1 - Suomen Merimies-Unioni

EckeröMarketin myymälän esimiesHarri Lindborg (vas.) ja myyjä Nisse Wass.pääkirjoitus4sisältö:4 Sinivalkoisin säkeinItämeren aalloilla: M/s Finlandia9 Jobissa:Varpu Virta10 Arctia Shipping irtisanoi21 työntekijää12 Neste Shippingissäkäynnistyivät yt-neuvottelut14 Mikä onyhteistoimintalain tarkoitus?16 M/s Doppingen liikennöiÅvasta Jurmoon22 Naantalin terminaalityöntekijät:Finnlines FinnLink-liikenneMökkienhakuajatlähestyvät!2212”On valitettavaa, ettärikkidirektiivin vaikutuksetalkavat näkyä välittömästija näinkin karullatavalla suomalaisessamerenkulkuelinkeinossa”,varapääluottamusmies,Jani Santala.PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu |TOIMITUS • REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen,00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Lönnberg Painot, ISSN 0355-872X | Kannen kuva: Saana LamminsivuUusia aluksia & yt-neuvotteluitaAlkuvuodesta Suomen lipun alla liikennöinninaloittivat uudet, kauan odotetut matkustaja-alukset:Turun linjalle saapui M/s Viking Graceja Helsinki–Tallinna reitillä aloitti M/s Finlandia.Myös Vaasassa huokaistiin helpotuksesta, kunliikenne seudulta Uumajaan jatkuu uudella M/sWasa Express-aluksella. Matkustaja-alusvarustamotovat satsanneet investoinneillaan voimakkaastikotimaahan, sillä he uskovat suomalaisenmerenkulun tulevaisuuteen. Alkuvuoden hyvätuutiset jäävät valitettavasti kuitenkin vain matkustaja-alusvarustamoidenvaraan.Neste Shippingissä130 ihmistä irtisanomisuhan allaNeste Shipping ilmoitti käynnistävänsä 28. tammikuuta130 henkeä koskevat yhteistoimintaneuvottelut.Neuvotteluiden piiriissä on varustamonkoko maa- ja merihenkilöstö, yhteensä 450ihmistä. Yt-neuvotteluiden syyksi varustamo onilmoittanut muun muassa lakisääteiset ympäristöinvestoinnit,joihin yhtiön on varauduttava vuosien2014–2017 aikana. Varustamon yt-ilmoituson otettu merenkulkijoiden piirissä järkytyksellävastaan: kyseessä on kotimaisessa merenkulussaennätyksellisen laajoista yt-neuvotteluista. NesteShipping-varustamolla on yhteensä 24 alusta,joista Suomen lipun alla seilaa 11 tankkialusta jakolme hinaajaa.Neste Shippingissä käynnistyneet yt-neuvottelutovat valitettava jatkonäytös loppusyksystä muissavaltionyhtiöissä, Arctia Shippingissä ja Meritaidossa,käydyille yt-neuvotteluille – muistakuljetusaloista, kuten Finnairista, puhumattakaan.Valtionyhtiöt ovat palkinneet johtoansa miljoonaluokanpalkkioin: vuonna 2011 pörssissä olevien valtionyhtiöidentoimitusjohtajille ja hallituksen sekäjohtoryhmän jäsenille maksettiin lähes 80 miljoonaaeuroa palkkaa ja palkkioita, eikä kaikkia lukuja oleedes saatavilla.Toista on valtionyhtiöiden harjoittama henkilöstöpolitiikka,jossa työntekijän arvostuksesta ei voida enäätänä päivänä puhua. Valtio-omisteisten yhtiöidentulisi toimia esimerkkeinä yritysten harjoittamastayhteiskuntavastuusta, mutta valitettavasti niiden toimintaon jatkuvasti – ja syystäkin – suurennuslasinalla valtakunnan mediassa. Valtio toimii enemmistöomistajanamyös Neste Shippingissä. Kyseessäon Suomen huoltovarmuuden kannalta merkittävävarustamo, jonka tulevaisuuden toiminnan luulisiherättävän kiinnostusta myös Arkadianmäellä. Öljykuljetustentoimitus kotimaahan on turvattava, silläajat Euroopassa ja maailmalla ovat epävakaat.Neste Shippingin yt-neuvottelut tulee käydä mahdollisimmanrakentavassa hengessä riittävän suurellakokoonpanolla. Mahdollisia irtisanomisiapehmeämpi keino ovat lomautukset, joiden turvinvoidaan elää vaikeiden aikojen ylitse. Nyt onkin tärkeäätarkastella Neste Shipping-varustamon tulevaisuuttapidemmälle kuin yhden kvartaalin päähän:suomalaista öljytankkeriosaamista ei joka oksallakasva!Kenneth Bondasliittosihteerikenneth.bondas@smu.fi1POSTI- JA KÄYNTIOSOITE/ POST- OCH BESÖKADRESSJohn Stenbergin ranta 6,2. kerros, 00530 Helsinki /John Stenbergs strand 6,2:a våningen, 00530 HelsingforsVAIHDE / VÄXEL+358 (0)9 615 2020ILMOITUKSET • ANNONSERpuh. / tel. (09) 615 2020Lehti ilmestyy kuusi kertaavuodessa. / Tidningenutkommer sex gånger om året.TILAUSHINNAT (2013)1/1 vuosi 25 e1/2 vuosi 15 eMERIMIES – SJÖMANNENILMESTYMISAIKATAULU 2013 • TIDTABELLEN 2013no aineisto toimituksessamaterial i redaktion2 11.3. 9.4.3 20.5. 14.6.4 26.8. 20.9.5 7.10. 25.10.6 18.11. 16.12.ilmestyminenutgesRikkidirektiivi voi olla pahimmillaan viikatemies, joka leikkaa Suomesta tuhansiatyöpaikkoja ja karkottaa kokonaisia teollisuudenaloja sekä uusia investointeja.Vielä rikkidirektiiviäkin suurempana uhkana varustamoissa nähdään vuodesta2015 eteenpäin tulevat uudet ympäristövaateet, kuten laivojen energiatehokkuuttakoskevat ratkaisut, jotka vaativat varustamoilta todella mittavia panostuksia.TELEFAXILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:+358 (0)9 615 20 227www.smu.fi > viestintä >KOTISIVUT / HEMSIDORmerimies > mediakortti /www.smu.fiwww.smu.fi > på svenska >kommunikation > Sjömannen >2 MS | 1-2013SÄHKÖPOSTI / E-ADRESSetunimi.sukunimi@smu.fi /mediakort1-2013 | MS 3förnamn.tillnamn@smu.fi

varustamokuulumisiaSinivalkoisin säkeinItämeren aalloillaM/s Finlandia!Eckerö Linen uusi laiva M/s Finlandia aloittiliikennöinnin uutena vuotena Suomen lippu ahterissahulmuten! Finlandia oli vuoden alussa ainut Helsinginja Tallinnan välillä Suomen lipun alla seilaavamatkustajalaiva.Eckerö Line osti M/s Finlandian italialaiselta Moby SpA:lta.Laivan aiempi nimi oli M/s Moby Freedom. Finlandiamatkaa Helsingistä Tallinnaan 2,5 tuntia. Alus liikennöiTallinnaan kaksi kertaa vuorokaudessa.Matruusi Jari Vuori ja pursimies Mathias Branderhymyilevät kilpaa auringon kanssa Tallinnan satamassa.”Finlandia on kyllä uljas - tästä tulee hyvä laiva!””Lisää laivoja Suomen lipun alle, se on tärkeä asia!”teksti ja kuvat: Saana LamminsivuM/s Finlandia korvasi Helsinki-Tallinna -linjalla seilanneenM/s Nordlandian, joka siirtyi liikennöimäänVuosaareen tammikuussa myydyn M/sTranslandian tilalle. Finlandia on kapasiteetiltaanedeltäjäänsä suurempi ja aluksen kyytiin mahtuureilut 2 000 matkustajaa ja yli 650 ajoneuvoa.Suomen lipun alle saapuneen laivan nimestä järjestettiin nimikilpailu,johon saapui ennätykselliset yli 12 000 ehdotusta. M/s Finlandia oliehdoton nimisuosikki.”Aluksen nimi oli päivänselvä”, EckeröMarket-laivamyymälän esimiesHarri Lindborg toteaa jämptisti.Eckerö Line luottaakin vahvasti suomalaisuuteen: Finlandialla kotimaisuusnäkyy niin ruuassa, viihteessä, sisustuksessa kuin jopa ravintoloidennimissä. Laivalta löytyvät esimerkiksi Cafeteria Satama ja pubitTelakka sekä Jätkänsaari. Alus on rakenteeltaan selkeä ja helppokulkuinen:ravintolat sijoittuvat suurimmaksi osaksi laivan kahdeksannellekannelle.Monipuolinen viihdetarjontaYksi hulppeimmista miljöistä Finlandialla on viihderavintola Nosturi,josta avautuu valtava kaksikerroksinen panoraamaikkuna Itämerelle.Esiintymislavalla tunnelmoivat vaihtuvat viihdeorkesterit ja tanssilattiallapyörähtelee pareja tiuhaan. Katsomo nousee ylöspäin kolmessa erikerroksessa kuin suuren maailman viihdekerhoissa. Istumapaikkoja ontarjolla runsaasti.”Aluksella on elävää musiikkia joka päivä. Musiikista vastaavat niinkotimaiset huippuartistit kuin talon oma orkesteri. Viikonloppuisinjatkuu sivulla 64 MS | 1-2013 1-2013 | MS5

YT-AALTOMERENKULUSSAaimo myräkkäOle aina yhteydessä luottamusmieheen, työsuojeluvaltuutettuuntai Unioniin, jos saat kutsun yt-neuvotteluihin japidä huolta siitä, että et jää tilanteessa yksin!Mikä onyhteistoimintalain tarkoitus?Ota tästä nyt selvää…teksti: Saana LamminsivuLaki yhteistoiminnasta yrityksissä(334/2007) – FinlexYhteistoimintalakia ei ole luotu vain irtisanomis-ja lomautusasioita koskevaksi.Päinvastoin, yt-lain keskeisenä tavoitteenaon edistää yrityksen ja henkilöstön välistävuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, kuten:• kehittää yrityksen toimintaa• parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksiayrityksessä tehtäviin päätöksiin,jotka koskevat työntekijöiden työtäja asemaa• luoda avoin ja luottamuksellinen yhteysyrityksen ja sen henkilöstön välille• edistää henkilöstöryhmien keskinäistäyhteistoimintaa työpaikoilla.Yhteistoimintamenettelyn piiriinkuuluu monia työpaikan arkisiaasioita, kuten:• henkilöstön asemaan vaikuttavatolennaiset muutokset työtehtävissä jatyömenetelmissä• työaikajärjestelyt, kun ne aiheutuvatyrityksen tai sen osan lopettamisesta,siirtämisestä, laajentamisesta taisupistamisesta• kone- ja laitehankinnat• tuotevalikoimien tai palvelujenmuutokset• yrityksen tai sen osan lopettaminen• vuokratyövoiman käyttöä koskevatperiaatteet• henkilöstösuunnitelma ja• koulutustavoitteet.Hyvätietopakettiyhteistoimintalainkeskeisestä sisällöstä:yhteistoimintaopas.fiYhteistoimintalain mukaan yrityksen onlaadittava vuosittain henkilöstösuunnitelma.Yt-menettelyssä sovitaan myös yrityksentyövoiman rekrytoinnin yleisistäperiaatteista ja menetelmistä, eli missätyöpaikoista ilmoitellaan ja miten. Myösuuden työntekijän työhönperehdytyksenperiaatteet kuuluvat yt-menettelyn piiriin.Keitä yt-laki koskee?Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissatyöskentelee säännöllisesti vähintään 20henkeä, mutta yhteistoimintaa voidaansuorittaa myös pienemmissä yrityksissä.Yt-lain piirissä arvioidaan olevan noin8 000 yritystä ja runsaat 800 000 työntekijää.Yrityksen antamattaloudelliset tiedotYhteistoimintalaissa on merkittäviävelvoitteita koskien työnantajan tietojenanto-ja suunnitelmavelvollisuuksia.Työnantajan on tiedotettava henkilöstöryhmienedustajille, eli oman työpaikkasiluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle,säännöllisin väliajoin (tai mahdollisessamuutostilanteessa) yrityksen taloudellisestatilasta ja suunnitelmista, joistaluottamusmiehellä on oikeus tehdä myöslisäkysymyksiä.Luottamusmies voi myös vaatia, ettätyönantaja esittää selvityksen yrityksentaloudellisesta tilasta koko henkilöstölle.Tiedottamisen tavat ja paikatvaihtelevat, mutta käytännössähenkilöstölle voidaan lähettääasiasta kirjallinen tiedote, järjestäätiedotustilaisuus tai laittaatiedot yrityksen intranetiin tai ilmoitustaululle.Mikä on ”olennainen muutos”yrityksen toiminnassa?Henkilöstön kannalta tärkeää on, milläperustein yrityksen tulee tiedottaa toimintamuutoksista.Nyrkkisääntönä pidetään,että viimeistään kymmenen prosentinennakoidut vaikutukset tulokseen ovatolennaisia. Kysymys voi olla esimerkiksimarkkinaosuuden huomattavasta pienenemisestätai yrityksen toimintaedellytystenolennaisesta heikkenemisestä. Tiedotmuutoksista on annettava välittömästisen jälkeen, kun ne on havaittu.PöytäkirjatTyönantajan on pyynnöstä huolehdittavasiitä, että yhteistoimintaneuvotteluistalaaditaanpöytäkirjat, joista käyvät ilmiainakin neuvottelujen ajankohdat,niihin osallistuneet ja neuvottelujentulokset tai osallisten eriävätkannanotot. Huolehdi siis aina, ettäpöytäkirjat laaditaan!Yhteistoiminta-asiamiesYhteistoimintalain noudattamistavalvoo yhteistoiminta-asiamies,joka aloitti tehtävässään syyskuun2010 alussa.Aimo on tarkkaavaisesti seurannut viikkojen ajan, mitenSuomessa kuohuu. Asia liippaa sen verran liki merimiehenelämää, ettei Aimo malta olla puuttumatta siihen.Tammikuun puolessa välissä Suomi ja telakan väkisaivat olla ylpeitä, kun uusi M/s Viking Grace armollisestialoitti liikenteen Turun ja Tukholman välillä. On se vaan niinkomea paatti, että! Uutta ovat vähäpäästöiset moottorit sekäsiihen liittyvä tekniikka. Uutta on laivan koko interiööri, jossasuunnittelija on saanut näyttää taitonsa. On vaihtuvia valoja,on hienoja värejä lattiasta kattoon ja poissa on joskus kauansitten saatu ”halpiskuva” Viikkarin laivoista. Nyt on hienoa hyttiä- ja suurin suitekin on yli neljäkymmentä neliötä. Ravintolaaja kahvilaa on moneen makuun ja ohjelmatarjontakin tuntuuosuvan aika hyvin kohdalleen. Kelpaa siinä matkustella! Ennenkaikkea laiva on erinomainen näyte suomalaisesta osaamisesta.Hyvä Suomi!Vaan eipä kaikki ole kuitenkaan ihan kohdallaan.Hii-o-hoi, sanoo Aimo.Vaikka oli tehty kaksi maailman suurinta risteilyalustaaiemmin, meni kolmas sivu suun. Tästä onkin riittänyt puheenaihetta.Spekulaatioita on kuultu ja luettu. Olisiko valtionpitänyt tulla mukaan? Summahan ei ihan kamala ollut. Kreikkaanon mennyt aika paljon enemmän rahaa eivätkä takuuttaida sen kummempia olla.Joku viisas oli laskenut, että mikäli miehet telakalla olisivattöissä, he maksaisivat veroina valtiolle jopa enemmän, kuinsumma jota pyydettiin. Lisänä tähän on, että mikäli työläisetpannaan kilometritehtaalle pitää heille kuitenkin maksaa työttömyyskorvausta.Onhan se toisaalta näinkin. Taskusta toiseensiirretty raha ei tienaa, muttei toisaalta kulukaan. Tästä tuleeAimon mieleen vanha satu, jossa väki leikkasi lyhyen peitonpäästä palan pois ja ompelivat sen toiseen päähän, mutta ihmeekseenhavaitsivat, ettei se täkki kuitenkaan pidentynyt. Ettätätäkin voisi pohtia. Nyt on sitten ankara kiire, ettei kahdelleuudisrakennukselle käy kuin entiselle likalle, joka sanoi tui, tuiheilalleen. Sinne meni-heila nimittäin.Kyllä niihin pitäisi rahaa löytyä. Olisi se hienoa, jostelakka pysyisi pystyssä, ties vaikka Viking Line tilaisi Gracellesisaren jonain päivänä. Sepä olisi mannaa myös suomalaisillemerimiehille. Uusi, uljas laiva on aina tervetullut työpaikka.Taitaa olla niin, että pääkonttori on liian kaukana Suomesta.Tieto ja intressit eivät kulje riittävän hyvin. Onko yhtiöllärahaa vai ei? Telakan nimi on vaihtunut aika tiuhaan, väki onvain vaihtanut haalareiden väriä. Miten sattuikaan, että samanfirman telakka sai Ranskassa tilauksen? Tätäkin taitavat selvitelläainakin kulisseissa. Jännittävää nähdä, miten tässä käy.Kyllä Suomella on osaamista. Aimo muistaa hyvin ajan,jolloin maailman suuret varustamot ostivat laivoja toinen toisensaperään. Silloin olivat tilauskirjat täynnä, eli taitoa tehdälaivoja oli ja on kosolti. Sitä mukaa kun laivoja valmistui, olimyös merimiehillä töitä. Kaikki oli hyvin.Hii-o-hoi!Aimo toivoo, että kaikki kääntyisi parhain päin. Olipa telakanportilla sitten kenen nimi hyvänsä, niin tärkeää on se, ettäse Suomessa ja antaa töitä.Koska asia on kuitenkin varsin lähellä aitoa merielämää, saise Aimon kirvoittamaan kynänsä ja panemaan oman kortensakekoon.Eläköön Suomen meriteollisuus ja merenkulku!Hyvää alkanutta vuotta!Aimo Myräkkä14 MS | 1-2013 1-2013 | | MS15

jobissajobissaNaantalin terminaalityöntekijätFinnlines FinnLink-liikenneMerimies-Unionissa on myös maissa työskenteleviä jäseniä,joille Unioni on neuvotellut työehtosopimuksen. FinnlinesinFinnLink-liikenteen Naantalin terminaalityöntekijät ovatheistä yksi ryhmä, mutta mitä he tekevät?Teksti ja kuvat: Saana LamminsivuFinnlinesin FinnLink-liikennekuljettaa rahtia NaantalistaKapelskäriin. Meriliikennettähoidetaan kolmella eri aluksella,Suomen lipun alla seilaavillaM/s Finnfellowilla, M/s Finnsailorillaja M/s Finneaglella.Rahti koostuu pääosin rekoista ja irtoperistä,mutta ruumassa kulkee myösmuita suuria ajopelejä, kuten metsäkoneita.Rahdin ohella kuljetetaan matkustajiaja ajoneuvoja. Etenkin kesäisin autoilijoitaja moottoripyöriä – sekä kokonaisiakaravaaniseurueita – sujahtaa ruumaantiuhaan.Tuurareista pulaaFinnLinkin terminaalityöntekijät hoitavatNaantalin satamassa Finnlinesin rahti- jamatkustajaliikennettä. Matkustajaliikennettähoitaa tällä hetkellä seitsemän työntekijääja rahtiliikennettä 21 työntekijää.Henkilökunnan mielestä työntekijöitä onriittävästi, mutta tuurareista sen sijaan onpulaa.Rahtiselvittäjät antavat kuljettajillematkaliput sekä kuljetusliikkeiden toimittamatrahtikirjat ja muut tarvittavat dokumentit.”Rekkakuskien kanssa on helppo asioida.He ovat rentoa sekä huumorintajuistaporukkaa”, Naantalin terminaalityöntekijöidenluottamusmies Hannu Savolakertoo.Naantalin satamassa asioi paljon ulkomaalaisiakuskeja, joten jutustelun onsujuttava myös ruotsiksi ja englanniksi.Jokuset puhuvat myös saksaa.”Tärkeintä on, että hommat luistavat.Asiakaskunta on sen verran ronskia porukkaa,että kovin herkkähipiäinen ei saaolla. Meille onkin muodostunut hyvät jaystävälliset suhteet rekkakuskien kanssa,mikä tekee työstäkin mukavaa ja vaihtelevaa”,Hannu ruotii.Rahtityöntekijät hoitavat matkojenbuukkaukset iltaisin ja viikonloppuisin.Sen lisäksi heille kuuluu erinäisiä toimistotöitä:Tullille toimitetaan tiedot alustenlasteista ja lähtö- sekä tuloajoista ja matkustajamäärätilmoitetaan Portnettiin.Myös laivoja palvellaan ja aluksille toimitetaanniiden tarvitsemat asiakirjat, kutenmanifestit, lastilistat ja tiedot vaarallisistaaineista ynnä muuta.Kenttämiehet ottavat laivat vastaan jalähettävät ne matkaan. Sen lisäksi he toimittavataluksille laivapostin ja muutatavaraa, hoitavat liikenteenohjausta laivaalastattaessa yhdessä miehistön kanssaja tarkastavat trailereita sekä raportoivatmahdollisista vahingoista.Terminaanaalityöntekijät, eli rahtiselvitysja kenttämiehet, tekevät jatkuvaakaksivuorotyötä. Arkisin työ sijoittuu6.00–23.00 väliseen aikaan ja viikonloppuisin6.00–14.00 ja 17.30–23.00 väliseenaikaan.Matkailu- ja Huolintaalanammattiosasto(010)FinnLinkin Naantalin terminaalityötekijätkuuluvat Merimies-Unionin Matkailu- jaHuolinta-alan ammattiosastoon (010),jossa on 188 jäsentä. Osasto on valtakunnallinen,mutta toiminta painottuu Turkuunja Maarianhaminaan. Osaston toimintaon virkeää ja erilaisia tilaisuuksia,retkiä ja harrastusmahdollisuuksia keksitäänhallituksen voimin koko ajan.Järjestäytymisprosentti100Rahtipuolella työskentelee 21 työntekijää,joista 13 on Merimies-Unionin jäsentä jaloput toimivat muissa-/esimiestehtävissä.Naantalin terminaalityöntekijöidenjärjestäytymisaste on siis käytännössä100. Uudet työntekijät pyritään aina saamaanUnionin jäseniksi, myös kausityöntekijät.”Kiitollisena Union neuvottelutaidoistasaamme jatkaa työehtosopimustammeainakin helmikuun loppuun 2014”,Naantalista lähetetään kiitosterveisiäkäydyistä tes-neuvotteluista.FINNLINES,FINNLINK-LIIKENNEOy Finnlink Ab sulautettiin kokonaanFinnlinesiin vuoden 2011 alussa, jonkajälkeen yhtiön nimi muuttui Finnlines,FinnLink-liikenteeksi.FinnLinkillä on Ruotsissa ns. agentti,FinnLink AB, joka hoitaa Kapellskärissämatkojen myynnin, paikanvaraamisenja autojen selvityksen. Yhtiölläon toimistot sekä Kapellskärissä ettäTukholmassa.Työssäantoisaa:työ vaihtelevaa,hyvät työkaverit jamukavat asiakkaatTyössä haastavaa:vuorotyö - ilta sekäviikonlopputyö,miinukset lähinnäperheelle ja iltaharrastustenkärsiminen,mutta toisaalta arkivapaatplussaa.Petri Kallio on koulutukseltaanlaivasähköasentaja ja työskennellytNaantalissa nyt seitsemän vuotta.Satu Ranto on koulutukseltaanyo-merkonomi. Tuli firmaan jokouluaikana tuurariksi ja valmistumisenjälkeen vakinaistettiin.Eero Jokela Transpoint Savikosta Oulusta asioiNaantalin satamassa, josta rahti matkasi edelleen Osloon.Luottamusmies Hannu Savolalla kävi merimiesuramielessä ja hän kävi1978–1979Suomen Joutsenella talouspuolen peruskurssin.Toimi armeijassa laivastossa kokkina jaseilasi vajaan vuoden Nesteen Tiiskerissä jaTervissä messikallena. Siirtyi kuljetuspuolelleja ajoi rekkaa ulkomaanliikenteessä sekä linjaautoaturisti- ja paikallisliikenteessä. MyösGolanin kukkulat tulivat tutuiksi rauhanturvatehtävissä.Työskennellyt Naantalin satamassanyt kahdeksan vuotta.18 MS | 1-2013 1-2013 | MS 19

NYHETER FRÅNREDERIERNAEckerö Line köpte M/s Finlandiaav det italienska rederiet MobySpA. Fartyget hette tidigare M/sMoby Freedom. Finlandia åkerfrån Helsingfors till Tallinn på2,5 timmar. Färjan trafikerar tillTallinn två gånger i dygnet.I blåvitt på Östersjöns vågorM/s Finlandia!Matros Jari Vuori och båtsmanMathias Brander ler i kapp medsolen i hamnen i Tallinn. ”Finlandiaär nog ståtlig – det blir nog en brabåt av den!””Flera båtar under finländsk flagg,det är en mycket viktig sak!”Eckerö Lines nya fartyg M/s Finlandia inledde på nyåret trafikenmed Finlands flagga böljande i aktern! Finlandia var i början av åretdet enda passagerarfartyget som seglar under finsk flagg mellanHelsingfors och Tallinn.text: Saana Lamminsivu bilder: Saana Lamminsivu, ShutterstockM/s Finlandia ersätter M/sNordlandia som hittillsseglat på Helsingfors-Tallinn–linjen. Nordlandiainledde trafiken till Nordsjöistället för den i januari sålda M/s Translandia.Finlandia är också betydligt störreän sin föregångare både ifråga om passagerar-och bilkapaciteten: på fartyget rymsdrygt 2 000 passagerare och på bildäcketöver 650 fordon.För färjan som kommit under Finlandsflagga arrangerades en namntävling somfick en rekordmängd förslag, nämligen över12 000. M/s Finlandia var den absoluta favoriten.”Det var kristallklart att fartyget skulleheta Finlandia”, konstaterar EckeröMarketsförman Harri Lindborg.Eckerö Line litar starkt på sin finländskaidentitet: på Finlandia syns det inhemskabåde i maten, underhållningen, inredningenoch restaurangernas finska namn. Påbåten finns bland annat Cafeteria Satamaoch puberna Telakka och Jätkänsaari. Fartygetär klart strukturerat och det är lätt attfinna sig tillrätta: restaurangerna ligger huvudsakligenpå åttonde däck.Mångsidigt utbudpå underhållningEn av de mest otroliga miljöerna på Finlandiaär underhållningsrestaurangen Nosturimed ett jättelikt, två våningar högt panoramafönstermot Östersjön. På estraden svärmarunderhållningsorkestrar som ständigtvarierar och på dansgolvet snurrar parentätt. Åskådarläktaren stiger uppåt i tre olikavåningar som ute i stora världens underhållningsklubbar.Det finns tillräckligt medsittplatser.”På fartyget finns det levande musikvarje dag. För musiken står både inhemskastjärnartister och husets egen orkester. Påveckosluten står en DJ för musiken. I PubJätkänsaari kan man sjunga karaoke ellerlyssna på proffstrubadurer”, säger kryssningsvärdenRami Orajärvi om programutbudet.Dagskryssningarna hör till Helsingfors-Tallinn -linjens starka dragplåster, menlinjen satsar även på kvällskryssningar. Påtorsdagens kvällsavgång från Tallinn tillHelsingfors stiger över 1 500 passagerareombord.Bar NosturiVid disken i Bar Nosturi vimlar det av folk.Servitörerna Katja Virtanen och Kjell Robertssonfyller glasen med öl, longdrink ochvittvin om vartannat. En del beställer ocksågin tonic.”Vi har fått mycket positiv respons, folktycker att den nya färjan är jättefin och våraPassagerarnauppskattar att färjanär finländsk”Passagerarna har tackat oss mycketför att fartyget seglar under Finlandsflagga. Eckerö Lines koncept baserarpå inhemskt och finländskt, som passagerarnaäven förväntar sig av oss.”Finlands flagga binder även personalentill sitt arbete.”Det inhemska och Finlands flaggaär viktiga för manskapet: om Finlandsflagga inte skulle bölja i aktern, skullemånga ha sökt sig till en annan arbetsplats.”28 MS | 1-20131-2013 | MS 29

Samarbetsvåginom sjöfartenaimo myräkkäVad är syftetmed samarbetslagen?Kontakta alltid din förtroendeman, arbetarskyddsfullmäktigeeller Unionen om du får en kallelse till samarbetsförhandlingaroch se till att du inte är ensam!Förklara den om du kan…Lag om samarbete inom företag(334/2007) – FinlexSamarbetslagen har inte tagits fram enbartför uppsägnings- och permitteringsfrågor.Tvärtom, det centrala målet medsamarbetslagen är att främja interaktivasamarbetsförfaranden mellan ett företagoch dess personal, som t.ex. att:• utveckla företagets verksamhet• förbättra arbetstagarnas möjligheter attpåverka de beslut som fattas i företagetom arbetstagarnas arbete och ställningi företaget• skapa en öppen och förtrolig relationmellan företaget och dess personal• främja personalgruppernas inbördessamarbete på arbetsplatserna.Samarbetsförfarandet innefattaräven flera vardagliga saker påarbetsplatsen, som t.ex.• väsentliga förändringar i arbetsuppgifternaoch arbetsmetoderna som inverkarpå arbetstagarnas ställning• arbetstidsarrangemang som följer avatt företaget eller någon del av detläggs ner, flyttas till en annan ort ellerav att dess verksamhet utvidgas ellerinskränks• anskaffningar av maskiner ochanläggningar• förändringar i serviceproduktioneneller produkturvalet• företaget eller någon delav det läggs ner• principer för anlitande av utomståendearbetskraft• personalplan och utbildningsmål.yhteistoimintaopas.fi – ett bra informationspaket på finskaom det viktigaste innehållet i samarbetslagenEnligt samarbetslagen ska företaget årligenutarbeta en personalplan. Vid samarbetsförfarandetska man även enasom allmänna principer och metoder förrekrytering av företagets personal, dvs.var och hur lediga platser ska annonseras.Principerna för arbetsintroduktionav nyanställda omfattas också av samarbetsförfarandet.Vilka omfattasav samarbetslagen?Samarbetslagen rör företag som regelbundethar minst 20 anställda, mensamarbetet kan även utföras i mindre företag.Omkring 8 000 företag och drygt800 000 anställda tros omfattas av samarbetslagen.Ekonomisk informationfrån företagetSamarbetslagen innehåller viktiga förpliktelsernär det gäller arbetsgivarensinformations- och planeringsskyldighet.Arbetsgivaren ska regelbundet (eller viden eventuell förändring) informera företrädarnaför personalgrupperna, dvs. förtroendemannenoch arbetarskyddsfullmäktigepå din arbetsplats, om företagetsekonomiska ställning och planer, kringvilka förtroendemännen även har rätt attställa ytterligare frågor.Förtroendemannen kan även krävaatt arbetsgivaren lämnar en redogörelseav företagets ekonomiska ställning förhela personalen. Metoderna och platsenför informationen varierar, men företagetkan i praktiken skicka ut en skriftligkommuniké till personalen, anordna ettinformationsmöte eller lägga ut informationenpå företagets intranät eller anslagstavlor.Vad är en ”väsentlig förändring”i företagets verksamhet?För personalen är det viktigt på vilkagrunder företaget informerar om förändringari verksamheten. En tumregel äratt en förändring som har en förutseddeffekt på minst tio procent på resultatet ärväsentlig. Det kan handla om t.ex. en avsevärdminskad marknadsandel eller enväsentlig försämring av företagets verksamhetsförutsättningar.Information omförändringar ska lämnas omedelbart efteratt de har upptäckts.ProtokollArbetsgivaren ska på begäran setill att det upprättas protokoll översamarbetsförhandlingarna som visaråtminstone tidpunkten för förhandlingarna,vilka som deltog i democh förhandlingarnas resultat ellerdeltagarnas avvikande åsikter. Sealltså alltid till att det upprättas ettprotokoll!SamarbetsombudsmanEn samarbetsombudsman ser till attsamarbetslagens följs. Samarbetsombudsmannenbörjade sitt arbete ibörjan av september 2010.Aimo har i flera veckor uppmärksamt följt hur det kokari Finland. Frågan påverkar sjömännens liv i sådan gradatt Aimo inte kan hålla tyst.I mitten av januari kunde Finland och arbetarna påvarvet vara stolta eftersom nya M/s Viking Grace nådigtbörjade trafikera mellan Åbo och Stockholm. Åh, vilkenstilig skuta den är! Nytt är motorerna med lågt utsläpp ochtekniken kring det. Nytt är hela interiören i fartyget, där designernhar fått visa sina kunskaper. Det är skiftande ljus,det är fina färger från golv till tak, och borta är den ”billiga”bilden av Viking Lines fartyg som uppstod någon gång förlänge sedan. Nu finns det fina hytter – den största är över40 kvadratmeter stor. Det finns restauranger och kaféer föralla smaker, och programutbudet verkar också ha träffatmitt i prick. Nog duger det att resa med! Fartyget är framförallt ett utmärkt prov på finskt kunnande. Heja Finland!Men allt är inte som det ska.Hi-ohoj, säger Aimo.Trots att man byggt två av världens största kryssningsfartygtidigare gick man miste om det tredje. Det har varitett hett samtalsämne. Spekulationer har hörts och lästs.Skulle staten ha gått med? Summan var ju inte så enorm.Ganska mycket mer pengar har gått till Grekland, ochgarantierna verkar inte vara så märkliga.Någon klok människa har räknat ut att om männenpå varvet arbetade så skulle de betala ännu mer i skatt tillstaten än summan som efterfrågades. Lägg också till attman ändå måste betala arbetslöshetsersättning till demom de blir av med jobben. Så är det ju också. Pengar somgår från en ficka till en annan växer inte, men å andra sidanminskar de inte heller. Det får Aimo att tänka på en gammalsaga där man klippte av en bit kort täcke på ena ändenoch sydde fast det på andra änden för att förvånat upptäckaatt det visst inte blev längre. Det kan man ju funderapå. Nu brinner det i knutarna om man ska se till att detinte går likadant för de två nya fartygen som för den förradamen, som fick se sin käresta försvinna till fjärran land.Nog borde man kunna hitta pengar till dem. Det vorefint om varvet höll sig på fötter – vem vet, kanske VikingLine beställer en syster åt Grace någon vacker dag? Detvore ju manna även för de finska sjömännen. Ett nytt, ståtligtfartyg är alltid en välkommen arbetsplats.Det är nog så att huvudkontoret ligger för långt ifrånFinland. Kunskap och intressen färdas inte tillräckligt bra.Har bolaget pengar eller inte? Varvet har bytt namn ganskaofta, men gubbarna bara har bytt färg på overallen. Hurgick det egentligen till när ett varv i samma företag fick enbeställning i Frankrike? Det reder de nog också upp, åtminstonei kulisserna. Det bli spännande att se hur det går.Visst har vi kunskaper i Finland. Aimo minns mycket vältiden då världens största rederier köpte det ena fartygetefter det andra. Då var orderböckerna fulla, dvs. kunskapenatt bygga fartyg fanns och den fanns i mängder. Sjömännenfick också arbete i takt med att fartygen blev färdiga.Allt var bra.Hi-ohoj!Aimo hoppas att allt går åt rätt håll. Oavsett vems namnsom står på porten till varvet är det viktigt att det finns iFinland och att det ger jobb.Eftersom frågan ligger väldigt nära det riktigasjömanslivet fick den Aimo att vässa sin penna och dra sittstrå till stacken.Länge leve Finlands sjöindustri och sjöfart!God fortsättning på det nya året!Aimo Myräkkä36 MS | 1-2013 1-2013 | MS37

• m e d l e m s f ö r m å n• m e d l e m s f ö r m å nSemesterstugor | 2013Stugornas ansökningstid närmar sig!Reservera unionens stugor för sommaren[ Sommarsäsongen 2013 ]FSU:s stugor, hyresansökan (en vecka)Bytesdag måndag, stugor att hyra:GUSTAVS: stuga 1KERIMÄKI: stugor 1–2, liten stuga, stor stogaPYTTIS: Villa VarpunenMERILUOTO: (Vasa)VÄLLSKOG: (Esbo) – inga sällskapsdjurwww.smu.fi > på svenska >medlemsskap > medlemsförmånen >unionens stugorAnsökningsblanketterockså påhemsidor!STUGORNA I KERIMÄKI MERILUOTO VÄLLSKOGBelägna nära Nyslott, vid Suurijärvistrand.- Stora stugan: yta 120 m 2 , 3 sovrum, 8 bäddplatser.Allrum, kök, bastu, tvättrum, veranda.TV, radio, kylskåp, mikrovågsugn, elspis, öppenspis, båt. Jämn gård och långsluttandestrand med sandbotten, lämplig för barn.- Lilla stugan: yta cirka 20 m 2 , i allrummetutdragbar säng för två. Bastu. Elspis, kylskåp,mikrovågsugn, TV och radio, båt. Obs!Brunnsvatten och utedass. Jämn gård ochlångsluttande strand med sandbotten.- Stuga 1, 2 och 3: yta cirka 80 m 2 , 6 bäddplatser.I nedre våningen sovrum, lantkök,bastu, tvättrum (stuga 2 separat bastu). Iövre våningen öppet loft med 4 bäddplatser.TV, radio, kylskåp, mikrovågsugn, öppenspis, båt, grill under tak.Gård och strand:- stuga 1: gården är bergig, stranden tvärdjup,simning från bryggan.- stuga 2: gården är jämn, stranden långsluttandemed sandbotten, lämplig för barn,ställvis vassbevuxen- stuga 3: vid den grunda stranden vid stuga3 har sandbotten lagts på ett filtertyg.Ta tillvara!Stugorna förevisasbara i dennatidning.Belägen 25 km från Vasa,i Replot vid havet.Yta 114 m2, 4 bäddplatser, möjlighet till 8extra bäddplatser. 2 sovrum, vardagsrum,kök. TV, DVD, video, kylskåp-frys, mikrovågsugn,elspis, öppen spis. 2 båtar. Strandbastumed kok- och övernattningsmöjligheter.Gården är delvis täckt av gräs/sand,svagt sluttande, stranden är tvärdjup meddybotten, simning från bryggan.VILLA VARPUNENBelägen i Åbolands skärgård,på Gustavs nordspets Kiparluotovid havet.Parstuga (stuga 1 och stuga 2), båda stugornacirka 60 m 2 , 4 bäddplatser/ 2 sovrum,vardagsrum (möjlighet till extra bädd),kök. Gemensam strandbastu, 2 båtar. TV,kylskåp, elspis, mikrovågsugn, diskmaskin,kaffekokare. Gården är bergig, svagt sluttandeoch stranden är tvärdjup, simning frånbryggan.Stuga 2 är allergistuga, inga sällskapsdjurtillåtna.Belägen i Esbo vid Långträskstrand i Vällskog (Velskola), cirka30 km från Helsingfors centrum.Branta sluttningar i terrängen, cirka 40 m tillsjöstranden, snabbt djupnande.Stockhus, yta cirka 120 m 2 . Stort allrum, öppetkök, sovrum, bastu. Övernattningsmöjligheterför sex personer: tvåvåningssäng i sovrummet,bäddsoffa för tre i allrummet och enbädd i bastuns omklädningsrum.Inga sällskapsdjur tillåtna.Utrustning: båt, öppen spis, TV, diskmaskin, elspis,mikrovågsugn, kylskåp och en liten frysbox.GUSTAVStimmerstuga ligger vid kusteni Broby i Pyttis, ca 125 km frånHelsingfors.Stugan är på 88 m 2 , 8 bäddplatser, har två sovrum,vardagsrum och öppen spis på nedervåningen.Köket har kylskåp och elspis. På övervåningenfinns ett sovrum (dubbelsäng) ochmyshörna med soffa och TV. Dessutom finnsen separat bastustuga på 25 m 2 med bäddsoffa,bord och kök, bastu och dusch/wc. Trädgårdenär jämn och stranden består av grus.(OBS! Det kan finnas byggnadsmaterial ochspikar på stranden.) På stranden finns dessutomen grill/lusthus samt en båt.Sjömans-Unionen har egnasemesterstugor på fem olikaorter runtom i Finland.Bokningar för sommarsäsongengörs enligt veckoprincipen påbasen av skriftliga ansökningar.Ansökningsblanketten finns idet här numret. Om det finns fleransökningar för samma veckablir det lottning.Endast Unionens medlemmar fårhyra stugorna. Hyrestiden är envecka.BESKRIVNING AV STUGORNAAlla stugor harstandardutrustning.Hyresgästen har med sig egnalakan, dynvar och handdukarsamt övriga personligatillbehör.Priser under sommarsäsongen:veckorna 23–35 (3.6.–4.9.2013)Kerimäki lilla stugan:110 e / vkoalla andra stugor:280 e / vkoHar du frågor?Stugreservering kl 9-15tel. (09) 6152 02601 .Alternativ:42 MS | 1-2013 1-2013 | MS 43stugans namn:måndag dag /månad – måndag dag / månad 20132. Alternativ:stugans namn:måndag dag /månad – måndag dag / månad 2013Bytesdag onsdag, stugor att hyra:GUSTAVS: stuga 2 (inga sällskapsdjur)KERIMÄKI: stuga nr 31 .Alternativ:stugans namn:onsdag dag /månad – onsdag dag / månad 20132. Alternativ:stugans namn:onsdag dag /månad – onsdag dag / månad 2013Namn:Gatuadress:Postnummer:Telefon:Personbeteckning:UnderskriftObs!Blanketten gäller endast hyra av stuga under sommaren veckor 23–35 (3.6.–4.9.2013).Bara ansökningar som anlänt senast den sista 22.4.2013 beaktas. Svaren och fakturornaskickas till de sökande senast 17.5.2013. Genom att betala hyran senast 31.5.2013säkerställer du din reservering!Postadress:FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU rfStugreserveringJohn Stenbergs strand 600530 HELSINGFORSVi beaktarbara fyraalternativ!