selykielen suunnittelu ja toteutus Samu Viita

32. Osa-kokonaisuussuhteen luonnehdinta2.1. Osa-kokonaisuussuhteen yleiskäsitteitäOsa-kokonaisuussuhde on käsitteenä monimerkityksellinen, joten sen tarkkarajaaminen on vaikeaa. Luonteenomaista suhteelle on, että se pyrkii kuvaamaanitsenäisesti tunnistettavaa kokonaisuutta, joka muodostuu useammastakuin yhdestä tunnistettavasta osasta. Tällöin osat eivät saa olla pelkkiä ominaisuuksia,vaan tavallaan itsenäisesti tunnistettavia objekteja, joilla on omia ominaisuuksia.Lisäksi osalla on oma merkityksensä kokonaisuuden kannalta. Tämäei kuitenkaan tarkoita, että osia ja kokonaisuuksia voisi aina erottaa toisistaan.Kokonaisuus on puolestaan osiensa muodostama, ja sillä on aina joitakinuusia ominaisuuksia, joita sen osilla ei ole. Voidaankin sanoa, että kokonaisuuson enemmän kuin osiensa summa.Osien suhteita on tutkittu formaalilla tasolla mereologiassa (filosofian eräsalue) ja kokonaisuuksien teoriaa topologiassa. Lisäksi on olemassa mereotopologia,joka yrittää yhdistää kaksi aikaisemmin esitettyä teoriaa [Varzi, 1996]. Mereologiassatutkitaan osien suhteita muihin osiin. Teoria tunnistaa transitiivisuussuhteenosien välillä. Transitiivisuusominaisuuden huomioonotto on tutkielmassakeskeisessä osassa. Mereologiassa tunnistetaan lisäksi osien välillä olevasymmetrisyys ja refleksiivisyys. Mereologinen symmetrisyys tarkoittaa, että jososalla a on osa b ja osalla b on osa a, niin tällöin a = b. Refleksiivisyys puolestaantarkoittaa, että osa on itsensä osa. Tässä tutkielmassa symmetrisyys pätee,mutta refleksisyys ei. Tämä johtuu siitä, että usein arkielämässä osan ei katsotaolevan itsensä osa. Tutkielman kyselykieli on tarkoitettu mahdollisimmanhelppokäyttöiseksi ja refleksiivisyysominaisuuden noudattaminen saattaisi aiheuttaaväärinkäsityksiä.Mereologia keskittyy ainoastaan ekstensionaaliseen tasoon. Tämä seikka aiheuttaaongelmia erityisesti olemassaolon periaatteen kohdalla. Periaatteenmukaan kaksi objektia ovat identtisiä keskenään, jos niillä on samat osat samallaajan hetkellä. Tämä vaatimus on liian tiukka käytännön tilanteisiin [Lambrixand Padgham, 2000], mukaan lukien kyselykielet. On esimerkiksi mahdollistaolla kaksi eri tahon julkaisemaa konferenssijulkaisua, joissa on kuitenkin samatartikkelit.Seuraavaksi esitän tutkielman kyselykielen kannalta osakokonaisuussuhteessaolevia olennaisia käsitteitä. Kuva 1. demonstroi osakokonaisuussuhteeneri käsitteitä graafisesti.