvuoron käyttänyt teknisenlautakunnan puheenjohtajaHannu Kiviaho. IstumassaHenna Levomäki, joka on nimennytpylvään.17

Kantaverkon ABCKirjoitussarja esittelee kantaverkon keskeisiä toimintaperiaatteita, laitekokonaisuuksia ja komponentteja.Sarjan tähän mennessä julkaistuihin kirjoituksiin voit tutustua verkkosivuillamme osoitteessa www.fingrid.fi.PolttoainesäiliötHUUTOKOSKEN VARAVOIMALAITOSPolttoainepumppaamoTaajuusohjattu häiriöreservi ontaajuusmuutoksesta automaattisesti aktivoituvaavoimalaitosten pätötehoreserviäsekä irtikytkettäviä kuormia. Nopeahäiriöreservi on sen sijaan manuaalisestiaktivoitavaa Fingridin hallinnassaolevaa kaasuturpiinikapasiteettia sekäirtikytkettäviä kuormia, joiden tulee ollaaktivoitavissa 15 minuutissa. Käynnistyksenja irtikytkennän mahdollisissahäiriötilanteissa tekee Fingridin voimajärjestelmäkeskus.KaasuturpiinihalliVaravoimalaitoksetVaravoimalaitokset varmistavat Suomen sähköjärjestelmäntoimivuutta voimalaitosten taiverkon vikaantuessa.Teksti: Toni LoivakariValvomoSavukaasukanava Ilmanotto Voiteluöljynjäähdytin Päämuuntaja 110/10 kVSähköjärjestelmän häiriöihinvaraudutaan sekä taajuusohjatullaettä nopealla häiriöreservillä.Varavoimalaitoksetkuuluvat nopeaan häiriöreserviin.Nopealla reservillä palautetaan verkko-tai tuotantohäiriön sattuessa sähköverkontehotasapaino ja pienennetäänsähkön siirtoa, jos siirtorajat ovat ylittyneet.Nopealla reservillä palautetaanmyös aktivoitunut taajuudensäätöreservija mahdollisesti aktivoitunut häiriöreservi,minkä jälkeen sähköjärjestelmäon sellaisessa tilassa, että se kestää uudenmahdollisen häiriön.Osalla Fingridin varavoimalaitoksista onblack start eli pimeä käynnistys -ominaisuus.Tällaiset laitokset pystyvätkäynnistymään ilman ulkopuolista sähkönsyöttöäjännitteettömään verkkoon.Suurhäiriön sattuessa black start -ominaisuudenavulla pystytään palauttamaanjännite verkkoon. Mikäli jännitettäei ole saatavilla Suomesta, se pyritäänensisijaisesti saamaan Ruotsin 400 kilovoltinasemalta.Fingridillä on hallinnassaan varavoimalaitoskapasiteettiayhteensä 746 megawattia,josta omaa kapasiteettia on615 megawattia ja käyttöoikeussopimuksillavuokrattua 131 megawattia.FINGRID 3/2007 18

Fingrid omistaa 10 varavoimalaitosta,joissa on yhteensä 21 yksikköä. Uusimpanatulokkaana varavoimalaitoskapasiteettiinsaatiin tänä vuonna Olkiluodonkaasuturpiinivoimalaitos, joka on teholtaannoin 100 megawattia.Suurin osa laitoksista on rakennettu yli30 vuotta sitten. Ohjausjärjestelmiin onluonnollisesti tänä aikana tehty päivityksiä,joilla on varmistettu laitostenluotettavuus. Ajotunteja laitoksilla onhyvin vähän, joten itse pääkoneet (voimaturpiinija generaattori) ovat pääosinhyvässä kunnossa.Tyypiltään varavoimalaitokset ovatlentokonekaasuturpiineja (17 yksikköä)sekä teollisuuskaasuturpiineja (4 yksikköä).Lentokonekaasuturpiineissa käytetäänkaasunkehittämiseen alun perin lentokonekäytössäolleita moottoreita, jotkaon muokattu maakäyttöön sopiviksi.Lentokoneenmoottori toimii niin sanottunakaasugeneraattorina, ja sähköntuotantoperustuu erillisellä akselillaolevaan voimaturpiiniin, joka on lisättykaasugeneraattorin jälkeen hyödyntämäänmoottorin työntövoima.Lentokonekaasuturpiinien etu teollisuuskaasuturpiineihinverrattuna on se,että kaasunkehittimen vikaantuessa sevoidaan nopeasti vaihtaa uuteen. Käynnistysnopeustäydelle teholle on lentokonekaasuturpiineillanoin 5 minuuttiaja teollisuuskaasuturpiineilla noin 10minuuttia.Varavoimalaitoksia koekäytetään4–6 viikon välein. Koekäytöt käynnistetäänkäytönvalvontajärjestelmästä käsin.Koeajojen tarkoituksena on varmistaalaitoksien hyvä käynnistyvyys. Voimajärjestelmäkeskuksenkaukokäynnistyskäynnistää laitoksen aina suoraantäydelle teholle. Laitoksia voidaan käynnistäämyös paikallisesti, joko paneelistatai päätteeltä.Yleensä huoltojen yhteydessä tehdäänpaikallinen käynnistys. Tällöin kaasuturpiiniajetaan aluksi tyhjäkäyntikierroksille.Näin varmistutaan siitä, että kaikkion kunnossa, ennen kuin jatketaantahdistukseen ja kytkeydytään syöttämääntehoa verkkoon. Kaikki käynnistyksenvaatimat vaiheet apujärjestelmienkäynnistyksestä verkkoontahdistukseenja siitä täysitehoiseen ajoon tapahtuvatautomaattisesti.Varavoimalaitosyksikön käyttöaikaon noin 10 tuntia vuodessa, ja se muodostuupääosin koekäytöistä. Kaasuturpiinivoimalaitoksissakäytetään polttoaineenakevyttä polttoöljyä ja lentopetrolia.Varavoimalaitosten kaasuturpiinit ovathyötysuhteeltaan huonoja, koska niissähyödynnetään pelkästään sähköteho.Palokaasut poistuvat kuumina, eli niitäei hyödynnetä. Karkeasti laskien yhdenmegawattitunnin tuottamiseen meneenoin 350 litraa öljyä täydellä tehollaajettaessa. (Olkiluodon uudessa kaasuturpiinilaitoksessahyötysuhde on parempi.)Osakuormilla ajettaessa hyötysuhdeheikkenee nopeasti. Suuren kulutuksenvuoksi varavoimalaitoksilla joudutaanvarastoimaan tarvittavaa ajoaikaa vartenhuomattavia määriä polttoainetta.Sitä on jokaisella laitoksella vähintään36 tunnin ajoa varten. Varastoissa polttoainettaon yhteensä noin 10 000 m 3 .Lentokonekaasuturpiinivoimalaitoksen toimintaperiaateKaasunkehittimessä (1) on matalapainekompressori (2) ja korkeapainekompressori(3) sarjakytkennässä. Nämä syöttävät puristettua ilmaa polttokammioihin (4), joihinpolttoaine ruiskutetaan ja joissa palaminen tapahtuu. Tuloksena oleva kuuma palamiskaasupaisuu kompressoriturpiineissa (5) ja (6), jotka käyttävät kumpikin omaakompressoriansa sisäkkäin olevien akselien välityksellä. Kaasuvirta jatkaa diffuusorinkautta voimaturpiiniin (7), joka käyttää akselin välityksellä generaattoria (8).19

ViikonloppuVANHAN AJAN TYYLIINVanhat autot ovat harrastus, johon voi helpostihurahtaa. Menneen maailman tyyli houkutti Fingridinvoimajohtoasiantuntijan Mika Kuivalaisen ystävineenviime kesänä Ruotsin Uddevallaan alan harrastajienOld Style Weekend -tapahtumaan. Vaiheikas yli 2 000kilometrin ajomatka tehtiin vuoden 1939 Fordilla.Teksti ja kuvat: Mika Kuivalainen, Mika Viitanen ja Juha VornanenViime vuonna yhtiön pikkujoulussaheräsi työkaverinkanssa yhteinen idea kesämatkastaRuotsiin Old StyleWeekendiin.”Onkos sinun Plymoutti jo sellaisessakunnossa silloin, että uskaltaa lähteä?”kaveri kysyi.”Ei varmaan, mutta mennään sinunVoortilla!” vastasin.”Ka lähetään!” päätimme yhdessä.Reissu tuntui niin mielenkiintoiselta,että sitä alettiin suunnitella heti. Fordiaoli ryhdyttävä kunnostamaan ”hieman”varmemmaksi; olihan edellinen pitkähköreissu katkennut kannentiivisteenpalamiseen 50 kilometrin ajon jälkeen.FINGRID 3/2007 20

Matkalle varattiin mukaan runsaasti työkaluja.Mika Kuivalainen (oikealla) ja Mika Viitanenlähtövalmistelujen parissa.Reissu-Fordimme on ollut edellisenkerran rekisterissä 1964. Auton moottorion 3,6-litrainen ”sivuventtiiliveekasi”.Hevosvoimia löytyy 95, ja ne ovatsitä vanhempaa sorttia. Sähköjänniteon kuusi volttia, ja vaihteita on kolmeeteenpäin (kakkonen ei oikein pysypäällä) sekä yksi taaksepäin. Auton ajojakaarreominaisuuksia on parannettumadaltamalla alustaa 10 senttiä. Mistäänmuseoautosta ei siis ole kyse.Old Style Weekendiin pääsee osallistumaanvain ennen vuotta 1956 valmistetuillaautoilla ja moottoripyörillä. Viimekesänä jo 12. kerran järjestetty tilaisuuson paisunut vuosi vuodelta pienenharrastajaporukan kokoontumisestamukavan kokoiseksi viikonlopun kestäväksitapahtumaksi, jonne tullaan pitkänkinmatkan takaa.Tapahtuman järjestää Ruotsin länsirannikollatoimiva vanhan tyylin hotrod-klubinimeltään A-Bombers. Itsejuhlapaikka on Uddevallassa.Lähes kaikki Old Style Weekendiin tulevatautot ovat enemmän tai vähemmänmuokattuja; yhteisenä nimittäjänäon ns. vanha tyyli – mitään ”alumiinivanne-tingel-tangel-autoja”ei alueellepäästetä, vaikka olisivat kuinka vanhoja.Kavereita olisi ollut mukaan lähdössäuseampiakin, mutta lähtijöiden määräpäätettiin rajoittaa kolmeen. Tilaa eiViikonlopun aikana tapahtuma-alueella oli nähtävissä kolmisen sataa autovanhusta.autossa liiemmälti olisi, sillä peräkonttitäyttyisi varaosista ja työkaluista.Jokainen meistä lähtijöistä on puuhastellutvanhojen autojen kanssa teinipojastalähtien. Reissulle uskallettiin siis lähteämyös ilman tarjottua huoltoautoa.Tiistai 31.7. Lähdimme Juha Vornasenkanssa Varkaudesta kohti ensimmäistäetappiamme Längelmäkeä. Vettäsateli hiljalleen, ja Jyväskylän kohdallasade yltyi kovaksi. Autossa ei ollut lasinpyyhkijöitäpaikallaan, joten välilläpiti hieman hidastaa vauhtia. Tuulilasiinhierottu sateenkarkoitusaine osoittautuitoimivaksi.Matkanopeudeksi näytti vakiintuvan75 km/h. Aikamme tuota vauhtia ajettuammealkoi kabiiniin kantautua käryä.Tutkimme asiaa konepeiton alta jatotesimme käryn nousevan latauslaitteesta.Jäähdyttelimme hetkisen ja jatkoimmematkaa ns. puolivaloilla.Längelmäellä vaihdoimme jäähdytysjärjestelmänveden siihen kertyneenruosteen vuoksi ja tarkastimme öljyt.Totesimme öljypinnan hieman laskeneen.Keskiviikko 1.8. Kangasalta poimimmekyytiin työkaluja, varusteita ja porukkammekolmannen jäsenen MikaViitasen. Auton perä laskeutui kuormauksenjohdosta pohjaanlyöntikumienvaraan. Sitten suunnistimme kohti Turkuaja satamaa.Torstai 2.8. Tukholmaan saavuimmejo kello 6.30. Liikennettä ei kaupungissajuuri ollut, joten kaistan vaihdot onnistuivathelposti: kättä vain ulos lasista sinnepäin, minne oltiin menossa. (Autossaei ole suuntavilkkuja tahi -viittoja.)Suuntasimme kohti Göteborgia. Moottoritiellämaisemat vaihtuivat ja bensiiniäpaloi (myös öljyä, kuten myöhemminhuomattiin). Parhaimmillaan ajoimmesadan kilometrin tuntivauhtia, eikäkaasu ollut edes vielä pohjassa.Iltapäivällä pysähdyimme syömäänMariestadin satamaravintolaan. Autommetuntui kiinnostavan turisteja, jotkaeivät kuitenkaan uskaltautuneet juttusille.Pieni poika huikkasi isälleen: ”Tittapappa, en raggarbil!”Illansuussa saavuimme Göteborgiin.Keskellä vilkkainta liikennettä autostahävisi tyhjäkäynti, ja sitä oli pidettäväkäynnissä lekuttamalla kaasupoljintajatkuvasti. No, pikkuvikoja, helppo korjata.Ajettiin sivuun, ja ei kun konepeittoylös. Tuumimme hetkisen, säädimmevähän kaasuttajaa, ja kappas, auto alkoitoimia. Hotellin parkkihallista saimmeautollemme yösijan.Perjantai 3.8. Aamulla lisäsimme autoonvoiteluaineita ja lähdimme et-21

Upea coupe Ford.simään Rogerin vauhtikauppaa, jostaolimme nähneet ilmoituksen paikallisessaharrastajalehdessä. Kauppa löytyi,ja sieltä saimme sopivat öljyt.Suuntasimme pohjoiseen kohti tapahtumapaikkaa,jonne matkaa piti olemannoin 70 kilometriä. PoistuessammeGöteborgista ajelimme edestakaisin isojasiltoja, ihan vaan siksi, että ne olivatniin komeita.Matkan varrella ihastelimme merellisiämaisemia. Iltapäivällä alkoi näkyä muitakinvanhoja autoja. Voimme siis päätellä,että tapahtuma todella oli juuritänä viikonloppuna. Puoli viiden aikoihinsaavumme juhla-alueelle. Autoja olijo paljon. Valitsimme omallemme paikanvähän sivummalta rivistä.Alueelle valui jatkuvasti toinen toistaanhienompia ”kikottimia”. Useimmatautot kulkivat huomattavan lähellämaanpintaa, tai niitä koristi pelkkä pohjamaali.Tässä harrastuksessa on hienoase, että myös keskeneräisillä ajetaan –eivät nämä laitteet koskaan välttämättävalmistukaan. Iltaa kohti tunnelma tiivistyi,ja pääteltalta alkoi kuulua läskibassonääni, joka muuntui äkkiä rokettirolliksi.Lauantai 4.8. Iltapäivän ohjelmaan olimerkitty ylämäkikisa. Kisassa oli 32 autoa,jotka koettivat saada kaksi mahdollisimmansamaa aikaa ajettavalla mäki-reitillä. Paikalle oli saapunut paljon yleisöäja myös autoja, joita ei varsinaisellajuhlapaikalla näkynyt.Paluumatkalla koetimme herkistellähieman laahaavia kuskinpuolen jarruja.Tapahtumapaikalla autovanhuksiaoli lauantaina edellispäiväistä enemmän;koko viikonlopun aikana niitä olialueella noin 300. Suomalaisia rekisterikilpiänäkyi joukossa muutamia.Alueella vallitsi hyvin rento ja rehtitunnelma. Keskustelimme useiden paikallistenja myös norjalaisten harrastajienkanssa aiheesta ja aiheen vierestä.Saimme kutsun pariinkin pienempäänensi kesän tapahtumaan.Lauantain iltaohjelma oli hyvin edellisillankaltainen, tosin orkestereita olienemmän. Pääesiintyjä taisi olla Australiastaasti. Alueen puihin oli viritelty valoja,ja autot näyttivät upeilta hämärässä.Sieltä täältä kuului välillä suorien pakoputkienpauke.Sunnuntai 5.8. Aamupäivällä oli aikaatehdä ostoksia myyntikojuissa sekä kierrelläalueella ihmettelemässä muidenharrastajien kädentaitoja. Käsityö onkinolennainen osa harrastusta, sillä autoihinei läheskään aina saa osia valmiinalähikaupasta.Paluumatkaa tehtiin aika verkkaiseentahtiin, sillä mielessämme olivat edelleenlauantain jarruongelmat. Toisinkuin jotkin viat jarrut eivät olleet korjautuneetyhtään hopan levättyä yönyli. Tukholmaa kohden laukatessa jarrujenjäähdyttelytauot tulivat kovin tutuiksi.Taisivatpa kerran myös jarrusylinteritkinolla herkisteltävinä. Ajatus jo samanailtana tehtävästä Itämeren ylityksestäsaatiin haudata.Maanantai 6.8. Kuuma päivä. Tukholmassaajoimme auton parkkiin ja lähdimmeturisteina jalan katselemaankaupunkia. Illansuussa suunnistimmesatamaan.Tiistai 7.8. Aamuvarhaisella saavuimmeTurkuun ja sieltä kaasuttelimmekohti kotia. Jatkuva ajaminen, öljynpaineidenseuraaminen ja jarrujen jäähdyttelyalkoi jo leipäännyttää. Pikaisesti purimmeosan kuormaa Kangasalla, jonnejäi myös Mika Viitanen.Kabiiniin alkoi kantautua bensiininhajua. Tutkimme vuodot pikimmiten,ja totesimme bensiinipumpun liitoksenjuuresta jostain syystä vähän tihkuvan.Kiristimme liitoksen. Ei auttanut, hajutuli edelleen sisään. Jatkoimme matkaavarovasti. Pieksämäellä suoritettiin viimeisetjarrujen jäähdyttelyt, ja hopanvauhti kiihtyi kotipilttuun lähestyessä.Perille pääsimme tasan viikon kuluttualähdöstä. Kilometrejä reissussa kertyi2 090. Hyvä reissu – onneksi tuli tehtyä!FINGRID 3/2007 22

VERKONSILMÄSSÄTalventuliaLoistava idea! Älyn välähdys!I see the light!Luovuus tulee valona maailmaan. Vuodenvaihteenpimeydessä se on erityisentarpeellista, tervetullutta – ja vähissä.Hyvä kun on joululahjat saanut keksityksi.Uudenvuodenlupauksia ei tulemieleen ainuttakaan. Tilinpäätökset ontehty. Puoliso heiluttaa kesän matkaesitteitäja vaatii päättämään.Antakaa minun kömpiä omaan karhunpesääni,missä mikään uusi ei vaadikannanottoani eikä mikään vanha tunkeudukyllästyttämään.Lepo ja laiskottelu onkin hyvä alku älynja ideoiden ilotulitukselle. Jotta valonäyttäytyisi valona, tarvitaan taustaksihämärää. Kynttilä hukkuu päivänpaisteeseen.Kenenkään on turha yrittääpaahtaa täysillä koko ajan. Siitä eisynny valoa vaan karstaa.Olemme onneksi erilaisia. Luovuusloistaa monella tavoin. Joku on tuotteliasja väsymätön kuin polttomoottori,joka antaa energiansa käyttöön. Männätpuskevat jatkuvasti. Ideaa sinkoaa,matka jatkuu, valot vilkkuvat.Toinen on kuin tähti, joka valtavassakertavälähdyksessä uhraa itsensä, muttajonka valosta riittää paljon, monilleja pitkään.Kolmas on kuintaskulamppu, vaatimatonsalaviisas, jokaottaa luovuutensa käyttööntarpeen tullen. Hänentarkka ja näennäisen vähätehoinentoimintansa paljastaa arjen salaisuuksiasilloinkin, kun komeammatvoimanlähteet ovat pettäneet.Joku taas on se joka työpaikassa tuttuPelle Peloton, jonka lamppu ei niinkäänvalaise, mutta jonka luovuus ilmeneeihmissuhteiden kekseliäisyydessä jasosiaalisten tilanteiden haltuunotossa.Hän on enkeli ilman siipiä, mutta propellihattupäässä.Olennaista on, että ihminen saa suurimmanosan elämästään tuikkia tavallaan.Suurin voi tarkoittaa enintä osaa käytetystäajasta. Toisaalta ihminen kestääkummasti muunkinlaisia työn ja olemisentapoja, jos suurinta katsotaankinmerkityksen kannalta, ja hänelläon mahdollisuudet toteuttaa itselleensuurimmat ja tärkeimmät asiat luontevastija hyvin.Myös luovuuden energiataseessa voimasyntyy hyvinkin erilaisista lähteistäja erilaisin resurssein.Joku hakee luonnonmukaisinta vaihtoehtoakaikissa toimissaan, veden tietä,tuulta, pehmeää ja ekologista vaihtoehtoa.Samalla hänen on suostuttavaottamaan se riski, että sateet eivät tulesäännöllisesti eivätkä tuulet tilauksesta,energiavajetta syntyy luonnostaanja itsestään. On varauduttava odottamaanvarantojen täyttymistä.Toinen luottaa turpeeseen,jossa hän onkin saappaanreunojamyöten. Menneiden metsienviisaus ja energia ovat hänen käyttövoimansa.Niiden hyödyntäminen onverkkaisehko prosessi, mutta siitäkinhän katsoo oppivansa jotain.Kolmas kairaa öljyä mistä kulloinkin.Koko maailma on hänen energiakenttänsä,kilpailu on kovaa ja saanto suhdanneherkkää.Mutta etsimisen, valtaamisenja hyödyntämisen visiot ja vimmapitävät hänet liikkeellä, elossa. Viissiitä, että nämä varannot ovat uusiutumattomateikä niistä enää jälkeentulijoilleriitä.Joku taas etsiytyy mahdollisimmansuureen valtaan. Energian on synnyttäväja sillä on tuotettava tehokkaasti.Hengenlennon hyötysuhteen on oltavasuuri, jotta ihmisenä oleminen ja ideoiminenmaksaa vaivan. Riskit ovat suuret– mutta eikö koko elämä ole yhtäsuurta riskiä, josta ihminen kehittämällääntekniikalla ottaa niskalenkin?Olipa luovuuden valo sitten häikäisevänkirkasta tai tasaisen himmeää, jaolipa sen tuottamiseen tarvittava energiatehotuottoisaa tai ei, yhtä sopii toivoa:että oivalluksen valo valaisisi myösoikean ja väärän.Pelkkä kekseliäisyys, nokkeluus, idearikkausja taitavuus eivät vielä ole viisautta.Nerokkainkin luovuus voi saadaaikaan pahaa – ja usein juuri se.Valo sinänsä on tietysti kaunista, muttaolennaista on se, minkä paljastamiseenja minkä osoittamiseen sitä käytetään.Luovuus sellaisenaan on lahja,mutta tarkoitettu jaettavaksi.Hyviä hämäränhyssyjä! Ja viisaita ajatuksiayli talvikauden ja vuodenvaihteenkohti kevään valoa. Ehkä tämäntalviunen aikana huomaat huomaamattasi,miten sinä luontaisimmillasiloistat, ja miten voit varmistaa, ettäsiihen tarvitsemasi energia on tästedesuusiutuvaa lajia.Hilkka Olkinuora on lehtemme kolumnisti. Hän esittelee itsensä näin:”Pappi ja toimittaja Tampereelta, aiemmin taloustoimittaja,nyttemmin jälleen myös opiskelija. Tekee työtä myös työpaikoillaja pohdiskelee tässä lehdessä sähköisiä kohtaamisia.”

OLEMME LAHJOITTANEETjoulutervehdyksiin varaamamme summanSUOMEN PUNAISEN RISTIN katastrofirahastoon.FINGRID OYJArkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 Helsinki • Puhelin 030 395 5000 • Telefax 030 395 5196 • www.fingrid.fiHelsinkiPL 53000101 HelsinkiPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5196HämeenlinnaValvomotie 1113110 HämeenlinnaPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5336OuluLentokatu 290460 OulunsaloPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5711PetäjävesiSähkötie 2441900 PetäjävesiPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5524VarkausWredenkatu 278250 VarkausPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5611