selykielen suunnittelu ja toteutus Samu Viita

23koska ODMG:ssä käytetään samaa OQL-kyselykieltä [Cluet, 1998], kuinedellä esitetyssä O 2-oliomallissakin. Koska suhteet on mallinnettu molempiinsuuntiin, navigointia voidaan harjoittaa kompositiosta komponentteihin, muttamyös päinvastoin. Luokan mallintaja voi käyttää helposti tulkittavia suhteidennimiä, jolloin navigointi tulee käyttäjälle intuitiiviseksi. Kyselykielen käyttäjäntulee kuitenkin tietää suhteiden nimet. Tällöin ODMG:n suhteiden esitystapa eilopulta eroa käytettävyydeltään normaalista navigoinnista, jossa tämänkaltaistaesitystapaa ei käytetä. Ainoa etu suhteiden mallintamisessa ODMG:n tapaanonkin se, että kumpikin suhteen osapuoli tietää toisensa. Navigoinnin suuntaon siis kyselijän päätettävissä. Tästä ominaisuudesta on käyttäjäystävällisyydenkannalta hyötyä.Yhteenvetona olioperustaisista tietokannoista voidaan todeta, että ne tarjoavathyvät välineet osa-kokonaisuussuhteen mallintamiseen. Olioidentiteettienavulla voidaan osat ja kokonaisuudet yksilöidä helposti. Olioidentiteettienavulla voidaan luopua siis avaimien käytöstä, joka on arvo-orientoituneessamallintamisessa yksilöinnin mekanismina. Avaimet ovatkin turhia käsitteellisessämallintamisessa semanttisessa mielessä ja niitä käytetään vain toteutusmekanismina[Wand, 1999]. Metodien avulla voidaan hoitaa johdettujen attribuuttientoteutus ja muita hyödyllisiä toimintoja. Oliotietokantojen heikkoudeksivoi kuitenkin laskea sen, että olioiden välisistä suhteista täytyy huolehtiakyselykielissä navigoinnin tai uudelleenstruktu-rointioperaatioiden avulla. Kokonaisuudensisäisiä suhteita ei siis tueta oliotietokannoissa riittävästi [Berahaand Su, 1999].3.4. Deduktiiviset tietokannatDeduktiivisissa tietokannoissa yhdistyy relaatiotietokantaan ja logiikkaohjelmointiinliittyviä tekniikoita [Liu, 1999]. Deduktiivisilla tietokannoilla on suuriilmaisuvoima. Säännöt määritellään logiikan sääntöjen avulla ja päättelykykynsäansiosta deduktiivisia tietokantoja käytetään muun muassa tekoälysovelluksissaja asiantuntijajärjestelmissä. Niillä voidaan määritellä myös transiitiivisensulkeuma, johon normaali relaatiomalli ei kykene. Deduktiivisuus on arvoorientoitunutlähestymistapa tiedon esittämiseen. Rakenteellisen tiedon esittäminenon helpompaa kuin relaatiomallilla, sillä osat voidaan mallintaa monimutkaisillaloogisilla termeillä. Logiikkaohjelmoinnin yhteyteen on kehiteltykonstruktoreita erityyppisiin tiedon esittämisen tarkoituksiin [Niemi and Järvelin,1991]. Niihin kuuluvat muun muuassa oliotietokantojen yhteydessä esitellyttuple- ja joukkokonstruktorit.Rakenteellisen tiedon esittäminen ei ole kuitenkaan yhtä helppoa kuin olioorientoituneisuudenyhteydessä. Monimutkaisten termien käsittely ei ole help-