Opinto-opas 2003-2004 - Humanistinen ammattikorkeakoulu

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTO-OPAS 2003–2004WWW.HUMAK.EDU 1I N H I M I L L I S T Ä J A K U L T T U U R I S T A V U O R O V A I K U T U S T A

JulkaisijaHumanistinen ammattikorkeakouluToimitusKati RantalaSuunnittelu ja taitto Mainostoimisto BSA Media M1 OyPainoMasanpainoIlmestynyt 6/20032

LUKIJALLEOlet aloittamassa opintojasi Humanistisessaammattikorkeakoulussa. Opiskelupaikkakuntiammeovat Haapavesi, Helsinki, Joensuu, Joutseno,Kauniainen, Kuopio, Korpilahti, Lohja, Nurmijärvi,Suolahti, Tornio ja Turku. Humanistinenammattikorkeakoulu, Humak, on valtakunnallinenverkostomaisesti toimiva ammattikorkeakoulu,mikä antaa Sinulle mahdollisuuden opiskellavalintasi mukaan useammassa yksikössä.Opinnoissasi sinulla on paljon valinnan mahdollisuuksia.Tervetuloa ammattikorkeakouluumme!Ammattikorkeakoulu kouluttaa korkeatasoisiatyöelämän osaajia ja asiantuntijoita. Opetuksenlähtökohtana on työelämä ja sen muutostenhallinta. Ammattikorkeakoulun tähtäyspisteeteroavat tiedekorkeakoulujen painopisteistä.Tiedekorkeakoulujen tutkinnot ovat tiedelähtöisiä,kun taas ammattikorkeakoulun haasteenaon vastata nykyisen ja tulevan työelämänkehittymiseen käytännön näkökulmasta. Pyrimmekouluttamaan uudenlaisia osaajia, jotka kykenevätteorian soveltamisen lisäksi myös käytännössäkehittämään omaa alaansa.Humakissa voit opiskella kansalaistoiminnan januorisotyön, kulttuuripalvelujen tai viittomakielentulkinkoulutusohjelmassa. Näillä aloilla tarjoammeviimeisimpään tietoon pohjautuvaa opetusta.Tämän lisäksi edistämme koulutuksessamonialaista osaamista, kehitämme sijaintipaikkakuntiaja niiden työelämää sekä mahdollistammekansainvälisyyden osaksi opintojasi. Humaktarjoaa inhimillisiä yhteyksiä yli rajojen.Humak on verkostomainen, valtakunnallinenammattikorkeakoulu. Yhteydet toisiimme luodaanHumakin virtuaalikampuksen kautta. Virtuaalikampuskoostuu kaikille avoimista Internet-palveluista,sähköpostipalveluista ja HumakPro-nimisestäoppilaitosjärjestelmästä. HumakPronkautta saat tietoa koko Humakista –keskustelupalstoista omaan opintokorttiisisaakka. Tämän järjestelmän monipuolinen tarjontamahdollistaa yhteyden lähimmän Internet-yhteydenpäästä. Järjestelmän avulla voitmm. tutustua opetustarjontaan, ilmoittautuaopintoihin, etsiä työpaikkoja ja seurata opintojesietenemistä.Työelämä ja sen kontaktit on Humakissa tuotumahdollisimman lähelle opiskelijaa. Humakedistää Sinun ammatillista kasvuasi työelämänasiantuntijaksi. Pääset jo työoppimisessa tekemäänoikeita ja merkityksellisiä töitä, mikä lisääosaamistasi ja on oppimisen kannalta erittäinpalkitsevaa. Voit valita omaan henkilökohtaiseenopintosuunnitelmaasi 20–60 opintoviikkoa työoppimista.Ammattikorkeakoulun opinnot edellyttävätenemmän itsenäistä työskentelyä kuin mihinolet saattanut tottua aiemmissa ammatillisissatai lukio-opinnoissasi. Opintojesi aikana teethenkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jokamahdollistaa valmistumisesi 3,5 vuoden aikana,viittomakielentulkin koulutusohjelmassa opintojenlaajuus on kuitenkin 4 vuotta. Ammatillisenkasvusi ja opintojesi suunnittelun ja edistymisenkannalta keskeinen apuväline on tämäopinto-opas.Hyvää opintomenestystä ja viihtymistä toivottaenRaimo Jalkanenrehtori3

HUMAKON TERVEISETSyksy on taas tullut. On aika aloittaa opiskelu.Tervetuloa Humanistiseen ammattikorkeakouluun.Ammattikorkeakoulumme on valtakunnallinenoppilaitos ja yksikkömme sijaitsevat ympäriSuomea. Opiskelijayhdistyksemme HUMAKOvaikuttaa jokaisessa koulutusyksikössämme. Mepyrimme luomaan valtakunnallista opiskelijakulttuuriaja yhdistämme eri yksiköitä, koulutusohjelmiaja oppilaita.Uutena opiskelijana muista, että me olemme sinuavarten. Autamme sinut opintojesi alkuun jatuemme tarpeen vaatiessa läpi koko opintojesiajan. Jokaisessa yksikössämme on HUMAKOnkouluttamia tutoreita auttamassa sinua. He auttavatsinua, missä asiassa ikinä tarvitsetkaan. Yksikössäsisinua auttamassa on myös HUMAKOnhallituksen ja edustajiston jäsenet. Kaikkien hei-dän puoleen voit kääntyä – he tietävät kokemuksestapaljon käytännön asioista.Opiskelu on tärkein asia opiskelijan elämässä.On kuitenkin muistettava rentoutua. Opiskelijaelämäänkuuluu myös vapaa-ajan riennot. HU-MAKO järjestää opiskelijatapahtumia, jotta sinävoit tutustua muihin opiskelijoihin niin yksikössäsikuin valtakunnallisestikin. Tervetuloa mukaanopiskelijayhdistystoimintaamme. Me haluammesinun viihtyvän ammattikorkeakoulussammeja vuosien jälkeenkin muistavan omatHumak-vuotesi!Lämpimästi tervetuloa!Minna Orsmaapuheenjohtaja4 HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

SISÄLLYSLUETTELOHumanistinen ammattikorkeakoulu 7Mikä on Humak? 7Humakin organisaatio 8Oppimisympäristöt 9Kontaktiopetus (K) 10Itsenäinen työskentely (I) 10Työoppiminen (T) 10Kansainvälinen oppimisympäristö (KV) 10Verkko-oppiminen (V) 11Projektit (P) 11Muut oppimista tukevat ympäristöt (M) 11Arviointi ja suoritukset 12Kehityssuuntautunut arviointi 12Teema-arviointi 14Työoppiminen 15Opinnäytetyöt 15Portfolio 17Tutkintolautakunta 18Hyväksi lukeminen ja korvaavuus 18Virtuaalikampus Hunet 19HumakPro 19Humakin www-sivut 19Sähköpostipalvelut 20Video-oppiminen ja videoneuvottelut 20Opiskelu Humakissa 20Lukuvuosi 20Opiskeluoikeus ja ilmoittautuminen 20Opiskelun keskeytys tai lopettaminen 21Koulutusyksiköiden keskinäinen vaihto 21Opintokortti 22Opintososiaaliset edut 22Opintotuki 22Opiskelijaterveydenhuolto 24Opiskelijoiden vakuutukset 24Yhteistyö suomessa ja ulkomailla 25Virtuaaliammattikorkeakoulu 25Kansainväliset yhteydet jaopiskelu ulkomailla 26Opiskelijayhdistys HUMAKO ry. 28OPETUSSUUNNITELMAT2003–2004 29Kulttuuripalvelujenkoulutusohjelma 31Koulutusohjelman rakenne 32Humakin yhteiset opinnot 10 ov 33Kulttuuritoiminnan perusta 30 ov 33Kulttuuripalvelujen tuottaminen 30 ov 36Ammatillinen suuntautuminen 30 ov 39Vapaasti valittavat opinnot 20 ov 54Opinnäytetyö ja siihenliittyvät opinnot 20 ov 54Kansalaistoiminnan ja nuorisotyönkoulutusohjelma 56Koulutusohjelman rakenne 57Humakin yhteiset opinnot 10 ov 57Kansalaistoiminta ja nuorisotyöosana yhteiskuntaa 40 ov 58Ohjauksen ja toiminnanohjauksenopinnot 30 ov 62Ammatillinen suuntautuminen 73Vapaasti valittavat opinnot 20 ov 84Opinnäytetyö ja siihen liittyvätopinnot 20 ov 84Viittomakielentulkinkoulutusohjelma 140 ov / 160 ov 88Viittomakielentulkinkoulutusohjelma 160 ov 89Humakin yhteiset opinnot 10 ov 89Suomen kielen ja viittomakielenopinnot 30 ov 89Viittomakielialanammatilliset opinnot 70 ov 92Vapaasti valittavat opinnot 10 ov 94Viittomakielentulkinkoulutusohjelma 140 ov 95Viittomakielen ja suomen kielenopinnot 35 ov 95Viittomakielialan ammatillisetSISÄLLYSLUETTELO5

opinnot 45 ov 95Opinnäytetyö ja siihenliittyvät opinnot 20 ov 104Vapaasti valittavatopinnot 10 ov 106Ammatillinen suuntautuminen 20 ov 106Yhteystietoja 122Sanasto 132Aakkosellinen henkilöhakemisto 138Education in English atHumanities Polytechnic 109Opintojen ajoituskoulutusyksiköittäin 2003–2004 114Kansalaistoiminnan ja nuorisotyönkoulutusohjelma 115Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma 119Viittomakielentulkin koulutusohjelma 1216 HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULUMIKÄ ON HUMAK?Humanistinen ammattikorkeakoulu, Humak, onvaltakunnallinen, verkostomaisesti toimiva humanistisenja kasvatusalan sekä kulttuurialanammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulummetoimilupa laajenee vuodesta 2004 lähtienkaksialaiseksi ammattikorkeakouluksi. Uutenaalana tulee olemaan kulttuurialan koulutus, johonnykyinen kulttuuripalvelujen koulutusohjelmasiirtyy. Opintoihin tämä muutos ei juurikaanvaikuta. Tulevaisuudessa hakijat tulevat syksyn2003 yhteishausta lähtien noudattamaan tätäuutta koulutusalaluokitusta.koulutusohjelma siirtyy. Opintoihin tämä muutosei juurikaan vaikuta. Tulevaisuudessa hakijattulevat syksyn 2003 yhteishausta lähtien noudattamaantätä uutta koulutusalaluokitusta.Humak aloitti toimintansa vuonna 1998 ja vakinaistui1.8.2000. Opiskelijamäärä on noin 1450Humak tarjoaa ammatillista korkeakouluopetustakansalaistoiminnan ja nuorisotyön, kulttuuripalvelujensekä viittomakielentulkin koulutusohjelmissa.Ammattikorkeakoulututkinnonsuorittaminen kestää koulutusohjelmasta riippuennoin 3,5/4 vuotta. Humakista valmistuuinhimillisten yhteyksien persoonallisia taitajia.He rakentavat näitä yhteyksiä julkisen, yksityisenja kolmannen sektorin tarpeisiin sekä edistävätihmisten omaehtoista ja vapaata kansalaistoimintaa.Humak toimii soveltavan tutkimus-ja palvelutoiminnan osalta alueellisesti,kansallisesti ja kansainvälisesti.Humanistisen ja kasvatusalan lisäksi ammattikorkeakoulummetoimilupa laajenee vuodesta2004 lähtien kaksialaiseksi ammattikorkeakouluksi.Uutena alana tulee olemaan kulttuurialankoulutus, johon nykyinen kulttuuripalvelujenMIKÄ ON HUMAK?7

opiskelijaa. Humakilla on kaksitoista koulutusyksikköäeri puolilla Suomea. Verkostomaisuudenavulla näiden yksiköiden erikoisosaaminen yhdistyyvaltakunnalliseksi osaamiskeskukseksi.Koulutusyksiköillä on kiinteät yhteydet alueensakansalais-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan.Humak osallistuu aktiivisesti myös paikallisiinkehittämis- ja tutkimushankkeisiin ja tekee yhteistyötäalueellisten ammattikorkeakoulujensekä myös yliopistojen kanssa. Kansainvälinenyhteistyö ja työoppimispaikat sekä opiskelijavaihtoovat olennainen osa ammattikorkeakouluntoimintaa.Humakin vahvuuksiaammattikorkeakoulukentässä:•verkostuneisuus koko valtakunnan alueelle•keskitetty toimiala• pienuuden tuoma joustavuus• paikallinen vaikuttavuus• työelämäyhteydet• pedagogisoidut työoppimispaikat• tietoverkkostrategia ja virtuaalikampus•koulutusyksiköiden tiimiperusteisuusHUMAKIN ORGANISAATIOHumanistisessa ammattikorkeakoulussa onkaksitoista koulutusyksikköä eri puolilla Suomea.Niiden lisäksi Kauniaisissa on Yhteinen palveluyksikkö(YPY). Humakia ylläpitää SuomenHumanistinen Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö.Uuden ammattikorkeakoululain (1.8.2003)mukaan Humakin sisäistä hallintoa hoitavat ammattikorkeakoulunjohtokunta ja rehtori. Lainmukaan johtokunnassa ovat edustettuina rehtorinlisäksi muu johto, päätoimiset opettajat,muu päätoiminen henkilöstö ja päätoimisetopiskelijat sekä elinkeino- ja muun työelämänedustajat.Humakin opetushenkilöstön muodostavat rehtori,koulutusohjelmajohtajat ja lehtorit. Rehtorijohtaa ammattikorkeakoulun toimintaa sekä onjohtokunnan puheenjohtaja. Rehtorin apunatoimii johtoryhmä. Johtoryhmän tukena toimivateri alojen koordinaattorit, jotka valmistelevatammattikorkeakoulun yhteisiä asioita.Jokaisella koulutusohjelmalla on koulutusohjelmajohtaja,joka johtaa koulutusohjelman toimintaa,vastaa koulutusohjelman kehittämisestäja laatii sen vuosittaisen toimintasuunnitelmanyhdessä koulutusohjelman lehtoreiden kanssa.Omien lehtoreiden lisäksi Humakissa opettaatuntiopettajia. Kussakin koulutusyksikössä lehtoritmuodostavat opetustoiminnan suunnittelun,toteutuksen, arvioinnin ja talouden kannaltaitseohjautuvan tiimin. Tiimin toimintaa vetäälehtoreiden nimeämä vastaava lehtori. Opiskelijoidenja tiimin apuna kaikissa koulutusyksiköissätoimii opintosihteeri.Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan muodostavatkoulutukseen osallistuvat vakinaisetopiskelijat. Opiskelijoita eri toimielimissä ja työryhmissäedustaa Humak-opiskelijayhdistys ryHUMAKO. Ammattikorkeakoulun kehittämistävarten Humak voi perustaa valtakunnallisia jaalueellisia neuvottelukuntia.8HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

OPPIMISYMPÄRISTÖTHumanistisen ammattikorkeakoulun toimintaperustuu pedagogisen yhteisön ajatukseen.Opiskelija ja häntä lähinnä olevat ohjaajat ovatvuorovaikutuksessa toisiinsa oppimisympäristönytimessä. Sen ympärillä on koulutusyksikköjenmuu sosiaalinen maailma, monimuotoinenoppimisen sekä asiantuntijuuden ja toimimisenkenttä. Opiskelijalla on valittavanaan erilaisiaoppimisympäristöjä teematarjonnan mukaan.Hän voi opiskella kontaktiopetuksessa, työskennelläitsenäisesti, mennä työoppimaan kotimaassatai ulkomailla, hankkia itselleen oppimisprojektintai opiskella tietoverkoissa. Opetustarjonnassaoleva viiden opintoviikon teemavoi olla mahdollista suorittaa usealla eri tavalla.Vaikka opiskelija ilmoittautuu kotikoulutusyksikkönsäopiskelijaksi, kaikkien Humakin koulutus-yksiköiden opetustarjonta ja työelämäyhteydetovat jokaisen opiskelijan käytössä. Humakissaopiskelija voi valita opintoja useasta koulutusyksiköstäja sovittaa opintonsa hänelle sopiviinajankohtiin sekä hakea tarjonnasta hänelle sopivaopiskelutapa ja oppimisympäristö. Opiskelijallenimetty HOPS-ohjaaja auttaa opiskelijaatekemään valintoja.Humakin pedagogisen yhteisön oppimisympäristöävoidaan kuvata yllä olevan kuvion avulla.Seuraavaksi kuvataan lyhyesti eri oppimisympäristöt.Suluissa oleva koodi viittaa oppimisympäristönlyhenteeseen, jota käytetään HumakPro-oppilaitosjärjestelmässä.OPPIMISYMPÄRISTÖT9

KONTAKTIOPETUS (K)Kontaktiopetuksessa opettaja ja opiskelijat ovatyhdessä läsnä oppimistilanteissa. Kontaktiopetustoteutetaan luento-opetuksena tai muita lähiopetuksenmenetelmiä käyttäen, esimerkiksipienryhmäopetuksena (ohjatut ryhmätyöt, seminaarit,demonstraatiot jne.). Kontaktiopetus(K) sisältää vähintään 100 tuntia lähiopetusta.Kontaktiopetustarjonta sisältää aina myös itsenäistätyöskentelyä. Jos kontaktiopetuksessa onlähiopetusta vähemmän kuin puolet teemanopintoviikkomäärästä, teema toteutetaan kontaktiopetuksenja muiden oppimisympäristöjenyhdistelmällä esim. K/I, K/P, K/V, K/M.ITSENÄINEN TYÖSKENTELY (I)Itsenäinen työskentely mahdollistaa opiskelijalleitsenäisen tiedon hankkimisen, analysoinnin jauuden tiedon tuottamisen hänelle sopivanaajankohtana. Itsenäisellä työskentelyllä hankittuosaaminen osoitetaan usein tentillä, etätehtävällä,suunnittelu- tai arviointiraportilla jne. Vaikkatyöskentely onkin itsenäistä, opiskelijalla onoikeus saada opintoihinsa ohjausta teemastavastaavalta lehtorilta. Samassa teemassa itsenäinentyöskentely jaksottuu useimmiten kontaktiopetuksenkanssa.TYÖOPPIMINEN (T)Työoppimisella tarkoitetaan alan työpaikoissatapahtuvaa työn tekemistä ja samalla työn tutkimistaja kehittämistä. Työoppimisessa opiskelijatutkivalla työotteella yhdistää tieteellistä tietoaja käytännön kokemusta kulloinkin opiskeltavassateemassa. Työvalmentajan hiljainen tietotyöelämän käytännöistä välittyy opiskelijalle työoppimiseenkuuluvissa ohjaustilanteissa. Opiskelijavalmistautuu työoppimisjaksoihinsa asettamallaoppimiselleen tavoitteet ja perehtymälläennakkoon työpaikkaansa. Varsinaisella työoppimisjaksollahän suorittaa sovitut työ- ja oppimistehtävät.Työoppimisjakson jälkeen hän raportoioppimansa asiat arviointia ja ammatillisenkasvun seuraamista varten.Työoppimispaikkoja voivat olla omaan alaan jatavoiteltuun ammatilliseen päämäärään liittyvättyöpaikat. Humak ja sen koulutusyksiköt ovatsopineet työoppimisesta yli 300 työpaikankanssa. Useissa sopimuspaikoissa on Humakinkouluttama työvalmentaja, joka hallitsee Humakinoppimis- ja arviointijärjestelmän.Jokaisen opiskelijan tulee suorittaa opinnoistaantyöoppimisena vähintään 20 ov ja enintään60 ov. Opiskelija voi tehdä työoppimisjaksojahenkilökohtaisen opintosuunnitelmansaperusteella ympäri vuoden, myös kesäisin. Työoppimiseenliittyviä asioita on kuvattu tarkemminHumakin Työoppimisen käsikirjoissa (ks. Laatukäsikirja,liite N1: Työoppimisen käsikirja opiskelijalleja liite N2: Työoppimisen Käsikirja työpaikalle;käsikirjat päivitetty 14.4.2003). Opiskelijankäytössä on Humakin työoppimispaikoista koottuhakemisto, joka löytyy HumakPron työtorilta.KANSAINVÄLINENOPPIMISYMPÄRISTÖ (KV)Humak tarjoaa opiskelijoilleen erilaisia kansainvälisenoppimisympäristön hyödyntämismahdollisuuksia,joita ovat ohjelmoitu kv-vaihto,opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa, työoppiminensovituissa ulkomaisissa työoppimispaikoissaja opiskelu vieraalla kielellä omassa ammattikorkeakoulussaeri maiden asiantuntijoidenjohdolla.Euroopan Unionin Sokrates-vaihto-ohjelmatarjoaa tällä hetkellä suhteellisen laajat mahdollisuudetopiskelijoille ja kouluttajille kansainvälistymiseen.Opiskelijoille on vaihtopaikkojanoin 60 ja kouluttajille 25. Yhteistyöoppilaitoksiaon 24. Mukana ovat lähes kaikki Euroopan10HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Unionin maat sekä lisäksi Baltian maat, Norja,Puola, Tsekki,i ja Venäjä. Vaihto on mahdollistamyös EU:n Leonardo- ja pohjoismaisen NordPlus -ohjelman kautta.Oppisisältöjä rakennetaan ja kehitetään yhteistyöpartnereidenkanssa siten, että ne sopivatmahdollisimman hyvin kaikkien osapuoltenopetusohjelmiin. Humanistisen ammattikorkeakoulunkoulutusyksiköissä on tarjolla ulkomaalaisillevaihto-opiskelijoille englanninkielisiäopintojaksoja. Osa niistä on rakennettu siten,että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojakahdessa eri koulutusyksikössä ja siten tutustuauseampaan Humakin koulutusyksikkööneri puolella Suomea. Tarkempia tietoja saa Humakinwww-sivuilta http://www.humak.edu. Katsomyös opinto-oppaan luku Education in English.VERKKO-OPPIMINEN (V)Humakissa opiskelija voi käyttää tietoverkkojenviestintä- ja informaatiopalveluja oppimisympäristönämuiden opiskelutapojen rinnalla. Yleensätietoverkkojen käyttöä hyödyntävä opetusyhdistyy muihin oppimisympäristöihin. Varsinaisessaverkko-oppimisessa oppimateriaali onHumakin verkossa ja opiskelijat ja opettajatovat yhteydessä toisiinsa verkon välityksellä.Verkkokursseihin on monesti liitetty kontaktiopetuksenaannettava orientaatio. Opiskelijattuottavat runsaasti oppimistehtäviä Humakinverkkoympäristössä. Verkko-oppimiseen javerkkokursseihin johtavat linkit löytyvät Opintotoriltaja HumakProsta.PROJEKTIT (P)Oppimisprojekteilla tarkoitetaan opiskelijoidenosaamisen kartuttamiseen ja sovittuun tuotokseentähtääviä, ajallisesti rajattuja hankkeita.Projektit voivat olla tutkimus- tai selvitystehtäviä,mutta yhtä hyvin palvelun tai tapahtumantoteuttamista. Oppimisprojekteja voidaan toteuttaamyös osana kontaktiopetusta.Oppimisprojekteja voidaan toteuttaa yksin tairyhmässä. Projekteihinkin voi käytännön toteutuksenlisäksi liittyä teemakirjallisuutta. Oppimisprojektienraportoinnista ja arvioinnista sovitaanohjaavien opettajien kanssa. Arvioitavatuotos voi olla esimerkiksi kirjallinen raportti,tapahtuma, näyttely, esitys, tai videokooste.Humanistinen ammattikorkeakoulu ja sen koulutusyksikötkehittävät, kokeilevat ja arvioivattyökäytäntöjä monimuotoisin hankkein yhdessäalan työnantajien kanssa. Opiskelijat voivat osallistuakoulutusyksiköiden organisoimiin hankkeisiin,mutta myös ehdottaa omia, esimerkiksiomaan työhönsä liittyviä hankkeita oppimisprojekteiksija opinnollistaa nämä. Kehittämis- japrojektiopintojen lähtökohtana on aina työelämänaito tarve ja tilaus.MUUT OPPIMISTA TUKEVATYMPÄRISTÖT (M)Media oppimisympäristönäMedialla on suuri merkitys sekä tiedon välittäjänäettä mielipiteiden muokkaajana ja asenteidenluojana. Mediaa voidaan hyödyntää tarkasteltaessaerilaisia ilmiöitä ja etsittäessä uutta tietoa.Opiskelijat voivat löytää mediasta mm. informaationuusimmista tutkimustuloksista japäästä tätä kautta varsinaisen tutkimustiedonlähteille. Mediaa seuraamalla on ajankohtaisimpienilmiöiden äärellä. Opiskelijat voivat kartoittaajotakin ilmiötä median luoman kuvan ja tiedonavulla. Oppimiseen voidaan luontevasti liittääkriittinen ja analyyttinen ote tarkastelemallaerilaisten medioiden luomaa kuvaa jostakin asiastatai ilmiöstä. Media toimii opiskelijalle tiedonlähteenä,mutta mediaa voi käyttää apunamyös erilaisten tuotosten tekemisessä, mikälivälineen käyttö on perusteltua.OPPIMISYMPÄRISTÖT11

Tutustumiskäynnit, opintomatkatja ekskursiotTutustumiskäynnit, opintomatkat, alan traditioonkuuluvat seminaarit ja ekskursiot voivatkuulua kiinteänä osana moniin oppimisympäristöihin, mutta niitä voidaan käyttää myös itsenäisinäoppimisympäristöinä, jos näin teemastavastaavan opettajan kanssa sovitaan. Opintokäyntiintms. voidaan liittää kirjallisuutta, jokaantaa teoreettisen pohjan ko. asian tavoitteidenmukaiselle oppimiselle. Teoriatiedon avulla reflektoidaannähtyä ja kuultua sekä raportoidaanprosessi kirjallisesti. Näin suoritettujen opintojenlaajuus ja opintokokonaisuuteen liittyvä kirjallisuussovitaan erikseen asianomaisen opettajankanssa.Organisaatiot, instituutiotja muut asiantuntijatahotOrganisaatioiden ja instituutioiden asiantuntijatvoivat toimia sopimusten mukaan tietopankkinaopiskelijoille sekä yksilö- että ryhmätasolla.Opiskelijalla on mahdollisuus hyödyntää alanorganisaatioiden ja yhteisöjen asiantuntemustaopintojen eri vaiheissa erilaisiin oppimistarpeisiin.Koulutusyksiköt käyttävät työelämän asiantuntijoitaluennoitsijoina ja vierailijoina. Opiskelijatvoivat vierailla sovittaessa työpaikoilla heidänluonaan. Yhteyksiä voidaan ottaa ja ylläpitäämyös tietoverkkojen ja videoneuvotteluyhteyksienavulla. Asiantuntijayhteyksillä voidaan luodamyös uusia työelämäyhteyksiä sekä oppimisprojektejaja kehittämishankkeita.ARVIOINTI JA SUORITUKSETKEHITYSSUUNTAUTUNUTARVIOINTIHumanistisen ammattikorkeakoulun arviointikäytäntöjentaustalla on kehityssuuntautunutarviointimalli. Mallissa huomion kohteena ovatsuunnitteluun, kommunikaatioon, teknisiin taitoihinja arviointiin liittyvät valmiudet.Ammatillista kasvua arvioitaessa suunnittelukyvyllätarkoitetaan opiskelijan kykyä kerätä tietoa,tutkia mahdollisesti ristiriitaistakin todellisuutta,tehdä perusteltuja valintoja ja hahmottaatuntematonta lähitulevaisuutta. Sosiaalisillataidoilla puolestaan tarkoitetaan opiskelijan kykyätoimia vuorovaikutuksessa yhteisön kanssa,olla yhteisön merkittävä jäsen, vaikuttaa tehtäviinpäätöksiin ja valintoihin sekä auttaa muitayhteisön jäseniä saamaan osaamisensa yhteisönkäyttöön. Tekniset taidot liittyvät opiskelijan kykyynsuoriutua tehtävistä sujuvasti ja laadullisestikorkealla tasolla. Arviointikyky on taitoa kerätäpalautetta toiminnasta monista lähteistä, arvottaaerilaista palautetta, tehdä johtopäätöksiäpalautteesta sekä arvioida toiminnan lähtökohtiaja tarvittaessa muuttaa niitä.Nämä neljä eri kykyaluetta muodostavat yhteennivoutuvan kokonaisuuden. Arvioinnin tavoitteenaon yhdistää nämä kykyalueet siten,että niistä kehittyy monipuolinen ammatillinenymmärrys ja toimintataito.12HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Kehityssuuntautuneessa arvioinnissa edellä kuvattujakykyjä suhteutetaan toiminnan tasoontai näkökulmaan:1. AloittelijaAloittelijan, vasta-alkajan tai tutustujan toimintaon yleisosaamista. Hän suoriutuu satunnaisistatehtävistä ja on erittäin riippuvainen ohjauksesta.Tehtävien hoitamista ohjaavat yhtäkkiset,spontaanit havainnot, eikä ammatillista käsitehallintaaja tehtävien tarkoituksen ymmärtämistäole tai se on kovin matala. Yksittäiset tehtäväteivät liity toisiinsa eikä niistä muodostu kokonaisuutta.Tyypillisesti vasta-alkajan roolissa toimivaon avustavissa tehtävissä ja seurailee kokeneempaatekijää. Kaikki ovat uusien tehtävieneteen joutuessaan aloittelijoita, ja kaikille pitäisisallia tarvittaessa aloittelijan rooli.2. Kehittynyt aloittelijaKehittyneen aloittelijan toiminta on ammatillistaperusosaamista. Kehittynyt aloittelija kykeneesuoriutumaan itsenäisesti yksittäisistä tehtävistä,mutta tehtävät eivät muodosta kokonaisuuksia.Tehtävien tekemistä ohjaavat useinhetkelliset vaatimukset ja tilannesidonnainen ohjaus.Tehtäviin ohjaudutaan usein ilman etukäteissuunnitteluaja tehtäviin liittyvien käsitteidenhallintaa. Tehtävien tarkoituksen ymmärtäminenon vähäistä. Tehtävistä suoriutumista arvioidaanjälkikäteen.3. Pätevä suoriutujaPätevän suoriutujan toiminta edustaa omanalansa erityisosaamista. Pätevälle suoriutujalleon tyypillistä useista tapahtumista koostuvienkokonaisuuksien hallinta. Kokonaisuudet hahmottuvatajallisesti pitkinäkin ketjuina. Tehtävienhoitamista ohjaavat usein tehtäväkuvat. Toimintaanliittyvät käsitteet hallitaan ja tehtävät ymmärretäänhyvin.4. Etevä tekijäEtevän tekijän toiminta on ns. ammatillista tiedeosaamista.Etevä tekijä pystyy toiminnassaanintegroimaan toisiinsa useita eri kokonaisuuksiaja pystyy suhteuttamaan tekemisensä koko työyhteisöntoimintaan. Kokonaisuudet hahmottuvatajallisesti pitkinä ja monitasoisina ketjuina.Tekijä osaa itsenäisesti analysoida tehtäviin liittyviätilanteita ja valita vaihtoehtoisia menetelmiätehtävistä suoriutumiseen. Tekemistä ohjaavattoimenkuvat, ja tekijällä on vähäinen riippuvuusohjauksesta. Käsitteiden hallinta ja tehtävientarkoituksen ymmärtäminen on korkea, ja riippuvuussuhdeohjaajasta ja valvonnasta on vähäinen.Etevälle tekijälle tyypillistä on myös syvällinenoman itsensä ja oman toimintansa tuntemus.5. AsiantuntijaAsiantuntijan toiminta on kokonaisvaltaistakulttuuriosaamista eli tekijä orientoituu tehtäviinsäyhteisön perustehtävän kautta. Tehtävilläon työyhteisöä laajempi yhteiskunnallinen merkitys.Asioita ei tarkastella työyhteisön sisäisinävaan suhteessa ulkopuoliseen maailmaan.Asiantuntija suoriutuu tehtävistään kokonaistoimintonaeikä tarvitse ohjausta. Hän hallitseetehtäviin liittyvät käsitteet ja ymmärtää tehtävientarkoituksen erittäin hyvin. Hän toimii vapaasti.Tulosten arviointi kohdistuu enemmän kokonaistulokseenja toimintaan kuin yksittäisten tavoitteidensaavuttamiseen. Asiantuntijan toiminnalleon ominaista erittäin syvällinen omanitsensä ja toimintansa ymmärrys.Humanistisessa ammattikorkeakoulussa arviointija opiskelijan saama palaute ovat pääsääntöisestilaadullista. Arviointikäytäntöjen taustallaon kehityssuuntautuneen arvioinnin malli, jonkakeskeisenä ajatuksena on siirtää huomio tulevaanja ammatillisen kehityksen kannalta keskeistenasioiden tunnistamiseen. Kehityssuuntautuneessaarvioinnissa huomio kohdistuuopiskelijan kykyyn suunnitella työtä, toimia vuorovaikutuksessayhteisön kanssa, suoriutua itsetyöstä sekä arvioida työtä kokonaisuutena.ARVIOINTI JA SUORITUKSET13

Arvioinnin tarkoituksena on antaa opiskelijallepalautetta oppimisesta ja ammatillisesta kehityksestä,antaa opettajalle tietoa oppimisen tuloksellisuudestaja ohjata opintojen suunnitteluasekä antaa työnantajille tietoa opiskelijanammatillisesta kehittymisestä. Tutkintotodistuksennäkökulmasta opinnäytetyö ja yleisen ammattitaidonosoittajana toimiva portfolio ovattärkeimpiä arvioitavia asioita. Opiskelijalle niistäkirjoitetut kirjalliset lausunnot liitetään osaksitutkintotodistusta.Humanistisessa ammattikorkeakoulussa opiskelijallaon oikeus saada palautetta edistymisestään.Palautetta annetaan kirjallisesti ainakinseuraavista asioista:• teemoista• työoppimisesta• opinnäytetyöstä• portfoliosta.Lisäksi yksittäisistä pienistäkin opintokokonaisuuksistavoidaan antaa opiskelijalle palautetta,mikäli opettaja ja opiskelijat niin sopivat.TEEMA-ARVIOINTITeema-arviointi perustuu opintosuunnitelmassamainittuihin tavoitteisiin. Opiskelijan tuleeosoittaa hallitsevansa 2/3 asetetuista tavoitteista,jotta opintosuoritus voidaan katsoa suoritetuksi.Teema arvioidaan asteikolla suoritettu /täydennettävä / korvattu / hyväksiluettu. (Kieliopinnotarvioidaan asteikolla suoritettu / täydennettävä/ korvattu / vapautettu.)Mikäli opintosuoritusta pitää täydentää, teemastavastaavan opettajan tulee kertoa, miltäosin täydentämistä tarvitaan. Myös hyväksytystisuoritetusta teemasta annetaan lyhyt sanallinenarviointi, jossa tulevat esille sekä opiskelijanvahvuudet että opiskelijan kehittymisen haasteetsuhteessa teeman tavoitteisiin. Suoritusmerkintäja arviointi kirjataan HumakProssa olevaanopintokorttiin.Yksittäisen kurssin tai pienen (alle 5 ov) opintokokonaisuudenarvioinnissa opiskelija ja opettajavoivat sopia keskenään käytettävästä arviointitavasta.Arviointi voi olla suullinen, kirjallinentms. Yksittäisen kurssin arviointia ei tarvitse kirjataHumakProhon.Mikäli teeman arviointi perustuu kirjalliseentyöhön kuten esseeseen, raporttiin tai tenttiin,tulee kirjallisen työn olla riittävän tasokas. Kirjallisiatöitä arvioitaessa kiinnitetään huomiotaseuraaviin asioihin:• asiatietojen kattavuus sekä käsitteiden käyttöja oikeellisuus suhteessa aihepiiriin• käytäntöön soveltaminen ja omakohtaisuus•aiheen kriittinen arviointi ja kokonaisnäkemys• kieliasun johdonmukaisuus ja selkeys.Kirjallisia tehtäviä arvioidaan kolmella tasovaatimusalueellaseuraavasti:•I Kuvaileva taso: Opiskelija kiinnittää huomionsaolennaisiin asioihin.• II Kartoittava taso: Opiskelija osaa suhteuttaakäsittelemänsä asiat laajempaan kokonaisuuteen.• III Arvioiva (systematisoiva, kriittinen) taso:Opiskelija osaa arvioida sekä omaa lähestymistapaansaaiheeseen että vaihtoehtoisianäkökulmia (ihannetapauksessa kykenee soveltavaanja uutta luovaan ajatteluun).Opiskelijan tulee suorittaa teemaan liittyvätvaadittavat tehtävät jakson aikana tai viimeistäänkahden viikon kuluessa jakson päättymisestä.Mahdolliset täydennykset on tehtävä viimeistäänlukuvuoden loppuun mennessä(31.7.). Jos opiskelijalla on tuolloin palauttamattomiasuorituksia, hän suorittaa opintokokonaisuudetuusien vaatimusten mukaan tulevina lukuvuosina.Opettajan tulee antaa arviointi opintosuorituksestaseuraavan aikataulun mukaisesti:• Mikäli tuotos on palautettu teeman aikana14HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

– kolmen viikon kuluessa.•Mikäli tuotos on palautettu kahden viikonkuluessa teeman päättymisestä – seuraavanteeman aikana.• Mikäli tuotos on palautettu myöhemmin lukukaudenaikana – kolme viikon kuluessa.TYÖOPPIMINENTyöoppimisjaksoilta opiskelija saa palautettatyöpaikan työvalmentajalta. Tämän lisäksi opiskelijantulee laatia teemasta vastaavalle opettajalleraportti työoppimisesta. Raportin tarkoituksenaon mahdollistaa työoppimisjaksoonliittyvien tapahtumien tutkiminen jälkikäteen jaoman ammattitaidon kehittäminen reflektionkautta. Opintojen aikana työoppimisraporttejalaaditaan vähintään neljä. Raportti voi olla muodoltaankirjallinen, portfolio, video tai muu ohjaajankanssa sovittu. Parhaimmillaan raporttion näiden tapojen luova yhdistelmä. Raportistaannetaan palaute opiskelijalle. Palautteen tarkoituksenaon tukea opiskelijan ammatillista kehittymistä.Raportit arvioidaan seuraavien tasojensuhteen:I Kuvailevan tason raporttiOpiskelija• kiinnittää huomionsa raportin kannalta olennaisiinasioihin• kuvaa jäsennellysti ja johdonmukaisesti, mitätyöpaikalla on tehty (työpaikan toiminnot jaomat työtehtävät) ja mitä on opittu (itsearviointi).II Kartoittavan tason raporttiOpiskelija• osaa nähdä oman työnsä osana kokonaisuutta• osoittaa ymmärtävänsä minkälaisiin taustakäsityksiintyöpaikan toiminnot perustuvat(esim. miksi työpaikalla järjestetään juuri sellaisiakulttuuritapahtumia kuin järjestetään)• osoittaa olevansa tietoinen vaihtoehtoistentoimintamallien olemassaolosta ja niidentaustalla olevista käsityksistä (tietää että asiatvoitaisiin tehdä eri tavalla ja eri oletuksistalähtien).III Arvioivan tason raporttiOpiskelija• osaa rajata täsmällisesti käsiteltävän aihepiirinja siihen liittyvät kysymyksenasettelut•pystyy perustelemaan omia toimiaan ja valintojaanja analysoimaan niitä jäsennellysti jatäsmällisesti (kehittynyt kyky itsearviointiin)•pystyy arvioimaan työyhteisön menetelmiäja toimintatapoja taustateorioita apuna käyttäen(sekä työyhteisön että sen kohderyhmännäkökulmasta)•pystyy arvioimaan ja arvottamaan vaihtoehtoisiatoimintatapoja• perustelee esittämänsä arviot nojaten olennaisiintaustateorioihin•ihannetapauksessa pystyy hahmottelemaanuusia toimintatapoja ja ajattelumalleja työyhteisöön.I tason raportteja saa olla korkeintaan yksi, II- jaIII-tason raportteja tulee olla vähintään yksi.OPINNÄYTETYÖTHumanistisen ammattikorkeakoulun opintoihinkuuluu opinnäytetyö ja kypsyysnäyte, joista yleisetmääräykset on annettu ammattikorkeakouluopintojakoskevan asetuksen 7 ja 10 §:ssä(256/1995).Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää jaosoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaanja taitojaan ammattialaansa liittyvässä asiantuntija-tai kehittämistehtävässä. Tavoitteena onohjata opiskelijaa tutustumaan itsenäisesti jalaajasti hänen ammatillisiin suuntautumisopintoihinsaliittyvään aihe- tai ammattialueeseen.Opinnäytetyön tekeminen kehittää opiskelijanammatillisia ongelmanratkaisutaitoja ja johdattaaARVIOINTI JA SUORITUKSET15

hänet ongelmanratkaisussa tarvittavien menetelmienkäyttöön. Opinnäytetyö opettaa lisäksiitsenäiseen, reflektoivaan ja luovaan ratkaisukeskeiseenajatteluun ja toimintaan. Opinnäytetyönaiheen hyväksyy koulutusyksikön Humaktiimitai sen nimeämä lehtori.Opinnäytetyökokonaisuus Humanistisessa ammattikorkeakoulussaon laajuudeltaan 20 opintoviikkoa.Se jakautuu tutkimus- ja menetelmäopintoihin(10 ov) ja opinnäytetyön tekemiseen(10 ov). Opinnäytetyön tuloksena syntyy ainakirjallinen raportti, jossa paneudutaan analyyttisestija kriittisesti valittuun asiakokonaisuuteenja perustellusti vastataan asetettuihin kysymyksiintai esitellään ongelmien ratkaisuja. Opinnäytetyönkirjallisen raportin on oltava ymmärrettävä,selkeä ja jäsentynyt kokonaisuus. Ennenlopullisen opinnäytetyön luovuttamista opiskelijahuolehtii, että opinnäytetyö on kirjalliselta ilmaisultaanmoitteetonta. Opinnäytetyöhön liittyenopiskelija suorittaa kypsyysnäytteen.Opinnäytetyöstä kirjoitetaan sanallinen arviointitutkintotodistukseen ja annetaan arvosanaksijoko suoritettu tyydyttävästi, hyvin tai kiitettävästi.Laatujärjestelmään kuuluvan opinnäytetyöoppaanarviointikehyksessä esitetään opinnäytetyönarvioinnin kohteet sekä eri tasoilleasetetut vaatimukset. Opinnäytetyön arvioinnistavastaavat koulutusyksikön Humak-tiiminnimeämät arvioitsijat, joista vähintään yksi onHumakin lehtori. Myös opinnäytetyön tilaaja taityöelämän edustaja voi osallistua arviointiin.Opinnäytetyö otetaan arvioitavaksi vain, jos seon sisällöltään ja muodoltaan arvioitavissa olevakokonaisuus. Arvioitavaksi ottamisesta päättääohjaava lehtori. Opinnäytetyön palauttaminenkorjauksia ja täydennyksiä varten on tehtäväperustellusti.Opinnäytetyöhön liittyvätlaatukriteeritOpinnäyttetöiden työelämälähtöisyys•Opinnäytetöistä suurimman osan (≥75%) onoltava työelämälähtöisiä. Opinnäytetyö ontyöelämälähtöinen kun 1) työelämä maksaajoko Humakille tai opiskelijalle työn tekemisestäja tästä on sovittu ennen opinnäytetyönaloittamista, 2) opinnäytetyölle on nimettyohjaajaksi työelämän edustaja ja tästäon sovittu kirjallisesti ennen opinnäytetyönaloittamista tai 3) työyhteisön tarkoituksenaon alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyöntuloksia omassa toiminnassaan ja tästä onsovittu kirjallisesti ennen opinnäytetyönaloittamista.Opinnäytetyön puitteiden toimivuus• Opiskelijalla on mahdollisuus saada riittävästiohjausta opinnäytetyön toteuttamiseksi.• Menetelmäopinnot sekä ammatilliset suuntautumisopinnottukevat opinnäytetyön tekemistä.• Opinnäytetyön tekemistä varten on riittävästiatk- ja muita laitteistoja sekä ohjelmistoja,ja opiskelija osaa käyttää niitä.Opinnäytetyötä tukevan ohjauksen toimivuus• Jokaiselle opiskelijalle nimetään opinnäytetyönohjaaja.• Koulutusyksikössä on riittävät resurssit opinnäytetöidenohjaamiseen.• Opinnäytetöiden arvioinnista vastaavilla lehtoreillaon yhteinen käsitys opinnäytetöidentarkoituksesta ja tavoitteista.Opinnäytetyön arvioinnin pätevyys• Opiskelijat ovat selvillä opinnäytetyön arvioinninperusteista.• Opinnäytetöiden arviointikriteerejä sovelletaanjohdonmukaisesti ja arviointi on perusteltuaja todennettavissa olevaa.•Eri yksiköiden opinnäytetyöt ja niiden arvioinnitovat Humakin sisällä vertailukelpoisia.16HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

• Opiskelijalla on oikeus saada opinnäytetyönarviointi viipymättä tietoonsa kun arviointilausumaon kirjoitettu.PORTFOLIOOpintojensa aikana opiskelija kokoaa omaanosaamiseensa ja ammatilliseen kasvuunsa liittyvääaineistoa. Tästä aineistosta opiskelija kokoaapäättöportfolion, jonka hän esittelee Humaktiiminnimeämille arvioijille. Arviointiin osallistuuvähintään kaksi opettajaa sekä tarvittaessatyöelämän edustaja. Portfolio arvioidaan päättötodistuksessasanallisesti arvosanalla suoritettutyydyttävästi hyvin tai kiitettävästi. Suoritettukiitettävästi tarkoittaa erityisellä kiitosmaininnallaarvioitua portfoliota. Portfoliossa osoitetustaammattitaidosta annetaan kirjallinen lausunto,joka liitetään tutkintotodistukseen.Portfolio koostuu• prologista (itsensä ja tavoitteittensa esittely)• ammatillisen osaamisen perusalueista (3–5koulutusohjelmasta riippuen)• epilogista (oman oppimisensa arviointi ja tulevankehityksen tavoitteet)Ammatillisen osaamisen perusalueitaon määritelty eri koulutusohjelmissaseuraavastiKansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma• yksilön ja pienryhmän kohtaaja• yhteisöohjaaja• yhteiskunnallinen toimija• kansainvälinen ja monikulttuurinen osaajaKulttuuripalvelujen koulutusohjelma• kulttuurin ja taiteen sisällöt• kulttuurin toimintaympäristöt• kulttuuritoiminnan merkityksetViittomakielentulkin koulutusohjelma• ammattikielet: suomen kieli, viittomakieli,muu puhuttu tai viitottu kieli• toimintaympäristöt: kääntäminen, tulkkaus,opettaminenNäihin osioihin opiskelija valitsee aineistoa, jollahän osoittaa hallitsevansa ko. ammatillista perusaluetta.Tämä osuus on portfolion keskeistäaineistoa. Kuhunkin osioon opiskelija valitseetarvittavan määrän aineistoa. Se voi olla esimerkiksityöelämässä tehtyjen hankkeiden tuotoksia(esitteet, raportit, valokuvat, videot), ammatilliseenosaamiseen liittyvää palautetta (esimiestenja työtovereiden arviot, tapahtumiinliittyvät palautteet, ulkopuolisten arviot jne.) taiopiskeluun liittyviä tuotoksia, kuten erilaisia kirjallisiatuotoksia.Opiskelijan tulee päättöportfoliossaan osoittaaammattitaitonsa kaikilla osaamisen perusalueilla,painotus on luonnollisesti eri osa-alueilla erilainenja oman ammatillisen suuntautumisenmukainen. Päättöportfolion sisällön dokumentointitapaon vapaa, mutta dokumentin tuleeolla todennettavissa. Arvioinnissa pääpaino onammatillisen osaamisen perusalueiden sekäepilogiosuuden tarkastelussa.Arvioinnilla varmistetaan, että kullakin perusalueellaopiskelijan osaaminen yltää vähintäänpätevän suoriutujan tasolle. Asiantuntijatasosaavutetaan yleensä vasta työelämässä monipuolisentyökokemuksen kautta.Yhteiset arviointikriteerit kaikilla ammatillisenosaamisen alueilla ovat kyky suunnitella ja soveltaa,kyky asettaa tavoitteita, kyky tehdä jaymmärtää (arvo)valintoja, kyky käsitteellistää jateoretisoida sekä kyky vuorovaikutukseen.Opintojen puolivälissä (esim. 3. opintovuodenalkupuolella) järjestetään senhetkisten portfolioidenväliarviointi. Väliarvioinnissa opiskelijasaa palautetta ja ohjausta päättöportfolion kokoamistavarten.ARVIOINTI JA SUORITUKSET17

TUTKINTOLAUTAKUNTAAmmattikorkeakoulussa tulee olla yksi tai useampitutkintolautakunta opintosuorituksia koskevienoikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Tutkintolautakunnanpuheenjohtajan ja jäsenetsekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensämäärää ammattikorkeakoulun hallitus (Asetusammattikorkea-kouluopinnoista 256/95, 31 §).Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnanmuodostavat koulutusohjelmienkoulutusohjelmajohtajat (Pirkko Mikkonen, SirpaTeräväinen ja Eija Timonen), kolme lehtoria(Katri Kaalikoski, Pirkko Selin-Grönlund ja TarjaTurhanen), yksi opintosihteeri (Riitta Leppänen)ja kaksi opiskelijoiden edustajaa (TuukkaMyllymäki ja Tiia Savolainen). Tutkintolautakunnanpuheenjohtajana toimii koulutusohjelmajohtajaSirpa Teräväinen. Puheenjohtajalle ja jäsenilleon nimetty henkilökohtaiset varajäsenet.HYVÄKSI LUKEMINEN JAKORVAAVUUSAmmattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä,että opiskelija saa tutkintosäännössä määrätyinperustein lukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseenmuussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussataikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaanvastaavia opintoja sekä korvata tutkintoonkuuluvia opintoja ja harjoittelua muillasamantasoisilla opinnoilla taikka vastaavallaharjoittelulla tai työkokemuksella (Asetus ammattikorkeakouluopinnoista256/95, 12 §).Ammattikorkeakoulussa voidaan hyväksi lukeaaiempia ammatillisia opintoja henkilökohtaisenopiskelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Lisäksivoidaan ottaa huomioon muut opiskelijanaiemmat opinnot. Opiskelijan pitää osoittaa aikaisemminsuoritettujen opintojen osalta sisällöllinen,tavoitteellinen ja arvioinnin vastaavuusHumakin opintojen kanssa. Pelkkä todistussuoritetuista opinnoista ei välttämättä riitä, vaanopintokokonaisuudesta vastaavan opettajan niinvaatiessa opiskelijan tulee osoittaa näytöllä saavuttaneensaopinnoille asetetut tavoitteet.Näyttö voi olla esim. raportointi, näyttökoetyyppinentilanne tai muu aiheeseen sopiva opettajanesittämä tapa. Aiemman koulutuksen ja työkokemuksenpohjalta harkinnanvaraisesti tehtävähyväksi lukeminen saattaa lyhentää opiskeluaikaa.Korvaavuutta anotaan lomakkeella, joka löytyyHumakProsta.18HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

VIRTUAALIKAMPUS HUNETHunet on kokoelma tietoverkkopalveluita, joidenavulla Humakin opiskelijat, opettajat ja henkilökuntavoivat olla vuorovaikutuksessa keskenäänja sidosryhmiinsä. Hunet mahdollistaa tietoverkkopohjaisensuunnittelun, kehittämisen,ohjauksen ja opiskelun sekä työelämän ja koulutusyksiköidenväliset yhteydet ajasta ja paikastariippumatta.Virtuaalikampus koostuu seuraavista osista:• HumakPro• Humakin www-sivut• Sähköpostipalvelut• Video-oppiminen ja videoneuvottelutHUMAKPROHumakPro on Humakin kehittämä web-pohjainenoppilaitosjärjestelmä, joka tarjoaa opiskelijoille,opettajille ja henkilökunnalle ympäristönmm. kurssivalintoja, arviointien antamista, viestintääsekä suunnittelu- ja kehittämistyötä varten.HumakProsta löytyvät lisäksi sisäiseen käyttööntarkoitetut henkilökunta- ja opiskelijatiedot.Järjestelmästä saadaan myös erilaisia tilastoja jaraportteja hallinnollisiin tarkoituksiin sekä tietoaHumakin työoppimispaikoista. Humakin verkkokurssittoteutetaan HumakProssa. HumakPronkäyttö edellyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa.Opiskelija voi HumakProssa mm.:• ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi• tarkastella kurssitarjontaa ja ilmoittautuakursseille•rakentaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa• seurata opintojensa etenemistä ja kursseistasaatuja arviointeja omasta opintokortista• lähettää sisäisiä viestejä ja osallistua suunnittelu-ja kehittämistyöhön• seurata ja osallistua kurssifoorumeilla käytyihinkeskusteluihin• tallentaa dokumentteja tai tekstitiedostoja• käyttää lomake-editoria• käyttää kalenteria• osallistua verkko-opintojaksoille• jättää tentti-ilmoittautumisia• tulostaa yhteystietoraportteja• tehdä majoitusvarauspyyntöjä• etsiä tietoja muista käyttäjistä• luoda ja ylläpitää omia kotisivuja• etsiä oppilaitoksessa tehtyjä opinnäytetöitä• etsiä työoppimispaikkoja• hakea asumisoikeutta Helsingin työoppimisasuntoonVerkko-oppiminen on luonteva oppimisympäristöHumakin kaltaiselle verkostoammattikorkeakoululle.Humakin omat verkkokurssit toteutetaanHumakProssa, joten opiskelijat eivättarvitse verkkokursseja varten uusia käyttäjätunnuksiatai salasanoja. Humakin verkkokurssiton koottu Opintotorille. Humakin omien verkkokurssienlisäksi opiskelijat voivat hakeutuaopiskelemaan Virtuaaliammattikorkeakoulunkautta tarjottaville opintojaksoille.HUMAKIN WWW-SIVUTHumakin kaikille avoimet www-sivut sisältävätyleistä informaatiota Humakista. Sieltä löytyvätesimerkiksi koulutusyksiköiden ja henkilökunnanyhteystiedot ja tietoa Humakin koulutustarjonnasta.Yksi keskeinen osa www-sivuja onOpintotori. Opintotori on kokoelma opiskeluunliittyviä tietoja ja dokumentteja. Opintoto-VIRTUAALIKAMPUS HUNET19

ilta löytyvät erilaiset oppaat (kuten opintoopasja opinnäyteopas), linkit verkkokursseihinja -materiaaleihin sekä kirjasto- ja tietopalveluihin.Kirjastopalveluverkko tarjoaa mahdollisuudenetsiä ja lainata kirjoja virtuaalisesti kaikistaHumakin koulutusyksiköistä. Suomenkieliset sivutovat osoitteessa http://www.humak.edu/. Sivuiltaon linkki englanninkielisille www-sivuille.SÄHKÖPOSTIPALVELUTSähköpostipalvelu, IMP, täydentää Hunetin viestipalveluita.Sähköpostijärjestelmä toimii Internetinkautta. Siihen on käyttöoikeus kaikilla Humakinyhteisön jäsenillä. Opiskelija ohjataanopintojen alussa käyttämään Humakin internet-sähköpostiosoitetta,jota opiskelija voi käyttääkoko opinto-oikeutensa ajan. Sähköpostimahdollistaa sähköisen viestinnän oppilaitoksenja Humakin ulkopuolisten tahojen välillä.VIDEO-OPPIMINEN JAVIDEONEUVOTTELUTVideoneuvottelutilanteissa muodostetaan reaaliaikainenyhteys tietoverkon välityksellä kahdentai useamman osapuolen välille. Videoneuvotteluakäytetään Humakissa sekä pedagogisenaoppimista edistävänä instrumenttina (video-oppiminen)että Humakin kehittämis- jasuunnittelutyössä.OPISKELU HUMAKISSALUKUVUOSIHumakin lukuvuosi 2003–2004 alkaa 1.8.2003ja päättyy 31.7.2004. Humakin lukuvuosi onjaettu yhdeksään viiden viikon pituiseen jaksoon(poikkeuksena jaksot 5 ja 9). Jaksolla 9kesä-heinäkuussa ei pääsääntöisesti tarjotakontaktiopetusta.Lukuvuoden 2003–2004 jaksot:Jakso 1 4.8.–7.9.03Jakso 2 8.9.–12.10.03Jakso 3 13.10.–16.11.03Jakso 4 17.11.–21.12.03Jakso 5 22.12.03–22.2.04Jakso 6 23.2.–28.3.04Jakso 7 29.3.–2.5.04Jakso 8 3.5.–31.5.04Jakso 9 (1.6.–31.7.04)Tenttipäivät:Kulttuuripalvelujen koulutusohjelmaTenttipäivät ovat kunkin jakson viimeisenä perjantaina.Viimeinen ilmoittautumispäivä on kolmeviikkoa ennen tenttipäivää. Joulukuun tentistälehtorit palauttavat tenttiarvionsa vapaajaksonsatakia vasta 15.1. mennessä. Noudatetaankoulutusohjelman voimassa olevia esseenjättö- ja tarkistusohjeita (ks. HumakPro - Opiskelijat).05.09.2003 (ilmoittautuminen 15.8.03)10.10.2003 (ilm. 19.9.03)14.11.2003 (ilm. 24.10.03)19.12.2003 (ilm. 28.11.03)20.02.2004 (ilm. 30.1.04)26.03.2004 (ilm. 5.3.04)29.04.2004 (ilm. 8.4.04)27.05.2004 (ilm. 6.5.04)20HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Viittomakielentulkin koulutusohjelma15.09.2003, 13.10.2003, 10.11.2003, 8.12.2003,19.1.2004, 16.2.2004, 15.3.2004, 19.4.2004,10.5.2004, 7.6.2004, 21.6.2004OPISKELUOIKEUS JAILMOITTAUTUMINENHumakin opiskeluoikeus johonkin Humakinkoulutusyksikköön on jokaisella Humakin opiskelijaksihyväksytyllä, opiskelupaikan vastaanottaneellaja määräajassa ilmoittautuneella opiskelijalla.Opiskelijan on ilmoittauduttava lukuvuosittainläsnä- tai poissaolevaksi opiskelijaksiammattikorkeakoulun määräämällä tavalla.Opiskelijan tulee ilmoittautua lukuvuodelle2003–2004 HumakPron sähköisellä ilmoittautumislomakkeella15.8.2003 mennessä. Tammikuussa2004 opintonsa aloittavien ja keväälle2004 läsnäolotietoaan muuttavien ilmoittautumisaikaon 15.12.2003–9.1.2004. Ilmoittautumislomakesijaitsee HumakPron opiskelijavalikossa(HumakPro > Menu (pöllö) > Opiskelija> Ilmoittautumislomake). Lomakkeeseen löytyylinkki myös HumakPro:n etusivulta.Opintotukea voidaan maksaa vain opiskelijaksiilmoittautuneille päätoimisille opiskelijoilleopintotukilain ehtojen mukaan. Opiskelijalla onvelvollisuus ilmoittaa viipymättä hops-ohjaajalleenopintojensa keskeyttämisestä tai lopettamisestaHumakProsta löytyvällä lomakkeella.Yksittäisiin opintojaksoihin (esim. kuhunkin viidenviikon teemaan) ilmoittaudutaan HumakPronkautta. Ilmoittautuminen tehdään annettuunpäivämäärään mennessä. Ilmoittautuminenpäättyy yleensä neljä viikkoa ennen jaksonalkamista. Poikkeuksena on syksyn ensimmäinenteema jaksolla 1, johon jatkavien opiskelijoiden(ei koske uusia) tulee ilmoittautua jokeväällä toukokuun loppuun mennessä.OPISKELUN KESKEYTYS TAILOPETTAMINENOpiskelija voi keskeyttää opiskelunsa määräajaksi.Ennen keskeytystä opiskelijan tulee keskustellakeskeyttämisestä ja opintojen jatkamisestaoman hops-ohjaajansa kanssa. Opiskelijatäyttää keskeyttämisen yhteydessä erillisen keskeyttämisilmoituksen,jonka allekirjoittavat opiskelijaja hops-ohjaaja. Opiskelija on keskeytyksenajan kirjoilla ammattikorkeakoulussa poissaolevanaopiskelijana. Opiskelijan käyttöoikeusHumakPro –tietokantaan säilyy keskeytyksenajan. Koulutusyksiköstä ilmoitetaan opintojenkeskeyttämisestä Kelan opintotukikeskukseen.Opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi opiskelijaksienintään kahden lukuvuoden ajan; ilmoittautuminenon kuitenkin tehtävä lukuvuosittain.Tätä ilmoitettua poissaoloaikaa ei lasketaopintojen enimmäisaikaan. (Laki ammattikorkeakouluopinnoistaannetun lain muuttamisesta§ 15b, 1.8.2001/583)Opiskelija voi kevätlukukauden 2004 osaltamuuttaa syksyllä tekemäänsä läsnä- /poissaoloilmoitustaanajalla 15.12.2003–9.1.2004 Humak-Pron sähköisellä ilmoittautumislomakkeella.Opintojen lopettaminen tarkoittaa, että opiskelijaeroaa ammattikorkeakoulusta ennen tutkintotodistuksenmyöntämistä eikä ole enääeroamisensa jälkeen kirjoilla siellä. Ennen eroamistaopiskelijan tulee keskustella asiastaoman hops-ohjaajansa kanssa. Opiskelija täyttääeroamisen yhteydessä opintojen lopettamisilmoituksen,jonka allekirjoittavat opiskelijaja hops-ohjaaja. Opiskelija saa lopettaessaanammattikorkeakoulun leimalla varustetun kopionopintokortistaan. Koulutusyksiköstä ilmoitetaanopintojen lopettamisesta Kelan opintotukikeskukseen.Kokopäiväopiskelijan on suoritettava opinnotviimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pidem-OPISKELU HUMAKISSA21

mässä ajassa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestäsyystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta(Asetus ammattikorkeakouluopinnoista256/95, 11 §).KOULUTUSYKSIKÖIDENKESKINÄINEN VAIHTOOpiskelija kirjautuu sen koulutusyksikön opiskelijaksi,jossa hän aloittaa opiskelunsa. Opiskelijavoi kuitenkin tietyin rajoittein valita opintojamistä tahansa Humakin koulutusyksiköstä. Kunopiskelija valitsee opintoja muista koulutusyksiköistä,hän keskustelee asiasta ensin oman hopsohjaajansakanssa ja valinnat kirjataan henkilökohtaiseenopiskelusuunnitelmaan. Kaikkienkoulutusyksikköjen opintoihin ilmoittaudutaannormaaliin tapaan HumakPron kautta.Monissa opinnoissa (teemoissa) on rajoitettuopiskelijoiden osallistujamäärää. Jos ilmoittautumisiatulee määräaikaan mennessä enemmänkuin heitä voidaan ottaa, valinnat tehdään seuraavassajärjestyksessä:• oman koulutusohjelman oman koulutusyksikönopiskelijat• oman koulutusohjelman muiden koulutusyksiköidenopiskelijat• toisen koulutusohjelman opiskelijat.OPINTOKORTTIOpintokortti on asiakirja, johon kirjataan tiedotopintojen etenemisestä. Myös teemasta annettulaadullinen arviointi kirjataan opintokorttiin.Opiskelija voi tarvittaessa pyytää omasta koulutusyksiköstäänHumanistisen ammattikorkeakoulunleimalla varustetun tulosteen opintokortistaan.Opettajat huolehtivat opintosuoritustenkirjaamisesta. Opiskelijat voivat seurataomaa opintokorttiaan HumakProsta.OPINTOSOSIAALISET EDUTOpintososiaalisiin etuihin kuuluu maksutonopetus, joka sisältää varsinaisen opetuksen, ohjauksensekä opintojen arvioinnin. Kirjat ja muutmateriaalit on jokaisen kustannettava itse.Opiskelija voi rahallista korvausta vastaanyleensä asua koulutusyksiköiden yhteydessäolevissa opiskelija-asuntoloissa. Asumiskustannuksetvaihtelevat koulutusyksiköittäin ja niihinvaikuttaa asumisen taso.Matkakustannukset koulutusyksiköihin ja niidenvälillä opiskelija maksaa itse, samoin kuin matkakustannuksettyöoppimis- ja tutustumispaikkoihin.Jokaisessa koulutusyksikössä toimii myösopiskelijaravintola, jossa on tarjolla erilaisia aterioitaateriatuettuun hintaan. Korkeakouluopiskelijoidenateriatukea voivat saada opiskelijat,jotka suorittavat alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoatai ammattikorkeakoulututkintoa.Ateriatukea voivat saada myös opintotukeenoikeuttaviin ammatillisiin tai erikoistumiskoulutusohjelmiinosallistuvat opiskelijat.Korkeakouluopiskelijat ovat oikeutettuja saamaanalennuksen aterian hinnasta opiskelijaravintoloissa,jotka ovat ateriatuen piirissä. Kyseisissäravintoloissa noudatetaan Kelan vahvistamiaateriakokonaisuuksien enimmäishintoja, joistaravintolan pitäjä on vähentänyt ateriatuen. Tukimaksetaan ravintolan pitäjälle. Alennushintaisenaterian saa voimassa olevaa opiskelijakorttia taiKelan ateriatukikorttia näyttämällä. Oppilaitosvastaa ateriatukikortin myöntämisestä niilleateriatukeen oikeutetuille, joilla ei ole opiskelijakorttia.OPINTOTUKIHumakin tutkintotavoitteinen päätoiminenopiskelu oikeuttaa opintotukeen. Opintotukikoostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion22HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

takaamasta opintolainasta. Opintotukea haetaankoko opiskeluajalle. Tuki myönnetään aluksisäännönmukaiselle suoritusajalle, joka on 140opintoviikon tutkinnossa 3,5 vuotta ja 160opintoviikon tutkinnossa 4 vuotta. Tarvittaessaopiskelija voi hakea opintotukilautakunnankautta opintotukea ylimenevälle ajalle uudellahakemuksella enimmäistukiajan puitteissa.Enimmäistukiaika on 140 opintoviikon tutkinnossa45 tukikuukautta ja 160 opintoviikon tutkinnossa50 tukikuukautta. Kaikki 1.8.1997 jälkeenkäytetyt opintotukikuukaudet kuluttavatopiskelijan kaikkiin korkeakouluopintoihin käytettävissäolevaa 70 kuukauden enimmäistukiaikaa.Opiskelun päätoimisuutta seurataan opintojenedistymisellä. Opintosuorituksia tulee tuen saamiseksikertyä keskimäärin vähintään 30 ov/lukuvuosi.Kesätuki aikana (1.6.–31.7.) suoritetutopintoviikot eivät sisälly lukuvuoden minimivaatimukseen.Vain kokonaan suoritetut opintokokonaisuudetja kurssit lasketaan opintosuorituksiin.Kesäaikana tapahtuvassa opiskelussasekä aikuiskoulutuksessa päätoimisuuden vähimmäisvaatimuksenaon, että opiskelija suorittaatutkintoon sisältyviä opintoja vähintään3 opintoviikkoa kuukautta kohden tai 2 kuukaudeltavähintään 6 opintoviikkoa ja että tukikuukaudessaon vähintään 18 opiskelupäivää.Opintotuen hakeminenNuorisokoulutus:Opintotukea haetaan Kelan opintotukikeskuksenlomakkeella OT2. Lomakkeita saa Kelastatai koulutusyksiköistä ja se palautetaan Kelaan.Hakemuksen mukaan liitetään kopio hyväksymiskirjeestä.Muuntokoulutus:Opintotukea haetaan Kelan opintotukikeskuksenlomakkeella OT2. Lomakkeita saa Kelastatai koulutusyksiköistä. Lomake sekä henkilökohtainenopintosuunnitelma palautettaan Humakinopintotukilautakunnalle, joka arvioi HOPSinperusteella opintojen päätoimisuuden. Aikuiskoulutustukeavoi hakea Koulutusrahastolta, lisätietoja:http://www.koulutusrahasto.fi/.Erillishakemista vaativat tuet:Normaalista opintotuesta poikkeavia tukia(esim. kesäopintotuki, tuki ulkomaiseen opiskeluun,opiskeluajan ylitys, jatkotuet) haetaan täyttämälläKelan opintotukikeskuksen olosuhteenmuutoslomake(OTm) ja kesäajantukeahaettaessa myös Humakin oma kesätukiliite-lomake, joka löytyy HumakPron Opintotukiasiat-foorumindokumenteista, josta sen voi tulostaa.Molemmat lomakkeet lähetetään opintotukilautakunnansihteerille opintotukilautakunnanlausuntoa varten. Opintotukilautakunta lähettäähakemukset lausuntoineen edelleen Kelaan.Vaihtoehtona Kelan myöntämälle opintotuelleon mahdollista saada Koulutusrahastosta aikuiskoulutustukea,joka on tarkoitettu työelämästäopiskelemaan lähteville opiskelijoille, joillaon vähintään 10 vuoden työhistoria. Tarkempiatietoja opintotuesta saa Kelan opintotukiesitteestäja Internetistä: http://www.kela.fi jahttp://www.koulutusrahasto.fi.OpintotukilautakuntaHumakin opintotukilautakunta on ammattikorkeakoulunsisäinen opintotukiasioita hoitavaryhmä. Opintotukilautakuntaan kuuluu viisi jäsentä,joista kaksi on opiskelijoita. Opiskelijajäsenetvalitaan yhteistyössä HUMAKOn kanssa.Opintotukilautakunta tiedottaa ja neuvooopintotukiasioista, kokousajoistaan ja suoritustenvalvonnanaikataulusta HumakProssa Opintotukiasiat-foorumilla.Opintotukilautakunta antaa opintotukiajan kestoon,opintotuen päätoimisuuteen, kesätukeen,OPISKELU HUMAKISSA23

ulkomaantukeen ja aikuisopiskelijatukeen liittyviälausuntoja. Lautakunta valvoo myös opintojenpäätoimisuuden täyttymistä, toimii yhteistyössäKelan opintotukikeskukseen ja tiedottaaopintotuesta sekä tarvittaessa kouluttaa Humakinhenkilökuntaa opintotukeen liittyvissäasioissa.Opintotukilautakunta suorittaa syksyisin opintokorttienavulla opintotukea saaneiden opiskelijoidenedellisen lukuvuoden opintojen päätoimisuusvalvonnan.Lautakunta lähettää opiskelijalleliian vähäisistä opintosuorituksista selvityspyynnön.Valvonnassa huomioidaan 31.7.ajanjaksoon kohdistuneet suoritukset. Lisätietojasaa HumakPron viesteistä (Opintotukiasiat)ja opintotukilautakunnalta. Opintotukilautakuntaanvoi ottaa yhteyttä esimerkiksi HumakPronviestifoorumilla (Opintotukiasiat), olemalla yhteydessäopintotukilautakunnan sihteeriin sähköpostilla:opintotuki@humak.edu,puh. (09) 5404 2445 tai postitse: Humanistinenamk, Opintotukilautakunta, Vanha Turuntie 14,02700 Kauniainen.OPISKELIJATERVEYDENHUOLTOTerveydenhuoltopalveluista tiedotetaan koulutusyksiköittäinlukuvuoden alkaessa.OPISKELIJOIDEN VAKUUTUKSETVakuutettuina ovat Humanistisen ammattikorkeakouluopiskelijat. Ammattikorkeakoulun opiskelijatovat vakuutettuina Pohjolassa lakisääteisellätapaturmavakuutuksella, ryhmätapaturmavakuutuksellaja ryhmämatkavakuutuksella.Lakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa vainkäytännöllisessä työoppimisessa sattuneet tapaturmat.Käytännöllinen työoppiminen tarkoittaaoppilaitoksessa, opettajan valvonnassatehtävää, opetusohjelman mukaista harjoitteluaja sovitussa työpaikassa suoritettavaa harjoittelua- työoppimisjaksoa-, josta oppilaalle ei maksetapalkkaa (lakisääteinen vakuutus ei korvaakoulumatkalla sattuneita tapaturmia).Ryhmätapaturmavakuutus korvaa tapaturmatvakuutuksenottajan järjestämän koulutuksen aikana.Ryhmämatkavakuutus sisältää opiskelijoidenmatkavakuutuksen opiskeluun liittyvillä ulkomaanmatkoilla.Yli 3 kuukautta yhtäjaksoisestikestävillä matkoilla vakuutusturva on voimassa3 kuukautta matkan alkamisesta. Opiskelijan tuleepyytää ennen ulkomaille lähtöä koulutusyksiköltäänmukaansa vakuutuskortti.Vakuutuksiin liittyvissä asioissa lisätietoja antaamm. koulutusyksikön opintosihteeri.24HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

YHTEISTYÖ SUOMESSA JA ULKOMAILLAOPINTOPASSIYHTEISTYÖHumanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijallaon mahdollisuus hakea opintopassia ja suorittaatutkintoon liitettäviä opintoja myös muissaammattikorkeakouluissa. Opintopassilla onmahdollisuus profiloida tutkintoa ja liittää opintoihinuusia näkökulmia.Opintopassilla suoritettavien opintojen enimmäislaajuuson 10 opintoviikkoa. Omaan tutkintoonkuuluvia pakollisia opintoja ei voi korvatapassin nojalla suoritettavilla opintojaksoilla. Lähtökohtaon, että passiopinnot hyväksi luetaantutkinnossa valinnaisiin ja vapaasti valittaviinopintoihin.Ammattikorkeakoulujen yhteiset opintopassisivutlöytyvät osoitteesta http://www.diak.fi/opintopassi/.Sivuilta löytyy mm. menettelytapaohjeja opintopassihakemus.Lisätietoja opintopassista ja opiskelusta yli ammattikorkeakoulurajojensaa hops-ohjaajaltasekä ammattikorkeakoulujen www-sivuilta:http://www.arcada.fi(ARCADA Nylands svenska yrkeshögskola)http://www.laurea.fi(Laurea - ammattikorkeakoulu)http://www.evtek.fi(Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu)http://www.diak.fi(Diakonia-ammattikorkeakoulu)http://www.hiamk.fi(Haaga-Instituutin ammattikorkeakoulu)http://www.stadia.fi(STADIA Helsingin ammattikorkeakoulu)http://www.helia.fi(HELIA Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu)http://www.humak.edu(Humanistinen ammattikorkeakoulu)http://www.poliisi.fi/pakk(Poliisiammattikorkeakoulu)http://www.sydvast.fi(Yrkeshögskolan Sydväst)VIRTUAALIAMMATTI-KORKEAKOULUVirtuaaliammattikorkeakoulu (VirtuaaliAMK)on Suomen ammattikorkeakoulujen valtakunnallinenyhteistyöverkosto. Yhteistyössä ovatmukana kaikki ammattikorkeakoulut tarjotenerilaisia verkko-opintoja omien osaamisalueidensaja profiiliensa mukaisesti. VirtuaaliAMKopinnoillaopiskelijat voivat profiloida omia tutkintojaantai valita opintoja, joita ei tarjotaomassa ammattikorkeakoulussa.Läsnäolevaksi ilmoittautuneella Humakin tutkinto-opiskelijallaon mahdollisuus hakea opinto-oikeuttaVirtuaaliAMK:n portaalin kautta tarjottavilleopintojaksoille. Suoritusoikeudenhaku ja opintoihin ilmoittautuminen tapahtuvatsähköisesti ns. eAsioinnin avulla. Ennen ilmoittautumistaVirtuaaliammattikorkeakouluun opiskelijantulee päivittää hops-ohjaajan kanssaoma opintosuunnitelmansa ja sovittava VirtAMK-opintojen hyväksi lukemisesta tutkintoon.Virtuaaliammattikorkeakoulun portaali onosoitteessa http://www.amk.fi. Opinto-oikeudenhakeminen edellyttää rekisteröitymistä. Opiskeluon tutkinto-opiskelijalle maksutonta.YHTEISTYÖ SUOMESSA JA ULKOMAILLA25

KANSAINVÄLISET YHTEYDET JAOPISKELU ULKOMAILLASeuraavassa on lueteltu Humanistisen ammattikorkeakoulunnykyiset yhteistyökumppanit ulkomailla.OPISKELIJA- JA OPETTAJAVAIHTOKATHOLIEKE HOGESCHOOL LEUVEN BENIPISSING UNIVERSITY NORTH BAY CANUNIVERSITE DE QUEBEC A MONTREAL MONTREAL CANUNIVERSITY OF YORK TORONTO CANUNIVERZITY KARLOVY PRAHA CZFACHHOCHSCHULE KÖLN KÖLN DEHOCHSCHULE BREMEN BREMEN DEPÄDAGOGISCHE HOCHSCHULE LUDWIGSBURG LUDWIGSBURG DEUNIVERSITÄT BREMEN BREMEN DEUNIVERSITÄT BIELEFELT BIELEFELT DEVILJANDI KULTUURIKOLLEDZ VILJANDI EEESCUELA SUPERIOR D’HOSTALERIA I TURISME SANTÖ BARCELONA ESUNIVERSITE DE NICE - SOPHIA ANTIPOLIS NICE FRUNIVERSITE D’AVIGNON ET DES PAYS DE VAUCLUSE AVIGNON FRUNIVERSITE DE PICARDIE JULES VERNE AMIENS FRINSTITUTE OF TECHNOLOGY TRALEE IEUNIVERSITY OF DUBLIN DUBLIN IEUNIVERSITA DEGLI STUDI DI TRENTO TRENTO ITHOGESCHOOL VAN ARNHEMEN NIJMEGEN NLHOGESCHOOL ROTTERDAM ROTTERDAM NLAKADEMIA WYCHOWANIA FIZYCZNEGO IMÖ POZNAN PLLIVERPOOL HOPE UNIVERSITY COLLEGE LIVERPOOL UKBIRMINGHAM COLLEGE OF FOOD, TOURISM AND Ö BIRMINGHAM UKBRADFORD COMMUNITY COLLEGE BRADFORD UKCHESTER COLLEGE OF HIGHER EDUCATION CHESTER UKUNIVERSITY OF CENTRAL LANCASHIRE PRESTON UKUNIVERSITY OF BIRMINGHAM BIRMINGHAM UKUNIVERSITY OF LUTON LUTON UKUNIVERSITY OF SUNDERLAND SUNDERLAND UKAINOASTAAN OPISKELIJAVAIHTOHOGESCHOOL VAN UTRECHT UTRECHT NLMORAY COLLEGE OF FURTHER EDUCATION ELGIN UK26HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

AINOASTAAN OPETTAJAVAIHTOUNIVERSITY OF DURHAM DURHAM UKUNIVERSITY OF LIVERPOOL LIVERPOOL UKPääsääntöisesti jokaisen vaihtoon lähtevänopiskelijan tulee osallistua valmentavalle jaksollejoko Tornion koulutusyksikössä (5 ov) taiomassa koulutusyksikössään. Jaksolla perehdytäänsuomalaisen kulttuurin lisäksi mm. vieraisiinkulttuureihin, kohdemaihin, partnerioppilaitoksiinsekä vaihtoon liittyviin monenlaisiin käytännönasioihin.KielitaitoVaihto-ohjelmassa käytettävä kieli on useimmitenenglanti. Myös saksa, ranska tai jokin muukieli on mahdollinen. Opiskelijan kielitaidon tuleeolla vähintään keskitasoa. Tämä taito tuleeosoittaa oman koulutusyksikön kielten opettajanlaatimassa kielikokeessa.Rahoitusasumislisä ja opiskelijan mahdollisesti itse hankkimatavustukset esimerkiksi erilaisilta järjestöiltäja yhdistyksiltä.Vaihtopaikkoja opiskelijoille on noin 70 ja kouluttajille30. Vaihto-ohjelmiin on mahdollistaosallistua aikaisintaan toisena opiskeluvuotena.Lähempiä tietoja saa oman koulutusyksikön kvkoordinaattorilta.Aiheeseen liittyvää informaatiotalöytyy myös Humakin kotisivuilta osoitteesta:http://www.humak.edu ja Humak PronKansainvälisyys-kansiosta.Opinnot ulkomaisillevaihto-opiskelijoilleUlkomaisille vaihto-opiskelijoille tarkoitetutenglanninkieliset opinnot löytyvät sivulta 96.Näihin opintoihin voivat osallistua myös Humakinopiskelijat.Vaihtoon lähtevän opiskelijan talouden tukimuotojaovat Sokrates-apuraha, opintotuki,OPISKELIJAYHDISTYS HUMAKO RY.HUMAKO on opiskelijoiden perustama ja hallinnoimayhdistys, joka edistää ja valvoo jäsenistönsäetuja. HUMAKO luo toiminnallaan Humakillevaltakunnallista opiskelijakulttuuria jayhdistää ympäri Suomea sijaitsevien koulutusyksiköidenja koulutusohjelmien opiskelijat.HUMAKOn tavoitteena on kehittää opetuksenja opiskelun sisältöä yhteistyössä Humakin eritahojen kanssa. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin,HUMAKOn edustajat tuovat opiskelijanäkökulmanesiin ammattikorkeakoulun päätöksentekoelimissäja työryhmissä. HUMAKOltaKANSAINVÄLISET YHTEYDET JA OPISKELU ULKOMAILLA27

saa tietoa opiskelusta, opiskelijan oikeuksista jaesimerkiksi opintotukeen ja asumiseen liittyvistäasioista. Yhdistys myös järjestää vuosittain tapahtumia,joissa eri koulutusyksikköjen opiskelijatvoivat tavata toisiaan.Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyäHumanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat.Liittyminen on helppoa – opiskelija täyttää vainhenkilötietolomakkeen ja maksaa jäsenmaksun(25 € uusilta jäseniltä lukuvuonna 2003–2004).HUMAKOn jäsenenä opiskelija saa valtakunnallisenSAMOKin opiskelijakortin, joka oikeuttaamm. VR:n ja Matkahuollon opiskelija-alennuksiin,Kelan ateriatukeen korkeakoulujenruokaloissa ja alennuksiin HUMAKOn tarjoamistapalveluista.Lisätietoa yhdistyksen toiminnasta saa osoitteestahttp://www.humak.edu/humako/ ja omankoulutusyksikön HUMAKO-edustajalta ja tutoreilta.Sähköpostia HUMAKOlle voi lähettääosoitteeseen humako@humak.edu.HUMAKOn edustajisto ja hallitusPäätäntävaltaa HUMAKOssa käyttää vähintäänkaksi kertaa vuodessa kokoontuva edustajisto.Edustajisto valitaan koulutusyksiköissä suoritettavissavaaleissa, joissa saavat asettua ehdolle jaäänestää kaikki yhdistyksen jäsenet. Jokaisestakoulutusyksiköstä valitaan edustajistoon yksivarsinainen edustaja ja yksi varaedustaja.Toimeenpanovaltaa HUMAKOssa käyttää hallitus.Edustajisto valitsee syyskokouksessaan hallituksenpuheenjohtajan sekä hallituksen siten,että hallituksen kokoonpanossa pyritään ottamaanhuomioon kaikki Humanistisen ammattikorkeakoulunkoulutusyksiköt. Yhdistyksen hallitusvalitaan kalenterivuodeksi, jonka aikana sevastaa HUMAKOn käytännön toiminnasta, esimerkiksiopiskelijakorttien tilaamisesta ja tapahtumienjärjestämisestä. (HUMAKO kehittäätoimintaansa jatkuvasti, joten muutokset toimitavoissaovat mahdollisia.)Suomen AmmattikorkeakouluopiskelijayhdistystenLiitto SAMOK ryHUMAKOn jäsenet saavat SAMOKin opiskelijakortin,jolla saa monia tuntuvia etuja. SAMOKajaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden etujavaltakunnallisesti vaikuttamalla mm. valtionhallintoon.Kaikki opiskelijakortilla saatavat edut jalisätiedot SAMOKin valtakunnallisesta toiminnastaovat osoitteessa http://www.samok.fi.28HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

OPETUSSUUNNITELMAT 2003–2004HUMAKIN YHTEISET OPINNOT 10 OVHumakin yhteiset opinnot orientoivat opiskelijaahumanistiseen opetusalaan ja omaan koulutusohjelmaansaja auttavat ammatti-identiteetinkehittymisessä. Samalla opiskelija saa valmiudetopiskella ammattikorkeakoulussa ja käyttääHumakin tarjoamia mahdollisuuksia ja oppimisympäristöjähyväkseen. Lisäksi yhteiset opinnotkehittävät opiskelijan viestintätaitoja ammattikorkeakoulussatoimimiseen ja tarvittaessa auttavathakeutumaan viestintätaitoja kartuttaviinopintoihin.Orientoituminen humanistisiinammatteihin ja ammattikorkeakouluun5 ov1. Orientoituminen ammattiin ja ammattialaanOrientoivissa opinnoissa opiskelija tutustuuHumanistiseen ammattikorkeakouluun ja sentaustalla oleviin ammatteihin ja työelämänhaasteisiin. Opinnoissa käydään läpi Humakinominaispiirteitä, oppimisympäristöjä, opetussuunnitelmiasekä koulutusohjelmia. Jakso tarjoaamahdollisuudet opiskelijayhteisöön liittymiseenja sen rakentamiseen.2. YhteistoimintaOpintokokonaisuudessa opiskelija kehittääomaa ilmaisuaan ja esiintymistaitojaan. Hän tutustuutiimityöhön ja sen vaatimiin yhteistoimintataitoihinsekä projektiin oppimisen ja työnmenetelmänä.3. Opiskelutaidot ja hopsOpintokokonaisuudessa perehdytään Humakissatoimimisen kannalta keskeisiin opiskelutaitoihin.Tällaisia ovat mm. kyky käyttää hyväksiHumakin opetussuunnitelman tarjoamia valinnanmahdollisuuksia ja erilaisia oppimisympäristöjä,taito suunnitella ja arvioida omaa oppimistasekä kehittymisen tarpeita. Samalla jatketaanoman ammatillisen tavoitteen selkeyttämistä jalaaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma– hops. Opinnoissa tutustutaan portfolioonosana kokonaisarviointia. Jakso ajoittuu useammankuukauden ajalle, ja se sisältää useita oppimistehtäviä.Keskeisiä teemoja ovat mm. omatoppimisen taidot, ammatti-identiteetti ja henkilökohtaisenopiskelusuunnitelman (hops) laatiminen.4. Johdatus digitaaliseen lukutaitoon IKahteen osaan jaetun Johdatus digitaaliseen lukutaitoon-opintokokonaisuuden tarkoituksenaon varmentaa opiskelijalle riittävät tietoteknisetperustaidot (tietotekniikan perusteet, laitteenkäyttö ja tiedonhallinta, tekstinkäsittely, esim.Word, ja taulukkolaskenta, esim. Excel) ja tutustuttaaopiskelija Humakin tietoverkkojen kauttatoimivaan virtuaalikampus Hunetiin. Opiskelijasaa valmiudet toimia Humakin omassa verkossa,HumakProssa, ja Internetissä. Hän hahmottaaverkon antamat mahdollisuudet opintojensatueksi, harjaantuu tietoverkkojen käyttöönOPETUSSUUNNITELMAT29

tiedon hankinnassa ja tarkastelemaan tietoverkkojenlähteitä kriittisesti sekä oppii käyttämäänkeskeisiä verkkotyötapoja.5. Orientoituminen toisen kotimaisen kielen opintoihinToisen kotimaisen kielen lähtötasokokeen avullaopiskelija voi arvioida omia valmiuksiaanosallistua ruotsinkieliseen opetukseen ja kykyääntoimia pohjoismaisissa oppimisympäristöissä.Opiskelijan tulee hankkia sellainen kielitaito,että hän pystyy opiskelemaan, ilmaisemaan itseäänja ammatillisesti toimimaan myös toisellakotimaisella kielellä. Tarvittaessa opiskelija ohjataansyventämään kielitaitoaan lisäopetuksella,joka voidaan sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin.Tutkintoon kuuluu lisäksi toisen kotimaisen kielenpieni kielitutkinto tai sitä vastaava kielikoe,jonka suorittamiseen opiskelijalle varataan kaksiilmaista yrityskertaa.Humanismi ja viestintä 5 ov1. HumanismiHumanismi-verkkokurssilla tutustutaan Humanistisenammattikorkeakoulun arvopohjaan:humanismiin elämänkatsomuksena, humanisminhistoriaan ja humanistisen elämänkatsomuksenvaihtoehtoihin. Kurssi toteutetaan ryhmätyönä.Kurssin runkona toimii valmis kurssimateriaali.Oppimisympäristön viestilistoillakeskustellaan kurssimateriaalin pohjalta humanismiinliittyvistä aiheista. Kurssin päätteeksi laaditaanloppuraportti.2. Kirjallinen viestintäOpiskelija tunnistaa erilaisia kirjallisen viestinnänmuotoja. Hän tuntee tieteellisen kirjoittamisenperusteet. Opiskelija perehtyy tiedonhankintaan ja esittämiseen liittyvään kirjalliseenviestintään, kuten esseiden ja raporttien kirjoittamiseen.Kurssilla paneudutaan erilaisiin tiedonlähteisiin, niiden käyttöön ja niihin liittyviin virhemahdollisuuksiinsekä tutustutaan erilaisiintapoihin viitata lähteisiin.3. Johdatus digitaaliseen lukutaitoon IIJatketaan Johdatus digitaaliseen lukutaitoon I -opintoja.4. Orientoituminen vieraan kielen opintoihinVieraan kielen lähtötasokokeen avulla opiskelijavoi arvioida omia valmiuksiaan osallistua vieraskieliseenopetukseen ja kykyään toimia kansainvälisissäoppimisympäristöissä. Orientoivienopintojen aikana opiskelija aloittaa ammatillisenkielenhallinnan opiskelunsa. Opintojensa aikanaopiskelijan tulee hankkia sellainen kielitaito, ettähän pystyy opiskelemaan, ilmaisemaan itseäänja ammatillisesti toimimaan myös vieraalla kielellä.Tarvittaessa opiskelija ohjataan syventämäänkielitaitoaan lisäopetuksella, joka voidaansijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin.Tutkintoon kuuluu lisäksi ensimmäisen vieraankielen kielikoe, jonka suorittamiseen opiskelijallevarataan kaksi ilmaista yrityskertaa.5. Kohti portfoliotaHumanistisen ammattikorkeakoulun tutkintotodistukseenliitetään arvio opiskelijan osoittamastapersoonallisesta ammattitaidosta. Arvioperustuu opiskelijan opintojensa loppuvaiheessaesittelemään portfolioon. Opiskelija perehtyyportfolioon itsearvioinnin ja oman ammattitaidonarvioinnin välineenä. Opintokokonaisuuskoostuu oman portfolion suunnitelmanlaatimisesta, erilaisten näyteportfolioiden kokoamisesta,ohjauskeskusteluista sekä osallistumisestaainakin yhteen portfolion arviointiseminaariin(järjestetään toisen opintovuoden lopullatai kolmannen alussa).Toteutus: Humakin yhteiset opinnot toteutetaankaikissa koulutusyksiköissä alkavilla opiskelijaryhmillä.30HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

KULTTUURIPALVELUJENKOULUTUSOHJELMAOpinnäytetyöjasiihen liittyvätopinnot 20 ovAmmatillinensuuntautuminen30 ovKulttuuripalvelujentuottaminen 30 ovVapaasti valittavat opinnot 20 ovKulttuuritoiminnan perusta 30 ovHumakin yhteiset opinnot 10 ovHumakin yhteiset opinnot 10 ovKulttuuritoiminnan perusta 30 ovKulttuuripalvelujen tuottaminen 30 ovVapaasti valittavat opinnot 20 ovAmmatillinen suuntautuminen 30 ovOpinnäytetyö ja opinnäytetyöopinnot 20 ovKULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA31

KOULUTUSOHJELMAN RAKENNEOpintojensa aikana opiskelija rakentaa itselleenpersoonallisen ammattitaidon. Hän kehittää itsestäänasiantuntijan kulttuurin ja taiteen ymmärtämisessä,välittämisessä sekä edellytystenluomisessa kulttuuri- ja taidetoiminnalle. Hänoppii toimimaan kulttuurialan kotimaisissa jakansainvälisissä ympäristöissä sekä käyttämäänuutta viestintä- ja tietoteknologiaa.Kulttuurialan ammattilaisia tarvitaan kulttuuritapahtumissa,järjestöissä, kulttuuri- ja taideprojektiensuunnittelijoina ja vetäjinä sekä kuntienja valtion kulttuurihallinnossa. Kulttuurialan yrittäjyyson yleistymässä. Työn sisältö ja vastuualueetvaihtelevat suuresti, mutta keskeisiä ammattitaidonosia ovat tuotantosuunnittelun, rahoituksen,projektijohtamisen, tiedottamisen jamarkkinoinnin hallinta. Ammattitaidon perustanluovat laaja kulttuurintuntemus ja viestintätaidot.Persoonallisen ammattitaitonsa tueksi opiskelijavoi valita koulutusohjelman ammatillisen erityisosaamisenja vapaasti valittavien opintojenpohjalta suuntautumistaan tukevia opintoja. Tällaisiasuuntautumispolkuja voivat olla esimerkiksituottajuuteen, hallintoon, kulttuurikasvatukseenja kulttuuriviestintään liittyvät opinnot.Suuntautumisvaihtojen sisältöjen toteuttamisessahyödynnetään kulttuuripalvelujen koulutusyksiköidenvahvuuksia. Koulutusyksiköt ja niidenvahvuusalueet ovat:• Joutsenon koulutusyksikkö: kuvataiteen tuottaminenja festivaali- ja tapahtumaosaaminen• Kauniaisten koulutusyksikkö: kirjallisuuden jateatterin tuottaminen ja hallinto• Korpilahden koulutusyksikkö: elokuva ja paikalliskulttuuri•Turun koulutusyksikkö: kulttuuriviestintä jakulttuurikasvatusKulttuuripalvelujen koulutusohjelman teemakuvauksetovat tavoitekuvauksia. Niistä käy ilmi,mitä taitoja ja tietoja opiskelija oppii teeman aikanasekä mitä hän pystyy hankkimallaan taidollatekemään. Teeman tavoitteet saavutetaansuorittamalla teemaa vastaava kurssi. Siten samastateemasta voi olla tarjolla erilaisia kursseja.Teeman sisältöjä painotetaan eri tavoilla erikursseissa. Työoppimiskurssina ja itsenäisenäprojektina teema voidaan suorittaa millä jaksollatahansa, ellei toisin mainita. Itsenäisenä työskentelynätehtävät kurssit suoritetaan ja arvioidaankontaktijakson yhteydessä. Koulutusohjelmanlukuvuonna 2004–2005 tarjottavista teemoistasaa tarkemmin tietoa HumakProsta.Koulutusohjelman teema- ja kurssiarvioinninperustana käytetään Humakissa käytössä olevaaarviointiasteikkoa (ks. sivu 12). Kurssin arvioinninkohdealueet ilmoitetaan kunkin kurssinalussa.Teemanimen alla suluissa oleva otsikko on lukuvuonna2002–2003 käytössä ollut teemanimi.Pedagogiset opinnot on integroitu tähdillä merkittyihin(*) teemoihin. Teemavastaavan perässäoleva lyhenne (Jo, Ka, Ko, Tku) viittaa kulttuuripalvelujenkoulutusohjelman koulutusyksiköihin.Kaikkien koulutusohjelmien jaksokartat ovat sivuilla115–121.32HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

HUMAKIN YHTEISETOPINNOT 10 OVKs. opintojen kuvaukset sivulta 29.Toteutus: Joutseno jaksot 2 ja 3; Turku jaksot 1,2 ja 3; Kauniainen jaksot 2 ja 3; Korpilahti jaksot2 ja 3.KULTTUURITOIMINNANPERUSTA 30 OVOpiskelija rakentaa ammatillisen perusosaamisenja teoreettisen tietopohjan. Hän muodostaakäsityksen kulttuurin ja taiteen sisällöistä,kehittymisestä ja merkityksestä sekä oppii hahmottamaankulttuurityön erilaisia toimintaympäristöjä.Opiskelijan on suoritettava kaikkiKulttuuritoiminnan perusta -kokonaisuuteenkuuluvat teemat.Johdatus kulttuurin talouteen 5 ovOpiskelija tutustuu yhteiskunnan toimintaan jarakenteisiin talouden näkökulmasta sekä perehtyykulttuurin ja talouden väliseen suhteeseen.Kurssin käytyään opiskelija hallitsee kansantaloustieteenperuskäsitteet ja taloudellisenviitekehyksen. Teeman suorittaminen on edellytysKulttuurin talous -teemaan osallistumiselle.Kontaktiopetus:Jakso 4 Kauniainen: Kansantaloudessa perehdytäänmikro- ja makrotalousteorian keskeisiinkäsitteisiin ja teorioihin sekä Suomen kansantaloudenrakenteeseen ja toimintaa sääteleviinperiaatteisiin. Talouden eri sektoreihin tutustutaanerityisesti kulttuurin ja kulttuuripalvelujentuottamisen näkökulmasta. Tietojen pohjaltaopiskelija kykenee seuraamaan ja ottamaankantaa ajankohtaiseen taloutta koskevaan keskusteluunammattialansa näkökulmasta.Jakso 5 Korpilahti: Kurssilla tutustutaan laajastiyhteiskunnan ja talouden toimintaan. Kurssillaperehdytään yhteiskunnan kehitykseen, rakenteeseenja organisoitumiseen talouden näkökulmasta.Kansantaloustieteen perusteissa perehdytäänmikro- ja makrotalousteorian keskeisiinkäsitteisiin ja teorioihin sekä Suomenkansantalouden rakenteeseen ja toimintaa sääteleviinperiaatteisiin. Organisaatiotalouden perusteissatutustutaan talouden eri sektoreidentoimintaan. Olennaista kurssilla on myös kulttuurintaloudellinen merkitykseen, keskeisiin rahoituslähteisiinja rahoituskanaviin tutustuminen.Kurssin tietojen pohjalta opiskelija kykeneeseuraamaan ja ottamaan kantaa ajankohtaiseentaloutta koskevaan keskusteluun ammattialansanäkökulmasta.Jakso 6 Joutseno: Opiskelija ymmärtää kulttuuritoimenja talouden väliset suhteet sekä sen, mitenyhteiskunta tukee kulttuuritoimintaa. Opiskelijatutustuu kulttuuritoimintaa tukeviin rahoitusjärjestelmiinja laatii rahoitushakemuksenkulttuuritapahtumalle. Hän ymmärtää rahoitushakemuksiinliittyvät toimenpiteet sekä osaa etsiäkulttuuriin liittyviä rahoituskanavia.Jakso 7 Turku: Opiskelija tutustuu kulttuurin jatalouden välisiin suhteisiin. Kurssin aikana kulttuuriatarkastellaan talouden ja yhteiskunnannäkökulmasta. Opiskelija oppii talouden peruskäsitteet.Opiskelija tutustuu kulttuurin eri rahoituslähteisiinsekä oppii laatimaan erilaisia rahoitushakemuksiakulttuuriprojekteille. Hän tutustuukulttuurin ja talouden välisen yhteiskunnallisenkeskustelun historiallisiin taustoihin jaajankohtaiseen keskusteluun sekä keinoihin vaikuttaatähän keskusteluun.Itsenäinen työskentely:Jakso 2 Turku, jakso 4 Kauniainen, jakso 6 Joutseno.Tenttikirjat luetaan painottaen yhteiskuntajakulttuuripoliittisia resurssikysymyksiä.Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Jari Valtari(Ka), Kari Pirinen (Ko), Petri Katajarinne (Tku)KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA33

Kulttuuritietous 5 ovOpiskelija oppii kulttuuri- ja taideteorioiden käsitteistöä.Hän tunnistaa ja ymmärtää eri tutkimussuuntauksiasekä eri taiteenlajien tutkimusnäkökulmia.Hän näkee tutkimuksen merkityksenkulttuuritoiminnalle. Teemaan sisältyy 1 ovkontaktiopetusta sekä 4 ov itsenäistä työskentelyä:kirjatenttejä, esseitä tai lukupiirityöskentelyä.Teeman kirjallisuus jakautuu kahteen pääosioon,jotka ovat 1) kulttuuri- ja taideteoriat ja 2)erilliset taiteenalat, niiden teoria ja historia.Kummastakin osiosta suoritetaan 2 ov. Kulttuuri-ja taideteorioiden aihealueita ovat kulttuurintutkimus,populaarikulttuuri, modernismi japostmodernismi, gender-tutkimus, taiteensosiologiaja -psykologia ja taidefilosofia. Taiteenalojaovat kuvataiteet ja arkkitehtuuri, audiovisuaalinenkulttuuri, kirjallisuus, teatteri, musiikki,tanssi, taideteollisuus sekä kotiseutu- ja perinnetyö.Opiskelija valitsee suoritettavat teokset kirjalistasta,joka löytyy HumakProsta (Dokumentit/Opiskelija/Tentit, esseet, lukupiirit) Samasta paikastalöytyvät myös ohjeet teeman suorittamiseen:tiedot ilmoittautumisajoista ja tenttipäivistäsekä ohjeet esseen kirjoittamista ja lukupiirityöskentelyävarten. Opiskelijat lähettävät ilmoittautumisententti-, essee- ja lukupiirisuorituksiavarten suoraan valitsemansa teoksententaattorille. Tentaattorien nimet löytyvät kirjalistasta.Ilmoittautuminen tapahtuu Humak-Prossa (Opiskelija/Tentti-ilmoittautumislomake)Kursseihin sisältyvä kontaktiopetuksen osuussuoritetaan tietyn jakson aikana. Itsenäisentyöskentelyn osuuteen kuuluvia kirjatenttejävoidaan tenttiä kaikkina teeman tenttipäivinä,joita on yleensä jakson vaihtuessa. Myös esseejalukupiirisuoritukset palautetaan tenttipäivinä.Itsenäinen työskentely:Jakso 2 Kauniainen (I/K): Kurssin kontaktiopetusosuus1 ov koostuu johdatuksesta tieteellisenkirjallisuuden erityispiirteisiin sekä orientoitumisestataiteen- ja kulttuuritutkimuksen lähestymistapoihinja käsitteistöön. Osa luennoistatoteutetaan kaikkien koulutusohjelman koulutusyksikköjenyhteistyönä. 4 ov kurssista opiskelijasuorittaa itsenäisenä työskentelynä.Jakso 2 Korpilahti (I/K), Turku (I/K): Kurssin kontaktiosuus1 ov koostuu johdantoluennoistakulttuuri- ja taideteorioihin sekä erillisten taiteenalojenteorioihin ja tutkimukseen. Osa luennoistatoteutetaan kaikkien koulutusohjelmankoulutusyksikköjen yhteistyönä. 4 ov kurssistaopiskelija suorittaa itsenäisenä työskentelynä.Teemavastaavat: Teeman koulutusohjelmavastaavaon Hannu Sirkkilä; Katri Kaalikoski (Ka),Hannu Sirkkilä (Ko), Timo Parkkola (Tku)Orientoivaa kirjallisuutta: Teeman kirjalista löytyyHumakProsta (Dokumentit/Opiskelija/Tentit,esseet, lukupiirit). Kurssin kirjallisuus ja muumateriaali ilmoitetaan kunkin kurssin alussa.Kulttuurin toimintaympäristöt 5 ov(Kulttuurityön toimintaympäristöt)Opiskelija tutustuu käytännön kulttuurityöhönjossain taiteen ja kulttuurin toimintaympäristössä.Hän ymmärtää ammattialan toimintaympäristöäja työoppimispaikkansa asemaa siinä.Työoppiminen:Jakso 7 Kauniainen, jakso 8 Joutseno, Korpilahti jaTurku: Työelämään tutustuminen. Opiskelija tutustuukurssin aikana kulttuurialan työtehtäviinvalitsemassaan työoppimispaikassa. Hän suorittaahänelle annettuja työtehtäviä työvalmentajanohjauksessa. Kurssin päätteeksi opiskelijakokoaa työoppimisportfolion, joka sisältää työoppimisraportinja materiaalia työoppimisjaksolta(esim. lehtileikkeitä, esitteitä tai mainoksia).Ks. HumakProssa Työoppimisen käsikirja.34HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Risto Ruottunen(Ka), Kari Pirinen (Ko), Petri Katajarinne(Tku)Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa 5 ovOpiskelija tutustuu kulttuuripolitiikkaan ja eritaidelajien asemaan nyky-Suomessa sekä oppiijäsentämään taide- ja kulttuuritoiminnan merkitystäyhteiskunnassa. Hän hahmottaa erilaisiaarvomaailmoja sekä filosofisia ja eettisiä periaatteita.Opintojen alkuvaiheessa suoritettavateema tukee opiskelijaa hänen kehittäessäänammatillista identiteettiään kulttuurituottajana.Kontaktiopetus:Jakso 3 Joutseno: Opiskelija perehtyy suomalaiseenkulttuuri- ja taidehallintojärjestelmäänkulttuuripolitiikan ohjausmekanismina. Hän ymmärtäätaiteen ja kulttuurin merkityksen sekäyksilölle että yhteiskunnalle. Hän jäsentää taide-ja kulttuurisosiologian keskeisiä kysymyksenasettelujaja ymmärtää kulttuuritoiminnanarvomaailmaa. Hän ymmärtää kulttuurituottajantoimenkuvaa ja sen asettamia vaatimuksia.Jaksot 2–3 Kauniainen: Kahdelle jaksolle sijoittuvankurssin aikana seurataan asiantuntijaluentosarjaa“Taide Suomessa” ja osallistutaanWeeGee-elää tapahtumaan Espoossa. Tehdäänkatsaus kulttuuripolitiikkaan ja suomalaisenkulttuuri- ja taidehallinnon yleispiirteisiin. Tutustutaantaiteen yhteiskunnalliseen merkitykseenkulttuurihistorian ja kulttuurifilosofiankautta.Jakso 2–3 Korpilahti: Opiskelija tutustuu suomalaiseenkulttuuripolitiikkaan sekä eri taidelajienmerkitykseen ja asemaan. Hän oppii ymmärtämäänkulttuurisosiologian keskeisiä kysymyksiäja filosofista ajattelua. Opiskelija perehtyy kulttuurihistoriaan,kulttuuripoliittiseen keskusteluunja kulttuurin asemaan mediassa.Jakso 3 Turku: Kurssilla perehdytään eri taiteenlajienasemaan Suomessa ja suomalaiseen taide-ja kulttuurihallinnon pääpiirteisiin. Tutustutaantaiteensosiologiseen tutkimukseen, taidemaailmanrakenteeseen sekä taide- ja kulttuuritoiminnanarvomaailmaan.Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Katri Kaalikoski(Ka), Annamari Maukonen (Ko), TimoParkkola (Tku)Taiteen tuntemus 5 ovOpiskelija lisää taiteiden tuntemustaan ja oppiihahmottamaan taiteen kenttää. Hän tutustuumusiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen ja teatterineri muotoihin, historiaan, teoriaan ja peruskäsitteisiinsekä hankkii valmiuksia pohtia ja analysoidaomaa suhdettaan taiteeseen. Eri taiteenlajientunteminen luo sisällöllisen perustan kulttuurituottajanammatilliselle osaamiselle.Kontaktiopetus:Jakso 4 Joutseno ja Korpilahti, jakso 5 Kauniainenja Turku: Länsimaisen taiteen tuntemus (K/M) :Opiskelija hankkii eri taiteenlajien perustuntemuksenluentojen, ajankohtaisiin taide- ja kulttuuritapahtumiintehtävien opintokäyntien sekänäkemänsä/kuulemansa/kokemansa taiteen analysoinninavulla.Itsenäinen työskentely:Jakso 4 Joutseno ja Korpilahti, jakso 5 Kauniainenja Turku koulutusyksikkö: Länsimaisen taiteentuntemus (I/M): Opiskelija hankkii eri taiteenlajienperustuntemuksen musiikin, kirjallisuuden,kuvataiteen ja teatterin historiaa käsittelevienkirjojen, ajankohtaisiin taide- ja kulttuuritapahtumiintehtävien opintokäyntien sekä näkemänsä,kuulemansa ja kokemansa taiteen analysoinninavulla.Verkko-oppiminen:Jakso 5 Turku Länsimaisen kirjallisuuden historia(V): Kurssilla perehdytään kirjallisuuden historialliseenkehitykseen. Tavoitteena on, että opiskelijasaa yleiskuvan kirjallisuuden kehityksestäKULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA35

antiikista modernismiin ja kykenee soveltamaantietämystään nykykulttuurin kenttään.Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), RistoRuottunen (Ka), Hannu Sirkkilä (Ko), Pekka Vartiainen(Tku)Tiedottaminen 5 ovOpiskelija perehtyy käytännön kulttuurityössävaadittaviin viestintä- ja neuvottelutaitoihin.Hän ymmärtää sisäisen ja ulkoisen tiedottamisenpääpiirteet sekä hallitsee ammattialan kirjallisenja suullisen tiedottamisen käytäntöjä.Teemaan kuuluvissa vieraan kielen opinnoissapääpaino on suullisessa osaamisessa: opiskelijakehittää taitojaan neuvotella ja tiedottaa kulttuuriproduktioistaansekä kykenee osallistumaanammattialansa keskusteluun vieraalla kielellä.Kontaktiopetus:Jakso 1 Kauniainen, jakso 4 Turku, jakso 6 Korpilahti:Opiskelija harjoittelee kulttuuripalveluidensuullisen ja kirjallisen tiedottamisen käytäntöjäsekä tutustuu niitä koskeviin teoreettisiin lähtökohtiin.Lisäksi hän kehittää taitojaan tiedottaaenglannin kielellä. Kurssin tavoitteena on, ettäopiskelija kykenee toimimaan kulttuuripalveluntiedottamistehtävissä.Itsenäinen työskentely:Jakso 6 Korpilahti Yhteisöviestintä: Opiskelija perehtyyitsenäisesti kirjallisuuden ja annettujentehtävien avulla yhteisön sisäiseen ja ulkoiseenviestintään teorian ja käytännön kautta.Projektioppiminen / työoppiminen:Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija suunnitteleeja toteuttaa valitsemansa kulttuuripalvelun tiedotuksentai hän osallistuu työoppimispaikassatoteutettavan kulttuuripalvelun tiedottamiseen.Hänen on osoitettava kykenevänsä tiedottamaanvieraallakin kielellä. Kurssin suoritusajankohdastaon opiskelijan sovittava teemavastaavankanssa ennen projektin alkua.Teemavastaavat: Risto Ruottunen (Ka), AnnamariMaukonen (Ko), Timo Parkkola (Tku)KULTTUURIPALVELUJENTUOTTAMINEN 30 OVNäiden opintojen avulla opiskelija laajentaakulttuurin ja taiteen sisällöllistä tuntemustaanammatilliseen suuntaan. Hän tutustuu tuottamisenosa-alueisiin ja hankkii ammatillisia taitojakulttuuripalvelujen tuottajana, markkinoijana jahallinnoijana. Opiskelijan on suoritettava kaikkiKulttuuripalvelujen tuottaminen -kokonaisuuteenkuuluvat teemat.Kulttuurihallinnon perusta 5 ovOpiskelija hankkii perustiedot kunnan ja valtionhallinnon rakenteesta ja toiminnasta erityisestikulttuurin näkökulmasta. Teemaan kuuluvienruotsin kielen opintojen avulla opiskelija oppiitoimimaan ammattialallaan myös toisella kotimaisellakielellä.Kontaktiopetus:Jakso 8 Kauniainen (K/I): Kurssi koostuu kolmestakokonaisuudesta; julkinen hallinto, ruotsin kieli jakulttuuripolitiikka ruotsiksi. Kontaktiopetuksessakeskitytään kunnalliseen itsehallintoon; sen rakenteeseen,tehtäviin ja toimintaan. Valtionhallintosuoritetaan kirjatenttinä. Osa opetuksestaon ruotsiksi. Ruotsin kielen opetuksessa painotetaanhallinnollisen kielen erityispiirteitä. Kulttuuripolitiikassakeskitytään kunnallisen kulttuuritoimensisältöihin ja pohjoismaiseen kulttuurialanyhteistyöhön.Itsenäinen työskentely:Jakso 6 Turku (I/K): Toteutetaan itsenäisinä opintoina,joihin kuuluu kontaktijakso. Opiskelija pe-36HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

ehtyy valitsemansa taiteenalan hallintoon senkaikilla tasoilla. Kontaktijaksolla käsitellään kulttuurihallinnonyleistä rakennetta ja taidehallinnoneri tasoja.Teemavastaavat: Eero Kärkkäinen (Ka), Pilvi Kalhama(Tku).Kulttuurimarkkinointi 5 ovOpinnoissa perehdytään markkinoinnin erityispiirteisiinja kilpailukeinojen monimuotoisuuteenkulttuurialan näkökulmista. Opiskelija ymmärtäämarkkinoinnin merkityksen kulttuuripalvelujentuottamisessa. Teeman sisältöjä voidaansyventää Markkinointiviestintä-teemalla.Kontaktiopetus:Jakso 4 Turku: Kurssin aikana opiskelija tutustuumarkkinoinnin perusteisiin kulttuurialan näkökulmasta.Opiskelija tutustuu valitsemansa kulttuurialanmarkkinoinnin erityispiirteisiin joko itsenäisestitai ryhmätyöskentelyn avulla. Hänoppii laatimaan markkinointisuunnitelman valitsemalleenkulttuuriorganisaatiolle tai –tuotteelle.Työskentelytavat: luennot, ryhmätyöt, itsenäisettehtävät, vierailut.Jakso 7 Kauniainen Kirjallisuuden markkinointi:Luennoilla tutustutaan kulttuurimarkkinoinninperusteisiin ja kulttuurimarkkinoinnin erityispiirteisiinerityisesti kirjallisuuden ja kirjallisuustapahtumientuotteistamisen näkökulmasta. Samallaperehdytään sponsorointiin ja markkinointitutkimuksensuorittamiseen. Työskentelytavat:luennot, ryhmätyöt, vierailut.Jakso 7 Korpilahti: Luennoilla tutustutaan kaikkientaiteenlajien yhteisiin kulttuurimarkkinoinninperusteisiin. Kurssi opettaa ymmärtämäänkulttuuripalvelujen tuotteiden markkinoinnissatarvittavia erityistaitoja.Itsenäinen työskentely:Jakso 4 Turku: Opiskelija joko tenttii, suorittaaesseenä tai lukupiirinä kaksi markkinoinnin perusteostaalla olevasta kirjallisuudesta. Opiskelijalaatii markkinointiselvityksen ja -suunnitelmanvalitsemalleen kulttuuriorganisaatiolle tai -projektille.Markkinointiselvityksessä tulee kiinnittäähuomiota tarkasteltavan kohteen markkinoinninerityispiirteisiin ja haasteisiin.jakso 5 Kauniainen: Opiskelija tutustuu keskeiseenmarkkinointikirjallisuuteen, jota hän soveltaakulttuurimarkkinoinnin näkökulmasta. Suoritustapa:esseet ja oppimistehtävät ja/tai soveltuvankulttuurituotteen tai kulttuuripalvelunmarkkinointisuunnitelma.Teemavastaavat: Tuula Johansson (Ka), Petri Katajarinne(Tku)Kulttuurin talous 5 ovOpiskelija syventää tuntemustaan kulttuurialantaloushallintoon. Hän osaa tulkita talouden tunnuslukujaja hallitsee taloussuunnittelun, budjetoinninja talousseurannan perusteet sekä tunteekulttuurialan kirjanpito- ja verolainsäädännönkeskeiset säädökset. Teema edellyttää Johdatuskulttuurin talouteen -teeman suorittamisen.Kontaktiopetus:Jakso 3 Joutseno, Jakso 8 Turku: Opiskelija perehtyytaloussuunnittelun, kirjanpidon ja talousseurannanmerkitykseen kulttuuritoiminnassa. Hänlaatii kulttuuritapahtuman budjetin. Opiskelijapystyy tulkitsemaan talouden tunnuslukuja sekätekemään realistista taloussuunnittelua kulttuurityössä.Jakso 5 Korpilahti, Jakso 6 Kauniainen: Kurssillasyvennetään taloussuunnittelun, kirjanpidon jatalousseurannan tuntemusta, perehdytään kulttuurialantaloudelliseen perustaan sekä kulttuurinkannalta keskeisiin taloudellisiin toimijoihin.Kurssilla tehdään kulttuuritapahtuman budjetti,perehdytään talouden ja tilinpäätösten tunnuslukuihinsekä syvennetään kulttuurialan projektientaloushallinnon tuntemusta.KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA37

Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Jari Valtari(Ka), Kaisa Hannikainen-Vainio (Ko), Petri Katajarinne(Tku)Kulttuurinen elämänkaari * 5 ovTeeman tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan,millaisia yhteyksiä kulttuurilla on ihmisenelämänkaaren muotoutumiseen, ja mitenerilaiset kokemukset eri ikävaiheissa vaikuttavatihmisen kulttuuritietoisuuden rakentumiseen.Opiskelija ymmärtää ikävaiheiden merkityksenkulttuuripalveluiden tuottamisessa ja vastaanotossa.Opiskelija oppii arvioimaan omaa rooliaanosana kulttuuripalvelun tuottamisen prosessia.Kontaktiopetus:Jakso 4 Joutseno (K/I), jakso 5 Turku (K(I): Opinnoissaperehdytään ihmisen kasvuun ja kehitykseensekä kulttuurisen identiteetin muotoutumiseenkehitysteorioiden ja henkilökohtaistenkokemusten valossa.Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Maarit Härkönen(Tku)Tuottajan työvälineet 5 ovTeeman tavoitteena on projektinhallinnan, taloudenja markkinoinnin sekä tekijänoikeuksienperuskysymysten hahmottaminen osana tuotantokokonaisuutta.Opiskelija tutustuu tuottajantoimenkuvaan ja kykenee saamansa tietoaineksenavulla osallistumaan kulttuurialan tuotantojensuunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelijaoppii toimimaan ammattialallaan myösruotsin kielellä. Osa luennoista on ruotsinkielisiä.Kontaktiopetus:Jakso 2 Turku, jakso 3 Kauniainen, jakso 5 Joutseno:Luennoilla tutustutaan eri taiteen ja kulttuurinosa-alueiden tuotantoprosesseihin, kutentapahtumatuotanto, esittävä taide, musiikintuottaminen, näyttelyiden tuottaminen ja kirjallisuussekä niissä tarvittaviin tuottajan kompetensseihin.Opiskelija saa myös yleiskatsauksentärkeimmästä tekijänoikeuteen ja sopimustentekemiseen liittyvästä lainsäädännöstä. Kurssiinkuuluu myös ruotsinkielisiä luentoja.Teemavastaavat: Juha Iso-Aho (Jo), Tuula Johansson(Ka), Petri Katajarinne (Tku)Viestintä 5 ovOpiskelija hahmottaa viestinnän merkityksen jakeskeisen roolin kulttuurityössä. Hän ymmärtääviestintävälineiden eroja ja osaa hyödyntää niidenmahdollisuuksia. Hän tuntee verkkoviestinnänperusteet sekä osaa tuottaa ja päivittääverkkomateriaalia. Teemaan kuuluvissa vieraankielen opinnoissa pääpaino on kirjallisessa osaamisessa:opiskelija kehittää taitojaan tekstintuottamisessa, sanaston ja rakenteiden hallinnassasekä luetun ymmärtämisessä. Kieliopintojenyhteydessä opiskelija tutustuu eri kulttuurienviestintätapoihin.Kontaktiopetus:Jakso 2 Joutseno: Asiantuntijaviestintä (K) : Opiskelijakehittää viestintätaitojaan erilaisissa toimintaympäristöissä.Hän kykenee hahmottamaanomia heikkouksiaan ja vahvuuksiaan viestijänäja pystyy osoittamaan viestinnällisestiomaa asiantuntijuuttaan. Opiskelija tekee webbisivut.Kurssin vieraan kielen opintoina on englanti,josta opiskelijat suorittavat ammattikorkeakouluopinnoissavaadittavan kielikokeen. Lisäksiopiskelija hankkii valmiuksia toimia kansainvälisissätoimintaympäristöissä.jakso 4 Korpilahti: Viestintämateriaalin tuottaminen(K): Opiskelija tekee kotisivut, tuottaa viestintämateriaaliaja perehtyy mediasuhteidenhoitamiseen.Jakso 6 Turku (K/V): Viestinnän käytännöt ja tut-38HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

kimus suoritetaan verkko-opintoina. Kurssi sisältäälisäksi verkkoviestinnän opetusta sekäperehdyttää viestintään englanninkielisellä kulttuurialueella.Projektioppiminen / työoppiminen:Korpilahti: Opiskelija tekee jonkin yhteisön kotisivut,päivittää niitä tai tuottaa sivuille materiaalia.Lisäksi hän hoitaa muitakin viestintätehtäviä.Opiskelijan on osoitettava osaavansa viestiämyös vieraalla kielellä. Kurssin suoritusajankohdastaopiskelija sopii teemavastaavan kanssaennen projektin alkua.Teemavastaavat: Leena-Marja Virtanen (Jo), AnnamariMaukonen (Ko), Timo Parkkola (Tku)AMMATILLINENSUUNTAUTUMINEN 30 OVAmmatillisen suuntautumisen opinnoilla ja vapaastivalittavilla opinnoilla opiskelija kehittääammatillista erityisosaamistaan. Hän valitsee vähintäänkuusi teemaa ammatillisen suuntautumisenopinnoista ja 20 muuta vapaasti valittuaopintoviikkoa. Vapaasti valittavina opintoina voidaansuorittaa lisää ammatillisen suuntautumisenopintoja tai opintoja Humakin muusta tarjonnasta.Niihin voi soveltuvin osin liittää opintojamyös muiden vastaavan tasoisten oppilaitostentarjonnasta.Taiteen ja kulttuurin tuntemukseenliittyviä teemojaNäiden teemojen avulla opiskelija syventää valitsemansataiteen ja kulttuurin osa-alueen tuntemustasekä siihen liittyvää tutkimusta ja yhteiskunnallistakeskustelua. Taiteen ja kulttuurinsekä yhteiskunnallisen arvokeskustelun tunteminenluovat edellytykset ammatillisen osaamisensyvenemiselle.Kulttuurin tuntemus 5 ovOpiskelija syventää kulttuuri- ja taideteorioidenja eri taiteenlajien teoreettista tuntemustaan.Teema suoritetaan itsenäisenä työskentelynä.Teemaan kuuluvasta kirjallisuudesta valitaan5 ov kokonaisuus, joka suoritetaan kirjatentteinä,esseinä tai lukupiirityöskentelynä. Kokonaisuuteenon sisällytettävä vähintään yksi vieraskielinenteos. Teeman kirjallisuus jakautuu kahteenpääosioon, jotka ovat 1) kulttuuri- ja taideteoriatja 2) erilliset taiteenalat, niiden teoria jahistoria. Kulttuuri- ja taideteorioiden aihealueitaovat kulttuurintutkimus, populaarikulttuuri, modernismija postmodernismi, gender-tutkimus,taiteensosiologia ja -psykologia ja taidefilosofia.Taiteenaloja ovat kuvataiteet ja arkkitehtuuri,audiovisuaalinen kulttuuri, kirjallisuus, teatteri,musiikki, tanssi, taideteollisuus sekä kotiseutu- japerinnetyö.Opiskelija valitsee suoritettavat teokset kirjalistasta,joka löytyy HumakProsta (Dokumentit/Opiskelija/Tentit, esseet, lukupiirit) Samasta paikastalöytyvät myös ohjeet teeman suorittamiseen:tiedot ilmoittautumisajoista ja tenttipäivistäsekä ohjeet esseen kirjoittamista ja lukupiirityöskentelyävarten. Opiskelijat lähettävät ilmoittautumisententti-, essee- ja lukupiirisuorituksia vartensuoraan valitsemansa teoksen tentaattorille.Tentaattorien nimet löytyvät kirjalistasta. Ilmoittautuminentapahtuu HumakProssa (Valikko/Opiskelija/Tentti-ilmoittautumislomake).Itsenäinen työskentely:Jakso 1 Joutseno, ja Turku, jakso 2 Kauniainen, jakso6 Korpilahti: Kukin opiskelija ilmoittautuu HumakProssaomassa yksikössään järjestettävälleKulttuurin tuntemus -kurssille, mutta kurssinsuorittamista ei ole sidottu tiettyyn jaksoon.Teoksia voidaan tenttiä kaikkina teeman tenttipäivinä,joita on yleensä jakson vaihtuessa. Myösessee- ja lukupiirisuoritukset palautetaan tenttipäivinä.Kurssi on eri yksiköissä sijoitettu eri jaksoihin.KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA39

Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), Katri Kaalikoski(Ka), Hannu Sirkkilä (Ko), Timo Parkkola(Tku)Orientoivaa kirjallisuutta: Teeman kirjalista löytyyHumakProsta (Dokumentit/ Opiskelija/Tentit, esseet, lukupiirit).Kulttuuritoiminnan arvot ja etiikka 5 ov(Kulttuurityön teoreettinen perusta)Opiskelija perehtyy kulttuuritoimintaan vaikuttaviinarvoihin ja arvojärjestelmiin sekä keskeisiinmoraali- ja yhteiskuntafilosofisiin näkemyksiinymmärtääkseen ja rakentaakseen kulttuurituottajanaoman toimintansa eettistä perustaa.Kontaktiopetus:Jakso 3 Korpilahti: Kurssi koostuu kolmesta osasta.Yhteiskuntafilosofian osassa perehdytään hyvänyhteiskunnan mahdollisuuksiin ja malleihin.Moraalifilosofian tarkastelun lähtökohtana oneettisten kysymysten analysointi ja hyvän elämänpohdinta. Ammattietiikan ja -filosofianosan tavoitteena on jäsentää oman alan ammatillis-eettisiäkysymyksiä sekä pohtia oman ammattifilosofianperusteita.Itsenäinen työskentely:Jakso 3 Korpilahti: Ks. kontaktiopetus. Opiskelijatekee itsenäisesti teemavastaavan antamat oppimistehtävät.Teemavastaavat: Hannu Sirkkilä (Ko)Syventävä perehtyminen johonkintaiteenlajiin tai kulttuurinosa-alueeseen 5 ovOpiskelija perehtyy valitsemaansa taiteenlajiintai kulttuurin osa-alueeseen omakohtaisentyöskentelyn tai teoreettisten opintojen avulla.Hän hankkii taiteen tai kulttuurin sisällöllistäosaamista ja lisää näin valmiuksiaan toimia tuottajanavalitsemallaan osa-alueella.Kontaktiopetus:Jakso 2 Korpilahti: Paikalliskulttuurin tuotteistaminen(K): Kurssilla perehdytään paikalliskulttuurintoimintaympäristöihin ja paikalliskulttuuriinpohjautuviin tuotteisiin teorian ja kenttätöidenkautta. Kurssin aikana opiskelijat suunnittelevatjonkin paikallisuuteen pohjautuvan kulttuuritapahtuman,ohjelmapaketin, näyttelyntmv. yhteistyössä Korento- ja Kumotus-hankkeidenkanssa. Kurssi on johdantona Teuvorockintoteuttamiselle.Jakso 6 Joutseno Visuaaliset taiteet (K): Opiskelijaperehtyy kuvataiteen erilaisiin tekniikoihin niinettä hän pystyy toimimaan tuottajana tällä alalla.Jakso sisältää perusvalmiuksien antamista maalauksessa,grafiikassa ja valokuvauksessa.Jakso 6 Kauniainen: Kulttuurin kirjat ja kertomukset(K/I): Kurssilla kootaan teemaportfoliootsikolla ”Minun kirjani ja kertomukseni.” Aiheenaovat eurooppalaiseen kulttuuriin vaikuttaneetmyyttiset kertomukset sekä niiden ilmeneminenkirjallisuudessa eri aikakausina. Kirjallisuudenhistoriaa lähestytään erityisesti lyriikanja draamakirjallisuuden kautta. Kurssiin liittyymyös luovan kirjoittamisen opetusta.Jakso 6 Korpilahti: Elokuvan historia ja teoria:Opiskelija perehtyy elokuvaan monipuolisesti.Hän tutustuu elokuvan kehityskulkuihin ja erilaisiinelokuvateorioihin.Verkko-oppiminen:Jakso 5 Turku: Nykytaiteen arvot ja ilmiöt (V):Kurssilla perehdytään nykytaiteen moninaistuneeseenkenttään. Tavoitteena on, että opiskelijaomaksuu ja ymmärtää nykytaiteen ilmiöidentaustalla vaikuttavan kulttuurisen ilmapiirin javiimeaikaisten taideteoreettisten suuntauksienvaikutuksen taiteeseen.Itsenäinen työskentely:Jakso 6 Kauniainen: Kulttuurin kirjat ja kertomukset(I): Kurssilla kootaan teemaportfoliootsikolla ”Minun kirjani ja kertomukseni.” Aiheenaovat eurooppalaiseen kulttuuriin vaikuttaneetmyyttiset kertomukset sekä niiden ilme-40HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

neminen kirjallisuudessa eri aikakausina. Kirjallisuudenhistoriaa käsittelevässä osuudessa opiskelijaperehtyy erityisesti lyriikan ja draamakirjallisuudenhistoriaan. Itsenäinen työskentelyperustuu osittain verkkomateriaaliin. Kurssiinliittyy myös luovan kirjoittamisen harjoituksia.Jakso 6 Korpilahti: Elokuvan historia ja teoria:Opiskelija perehtyy elokuvan kehityskulkuihinja erilaisiin elokuvateorioihin annettujen ohjeistustenperusteella. Lisäksi hän tekee erilaisiatehtäviä.Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen, Turku: Opiskelija perehtyyjohonkin taiteen lajiin tai kulttuurin osa-alueeseenniin, että hän ymmärtää ja oppii taiteenlajin tai kulttuurin osa-alueen sisäisen toimintatavan.Työoppiminen voi sisältää taiteen tekemistä.Korpilahti: Opiskelija perehtyy paikalliskulttuurineri toimintaympäristöihin kirjallisuuden pohjaltasekä suunnittelee paikallisuuteen pohjautuvantuotteen yhteistyössä Korento- ja Kumotus-hankkeidenkanssa.Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), RistoRuottunen (Ka), Annamari Maukonen (Ko), PilviKalhama (Tku)Kulttuuripolitiikka 5 ovOpiskelija tuntee ja tunnistaa erilaisista arvolähtökohdistasyntyvää kulttuuripolitiikkaa. Hänymmärtää kulttuuripolitiikan aseman osana yhteiskuntapolitiikkaaja hankkii valmiuksia osallistuakulttuuripoliittiseen keskusteluun sekä kykeneearvioimaan kulttuuritoiminnan ja kulttuuripoliittistentoimien vaikuttavuutta.Kontaktiopetus:Jakso 5 Turku (I/K): Toteutetaan itsenäisinä opintoina,joihin kuuluu kontaktijakso. Opiskelija perehtyykolmannen sektorin ja/tai kunnalliseenkulttuurityön käytäntöihin ja niitä ohjaaviin kulttuuripoliittisiinlinjauksiin. Kontaktijaksolla käsitelläänkulttuuripolitiikan teoriaa.Itsenäinen työskentely:Jakso 1–8 Korpilahti, jakso 5 Turku: Kurssi rakentuuitsenäisesti suoritettavista mm. kirjallisuuteenja ajankohtaiseen keskusteluun perustuvistatehtävistä, jotka ovat samat joka koulutusyksikössä.Opiskelija saa tehtävät viimeistäänkaksi viikkoa ennen jakson alkua.Teemavastaavat: Kari Pirinen (Ko), Pilvi Kalhama(Tku)Yhteisötaide 5 ovOpiskelija perehtyy yhteisötaiteen keskeisiinteoreettisiin lähtökohtiin: sosiokulttuuriseen innostamiseen,valtauttamiseen ja osallistamiseen.Hän oppii näkemään omakohtaisen kokemuksenkautta yhteisötaiteen tuottamiseen liittyväterityispiirteet. Opiskelija laajentaa ammattikuvaansaja oppii ymmärtämään taiteen sosiokulttuurisiamahdollisuuksia. Opiskelija osallistuuyhteisötaideprojektiin, jossa pyritään kehittämäänyksilön ja yhteisön toimintamahdollisuuksia,yhteisöllisyyttä sekä löytämään ratkaisujayhteisössä esiintyviin ongelmiin.Kontaktiopetus:Jakso 4 Kauniainen: Opiskelija tutustuu teatterin,videon ja kirjallisuuden yhteisölliseen käyttöön.Kurssiin liittyvästä opintomatkasta aiheutuuopiskelijan itsensä maksettavaksi jääviä kuluja.Projektioppiminen:Joutseno: Opiskelija toimii yhteisötaiteeseen liittyvässäTaideapteekki- tai jossain muussa projektissaTeemavastaavat: Risto Ruottunen (Ka)KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA41

Lastenkulttuuri 5 ovTeemassa perehdytään kulttuurin kenttään lapsennäkökulmasta. Opiskelija perehtyy lastenkulttuurinkäsitteeseen sekä lastenkulttuurinasemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoitteenaon, että opiskelija osaa huomioida lapsilleja varhaisnuorille suunnattujen kulttuuripalvelujentuottamiseen liittyviä erityiskysymyksiä. Teemansisältöjä voidaan syventää sekä tapahtumaosaamiseenettä muihin kulttuurin ja taiteensisältöihin liittyvillä teemoilla.Projektioppiminen:Jakso 2 Turku (P/K/): Opiskelija osallistuu lastenkulttuurinalueellista yhteistyötä kehittäväänprojektityöskentelyyn. Kontaktiopetusosuudessaperehdytään suomalaiseen kulttuuripolitiikkaanja hyvinvoinnin edistämistyöhön lastenkulttuurinnäkökulmasta. Kontaktiopetusjaksoon edellytyksenä jaksosta riippumattomaanprojektiin osallistumiselle.Työoppiminen:Kauniainen: Opiskelija suorittaa teeman lapsillesuunnattuja kulttuuripalveluja tuottavassa työpaikassa.Oppimistehtävissään hän perehtyytyöoppimispaikan toiminnan lähtökohtiin jakäytäntöihin suhteessa suomalaiseen kulttuuripolitiikkaanja lastenkulttuuripoliittiseen keskusteluun.Korpilahti: Opiskelija osallistuu jonkin lasten taide-ja kulttuuripalveluita tarjoavan organisaationtoimintaan (esim. kirjastot, museot, teatterit, taiteenperusopetusta tarjoavat oppilaitokset, koulujenja päiväkotien taidekasvatushankkeet, lastenkulttuurikeskuksetjne). Hän perehtyy lastenkulttuuripolitiikankeskeisiin kysymyksiin ja kehittämisajatuksiinsekä erilaisiin toteutustapoihin.Teemavastaavat: Leena-Marja Virtanen (Jo), TittaTiihonen (Ka), Molla Walamies (Ko), PetriKatajarinne (Tku)Tapahtumaosaamiseen liittyviä teemoja:Opiskelija perehtyy kulttuuritapahtumien tuottamiseenja tapahtumissa tarvittavaan erityisosaamiseen.Työoppimiskursseilla ja projekteissahän rakentaa ammatillisia verkostojaan.Festivaali- ja tapahtumaosaaminen 5 ovOpiskelija perehtyy festivaaliin kulttuurisena ilmiönäsekä tuottajan rooliin ja käytännön tehtäviinfestivaaliorganisaatioissa. Hän oppii suunnittelemaanja toteuttamaan festivaaleja.Kontaktiopetus:Jakso 4 Joutseno: Ideasta tapahtumaksi: Luennoillatutustutaan festivaalin erityispiirteisiin sosiaalisenailmiönä ja kulttuurituotteena sekä festivaalienja tapahtumien suunnitteluun ideankehittelystä toteuttamisorganisaation rakentamiseen,tuotannon aikatauluttamiseen ja ohjelmistonlaatimiseen. Kurssin aikana tehdään oppimistehtäviä,joiden avulla opiskelija oppii tekemääntapahtumajärjestämiseen liittyviä asiakirjoja,kuten ohjelmistokaavioita, esiintymis- jasponsorisopimuksia sekä tiedotteita.Projektioppiminen:Joutseno, Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija toteuttaaprojektina jonkin kulttuuritapahtuman.Hän tekee projektisuunnitelman ja raportoi toteutuksenkuvaamalla projektin vaiheet sekä arvioimallasen sisältöä ja onnistumista suhteessaasetettuihin tavoitteisiin.Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti ja Turku: Opiskelijaosallistuu tuottajana tai tuotantotiimin jäsenenäkulttuuritapahtuman toteuttamiseen. Hänkuvaa raportissaan tapahtumatuotannon vaiheet,tapahtumaorganisaation toiminnan sekäoman roolinsa ja tehtävänsä näissä. Opiskelijatäydentää tarvittaessa oppimistaan erikseensovittavilla tehtävillä.42HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Teemavastaavat: Juha Iso-Aho (Jo), Tuula Johansson(Ka), Kari Pirinen (Ko), Petri Katajarinne(Tku)Kulttuuripalvelun tuottaminen 5 ovOpiskelija syventää erilaisten taide- ja kulttuuritapahtumienja palvelujen tuottamisen käytännöntuntemusta ja hallintaa. Opiskelija saa valmiudettuottaa kulttuuripalveluja itsenäisesti.Teeman suorittaminen edellyttää Tuottajan työvälineet-teeman sisältöjen hallintaa.Kontaktiopetus:Jakso 7 Joutseno: Lasten kulttuurikorento (K/P):Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat projektinaJoutsenon kaikille peruskoulun 1–6 luokillesuunnatun taidesisältöisen työpajatapahtuman.Kontaktiopetusosuudessa perehdytään lastenkulttuuritapahtumien tuottamisen erityiskysymyksiinsekä lastenkulttuuripolitiikkaan.Projektioppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku: Opiskelijatoteuttaa projektina jonkin kulttuuripalvelun.Opiskelija raportoi suorituksensa arvioimallaprojektin sisältöä, tavoitteiden saavuttamista javaikuttavuutta sekä omaa oppimistaan tuottajana.Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Turku: Opiskelijatoimii tuottajana tai osallistuu kulttuuripalveluntuottamiseen tuotantotiimin jäsenenä. Opiskelijaraportoi työskentelynsä tuotantoproduktiotaja omaa oppimista kuvaavana portfoliona.Raportoinnin erityisenä näkökulmana on jokotuottajan toimenkuvan tai oman osaamisentuotteistamisen analysointi.Teemavastaavat: Juha Iso-Aho (Jo), Tuula Johansson(Ka), Kaisa Hannikainen-Vainio (Ko),Pilvi Kalhama (Tku)Kulttuurityön juridiset kysymykset 5 ovOpiskelija syventää osaamistaan kulttuurintuottamiseen liittyvillä juridiikan alueilla, kutentekijänoikeudet, sopimukset, työnlainsäädäntötai vakuutukset. Opiskelija perehtyy kulttuurituottajanoikeudelliseen asemaan työnantajanaoikeuksien ja velvollisuuksien näkökulmasta.Kontaktiopetus:Jakso 2 Joutseno: Luennoilla käydään läpi niitäkulttuurituotantojen osa-alueita, kuten tekijänoikeuksia,sopimuksia ja työlainsäädäntöä, joillatuottaja joutuu tekemisiin juridisten kysymystenkanssa. Luentoihin liittyy oppimistehtäviä jakirjallisuutta, jonka pohjalta opiskelijat laativatesseen joltakin kulttuurityöhön liittyvän juridiikanalueelta.Teemavastaava: Juha Iso-Aho (Jo)Tapahtumajärjestämisenerityiskysymykset 5 ovOpiskelija hankkii valmiudet tapahtumien käytännönjärjestelyjen suunnitteluun ja toteuttamiseen.Opiskelija oppii tuntemaan tapahtumajärjestämiseenliittyvän keskeisen lainsäädännön.Teeman suorittaminen edellyttää Tuottajantyövälineet -teeman suorittamista.Kontaktiopetus:Jakso 8 Joutseno (K+T/P): Jakson alkuun sijoittuvaluento-osuus käsittää järjestyksenvalvojanperuskurssin (1 ov) ja siihen liittyvän kirjallisenkokeen, jonka hyväksytty suorittaminen oikeuttaajärjestyksenvalvojakortin lunastamiseen poliisiviranomaiselta.Lisäksi käsitellään tapahtumienteknisten järjestelyiden perusteita. Kurssiinsisältyy joko työoppimisena tai projektinasuoritettava käytännöllinen osuus, jossa opiskelijaosallistuu jonkin tapahtuman järjestelyidentoteuttamiseen sekä tuottaa tämän pohjalta raportin.KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA43

Projektioppiminen / työoppiminen:Joutseno: Ks. edellä Kontaktiopetus. Mikäli opiskelijahaluaa suorittaa teeman muulloin kuinjaksolla 8, hän voi osallistua jaksolla 8 vain kontaktiosuuteen.Teemavastaavat: Juha Iso-Aho (Jo)Markkinointiviestintä 5 ov(Markkinointi)Opiskelija perehtyy jonkin markkinointiviestinnänosa-alueen toteuttamiseen käytännössä.Hän pystyy toimimaan markkinointiviestinnäntehtävissä kulttuurialalla toimivissa organisaatioissaja toimintaympäristöissä. Teeman suorittamisenedellytyksenä on Kulttuurimarkkinointiteemansuorittaminen.Projektioppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti: Opiskelija suunnittelee,toteuttaa ja/tai tekee itsenäisesti selvityksenjonkin kulttuurialalla toimivan organisaationtai toimintaympäristön markkinointiviestinnästä.Hän tekee projektisuunnitelman ja-raportin.Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti: Opiskelija työskenteleemarkkinointiviestinnän tehtävissä kulttuurialanorganisaatiossa tai toimintaympäristössä.Hän suunnittelee, toteuttaa tai tekee selvityksenjonkin kulttuurialalla toimivan organisaationtai toimintaympäristön markkinointiviestinnästä.Jakson lopussa hän tekee työoppimisraportin.Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Tuula Johansson(Ka), Kaisa Hannikainen-Vainio (Ko)Museopalvelut 5 ovTeeman tavoitteena on, että opiskelija perehtyymuseotoimen perustehtäviin, kuten tutkimukseen,tallennukseen, dokumentointiin, näyttelytoimintaanja museopedagogiseen palvelutoimintaan.Opiskelija ymmärtää museon yhteiskunnallisenmerkityksen ja palvelutehtävän museokävijänkohtaamisen näkökulmasta. Opiskelijasyventää tuottajuusosaamistaan jollakin museotoiminnanalueella.Projektioppiminen:Joutseno: Opiskelija työstää jotain museotoimenosa-aluetta, kuten markkinointia, tiedottamista,näyttelytoimintaa tai museoon liittyviä tapahtumiatuottajuuden näkökulmasta. Hän perehtyysoveltuvin osin museotoimen muihin alueisiin.Tehtävistä sovitaan etukäteen teemavastaavankanssa.Jakso 8 Korpilahti ja Turku: Opinnoissa perehdytäänmuseolaitoksen historiaan, tehtäviin jamerkitykseen kulttuurilaitoksena sekä museoidenhallintoon, toimintatapoihin ja -periaatteisiintenttimällä (tentti tai essee) ennen teemanaloittamista Heinosen teos Museologian perusteet.Tämän jälkeen opiskelija yhdessä vastuuopettajansekä museon kanssa sopii museopalvelujentuotteistamisen näkökulmasta suoritettavanprojektin. Korpilahdella projekti suoritetaanosana Korento- ja Kumotus-paikalliskulttuurihankkeita.Työoppiminen:Joutseno: ks. projektioppiminen, Jakso 8 Korpilahtija Turku: Opinnoissa perehdytään museolaitoksenhistoriaan, tehtäviin ja merkitykseen kulttuurilaitoksenasekä museoiden hallintoon, toimintatapoihinja -periaatteisiin tenttimällä(tentti tai essee) ennen teeman aloittamistaHeinosen teos Museologian perusteet. Opiskelijasopii työnantajan kanssa työtehtävistä, jotkavoivat painottua joko museotyön eri osa-alueidenhoitamiseen tai yhteen suurempaan(omaan) projektiin tai kehittämishankkeeseen.Opiskelija laatii työoppimisestaan analysoivanraportin, jonka teoriapohjana käytetään museologiankirjallisuutta. Lisäksi raportissa tuleeesitellä lyhyesti museotoiminnan eri osa-alueet,44HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

oma projekti tai kehittämishanke sekä oma työsuhteessa työoppimiselle asetettuihin tavoitteisiin.Teemavastaavat: Sanna Pekkinen (Ko), Pilvi Kalhama(Tku)Kulttuurihallintoon ja kolmanteen sektoriinliittyviä teemoja:Opinnot antavat opiskelijalle perustiedot suomalaisestajulkisesta kulttuurihallinnosta sekäkolmannen sektorin merkityksestä kulttuuripalvelujentuottamisessa. Kulttuurihallinnon ja kolmannensektorin tuntemus kehittää ammatillisiavalmiuksia toimittaessa julkisella sektorilla taiyhteistyössä julkisen sektorin kanssa.Käytännön toimintakulttuurihallinnossa 5 ov(Julkinen kulttuurihallinto)Opiskelija perehtyy kunnallisen, maakunnallisentai valtiollisen kulttuurihallinnon toimialaan jatehtäviin. Teeman avulla opiskelija syventää kulttuurihallinnonperustassa saavutettuja teoreettisiataitoja käytännön työssä. Teeman suorittaminenedellyttää Kulttuurihallinnon perusta- teeman suorittamista.Työoppiminen:Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija syventää hallinnontuntemustaan toimimalla työoppijanakunnassa, maakunnallisessa, tai seutukunnallisessaorganisaatiossa tai valtionhallinnossa.Opiskelija perehtyy valitsemansa työoppimisorganisaationrakenteeseen, toiminnan organisointiinja sisältöön, yhteistyötahoihin sekä organisaatiotakoskeviin normeihin.Teemavastaavat: Eero Kärkkäinen (Ka), Kari Pirinen(Ko)Johtaminen ja hallinnon teoriat 5 ov(Hallinnon teoriat)+(Johtaminen kulttuurialalla)Opiskelija perehtyy julkisen hallinnon, yksityisenja kolmannen sektorin palvelutuotannon johtamiseensekä tutustuu projektijohtamisen kysymyksiin.Hän perehtyy hallinnon teorioihin janiiden käytännön sovellutuksiin. Oppimansatiedon avulla opiskelija pystyy arvioimaan omanammattialansa johtamisen erityispiirteitä.Kontaktiopetus:Jakso 1 Kauniainen (K/I): Kurssin sisältö koostuuneljästä osasta; hallinnon teoriat, johtaminenjulkisella sektorilla, johtaminen yrityksissä ja johtaminenkolmannella sektorilla. Kurssilla perehdytäänjulkisen hallinnon rakenteeseen ja toimintaperiaatteisiinhallinnon teorioiden kauttasekä julkisen organisaation johtamisen erityispiirteisiin.Yksityisen ja kolmannen sektorin johtaminensekä projektityöskentely ja sen organisointija johtaminen käsitellään lähinnä palvelutuotannonkannalta.Teemavastaava: Eero Kärkkäinen (Ka)Kunnallinen kulttuurihallinto 5 ov(Esittelijänä kunnassa)+(Kunnallistalous ja kunnallinensuunnittelu)Opiskelija perehtyy kunnallistalouteen, kunnansuunnittelujärjestelmään ja kunnallisen päätöksenteonnormitaustoihin voidakseen toimiavalmistelijana ja esittelijänä kunnallisessa toimielimessäsekä vastata itsenäisesti päätösten toimeenpanosta.Kontaktiopetus:Jakso 2 Kauniainen (K/I): Kurssilla opiskelijahankkii valmiudet toimia valmistelijana ja esittelijänäkunnallishallinnossa. Kurssin keskeisiä sisältöjäovat; kunnallislainsäädäntö, hallinnonyleiset periaatteet, kokoustoiminta ja sen har-KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA45

joittelu, kunnallistalous ja kunnan suunnittelujärjestelmä.Teemavastaava: Eero Kärkkäinen (Ka)Kulttuurituottajuus kolmannellasektorilla 5 ovOpiskelija tutustuu kolmannen sektorin erityispiirteisiintuottajuuden näkökulmasta. Hän pystyytoimimaan kolmannella sektorilla kulttuuripalveluidentuottajana ja osallistumaan toiminnankehittämiseenProjektioppiminen:Korpilahti: Opiskelija voi suorittaa kurssin projektinaesimerkiksi olemalla aktiivisesti mukanayhdistyksen perustamis- tai kehittämisprosessissa.Tehtävät ja raportointi sovitaan yksilöllisestiteema-vastaavan kanssa. (Ks. HumakProssaProjektit teeman oppimisympäristönä– opiskelijan opas)Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen, Korpilahti ja Turku: Opiskelijavoi suorittaa kurssin työoppimisena tavoitteisiinsoveltuvassa työoppimispaikassa, esimerkiksiyhdistyksessä tai muussa kolmanteen sektoriinkuuluvassa organisaatiossa. Opiskelija saateeman suorittamiseksi ja raportoinniksi erillisentehtävän teemavastaavalta (Ks. Humak-Prossa Työoppimisen käsikirja). Raportti ja tukitehtäväsisältää mm. seuraavia osa-alueita: organisaationkuvauksen, toiminta-ajatuksen, keskeisimmättehtävät, jäsenet, toimihenkilöt, taloushallinto,palvelut ja toiminnan kehittäminen.Olennaista on myös arvio opiskelijan omastaoppimisesta jakson aikana.Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Risto Ruottunen(Ka), Kari Pirinen (Ko), Petri Katajarinne(Tku)Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä 5 ov(Kulttuuritoiminta hyvinvoinnin edistäjänä)Opiskelija perehtyy hyvinvointiin, huono-osaisuuteenja syrjäytymiseen sekä erilaisten yhteiskunnallistenja sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen.Hän saa sellaisia valmiuksia, joiden avullavoidaan edistää yksilöiden ja ryhmien hyvinvointiasekä ehkäistä sosiaalisten ongelmiensyntyä ja syvenemistä.Projektioppiminen:Joutseno, Korpilahti: Kulttuuritoiminta syrjäytymisenehkäisijänä: Opiskelija on mukana sellaisessaprojektissa tai työtehtävässä, jossa toiminnankohderyhmänä on jokin syrjäytynyt ja syrjäytymisuhanalainen ryhmä. Hän perehtyy syrjäytymisentunnistamiseen, laatii syrjäytymistä ehkäisevänprojektisuunnitelman ja toteuttaa sitä yhteistyössäprojektia johtavan työpaikan kanssa.Työoppiminen:Joutseno, Korpilahti: Kulttuuritoiminta syrjäytymisenehkäisijänä: Opiskelija on työoppimisessajossakin sellaisessa työpaikassa ja työtehtävissä,jossa toiminnan kohderyhmänä on jokin syrjäytynytja syrjäytymisuhan alainen ryhmä. Hänperehtyy syrjäytymisen tunnistamiseen sekäsellaisiin erilaisiin kulttuurityön menetelmiin,joilla voidaan parantaa kohderyhmän hyvinvointiaja elämänlaatua.Teemavastaavat: Leena-Marja Virtanen (Jo),Hannu Sirkkilä (Ko)Kulttuuriviestintään liittyviä teemoja:Kulttuuriviestintäpalvelut-kokonaisuus antaaopiskelijalle perusvalmiudet kulttuuriviestinnäntoteuttamiseen mediassa. Tavoitteena on tiimityöskentelyvalmiuksienkehittäminen sekä vastuullistentoimintavalmiuksien kehittäminen erilaisissaprojekteissa. Kulttuuriviestintäpalveluidenteemakokonaisuudesta voi suorittaa joko46HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

yksittäisiä teemoja tai niistä voi luoda syvällisemminjohonkin kulttuuriviestinnän alueeseenkeskittyvän kokonaisuuden esim. painoviestinnäntai audiovisuaalisen viestinnän kokonaisuuden.Kustannustoiminta 5 ov(Kustannustyö ja julkaisutoiminta)Opiskelija perehtyy kustantamisen ja julkaisemisenperusteisiin. Hän oppii kustantamon toiminnanperiaatteet, teoksen toimitusprosessinja markkinoinnin toimintatavat sekä tekstin jateoskokonaisuuksien toimittamisen työmenetelmät.Työoppiminen:Turku: Kurssilla opiskellaan kustannustoimittajantyöhön ja julkaisutoimintaan liittyviä aihepiirejätyöoppimisen avulla. Lähtökohtana on kirjankustannus,mutta myös tietoverkoissa julkaiseminenvoi toimia työoppimisen pohjana.Teemavastaava: Timo Parkkola (Tku)Humakin lehtipaja 5 ovOpiskelijat toimittavat Humakin tiedotuslehtiHumauksen. Opiskelija osallistuu toimitustyöhönsekä kirjoittaa, kuvaa ja taittaa. Teema toteutetaankaksi kertaa vuodessa. Teema edistääyhteistyötä eri koulutusohjelmien opiskelijoidenkesken ja kehittää yhteishenkeä ammattikorkeakoulussa.Teema toteutetaan projektinaeri koulutusyksiköiden välisenä yhteistyönä.Ilmoittaudutaan Korpilahden yksikköön.Projektioppiminen:Jaksot 2–4, 5–7 Korpilahti ja Turku: Lehtipaja toteutetaanlukuvuonna 2003–04 kahtena projektina,joista toinen ajoittuu jaksoille 2–4 (syyslukukaudenlehti) ja toinen jaksoille 5–7 (kevätlukukaudenlehti).Teemavastaavat: Annamari Maukonen (Ko),Timo Parkkola (Tku)Mediakulttuuri 5 ovOpiskelija perehtyy mediakulttuuriin ilmiönä,sen alueeseen ja tutkimukseen sekä kehittääkriittistä medialukutaitoa. Hän ymmärtää medianyhteiskunnallisen merkityksen ja toimintatavat.Itsenäinen työskentely:Jakso 1 Joutseno: Opiskelija perehtyy medianmerkitykseen yhteiskunnallisena vaikuttajana jayksilön elämää ohjaavana tekijänä. Hän hankkiivalmiuksia suhtautua kriittisesti joukkotiedotusvälineisiin.Toteutustapa kaksi esseetä.Teemavastaava: Leena-Marja Virtanen (Jo)Kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteenliittyviä teemoja:Opinnot auttavat opiskelijaa toimimaan monikulttuurisissatyöyhteisöissä ja kansainvälisissäprojekteissa. Hän oppii tunnistamaan kulttuurisiaerityispiirteitä ja soveltamaan tietojaan ammatillisesti.Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö 5 ovOpiskelija perehtyy kansainvälisen kulttuuriyhteistyöneri muotoihin ja toteutusmahdollisuuksiin.Hän oppii toiminnassaan ottamaanhuomioon eri kulttuureihin liittyviä erityispiirteitä.Kontaktiopetus:Jakso 6 Turku: Kurssi toteutetaan kansainvälisenyhteistyökurssin muodossa, joka liittyy syksyllä2001 aloitettuun EU-rahoitteiseen, transatlanttisenyhteistyön puitteissa käynnistettyyn pro-KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA47

jektiin Cultural Production in an InternationalEnvironment. Kurssin oppimisympäristönä onkontaktimuodossa annettavan opetuksen ohellaverkko (WebCt).Projektioppiminen:Joutseno, Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija voiprojektityönä tehdä kansainväliseen kulttuuriyhteistyöhönliittyvän hankkeen. Käytännön toteutuksesta,oheismateriaalista ja muista vaatimuksistaon sovittava erikseen teemasta vastaavanlehtorin kanssa.Työoppiminen:Joutseno, Kauniainen ja Korpilahti: Vaatimuksistaja toteutuksesta on sovittava erikseen teemastavastaavan lehtorin kanssa.Teemavastaavat: Juha Iso-aho (Jo), Risto Ruottunen(Ka), Kaisa Hannikainen-Vainio (Ko), PekkaVartiainen (Tku)EU-rahoitteinen kulttuurihanke 5 ovOpiskelija perehtyy projektien suunnitteluun,organisointiin, toteutukseen, tiedotukseen jaevaluointiin. Hän tutustuu Euroopan Unioniin jasen rahoitusmahdollisuuksiin erilaisissa kulttuurihankkeissa.Opiskelija saa valmiudet projektityöskentelyynja perehtyy EU–rahoituksen käytäntöihin.Kontaktiopetus:Jakso 5 Joutseno: Suomi ja EU:n rahoitusjärjestelmät:Opiskelija perehtyy Euroopan Unioniinja Suomen asemaan siinä. Hän perehtyy erilaisiinEU:n kulttuurin rahoitusjärjestelmiin. Hänymmärtää EU-hankkeiden suunnitteluprosessinja sen asettamat vaatimukset sekä osaa laatiahankehakemuksen siihen soveltuvaan ohjelmaan.Jakso 7 Kauniainen EU ja kulttuurin rahoitus:Opiskelija perehtyy Euroopan Unionin historiaan,rakenteeseen, kehityksen pääpiirteisiin jaSuomen asemaan siinä. Hän oppii EU-rahoitteisentapahtuman suunnittelua, rahoitusta ja hallinnointia.Kurssilla tehdään parityönä hakemusjollekin rahastolle (esim. ESR, EAKR, Yhteisöaloitteet)tai johonkin muuhun EU:n rahoituslähteeseentai ohjelmaan.Projektioppiminen / työoppiminen:Joutseno, Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija voiprojektityönä tai työoppimisena tehdä EU –rahoitteisen kulttuurihankkeen. Käytännön toteutuksesta,oheismateriaalista ja muista vaatimuksistaon sovittava erikseen teemasta vastaavanlehtorin kanssa.Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Jari Valtari(Ka), Kari Pirinen (Ko)Lähialueyhteistyö 5 ov(Lähialuekulttuuriyhteistyö)Opiskelija perehtyy lähialueiden (Baltia ja Venäjä)kulttuuriin, kulttuuritoimintaan ja Suomenkanssa tehtävään kulttuuriyhteistyöhön. Opiskelijapystyy toimimaan rajat ylittävissä kulttuuriproduktioissa.Projektioppiminen / työoppiminen:Joutseno: Opiskelija osallistuu lähialueyhteistyöhankkeeseentai on mukana lähialueyhteistyötä(Baltia ja Venäjä) tekevän organisaation toiminnassajoko Suomessa tai kyseisissä maissa. Käytännöntoteutuksesta sovitaan teemavastaavankanssa.Teemavastaava: Päivi Ruutiainen (Jo)Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö 5 ovOpiskelija perehtyy pohjoismaisen kulttuuriyhteistyönerityispiirteisiin, toimintamuotoihin jasen keskeisiin rahoitusmahdollisuuksiin. Hänpystyy rakentamaan pohjoismaisia yhteistyö-48HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

verkostoja, edistämään kulttuurialan yhteistyötäja toimimaan alaan liittyvissä hankkeissa.Projektioppiminen:Joutseno: Opiskelija osallistuu pohjoismaista yhteistyötätekevän organisaation toimintaanhankkeessa. Käytännön toteutuksesta sovitaanteemavastaavan kanssa.Kauniainen: Opiskelija voi projektityönä tehdäpohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön liittyvänhankkeen. Käytännön toteutuksesta, oheismateriaalistaja muista vaatimuksista on sovittavaerikseen teemasta vastaavan lehtorin kanssa.Oppimisprojektina opiskelija voi itsenäisesti perehtyäpohjoismaisen yhteistyön taustoihin jakehittämismahdollisuuksiin.Työoppiminen:Joutseno: Opiskelija osallistuu pohjoismaista yhteistyötätekevän organisaation toimintaankulttuurityön näkökulmasta joko Suomessa taijossain Pohjoismaassa.Kauniainen: Opiskelija työskentelee jossakinpohjoismaisessa yhteistyössä mukana olevassakulttuuriorganisaatiossa tai kahden tai useammanpohjoismaan yhteisessä hankkeessa. Hänlaatii työoppimisraportin, jossa hän tarkasteleetuloksia pohjoismaisesta näkökulmasta.Teemavastaavat: Leena-Marja Virtanen (Jo),Tuula Johansson (Ka)Etniset ja paikalliset kulttuurit 5 ovOpiskelija perehtyy etnisiin ja paikallisiin kulttuureihinsekä niiden erityispiirteisiin ja oppiiymmärtämään kulttuurista monimuotoisuuttasekä sen merkitystä. Opiskelija osaa analysoidaetnisiä ja paikallisia kulttuureja suhteessa valtakulttuuriinsekä kykenee tuottamaan monikulttuurisuuttatukevia ja edistäviä kulttuuripalveluja.Kontaktiopetus:Jakso 7 Korpilahti: Ethnic and Local Cultures inEurope: The aim of this course is to familiarizethe students to: Finnish culture, the meaning ofidentity and own culture, the main ethnicgroups and local cultures in Finland, Finnishculture policy and it´s aims to support ethnicand local cultures, learn to organize culturalevents which are based on ethnic and localcultures in Europe.Projektioppiminen:Korpilahti: Opiskelija perehtyy etnisten vähemmistöjenkulttuureihin ja paikalliskulttuuriin sekäniiden asemaan kirjallisuuden ja muun materiaalinavulla. Tämän jälkeen opiskelija yhdessävastuuopettajan sekä Korento- ja Kumotus-paikalliskulttuurihankkeidenkanssa sopii monikulttuurisuuttatukevan ja edistävän (oman) projektintai kehittämishankkeenJakso 1 Joutseno Ugrijuhla 2003: Kurssilla osallistutaanImatralla 21.–24.8.2003 järjestettävänUgrijuhla 2003 -tapahtuman tuottamiseen. Tapahtumasisältää suomalais-ugrilaisten kansojenkulttuuria eri muodoissa. Sen tarkoituksena onlisätä ko. kulttuurien tunnettavuutta Suomessasekä tutkia miten perinnettä ja nykypäivää voidaanyhdistää uudenlaisiksi kulttuuripalveluiksi.Tapahtuman pääjuhlaan tuotetaan yhdessä udmurtialaistenesiintyjävieraiden kanssa produktio,jossa käytetään teatterin, tanssin ja musiikinkeinoja. Opiskelija osallistuu tuottamiseen jokovastaamalla osaltaan tietystä tuotannon osaalueestatai perehtymällä laajasti kokonaisuuteenavustamalla erilaisissa tuotantotehtävissäja osallistumalla pääjuhlaproduktioon esiintyjänä.Työkielinä ovat englanti, suomi ja venäjä.Kurssiin sisältyy projektina suoritettaessa myösjonkin verran kontaktiopetusta.Jaksot 2–4 Kauniainen: Hankkeen tavoitteenaon edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistäyhteistoimintaa. Projektiin kuuluu kahdenkolmipäiväisen seminaarin suunnittelu ja organisointisyys- ja lokakuussa 2003 sekä osallistuminenjulkaisun ja web -pohjaisen oppimisympäristönsuunnitteluun. Yhteistyötä tullaan tekemäänmaahanmuuttajien, työmarkkinajärjestö-KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA49

jen ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Projektinvoi suorittaa muiden opintojen ohella.Työoppiminen:Korpilahti, jakso 1 Joutseno: ks. projektioppiminenTeemavastaavat: Juha Iso-Aho (Jo), Jari Valtari(Ka), Sanna Pekkinen (Ko)Työelämävalmiuksiin liittyviä teemoja:Opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia toimiatyöelämässä, markkinoida omaa osaamistaansekä työllistää itsensä.Työelämävalmiudet 5 ovOpiskelija saa valmiuksia siirtyä työelämään perehtymälläkeskeiseen työlainsäädäntöön, työelämänedunvalvontaan ja järjestäytymiseen.Hän rakentaa oman urasuunnitelmansa ja perehtyyalan työmarkkinatilanteeseen ja rekrytointiin.Kontaktiopetus:Jakso 5 Korpilahti (K): Kurssin sisältöalueita ovattyölainsäädäntö, työelämän edunvalvonta jaurasuunnittelu. Työelämän edunvalvonnassa perehdytäänniiden ammattijärjestöjen toimintaanja palveluihin, joihin kulttuurituottajat ovatjärjestäytyneet sekä yleensä ammatillisen järjestäytymiseenpiirteisiin ja merkitykseen. Urasuunnitteluunliittyvien aihealueiden kohdallaopiskelija saa tiedollisia ja taidollisia valmiuksiasuunnitella omaa uraansa sekä tietoa erilaisistarekrytoitumispalveluista.Teemavastaava: Hannu Sirkkilä (Ko)Kulttuuripalvelun tuotteistaminen 5 ovKokonaisuus perehdyttää opiskelijan tuotteistamisenprosessin eri vaiheisiin ideasta valmiiksituotteeksi tai palveluksi. Lisäksi opiskelija oppiitunnistamaan kulttuurituotteen arvoketjun jatuotteistamisen roolin siinä. Hankkimansa tiedonavulla opiskelija saa välineitä omien tai muidentuoteideoiden tuotteistamiseen.Projektioppiminen:Jakso 3 Turku (P/K): Opiskelija osallistuu yksikössäsyksyllä 2003 toteutettavaan projektiin. Projektissatuotteistetaan omaa osaamista tuotteiksija palveluiksi. Teemaan sisältyy teoriajaksokontaktiopetuksena. Projektin suunnittelupalavereitajärjestetään jo aiemmin syksyllä ja teemaintegroituu myös jaksolla 4 järjestettäväänmarkkinointiteemaan.Teemavastaava: Pilvi Kalhama (Tku)Kulttuuriyrittäjyys 5 ovKokonaisuuden avulla opiskelija tunnistaa yrittäjyydenolemuksen ja kykenee arvioimaanedellytyksiään toimia kulttuuriyrittäjänä. Häntuntee eri yritysmuodot, kykenee arvioimaanniitä ja laatimaan liiketoimintasuunnitelman.Kontaktiopetus:Jakso 3 Korpilahti: Kurssi koostuu kontaktiopetuksesta,vierailuista ja oppimistehtävistä. Kurssillaperehdytään myös yrittäjyyden olemukseenja opiskelijoiden omiin edellytyksiin toimiayrittäjinä. Oppimistehtävän tarkoituksena on”perustaa” yritys. Kurssin suorittaminen edellyttääriittävää osallistumista kontaktiopetukseenja oppimistehtävien hyväksyttyä suorittamista.Jakso 7 Joutseno: Opiskelija tuntee erilaiset yritysmuodotja kykenee tekemään liiketoimintasuunnitelmanvalitsemalleen yritysmuodolle.Hän kykenee arvioimaan edellytyksiään toimiayrittäjänä. Hän ymmärtää yrityksen hallinnointiinliittyviä asioita ja osaa hankkia yritykselleentarvitsemiaan palveluja.50HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Projektioppiminen:Korpilahti: Opiskelija voi projektityönä laatiaoman yrityksensä liiketoimintasuunnitelmansekä perehtyä yrityksen perustamisprosessiin jatoiminnan organisointiin. Muista vaatimuksistaja toteutuksesta on sovittava erikseen teemastavastaavan lehtorin kanssa.Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Kari Pirinen(Ko)Osuustoiminta 5 ovOpiskelija perehtyy ammatillisen osaamisentuotteistamiseen ja myymiseen yhteisyrittäjyydenkeinoin. Opiskelija tutustuu uusosuustoimintaantyöllistämisen välineenä. Hän hankkiivalmiuksia (liike)toimintasuunnitteluun ja oppiimarkkinoilla toimimisen ja tiimityöskentelynperusteet.Kontaktiopetus:Jakso 6 Korpilahti: Osuustoiminta - Osaamisestatyötä (K/I): Kurssilla pyritään opiskelijoidenoman osaamisen tuotteistamisen avulla rakentamaanopiskelijoiden yhteisyritys. Kurssillaopiskelija oppii tuotteistamaan oman osaamisensa,saa valmiuksia tiimityöskentelyyn sekäorganisaatioiden toiminnan suunnitteluun.Kurssi sisältää viisi osa-aluetta: osaamisen tuotteistaminen;liiketoiminnan suunnittelu sekä toiminnankehittäminen yhteisyrityksessä; verkostotja tiimiytyminen; osuuskunnan perustaminen,toiminta ja hallinto. Kurssi sisältää kontaktiopetusta,tehtäväkokonaisuuksia sekä itsenäistä-ja tiimityöskentelyä.Itsenäinen työskentely:Jakso 6 Korpilahti: Tämän teeman itsenäinensuorittaminen koostuu viidestä aihealueesta javiidestä niihin liittyvästä tehtävästä jotka nivoutuvatyhteen (Tällaisella prosessilla useimpienuusosuuskuntien perustaminen tapahtuu).Opiskelija tutustuu alalla toimiviin yhteisyrityksiinja ”perustaa” osuuskunnan joko yksin tairyhmässä. Opiskelija perehtyy osaamisen tuotteistamiseen,liiketoiminnan suunnitteluun yhteisyrityksessä,osuuskunnan toimintaan ja hallintoonsekä verkostoitumisprosesseihin. Itsenäisessäsuorittamisessa opiskelijaa tukevat kirjallisuussekä osuustoiminnan neuvonta ja tukiverkot.Myös ryhmätehtävä mahdollinen, sovittavayksilöllisesti teemavastaavan kanssa.Projektioppiminen:Joutseno: Opiskelija perehtyy osuuskuntatoimintaanperustamalla osuuskunnan tai osallistumallaKultturiosuuskunta Kihun tai muunosuuskunnan toimintaan. Opiskelija tekee projektiraportin,muista vaatimuksista sovitaanerikseen teemavastaavan kanssa.Teemavastaava: Jari Klemola (Jo), Kari Pirinen(Ko)Kulttuurikasvatukseen liittyviä teemoja:Kulttuurikasvatuksen opinnot antavat opiskelijallekulttuuripalvelujen suunnittelemisessa jatuottamisessa tarvittavia kasvatuksellisia valmiuksia.Seuraavista kulttuurikasvatukseen liittyvistäteemoista kolme ensimmäistä painottaapedagogisia valmiuksia. Neljä jälkimmäistä teemaamuodostaa Humakin kulttuurikasvatuksensuuntautumisopinnot. Koulutusohjelmien rajatylittävässä koulutuksessa opiskelijat verkostoituvatmoniammatillisesti. Opiskelija voi suorittaakulttuurikasvatuksen kokonaisuudesta jokoyksittäisiä teemoja tai niistä voi luoda muitaopintoja tukevan kokonaisuuden.Kulttuurikasvatuksen teoreettinenperusta * 5 ovTeeman tavoitteena on pohtia kulttuurikasvatuksenolemusta ja sen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.Opiskelija perehtyy kasvatustieteenKULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA51

perusteisiin, jotta hän kykenee huomioimaankohderyhmien tarpeita kulttuuritoiminnan erisektoreilla.Kontaktiopetus:Jakso 3 Joutseno (K/I): Seminaarityöskentelyn jalukupiirien avulla opiskelija tutustuu varhais-,koulu- ja aikuiskasvatuksen perusteisiin. Hän kykeneehyödyntämään kasvatustieteitä kulttuuripalvelujentuottamisessa, erityisesti kasvatuksellisestanäkökulmasta katsoen.Jakso 6 Turku (K/T): Opinnoissa perehdytäänkulttuurikasvatuksen teoreettisiin perusteisiinkasvatus- ja ohjaustyön instituutioiden (perhe,päiväkoti, koulu, aikuisoppilaitos, vanhainkotiyms.) toiminnan analysoinnin kautta sekä tarkastellaanja arvioidaan varhais-, koulu- ja aikuiskasvatuksenkulttuurikasvatuksellista tehtävääsuomalaisessa yhteiskunnassa.Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Maarit Härkönen(Tku)Ohjaajana ja kouluttajanatoimiminen * 5 ovTeeman tavoitteena on, että opiskelija tunnistaaoppimisen, ohjaamisen ja kouluttamisen taustallaolevia ihmis-, tiedon- ja oppimiskäsityksiäsekä osaa määrittää omaa toimintaansa niidenvalossa. Opiskelija oppii hyödyntämään kouluttajanja ohjaajan taitoja oman osaamisensatuotteistamisessa. Teemassa perehdytään erilaisiinkohtaamisen ja vuorovaikutuksen toimintamalleihin.Kontaktiopetus:Jakso 4 Turku (K/P), jakso 6 Joutseno (K/P): Opiskelijatunnistaa oppimisen taustalla olevat ihmis-,tiedon- ja oppimiskäsitykset ja kehittääosaamistaan toimia ohjaajana ja kouluttajanaerilaisissa toimintaympäristöissä.Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Maarit Härkönen(Tku)Kulttuurikasvatus monikulttuurisessayhteiskunnassa * 5 ovTeeman tavoitteena on, että opiskelija perehtyymonikulttuurisuuden asettamiin vaatimuksiinkyetäkseen ottamaan ne huomioon kulttuuripalveluidentuottamisessa erilaisissa toimintaympäristöissä.Kontaktiopetus:Jakso 2 Turku (K): Opinnoissa perehdytään monikulttuurisuudenkäsitteisiin ja ilmiöihin sekäkulttuuritradition merkitykseen kulttuuristenjuurien luojana ja yhteisöllisen osallisuuden rakentajana.Monikulttuurisuutta lähestytään vähemmistökulttuuriennäkökulmasta.Jakso 7 Joutseno (K/I) : Opinnoissa tutustutaanerityisryhmien, ala- ja vähemmistökulttuurientoimintaan. Opiskelija kykenee ottamaan huomioonnäiden ryhmien erityispiirteet toiminnassaan.Teemavastaavat: Jari Klemola (Jo), Maarit Härkönen(Tku)Kulttuurisen identiteetinrakentuminen 5 ovTavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan,mikä on yksilön kulttuurinen identiteettija miten se muotoutuu. Teemassa tarkastellaankulttuuripalveluja tuottavien toimijoiden, erityisestiinstituutioiden, vaikutusta yksittäisen ihmisenkulttuurisen identiteetin muotoutumiseen.Teemaan sisältyy kontaktiopetusta ja itsenäistätyöskentelyä. Teema kuuluu Humakin yhteisiinkulttuurikasvatuksen suuntautumisopintoihin.Kontaktiopetus:Jakso 5 Kauniainen ja Korpilahti (K/I): Kurssin tavoitteenaon auttaa opiskelijaa tiedostamaaneri instituutioiden merkitystä yksilön kulttuurisenidentiteetin muotoutumiseen. Kurssi alkaa52HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

tiiviillä kontaktiopetusjaksolla, jonka aikana tarkastellaankulttuurisen identiteetin rakentumistasekä tutustutaan julkisten ja yksityisten kulttuurilaitostentoimintasuunnitelmiin ja laitostentoimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön. Itsenäisentyöskentelyn aikana opiskelija perehtyy tarkemminvalitsemiinsa kulttuuripalveluihin tai yksittäisiintaideteoksiin kulttuurisen identiteetin rakentajina.Sisältö: Kulttuurinen identiteetti -käsitteenmäärittely, julkisten ja yksityisten kulttuurilaitostentehtävä ja merkitys yksilön näkökulmasta,kolmannen sektorin kulttuurityö sekäyksittäisten kulttuurituotantojen tai taideteostentarkastelu.Teemavastaavat: Titta Tiihonen (Ka), Molla Walamies(Ko)Vähemmistöryhmienkulttuuritoiminta 5 ovTavoitteena on ymmärtää etnisten tai muidenvähemmistöryhmien kulttuuritoiminnan käytännöntoimintamahdollisuuksia ja vaikuttavuutta.Opiskelija tutustuu valitsemansa vähemmistöryhmänkulttuuriin sekä toiminta- ja ilmaisutapoihinosallistumalla ryhmän kulttuuriseentoimintaan. Opiskelija kartoittaa ryhmän toimintaedellytyksiäja tavoitteita. Hän tutkii ryhmänkulttuuritoiminnan vaikuttavuutta sekä vähemmistöryhmänsisällä että suhteessa valtaväestöön.Teema kuuluu Humakin yhteisiin kulttuurikasvatuksensuuntautumisopintoihin. Helsinginkoulutusyksikkö vastaa teeman toteuttamisesta.Teemavastaava: Hanna Putkonen (Hki)Osallistava ja yhteisöllinenkulttuuritoiminta 5 ovTeeman aikana opiskelija paneutuu kasvatuksellisestanäkökulmasta kulttuuritoiminnan sisältöihinja tavoitteisiin. Hän tutustuu erilaisiin osallistaviinmenetelmiin ja ymmärtää niiden merkityksenja vaikutuksen kasvatuksellisten kulttuuripalvelujentuottamisessa. Hän osaa suunnitellatavoitteellisia, erityisesti yhteisöllisyyteen jaosallisuuteen tähtääviä, kulttuuritapahtumia. Sisältö:Opiskelija perehtyy osallistamisen menetelmiinja käytäntöihin, tuntee niiden periaatteitaja merkityksiä. Hän tutustuu erilaisiin kulttuurisiinosallisuusprojekteihin ja hahmottaa niidenvaikutusta sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta.Opiskelijat tekevät alustavan projektisuunnitelmankasvatuksellisesta kulttuuritapahtumastatai -palvelusta. Teema kuuluu Humakinyhteisiin kulttuurikasvatuksen suuntautumisopintoihin.Joensuun koulutusyksikkö vastaateeman toteuttamisesta.Teemavastaava: Erja Anttonen (Jo)Kasvatuksellisen kulttuuritapahtumantuottaminen 5 ovTeeman tavoitteena on tutustua kasvatuksellistenkulttuuritapahtumien ja –palveluiden tuottamiseneri vaiheisiin ideasta valmiiksi tapahtumaksitai palveluksi. Opiskelijat toteuttavatsuunnittelemansa kulttuuritapahtuman tai –palvelun,jonka sisällössä pääpaino on kulttuurin taitaiteen kasvatuksellisessa tehtävässä identiteetin,osallisuuden tai yhteisöllisyyden vahvistajana.Teeman suorittaminen edellyttää kasvatuksellistaperustietämystä, esimerkiksi Osallistavaja yhteisöllinen kulttuuritoiminta -teeman suorittamista.Teema kuuluu Humakin yhteisiin kulttuurikasvatuksensuuntautumisopintoihin ja sevoidaan toteuttaa projekti- tai työoppimisena.Projektioppiminen:Jakso 8 Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelijaryhmätoteuttaa Osallistava ja yhteisöllinen kulttuuritoiminta-teemassa tehdyn tai muun ennakoltatoimitetun projektisuunnitelman pohjaltakasvatuksellisen kulttuuritapahtuman. RyhmäKULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA53

suunnittelee tapahtuman konseptin, hankkii sillerahoituksen, määrittelee tapahtuman kohderyhmän,tiedottaa ja markkinoi sitä sekä organisoija toteuttaa tapahtuman. Projektiraportissaanopiskelija analysoi tapahtumaa ja sen tuottamisprosessiasekä kasvatuksellisesta ettäoman ammattialansa näkökulmasta.Työoppiminen:Kauniainen ja Korpilahti: Opiskelija osallistuu sopivassatyöoppimispaikassa tehtävän kulttuuritapahtumantai -palvelun suunnitteluun ja organisointiin.Hän luo tapahtuman konseptin, osallistuurahoituksen suunnitteluun ja hankintaan,määrittelee tapahtuman kohderyhmän sekätiedottaa ja markkinoi. Työoppimisraportissaanopiskelija analysoi tapahtumaa ja sen tuottamisprosessiasekä kasvatuksellisesta että omanammattialansa näkökulmasta.Teemavastaavat: Titta Tiihonen (Ka), Molla Walamies(Ko)VAPAASTI VALITTAVATOPINNOT 20 OVVapaasti valittavat opinnot on mahdollista valitaoman koulutusohjelman tarjonnasta, koko Humakintarjonnasta ja muiden vastaavantasoistenoppilaitosten tarjonnasta. Vapaasti valittavillaopinnoilla opiskelija vahvistaa ammatillistasuuntautumistaan tai hankkii uusia näkökulmiaammatilliseen osaamiseensa.OPINNÄYTETYÖ JA SIIHENLIITTYVÄT OPINNOT 20 OVOpinnäytetyöllä opiskelija osoittaa kykenevänsätiedonhankintaan, tiedon kriittiseen arviointiinja oman toimialan tiedon kartuttamiseen jauusintamiseen. Hän hallitsee tieteellisen tutkimuksenperiaatteita ja menetelmiä sekä tunteeoman kulttuurialansa tutkimustraditioita. Opiskelijalaatii työelämälähtöisen ja käsittelytavaltaantieteellispohjaisen tutkielman, joka täydentäähänen aikaisempien valintojensa määrittelemääasiantuntijuutta.Opintoihin kuuluvat seuraavat yhteiset (pakolliset)teemat: Metodiseminaari (5 ov), Opinnäytetyöseminaari(5 ov) ja Opinnäytetyö (10 ov).Teemat tukevat toisiaan siten, että Metodiseminaarija Opinnäytetyöseminaari antavat käytännöllis-ja teoreettispohjaiset valmiudet opinnäytetyönsuorittamiselle. Opinnot suoritetaan 1,5vuoden ajanjaksolla. Kontaktiopetuksena suoritettavatMetodiseminaari ja Opinnäytetyöseminaariajoittuvat syys- ja kevätlukukaudelle jaitsenäisenä työskentelynä suoritettava Opinnäytetyösyyslukukaudelle.Opinnäytetyöseminaarin suorittamisen edellytyksenäon hyväksytty merkintä Metodiseminaarinsuorittamisesta.Metodiseminaari 5 ovTeema antaa valmiudet käytännön kulttuurintutkimuksenkäynnistämiseen ja toteuttamiseensekä tieteellisten periaatteiden mukaistenraporttien, selvitysten ja pienimuotoisten tutkimustenlaatimiseen. Teeman yhteydessä opiskelijatutustuu kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksenperusteisiin ja pystyy käyttämään niitäomassa opinnäytetyössään. Opiskelija saa valmiuksiahyödyntää kulttuurintutkimuksen menetelmiäoman toimialansa kehittämiseen.Kontaktiopetus:Jakso 2 Kauniainen, jakso 3 Turku, jaksot 3 ja 6Joutseno, jakso 8 Korpilahti: Metodiseminaari (K/I)jakaantuu työskentelyä taustoittavaan ja sitä tukevaanosioon, jossa opiskelija tutustuu tutkimuksenkäynnistämisen liittyviin kysymyksiin(lähdemateriaalin hankinta ja käsittely, lähdeviitteidenmerkintä, teoreettisen näkökulman jatutkimuskysymyksen valinta, tutkimuksen teonprosessit) ja tutkimuksen kirjoittamisen periaat-54HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

teisiin. Seminaarin aikana opiskelija laatii tutkimussuunnitelmanja -aikataulun. Kurssiin sisältyyrunsaasti itsenäistä työskentelyä.Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), Titta Tiihonen(Ka), Hannu Sirkkilä (Ko), Pekka Vartiainen(Tku)Opinnäytetyöseminaari 5 ovOpiskelija pystyy arvioimaan kulttuurialan tutkimustarpeitaoman opinnäytetyönsä näkökulmastaja tekemään tutkielman. Seminaarityöskentelyssäopiskelija pystyy perustelemaan valitsemansatutkimuksellisen näkökulman, lähteistön,tutkimusongelman, rajauksen ja tutkimuksenmuut ratkaisut. Opiskelija osaa myösarvioida muiden tekemiä tutkimuksia.Kontaktiopetus:Jakso 2 Korpilahti, jaksot 3 ja 4 Joutseno, jakso 5Kauniainen, jakso 7 Turku: Opinnäytetyöseminaarissa(K/I) opiskelija esittelee omaa tutkimussuunnitelmaansaja tarkentaa edelleentyönsä tutkimuksellisia tavoitteita. Työskentelymuotonaovat seminaari-istunnot, joiden aikanaharjoitellaan työsuunnitelmien ja pienimuotois-ten tutkimusartikkeleiden kriittistä arviointia.Kurssiin sisältyy runsaasti itsenäistä työskentelyä.Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), Titta Tiihonen(Ka), Hannu Sirkkilä (Ko), Pekka Vartiainen(Tku)Opinnäytetyö 5 ovOpiskelija laatii Humakin opinnäytetyölle asetettujentavoitteiden mukaisen opinnäytetyön.Opinnäytetyö laaditaan ohjaavien lehtoreidenopastuksella ja työn tekemistä tuetaan järjestettävilläseminaareilla. Seminaareissa opiskelijaesittelee omaa opinnäytetyötään ja saa siitävertaisarviointia. Teema toteutetaan itsenäisenätyöskentelynä, mutta siihen sisältyy myös yksiköissätoteutettavaa kontaktiopetusta. Opinnäytetyöntarkemmasta ohjeistuksesta ks. sivu15. Jaksot 1 ja 3 Kauniainen, jaksot 4 ja 7 Joutseno,jaksot 7 ja 8 Korpilahti.Teemavastaavat: Päivi Ruutiainen (Jo), Titta Tiihonen(Ka), Hannu Sirkkilä (Ko), Pekka Vartiainen(Tku)KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA55

KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISO-TYÖN KOULUTUSOHJELMA56 HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004 Opinnäytetyöjasiihen liittyvätopinnot 20 ovAmmatillinensuuntautuminen20 ovVapaasti valittavat opinnot 20 ovOhjauksen ja toiminnanohjauksenopinnot 30 ovKansalaistoiminta ja nuorisotyöosana yhteiskuntaa 40 ovHumakin yhteiset opinnot 10 ovHumakin yhteiset opinnot 10 ovKansalaistoiminta ja nuorisotyö osana yhteiskuntaa 40 ovOhjauksen ja toiminnanohjauksen opinnot 30 ovAmmatillinen suuntautuminen 20 ovVapaasti valittavat opinnot 20 ovOpinnäytetyö ja siihen liittyvät opinnot 20 ov

KOULUTUSOHJELMAN RAKENNEHUOMIO! Koulutusohjelma uudistuu. Tätä opetussuunnitelmaanoudatetaan lv. 2003–2004.Syksyllä 2003 aloittavat opiskelijat opiskelevattämän opetussuunnitelman mukaan vain ensimmäisenlukuvuoden ja siirtyvät uuteen opetussuunnitelmaansyksystä 2004. Aikaisemminopintonsa aloittaneet opiskelijat (v. 2000, 2001,2002 ja 2003) noudattavat pääsääntöisesti sitäopetussuunnitelmaa, jonka pohjalle he ovathenkilökohtaisen opetusohjelmansa (HOPS)tehneet. Suuntautumisopinnoissa siirrytäänsyyslukukaudella 2004 uuteen opetussuunnitelmaan.Tutkinto: Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkintoTutkintonimike: Tutkintonimike vahvistamattaTutkinnon laajuus: 140 opintoviikkoa, 3,5 vuottaKoulutusyksiköt vahvuusalueineen: Haapavedenkoulutusyksikkö (kansalais- ja järjestötoimintasekä työpajapedagogiikka), Joensuunkoulutusyksikkö (kulttuuriset ohjausmenetelmät,Pohjois-Karjalan kuntien nuorisotyö), Lohjankoulutusyksikkö (kansalais- ja järjestötoiminta,Etelä-Suomen kaupunkien nuorisotyö),Nurmijärven koulutusyksikkö (kansalais- ja järjestötoiminta,kansainväliset yhteydet ja ammattiyhdistysliike),Suolahden koulutusyksikkö(osallisuuden edistäminen, nuorisotyö kasvuyhteisöissä),Tornion koulutusyksikkö (seikkailukasvatus,kansainväliset suhteet).Koulutusohjelman tavoitteena on valmentaavuorovaikutustaitoisia, luovia ja itsenäiseentyöskentelyyn pystyviä osaajia, jotka hallitsevatkansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä sekä projektityöskentelynettä pitkäjänteisen kehittämisen.Koulutusohjelman keskeisinä sisältöinäovat kansalais- ja järjestötoiminta, syrjäytymisprosessienymmärtäminen ja ehkäiseminen,monikulttuurisuus, osallisuus sekä vapaa-aikapalveluidentuottaminen korostamalla osallistaviamenetelmiä.Koulutus antaa valmiudet kansalaistoiminnan januorisotyön asiantuntija-, koulutus-, kehittämisjaesimiestehtäviin sekä vaativiin ohjaustehtäviinkunnissa, järjestöissä ja yksityisten työnantajienpalveluksessa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmatoteutetaan Haapaveden, Joensuun, Lohjan,Nurmijärven, Suolahden ja Tornion koulutusyksiköissä.HUMAKIN YHTEISETOPINNOT 10 OVKatso opintojen kuvauksetsivuilta 29–30.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jaksot1, 2 ja 3; Joensuun koulutusyksikkö, jaksot 2 ja 3;Lohjan koulutusyksikkö, jaksot 1, 2, 3 ja 4; Nurmijärvenkoulutusyksikkö, jaksot 1, 2, 3 ja 4;Suolahden koulutusyksikkö, jaksot 2, 3 ja 4; Tornionkoulutusyksikkö, jaksot 2, 3, 5 ja 6.KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA57

KANSALAISTOIMINTA JANUORISOTYÖ OSANAYHTEISKUNTAA 40 OVKansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmanperusopintojen tavoitteena on antaaopiskelijoille perustiedot yksilön kehityksestä,sosiaalistumisesta yhteisön jäseneksi ja identiteetinrakentumisesta tietoyhteiskunnassa. Perusopintojenaikana perehdytään yhteiskunnanrakenteisiin, järjestelmiin ja mekanismeihin. Samallatutustutaan kansalaistoiminnan ja nuorisotyönperinteisiin ja tapoihin tukea yksilöä jayhteisöjä sekä vaikuttaa yhteiskunnan päätöksentekoonja toimintatapoihin.Kansalaistoiminta ja nuorisotyöennen ja nyt 5 ovOpintokokonaisuuden tavoitteena on antaaopiskelijalle perustiedot kansalaistoiminnan januorisotyön kehityksestä ja nykytilasta. Tavoitteenaon ammatillisen yleiskuvan hahmottaminenkansalaistoiminnasta, nuorisotyöstä ja niidenyhteiskunnallisesta merkityksestä. Teemassakäsitellään toimialan keskeisiä ammatillisiavaatimuksia, niiden muutoksia ja suhdetta yhteiskunnanja nuoruuden muutoksiin. Teemasuositellaan suoritettavaksi opintojen alussa, silläse johdattaa koulutusohjelman ammattialueeseen.Teeman suorittanut opiskelija hallitsee kansalaistoiminnanja nuorisotyön peruskäsitteet jaosaa soveltaa niitä työnsä suunnittelussa ja arvioinnissa;tuntee yhteiskunnan, kansalaistoiminnanja nuorisotyön tärkeimmät toimintaympäristöt,kehitysvaiheet ja ammatilliset muutokset;tuntee kansalaistoiminnan ja nuorisotyön kansainvälisiätoimintamalleja ja kehityspiirteitäsekä ymmärtää kansainvälistymisen tuomia ammatillisiakehitystarpeita; tuntee ammattialansakeskeiset rakenteet, päätöksentekojärjestelmät,toimintamuodot ja niiden kehitystarpeet; tunteekansalaistoiminnan ja nuorisotyön sivistystehtävän,arvoperustan ja niissä tapahtuneetmuutokset sekä osaa käyttää ammattialansaperuskäsitteitä ja kuvata kansalaistoimintaa januorisotyötä myös yhdellä vieraalla kielellä.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 2ja 3; Joensuun koulutusyksikkö, jaksot 3 ja 4; Lohjankoulutusyksikkö, jakso 2; Nurmijärven koulutusyksikkö,jaksot 2 ja 3; Suolahden koulutusyksikköjakso 3; Tornion koulutusyksikkö jakso 7.Nuoruus ja nuorten kulttuurisetkasvuyhteisöt A 5 ovTeema auttaa opiskelijaa ymmärtämään nuoruuttaerilaisissa kasvuyhteisöissä, yhteiskunnansosiaalistamispyrkimyksiä, vertaisryhmien merkitystäja nuoruuteen liittyviä kehitystehtäviäsekä nuorisokulttuureita. Teemassa tutkitaankodin ulkopuolisten kasvuyhteisöjen merkitystänuorten sosiaalistajana ja identiteetin rakentajana.Tavoitteena on ammattilainen, joka kykeneeluomaan myönteistä kasvua tukevia kasvuyhteisöjäja ympäristöjä.Teeman suorittanut opiskelija tuntee nuorisojakasvatussosiologian peruskäsitteet; tunteesuomalaisen nuoruuden erityispiirteet; ymmärtäänuoruuden ja aikuisuuden rajojen hämärtymisentuoman problematiikan kasvatustehtävissä;ymmärtää nuoruuden yhteiskunnallisessaja sosiaalisessa viitekehyksessä sekä kulttuurisenailmiönä; tunnistaa nuorisokulttuurien erilaisiamuotoja; tuntee koulun merkityksen nuortenkasvuyhteisönä; tuntee vapaa-ajan monet merkityksetnuoruudessa ja ymmärtää kulttuurienvälisen kasvatuksen ja monikulttuurisuudenmerkityksen.Suoritusvaihtoehto A: Opiskelija voi valita jokotämän tai Ihminen yhteisön jäsenenä (5 ov)-teeman.58HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö jakso 7;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 3; Lohjan koulutusyksikkö,jakso 5; Suolahden koulutusyksikkö,jakso 4; Tornion koulutusyksikkö, jaksot 5.Ihminen yhteisön jäsenenä B 5 ovTeema auttaa opiskelijaa ymmärtämään, mitenyksilö nyky-yhteiskunnassa liittyy erilaisten sosiaalistenja kulttuuristen yhteisöjen jäseneksi jamillaiset lainalaisuudet ja prosessit niiden sisällävaikuttavat. Teemassa tutustutaan sosialisaationerilaisiin muotoihin ja sisältöihin eri ikäkausina,yhteiskunnan sosiaalistamispyrkimyksiin, vertaisryhmienmerkitykseen ja ikäkausiin liittyviinkehitystehtäviin. Teemassa tutkitaan erilaisiamaailmankuvia sekä ihmisen identiteettejä jarooleja. Teeman suorittaminen antaa valmiuksiatarkastella myös erilaisia kulttuurisia ryhmiäsekä niiden sisäisiä ja välisiä prosesseja.Teeman suorittanut opiskelija tuntee sosiaalipsykologianja kasvatussosiologian peruskäsitteet;tuntee erilaisia sosiaalisia ja kulttuurisiaryhmiä määrittävät piirteet sekä niihin liittymiseenja niistä eroamiseen liittyviä yhteiskunnallisiatekijöitä ja prosesseja, tuntee suomalaisennuoruuden erityispiirteet ja ymmärtää nuoruudenyhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa viitekehyksessäsekä kulttuurisena ilmiönä, ymmärtäämaailmankuvien merkityksen ja osaa tulkita erilaisiaidentiteettejä sekä rooleja omassa ja muidenelämässä ja ymmärtää kulttuurien välisenkasvatuksen ja monietnisyyden merkityksen.Suoritusvaihtoehto B: Opiskelija voi valita jokotämän tai Nuoruus ja nuorten kulttuuriset kasvuympäristöt(5 ov) -teeman.Toteutus: Nurmijärven koulutusyksikkö jakso 4.Hyvinvointiyhteiskunnanperusteet 5 ovTeeman tavoitteena on antaa opiskelijalle käsitteellinenperusta suomalaisen yhteiskunnan arvoperustasta,toiminnasta ja toimijoista sekämuutoshaasteista. Opiskelija oppii havaitsemaanerilaisten ideologioiden ja toimijoidenvaikutusta suomalaisen yhteiskunnan kehitykseenja niiden takana olevia erilaisia käsityksiähyvinvoinnista. Teemassa pohditaan muuttuvanyhteiskunnan taloudellisia reunaehtoja ja erilaistenuutta yhteiskuntaa luonnehtivien ilmaisujen(informaatio-, palvelu-, asiantuntija-, kommunikaatioyhteiskuntajne.) vaateita ja mahdollisuuksiakansalaistoiminnalle ja nuorisotyölle.Teeman aikana tutustutaan valtionhallinnon jakunnallisen itsehallinnon vaikutus- ja ohjaussuhteisiinja selvitetään työelämän peruskäsitteetsekä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön työntekijänätoimimisen perusteet. Teemassa perehdytäänmyös Euroopan Unionin ja kansainvälistensopimusten merkitykseen hyvinvointivaltiontulevaisuuden kannalta.Teeman suorittanut opiskelija hallitsee muuttuvansuomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan historian,arvoperustan ja reunaehdot sekä tunteesuomalaiselle mallille ominaisia piirteitä verrattunamuihin maihin; osaa vertailla poliittistenliikkeiden eroja suhtautumisessa hyvinvointivaltionkehittämiseen ja arvioida ammattiyhdistysliikkeenja muiden kansalaisliikkeiden rooliasuomalaisessa hyvinvointipolitiikassa; tietää, mitenyhteiskunnan voimavarat muodostuvat jamiten niiden jakamisesta päätetään; tuntee suomalaisenhyvinvointiyhteiskunnan palvelurakenteensekä vaihtoehtoiset nuorisotyön ja kansalaistoiminnanpalvelujentuottamismallit; tunteetyöntekijän aseman ja työsuhteen ehtoihin vaikuttavattekijät erilaisten työnantajien palveluksessa;osaa toimia sekä kansalaisena että alanammattilaisena julkisen hallinnon määrämuotoisessapäätöksentekojärjestelmässä ja hallitseehallintomenettelyn pelisäännöt; tunteeKANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA59

nuorisotyön ja kansalaistoiminnan yhteydetEU:n toimintaan ja kansainvälisiin sopimuksiin jaosaa hyödyntää niiden antamia mahdollisuuksia.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 5;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 4; Lohjan koulutusyksikkö,jakso 5; Nurmijärven koulutusyksikkö,jakso 5; Suolahden koulutusyksikkö jakso8; Tornion koulutusyksikkö, jakso 1.Palvelutuottamisen perusteet 5 ovOpintokokonaisuuden tavoitteena on antaaopiskelijalle valmiuksia toimia palveluiden tuottajana.Tavoitteena on tarjota opiskelijalle perusedellytyksettuottaa palveluita vapaa-ajan,kansalaistoiminnan, nuorisotyön ja sosiaalisentoiminnan piirissä. Opiskelija perehtyy erityisestiyksityiseen ja kolmanteen sektoriin palveluidentarjoajina. Teemassa hankitaan edellytyksiäymmärtää yksityisen ja kolmannen sektorin toimintaedellytyksiäja lainsäädännöllisiä puitteita.Samalla perehdytään asiakkuuteen, tuotteistamisenlähtökohtiin ja palveluiden markkinointiin.Teeman suorittanut opiskelija: hallitsee tuotteistamisenperusperiaatteet, lähtökohdat ja prosessin;tuntee kolmanteen sektoriin liittyvänpalvelu- ja rahoitusrakenteen; osaa vuorovaikutuksenasiakkaiden, palveluiden tuottajien ja rahoittajienkanssa; tuntee yritystoiminnan perusteet,osaa projektityöskentelyn perustaidot jaosaa rakentaa palveluverkostoja ja markkinoidapalveluita.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 5;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 4; Nurmijärvenkoulutusyksikkö, jakso 8; Suolahden koulutusyksikkö,jakso 5; Tornion koulutusyksikkö, jakso 7.Syrjäytymisen riskit 5 ovOpintokokonaisuus valmentaa opiskelijaa tunnistamaansyrjäytymisprosesseja ja niiden taustallaolevia erilaisia vaikuttajia sekä löytää yhteistyökumppaneita,joiden kanssa elämänhallintaaparantavat yhteistyöprojektit ovat mahdollisia.Teemassa tarkastellaan osallisuutta jaosattomuutta, syrjäytymisen ennaltaehkäisyn jakorjaavien toimenpiteiden mahdollisuuksiasekä sosiaalisen pääoman rakentamista erilaistenkansalaistoimijoiden näkökulmasta. Keskeinenasia on moniarvoisuuden ja erilaisuudenkohtaaminen.Teeman suorittanut opiskelija on saanut edellytyksiätunnistaa erilaisia syrjäytymisprosesseja;osaa kohdata moninaisuuden; tunnistaa sosiaalistumiseenliittyvät vaikeudet; osaa rakentaaerilaisia osallisuusprosesseja ja tuntee mielenterveys-ja päihdetyön perusteet.Painotukset: Kansalaistoimintaa painottavatkoulutusyksiköt käsittelevät lisäksi seuraaviateemoja: huono-osaisuus, köyhyys jne., syrjäytyminentyöelämässä ja työelämästä (mm. työttömyys),syrjäytyminen yhteiskunnallisesta päätöksenteosta.Nuorisotyötä painottavat koulutusyksikötkäsittelevät lisäksi seuraavaa teemaa:nuorisohuollon keskeiset asiat.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 7;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 3; Nurmijärvenkoulutusyksikkö jakso 7; Suolahden koulutusyksikköjakso 2; Tornion koulutusyksikkö, jakso 3.Kasvatuksen arvoperustaja elämänkaari 5 ovOpintokokonaisuus valmentaa opiskelijaa tunnistamaanomia kasvatusnäkemyksiään ja arviointiaansekä ymmärtämään ihmisen elämänkaareneri vaiheiden kehitystehtäviä. Teemantavoitteena on johdatella opiskelija pedagogi-60HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

seen ajatteluun, tutustumaan kasvua ja kehitystäkuvaaviin teorioihin sekä tutkimaan omaa rooliaanohjaajana ja kouluttajana.Teeman suorittanut opiskelija: hallitsee kasvatuksenperuskäsitteet; tunnistaa ja pystyy arvioimaankasvatuksen arvoja ja eettisten normientaustoja; kykenee muodostamaan oman ihmiskäsityksensäja perustelemaan sen; pystyy tunnistamaanomia kasvattaja- ja ohjaajaominaisuuksiaanja saa valmiuksia kehittää niitä; tunteeerilaisia kasvatussuuntauksia ja pystyy eri kehitysteorioidenpohjalta hahmottamaan ihmisenelämänkaaren ja kehitykseen vaikuttavien tekijöidenmoninaisuuden.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 5;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 3; Nurmijärvenkoulutusyksikkö, jakso 4; Suolahden koulutusyksikkö,jakso 5; Tornion koulutusyksikkö, jakso 4.Eri-ikäisten ohjaaminen 5 ovKansalaistoiminnan ja nuorisotyön ytimessä ontoiminta toisten ihmisten kanssa pienissä ja suurissaryhmissä. Teema valmentaa opiskelijaa erilaistentapahtumien järjestämiseen, ohjattavienkohtaamiseen ja kasvatustavoitteiden soveltamiseen.Opiskelija oppii ottamaan huomioonohjattavien erilaiset valmiudet ja tarpeet sekäkehittää ohjaamisessa tarvittavia suunnittelutaitojaja didaktisia valmiuksia. Teeman aikana tutustutaanerilaisiin pedagogisiin yhteisöihin,esim. kouluun. Tutkitaan koulukasvatukseen liittyviäoppimiskäsityksiä sekä perehdytään kulttuurienväliseen kasvatukseen ja erityispedagogiikanlähtökohtiin.Keskeisiä sisältöalueita: Ohjaaja kasvattajana jakouluttajana, ryhmätoiminnan ja ohjauksen menetelmät,toiminnalliset menetelmät, leikin jaaktiviteettien ohjaus, pedagoginen yhteisö työyhteisönä,oppiminen koulukasvatuksessa, kulttuurienvälinen kasvatus ja erityisopetus ja eriyttäminen.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö jakso 4;Nurmijärven koulutusyksikkö jakso 3;Tornionkoulutusyksikkö, jakso 5.Yksilön ja ryhmänohjauksenperusteet 5 ovTeeman tavoitteena on tutkia ohjaajana ja kouluttajanatoimimista kansalaistoiminnan ja nuorisotyöneri ympäristöissä. Teema suoritetaantyöoppimisena. Teeman aikana tutustutaan käytännössäkouluttajan tai ohjaajan työhön, kokeillaanitse ohjaustehtävissä toimimista sekälopulta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaanisompia ohjaus- tai opetuskokonaisuuksia.Opiskelija voi kiinnostuksensa mukaan keskittyävarhaiskasvatukseen, nuorisokasvatukseen taiaikuiskoulutukseen. Tämä toteutetaan toimipaikkojenlähialueiden kouluissa tai muissa kasvuyhteisöissä,joissa on koulutettu työvalmentaja.Sopivat työoppimispaikat vaihtelevat opiskelijoidenja koulutusyksiköiden mukaan iltapäivätoiminnastatai seurakuntien lapsi- ja nuorisotyöstäeläkeläisten järjestötoimintaan tai ammattiyhdistystoimintaan.Teema valmentaaopiskelijaa syventämään osaamistaan ohjattavienyksilöiden ja ryhmien kohtaamisessa sekätoimintojen didaktisessa suunnittelussa. Samallakehitetään tietoista ja kriittistä arviointia ja tulkintaaomaa kasvatus- ja ohjaustoimintaa kohtaan.Ryhmädynamiikan osalta tarkastellaanryhmän toimintaa, rooleja ryhmässä sekä pohditaan,miten kukin toimii ryhmässä ja mitenottaa ryhmän haltuunsa. Teemaan liittyy seminaari,jonka yhteydessä käydään läpi opiskelijantuottamat kirjalliset raportit.Keskeisiä sisältöalueita: Tutustuminen ohjaajantai kouluttajan työhön, ryhmä toimintaympäristönä,erilaiset ohjaustilanteet ja opetustilanteet,KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA61

ohjauksen tai opetuksen suunnittelu ja toteutusja arviointi.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö jakso 8;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 8; Lohjan koulutusyksikkö,jakso 7; Nurmijärven koulutusyksikkö,jakso 7; Tornion koulutusyksikkö, jaksot 1ja 8.OHJAUKSEN JA TOIMINNAN-OHJAUKSEN OPINNOT 30 OVKoulutusohjelman menetelmäopinnot sisältävätvalinnaisia 5 ov:n teemakokonaisuuksia, joistaopiskelija rakentaa ohjauksen ja toiminnanohjauksen opintoihin vaadittavan 30 ov:n kokonaisuuden.Lisäksi opiskelija voi kerätä näistäopinnoista vapaasti valittavat opinnot omanammatillisen kasvunsa tukemiseksi. Tarjolla olevatteemat vaihtelevat koulutusyksiköittäin, jokamahdollistaa koulutusyksiköiden välisen vaihdon.Erilainen tarjonta mahdollistaa opiskelijalleoman ammatti-identiteetin suuntaamisen jaomien persoonallisten vahvuuksien löytämisen.Teemoissa on tarjontaa mm. seuraavilta alueilta:ohjaaminen ja kouluttaminen, ilmaisukasvatus,liikunnanohjaus, järjestötoiminta, työelämässätapahtuva vaikuttaminen, kansainvälisyys, seikkailukasvatusja elämyspedagogiikka, syrjäytymisenehkäisy, tuottajuus ja tietotekniikka.Ohjaamiseen ja kouluttamiseen liittyviä teemoja:Henkiset voimavarat työssä 5 ovTeeman aikana opiskelija kehittää itselleen valmiuksiatoimia aktiivisena jäsenenä erilaisissatyöyhteisöissä ja -ympäristöissä ja opettelee käsittelemäänstressitilanteita ja kääntämään nekasvun mahdollisuuksiksi. Teeman sisältöinäovat stressi ja stressin hallinta, työelämän vuorovaikutussuhteet,burn out, kriisitilanteista selviäminen,omien ja muiden vahvuuksien löytäminenomiksi ja koko yhteisön voimavaroiksi.Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 1.Nuoren seksuaalisuudenkohtaaminen 5 ovTeemassa seksuaalisuuden tarkastelun lähtökohdatovat monitieteelliset, jolloin seksuaalisuuttakäsitellään psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisenailmiönä. Opinnoissa seksuaalisuutta tarkastellaanvoimavarana ihmisten elämässä kokoelinkaaren ajan. Opiskelija perehtyy seksuaalisuuteeneri ikäkausina, seksuaalivähemmistöihinsekä seksuaalineuvontaa antaviin tahoihin. Teemassakäsitellään myös terveyskasvatuksellisiamalleja kohdata ja välittää tietoa seksuaalisuudestanuorille. Teeman keskeinen tavoite onopiskelijan ammatillisen osaamisen kehittyminenkohdattaessa nuorten seksuaalisuuteen liittyviäkysymyksiä.Keskeisiä sisältöalueita: Lapsen ja nuoren seksuaalinenkehitys, seksuaalisuus aikuisiässä, parisuhde-ja seksuaalineuvonta, seksuaalivähemmistöt,seksuaalisuuteen liittyvät asenteet ja arvot,terveys- ja seksuaalikasvatus, seksuaalikasvatuksenmenetelmiä ja seksuaalikysymyksetnuorisotyössä.Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 6.Nuorisotyö koulussa 5 ovNuorisotyö koulussa -teema toimii orientaationakoulun toimintaympäristöön keskittyvilleohjauksen ja toiminnanohjauksen työoppimisenatapahtuville opinnoille. Mikäli opiskelija valitseetyöoppimisena suoritettavan Nuorisokasvattajanakoulussa –teeman, hänen on ensinsuoritettava tämä orientaatiojakso. Teeman ta-62HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

voitteena on opiskelijan pedagogisen asiantuntijuudenkehittäminen ja vahvistaminen, mikätarkoittaa kykyä toimia koulussa ja tukea opettajiasekä nuoria. Lisäksi tavoitteena on perehdyttääopiskelija koulua tukeviin yhteisöllisiinprosesseihin, niiden vahvistamiseen ja niihin liittyväänosaamisen kehittämiseen. Perehdytettävienyhteisöllisten prosessien yhtenä keskeisimpänätavoitteena on moninaisuuden vahvistaminenja ylläpito koulujärjestelmässä sekä erilaisuudenhyväksyminen.Keskeisiä sisältöalueita: Projektityö koulussa-mahdollisuudet ja esteet, ulkopuolisen työntekijäntyökalut kouluyhteistyöhön, työkalupakkilapsiryhmien vetämiseen ja kodin ja koulun väliseenyhteistyöhön ja asiakaslähtöisyys – mitentoimia työparina opettajan rinnalla.Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 7.Nuorisokasvattajana koulussa 5 ovTeeman tavoitteena on perehdyttää opiskelijakäytännön tasolla koulun verkostoon ja kouluissatapahtuvaan havainnointiin, sosiaaliseenvuorovaikutukseen sekä tiedon keruuseen.Nuorisotyön pedagogiseen osaamiseen liittyvänätavoitteena on oppia kentällä tapahtuvaaparityöskentelyä jalkautumalla koulun toimintaympäristöönja syventyä koulumaailman tarpeisiinja toiveisiin yhteisöllisen toiminnan jaosallisuuden kehittämisen näkökulmasta.Edeltävät opinnot: Tähän teemaan olennaisestiliittyvät orientoivat opinnot (Nuorisotyö koulussa5 ov) tulee olla suoritettuna ennen tällejaksolle osallistumista.Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 7.Nuorten osallisuus 5 ovTeeman tavoitteena on kehittyä osallistavienkäytäntöjen osaajaksi kansalaisyhteiskunnan januorisotyön eri toimintaympäristöissä. Koulutuksessapainotetaan valmiuksia, joiden avullaopiskelija voi toimia nuorten osallisuutta herättävänäja tukevana aikuisena henkilönä nuortenosallisuusprojekteissa. Tällaisia ovat esimerkiksiSuomen eri kuntien luomat nuorten osallisuusympäristöt,nuorisovaltuustot tai koulujen oppilasyhteisöt.Teeman suorittanut opiskelija: hallitsee osallistavantyön menetelmiä ja tuntee niiden periaatteita,tuntee nykyisiä nuorten osallisuusprojektejaja niissä tehtävää työtä ja osaa suunnitella jatoteuttaa osallisuuden vahvistamiseen perustuviatoimintoja omassa työssään.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö jakso 6;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 2; Nurmijärvenkoulutusyksikkö jakso 8; Suolahden koulutusyksikköjakso 3; Tornion koulutusyksikkö, jakso 6.Ilmaisukasvatukseen liittyviä teemoja:Draama ja teatteri-ilmaisunuorisotyössä 5 ovOpintokokonaisuus tutustuttaa keskeisimpiinnuorisotyössä käytettäviin teatterityön menetelmiinja antaa valmiuksia käyttää draamamenetelmiäryhmänohjauksessa. Opintokokonaisuudenaikana perehdytään teatteri-ilmaisunperusmenetelmiin ja harjoituksiin, tutustutaannuorisoteatterin ohjausmenetelmiin ja sovelletaanniitä harjoitusprosessissa.Teeman suorittanut opiskelija: oppii teatteri-ilmaisunperusmenetelmiä ja harjoituksia ja ohjaamaanja tekemään rooleja.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 6.KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA63

Osallistavan draamanmenetelmät nuorisotyössä 5 ovOpintokokonaisuus tutustuttaa keskeisimpiinnuoriso- ja vapaa-aikatyössä käytettäviin draamanlajeihin: draamapedagogiikkaan, luokkahuonedraamaan,matkailudraamaan, forumteatteriinja yhteisöteatteriin. Opintokokonaisuudenaikana tutustutaan osallistavan draamankäyttöön kasvatus- ja opetustyössä, seikkailumenetelmientukena, matkailu- ja perinnetoiminnassa,ennaltaehkäisevässä päihdetyössäjne. Lisäksi opitaan pedagogisen draaman ja forum-teatterinperusmenetelmiä sekä soveltamaanniitä omaan tarinaan.Teeman suorittanut opiskelija: ottaa haltuunsaerilaisia nuoriso- ja vapaa-aikatyössä käytettäviädraaman lajeja ja tuottaa ryhmän kanssa omandraamatuotteen ja toteuttaa sen pienryhmillesekä saa työnohjausta prosessin tueksi.Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 2; Lohjankoulutusyksikkö, jakso 6.Taidekasvatus ja kädentaidotohjauksen välineenä 5 ovOpintokokonaisuus antaa opiskelijalle näkemyksentaidekasvatuksen merkityksestä ja siihenliittyvistä ohjausmenetelmistä nuoriso- javapaa-ajanohjauksen kentässä. Lisäksi teemaantaa perusedellytyksiä erilaisten kädentaidollistenryhmien harjoitusten ohjaamiseen. Teemanaikana tutustutaan taidekasvatuksen perusteisiin,kulttuurisen nuorisotyön tavoitteisiin,toteutusmalleihin ja erilaisten ohjausmenetelmienkäyttöön. Taidekasvatusta ja kädentaitojatarkastellaan kasvun mahdollistajana nuorenerilaisissa elämäntilanteissa.Teeman suorittanut opiskelija: hankkii perustietojataidekasvatuksesta, hankkii tietoja erilaistentaidekasvatukseen liittyvien menetelmien käytöstäohjaustyössä, hankkii taitoja luovan toiminnanohjaamiseen ja oppii kädentaitoja.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö jakso 2; Tornionkoulutusyksikkö, jakso 6.Liikunnanohjaukseen liittyviä teemoja:Lasten ja nuortenliikunnanohjauksen perusteet 5 ovTeemakokonaisuuden tavoitteena on antaaopiskelijalle valmiuksia käyttää liikuntaa ohjauksenja kasvatuksen välineenä sekä antaa opiskelijallevalmiudet perusliikuntalajien käyttöönnuorisotyössä. Teeman aikana suunnitellaan liikuntatapahtumiaja liikuntaohjelmia erilaisilleryhmille ja kehitetään omia liikuntataitoja.Teeman suorittanut opiskelija: suorittaa uimaopettajanperustutkinnon ja saa pätevyyden uimakouluopettajanatoimimiseen; osaa suunnitellaliikuntatilaisuuksia erilaisille ryhmille ja hallitseetavallisimmat palloilulajit (säännöt ja perustekniikat),joita nuorisotyössä käytetään.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 6;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 5.Järjestötoimintaan liittyviä teemoja:Järjestötoiminnan perusteet 5 ovKansalaisjärjestöt ovat nimensä mukaisesti kansalaistenperustamia yhteenliittymiä, joidenkautta nämä voivat järjestäytyä yhteisen asiantai tavoitteen ympärille. Järjestötyön sujuvanonnistumisen ja laajenemisen taustalla on moniakäytännön asioita, jotka järjestön jäsententai työtekijöiden on hallittava. Tässä teemassakäydään läpi järjestön lainmukaisuuteen, hallintoonja vastuukysymyksiin liittyvät asiat siten,että teeman suorittanut opiskelija pystyy tarvit-64HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

taessa hoitamaan pienehkön julkista rahoitustasaavan järjestön hallinnolliset tehtävät ainoanatyöntekijänä. Jakson suorittanut opiskelija tunteesiis järjestötoiminnan ja sen tavoitteidenerityispiirteet suhteessa muihin järjestäytymismuotoihin,toiminnan edellytykset, lainsäädännönantaman perustan, rekisteröitymiseen liittyvätkäytännön asiat sekä järjestön toimihenkilöidentehtävät ja laillisuus- ja vastuukysymykset.Opiskelija hallitsee yhdistyksen taloussuunnittelun,kirjanpidon ja tilintarkastuksen periaatteetsekä keskeiset yhdistystoiminnan pyörittämiseentarvittavat tietokoneohjelmistot. Hänosaa toimia puheenjohtajana ja sihteerinä erilaisissakokouksissa myös yhdellä itselleen vieraallakielellä.Toteutus: Lohjan ja Nurmijärven koulutusyksikötyhdessä, jakso 6; Suolahden koulutusyksikkö,jakso 1.Toiminnalliset menetelmätjärjestötyössä 5 ovJärjestön elävyyden ja toimintakykyisyyden perustaon sen jäsenissä; muutaman yksittäisenhenkilön varaan rakentuva järjestö kadottaapian kansalaisjärjestöluonteensa. Teeman kantavaajatus on hankkia valmiuksia edistää jäsenistönosallistumista ja sitoutumista sekä toiminnanluovaa arviointia ja kehittämistä yhteistoiminnallisestierilaisten ja erilaisin tavoin osallistuvienjäsenten kanssa.Teeman suorittanut opiskelija: tunnistaa erilaisiasitoutumisen ja osallistumisen muotoja ja motivaatiotekijöitäsekä osaa ottaa ne huomioontoiminnan suunnittelussa. Hän osaa käyttää jaohjata monipuolisia toiminnallisia menetelmiä,joiden avulla voidaan arvioida järjestön toimintaaja kehittää sitä niin, että erilaiset ja eri tavoinosallistuvat jäsenet sitoutuvat mukaan työhön.Menetelmien käytössä kiinnitetään erityistähuomiota tuotetun tiedon ja yhteisen ymmärryksendokumentointiin ja jakamiseen – muunmuassa tietoverkkojen avulla – sekä menetelmientoimivuuden arviointiin.Toteutus: Nurmijärven koulutusyksikkö, jakso 3.Järjestöviestintä 5 ovJärjestöviestinnän koulutusjaksolla paneudutaanjärjestöjen tiedottamiseen ja yhteisöviestintään.Jakson aikana opiskellaan tiedottamisenja yhteisöviestinnän teoriaa, tiedottamisen käytäntöä,kirjallista ja suullista viestintää, verkkoviestinnänja graafisen viestinnän perusteitasekä viestinnän suunnittelua. Koulutusjaksontarkoituksena on antaa kokonaiskuva tiedottamisenja viestinnän perusteista sekä kehittääopiskelijan henkilökohtaisia viestintätaitoja.Teeman suorittanut opiskelija: tuntee yhteisöviestinnänperusteet; tuntee viestintäsuunnittelunperusteet; tuntee joukkotiedotuksen toimintatapoja;hallitsee paino- ja mainostoimistoyhteyksienperusteet; osaa kirjoittaa lehdistötiedotteita;osaa itse tuottaa journalistista tekstiäja pystyy muokkaamaan toisten laatimiatekstejä eri tilanteisiin ja tuntee verkkoviestinnänperusteet.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 3;Nurmijärven koulutusyksikkö, jakso 2.Järjestövaikuttaminen 5 ovJärjestövaikuttamisen koulutusjaksolla keskitytäänjulkisuustyöhön liittyviin kysymyksiin sekäviestintään osana yhteiskunnallista vaikuttamista.Teeman suorittanut opiskelija ymmärtääviestinnän merkityksen järjestön yhteiskunnallisessavaikuttamisessa ja edunvalvonnassa japystyy soveltamaan viestinnällisiä tietojaan jaKANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA65

taitojaan järjestötoiminnassa. Teeman aikana kehitetäänopiskelijan henkilökohtaisia neuvottelu-ja vaikuttamistaitoja sekä kirjallista ilmaisua.Teeman suorittanut opiskelija: tuntee yhteiskunnallisenvaikuttamisen perusteet; ymmärtääviestinnän merkityksen osana yhteiskunnallistavaikuttamista; hallitsee keskinäisviestinnän perusteetja erilaiset vuorovaikutustilanteet; hallitseeerilaiset puhetilanteet ja osaa pitää luonteviapuhe-esityksiä ja hallitsee vaikuttavan kirjoittamisenperusteet.Toteutus: Nurmijärven koulutusyksikkö, jakso 2.Työelämässä tapahtuvaanvaikuttamiseen liittyviä teemoja:Työelämätiedon perusteet 5 ovTeeman tavoitteena on, että opiskelija hahmottaatyöelämän rakenteita, oikeudellisia puitteitaja kehitystä sekä työelämässä ja työyhteisössätoimimisen ja vaikuttamisen pelisääntöjä. Opiskelijaperehtyy työelämän käsitteelliseen välineistöön,saa tietoa työelämän normistoista,keinoista ja oikeuksista toimia erilaisissa työelämäntilanteissa. Opetuksen tarkoituksena onedistää sitä, että opiskelijalla on jatkossa näkemystäja tietoja työelämästä sekä työyhteisössätarvittavia taitoja.Teeman suorittanut opiskelija: tunnistaa oikeusturvanja kehittämisen tarpeita työelämässä;tuntee keskeiset työelämän oikeudelliset käsitteetja eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet;on saanut näkemyksen työelämän kehittämisestäja osaa perustella ja vaikuttaa työelämänmuutostilanteissa; pystyy hahmottamaan työelämässätoimimista eri rooleista käsin; on saanutvalmiuden perustella työelämän vaihtoehtoisiaratkaisuja oikeudellisilla ja muilla perustelluillaseikoilla; osaa perustiedot työoikeudellisestanormijärjestelmästä; osaa keskeiset työsuhteensisältöä koskevat normit ja yrityksenpäätöksenteon menettelytapoja ja henkilöstönosallistumista koskevat säädökset; osaa käyttäänäkemystään ja tietämystään muuttuvassa työelämässä;ymmärtää yritystalouden merkityksentyöelämässä ja tuntee erilaiset palkkausjärjestelmät.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 2;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 2; Nurmijärvenkoulutusyksikkö, jakso 2; Suolahden koulutusyksikkö,jakso 2.Toiminta muuttuvassatyöelämässä 5 ovTeeman tavoitteena on ohjata opiskelija oivaltamaan,miksi työelämä muuttuu, mitä vaikutuksiamuutoksilla on yritystoimintaan ja palkansaajanasemaan ja miten näihin muutoksiin voivaikuttaa myönteisesti eri tasoilla, kansainvälisesti,kansallisesti ja yritys- ja työpaikkatasolla.Tarkastelu tapahtuu osin makrotasolla, kun hahmotetaanglobalisaation asettamia haasteitatyöelämälle: taloudellisen ohjausjärjestelmänmuutos, ylikansallisten yritysten henkilöstöstrategiatja työvoiman käyttö, elintasokulut ja työvoimanerilaistuva työmarkkina-asema. Työyhteisötasollatutkitaan työelämän muutoksiatasa-arvon ja monikulttuurisuuden kannalta jatyön organisoinnin muutospiirteitä. Ideana onkuvata muutoksia taloudessa, organisaatioidentoimintastrategioissa ja yhteisöjen sosiaalisessatoiminnassa ja antaa viitekehikko ymmärtäämuutoksia. Tämän lisäksi teema sisältää yksilöllisiäja yhteisöllisiä muutostaitoja ja suunnittelunapuvälineitä työn ja työyhteisön kehittämiseen.Teeman suorittanut opiskelija: Osaa eritellä globalisaatiotailmiönä erilaisine vaikutuksineen;tuntee keskeiset globalisaatioon liittyvät käsitteet;pystyy hahmottamaan työelämän taloudellisia,organisatorisia ja sosiaalisia muutoksiaeri toimijoiden kannalta; osaa tunnistaa työelä-66HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

män epätasa-arvon ilmenemismuotoja; saa näkemystätasa-arvosta ja tasa-arvoisen ja monikulttuurisentyöyhteisön suunnittelun työkaluja;tuntee keskeiset työn organisoinnin muutospiirteetja osaa analysoida niiden vaikutuksia yksilönja yhteisön kannalta; omaksuu kykyjä toimia aktiivisenatyön ja työyhteisön kehittäjänä sekä tunteemonikansallisten yritysten henkilöstön vuorovaikutuksenja henkilöstön kuulluksi tulemisenja informoinnin merkityksen. Myös kulttuurientuntemus lisääntyy vuorovaikutuksen lisääntymisenmyötä ja se puolestaan lisää ymmärtämystä.Toteutus: Nurmijärven koulutusyksikkö, jakso 6.Kansainvälisyyteen liittyviä teemoja:Kansainvälinen humaani toimija 5 ovTeemaa suorittaessaan opiskelija lisää valmiuksiaanosallistua kansainväliseen toimintaan jasen kehittämiseen. Hän syventää tietojaan kansainvälisistäongelmista ja kansainvälisyydentuomista mahdollisuuksista. Lisäksi hänen valmiutensavieraan kulttuuriin kohtaamiseen jamonikulttuurisessa yhteiskunnassa elämiseenkehittyvät.Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 6;Tornion koulutusyksikkö, jakso 2.Teeman suorittanut opiskelija: on saavuttanutkorkeakouluopiskelijalta vaadittavan kielitaitotasontoisessa kotimaisessa ja ainakin yhdessävieraassa kielessä ja kykenee toimimaan ammattialaansaliittyvissä tehtävissä muulla kuin äidinkielellään.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 2;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 1; Nurmijärvenkoulutusyksikkö, jakso 1; Suolahden koulutusyksikkö,jakso 2.Monikulttuurinen työ 5 ovTeemakokonaisuuden tavoitteena on antaaopiskelijalle valmiuksia ymmärtää monikulttuuristayhteiskuntaa ja toimia monikulttuurisessatyöympäristössä. Teemakokonaisuus perehdyttääopiskelijan monikulttuurisuuden käsitteistöönsekä maahanmuuttajia koskevaan lainsäädäntöönja antaa tietoa maahanmuuttajatyötätekevistä järjestöistä.Teeman suorittanut opiskelija: tunnistaa rasismiaja syrjintää (asenteet ja ennakkoluulot);ymmärtää kulttuuri-identiteettiin liittyviä kysymyksiä;hankkii tietoa kulttuurisista vähemmistöistä(etniset vähemmistöt, maahanmuuttajavähemmistöt);tuntee maahanmuuttajia koskevanlainsäädännön; osaa kulttuurien kohtaamisenliittyviä nuorisotyömenetelmiä ja tutustuumaahanmuuttajatyötä tekeviin järjestöihin.Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 2.Kielitaito kansainvälisten suhteidenperustana 5 ovTeemakokonaisuuden tavoitteena on parantaaopiskelijan kielitaitoa ja valmiuksia toimia vieraskielistenihmisten kanssa omaan ammattialaansaliittyvissä tehtävissä.Maahanmuuttajatyö 5 ovTeeman tavoitteena on tutustuttaa opiskelijamaahanmuuttajatyön keskeisiin tavoitteisiin,toimintamalleihin ja menetelmiin. Opiskelijatuntee maahanmuuttoprosessin vaiheet ja siihenliittyvää lainsäädäntöä ja avustusjärjestelmiä.Opiskelija perehtyy maahanmuuttajatyönkeskeisiin toimintaympäristöihin ja niissä tehtäväänammatilliseen työhön. Hän oppii ottamaanhuomioon maahanmuuttajien kulttuuritaustanheidän parissaan toimiessaan ja suunni-KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA67

tellessaan maahanmuuttajatyöhön liittyviäoman ammattialansa tehtäviä.Teeman suorittanut opiskelija: tuntee maahanmuuttajatyönkeskeiset toimintatavat ja tavoitteet;tuntee riittävästi mahanmuuttajatyötä ohjaavaalainsäädäntöä; osaa toimia maahanmuuttajienparissa erilaisissa toimintaympäristöissä jaosaa ottaa huomioon maahanmuuttajien kulttuuritaustanvaikutuksia heidän parissaan tehtävässätyössä.Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 8.Multicultural Urban Youth Work 5The module acts as a meeting point for boththe students of Humak and the internationalstudents who come and study at Humak asexchange students. The aim is to get theinternational students familiarized with the wayin which the Finns do multicultural youth workin an urban environment. For home studentsthe module acts as an international learningenvironment in Finland by developing students’language skills. The module increasesopportunities in participation of internationalexchanges later on. Within the module thestudents will plan and manage a project, whichaims at supporting the personal andprofessional growth of the young people andat facing the special problems young peoplehave to meet. In the project the studentsendeavour to integrate the theory andpractice. Other aims are development of one’sinterpersonal skills, intercultural communicationskills and becoming acquainted with the use ofsocial pedagogy in adventure education and inFinnish youth workshops.Opintojakso toimii Suomeen kansainväliseenvaihtoon tulevien ja Humakin omien opiskelijoidenkohtaamispaikkana. Tavoitteena on tutustuttaaulkomaiset opiskelijat suomalaiseen tapaantehdä monikulttuurista nuorisotyötä kaupunkiympäristössä.Humakin opiskelijoille opintojaksotoimii kansainvälisenä oppimisympäristönäkotimaassa ja harjaannuttaa toimimaanvieraalla kielellä antaen hyvät edellytykset osallistuamyöhemmin kansainväliseen vaihto-ohjelmaanjossakin Humakin partnerioppilaitoksista.Opintojakson aikana suunnitellaan ja toteutetaanprojekti, jonka sisällöllisenä tavoitteenaon monikulttuurisesta taustasta tuleviennuorten kasvun tukeminen ja erityisongelmienkohtaaminen. Projektin rakentamisen tarkoituson kytkeä yhteen lähiopetuksessa hankittu teoreettinentieto ja kentällä tapahtuva käytännöntoiminta. Muut kehittymistavoitteet liittyvät ihmissuhdetaitoihin,kulttuurienväliseen viestintäänsekä työpaja- ja seikkailupedagogiikkaan perehtymiseen.Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 7.Kansalaisjärjestöjenkehitysyhteistyö 5 ovTeeman tavoitteena on opiskelijalle hahmottuvakäsitys siitä, miten suomalaiset kansalaisjärjestötvoivat kansainvälisellä toiminnallaan tukeayhteiskunnan kehitystä ja kansalaistoiminnanvahvistumista Suomen kehitysyhteistyönkohdemaissa. Jakson aikana tutustutaan kehitysyhteistyöntoimintatapoihin, toimintaympäristöön,resurssipohjaan ja haasteisiin historialtaanja kulttuuriltaan erilaisissa maissa.Teeman suorittanut opiskelija: hallitsee kansalaisjärjestöjenkehitysyhteistyön peruskäsitteetja rahoitusmahdollisuudet, ymmärtää kehitysyhteistyönominaislaadun ja ajankohtaisimmatkysymykset sekä hahmottaa kehitysyhteistyönmerkityksiä ja haasteita järjestötoiminnalle Suomessa.Edeltävät opinnot: Teemaan osallistuminenedellyttää projektihallinnan perusteiden tunte-68HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

mista (Palvelutuottamisen perusteet teemansuorittamista).Toteutus: Nurmijärven koulutusyksikkö, jakso 6.Human Rights and the Eradicationof Racism 5 ovThe module Human Rights and Eradication ofRacism will make students acquainted withmajor agreements and principals of HumanRights and the contexts in which they occur.Students will be conversant with differentapproaches to racism and will appreciate antiracistaims and campaigns in youth work. Thepurpose of the module is to give students anability to understand Human rights in abroader sense and understand theirresponsibility within their work place at thesame time. After completing the modulestudent will be able to show an understandingof the principals that underline the context ofHuman Rights, will have knowledge of themeans and aims of anti-racist work and will beable to use these in his/her profession.Implementation: International learningenvironment, Practical training in working life,Defined projectToteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 6.Global Youth Work 5 ovMitä globaali tarkoittaa? Ovatko kaikki osallisiamaailman rakentamisessa? Mitä globaalit ongelmatovat ja kuinka ne vaikuttavat nuorten elämään?Mitä globaaleja aspekteja nuorisotyössäon ja kuinka globaali eroaa paikallisesta? Teemantavoitteena on tutustuttaa opiskelija nuorisotyönglobaaleihin aspekteihin ja syventääopiskelijan monikulttuurista osaamista sekäkulttuurien välistä kommunikaatiota. Syvennämmevieraiden ja oman kulttuurin tuntemusta.Tarkastelemme monikulttuurisen nuorisotyönmenetelmiä ja malleja. Kuinka vieraastakulttuurista tulevia nuoria avustetaan sopeutumaansuomalaiseen valtakulttuuriin. Opiskelijattyöskentelevät yhdessä laajentaakseen maailmankuvaansaja tarkastellakseen nuorten tarpeitaglobaalissa ympäristössä ja suviatsevaisesssayhteisössä.Toteutus:Tornion koulutusyksikkö jaksot 5 ja 6Seikkailukasvatukseen jaelämyspedagogiikkaan liittyviä teemoja:Seikkailukasvatuksen orientaatio 5 ovTeeman aikana opiskelija tutustuu seikkailukasvatuksenhistoriaan, filosofiaan, traditioihin jatoimintaympäristöihin. Opiskelija saa omanosallistumisensa kautta kokemuksen seikkailukasvatuksessakäytettävistä aktiviteeteista sekäryhmässä toimimisesta, sen merkityksestä jaalan koulutuksesta. Orientaatio-opintojen jaksotulee suorittaa ennen muita nuorisotyön toiminnallistenmenetelmien opintojaksoja ja seikkailukasvatuksensuuntautumisopintoja.Teeman suorittanut opiskelija: tuntee toiminnallistenmenetelmien toimintaympäristöjä; onsaanut peruskoulutuksen eri seikkailuaktiviteetteihin;on tutustunut seikkailukasvatuksen filosofiaan,historiaan ja traditioihin sekä on osallistunuttoiminnalliseen ryhmään ja saanut kokemuksenryhmään kuulumisesta ja ryhmässä tapahtuvistailmiöistä.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 1;Lohjan koulutusyksikkö ( eng. ), jakso 8; Nurmijärvenkoulutusyksikkö, jakso 2 ja jakso 8; Suolahdenkoulutusyksikkö, jakso 6; Tornion koulutusyksikköjakso 1.KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA69

Lajitaidot seikkailukasvatuksessa 5 ovTeeman tavoitteena on omien tietojen ja taitojenkehittäminen kiipeilyssä, köysiaktiviteeteissa,melonnassa ja vesistöaktiviteeteissa. Teemaansisältyy myös hengenpelastusuinti.Teeman suorittanut opiskelija: ymmärtää lajitaitojenja turvallisuuden merkityksen seikkailutoiminnoissa.Keskeisiä sisältöalueita: Köysitoiminta, vesistötoiminta,köysiratatoiminta ja hengenpelastusuinti.Edeltävät opinnot: Seikkailukasvatuksen orientaatio.Muut huomioitavat seikat: jakson 5 ja 8 teematavoimia vain Tornion yksikössä 60 ov:n opintokokonaisuuteenvalituille opiskelijoille.Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 1, 5ja 8.Toiminnallisten menetelmienohjaaminen 5 ovTeeman tavoitteena on kehittää opiskelijanhenkilökohtaisia valmiuksia ja pedagogis-psykologistapätevyyttä toimia toiminnallisiin menetelmiinpohjautuvien toimintojen ohjaajana erilaisissatoimintaympäristöissä ja ohjaustilanteissa.Opiskelija perehtyy ohjaustilanteiden suunnitteluunsekä niiden toteuttamiseen erilaisissa toimintaympäristöissä(esim. koulu, vapaa-aika, erityisryhmät)ja oppii käyttämään toiminnallisiamenetelmiä oman ohjaamisensa työvälineinä.Teeman suorittanut opiskelija: on perehtynytohjattavissa ryhmissä tapahtuviin prosesseihinsekä ryhmädynamiikkaan; on perehtynyt palautteenantamiseen ja ryhmässä tapahtuvientoimintojen ja niihin liittyvien tunnetilojen purkamiseen;tuntee toiminnallisten menetelmienerilaiset toimintaympäristöt ja osaa suunnitellasekä toteuttaa niitä ottaen toimintaympäristöjenerityistarpeet huomioon; on syventänyt erilaisiatoiminnallisten menetelmien lajitaitojasekä luontoa koskevaa tietämystään ja osaamistaanja osaa hyödyntää omaa erityisosaamistaanja persoonallisuuttaan ohjaajana.Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 8; Suolahdenkoulutusyksikkö, jakso 8.Seikkailuturvallisuus 5 ovTeeman tavoitteena on, että opiskelija tiedostaahenkisen ja fyysisen turvallisuuden riskit toiminnallisissamenetelmissä. Hän tuntee voimassaolevat säädökset ja määräykset sekä osaa arvioidatoimintaa turvallisuuden näkökulmasta.Teeman aihealueita käsitellään käytännön ohjaamistilanteidennäkökulmasta.Teeman suorittanut opiskelija: on sisäistänytseikkailumenetelmien turvallisuusajattelun nuorisotyönerilaisissa ohjaamistilanteissa; tunteealaa koskevan lainsäädännön, säädökset, standarditja suositukset Suomessa ja EuroopanUnionissa ja tuntee eri seikkailulajien turvallisuusmääräykset.Edeltävät opinnot: Seikkailukasvatuksen orientaatio.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 6;Tornion koulutusyksikkö, jakso 6.Retkeilykasvatus 5 ovTeeman tavoitteena on perehdyttää opiskelijatmaastossa liikkumisen taitoihin. Opiskelija osaahuolehtia itsestään ja ryhmästä maasto-olosuhteissa.Lisäksi opiskelija osaa toimia ohjaajanaeri toimintaympäristöissä (leirikoulu, leiri, retki,70HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

järjestöt, palvelujentuottaminen). Teeman aikanaopiskelija perehtyy retkeilyssä käytettäviinmenetelmiin, varusteisiin, säädöksiin ja turvallisuuteen.Lisäksi opiskelija tutustuu yhteistoiminnallisenoppimisen menetelmään sekä ympäristökasvatukseen.Teeman suorittanut opiskelija: on saanut peruskoulutuksenretkeilystä ja erätaidoista, tunteejokamiehen oikeudet, on perehtynyt ulkoiluturvallisuuteen,on tutustunut yhteistoiminnalliseenoppimisen ja on osallistunut ryhmän ohjaamiseen.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 8.Leirikoulu- ja leiritoiminta 5 ovTeeman aikana opiskelija perehtyy yleisiin leirikouluntoimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiinhankkien itselleen leirikoulun järjestämisessätarvittavat perustiedot ja -taidot sekä osallistuuomakohtaisesti leirikoulujen ohjaustehtäviin.Leirikoulutoiminta teemana perehdyttää opiskelijankoulun ja nuorisotyön yhteisiin toimintaympäristöihinsekä toiminnallisiin menetelmiin,joita näissä toimintaympäristöissä voidaan käyttää.Opiskelija tutustuu myös leiritoiminnanprojektimaiseen suunnitteluun, markkinointiin,toteutukseen, seurantaan ja raportointiin. Teemaei ole sidottu pelkästään jaksoon 8, vaan sitäon mahdollista suorittaa läpi koko lukuvuoden.Teeman suorittanut opiskelija: tuntee leirikoulujärjestelmän,sen tavoitteet ja periaatteetSuomessa; ymmärtää leirikoulun kasvatuksellisenmerkityksen osana peruskoulun opetusta;on perehtynyt toiminnalliseen oppimiseen jaosaa sen pohjalta suunnitella tavoitteellisia toiminnallisiaopetuskokonaisuuksia; osaa suunnitellaja toteuttaa erilaisille ryhmille sopivaa ohjelmaa;tunnistaa ryhmässä tapahtuvia vuorovaikutusprosessejaja osaa vaikuttaa niiden kulkuun;on tutustunut projektimuotoisen työn(leirikokonaisuuden) eri vaiheisiin, suunnitteluun,markkinointiin, toteutukseen, seurantaanja raportointiin; omaa tiedot leirin järjestämiseneri vaiheiden vaatimista tiedoista ja taidoista.Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö jaksot 1 ja 9 ;Suolahden koulutusyksikkö, jakso 8; Tornionkoulutusyksikkö, jakso 1.Wilderness Adventure andOutdoor Activities 5 ovThis module familiarises students with thebasic outdoor skills as well as the methods ofadventure education and experimentallearning in outdoors. Students learn to takeresponsibilities for themselves and for theircompanions in different terrains and weatherconditions. Students also learn how to use themost commonly used equipment. During thesestudies students participate in planning andcarrying out outdoor activities and learn howto work in groups. After completing themodule students will be competent in basicoutdoor skills, gain skills to work as aninstructor of experimental learning situationsin outdoor activities and be able to plan andcarry out a happening based on experience inwilderness.Implementation: Practical training in workinglife, Defined projectToteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 6.Syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä teemoja:Kohdennettu nuorisotyö jaerityisnuorisotyö 5 ovTeeman tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedotja valmiudet toimia kohdennetunnuorisotyön tai erityisnuorisotyön tehtävissä jaKANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA71

projekteissa. Opiskelija tutustuu erityisnuorisotyönperinteisiin ja uusiin työmenetelmiin sekätavoitteisiin ja toimintaympäristöihin. Opiskelijatuntee nuorten keskeiset auttamisjärjestelmätja niiden palvelut.Teeman suorittanut opiskelija: tuntee kohdennetunnuorisotyön ja erityisnuorisotyön tavoitteetja menetelmät ja osaa toimia moniammatilliseneritysnuorisotyötä tekevän tiimin jäsenenä.Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 4.Nuorisorikollisuus ja sen ehkäisy 5 ovOpintokokonaisuuden tavoitteena on antaaopiskelijalle perustiedot nuorten oikeudellisestaasemasta ja nuorisorikollisuudesta sekä rikolliseenkäyttäytymiseen liittyvistä sosiaalisista, taloudellisistaja kulttuurisista tekijöistä. Tavoitteenaon nuorisorikollisuuden taustojen ymmärtäminensekä rikollisuuden ehkäisyn ja sovittelunperusteiden soveltaminen kansalaistoiminnanja nuorisotyön ammattitehtävissä. Teema pätevöittäärikosten sovittelijan tehtäviin. Teemaanliittyvä sovittelukurssi on suoritettava kontaktiopetuksenamuista oppimisympäristöistä riippumattaja siitä saa erillisen todistuksen.Teeman suorittanut opiskelija: tuntee rikollisuudenselitysmalleja sekä rikolliseen käyttäytymiseenliittyviä sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisiatekijöitä; tuntee nuorten oikeudellista asemaaerityisesti rikosoikeuden näkökulmasta;tuntee rikollisuuden torjunnan toimintamallejaja viranomaisyhteistyön perusteita; tuntee rikollisuudenkansainvälisiä ulottuvuuksi;, osaatoimia nuorisorikollisuuden ehkäisyyn ja väkivallattomaankäyttäytymiseen tähtäävissä tehtävissäja hankkeissa sekä ohjata nuoria heilletarkoitettujen auttamisjärjestelmien piiriin.Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 7.Erityisryhmien ohjaaminen 5 ovTeeman tavoitteena on jokaisen ihmisen tasaarvoisuudestalähtevä toimintaideologia. Teemasyventää opiskelijan tietämystä hänen valitsemansaerityisryhmän tai vähemmistön osalta.Opiskelija hankkii tietoja erityismenetelmistä jayhteistyöverkoista, joita käytetään ryhmän elämänhallinnanlisäämiseksi. Teeman aikana opiskelijahankkii myös käytännön kokemusta ohjaajanatoimimisesta valitsemansa ryhmän kanssa.Erityisryhmiä voivat olla esimerkiksi viittomakieltäkäyttävät, liikuntarajoitteiset, näkövammaisettai kehitysvammaiset.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 2.Tuottajuuteen liittyviä teemoja:Projektinhallinnan perusteet 5 ovTeeman tavoitteena on opiskella ammattimaisenprojektinhallinnan käsitteistö ja oppia käyttämääntarkoituksenmukaisia välineitä projektienelinkaaren suunnittelussa ja toteutuksessa.Teemassa perehdytään projektin suunnitteluun,toteutuksen parhaisiin käytäntöihin ja arviointitapoihinja opiskellaan atk-pohjaisen projektinhallintaohjelmanperuskäyttö.Teeman suorittanut opiskelija: tuntee projektinhallinnanammattikäsitteistön ja osaa käyttääsitä ja kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaanprojektitoiminnan välineitä käyttäen ammattialaansaliittyvän projektin.Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 6.Viestintä ja markkinointi 5 ovTeeman opiskelija saa perustietoja kampanjaviestinnästäja tiedotuksesta kansalaistoiminnanja nuorisotyön toimintaympäristöissä. Hän pe-72HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

ehtyy kampanjan markkinointisuunnitelman laatimiseneri vaiheisiin ja oppii viestinnän ja markkinoinnintoteuttamisen vaatimia taitoja. Hän osaaottaa huomioon kohderyhmän ja käyttää tarkoituksenmukaisiavälineitä ja tyylejä kohderyhmänodotusten mukaisesti. Opiskelija tutustuu teemassamyös nuorisotiedotuksen perusteisiin.Teeman suorittanut opiskelija: tuntee kampanjaviestinnänja nuorisotiedotuksen perusteita;osaa ottaa kohderyhmän huomioon viestintääja markkinointia suunniteltaessa; osaa laatiaviestintä- ja markkinointisuunnitelmia ja osaatoteuttamisen perustaitoja.Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 4.Tietotekniikkaan liittyviä teemoja:Tieto- ja viestintätekniikka kansalaistoiminnassaja nuorisotyössä 5 ovTeeman tavoitteena on parantaa opiskelijanosaamista tieto- ja viestintätekniikassa sekäviestinnässä ja tiedotuksessa yleensä. Opiskelijaoppii käyttämään nykyaikaisia teknisiä välineitä,ohjelmia, perustekniikoita ja -ilmaisua sekäsuunnittelemaan työtään näitä välineitä hyväkseenkäyttäen. Opiskelija tuntee tiedottamisenlainalaisuuksia sekä tieto- ja viestintätekniikansoveltamismahdollisuuksia ja rajoituksia omallaammattialallaan, ymmärtää uuden informaatiotekniikanmahdollisuudet sekä yksilön että yhteisönkeinona ilmaista, osallistua ja vaikuttaa.Teema johdattaa opiskelijaa soveltamaan osaamistaanerilaisiin kansalaistoimintaan ja nuorisotyöhönliittyviin tehtäviin, esimerkiksi nuorillesuunnattujen verkkosivujen sisältöjen ja rakenteensuunnitteluun tms.Teeman suorittanut opiskelija: ymmärtää tiedottamisenlainalaisuuksia erityisesti verkkoviestinnässä;hahmottaa erilaisia vaikuttamisenmahdollisuuksia nykyaikaisen teknologian kautta;pystyy soveltamaan nykyaikaista viestintätekniikkaaomassa viestinnässään ja osaa käyttääatk-laitteistoja ja -ohjelmistoja hyväkseen erilaisissaomaan ammattialaansa liittyvissä tehtävissä.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 1;Suolahden koulutusyksikkö, jakso 1.Tieto- ja viestintätekniikka kansalaistoiminnassaja nuorisotyössä-projekti 5 ovTeema on jatkoa edelliselle teemalle. Teema sisältääohjatun projektityön (5 ov) ryhmissäPohjois-Karjalan nuorisotyön ja kansalaistoiminnanverkkohankkeissa.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 2.AMMATILLINENSUUNTAUTUMINEN 20 OVKANSALAIS- JA JÄRJESTÖ-TOIMINNAN SUUNTAUTUMIS-OPINNOT 20 OVSuuntautumisopintojen tarkoituksena on syventääopiskelijan osaamista kansalais- ja järjestötoiminnastaja kehittää valmiuksia toimia kansalaisjärjestöjensuunnittelu-, asiantuntija- jajohtotehtävissä. Suuntautumisvaihtoehto antaavalmiudet ymmärtää vapaan kansalaistoiminnanmerkitystä suomalaisen elämänmuodon jakansalaisyhteiskunnan kehittymisen kannalta.Opintojen aikana opiskelija hankkii laaja-alaistajärjestötoiminnan kehittämisessä tarvittavaaosaamista sekä valmiudet suunnitella myös kansainvälisiähankkeita. Tavoitteena on tunnistaakansalaistoimintaan liittyviä mahdollisuuksia. Samallatarkastellaan kriittisesti järjestötoiminnalleasetettuja odotuksia.KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA73

Suuntautumisvaihtoehdon opintoja tarjoavatHaapaveden ja Nurmijärven koulutusyksiköt.Kansalaistoiminnan kehittäminenja mallintaminen 5 ovTeeman tavoitteena on, että opiskelija hankkiiitselleen valmiudet toimia kansalaistoiminnan jatoimintaa toteuttavien yhteisöjen kehittäjänä.Tätä tarkoitusta varten hän selvittää suomalaisenvapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan kehitystäja eri vaiheiden yhteyttä koko suomalaisenyhteiskunnan kehitysvaiheisiin. Teeman aikanaopiskelija hankkii tiedot tämän päivän kansalaistoiminnantoimintatavoista, kehitystehtävistäja tulevaisuuden haasteista. Lisäksi hän selvittääitselleen suomalaisen kansalaistoiminnanyhteyksiä kansainvälisiin toimijoihin.Keskeisiä sisältöalueita: kansalaistoiminnan kehitysvaiheetja muuttuvat toimintatavat Suomessa;kansalaistoiminnan/järjestötyön uudet toimintatavat,kansalaistoiminnan kehittämisenhaasteet tämän päivän Suomessa, toimintojenmallintaminen ja tuotteistaminen: toiminnanlaatu ja laadun arviointi; kansalaistoiminnan kansainvälisetverkostot; yhteistoiminnalliseen oppimiseenperustuva seminaari: Kolmas sektorimuuttuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Seminaarissaliitetään jakson asiat aikaisemminopittuun käyttäen apuna kirjallisuutta, internetiä,monisteita ja asiantuntijoita järjestöistä.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jaksot 3ja 4.Kansalaistoiminnan voimavarat 5 ovJakson aikana opiskelija tutkii kansalaistoiminnanvoimavaratekijöitä eri näkökulmista; yhteisönyhteiskunnallista tehtävää, mukana oleviainhimillisiä voimavaroja ja aineellisten resurssienhankintaa ja hallinnointia. Opiskelija hankkii itselleenvalmiuksia toimia yksilöiden ja ryhmienohjaajana ja innostajana ja yhteistyöverkostojenrakentajana yhteisöissä, joissa toiminta kokonaantai osittain perustuu vapaaehtoisuuteen.Lisäksi hän selvittää itselleen järjestöjen/yhdistystentaloudenhoitoa ohjaavat lait ja muut normitja erilaiset taloudellisten voimavarojenhankkimismahdollisuudet.Teeman suorittanut opiskelija: ymmärtää yhteisennäkemyksen merkityksen yhdistävänä ja innostavanatekijänä kansalaistoiminnassa, perehtyymielikuvien merkitykseen vahvistavana taiheikentävänä tekijänä, tiedostaa toiminnassamukana olemisen erilaiset yksilölliset merkitykset,tutkii vapaaehtoisuuden ehtoja nyky-yhteiskunnassa,hankkii valmiuksia toimia vapaaehtoistoiminnaninnostajana ja organisoijana,hankkii perustiedot yhdistysten taloudenhoidostaja selvittää varojen hankinnan eri mahdollisuuksia.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 7.Järjestöjohtaminen ja järjestötoiminnankehittäminen 5 ovTeeman tavoitteena on lisätä opiskelijan kykyäosallistua järjestötoiminnan kehittämiseen organisaationja inhimillisten resurssien kehittämisennäkökulmasta. Yhä tärkeämpänä järjestötoiminnantaitona korostuu ihmisten ja ihmissuhdeverkostojenjohtaminen yhteisöjohtajuudenmukaisesti. Näiden taitojen hallinta mahdollistaakansalaistoimintaa harjoittavien yhteisöjenkehittämisen. Teemassa opiskelija tutustuu ajankohtaisiinjärjestötoiminnan kehittämismalleihinja arvioi niiden soveltuvuutta eri tyyppisten järjestöjenkehittämishaasteisiin, kansalaistoiminnananalysointiin ja järjestötyöhön vaikuttavienristiriitojen ratkaisuun. Lisäksi teemassa perehdytäänjärjestöjen mahdollisuuksiin kehittyä ns.oppivina organisaatioina ja edistää vapaata sivistystyötäoman toimintansa kautta.74HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Keskeisiä sisältöalueita: järjestö organisaationa;työntekijät ja vapaaehtoiset, ajankohtaiset järjestöorganisaationkehittämisen menetelmätkuten työnohjaus, strateginen kehittäminen,OD, työkonferenssimenetelmä ja dialoginenvuoropuhelu, inhimillisten voimavarojen ja vaikutusmahdollisuuksientunnistaminen ja kehittäminen,yhteisöjohtaminen ja muuttuva työelämäja laatujärjestelmät ja järjestö oppivanaorganisaationa.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 3.Kansalais- ja järjestötoiminnansuuntautumisopintojen projekti 5 ovOpiskelija hankkii omakohtaista kokemusta kehittämisprojektintoteuttamisesta valitsemassaanjärjestössä tai kansalaistoimintaa toteuttavassamuussa yhteisössä.Keskeisiä sisältöalueita: projektin suunnittelu jahyväksyttäminen valitussa yhteisössä; projektintoteuttaminen ja seuranta ja projektin päättäminen,arviointi ja raportointi.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 4.KANSALAISTOIMINNAN JANUORISOTYÖN TUOTTAJANSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OVSuuntautumisvaihtoehto antaa opiskelijalleedellytykset selviytyä kansalaistoiminnan januorisotyön tuottajan tehtävistä kansalaisjärjestöissä,kunnallisissa organisaatioissa ja yrityksissä.Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön tuottajaon kehittäjä, joka osaa hyödyntää vapaaehtoistyönorganisaatioita, kunnallishallintoa ja yhteiskunnanrakenteita hankkeistamisessa, projekteissasekä kansalaistoiminnan ja nuorisotyönkehittämisessä. Tuottaja hallitsee tuotekehitysprosessitsuunnittelusta toteuttamiseen, johtamisen,talouden sekä innostavan ja oppivansuunnittelu- ja työprosessin laatimisen. Tuottajaon asioiden edistäjä, kirkastaja ja hankkeidentoteuttaja.Kansalaistoiminnan ja kunnallisen nuorisotyönjohtamiseen painottuva vaihtoehto on Lohjanja Suolahden koulutusyksikössä. Tornion koulutusyksikössätarjotaan liikuntapalvelujen tuottamisenopintoja vain suuntautumisopintojaanlopettaville opiskelijoille. Opiskelija voi omanammatillisen suuntautumisensa perusteella valitateemoja eri koulutusyksiköistä.Asiakaspalvelu ja markkinointi 5 ovTeeman aikana perehdytään asiakkuuteen, erilaisiinasiakkaisiin ja asiakaslähtöiseen ajattelutapaansekä mietitään asiakkaan kohtaamista, palvelutilannettaja asiakaspalautetta. Lisäksi käydäänläpi markkinointiajattelua, markkinoinninvälineitä ja markkinoinnin suunnittelua sekä tutustutaanmarkkinointiviestintään, suhdetoimintaanja lobbaukseen. Kolmantena näkökulmanateemassa on oman osaamisen ja asiantuntijuudenmarkkinointi.Teeman suorittanut opiskelija: ymmärtää asiakaslähtöistäajattelua ja osaa suunnitella ja tarkastellatoimintaansa asiakkaan näkökulmasta;osaa suunnitella ja hyödyntää erilaisia asiakaspalaute-järjestelmiä;hankkii valmiuksia kohdataja palvella asiakkaita erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa;osaa tehdä markkinointisuunnitelmanja hyödyntää erilaisia markkinointikanavia; perehtyymarkkinointiviestintään, suhdetoimintaanja lobbaukseen ja osaa markkinoida omaaosaamistaan.Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 8.KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA75

Talous johtamisen välineenä 5 ovTeeman tarkoituksena on syventää Taloudenhoidon ja taloushallinnon perusteet -teemassasaatuja valmiuksia tuotantoprosessien rakentamisessasekä kansalaistoiminnan ja nuorisotyönpalvelujen rahoittamisessa, joka tarkoittaa kunnan,yhdistyksen ja yrityksen talousprosessi- jakustannuslaskentaosaamisen vahvistamista. Teemassaopiskelija parantaa taloussuunnitteluvalmiuksiaankeskittyen erityisesti pitkän tähtäyksentalouden ja toiminnan suunnitteluun. Lisäksiopiskelija hankkii valmiudet tuottaa talousasiakirjojaja talousraportteja sekä tulkita niissä olevaainformaatiota. Teemassa opiskelija perehtyytalouden ohjaukseen ja tilintarkastustoimintaansekä hankkii valmiudet asetettujen tavoitteidenmittaamiseen ja tarvittavien mittareiden sekätuloskorttien rakentamiseen ja niiden seurantaan.Teeman tarkoituksena on lisäksi perehtyäkansalaistoiminnan ja nuorisotyön infrastruktuurinrakentamiseen ja investointien rahoitukseen.Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 7.Johtajuus ja esimiestaidot 5 ovTeeman aikana opiskelija tutustuu keskeisimpiinorganisaatioita ja johtamista kuvaaviin teorioihinja käsitteisiin ja niiden kehitykseen ja opetteleeniiden avulla analysoimaan erilaisten organisaatioidentoimintaa. Opiskelija kehittää tietoisuuttaantyöympäristön muutosten hallinnan,oppivan organisaation ja toimivien työyhteisönvuorovaikutussuhteiden edellytyksistä jatutustuu tiimityön periaatteisiin. Teemassa perehdytäänorganisaatioiden toimintakulttuurinja yhteisöviestinnän kehittämiseen. Opiskelijatutustuu verkostojen johtamiseen ja laatujärjestelmiinjohtamisen välineinä. Tavoitteena on lisäksioppia tarkastelemaan ja arvioimaan omaatoimintaa ja henkilökohtaisia valmiuksia johtamiseneri osa-alueista ja rooleista käsin. Teemanaikana tutustutaan päätöksentekoprosessin erivaiheisiin, neuvotteluihin ja kokouksiin. Lisäksikäsitellään uusien työntekijöiden rekrytointiin,työyhteisön jäsenten valmentamiseen, kannustamiseenja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä jahenkilöstötilinpäätöksen tekemistä.Toteutus: Suolahden yksikkö, jakso 2.Projektien johtaminen 5 ovTeeman tarkoituksena on perehdyttää opiskelijaa2000-luvun projektinjohtamisen näkymiin japrojektiliiketoimintaan. Opiskelija tutustuu kansainvälisiinstandardeihin ja sertifiointimenettelyynsekä projektipäälliköiden kansallisiin, pohjoismaisiin,eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin.Keskeisiä sisältöalueita: projektinhallinta, kansainvälisetstandardit ja sertifiointimenettely jakotimaiset, pohjoismaiset ja kansainväliset verkostot.Teeman suorittanut opiskelija: tietää projektienjohtamisen tärkeimmät haasteet, ymmärtääjohtamiskäsitysten keskeiset sisällöt, osaa soveltaaoppimaansa oman ammattialan projekteissaja tuntee alan verkostoja ja yhteistoimintaa.Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 7.Hankkeet ja tuotantoprosessit 5 ovOpintojakson aikana perehdytään tuotantoprosessienrakentamiseen ja rahoittamiseenkansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimintaympäristöissä.Opintojakson aikana opitaan rakentamaantuotteita ja konsepteja tuotantotiimeissäsekä selvitetään, miten tuotteiden imagot rakentuvatja miten tuotteita voidaan edistää erilaisinsymbolein. Lisäksi perehdytään hankkeistamiseenja selvitetään kustannuslaskentaan, rahoitukseenja työnantajana toimimiseen liittyviäkysymyksiä.76HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Teeman suorittanut opiskelija: osaa rakentaapalvelujen tuotantoprosesseja, hallitsee tuotteistamisen,markkinoinnin ja asiakaspalautejärjestelmiensoveltamisen ja osaa suunnitella jatoteuttaa palveluja päämäärätietoisesti ja taloudellisesti.Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 4.Kansalaistoiminnan januorisotyön muutosprosessit 5 ovOpintojakso orientoi kansalaistoiminnan kehittäjänätoimimiseen sekä työkentän toimintaympäristöissätapahtuneisiin muutoksiin. Opiskelijaperehtyy kansalaistoiminnan nykytilaan ja hahmottaatoiminnan tulevaisuuden haasteita.Opintojakson aikana pureudutaan kehittämisprosessinsynnyttämiseen ja tutkitaan muutoksenaikaansaamista ja muutosprosessien seurauksia.Keskeisiä sisältöalueita: suomalaisen yhteiskunnanja sen organisaatioiden muutos 1990-luvulta2000-luvulla; kansalais- ja järjestötoiminnanrakenne ja toiminnan sisällöt; kehittämisprosessi,muutos ja muutosprosessien seuraukset; julkinenja kolmas sektori rahoitusrakenteissa jakansalaistoiminta yhteiskunnallisena vaikuttamisena.Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö jakso 3.Liikuntakulttuuri ja resurssit 5 ovTeeman aikana tutustutaan suomalaiseen liikuntakulttuuriin,sen toimintaympäristöön sekäresursseihin julkisen hallinnon, kansalaisjärjestöjenja vapaa-aikapalveluita tuottavien yritystenkannalta. Lisäksi määritellään liikuntapalvelut janiiden merkitys lähinnä nuorisotyön kannaltakatsottuna sekä käydään läpi aihealueeseen liittyvätuotekehitysprosessi ja markkinointi kokonaisuudessaan.Teeman aikana kohderyhminäovat nuoret ja nuoret aikuiset, joille suunnitellaanja tuotetaan erilaisia liikuntapalveluita.Opiskelijoiden jokapäiväisen liikkumisen määräälisätään ja monipuolistetaan lajivalikoimaa.Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 6.Terveys ja virkistysliikuntatyöyhteisössä 5 ovTeeman aikana syvennytään aikuisten liikunnanohjaukseenja siihen liittyviin peruskysymyksiin.Tutustutaan työpaikoilla tapahtuvaan virkistys jaterveysliikuntaan eli miten liikunta on osanatyökykyä ylläpitävässä toiminnassa. Kohderyhminäovat työssäkäyvät aikuiset, joille suunnitellaanja tuotetaan virkistysliikuntaan liittyviä palveluita.Lisäksi teeman aikana opetetaan liikuntapalveluidenosalta johtaminen ja tutustutaanerilaisiin tuotteistamiseen liittyviin arviointijärjestelmiin.Osin projektiopintoina suoritettavanteeman päätteeksi tehdään eri työyhteisöillekohdennettu virkistysliikuntasuunnitelma.Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 2.Palvelutuottamiseen liittyväprojekti 5 ovOpiskelija tuottaa ohjatusti palvelun rajatunprojektin avulla, jossa hän osoittaa hallitsevansapalvelun- ja tuotekehitysprojektin menettelytavatja asiakaslähtöisen palvelutuotannon perusasiat.Teemassa suositaan työelämästä tulevia tilausprojekteja,joita opiskelijat voivat toteuttaaprojektiryhmässä. Opiskelija saa projektinsa toteuttamiseenohjausta sekä projektityön ympäristöstäettä oppilaitoksesta. Opiskelija tuottaaprojektistaan kirjallisen suunnitelman sekä talousarvionsekä projektin päättyessä arvioivanraportin. Suunnitelmassa opiskelija asettaa tavoitteitaomalle oppimiselleen ja arvioi niitäloppuraportissa.KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA77

Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 7; Suolahdenkoulutusyksikkö, jakso 3.; Tornion koulutusyksikkö,jakso 3.SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYNSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OVSyrjäytymisen ehkäisyn suuntautumisvaihtoehdontavoitteena on syventää opiskelijoiden tietoasyrjäytymiseen johtavista prosesseista sekäniiden tunnistamisesta. Opinnoissa painotetaanmoniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumisentaitoja. Samalla opiskelijat perehtyvät väliintulojentekemiseen yksilöiden ja pienten ryhmienkanssa sekä yhteisöjen osalta.Suuntautumisvaihtoehdon suorittaneet opiskelijatovat paneutuneet päihteisiin, nuortenpsyykkiseen kehitykseen, nuorisorikollisuuteen,sosiaaliseen ympäristöön ja etnisyyteen liittyviinsyrjäytymisriskeihin. Opiskelijat hallitsevat mm.erityispedagogiikkaan, elämyspedagogiikkaan,ryhmädynamiikkaan, työpajapedagogiikkaan jaetsivään nuorisotyöhön liittyviä menetelmiä jakykenevät toteuttamaan yhdyskuntatyön hankkeitasekä kouluissa tapahtuvia projekteja. Syrjäytymisenehkäisyn suuntautumisvaihtoehtoonliittyy kouluissa, etsivässä nuorisotyössä, yhdyskuntatyössätai vastaavassa toteutettu projekti.Syrjäytymisen ehkäisyyn suuntautuvan opiskelijantulee aina suorittaa Mielenterveys ja syrjäytyminen-teema sekä syrjäytymisen ehkäisyynliittyvä projekti. Lisäksi opiskelijan tulee valitakaksi muuta teemaa tässä suuntautumisvaihtoehdossatarjolla olevista teemoista. Halutessaanopiskelija voi täydentää syrjäytymisen ehkäisyynliittyvää osaamistaan käyttämällä vapaasti valittavatopinnot syrjäytymisen ehkäisyn teemojenvalintaan.Suuntautumisvaihtoehdon opintoja tarjoavatHaapaveden, Joensuun, Lohjan, Suolahden jaTornion koulutusyksiköt. Opiskelija voi omanammatillisen suuntautumisensa perusteella valitateemoja eri toimipaikoista.Mielenterveys ja syrjäytyminen 5 ovTeeman tarkoituksena on antaa opiskelijalleyleiskuva mielenterveyden ja syrjäytymisenproblematiikoista ja näiden ilmiöiden välisistäkytkennöistä. Teeman tarkoituksena on luodaopiskelijalle edellytyksiä tukea yksilöiden ja ihmisryhmienpsyykkistä hyvinvointia ja elämänhallintaaeri elämäntilanteissa sekä tunnistaaerilaisia psyykkisiä ongelmia ja ohjata apua tarvitseviayksilöitä eri auttamisjärjestelmien piiriin.Opintojaksossa käsitellään mm. seuraavia peruskäsitteitä:mielenterveys, syrjäytyminen, hyvinvointi,elämänhallinta, psyykkiset kriisit,psyykkinen itsesäätely, mielenterveyden häiriötja mielenterveystyö. Mielenterveyttä lähestytäänensisijaisesti yksilön psyykkisen hyvinvoinninnäkökulmasta oirekeskeisen näkökulman sijaan.Auttamistyön osalta painopiste on ennaltaehkäisevänmielenterveystyön ja ratkaisukeskeisenlähestymistavan tarkastelussa.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 4;Lohjan koulutusyksikkö, jakso 7; Suolahdenkoulutusyksikkö, jakso 7; Tornion koulutusyksikkö,jakso 4.Erityisryhmät ja vammaistyö 5 ovTeeman aikana opiskelija tutustuu erityisnuorisotyönja vammaistyön alueisiin. Erityisnuorisotyönosuudessa paneudutaan mm. monikulttuurisuuteennuorisotyössä sekä syrjäytymistäennalta ehkäisevään nuorisotyöhön. Vammaistyönosuudessa opiskelija perehtyy vammaisuudenmääritelmiin sekä erilaisiin vammaryhmiin.Tavoitteena on, että opiskelija lisää tietämystäänerityisryhmiin kuuluvien ihmisten elämästäsekä erityisryhmien syrjäytymisen ehkäi-78HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

systä. Opiskelija joutuu pohtimaan myös omiaasenteitaan erityisryhmiä kohtaan.Keskeisiä sisältöalueita: erityisryhmien kanssatehtävä nuorisotyö, monikulttuurisuus erityisnuorisotyössä,vammaisuus ja erilaisia vammaryhmiä,vammaistyö, erityisryhmiin liittyvät projektit,tukihenkilötoiminta.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 7.Työpajaohjaaja jatyöpajapedagogiikka 5 ovTeema antaa opiskelijoille tietoa työpajatoiminnaneri muodoista. Teemassa tutustutaan työpajaohjaajaneri rooleihin nuoren kasvun tukijanasekä lisätään hänen valmiuksiaan kohdata erielämäntilanteissa olevia nuoria pajaympäristössä.Keskeisiä sisältöalueita: työpajatoiminnan perusteetja erilaiset työpajaympäristöt, työpajaohjaajanrooli, nuoren ohjaaminen työpajaympäristössä,ohjausverkostot ja työpajapedagogiikka.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 7.Moniammatillinen nuorten parissatehtävä työ 5 ovTeema perehdyttää opiskelijat kokonaisvaltaisestimoniammatillisen nuorisotyön lähtökohtiin,käsitteeseen ja paikallisiin ratkaisumalleihin.Teemassa luodaan myös kriittinen katsaus olemassaoleviin palvelujärjestelmiin ja pohditaanerityisesti projektitoiminnan lisääntymisen merkitystänuorisotyön ammattikäytännöille. Koulutuskeskittyy nuorten integroitumista edistäväänja syrjäytymistä ehkäisevään nuorisotyöhönpaikallisena palvelujärjestelmänä.Teeman suorittanut opiskelija: ymmärtää yhteistyönmerkityksen ja tuntee nuorisotyönkeskeiset sidosryhmät, osaa rakentaa yhteistyönedellytyksiä nuorisotyötä tekevien tahojenvälillä, osaa työskennellä moniammatillisessa tiimissätai verkostossa, osaa suunnitella moniammatillisennuorisotyöhön liittyvän projektin.Toteutus: Lohjan koulutusyksikkö, jakso 3.Ehkäisevä päihdetyö 5 ovOpiskelija tutustuu ehkäisevän päihdetyön toimintatapoihinja toimintaympäristöihin sekä tavoitteisiin.Hän tutustuu erilaisiin päihdetyönjärjestämistapoihin ja hoitomuotoihin. Opiskelijatuntee päihdetyön kannalta tärkeimmät hoitoonohjausjärjestelmätja toimintaa säätelevänlainsäädännön. Hän myös tunnistaa päihdeongelmiaja osaa tukea hoidossa käyvää nuorta.Teeman suorittanut opiskelija: tuntee ennaltaehkäisevänpäihdetyön erilaisia malleja, hallitseeväliintulomenetelmiä, tunnistaa päihdeongelmiaja osaa tukea ja ohjata apua tarvitsevaa hoitoon.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jaksot 3ja 4; Lohjan koulutusyksikkö, jakso 4.Nuorisohuolto ja korjaavanuorisotyö 5 ovTeeman tavoitteena on syventää opiskelijan tietojasyrjäytymisprosessien profiileista ja epäsuotuistenkehityspolkujen katkaisemiseen pyrkivistälähestymistavoista. Opinnoissa perehdytäännuorisohuollon ja korjaavan nuorisotyöntoimijoihin ja paneudutaan erilaisten työmenetelmientavoitteisiin moniammatillisen yhteistyönja verkostotyön viitekehyksestä. Tavoitteenaon, että opiskelijalle muodostuu käsitys eritasoisista toiminta-areenoista, joilla työskennel-KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA79

lään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi jakatkaisemiseksi. Opiskelija kehittää taitojaanerilaisten väliintulojen suunnittelemisessa ja kykeneehuomioimaan eri toimintatapojen lähtökohdatja tavoitteet. Tavoitteena on jäsentääkansalaistoiminnan ja nuorisotyön paikkaa jamahdollisuuksia nuorisohuollossa ja korjaavassanuorisotyössä.Keskeisiä sisältöalueita: lastensuojelu, päihdetyö,nuorisorikollisuus ja kriminaalihuolto, verkostotyö,ratkaisukeskeinen työmenetelmä, erityisnuorisotyöja kolmannen sektorin toimijoitalastensuojelussa.Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 4.Koulu ja syrjäytymisen ehkäisy 5 ovTeeman tavoitteena on perehtyä koulun, koulutuksenja työllistymisen viitekehyksessä syrjäytymisenriskeihin ja niiden ehkäisyyn. Millaisia syrjäytymisenehkäisyn toimintakäytänteitä koulutuksenkentällä on? Mitkä ovat tulevaisuudenkehityshaasteet, jotta koulu instituutiona ei olisilisäämässä nuorten syrjäytymisen uhkia? Opiskelijatpaneutuvat koulun ja koulutuksen haasteisiinnuorten erilaisten elämäntilanteiden valossaja pohtivat, millaisia väliintuloja ja työmuotojakoulutuksesta selviytymiseen tarvitaan. Tavoitteenaon muodostaa käsitys syrjäytymisenriskeistä ja ehkäisemisestä yksilön, yhteisön jayhteiskunnan näkökulmasta.Keskeisiä sisältöalueita: oppilashuoltotyö, koulukiusaaminen,koulunkäynnin tukeminen koulussaja vapaa-aikana, oppimisvaikeudet, kouluallergia,työpajatoiminta ja ammatinvalinta.Toteutus: Suolahden koulutusyksikkö, jakso 2.Kolmas sektori kansalaistoiminnassa januorisotyössä 5 ovTeeman aikana opiskelijat perehtyvät kolmannensektorin toimintamahdollisuuksiin syrjäytymistäennaltaehkäisevässä ja korjaavassa toiminnassa.He saavat valmiuksia olla toimijoina jaosallistuvina tutkijoina kolmannella sektorilla.Kolmas sektori kansallisessa kontekstissa -osakokonaisuudessaopiskelijat perehtyvät kolmanteensektoriin osana suomalaista yhteiskuntaa,tutustuvat kolmannen sektorin erityyppisiinjärjestöihin sekä saavat perusvalmiudettoimintarahoituksen hankkimiseen erilaisilta rahoituskanavilta.Suomalaisen kolmannen sektorinkansainvälinen toiminta -osakokonaisuudessaopiskelijat perehtyvät kansainvälisiin toiminta-ja yhteistyömahdollisuuksiin, keskeisimpiinsuomalaisiin kansainvälisiin kolmannen sektorinyhteistyökumppaneihin sekä niiden kansainvälisentoiminnan rahoitusmahdollisuuksiin. Kolmannensektorin järjestötoiminnan perusteet-osakokonaisuudessa opiskelijat saavat perustiedotkokoustekniikasta, yhdistyslainsäädännöstä,tiedottamisesta sekä tapahtumien organisoimisestaja toteuttamisesta.Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 7.Elämänhallinta ja kolmas sektori 5 ovTeeman aikana opiskelijat saavat orientaatioperustanelämänhallinnan käsitteeseen sekä perehtyvätkolmannen sektorin toimintamahdollisuuksiinkansalaisten elämänhallinnan lisäämisen,ylläpitämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta.Lisäksi opiskelijat perehtyvät fyysisenhyvinvoinnin lisäämisen ja ylläpitämisen kysymyksiin.Johdatus elämänhallinnan problematiikkaan-osakokonaisuudessa määritellään, mitätarkoittaa elämänhallinta kansalaisten hyvinvoinninlisäämisessä ja pahoinvoinnin vähentämisessäyksilön, kolmannen sektorin ja hyvinvointivaltionnäkökulmasta. Seikkailukasvatus80HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

osana elämänhallintaa -osakokonaisuudessaopiskelijat saavat perusvalmiuksia hyödyntääseikkailukasvatuksen filosofiaa, elämyspedagogisia,kokemuksellisia ja toiminnallisia työtapojasyrjäytymistä ennaltaehkäisevissä tai korjaavissahyvinvointi-interventioissa. Liikuntakasvatus osanaelämänhallintaa -osakokonaisuudessa opiskelijatsaavat perus- ja soveltamistietoutta terveys-ja virkistysliikunnasta ja sen eri muodoistasekä terveellisten elämäntapojen merkityksestäsyrjäytymisuhanalaisten tai syrjäytyneiden kansalaistenelämänhallintaa lisäävissä hyvinvointiinterventioissa.Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 2.Syrjäytymisen ehkäisynsuuntautumisopintojen projekti 5 ovSyrjäytymisen ehkäisyn suuntautumisvaihtoehtoonliittyy kolmannella sektorilla, kouluissa, etsivässänuorisotyössä, yhdyskuntatyössä tai vastaavassaympäristössä toteutettu projekti, kehittämistehtävätai muu määräaikaan sidottuhanke syrjäytymisen ehkäisyä tai korjaava nuorisotyötätekevässä työyhteisössä. Projektityössäänopiskelija pääsee ohjatussa ympäristössätoteuttamaan suuntautumisopintojen aikanahankkimiaan tietoja ja taitoja. Projektin toteuttamiseenliittyy aina teoreettinen reflektio. Opiskelijasaa projektinsa toteuttamiseen ohjausta sekäprojektityön ympäristöstä että oppilaitoksesta.Opiskelija tuottaa projektistaan kirjallisensuunnitelman, tarvittaessa talousarvion sekäprojektin päättyessä arvioivan raportin. Suunnitelmassaopiskelija asettaa tavoitteita omalleoppimiselleen ja arvioi niitä loppuraportissa.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jaksot 3ja 4; Lohjan koulutusyksikkö, jakso 7; Suolahdenkoulutusyksikkö, jakso 3; Tornion koulutusyksikkö,jakso 3.TAIDE JA KULTTUURI NUORISO-KASVATUKSESSA -SUUNTAUTUMIS-OPINNOT (KULTTUURIKASVATUKSENSUUNTAUTUMISOPINNOT) 20 OVSuuntautumisvaihtoehto antaa opiskelijalle perustietojataiteen ja kulttuurin kentästä nuoriso-ja kansalaiskasvatuksen näkökulmasta. Seantaa valmiudet oman idean työstämiseen valmiiksikulttuuriin liittyväksi, kasvatukselliseksiprojektiksi, joka voidaan toteuttaa erilaisissa toimintaympäristöissä,esimerkiksi lasten- ja nuortenkulttuuriinliittyvissä tapahtumissa tai kansalais-ja järjestötoiminnan parissa. Suuntautumisopinnotvalittavissa Joensuun koulutusyksikössä.Taide ja kulttuuri yksilöllisenä jayhteisöllisenä ilmiönä 5 ovTeeman tavoitteena on lisätä opiskelijan taiteenja kulttuurin tuntemusta yhteiskunnallisesta jakasvatuksellisesta näkökulmasta. Teemassa hahmotetaankokonaiskuvaa suomalaisesta kulttuurista.Opiskelija tutkii kulttuurin käyttömahdollisuuksia,ilmenemismuotoja, merkitystä javaikutusta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnankannalta, erityisesti lasten- ja nuortenkulttuurin,monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja kansalaistoiminnannäkökulmasta. Teeman aikanaopiskelija syventää myös omaa kulttuuriin ja taiteeseenliittyvää erityisosaamistaan ja kartuttaakasvatuksellisia valmiuksiaan tällä alueella. Teemaantaa pohjatiedon Taide ja kulttuuri nuorisokasvatuksessa-suuntautumisopintojen muitateemajaksoja varten.Keskeisiä sisältöalueita: suomalaisen kulttuurinperuspiirteet, suomalaisen kulttuurin rakenteet(kulttuuri- ja taidehallinnon ja rahoitusjärjestelmienperusteet), kulttuurin merkitys yhteiskunnassa,kulttuurikasvatus: lasten- ja nuortenkulttuuri,yhteisökasvatus, yhteisötaide ja oman erityisosaamisenvahvistaminen.KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA81

Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 4.Oma kulttuuriosaaminenosana yhteisöä 5 ovTeeman aikana opiskelija tutustuu erilaisiin kulttuurituotannontoimintaympäristöihin ja tutkiikulttuuritoiminnan mahdollisuuksia lasten- januortenkulttuurin sekä kansalaistoiminnanalueella. Opiskelija saa työkaluja oman tai tilatunprojekti-idean tuotteistamiseen ja aloittaatämän työn. Opiskelija opettelee luomaan toimiviaverkostoja oman toimintansa pohjaksi jasyventää samalla viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan.Projektin tavoitteita, sisältöjä ja toteuttamistapojasuunnitellessaan opiskelija hyödyntääomaa kulttuuriosaamistaan ja harjoittelee käytännöntiimityöhön ja projektin johtamiseenliittyviä taitoja.Keskeisiä sisältöalueita: kulttuuriprojektin tuottamisensuunnittelu tiimityönä (sisältö- ja strategiasuunnittelu,kohdentaminen, aikataulu, tuotanto-ja markkinointisuunnitelma, talous); kulttuurisen(esim. paikallisen) tiedon hankinta jaanalysointi, sen hyödyntämis- ja soveltamismahdollisuudettavoitteellisessa toiminnassa; verkostojentoiminnan oppiminen ja harjoittelu jaoman toimintaverkoston kokoaminen.Toteutus: Joensuun koulutusyksikkö, jakso 7.SEIKKAILUKASVATUKSENSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OVSuuntautumisopinnoissa opiskelija syventää aikaisemminsaamiaan tietoja ja taitoja seikkailukasvatuksesta.Hän saa enemmän vastuutasuunnittelussa ja ohjaajana toimimisessa. Suuntautumisopintojasuorittavan opiskelijan tuleehallita retkeilyn ja seikkailun sekä toiminnallistenmenetelmien perustaidot. Tämän opintokokonaisuudenaikana opitaan käyttämään retkeilyn,seikkailun ja toiminnallisten menetelmien taitojasyventävästi ja teoriatietoon sidotusti. Suuntautumisopintojenopintokokonaisuudessa opiskelijahankkii itselleen taitoja koko seikkailukasvatuksellisentyömenetelmän käyttämiseen.Suuntautumisopintojen suorittaminen painottuukokemusoppimiseen ja siinä korostetaanvastuullisuutta ohjaamisessa. Suuntautumisopinnotjärjestetään Tornion koulutusyksikössä.Edeltävät opinnot: Ohjauksen ja toiminnanohjauksenopinnoista tulee olla suoritettu Seikkailukasvatuksenorientaatio (5 ov). Lisäksi opiskelijaltaedellytetään riittävää ensiaputaitoa ( EA II ).Seikkailukasvatuksenteoreettinen tausta 5 ovTeeman aikana opiskelija perehtyy eri elämyspedagogisiinja kokemuksellisen oppimisen traditioihinsekä niiden teoreettisiin viitekehyksiin.Lisäksi opiskelija tutustuu seikkailukasvatuksenhistoriaan, traditioihin ja toimintaympäristöihin.Lisäksi opiskelija saa käsityksen seikkailukasvatuksenfilosofiasta ja arvopohjasta.Teeman suorittanut opiskelija: on tutustunutseikkailukasvatuksen filosofiaan, historiaan jatraditioihin, tuntee kokemuksen oppimisen välineenä,on tutustunut seikkailukasvatuksen jaelämyspedagogiikan eri toimintaympäristöihin.Edeltävät opinnot: Seikkailukasvatuksen orientaatioMuita huomioita: Teema avoin vain Tornion yksikössä60 ov:n opintokokonaisuuteen valituilleopiskelijoille. Erillistapauksissa yhteys Tornionseikkailukasvatuksen lehtoreihin.Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 4.82HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Seikkailukasvatuksentoiminnalliset työtavat 5 ovTeeman tavoitteena on syventää opiskelijan tietojaja taitoja seikkailutoiminnassa ja turvallisuudessa.Teeman aikana opiskelija voi suorittaamelonnassa ja kiipeilyssä ohjaajatason kokeet jasamalla yhdistää seikkailutoiminnan aikaisemminopittuun seikkailukasvatuksen teoreettiseenviitekehykseen. Lisäksi opiskelija syventäätietoja ja taitoja ohjaajatasolla.Keskeisiä sisältöalueita: KTO, melonnanohjaaja,ylä- ja alaköysirataohjaaja ja lajikohtainen seikkailuturvallisuus.Muita huomioita: Teema avoin vain Tornion yksikössä60 ov:n opintokokonaisuuteen valituilleopiskelijoille.Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jaksot 2 ja 8.Seikkailukasvatuksensuuntautumisopintojen projekti 5 ovOpiskelijat toteuttavat osallistujien tarpeistalähtevien prosessien suunnittelun, toteuttamisenja kehittämisen. Opiskelijat sitovat käytäntöönkokemuksellisen oppimisen lähtökohdatja hyödyntävät niitä ohjauksessa. Opiskelija syventääryhmänohjaustaitojaan sille tasolle, ettäpystyy käyttämään elämyspedagogista prosessiakasvun välineenä. Opiskelija suunnittelee jatoteuttaa ohjatusti toiminnallisen prosessin, jossahavainnoi ryhmän ilmiöitä ja käyttää ohjaajantaitojaan.Teeman suorittanut opiskelija: on sisäistänytohjaamisen merkityksen ryhmän toiminnalle,on toteuttanut käytännössä elämyspedagogisenprosessin ja osaa tunnistaa ryhmäilmiöt jakäsitellä ne.Edeltävät opinnot: Ohjaamisen ja prosessoinnintaidot (5 ov).Muita huomioita: Teema on mahdollista suorittaaläpi koko lukuvuoden.Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 1.KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDENSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OVKansainvälisten yhteyksien suuntautumisopinnoissaperehdytään kansainvälisten yhteyksienluomiseen ja ylläpitoon tutustumalla keskeisiinkansainvälisiin nuorisotyön ja kansalaistoiminnanorganisaatioihin, järjestämällä kansainvälisiätapahtumia ja seminaareja sekä perehtymällä jaosallistumalla kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin japrojekteihin. Jaksoilla syvennetään monikulttuuristaja kansainvälistä osaamista. Opiskelijan tuleesuorittaa osa opinnoista ulkomailla, jokotyöoppimisena, ERASMUS-vaihtona tai kansainvälisessäprojektissa toimimalla. Osa opinnoistaon ruotsin tai englanninkielisiä. Jaksoillatoimii myös ulkomaalaisia opettajia. Suuntautumisopinnottoteutetaan Tornion koulutusyksikössä.Kansainväliset vaihto-ohjelmat janiiden mahdollisuudet 5 ovTeeman aikana perehdytään kansainvälisiinnuorille suunnattuihin vaihto-ohjelmiin ja niidentarjoamiin mahdollisuuksiin. Esim. EU:n Nuoriso-ohjelmat,Allianssi, KEPA, Aupair-ohjelmat,kansainväliset työleirit, vapaaehtoisohjelmat,kielikurssit, interrail. Teemassa tutustutaan kansainvälisiinnuorisotyöntekijöille suunnattuihinohjelmiin (esim. ESR, Nuoriso-ohjelmat). Teemanaikana valmistellaan myös opiskelijoidenkansainvälistä projektia ja samalla luodaan katsauserilaisiin kansainvälisiin projekteihin ja yhteistyöhankkeisiin.Teemassa perehdytään myösKANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA83

mahdollisuuksiin tehdä yhteistyötä muidenPohjoismaiden kanssa sekä Barentsin alueella.Teemassa käydään läpi myös niitä menetelmiäja tapoja, joita kansalaistoiminnan ja nuorisotyönammattilainen tarvitsee kasvattaessaannuoria kansainväliseen ja suvaitsevaiseen ymmärrykseenja toimintaan sekä kotimaassa ettäulkomailla.Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 7.Kansainvälisten tapahtumienjärjestäminen 5 ovTeeman tavoitteena on syventää monikulttuuristaosaamista ja kulttuurien välistä kommunikointia.Erilaiset kansainvälistä työtä tekevät organisaatiot,esim. YK, KEPA, EU, Kirkon ulkomaanapu,Pakolaisyhdistys, SPR tehdään tutuiksi.Kansainväliset seminaarit, tapahtumat, tapaamisetja niiden järjestämiseen liittyviin käytännönasioihin perehdytään järjestämällä pienimuotoinenkansainvälinen tapahtuma. Lisäksitutustutaan kansainvälisiin vapaa-ajanviettotrendeihinvapaa-aika-animaattorin näkökulmastasekä syvennytään vapaa-aika-animaattorintyöhön nuorisomatkailussa.Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 2.Kulttuurien kohtaaminen 5 ovTeeman tavoitteena on, että opiskelija tutustuukansainväliseen ja monikulttuuriseen kommunikaatioonerilaisissa ympäristöissä. Samoin opiskelijalisää tietouttaan eri kulttuureja edustavienihmisten välisestä viestinnästä sekä kehittää taitoaananalysoida erilaisia kulttuurien välisiä jakulttuurien sisäisiä viestintätilanteita. Teeman tavoitteenaon, että opiskelija oppii toimimaanerilaisissa ympäristöissä erilaisten ihmistenkanssa. Kontaktiopetusjaksolla perehdytäänmyös vieraskieliseen ja monikulttuuriseen ohjaamiseen.Jakson voi suorittaa osallistumallakansainväliseen projektiin, työoppimiseen ulkomaillatai menemällä Erasmus-opiskelijavaihtoon.Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 4 .Kv-suuntautumisopintojenprojekti 5 ovOpiskelija tekee projektin joko Suomessa kansainvälisessäympäristössä tai ulkomailla. Projektityössäänopiskelija pääsee ohjatussa ympäristössätoteuttamaan suuntautumisopintojensaaikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. Projektintoteuttamiseen liittyy aina teoreettinen reflektio.Opiskelija tuottaa projektistaan kirjallisensuunnitelman, tarvittaessa talousarvion sekäprojektin päättyessä arvioivan raportin. Suunnitelmassaopiskelija asettaa tavoitteita myösomalle oppimiselleen ja arvioi niitä loppuraportissa.Toteutus: Tornion koulutusyksikkö, jakso 3.VAPAASTI VALITTAVATOPINNOT 20 OV(Ei erillistä tarjontaa)Vapaasti valittavat opinnot on mahdollista valitaoman koulutusyksikön tarjonnasta, oman koulutusohjelmantarjonnasta, koko Humakin tarjonnastaja muiden korkeakoulujen tarjonnasta.Opiskelumuotoina voivat olla tietopuoliset jaksot,monimuoto-opiskelu, projektit ja ohjelmoitutyöoppiminen. Vapaasti valittavilla opinnoillaopiskelija voi vahvistaa osaamistaan valitsemassaanammatillisessa suuntautumisessa tai hankkiauusia näkökulmia itselleen aikaisemmin vierailtaalueilta.84HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

OPINNÄYTETYÖ JA SIIHENLIITTYVÄT OPINNOT 20 OVOpinnäytetyön tavoitteena on tutkia, kehittääja arvioida ammattikäytäntöjä. Opiskelija osoittaatyössään tutkimuksen periaatteiden ja menetelmienhallintaa sekä oman toimialan traditiontuntemusta ja pystyy osoittamaan asiantuntijuutensavalitsemallaan suuntautumisalueella.Opiskelija osaa arvioida sekä omaa tutkimuksellistalähestymistapaansa aiheeseen että vaihtoehtoisianäkökulmia. Parhaimmillaan tuloksetovat siirrettävissä suoraan kansalaistoiminnantai nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammattikäytäntöön.Kokonaisuus jakaantuu tutkimusmenetelmienopiskeluun ja opinnäytetyön tekemiseen.Tutkimusmenetelmät 1, 5 ovOpiskelija orientoituu ja motivoituu opinnäytetyöntekemiseen, sekä saa perusvalmiudet, joidenavulla hän voi arvioida kriittisesti ja perustellustierilaisia kirjallisia raportteja, tutkimuksiaja selvityksiä, ymmärtää kriittisen ajattelun merkityksenosana ammatillista osaamista ja näkeetiedon suunnittelun, muutoksen ja kehittymisenvälineenä. Lisäksi opiskelija saa perusvalmiuksiatutkimuksellisen lähestymistavan sekä tiedonhankintamenetelmienvalintaan, erilaisten aineistojenarviointiin ja raportointiin.Teemassa käsitellään opinnäytetyön luonnettaHumanistisessa ammattikorkeakoulussa ja tarkastellaanopinnäytetyön tarjoamia mahdollisuuksiatyöelämään sijoittumisessa ja oman ammattitaidonkehittämisessä.Teeman aikana opiskelija saa tietää päättötyölleasetettavat vaatimukset ja hahmottelee opinnäytetyöprosessinvaiheet. Lisäksi teemassakäydään läpi määrällisen ja laadullisen tutkimuksenperusteita, tiedonhankintamenetelmiä janiiden rajoituksia, käyttö- ja sovellusmahdollisuuksiakansalaistoiminnan ja nuorisotyön kentällä,sekä tarkastellaan tiedonhankintaan, tutkimuksellisentiedon yleistettävyyteen ja luotettavuuteenliittyviä ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.Teemassa pohditaan aikaisemmantutkimustiedon ja teorioiden merkitystätiedon rakentumiselle ja tutustutaan erilaisiinkansalaistoiminnan ja nuorisotyön tutkimuksiinsekä erilaisten aineistojen käsittely- ja raportointitapoihin.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jaksot 3ja 4; Joensuun koulutusyksikkö, jakso 8; Lohjankoulutusyksikkö, jakso 2; Nurmijärven koulutusyksikkö,jakso 5; Suolahden koulutusyksikkö, jaksot3 ja 7; Tornion koulutusyksikkö, jakso 3.Tutkimusmenetelmät 2, 5 ovOpiskelija perehtyy oman opinnäytetyönsäproblematiikkaan ja syventää tietämystään itselleensopivista menetelmistä ja lähestymistavoista.Opiskelija oppii soveltamaan erilaisia menetelmiätyöelämälähtöisten ongelmien ja tehtävienratkaisuun, sekä perustelemaan ratkaisujaan.Teemassa keskitytään uuden tiedon tuottamiseenkansalaistoiminnan ja nuorisotyön näkökulmasta.Teemassa syvennetään tietämystäoman opinnäytetyön kannalta olennaisista menetelmistäja lähestymistavoista (esim. haastattelumenetelmät,toimintatutkimus, havainnointi,elämänkertatutkimus, eläytymismenetelmä). Lisäksilöydetään oma tapa tehdä opinnäytetyötä,hankkia ja analysoida aineistoa ja luoda uuttakansalaistoiminnan ja nuorisotyön kannalta tärkeäätietoa.Tutkimusmenetelmät 2:een sisältyy opinnäytetyöseminaari,jossa opiskelija esittelee omanopinnäytteensä kannalta olennaiset taustatiedot,avainkäsitteet, menetelmät ja mahdollisettulokset. Ennen esittelyä opiskelija perehtyy eritiedonhankintamenetelmiin kirjallisuuden avulla.Tarvittaessa hän voi saada ohjausta. Tutkimus-KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA85

seminaari 2:een opiskelija voi osallistua vasta,kun hänellä on kirjoitettu tutkimusraporttiluonnosilman tutkimustuloksia. Tutkimusseminaarijärjestetään aina siinä vaiheessa, kun riittävämäärä opiskelijoita on päättötyössään luonnosvaiheessa.Toteutus: Haapaveden koulutusyksikkö, jakso 2;Joensuun koulutusyksikkö, jakso 5; Lohjan koulutusyksikkö,jakso 5; Suolahden koulutusyksikkö,jakso 5; Tornion koulutusyksikkö, jakso 6.Opinnäytetyö 10 ovHumanistisen ammattikorkeakoulun opintoihinkuuluu opinnäytetyö ja kypsyysnäyte, joista yleisetmääräykset on annettu ammattikorkeakouluopintojakoskevan asetuksen 7 ja 10 §:ssä(256/1995). Opinnäytetyön tavoitteena on kehittääja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaatietojaan ja taitojaan ammattialaansa liittyvässäasiantuntija- tai kehittämistehtävässä. Lisäksi tavoitteenaon ohjata opiskelijaa tutustumaan itsenäisestija laajasti johonkin opintoihinsa liittyväänaihe- tai ammattialueeseen sekä kehittääopiskelijan ammatillisia ongelmanratkaisutaitojaja johdattaa hänet ongelmanratkaisussa tarvittavienmenetelmien käyttöön.Opinnäytetyössään opiskelija osoittaa ammatillisetvalmiutensa asettaa tavoitteita, laatia työsuunnitelmiaja saavuttaa tavoitteensa, kykynsähahmottaa ammattialansa keskeisiä kehittämiskysymyksiäja löytää niihin perusteltuja vastauksia,valmiutensa perehtyä ammattialansa ajankohtaiseentietoon ja soveltaa tietämystäänammatillisten käytäntöjen kehittämisessä, taitonsakäyttää kriittisesti lähdeaineistoja tiedonhankinnassavalmiutensa soveltaa analyyttista,arvioivaa ja kriittistä työotetta, käyttää tutkimusmenetelmiäsekä kykynsä tehdä perusteltujajohtopäätöksiä uutta tietoa ja uusia taitojaluoden kykynsä tuottaa arvioitavissa olevia kokonaisuuksiahallitsemaltaan ammatilliselta erikoistumisalueeltasekä taitonsa raportoida javiestiä työstään selkeästi ja johdonmukaisesti.Opinnäytetyön on oltava kirjallinen raportti,jossa paneudutaan analyyttisesti ja kriittisestisekä tutkimusmenetelmiä käyttäen valittuunasiakokonaisuuteen ja vastataan perustellustiasetettuihin tutkimuskysymyksiin. Lisäksi opinnäytetyössäon noudatettava tutkimuksen tekemisenyleisiä eettisiä sääntöjä, joita ovat pyrkimysobjektiivisuuteen, perusteltavuuteen, johdonmukaisuuteenja julkisuuteen. Opinnäytetyöei ole osa portfoliota eikä muita opintojavaan itsenäisesti arvioitava kokonaisuus.Opiskelija esittelee opinnäytetyönsä seminaarissahyvissä ajoin ennen opinnäytetyön jättämisajankohtaa.Seminaarin tarkoituksena on levittäätyön tuloksia oman alan käyttöön. Lisäksiseminaarin tarkoituksena on opinnäytetöidenlaadun vertaisarviointi sekä arvioinnin läpinäkyvyydestähuolehtiminen. Seminaarin jälkeenopiskelija voi tehdä korjauksia opinnäytetyöhönsä.Opinnäytetyön lopullista hyväksymistä vartenopiskelija suorittaa ammattikorkeakouluopinnoistaannetun asetuksen (256/1995) edellyttämänkypsyysnäytteen. Se on paitsi sisällönhallitsemisen näyttö myös äidinkielenkoe, jossaopiskelijan pitää osoittaa, että hän kykenee ilmaisemaanopiskelualansa asioita kirjallisestiymmärrettävästi ja melko virheettömästi. Äidinkieleltäänmuun kuin suomen tai ruotsin kielinenopiskelija antaa kypsyysnäytteensä silläkielellä, jolla hän on tehnyt opinnäytetyönsä.Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotusti sen jälkeen,kun ohjaaja on hyväksynyt opinnäytetyön tarkastettavaksi.Opiskelija laatii annetusta aiheestaesseetyyppisen kirjoitelman, jota voi verratalähinnä asia-aineeseen. Arvioinnissa ohjaaja tarkastaasisällön ennen kielentarkastusta. Sisällönja kielentarkastuksen perusteella kypsyysnäytearvioidaan suoritetuksi tai täydennettäväksi. Ar-86HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

viointi on annettava viikon kuluessa kypsyysnäytteenantamisesta.Opinnäytetyö jätetään arvioitavaksi koulutusyksikönHumak-tiimille tai erikseen nimetyllelehtorille yhtenä kappaleena sekä lisäksi yksikönkirjastoon digitaalisessa muodossa esimerkiksiteksti- ja kuvatiedostoina levykkeillä. Kaikistaopinnäytetöistä tallennetaan tiivistelmät Humakinopinnäytetyötietokantaan. Opinnäytetyövoidaan myös julkaista Humakin julkaisusarjassatai muualla. Opinnäytetyön tekijänoikeudetkuuluvat työn tekijälle tai tekijöille, ellei toisinole sovittu. Toimeksiantajalla tai työn tilaajalla onkuitenkin opinnäytetyön tulosten hyödyntämisjakehittämisoikeus. Mikäli opinnäytetyö sisältääluottamuksellista tai salassa pidettävää aineistoa,voidaan opiskelijan tai toimeksiantajanpyynnöstä se asettaa määräajaksi joko kokonaantai osittain salaiseksi.Opinnäytetyöstä kirjoitetaan sanallinen arviointitutkintotodistukseen ja annetaan arvosanaksijoko suoritettu tyydyttävästi, suoritettu hyvintai suoritettu kiitettävästi. Hyväksyttävän opinnäytetyönon täytettävä vähintään 2/3 hyvälletasolle asetetuista arviointikehyksen kriteereistä.Kiitettävään kokonaisarvosanaan yltäväopinnäytetyö täyttää vähintään 5/6 kiitettävälletasolle asetetuista arviointikehyksen kriteereistä.Opinnäytetyön arvioinnista vastaa koulutusyksikönHumak-tiimin nimeämät arvioitsijat,joista vähintään yksi on Humakin lehtori. Opinnäytetyöntilaaja tai työelämän edustaja voiosallistua arviointiin.KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMA87

VIITTOMAKIELENTULKINKOULUTUSOHJELMA 140 OV / 160 OVOpinnäytetyöja siihen liittyvätopinnot20 ovAmmatillinensuuntautuminen20 ovViittomakielialanammatillisetopinnot 45 ov/70 ovVapaasti valittavat opinnot 10 ovViittomakielen ja suomen kielen opinnot 35 ov/30 ovHumakin yhteiset opinnot 10 ovHumakin yhteiset opinnot 10 ovSuomen kielen ja viittomakielen opinnot 35 ov / 30 ovViittomakielialan ammatilliset opinnot 45 ov / 70 ovVapaasti valittavat opinnot 10 ovOpinnäytetyöopinnot 20 ovAmmatillinen suuntautuminen 20 ov88HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

VIITTOMAKIELENTULKINKOULUTUSOHJELMA 160 OVSyksyllä 2003 opintonsa aloittavien opetussuunnitelma.• Humakin yhteiset opinnot 10 ov• Suomen kielen ja viittomakielen opinnot30 ov• Viittomakielialan ammatilliset opinnot 70 ov•Vapaasti valittavat opinnot 10 ov• Opinnäytetyöopinnot 20 ov• Ammatillinen suuntautuminen 20 ovHUMAKIN YHTEISETOPINNOT 10 OVKs. Humakin yhteiset opinnot s. 29–30.Orientoituminen humanistisiinammatteihin ja ammattikorkeakouluun5 ovSisältö: Ks. s. 29. Lisäksi painotetaan kokoustekniikkaaja neuvottelutaitoa.Toteutustapa: KontaktiopetusAjankohta: jaksot 1 ja 2Teemavastaavat: Mirja Huttunen, Kuopion koulutusyksikköja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikköHumanismi ja viestintä 5 ovSisältö: Ks. s. 30.Toteutustapa: Humanismin osuus toteutetaanryhmätyönä; tehtävän runkona toimii valmisverkkokurssimateriaali. Kirjallinen viestintä,ruotsin kieli sekä digitaalinen lukutaito 2 toteu-tetaan kontaktiopetuksena. Portfolioon kootaannäytteitä koko opiskelun ajan, ja se kootaanvalmiiksi kolmannen opintovuoden alussa,jolloin järjestetään portfolion arviointiseminaari.Ajankohta: Jaksot 1–3 ja 7 sekä jakso 3 lv 04–05Vastuuopettajat: Mirja Huttunen, Kuopion koulutusyksikköja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikköSUOMEN KIELEN JA VIITTOMA-KIELEN OPINNOT 30 OVSuomen kielen ja viittomakielen opinnot antavatperustan kääntämisen ja tulkkauksen opinnoille.Opintojen aikana opiskelija oppii tuntemaankielen olemuksen: mitä kieli, sen universaalitpiirteet ja rakenteen tasot ovat. Kielen jakulttuurin välisen suhteen ja sen merkityksentunteminen vuorovaikutussuhteessa sekä kielijakulttuuriyhteisön tuntemus mahdollistavatkommunikatiivisten ja kielellisten taitojen kehittymisen.Opiskelija osaa soveltaa kielen teoreettisiaelementtejä käytäntöön. Opiskelijaymmärtää ja tuottaa kieltä joustavasti eri tilanteissa,hänellä on elävä kielitaito sekä suomenkielessä että viittomakielessä. Opiskelija osaaarvioida ja analysoida kieltä eri näkökulmista jaosaa soveltaa omaa kielenkäyttöään tilanteenmukaan. Opiskelija osaa antaa palautetta ja ottaasitä vastaan.Suomen kielen opintojen tavoitteena on, ettäopiskelija hallitsee perusteellisesti ja syvällisestioman äidinkielensä, osaa käyttää sitä joustavastiVIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA89

ja korrektisti erilaisissa kommunikaatiotilanteissasekä osaa analysoida kieliä ja niiden toimintaa.Äidinkieleltään viittomakieliset tutustuvat lisäksisyvällisemmin suomenkieliseen kulttuuriin.Viittomakielen opintojen aikana opiskelija oppiituntemaan viittomakielisen kielivähemmistön jakulttuurin sekä kehittää kielitaitoaan edeten taitotasoltatoiselle. Äidinkielenään viittomakieltäkäyttävien tavoitteena on viittomakielen perusteellinenja syvällinen hallinta sekä taito käyttääjoustavasti ja korrektisti kielen eri rekistereitä.Viittomakielialan ammatillisten opintojen teemoihinon sisällytetty 4 ov suomen kieltä sekä11 ov viittomakieltä. Näin ollen suomen kielenopintoja on yhteensä 10 ov ja viittomakielenopintoja 35 ov. Viittomakielentulkin työkielten,suomen kielen ja viittomakielen opintoja onyhteensä 45 ov.Orientoituminen viittomakielentulkintyökieliin 5 ovTehtävät: kielen teoreettisessa kuvauksessa tarvittavakäsitteistö, viittomakielen perusilmaisut,viittomakielen foneemit, viittomakielen merkintäjärjestelmätTavoitteet: Opiskelija tuntee kielen teoreettisessakuvauksessa tarvittavan käsitteistön ja osaasoveltaa sitä kieltä analysoidessaan sekä selviääyksinkertaisista kommunikaatiotilanteista jatuntee perusviittomistoa siinä määrin, että pystyyilmaisemaan itseään lyhyesti, vaikka viittominenon vielä hidasta ja epätarkkaa. Opiskelijapystyy löytämään tietoa lyhyistä ja yksinkertaisistaviitotuista teksteistä, tuntee jonkin verrankielen keskeisiä perusrakenteita ja -viittomistoa,on tietoinen puhuttujen ja viitottujen kieltenlingvistisistä eroista sekä tunnistaa ja osaa määritelläviittoman fonologiset perusrakenteet.Sisältö:•fonologian, morfologian, syntaksin ja leksikonrakenne sekä semantiikan peruskäsitteistö• ”minä ja lähiympäristöni”, itsensä esittely, perhe,koti, asuminen, vaatetus, tavallisimmatruoat, toivotukset ja tervehdykset. vapaaaika,luonne, koulut, ammatit, ympäristö,luonto, maaseutu ja kaupunki sekä tunteidenilmaiseminen• ajan ilmaisuja: vuosi ja vuodenajat, kuukaudet,viikonpäivät ja kellonajat• kysymykset mikä, millainen, milloin• monikollistaminen, paikantaminen, roolinvaihtoja samanaikaisuuden periaatteet• kuurojen yhteisöön tutustuminen• viittomakielten ja puhuttujen kielten erot• viittomakielten merkintäjärjestelmät• suomalaisen viittomakielen kiinteitten viittomienfoneemisto• viittomien rakenteellisen tason erilaiset kuvaustavat•Toteutustapa: kontaktiopetus• Ajankohta: jaksot 2 ja 3Edeltävät opinnot: -Pakollinen kirjallisuus:• Karlsson, F. 1999. Yleinen kielitiede. Helsinki:Yliopistopaino.• Yule, G. 1996. The study of language. CambridgeUniversity Press.• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus & KuurojenLiitto. 1998. Suomalaisen viittomakielenperussanakirja.• Malm, A. (toim.) 2000. Viittomakieliset Suomessa.Helsinki: Finn Lectura.• Rissanen, T. 1985. Viittomakielen perusrakennes.1–90. Helsinki: Helsingin yliopiston yleisenkielitieteen laitoksen julkaisuja no 12.• Sacks, O. 1992. Käsien kieli. Matka kuurojenmaailmaan. Porvoo: WSOY.Teemavastaavat: Juha Manunen, Kuopion koulutusyksikköja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyksikkö90HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Muuta teeman aikana tapahtuvaa: Humakin yhteisetopinnot jatkuvat.Viittomakieli 5 ovTehtävät: kommunikatiivinen viittomakieli, viittomakielenlingvistiikkaTavoitteet: Opiskelija hallitsee perussanaston japeruskieliopin. Hän selviää tavallisimmista käytännönviittomistilanteista ja pystyy tuottamaanymmärrettävän asiakokonaisuuden, vaikka kieliopillisiaja sanastollisia puutteita saattaakin ilmetä.Opiskelija ymmärtää keskeisen ajatuksen pidemmästäkinviittomisesta ja ikonisuuden jametaforan merkityksen eri viittomakielissä sekäprosodiset elementit. Hän tiedostaa kiinteidenja polysynteettisten viittomien eron ja niidenkieliopilliset ominaispiirteet sekä saavuttaa valmiudetviittomakielen perustason kielitutkintoon.Sisältö:• ihmisen fysiologiaan, terveyteen ja sairauteenliittyvät viittomistot• ihmisen elämänkaareen liittyvät merkkipäivät• vuotuiset kalenteriin ja kristinuskoon liittyvätjuhlat• yksilön elämänkaaren eri ajanjaksoihin sisältyviäyhteiskunnan tarjoamia palveluja• viittomakielen visuaalinen luovuus•verbikongruenssi•erilaiset lausetyypit• topiikki- ja kommenttirakenne•numeraalien inkorporaatio• leksikaalistunut ja produktiivinen viittominenToteutustapa: kontaktiopetusAjankohta: jakso 4Edeltävät opinnot: -Pakollinen kirjallisuus:• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus & KuurojenLiitto. 1998: Suomalaisen viittomakielenperussanakirja.• Pimiä, P. & Rissanen, T. 1987. Kolme kirjoitustaviittomakielestä.• Takkinen, R. 2002. Käsimuotojen salat. Helsinki:Kuurojen Liitto.• Valli, C. & Lucas, C. 2000. Linguistics of AmericanSign Language.Teemavastaavat: Juha Manunen, Kuopion koulutusyksikköja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Vapaavalintainenkurssi Johdatus opettajuuteen P OKL 121johdantoseminaari ja pienryhmätyöskentely alkaa.Viittomakielinen yhteisö ja siihentutustuminen 5 ovTehtävät: kuurojen historia, kuurojen opetuksenhistoria, kielivähemmistö, käytännön tutustumista(koulu, päiväkoti, vanhainkoti), tehtäviäyhteisössä viittomakielellä, kuuron lapsen kielenkehitysTavoitteet: Opiskelija tutustuu viittomakielistenvähemmistöryhmien erityispiirteisiin ja erityisestiviittomakielisiin sekä kielellisenä että etnisenävähemmistönä. Hän perehtyy kaksikielisyyteenja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä kaksikieliseenkoulutukseen. Opiskelija ymmärtääaudiologisen ja sosiokulttuurisen lähestymistavanerot viittomakielisten näkökulmasta, tunteeviittomakielisen yhteisön toimintaa, kulttuuria jahistoriaa sekä ymmärtää viittomakielen yhteiskunnallisenaseman vähemmistön ja yksilön näkökulmasta.Sisältö:• tutustumiskäynnit kuurojen yhdistyksellä jaerilaisissa viittomakielisen yhteisön tapahtumissa• kuurojen historia, yhteisö ja kulttuuri• viittomakieliset kielellisenä ja etnisenä vähemmistönäVIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA91

• audiologinen ja sosiokulttuurinen lähestymistapa• viittomakielen yhteiskunnallinen asema• kuurojen oikeudellinen asema Suomessa jamuualla maailmassa• kuurojen identiteetin muodostaminen• kaksikielisyysToteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinen työskentely,projektiAjankohta: jakso 5Edeltävät opinnot: -Pakollinen kirjallisuus:• Baker, C. 1997. Foundations of Bilingual Educationand Bilingualism. 2 nd Edition.• Padden-Humphries. 1988. Deaf in America.• Wallvik, B. 2001. Viitotulla tiellä.Teemavastaavat: Juha Manunen, Kuopion koulutusyksikköja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Humakin yhteisetopinnot jatkuvat, vapaavalintainen kurssiJohdatus opettajuuteen P OKL 116 alkaa ja POKL 121 jatkuuÄidinkielestä työkieleksi 5 ovTehtävät: kirjoitusviestintä, suomen kielen variaatiot;työelämän, politiikan ja yhteiskunnallistenpalveluiden viittomakieliTavoitteet: Opiskelija tuntee tekstityypit sekäosaa tuottaa, arvioida ja analysoida erilaisiatekstejä. Hän tuntee kielenhuollon periaatteetja osaa korjata tekstejä sekä tuntee kielen alueellisen,rekisterikohtaisen ja ajallisen variaation.Opiskelija osaa käyttää tilanteeseen sopivaa rekisteriäomassa puheessaan ja kirjoituksessaan,selviää tavallisimmissa käytännön viittomatilanteissaja pystyy viittomaan yhtenäistä tekstiäsekä ymmärtää keskeisen ajatuksen pidemmästäkinviittomisesta, jos aihepiiri on tuttu.Sisältö:•erilaisten tekstien kirjoittaminen ja analysointi• maailman kielikunnat• kielten muuttuminen ja vaihtelu• yksilön elämänkaaren eri ajanjaksoihin sisältyvätyhteiskunnan palvelut• työelämän ja politiikan eri alueisiin liittyväviittomisto ja kielenkäyttö• Opettajan työ ja toimintaympäristö tarkastelunkohteena, P OKL 194 1a orientointiseminaariToteutustapa: Teema toteutetaan kontaktiopetuksenapaitsi kirjoitusviestinnän osuus verkkokurssina.Ajankohta: jakso 6.Pakollinen kirjallisuus:• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus & KuurojenLiitto ry 1988: Viittomakielen perussanakirja;• Kuurojen Liitto ry 2001: Numeroita ja lukumäärienilmaisuja.Teemavastaavat: Mirja Huttunen, Kuopion koulutusyksikköja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyksikköVIITTOMAKIELIALANAMMATILLISET OPINNOT 70 OVAmmatillisten perusopintojen sisältöalueitaovat tulkkaus- ja käännösteoriat, tulkkaus- jakäännösprosessit, tulkkauksen lajit, tulkinnoksenja käännöksen analysointi ja arviointi sekä kulttuurienvälinen tulkkaaminen ja semantiikka.Suomen kieltä ja viittomakieltä tarkastellaankäännös- ja tulkkausprosessien näkökulmista.Opiskelija soveltaa hankkimaansa teoreettistatietoa käännös- ja tulkkaustehtävissä.Opiskelija tuntee tulkin roolin merkityksenmuuttuvassa työelämässä sekä kykenee kehittämäänammattitaitoaan jatkuvasti. Opiskelija92HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

kehittää valmiuksiaan toimia tulkkina yksin taitulkkiparin kanssa kaikissa mahdollisissa työtilanteissa,joihin asiakas eri elämänvaiheissaanjoutuu. Opiskelijalla on monipuoliset yhteistyöjavuorovaikutustaidot. Hän hankkii koko ajanaktiivisesti tietoa ajankohtaisista ja yhteiskunnallisistaasioista sekä kehittää jatkuvasti kielitaitoaan.Opiskelija osaa arvioida ja analysoida kääntämistäja tulkkausta eri näkökulmasta sekä kykeneearvioimaan jatkuvasti omaa oppimistaan.Ammatillisten opintojen aikana opiskelija voiorientoitua oppimisen ohjaajana toimimiseenja opettaja-identiteetin rakentamiseen. Opiskelijakehittää oppimisen ohjauksen taitoja ja tutustuuerilaisiin vieraan kielen ja uuden kommunikaatiotavanoppimistapoihin sekä erilaisiinoppijoihin. Opiskelija suunnittelee koulutus- jaohjaustapahtumia (esim. oppitunteja, luentoja,tiedotustilaisuuksia) eri kohderyhmille.Ammatillisten opintojen teemoihin sisältyy 11 ovviittomakieltä ja 4 ov suomen kieltä.Johdatus kääntämiseen 5 ovTehtävät: kulttuurien välinen viestintä, viittomakielenkommunikatiivinen taito, tekstilingvistiikkaTavoitteet: Opiskelija tiedostaa kulttuurien välisenviestinnän samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksiasekä kykenee reflektoimaan omaa kulttuuriaansuhteessa muihin kulttuureihin ja niidenväliseen viestintään. Hän ymmärtää jo normaalitempoistakasvokkain viittomista ja kykeneekeskusteluun yleisistä aihepiireistä. Opiskelijaymmärtää eron virallisen ja epävirallisenkielimuodon välillä sekä hallitsee perustiedotkääntämisestä, teksti- ja käännösstrategioista jakäännösprosessista.Sisältö:• kulttuurien välisen viestinnän peruskysymykset• kulttuurien välinen viestintä kotimaisissa jakansainvälisissä konteksteissa• ihmisen elämänkaaren kautta uskonnon, historianja luonnontieteiden perusviittomistoa•eri-ikäisten käyttämä kieli• kääntäminen eri aikakausina• kääntämisen eri teoriat• sidosteisuus, ydinlauseet sekä teeman, reemanja topiikki-kommentti•rakenteiden huomioiminen käännösprosessissa• viittomakielen tekstityypitToteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinen työskentely,projektiAjankohta: jakso 7Edeltävät opinnot: ViittomakieliPakollinen kirjallisuus:•Vehmas-Lehto, I. 1999. Kopiointia vai kommunikointia?Johdatus käännösteorioihin.• Salo-Lee, Malmberg & Hallinoja 1996. Me jamuut. Kulttuurien välinen viestintä.Teemavastaavat: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulutusyksikköja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyksikköKääntämisen perusteet 5 ovTehtävä: johdantoluennot, itsenäinen käännösprosessiTavoitteet: Opiskelija ymmärtää ajan ja paikansekä tekstilajin asettamat vaatimukset lähdekielestäkohdekieleen siirryttäessä. Hän tunnistaapuhutun ja kirjoitetun kielen piirteet eri tekstityypeissäja osaa tuottaa eri tekstityypeistäkäännöksiä omalla äidinkielellään.Sisältö:• kaunokirjallisuus sekä virkakieli tekstilajeina• käännösten vertailu muista kielistä suomeentai suomesta muille kielille•eri aikakausien käännösten vertaileva tutkimusVIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA93

Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinen työskentelyAjankohta: jakso 8Edeltävät opinnot: Äidinkielestä työkieleksiOrientoiva kirjallisuus:• Reiss-Vermeer 1986. Mitä kääntäminen on:teoriaa ja käytäntöä.• Bassnett, S. 1995: Teoksesta toiseen.• Oittinen, Mäkinen (toim.) 2001. Alussa olikäännös.• Sajavaara, Piirainen & Marsh (toim.) 2000.Näkökulmia soveltavaan kielentutkimukseen.• Pääkkönen & Varis 2000. Kriittinen lukutaito.Teemavastaavat: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulutusyksikköja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Vapaavalintainenkurssi Kulttuurien välinen kasvatus, P OKL123VAPAASTI VALITTAVATOPINNOT 10 OVVapaasti valittavia opintoja on mahdollista valitaoman oppilaitoksen tarjonnasta, oman koulutusohjelmantarjonnasta, koko Humakin tarjonnastaja muiden vastaavantasoisten oppilaitostentarjonnasta. Opiskelumuotona voivat ollatietopuoliset jaksot, monimuoto-opiskelu, projektitja työoppiminen. Vapaasti valittavilla opinnoillaopiskelija voi vahvistaa osaamistaan valitsemassaanammatillisessa suuntautumisessa taihankkia uusia näkökulmia itselleen aikaisemminvierailta alueilta.Kuurosokeat ja kuuroutuneet 2 ovKuulo ja näkö 1 ovKuuroutuneiden ja kuurosokeidenkommunikaatio 1 ovKasvatustieteen pedagogisetopinnot * 10 ovJohdatus opettajuuteen: P OKL116 Kasvatustieteenkirjallisuusopinnot 1 ov, P OKL 121 Johdatusopettajan pedagogisiin opintoihin 1 ov jaP OKL 117 Minä opettajana 1 ov (edellyttääpedagogisten perusopintojen tai täydennysmoduulinmuiden opintojen suorittamista)Kulttuurien välinen kasvatus: P OKL 123 Kulttuurienvälinen kasvatus 1 ovOpetuksen suunnittelu: P OKL 124 Oppiminenkoulukasvatuksessa 2 ovOppimisen ohjaaminen: P OKL 122 Varhais- jaalkukasvatus 2 ov ja AIKY 03 Aikuiskoulutuksensuunnittelu ja oppimisen ohjaaminen 2 ov94HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

VIITTOMAKIELENTULKINKOULUTUSOHJELMA 140 OVVuosina 2000, 2001 ja 2002 aloittaneiden opetussuunnitelma.• Humakin yhteiset opinnot 10 ov• Suomen kielen ja viittomakielen opinnot35 ov• Viittomakielialan ammatilliset opinnot 45 ov•Vapaasti valittavat opinnot 10 ov• Opinnäytetyöopinnot 20 ov• Ammatillinen suuntautuminen 20 ovVIITTOMAKIELEN JA SUOMENKIELEN OPINNOT 35 OVViittomakielen ja suomen kielen opinnot antavatperustan kääntämisen ja tulkkauksen opinnoille.Opintojen aikana opiskelija oppii tuntemaankielen olemuksen: mitä kieli, sen universaalitpiirteet ja rakenteen tasot ovat. Kielen jakulttuurin välisen suhteen ja sen merkityksentunteminen vuorovaikutussuhteessa sekä kielijakulttuuriyhteisön tuntemus mahdollistavatkommunikatiivisten ja kielellisten taitojen kehittymisen.Opiskelija osaa soveltaa kielen teoreettisiaelementtejä käytäntöön. Opiskelijaymmärtää ja tuottaa kieltä joustavasti eri tilanteissa,eli hänellä on elävä kielitaito sekä suomenkielessä että viittomakielessä. Opiskelijaosaa arvioida ja analysoida kieltä eri näkökulmistaja osaa soveltaa omaa kielenkäyttöään tilanteenmukaan. Opiskelija osaa antaa palautettaja ottaa sitä vastaan.Viittomakielen opintojen aikana opiskelija oppiituntemaan viittomakielisen kielivähemmistön jakulttuurin sekä kehittää kielitaitoaan edeten taitotasoltatoiselle. Äidinkielenään viittomakieltäkäyttävien tavoitteena on viittomakielen perusteellinenja syvällinen hallinta sekä taito käyttääjoustavasti ja korrektisti kielen eri rekistereitä.Suomen kielen opintojen tavoitteena on, ettäopiskelija hallitsee perusteellisesti ja syvällisestioman äidinkielensä, osaa käyttää sitä joustavastija korrektisti erilaisissa kommunikaatiotilanteissasekä osaa analysoida kieliä ja niiden toimintaa.Äidinkieleltään viittomakieliset tutustuvat lisäksisyvällisemmin suomenkieliseen kulttuuriin.VIITTOMAKIELIALANAMMATILLISET OPINNOT 45 OVAmmatillisten perusopintojen sisältöalueitaovat tulkkaus- ja käännösteoriat, tulkkaus- jakäännösprosessit, tulkkauksen lajit, tulkinnoksenja käännöksen analysointi ja arviointi sekä kulttuurienvälinen tulkkaaminen ja semantiikka.Suomen kieltä ja viittomakieltä tarkastellaankäännös- ja tulkkausprosessien näkökulmista.Opiskelija soveltaa hankkimaansa teoreettistatietoa käännös- ja tulkkaustehtävissä.Opiskelija tuntee tulkin roolin merkityksenmuuttuvassa työelämässä sekä kykenee kehittämäänammattitaitoaan jatkuvasti. Opiskelijakehittää valmiuksiaan toimia tulkkina yksin taitulkkiparin kanssa kaikissa mahdollisissa työtilanteissa,joihin asiakas eri elämänvaiheissaanjoutuu. Opiskelijalla on monipuoliset yhteistyöjavuorovaikutustaidot. Hän hankkii koko ajanaktiivisesti tietoa ajankohtaisista ja yhteiskunnal-VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA95

lisista asioista sekä kehittää jatkuvasti kielitaitoaan.Opiskelija osaa arvioida ja analysoidakääntämistä ja tulkkausta eri näkökulmasta sekäkykenee arvioimaan jatkuvasti omaa oppimistaan.Ammatillisten opintojen aikana opiskelija voiorientoitua oppimisen ohjaajana toimimiseenja opettaja-identiteetin rakentamiseen. Opiskelijakehittää oppimisen ohjauksen taitoja ja tutustuuerilaisiin vieraan kielen ja uuden kommunikaatiotavanoppimistapoihin sekä erilaisiinoppijoihin. Opiskelija suunnittelee koulutus- jaohjaustapahtumia (esim. oppitunteja, luentoja,tiedotustilaisuuksia) eri kohderyhmille.Viittomakieliseen yhteisöön tutustuminen2 / Viittomakielinen yhteisö 5 ovTehtävät: kuurojen historia, kuurojen opetuksenhistoria, kielivähemmistö; käytännön tutustumista(koulu, päiväkoti, vanhainkoti)Tavoitteet: Opiskelija tutustuu viittomakieliseenvähemmistöön sekä kielellisenä että etnisenävähemmistönä ja kielellisten vähemmistöryhmienerityispiirteisiin. Hän ymmärtää audiologisenja sosiokulttuurisen lähestymistavan erotviittomakielisten näkökulmasta, tuntee viittomakielisenyhteisön toimintaa, kulttuuria ja historiaasekä ymmärtää viittomakielen yhteiskunnallisenaseman vähemmistön ja yksilön näkökulmasta.Lisäksi hän perehtyy kaksikielisyyteenja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä kaksikieliseenkoulutukseen.Sisältö:• tutustumiskäynnit kuurojen yhdistyksellä jaerilaisissa viittomakielisen yhteisön tapahtumissa• kuurojen historia, yhteisö ja kulttuuri• viittomakieliset kielellisenä ja etnisenä vähemmistönä• audiologinen ja sosiokulttuurinen lähestymistapa• viittomakielen yhteiskunnallinen asema• kuurojen identiteetin muodostaminen• kaksikielisyys• opettajan työn havainnointi, P OKL 194 OH1b harjoittelukertomusToteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinen työskentely,projektiToteutusajankohta: jakso 1Edeltävät opinnot: -Pakollinen kirjallisuus:• Padden-Humphries. 1988. Deaf in America.tai• Wallvik, B. 2001. Viitotulla tiellä.Teemavastaavat: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulutusyksikköja Pirkko Selin-Grönlund, HelsinginkoulutusyksikköKääntämisen perusteet 5 ovTehtävä: käännösprosessi; AV-kääntäminen jadubbaus (Helsinki)Tavoitteet: Opiskelija hallitsee kääntämiseen liittyvätteksti- ja käännösstrategioiden perusteetja ymmärtää kääntämisen prosessuaalisenluonteen.Sisältö:• kielen ja kulttuurin välinen yhteys kääntämisennäkökulmasta• kääntäminen eri medioissa• intralingvaali ja interlingvaali kääntäminenOrientoiva kirjallisuus:• Baker, M. 1992: In Other Words. A coursebookon translation.• Oittinen – Mäkinen (toim.) 2001. Alussa olikäännös• Pääkkönen – Varis 2000.Kriittinen lukutaito.Erikseen ilmoitettavat luentomonisteet.• Reiss – Vermeer 1986.Mitä kääntäminen on.• Sajavaara – Piirainen – Marsh (toim.)96HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

2000.Näkökulmia soveltavaan kielentuntemukseen,• Vehmas–Lehto 1999.Kopiointia vai kommunikointia?Johdatus käännösteorioihin.Toteutustapa: kontaktiopetus, projektioppiminen(Helsinki)Toteutusajankohta: jakso 2 (suoritetaan toisenavuonna)Teemavastaava: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulutusyksikköja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: teeman Johdatustulkkaukseen tehtävä Tulkkauksen perusteet;teeman Suomen kielen variaatiot tehtäväSuomen kielen rekisterit – ilmoittaudu tähäntehtävään (Kuopio)Johdatus tulkkaukseen 5 ovTehtävät: tulkkauksen perusteet, tulkkaus viittomakielelle,tulkkaus suomen kielelle, viittomakieliasioimistilanteissaTavoitteet: Opiskelija on tietoinen tulkkausprosessinvaiheista ja ymmärtää tulkkeen merkityksensekä muistin rakenteen ja toiminnan. Opiskelijamuodostaa kuvaa tulkkipalvelusta, tulkkipalvelunkäyttäjistä sekä viittomakielentulkinammattikuvasta ja omaksuu viittomakieltä arkipäivänasioimistilanteissa. Hän harjaantuu vastaanottamaanasiakokonaisuuksia molemmillalähdekielillä ja tulkkaamaan asioimistilanteissatyökielillä. Opiskelija on tietoinen tulkkauksenlajeista, tulkkausmenetelmistä ja tulkkaustekniikoista.Hän ymmärtää alan terminologiaa, sanastustyönperusteet ja tiedonhankinnan merkityksenosana tulkkausprosessia sekä oppiikäyttämään käsiteanalyysia työkalunaan. Hänoppii tuottamaan puhetta/viittomia terveellisestija pakottomasti, korjaamaan jännitystilojenaiheuttamia virhetoimintoja sekä ennaltaehkäisemäänvirhetoimintoja.Sisältö:• tulkkausprosessin pääpiirteet•konsekutiivitulkkauksen perusteet teoriassaja käytännössä• yksikieliset tulkkausharjoitukset• kaksikieliset tulkkauharjoitukset• äänenkäytön/viittomisen tekniset kysymyksetja ongelmatToteutustapa: kontaktiopetus tai itsenäinentyöskentelyToteutusajankohta: jakso 3, mutta Kuopiossatulkkauksen perusteet jo jaksolla 2.Pakollinen kirjallisuus:• Humprey, J. & Alcorn, B. 1998. So You Want tobe an Interpreter.• Saresvuo & Ojanen 1988. Tulkin käsikirja• Solow, S. 1996. Sign Language Interpreting.Edeltävät opinnot: 1.vuoden ammattikieli- jaammatilliset opinnotTeemavastaavat: Anne-Mari Jaamalainen, Kuopionkoulutusyksikkö ja Pirkko Selin-Grönlund,Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Teeman Kielenperusteet tehtävä Puhetekniikka – ilmoittaudutähän tehtävään (Kuopio). Teeman Asioimistulkkaustehtävät Kummitulkin matkassa jaArkipäivän asioimistilanteet (Kuopio).Asioimistulkkaus 5 ovTehtävät: kummitulkin matkassa, arkipäivän asioimistilanteet.,simultaanitulkkaus 1, viittomakielitulkkauksessa, suomen kieli tulkkauksessaTavoitteet: Opiskelija tiedostaa erilaiset tulkkaustilanteidenrakenteet ja ymmärtää tulkinosallisuuden ja vastuun vuorovaikutuksen onnistumisessa.Opiskelija tutustuu simultaanitulkkauksenperusteisiin ja harjaantuu toimimaantulkkina arkipäivän asioimistilanteissa sekä lyhyissävaativan tason tilanteissa. Hän ymmärtääasioimistulkkauksiin valmistautumisen merki-VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA97

tyksen teematasolla sekä tilannetasolla ja ontietoinen asioimistulkin työelämätaidoista. Häntuntee asioimistulkin asiakasryhmät ja ymmärtäätulkin ammattikuvaa sekä käyttäjien että tilanteidennäkökulmasta. Molempien työkielientulkkaustaito kohenee sekä monipuolinen kielitaitoja oikeakielisyys vahvistuvat. Opiskelijatuntee termityön perusteet molemmissa työkielissään,hankkii palautetta taidostaan sekäharjaantuu itsearviointiin. Hän on tietoinen kielitaidonja tulkkaustaidon eroista, lähdekielenvaikutuksesta kohdekieleen sekä keinoista, joillasaavutetaan mahdollisimman oikeakielistä viittomakieltä/suomenkieltä sen ollessa kohdekielenä.Sisältö:• asioimistulkkaus ja siihen liittyvät työelämätaidot•erilaiset tulkkaustilanteet, kuten dialogit, yleisötilaisuudet,puhelintulkkaus ja etätulkkaus• yksisuuntaiset simultaanitulkkaukset, lähdekielenäsekä viittomakieli että suomen kieli•lyhyehköjä vaativan tason tilanteita kutenneuvottelut, kokoukset• tiedotustilaisuudet ja luennot• paritulkkaus ja tiimitulkkausToteutustapa: kontaktiopetus, osittain itsenäinentoteutusEdeltävät opinnot: Johdatus tulkkaukseenToteutusajankohta: jakso 4, Kuopiossa kummitulkinmatkassa ja arkipäivän asioimistilanteet jojaksolla 3.Pakollinen kirjallisuus:Wadensjö, C. 1998. Interpreting as interactionTeemavastaavat: Anne-Mari Jaamalainen, Kuopionkoulutusyksikkö ja Pirkko Selin-Grönlund,Helsingin koulutusyksikköViittomakielentulkin työelämänperusteet 5 ovHuom. kyseessä jakson 7 nimi, joka sisältää eriteemoihin kuuluvia tehtäviä.Ilmoittaudu kursseittain (tässä: kurssi = tehtävä).• teeman Humanismi ja viestintä tehtävä: ruotsi• teeman Kielen perusteet tehtävä: neuvottelutaito• teeman Asioimistulkin ammattikuva tehtävä:asioimistulkkauksen teoriaa (Kuopio)• teeman Tutkimusmenetelmät 2 tehtävä: viittomakielentutkimus 2 (Kuopio)Asioimistulkin ammattikuva 5 ovTehtävät: asioimistulkkauksen teoriaa, ammattiidentiteetinkehittyminen, viittomakielentulkinammattiverkostoTavoitteet: Opiskelija saa teoreettista tietoa asioimistulkkauksestaja osaa soveltaa teoriatietoaerilaisissa tulkkaustilanteissa. Hän syventää tietoaanasioimistulkin työelämästä ja tulkinkäyttäjäryhmistä,hahmottaa ihmisen elämänkaareneri vaiheet sekä on tietoinen viittomakielisten jakuulo- ja kuulonäkövammaisten asiakkaidenelämänkaareen kuuluvista asiantuntijaverkostoista.Opiskelija muodostaa henkilökohtaistaammatti-identiteettiään elämänkaariteorioidenpohjalta ja hänelle muodostuu kokonaiskäsitysasioimistulkin ammattikuvasta ja ammattiverkostosta.Hän ymmärtää asioimistulkkauksenmerkityksen eri elämänkaarivaiheissa sekä yksilötasolla,tilannetasolla että yhteiskunnallisellatasolla.Sisältö:• asioimistulkkauksen teoreettinen tieto• teorian soveltaminen erilaisissa tulkkaustilanteissa• asioimistulkin työelämäverkosto• tulkin ammatillinen asema Suomessa•eri tulkinkäyttäjäryhmät98HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

• viittomakielentulkin ammattiverkosto ja viittomakielialanasiantuntijaverkosto kuuron,kuuroutuneen tai kuurosokean ihmisen elämänkaarenpohjalta• Kasvu ja kehitys P OKL 111Toteutustapa: Osittain kontakti, osittain itsenäinen,projektiToteutusajankohta: jakso 8, Kuopiossa tehtävä a)jo jaksolla 7.Edelliset opinnot: Asioimistulkkaus ja etiikkaPakollinen kirjallisuus:• LaCross, M.2000. Merkittävät oppimiskokemuksetviittomakielentulkin ammatillisessakehityksessä. Jyväskylän yliopisto. Pro gradututkielma.• Vatanen,T.1996. Taistelua asemasta ammattina?Tutkielma viittomakielentulkin työstäSuomessa. Joensuun yliopisto. Pro gradu-tutkielma.• Dunderfelt, T.1997. Elämänkaaripsykologia.Helsinki: OtavaTeemavastaavat: Anne-Mari Jaamalainen, Kuopionkoulutusyksikkö ja Marja Koistinen, HelsinginkoulutusyksikköEtiikka ja tulkkaus 5 ovTehtävät: yleinen etiikka, tulkin etiikka, tulkkauksenetiikka, lapselle tulkkausTavoitteet: Opiskelija pohtii moraalin ja etiikanperuskysymyksiä, selkeyttää henkilökohtaisenarvomaailman sekä sisäistää viittomakielentulkinammattisäännöstön ja tiedostaa sen noudattamiseenliittyvät vaatimukset. Hän kykeneeongelmanratkaisuun tulkkaustilanteissa, ymmärtääihmisten erilaiset tarkoitukset ja tavoitteetja osaa kunnioittaa asiakkaan itsenäisyyttä.Opiskelija ymmärtää ammattitaitovaatimuksettilanteissa, joissa lapsi (kuuro/kuuleva) on viittomakielentulkinasiakkaana.Sisältö:• moraalin ja etiikan peruskysymykset• tulkin etiikka ja ammattieettinen säännöstö:tietoisuus sen noudattamiseen liittyvistä vaatimuksista,henkilökohtaisen arvomaailmanhahmottaminen ammattietiikan valossa, ongelmanratkaisutaitotulkkaustilanteissa.• tulkkauksen etiikka: etukäteen valmistautumisenmerkitys• tulkkaustilanteen hallitseminen, asiakkaidenkohtaamien, oikean viestin välittyminen, asiasisällönja kielen rakenteiden vastaavuus, itsearviointi/vertaisarviointi,• lapselle tulkkaus: lapsen kieli, vastuun ja tulkkaustilanteenhallinta, lapsen maailma• eettinen reflektointiToteutustapa: kontaktiopetusToteutusajankohta: jakso 6Edeltävät opinnot: AsioimistulkkausPakollinen kirjallisuus:• Turunen, K.E. 1993. Arvojen todellisuus. Johdatusarvokasvatukseen. Gummerus: Jyväskylä• Viittomakielentulkin ammattisäännöstöTeemavastaavat: Marjukka La Cross, Kuopionkoulutusyksikkö ja Pirkko Selin-Grönlund, HelsinginkoulutusyksikköTulkkipalvelut 5 ovTehtävät: työoppimisen suunnitelma, tulkkipalveluihinperehtyminen, tulkkipalvelun toteuttaminenkäytännössä, työoppimisraporttiTavoite: Opiskelija tekee havaintoja työelämässäja luo samalla henkilökohtaista arvokäsitystätulkin ammattiosaamisesta. Hän tuntee viittomakielenammatissa toimimisen ja ammatillisuudenperusteet työelämässä, tietää tulkkipalvelujentaustalla olevat lainsäädännöt, tunteetulkkipalveluprosessin tulkkipalvelun hakemisestatulkkauksen toimeksiantoon sekä raken-VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA99

taa kuvaa organisaatiossa toimivan tulkin työstä.Hän tietää, miten tulkkipalvelut järjestetään,tuotetaan ja toteutetaan sekä ymmärtää tulkkipalvelujentoteuttamistapojen taustalla olevattekijät alueellisista näkökohdista käsin. Opiskelijaon tietoinen tulkkipalvelun valtakunnallisistaja alueellisista toimijoista, joiden tehtävänä onkehittää tulkkipalvelua ja tulkkien työelämää.Hän kykenee esiintymään asiantuntijaroolissatulkkipalveluihin liittyen.Sisältö:• tulkkipalvelua toteuttavien tahojen toiminta•organisaatio ja työyhteisö toimistotyössäsekä asiakastyössä• tulkin monipuolinen työ: tulkkauksia, tulkkaustenkoordinointia sekä muita työhön liittyviätehtäviä.Toteutustapa: työoppiminen, opiskelija lähettääraportin myös työvalmentajalleen.Toteutusajankohta: jakso 8 tai jakso 1. (3.vuosikurssi)Edeltävät opinnot: AsioimistulkkausPakollinen kirjallisuus:• Jaamalainen, A-M.& Takkinen, M. 2001. Tulkkipalvelujatuottavat organisaatiot. Humanistinenammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.• Topo, P, .Heiskanen, M-L.., Rautavaara, A.., Hannikainen,K., Saarikalle, K. & Tiilikainen, R. 2000.Kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelut.Vammaispalvelulain toteutuminen. Raportteja225. Stakes.Teemavastaavat: Anne-Mari Jaamalainen, Kuopionkoulutusyksikkö ja Marja Koistinen, HelsinginkoulutusyksikköVäliportfolioHuom. Kuopiossa kyseessä jakso 3 nimi, joka sisältääeri teemoihin kuuluvia tehtäviä. IlmoittauduKuopiossa kursseittain (tässä: kurssi = tehtävä).• teeman Johdatus portfolioon tehtävä: portfolionrakentaminen (Kuopio)• teeman Johdatus portfolioon tehtävien työstäminenVäliportfolioon (Helsinki)• teeman Asioimistulkkaus tehtävä: viittomakielitulkkauksessa (Kuopio)• Asioimistulkkaus-teemassa tehtyjen viittomakielitulkkauksessa/suomen kieli tulkkauksessa-tehtävien työstäminen Väliportfolioon(Helsinki)• teeman Kommunikatiivinen viittomakieli 2tehtävä: viittomakieli 7 (Kuopio)•Tulkkauksen perusteet -teemassa tehtyjenartikkeleitten stilisoiminen Väliportfolioon(Helsinki)Teemavastaavat: Mirja Huttunen, Kuopion koulutusyksikköja Marja Koistinen, Helsingin koulutusyksikköOpiskelutulkkaus 5 ovTehtävät: opiskelutulkkaus, simultaanitulkkaus 2;integroitu opetus: kirjallisuuteen pohjautuvanoppimistehtävä (4–8 s.)Tavoitteet: Opiskelija on tietoinen oppilaitoksestatyöyhteisönä sekä tulkin roolista siellä. Häntiedostaa tulkkauksen vaatimukset ryhmätilanteissaeri koulutusaloilla, tuntee luentotulkkauksentekniikat, kuten paritulkkauksen ja hallitseeyleisellä tasolla eri koulutusalojen terminologiaa.Hän pystyy tulkkaamaan oppitunteja silloin,kun ennakkoon valmistautuminen mahdollistaja hallitsee ennakkoon valmistautumisen taidot.Opiskelija ymmärtää käsitteiden ja merkitystenvälittämisen käännösprosessin kannalta sekäosaa hyödyntää tekstin syvärakenteen analyysiakäännösprosessissaan. Hän perehtyy opiskelutulkkaukseenteoreettisesti sekä tulkkaustekniikoidenettä työyhteisön näkökulmista, ymmärtäätiedottamisen merkityksen, on tietoinen integraationja inkluusion filosofioista sekä ymmärtääerilaisten oppijoiden tarpeet ja valmiudetoppia. Hän selkeyttää oman tulkkauspro-100HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

sessinsa eri vaiheiden hallintaa lähdekielen vaativuustasonmyötä sekä on tietoinen omantulkkausprosessin eri vaiheista ja pystyy arvioimaantaitoaan lähdekielen vaativuustasoon.Sisältö:• toimintamallit: peruskoulu, toinen aste, korkeakoulut• työsuhteena opiskelutulkkaus, työyhteisönäoppilaitos• paritulkkaustekniikka oppitunneilla•eri koulutusalojen terminologiaa• opetus/opiskelu tulkin välityksellä• integroitu opetus, P OKL 125Toteutustapa: kontaktiopetus ja essee, jonka voisitoa myös työoppimisjaksoonToteutusajankohta: jakso 4Edeltävät opinnot: etiikka ja tulkkausPakollinen kirjallisuus:• Ahvenainen, O., Ikonen, O. & Koro, J. 2001, Johdatuserityiskasvatuksen käytäntöön. Helsinki:WSOY• Keltanen, O. 1998. Opiskelutulkin työ ja työtyytyväisyys.Pro-gradu tutkielma• Moberg, S. 1998 Erityisopetuksen ja yleisopetuksenintegraatio opettajien silmin. TeoksessaLadonlahti, Naukkarinen, Vehmas.(toim.)Poikkeava vai erityinen?• Saloviita, T. 1999. Kaikille avoimeen kouluun –erilaiset oppilaat tavallisella luokalla.• Seal, C. 1998. Best Practices in EducationalInterpreting• Selin, P. 2003. Hyvään käytäntöön. Viittomakielentulkkaustaparityönä Käpylän iltaoppikoulussa.Teemavastaavat: Marjukka La Cross, Kuopionkoulutusyksikkö ja Marja Koistinen, HelsinginkoulutusyksikköOpiskelutulkin työelämä 5 ovTehtävät: työoppiminen, raportointiTavoitteet: Opiskelija perehtyy opiskelutulkintyöhön ja työyhteisöön työoppimisjaksolla, harjoitteleetulkkausta, sisäistää opiskelutulkin erityöskentelytapoja ja tekniikoita, perehtyy viittomakielisenopiskelijan integroitumiseen normaaliopetuksessaeri koulutustasoilla, saa palautettaoppilaitoksen työvalmentajalta sekäreflektoi tapahtumia jälkikäteen ja rakentaaomaa ammattitaitoaan opiskelutulkkauksen näkökulmasta.Sisältö:• teoreettinen orientoituminen• työpaikan työtehtäviin osallistuminen•raportointiToteutustapa: työoppiminenToteutusajankohta: jakso 5 tai jakso 6Edeltävät opinnot: OpiskelutulkkausPakollinen kirjallisuus:• Keltanen, O. 1998. Opiskelutulkin työ ja työtyytyväisyys.Jyväskylän yliopisto. Pro gradu-tutkielma• Moberg, S. 1998 Erityisopetuksen ja yleisopetuksenintegraatio opettajien silmin. TeoksessaLadonlahti, Naukkarinen, Vehmas.(toim.)Poikkeava vai erityinen?• Saloviita, T. 1999. Kaikille avoimeen kouluun –erilaiset oppilaat tavallisella luokalla.• Seal, C. 1998. Best Practices in EducationalInterpreting• Selin, P. 2003. Hyvään käytäntöön. Viittomakielentulkkaustaparityönä Käpylän iltaoppikoulussa.Teemavastaavat: Marjukka La Cross, Kuopionkoulutusyksikkö ja Marja Koistinen, HelsinginkoulutusyksikköVIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA101

Erityisalojen, poliisi- ja oikeustulkkaus,tulkkaus 5 ovTehtävät: kirkolliset tilaisuudet, esittävä taide,poliisi- ja oikeus, yleisluennotTavoitteet: Opiskelija tiedostaa poliisi- ja oikeustulkkauksen,esittävän taiteen tulkkauksen, jumalanpalvelustulkkauksenja kongressitulkkauksentaitovaatimukset. Hän soveltaa teoreettistatietoaan havaintoihinsa ja harjoittelee tulkkaustaerityisaloilla autenttisissa tilanteissa.Sisältö:•erityisalojen kääntäminen ja tulkkaus• käsitteiden leksikaalistuminen ja vastaavuudetmolemmilla työkielillä• kääntämisen validiteetin arviointiToteutustapa: työoppiminenToteutusajankohta: jakso 5 tai jakso 6Edeltävät opinnot: Etiikka ja tulkkausPakollinen kirjallisuus:• Colin, J. & Morris, R. 1996. Interpreters and theLeagal Process• Gebron, J. 1996. Sign to Speech: An introductionto theatrical interpreting• Ojala, R. 1993. Viittomakielen tulkkaus konferenssissa.Mitä tulisi ottaa huomioon, kunkonferenssissa on tulkkaus viittomakielelle• Sana tuli näkyväksi 2002, Pro Gradu -tutkielma, Turun yliopistoTeemavastaavat: Marjukka La Cross, Kuopionkoulutusyksikkö ja Marja Koistinen, HelsinginkoulutusyksikköKäännöskielten lingvistiset erot 5 ovTehtävät: lähde- ja kohdekielten äänne- ja muoto-ja lauseopilliset erot käännösprosessissa; sanastolliset,semanttiset ja kulttuuriset erotkäännöskielten välillä; nimistön kääntäminenTavoitteet: Opiskelija perehtyy typologisesti toisistaanpoikkeavien kielten analyysiin kielen eritasoilla sekä on tietoinen kielellisten ja ei-kielellistenmerkitysten siirtämisen problematiikastakielestä ja moodista toiseen.Toteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinen työskentelyja projektioppiminenToteutusajankohta: jakso 5 (vain Helsingissä)Teemavastaava: Päivi Rainò, Helsingin koulutusyksikköKääntäjän ammattikuva 5 ovTavoitteet: Opiskelija tutustuu kääntäjän erilaisiintyö- ja toimintaympäristöihin sekä kääntäjänammattikuvaan.Sisältö:•konkreettinen tutustuminen eri tavalla kääntäjäntyötä tekeviin henkilöihin ja heidäntyöskentelytapoihinsa sekä -välineisiinsä• käytännön harjoittelu• videon ja digitaalisen tekniikan käyttö kääntämisentyövälineenäToteutustapa: työoppiminen tai itsenäinen opiskeluToteutusajankohta: jakso 6 (vain Helsingissä)Edeltävät opinnot: Käännöskielten lingvistiseterotTeemavastaava: Päivi Rainò, Helsingin koulutusyksikköOpetuksen suunnittelu * 5 ovTavoitteet: Opiskelija hallitsee erilaisia vieraankielen ja uuden kommunikaatiotavan oppimistapojasekä ymmärtää erilaisia oppijoita ja oppimisstrategioita.Hän kykenee tuottamaanopetus- ja tuntisuunnitelmia koulutus- ja ohjaustapahtumiinerilaiset oppijat huomioon ottaensekä osaa käyttää ja soveltaa viittomakielenopetuksen opetusmateriaaleja.102HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Sisältö:•erilaiset vieraan kielen ja uuden kommunikaatiotavanoppimistavat•erilaiset oppijat ja oppimisstrategiat• viittomakielen opetuksen opetusmateriaalitja niiden soveltava käyttö• Oppiminen ja oppimiskäsitykset P OKL 124.Orientoiva kirjallisuus:• Aikuisten kielitaito. 1993. Opetushallitus. Helsinki.• Hely 1 & 2 opetusmateriaali.• Kristiansen, I. 1998. Tehokkaita oppimisstrategioita.Opetushallitus.• Leino, A-L. 1981.• Kielididaktiikka.• Marton, F., Dahlgren, L., Svensson, L. & Säljö, R.1980.• Oppimisen ohjaaminen. Espoo: Weiling &Göös.• Sajavaara, K. & Piirainen-Marsh, A. (toim.)1999. Kielenoppimisen kysymyksiä.• Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentumisena.Konstruktivistisen oppimiskäsityksenperusteita. Helsinki: Kirjayhtymä.Toteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinen työskentelyToteutusajankohta: jakso 5, teeman voi valitakolmantena opiskeluvuonna (vain Kuopiossa)Teemavastaava: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulutusyksikköOppimisen ohjaaminen * 5 ovTehtävät: Kirjallisuuteen perehtyminen, lehtiartikkeleihinyms. taustamateriaaleihin tutustuminenja oman artikkelin kirjoittaminen (varhaiskasvatuksennäkökulma). TAI Aikuinen oppijanaja aikuisen oppimisen ohjaaminen (aikuiskasvatuksennäkökulma), JA tutustuminen viittomakielistenlasten yhdistys- ja kuntoutustoimintaan,käytännön harjoittelut perheissä, päiväkodeissatai kouluissa ja siitä raportointi.Tavoitteet: Opiskelija orientoituu oppimisen ohjaajanatoimimiseen koulutuksen suunnitteluun,toteutukseen ja arviointiin. Hän saa valmiuksiaopettajan identiteetin rakentamiseen ja oppimisenohjaamisen erilaisiin näkökulmiin opetustilanteissakohderyhmänä perheet ja päiväkodit.Sisältö:•koulutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi• opettajan identiteetin rakentaminen• oppimisen ohjaamisen erilaiset näkökulmat• viittomakielisten lasten yhdistys- ja kuntoutustoimintaan•Varhais- ja alkukasvatus P OKL 122 tai vaihtoehtoisestiAikuiskoulutuksen suunnittelu jaoppimisen ohjaaminen AIKY 03.Orientoiva kirjallisuus:• Brotherus, A., Hytönen, J. & Krokfors, L. 1999.Esi- ja alkuopetuksen • didaktiikka.•Ekola, J. 1994. Johdatusta ammattikorkeakoulupedagogiikkaan.• Hakkarainen, K. , Lonka,K. & Lipponen, L.1999. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnanrajat ja niiden ylittäminen.• Hujala, E. ym. 1998. Päivähoidosta varhaiskasvatukseen.• Hytönen, J. 1998. Lapsikeskeinen kasvatus.• Kajanto, A. 1993. Aikuisen oppimisen uudetmuodot. Kohti aktiivista oppimista.• Kajanto, A. (toim.) 1995. Aikuiskoulutuksenarviointi: panoraamoja ja lähikuvia.• Kauppi, A. 1992. Aikuiskoulutuksen suunnittelunkehityslinjoja.• Korpinen, E. (toim.) 2000. Esiopetus. Nyt!• Lehtinen, E. & Jokinen, T. 1996. Tutor: itsenäistyvänoppijan ohjaaja.• Lonka, K. & Lonka, I. 1991. Aktivoiva opetus.• Miettinen, S.& Väänänen, S. 1998. Näkökulmialapsuustutkimukseen.•Teoksessa L. Laurikainen (toim.) Koti kasvattajana,elämä opettajana. Kasvatus- ja koulutuskulttuurittutkimuskohteina.• Rauste-von Wright, M-L. 1997. OpettajaVIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA103

tienhaarassa – konstruktivismia käytännössä.• Ruoppila, I. ym. (toim.) 1999. Varhaiskasvatuksentutkimusmenetelmiä.(osa lasten arki javuorovaikutus, sivut 174-277.)• Sallila, P. & Vaherva, T. (toim.) 1998. Arkipäivänoppiminen.•Takala, A. & Takala, M. ( 1988 tai 1992) Psykologinenkehitys lapsuusiässä.•Vaherva, T. & Ekola, J. 1986 (uudemmat painokset).Aikuisten opettamisen taito.•Vasta, R. (toim.) 1997. Kuusi teoriaa lapsenkehityksestä.• Lehtiartikkeleita: Nappi, Avaintieto-kansio, videomateriaalia.Toteutustapa: Kontaktiopetus, itsenäinen työskentelyToteutuksen ajankohta: jakso 6 (vain Kuopiossa)Teemavastaava: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulutusyksikköOPINNÄYTETYÖ JA SIIHENLIITTYVÄT OPINNOT 20 OVOpinnäytetyössä opiskelija osoittaa tieteellisentutkimuksen periaatteiden ja menetelmien hallintaasekä oman toimialan tutkimustraditiontuntemusta ja pystyy osoittamaan asiantuntijuutensavalitsemallaan suuntautumisalueella.Hän osaa arvioida sekä omaa tutkimuksellistalähestymistapaansa aiheeseen että vaihtoehtoisianäkökulmia. Parhaimmillaan opinnäytetyössäluodaan uusia teoreettisia ratkaisuja ja käsitteitäja sen tulokset ovat siirrettävissä suoraan viittomakielentulkinammattikäytäntöön. Kokonaisuusjakaantuu tutkimusmenetelmien opiskeluunja opinnäytetyön tekemiseen.Tutkimusmenetelmät 1, 5 ovTehtävät: yleisen tutkimuksen perusteet, tutkimusmenetelmät,opinnäytetyön ideapaperi, excel-taulukkolaskenta,yleinen soveltava kielentutkimus,viittomakielen tutkijan näkökulmaTavoitteet: Opiskelija orientoituu opinnäytetyöhönosana ammatillista kehittymistään, tietäätutkimuksen teon perusperiaatteet, perehtyyopinnäytetyön tarkoitukseen ja sille asetettuihinvaatimuksiin ja orientoituu opinnäytetyönsätekemiseen.Sisältö: tutkimuksen aiheen valinta ja tutkimukseneteneminen, tutkimuksen etiikka, excel-taulukkolaskentaohjelma,soveltava kielen tutkimusToteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinen työskentelyToteutusajankohta: jakso 5Pakollinen kirjallisuus:• Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin– metodin valinta ja aineistonkeruu:vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä:PS-kustannus.• Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutkija kirjoita. 6. uudistettu laitos. Kirjayhtymä.• Humak. Opinnäytetyöopas.Edeltävät opinnot: -Teemavastaavat: Tuula Vatanen, Kuopion koulutusyksikköja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Teeman Asioimistulkkaustehtävä Suomen kieli tulkkauksessaTutkimusmenetelmät 2, 5 ovTehtävät: tutkimussuunnitelma, tilastomatematiikanperusteet, tieteellisen viestinnän perusteet,kielitieteellinen tutkimus / vtl02Tavoitteet: Opiskelija syventää tutkimuksen tekemisentaitoja viittomakielialaan suuntautuenja vahvistaa valmiuksia tieteellisten periaatteidenmukaisten raporttien, selvitysten ja tutkielmienlaatimiseen. Hän perehtyy opinnäytetyönsälähtökohtiin niin, että pystyy perustele-104HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

maan opinnäytetyönsä valintoja ja arvioimaanmuiden tekemiä suunnitelmia.Sisältö: tutkimuksen etenemisen konkretisointi,tieteellinen viestintä, tilastomatematiikka, kielentutkimusToteutustapa: kontaktiopetus, seminaarityöskentelyja itsenäinen työskentelyToteutusajankohta: jakso 2, vtl02 jakso 7Orientoiva kirjallisuus:• Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin- metodin valinta ja aineistonkeruu:vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä:PS-kustannus.• Heikkinen, H.L.T., Huttunen, R. & Moilanen, P.(toim.) 1999. Siinä tutkija missä tekijä: Toimintatutkimuksenperusteita ja näköaloja.• Eskola, J. & Suoranta, J. 1999. Johdatus laadulliseentutkimukseen. 3. painos.• Hirsjärvi S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutkija kirjoita. 6. uudistettu laitos. Kirjayhtymä.• Humak. Opinnäytetyöopas.Edeltävät opinnot: Tutkimusmenetelmät 2Teemavastaavat: Tuula Vatanen, Kuopion koulutusyksikköja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Vapaavalintaisinaopintoina lapselle tulkkaus*, esittävän taiteentulkkaus* sekä yhteiskunta ja tulkkaus*Opinnäytetyö 1, 5 ovTehtävät: tutkimuksen teoreettinen osuus, tutkimusseminaariesitys,tutkimusseminaarissa opponointiTavoitteet: Opiskelija osoittaa kykenevänsä itsenäiseentiedonhankintaan, tiedon kriittiseen arviointiinja oman toimialansa tiedon kartuttamiseen.Hän harjoittelee selkeää viestintää ja analyyttistäkeskustelua ammattialansa aihealueista.Sisältö:• opinnäytetyön aihealueen aiempaan materiaaliinja tietoon tutustuminen• opinnäytetyön teoreettisen osuuden tai projektintaustojen tms. työstäminenToteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinen työskentelyohjausta hyväksikäyttäen; seminaarityöskentelyon osa ohjaustyöskentelyäToteutusajankohta: jakso 7Orientoiva kirjallisuus:• Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin- metodin valinta ja aineistonkeruu:vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä:PS-kustannus.• Hirsjärvi, Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutki jakirjoita. 6. uudistettu laitos. Kirjayhtymä.• Humak. Opinnäytetyöopas.Edeltävät opinnot: Tutkimusmenetelmät 2Teemavastaavat: Tuula Vatanen, Kuopion koulutusyksikköja Päivi Rainò, Helsingin koulutusyksikköOpinnäytetyö 2, 5 ovTehtävät: opinnäytetyö, posteritilaisuus, tutkimusseminaariesitys,tutkimusseminaarissa opponointi,kypsyysnäyteTavoitteet: Opiskelija osoittaa ammatillisenasiantuntijuutensa kehittymisen ja vahvistaaammatillisiin asioihin liittyviä viestintätaitojaan.Sisältö: opinnäytetyö, posteriesitelmä ja posterintekoToteutustapa: kontaktiopetus ja itsenäinen työskentelyohjausta hyväksikäyttäen; seminaarityöskentelyon osa ohjaustyöskentelyäToteutusajankohta: jakso 2Pakollinen kirjallisuus: SeminaarityötOrientoiva kirjallisuus:• Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin– metodin valinta ja aineis-VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA105

tonkeruu: vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä:PS-kustannus.• Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutkija kirjoita. 6. uudistettu laitos. Kirjayhtymä.• Humak. Opinnäytetyöopas.Edeltävät opinnot: Opinnäytetyö 1Teemavastaavat: Tuula Vatanen, Kuopion koulutusyksikköja Päivi Rainò Helsingin koulutusyksikköMuuta teeman aikana tapahtuvaa: Vapaasti valittaviaopintoja yhtä aikaa menossa.VAPAASTI VALITTAVATOPINNOT 10 OVVapaasti valittavia opintoja on mahdollista valitaoman oppilaitoksen tarjonnasta, oman koulutusohjelmantarjonnasta, koko Humakin tarjonnastaja muiden vastaavantasoisten oppilaitostentarjonnasta. Opiskelija voi valita esimerkiksiviestinnän opintoja ja osallistua Humakin koulutusohjelmienyhteiseen lehtipajaan (ks. Kulttuuripalvelujenkoulutusohjelma, KulttuuriviestintäpalvelutB 5 ov). Opiskelumuotona voivat ollatietopuoliset jaksot, monimuoto-opiskelu, projektitja työoppiminen. Vapaasti valittavilla opinnoillaopiskelija voi vahvistaa osaamistaan valitsemassaanammatillisessa suuntautumisessa taihankkia uusia näkökulmia itselleen aikaisemminvierailta alueilta.Humakin lehtipaja 5 ovOpiskelijat toimittavat Humakin tiedotuslehtiHumauksen. Opiskelija osallistuu toimitustyöhönsekä kirjoittaa, kuvaa ja taittaa. Teema toteutetaankaksi kertaa vuodessa. Teema edistääyhteistyötä eri koulutusohjelmien opiskelijoidenkesken ja kehittää yhteishenkeä ammattikorkeakoulussa.Teema toteutetaan projektinaeri koulutusyksiköiden välisenä yhteistyönä. IlmoittaudutaanKorpilahden yksikköön.Projektioppiminen: Jaksot 2–4, 5–7 Korpilahti jaTurku: Lehtipaja toteutetaan lukuvuonna2003–04 kahtena projektina, joista toinen ajoittuujaksoille 2.–4. (syyslukukauden lehti) ja toinenjaksoille 5.–7. (kevätlukukauden lehti).Teemavastaavat: Annamari Maukonen (Ko),Timo Parkkola (Tku)Kulttuurikasvatuksen suuntautumisenteemat 20 ovVoidaan hopsata yksittäisinä teemoina vapaastivalittaviin opintoihin.Kulttuuri-identiteetin rakentuminen 5 ovVähemmistöryhmien kulttuuritoiminta 5 ovOsallistava ja yhteisöllinen kulttuuritoiminta5 ovKasvatuksellisen kulttuuritapahtuman tuottaminen5 ovKUUROSOKEAT JAKUUROUTUNEET 5 OVKuulo ja näkö 1 ovKuuroutuneiden ja kuurosokeiden kommunikaatio1 ovKuurosokeiden tulkkaus 1 ovKuuroutuneille tulkkaus 1 ovKuurosokeiden kurssi 1 ov (Edellyttää perustietojakuurosokeudesta, kuurosokeiden kommunikaatiostaja tulkkauksesta)Kasvatustieteen pedagogisetopinnot 10 ovKs. opintojen kuvaukset s. 94. (140 ov:n viittomakielentulkinkoulutusohjelmassa opiskelevillekasvatustieteen pedagogisten opintojen kuvauksetovat samat kuin 160 ov:n ohjelmaa suorittavilla.)106HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

AMMATILLINENSUUNTAUTUMINEN 20 OVOpiskelija valitsee yhden suuntautumisalueenseuraavista neljästä vaihtoehdosta: viittomakieli,kääntäminen ja/tai tulkkaus, kuurosokeiden ja/tai kuuroutuneiden tulkkaus, pedagogiset suuntautumisopinnot.Jokaiseen sisältyy neljä teemaa:• suuntautumisen teoria (5 ov),• suuntautuminen työelämässä (5 ov),• suuntautumiseen liittyvä projekti tai hanke(5 ov) sekä• suuntautumisen käyttöteoria suhteessa viittomakielentulkinammattikuvaan (5 ov).VIITTOMAKIELENSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OVTavoitteet: Opiskelija syventää kielen lingvististätietämystään, laajentaa viittomakielisen yhteisönja kulttuurin tuntemustaan sekä harjoittaaaktiivisesti viittomakielen taitoaan osallistumallaviittomakielisen yhteisön toimintaan yhtäjaksoisellapidemmällä aikavälillä. Lisäksi opiskelija laajentaaja soveltaa lingvististä tietouttaan viittomakielestä.Sisältö ja toteutustapa: Opiskelija toteuttaakääntämisen ja tulkkauksen suuntautumisopinnothaluamallaan, hops-ohjaajansa kanssa sopimallatavalla. Tiedonhankinta voi tapahtua osallistumallaalan seminaareihin, asiantuntijoidenluentoihin sekä perehtymällä kansainvälisiin tutkimuksiinja kirjallisuuteen. Opiskelija voi syventäätietojaan myös pienimuotoisten tutkimustenkautta.Toteutusajankohta: jaksot 1, 3–4 ja 8Edeltävät opinnot: ammatilliset opinnotTeemavastaava: Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikköKÄÄNTÄMISEN JA/TAI TULKKAUKSENSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OVTavoitteet: Opiskelija syventää tulkkauksen teoreettistatietoa, osaamistaan työoppimisessasoveltamalla teoriaa alan työtehtävissä ja ymmärrystääntulkkauksen asemasta yhteiskunnassa.Hän hankkii valmiuksia työelämän kehittämiseenja luo henkilökohtaiseen ammatilliseenprofiiliinsa sopivaa käyttöteoriaa.Sisältö ja toteutustapa: Opiskelija toteuttaakääntämisen ja tulkkauksen suuntautumisopinnothaluamallaan, hops-ohjaajansa kanssa, sopimallatavalla. Esimerkkejä vaihtoehdoista: kaunokirjallisuudentai asiatekstien kääntäminen,kulttuuri-, kongressi- tai oikeustulkkaus.Toteutusajankohta: jaksot 1, 3-4 ja 8Edeltävät opinnot: ammatilliset opinnotTeemavastaavat: Tulkkauksen suuntautumisopinnotMarjukka La Cross, Kuopion koulutusyksikköja Marja Koistinen, Helsingin koulutusyksikkö;Kääntämisen suuntautumisopinnot PäiviRainò, Helsingin koulutusyksikköKUUROSOKEIDEN JA/TAIKUUROUTUNEIDEN TULKKAUKSENSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OVTavoitteet: Opiskelija syventää kuurosokeille/kuuroutuneille tulkkauksen teoreettista tietoahankkimalla tietoa uusimmista tutkimuksista jakäytänteistä. Hän syventää osaamistaan työoppimisessasoveltamalla teoriaa alan monipuolisissatyötehtävissä ja ymmärrystään kuurosokeille/kuuroutuneilletulkkauksen merkityksestäyksilötasolla, yhteisötasolla ja yhteiskunnallisellatasolla. Opiskelija on tietoinen ajankohtaisistakuurosokeiden/kuuroutuneidentulkkipalveluun liittyvistä hankkeista ja projek-VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMA107

teista sekä hankkii itselleen valmiuksia ja taitojakehittää alan tulkkipalvelua ja tulkkausta. Hänluo henkilökohtaiseen ammatilliseen profiilinsasopivaa käyttöteoriaa.Sisältö ja toteutustapa: Opiskelija toteuttaa kuurosokeille/kuuroutuneilletulkkauksen suuntautumisopintonsahaluamallaan, hops-ohjaajansakanssa, sopimalla tavalla: kontaktiopetus, itsenäinentyöskentely, työoppiminen, projektitToteutusajankohta: jaksot 1, 3–4 ja 8Edeltävät opinnot: ammatilliset opinnotTeemavastaava: Anne-Mari Jaamalainen, KuopionkoulutusyksikköPEDAGOGISETSUUNTAUTUMISOPINNOT 20 OVTavoitteet: Opiskelija perehtyy oppimisen peruskäsitteisiin,erilaisiin kielenopetusmenetelmiinja materiaaleihin sekä erilaisiin oppimistilanteisiin.Hän soveltaa tietojaan käytäntöönerilaisissa opetustilanteissa. Opiskelija osaaopettaa viittomakieltä vieraana kielenä ja saaperustiedot viittomien sekä viittomin tuetunpuheen opettamiseen korvaavana kommunikaatiokeinonaperheille ja sitä työssään tarvitseville.Toteutustapa: kontaktiopetus, itsenäinen työskentely,työoppiminen, projektit.Toteutusajankohta: jaksot 1, 3–4 ja 8Edeltävät opinnot: ammatilliset opinnotTeemavastaava: Sirpa Lyytinen, Kuopion koulutusyksikköja Hanna Putkonen-Kankaanpää,Helsingin koulutusyksikkö108HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

EDUCATION IN ENGLISH ATHUMANITIES POLYTECHNICIn addition to the Modular Topics listed hereHumak offers a wide variety of lectures andseminars in English during the Academic Year.Further information on these activities may beobtained by contacting the international coordinatorsof each unit. The contact details arementioned below.Adventure EducationThe students will learn both the theory andpractice of adventure education. The studentswill be assessed on their technical skills as wellas on their understanding of the theories andphilosophy of adventure education. In additionthey will learn social sciences and creative arts.The course offers a humanistic approach tolearning within this area.Methods of study: Lectures, workshops, projectwork, experiential learning, expeditions,cultural activities, participative action-centredresearch, e-learningPrerequisites: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSocrates networkStudy Period: From September to November2003Fees: NoneApplication deadline: 31st May 2003Credits: 20 ECTSFurther information and applications:Humanities PolytechnicMs Maria KontinenThe Tornio UnitKivirannantie 13–1595410 Kiviranta, TornioFinlandtel: +358 16 2119 211fax: +358 16 2119 222e-mail maria.kontinen@humak.eduFinnish Institutions and Civil Society inCultural ProductionDuring the course the students learn the roleof the welfare state in cultural activities. Theylearn to understand the economic foundationof culture as part of the state structure. Inaddition the Scandinavian model of culturaladministration will be looked at. The studentswill also study the role and significance of thedifferent organisations present in the culturalsector. The course will also provide an insightinto the Finnish education system and how itencourages cultural activities. Furthermore theparticipants will look at cultural education andthe cultural life cycle from a Finnishperspective.Methods of study: Contact lessons, visits to artevents and institutions, group work, projectwork and a learning diary.EDUCATION IN ENGLISH AT HUMANITIES POLYTECHNIC109

Prerequisites: Can be negotiated with theKauniainen Unit of Humanities PolytechnicEntry qualifications: Enrolement within theSocrates networkStudy period: 14.1.–22.2.2004Fees: NoneApplication deadline: Applications areconsidered at all timesCredits: 15 ECTSFurther information and applications:Humanities PolytechnicThe Kauniainen UnitMr Risto RuottunenVanha Turuntie 1402700 KauniainenFinlandtel: +358 9 54 04 24 13fax: +358 9 54 04 24 44risto.ruottunen@humak.eduWilderness Adventure and OutdoorActivitiesThis module familiarises students with thebasic outdoor skills as well as the methods ofadventure education and experiential learningin outdoors. The course focuses on winteractivities and sports, e.g. skating, skiing,snowshoe walking, winter hiking, snow building,ice fishing etc. Students learn to takeresponsibility for themselves as well as for theircompanions in different terrain and weatherconditions. Students also learn how to use themost commonly used equipment. During thesestudies students participate in planning andcarrying out outdoor activities and they learnhow to work in groups.After completing the module students will becompetent in basic outdoor skills, gain skills towork as an instructor of experimental learningsituations in outdoor activities and be able toplan and carry out a happening based onexperience in wilderness.Methods of study: contact lessons, groupworking, experiential learning, learning tasksPrerequisites: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSocrates networkStudy Period: 16.2.–21.3.2004Fees: Can be negotiated with the HaapavesiUnit of Humanities PolytechnicApplication deadline: 9th January 2004Credits: 7,5 ECTSFuther information and applications:Humanities PolytechnicThe Haapavesi UnitP.O. Box 6286601 HaapavesiFinlandTel: +358 8 4549 500Fax: + 358 8 450 445jani.goman@humak.eduProduction and Management of theUgrian FestivalStudents will participate in the production andmanagement of the Ugrian Festival held inImatra. The festival contains numerousperformances, mainly music, produced bydifferent Finno-Ugrian peoples. The main eventof the festival will be a new Finno-Ugrianproduction, where theatre, music and danceare combined. The aim of the festival is topromote the awareness of Finno-Ugriancultures in Finland and bring them to theattention of the public. The students becomeacquainted with the Finno-Ugrian culture indaily life and learn to see how the past andpresent are intertwined. They will also reflectupon how to render folk-culture into a viablemodern form. Each year a different emphasis isplaced on the art forms produced during thefestival. The course is completed as workplacement and the working language is English.110HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Methods of Study: Project work, visits to artevents, learning diary.Prerequisites: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSocrates networkStudy period: 4.8.–7.9.2003Fees: NoneApplication deadline: Applications areconsidered at all timesCredits: 7,5 ECTSFurther information and applications:Humanities PolytechnicThe Joutseno UnitMr. Juha Iso-AhoPöyhiänniementie 254100 JoutsenoFinlandtel: +358 5 610 0114fax: +358 5 610 0125e-mail: juha.iso-aho@humak.eduEthnic and Local Cultures in EuropeDuring the course the students becomefamiliar with the main ethnic groups and localcultures in Europe and in Finland in particular.In addition they become acquainted with therole of various ethnic minorities present inmodern Europe. Furthermore the courseenhances discussion on the position ofminority cultures with regard to main culturesin Europe. The students also learn to organizecultural events which are based on ethnic andlocal cultures. They will study the Sami andFinland’s Roman minority cultures in particular.Methods of study: Lectures, workshops, projectwork, case studies, visits, learning diary, reports,project workPrerequisites: Can be negotiated with theKorpilahti Unit of Humanities PolytechnicEntry qualifications: Enrolment within theSocrates networkStudy period: 29.3.–2.5.2004Fees: Can be negotiated with the KorpilahtiUnit of Humanities PolytechnicApplication deadline: Applications areconsidered at all timesCredits: 7,5 ECTSFurther information and applicationsMs Sanna PekkinenHumanities PolytechnicThe Korpilahti UnitTähtiniementie 2641800 Korpilahtitel: +358 14 820 12 14fax: +358 14 820 12 18Cultural Production in an InternationalEnvironmentThis module is a part of a transatlantic projectbetween three European partners and threeCanadian partners. The European partners areHumanities Polytechnic in Finland, The Universityof Trento in Italy and The HogeschoolRotterdam in Holland. The Canadian partnersare: The University of Nipissing, The Universityof York and L’Université du Québec áMontréal.The students will receive a critical, multiculturalinsight into the different methodologies ofinvestigating a similar topic. During the modularcourse “Cultural Production in an InternationalEnvironment” the students will learn thevarious approaches used in different countrieswhile producing for example cultural events orstudying multicultural issues. Each partnerapproaches the common theme from a uniqueperspective. A variety of learning methods willbe used during the course. The modular coursegives the students the possibility to learn aboutinternational project work and co-operation inpractice. This course includes several differentEDUCATION IN ENGLISH AT HUMANITIES POLYTECHNIC111

parts: An introduction to the theme (1.5ECTS), the specific course topic planned andtaught by each partner (4.5 ECTS) and theConclusion (1.5 ECTS). The topics developedby each partner may include the following:cultural identity, culture as a semiotic proccess,culture and history, transmission of tradition,story telling, native creativity in Canada,experiences and realities in multi-culturalgroups and cultural stereotypes.Methods of study: Contact lessons, e-learning,video-conference, group work and learningdiary.Prerequisities: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSocrates network or EU–Canada projectStudy period: 23.2.–28.3.2004Fees: NoneApplication deadline: 1.11.2003Credits: 7.5 ECTSFurther information and applications:Humanities PolytechnicThe Turku UnitHarjattulantie 6020690 TurkuFinlandTel: +358 2 2762 000Fax:+358 2 2762 001E-mail: pekka.vartiainen@humak.eduHuman Rights and Eradicationof RacismThe module will make students acquaintedwith major agreements and principles ofHuman Rights and the contexts in which theyoccur. Students will be conversant withdifferent approaches to racism and willappreciate anti-racist aims and campaigns inyouth work. The purpose of the module is togive students an ability to understand HumanRights in a broader sense and understand theirresponsibility within their work place at thesame time. The students understand the basicprinciples of Human Rights. In addition they willunderstand the aims and means of anti-racistactivities. The unit will be taught in close cooperationwith different international organizationssuch as the United Nations andAmnesty International. Human rights andbreaking these will be closely looked at indifferent parts of the world. The studyingmaterial will be handed out to students at thebeginning of the module.Methods of study: Contact learning, Independentstudy, work placementPrerequisities: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSokrates networkStudy period: 23.2. –28.3. 2004Fees: NoneApplication deadline: 17.10.2003Credits: 7.5 ECTSFurther information and applications:Humanities PolytechnicThe Lohja UnitMrs Tarja KuulaKarstuntie 53708450 Hormajärvitel: +358 19 357 811fax: +358 19 357 81 59e-mail: lohja@humak.eduMulticultural Urban Youth WorkThe module acts as a meeting point for boththe students of Humak and the internationalstudents who come and study at Humak asexchange students. The aim is to get theinternational students familiarized with the wayin which the Finns do multicultural youth workin an urban environment. For home studentsthe module acts as an international learningenvironment in Finland by developing students’112HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

language skills. The module increasesopportunities in participation in internationalexchanges later on. Within the module thestudents plan and manage a project, whichaims at supporting the personal andprofessional growth of the young people facingspecial young people’s problems. In the projectthe students endeavour to integrate thetheory and practise. Other aims are thedevelopment of one’s interpersonal skills, ofone’s intercultural communication skills andbecoming acquainted with the use of socialpedagogy in adventure education and inFinnish youth workshops.Methods of study: Contact learning + projectReading: Review of National Youth Policy(1997)Prerequisities: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSokrates networkStudy period: 29.3. –2.5. 2004Fees: NoneApplication deadline: 17.10. 2003Credits: 7.5 ECTSFurther information and applications:Humanities PolytechnicThe Lohja UnitMrs Tarja KuulaKarstuntie 537Finlandtel: +358 19 357 81 60fax: +358 19 357 81 59e-mail: lohja@humak.eduadventure education the student will getexperience in using the method, knowledge ofhow to work in groups and of meaning ofgroup processes. Further education in the fieldwill also be looked at more closely. The module(in English) is aimed at both home andinternational students and therefore issues ofcross- cultural communication in adventureeducation will come across. At the end of themodule the student will have a written exambased on the books listed below.Methods of study: Contact learningReading: Mortlock C (1989) The AdventureAlternative. Schoel J, Prouty D & Radcliffe P(1988)Islands of Healing: A guide to Adventure BasedCounsellingPrerequisities: NoneEntry qualifications: Enrolment within theSokrates networkStudy period: 3.5.–31.5.2004Fees: NoneApplication deadline: 17.10.2003Credits: 7.5 ECTSFurther information and applications:Humanities PolytechnicThe Lohja UnitMs Hannele PulkamoKarstuntie 537Finlandtel: +358 19 357 811fax: +358 19 357 81 59e-mail: lohja@humak.eduOrientation to Adventure EducationDuring the module the student will getacquainted with the history, philosophy andtraditions of adventure education as well as willlook at the different environments in which theadventure education can take place. Byparticipating in the activities used in theGlobal Youth WorkThe students will familiarize themselves withthe global aspects of young peoples’ lives andtheir use of leisure. They will take a look at themeaning of international education and newcultures. The students will learn to understandtheir own cultural background and how itEDUCATION IN ENGLISH AT HUMANITIES POLYTECHNIC113

affects their way of thinking. They will also try tofind answers to the following questions: Whatare the global problems of today? How doesglobalisation discriminate and marginalizepeople? How do global issues affect youngpeople and their development?The course will teach the methods and modelsused in multicultural youth work and the keyissues to remember when working in amulticultural group. The students will learn howleisure work and tourism can increase ourunderstanding of cultures and globalisation. Thecourse will offer the students models, whichmay be used in leisure work to increase thebenefits of globalisation. The students will alsolearn how leisure activities both, maintain ourown cultural identity and increase ourunderstanding of other cultures. The topicscovered during the course include: Globaltrends in young peoples’ leisure; leisure trends(western versus global); problems caused byglobalisation for young people; the benefits ofglobalisation for young people; global trends intravel; multicultural awareness and understandingdiversity; integration of immigrants;global ethics; theories of globalisation; leisure asa tool against marginalisation; characteristicsand sociology of leisure.Methods of study: Texts, films, visitsPrerequisites: NoneEntry requirements: Enrolment within theSocrates networkStudy period: 19.1.–26.3.2004Fees: NoneApplication deadline: 28.11.2002Credits: 18 ECTSFurther information and applications:Humanities PolytechnicTornio UnitKivirannantie 13–1595410 Kiviranta, TornioFinlandtel +358 16 2119 200, fax +358 16 2119 222e-mail: tornio@humak.edu114HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

OPINTOJEN AJOITUS KOULUTUS-YKSIKÖITTÄIN 2003–2004KANSALAISTOIMINNAN JA NUORISOTYÖN KOULUTUSOHJELMAIlmoittautuminen ensimmäiselle jaksolle päättyy 31.5. Muille jaksoille ilmoittautuminen päättyy neljä viikkoa ennen jakson alkua.HAAPAVEDEN KOULUTUSYKSIKKÖOpetus alkaa 25.8.03Syrjäytymisen ehkäisy,Kansalais- ja järjestötoimintaJOENSUUN KOULUTUSYKSIKKÖOpetus alkaa 15.8.03Syrjäytymisen ehkäisy,Taide ja kulttuuri nuorisokasvatuksessaLOHJAN KOULUTUSYKSIKKÖOpetus alkaa 25.8.03Syrjäytymisen ehkäisy,Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön tuottaja- Orientoituminen humanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun- (Työoppiminen)- Seikkailukasvatuksen orientaatio- Tieto- ja viestintätekniikka kansalaistoiminnassa januorisotyössä- (Työoppiminen)- Orientoituminen humanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun- Leirikoulu- ja leiritoiminta- Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana- Opinnäytetyö- (Työoppiminen)- Humanismi ja viestintä- Kansalaistoiminta ja nuorisotyö ennen ja nyt- Työelämätiedon perusteet- Erityisryhmien ohjaaminen- Tutkimusmenetelmät 2- Orientoituminen humanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun- Nuorten osallisuus- Taidekasvatus ja kädentaidot ohjauksen välineenä- Työelämätiedon perusteet- Tieto- ja viestintätekniikka kansalaistoiminnassa januorisotyössä -projekti- Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana- Orientoituminen humanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun- Kansalaistoiminta ja nuorisotyö ennen ja nyt- Monikulttuurinen työ- Tutkimusmenetelmät 1- Opinnäytetyö- Humanismi ja viestintä- Kansalaistoiminta ja nuorisotyö ennen ja nyt- Kansalaistoiminnan kehittäminen ja mallintaminen/Tutkimusmenetelmät 1- Ehkäisevä päihdetyö/Tutkimusmenetelmät 1- Järjestöjohtaminen ja järjestötoiminnan kehittäminen- Syrjäytymisen ehkäisyn suuntautumisopintojenprojekti- Humanismi ja viestintä- Kansalaistoiminta ja nuorisotyö ennen ja nyt- Järjestöviestintä- Nuoruus ja nuorten kulttuuriset kasvuyhteisöt- Humanismi ja viestintä- Kasvatuksen arvoperusta ja elämänkaari- Syrjäytymisen riskit- Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön muutosprosessit- Moniammatillinen nuorten parissa tehtävä työ- Opinnäytetyö- Eri-ikäisten ohjaaminen- Ehkäisevä päihdetyö/ Tutkimusmenetelmät 1- Kansalaistoiminnan kehittäminen ja mallintaminen/Tutkimusmenetelmät 1- Kansalais- ja järjestötoiminnan suuntautumisopintojenprojekti- Syrjäytymisen ehkäisyn suuntautumisopintojenprojekti- Mielenterveys ja syrjäytyminen- Taide ja kulttuuri yksilöllisenä ja yhteisöllisenä ilmiönä- Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet- Humanismi ja viestintä- Kansalaistoiminta ja nuorisotyö ennen ja nyt- Humanismi ja viestintä- Palvelutuottamisen perusteet- Kohdennettu ja erityisnuorisotyö- Viestintä ja markkinointi- Hankkeet ja tuotantoprosessit- Ehkäisevä päihdetyö- OpinnäytetyöJaksotJakso 14.8. -7.9.Jakso 28.9. -12.10.Jakso 313.10. -16.11.Jakso 417.11. -21.12.OPINTOJEN ALOITUS KOULUTUSYKSIKÖITTÄIN 2003–2004115

LOHJANKOULUTUSYKSIKKÖ- Orientoituminen humanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun- Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet- Nuoruus ja nuorten kulttuuriset kasvuyhteisöt- Tutkimusmenetelmät 2- Lasten ja nuorten liikunnanohjauksen perusteet- Järjestötoiminnan perusteet- Osallistavan draaman menetelmät- Human Rights and Eradication of Racism- Projektinhallinnan perusteet- Liikuntakulttuuri ja resurssit- Yksilön ja ryhmänohjauksen perusteet- Nuorisorikollisuus ja sen ehkäisy- Multicultural Urban Youth Work- Projektien johtaminen- Mielenterveys ja syrjäytyminen- Syrjäytymisen ehkäisyn suuntautumisopintojenprojekti- Palvelutuottamiseen liittyvä projekti- Opinnäytetyö- Toiminnallisten menetelmien ohjaaminen- Seikkailukasvatuksen orientaatio (engl.)- Maahanmuuttajatyö- Opinnäytetyö- Leirikoulu- ja leiritoimintaHAAPAVEDENKOULUTUSYKSIKKÖJOENSUUNKOULUTUSYKSIKKÖ- Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet- Opinnäytetyö- Tutkimusmenetelmät 2- Opinnäytetyö- Palvelutuottamisen perusteet- Kasvatuksen arvoperusta ja elämänkaari- Nuorten osallisuus- Wilderness Adventure and outdoor Activities- Opinnäytetyö- Lasten ja nuorten liikunnanohjauksen perusteet- Draama ja teatteri-ilmaisu nuoriso- ja vapaaaikatyössä- Seikkailuturvallisuus- Opinnäytetyö- Nuoruus ja nuorten kulttuuriset kasvuyhteisöt- Työpajaohjaaja ja työpajapedagogiikka- Kansalaistoiminnan voimavarat- Erityisryhmät ja vammaistyö- Osallisuus ja yhteisöllisyys kulttuurisissa konteksteissa- Syrjäytymisen riskit- Yksilön ja ryhmäohjauksen perusteet - Retkeilykasvatus- Yksilön ja ryhmänohjauksen perusteet- Tutkimusmenetelmät 1- OpinnäytetyöJaksotJakso 522.12. -22.2.Jakso 623.2. -28.3.Jakso 729.3. - 2.5.Jakso 83.5. -31.5.Jakso 91.6. - 31.7.116HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

TORNIONKOULUTUSYKSIKKÖOpetus alkaa 6.8.03Syrjäytymisen ehkäisy, Seikkailukasvatus,Kansainväliset suhteet, Kansalaistoiminnan ja nuorisotyöntuottaja- Yksilön ja ryhmänohjauksen perusteet- Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet- Lajitaidot seikkailukasvatuksessa- Leirikoulu- ja leiritoiminta- Opinnäytetyö- Seikkailukasvatuksen orientaatio- Seikkailukasvatus-suuntautumisopintojen projekti- (Työoppiminen)- Orientoituminen humanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun- Osallistuvan draaman menetelmät nuorisotyössä- Kansainvälinen humaani nuorisotyöntekijä- Terveys- ja virkistysliikunta työyhteisössä- Kansainvälisten tapahtumien järjestäminen- Elämän hallinta ja kolmas sektori- Seikkailukasvatuksen toiminnalliset työtavat- Adventure Education- Humanismi ja viestintä- Syrjäytymisen riskit- Palvelutuottamiseen liittyvä projekti- KV-suuntautumisopintojen projekti- Syrjäytymisen ehkäisyn suuntautumisopintojenprojekti- Adventure Education- Tutkimusmenetelmät 1- Työoppiminen- Kasvatuksen arvoperusta ja elämänkaari- Mielenterveys ja syrjäytyminen- Kulttuurien kohtaaminen- Seikkailukasvatuksen teoreettinen tausta- Adventure Education- Opinnäytetyö- TyöoppiminenSUOLAHDENKOULUTUSYKSIKKÖOpetus alkaa 8.9.03Syrjäytymisen ehkäisy,Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön tuottaja- Henkiset voimavarat työssä- Järjestötoiminnan perusteet- Nuorisokasvattajana koulussa- Tieto- ja viestintätekniikka nuorisotyössä- Opinnäytetyö- (Työoppiminen)- Orientoituminen humanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun- Johtajuus ja esimiestaidot- Koulu ja syrjäytymisen ehkäisy- Syrjäytymisen riskit- Työelämätiedon perusteet- KIELITARJONTA- Kansalaistoiminta ja nuorisotyö ennen ja nyt- Tutkimusmenetelmät I- Nuorten osallisuus- Syrjäytymisen ehkäisyn suuntautumisopintojenprojekti- Palvelutuottamiseen liittyvä projekti- KIELITARJONTA: Ruotsin syventävä kurssi 2 1 ov- Humanismi ja viestintä- Nuoruus ja nuoruuden kulttuuriset kasvuyhteisöt- Nuorisohuolto ja korjaava nuorisotyö- KIELITARJONTA: Englannin kertauskurssi 1 ovNURMIJÄRVENKOULUTUSYKSIKKÖOpetus alkaa 25.8.03- Orientoituminen humanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun- Kielitaito kansainvälisten suhteiden perustana- Orientoituminen humanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun- Kansalaistoiminta ja nuorisotyö ennen ja nyt- Seikkailukasvatuksen orientaatio- Järjestöviestintä- Työelämätiedon perusteet- Järjestövaikuttaminen- Humanismi ja viestintä- Kansalaistoiminta ja nuorisotyö ennen ja nyt- Eri ikäisten ohjaaminen- Toiminnalliset menetelmät järjestötyössä- Humanismi ja viestintä- Kasvatuksen arvoperusta ja elämänkaari- Ihminen yhteisön jäsenenäJaksotJakso 14.8. -7.9.Jakso 28.9. -12.10.Jakso 313.10. -16.11.Jakso 417.11. -21.12.OPINTOJEN ALOITUS KOULUTUSYKSIKÖITTÄIN 2003–2004117

TORNIONKOULUTUSYKSIKKÖ- Orientoituminen humanistisiin ammatteihin jaammattikorkeakouluun- Eri-ikäisten ohjaaminen- Nuoruus ja nuorten kulttuuriset kasvuyhteisöt- Global Youth Work- Opinnäytetyö- Lajitaidot seikkailukasvatuksessa- Humanismi ja viestintä- Taidekasvatus ja kädentaidot ohjauksen välineenä- Global Youth Work- Nuorten osallisuus- Seikkailuturvallisuus- Tutkimusmenetelmät 2- Kansalaistoiminta ja nuorisotyö ennen ja nyt- Palvelutuottamisen perusteet- Kolmas sektori kansalaistoiminnassa ja nuorisotyössä- Kansainväliset vaihto-ohjelmat ja niidenmahdollisuudet- Opinnäytetyö- Yksilön ja ryhmänohjauksen perusteet- Seikkailukasvatuksen toiminnalliset työtavat- Lajitaidot seikkailukasvatuksessa- OpinnäytetyöSUOLAHDENKOULUTUSYKSIKKÖ- Kasvatuksen arvoperusta ja elämänkaari- Palvelutuottamisen perusteet- Tutkimusmenetelmät II- KIELITARJONTA: Englannin syventävä kurssi(Academic Writing) 1 ov- Opinnäytetyö- Seikkailukasvatuksen orientaatio- Nuoren seksuaalisuuden kohtaaminen- Kansainvälinen, humaani nuorisotyöntekijä- KIELITARJONTA : Englannin syventävä kurssi(Communication Skills) 1 ov- Nuorisotyö koulussa- Mielenterveys ja syrjäytyminen- Tutkimusmenetelmät 1- Talous johtamisen välineenä- KIELITARJONTA: Espanjan kurssi 1 1 ov- Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet- Asiakaspalvelu ja markkinointi- Toiminnallisten menetelmien ohjaaminen- Leirikoulu- ja leiritoiminta- KIELITARJONTA: (huom! Itsenäinen työskentely)Ruotsinkielinen kirjallisuus I 1 ov, Englanninkielinenkirjallisuus I 1 ov- OpinnäytetyöNURMIJÄRVENKOULUTUSYKSIKKÖ- Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet- Tutkimusmenetelmät 1- Järjestötoiminnan perusteet- Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö- Toiminta muuttuvassa työelämässä- Yksilön ja ryhmänohjauksen perusteet- Syrjäytymisen riskit- Palvelutuottamisen perusteet- Nuorten osallisuusJaksotJakso 522.12. -22.2.Jakso 623.2. -28.3.Jakso 729.3. - 2.5.Jakso 83.5. -31.5.Jakso 91.6. - 31.7.118HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

KULTTUURIPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMATeemaan kuuluu ilmoittautua HumakPron kautta kuukautta ennen jakson alkua. Ilmoittautuminen ensimmäiselle jaksolle päättyykuitenkin 31.5. Pilkku oppimisympäristötunnusten välissä ilmoittaa, että teemaa tarjotaan mainituissa oppimisympäristöissä. Vinoviivatunnusten välissä ilmoittaa, että teema tarjotaan monimuoto-opetuksena, joka koostuu mainituista oppimisympäristöistä.JOUTSENONKOULUTUSYKSIKKÖKAUNIAISTENKOULUTUSYKSIKKÖKORPILAHDENKOULUTUSYKSIKKÖTURUNKOULUTUSYKSIKKÖ- Mediakulttuuri (I)- Etniset ja paikalliset kulttuurit (P, T)- Kulttuurin tuntemus(I)- Tiedottaminen (K)- Johtaminen ja hallinnon teoriat (K/I)- Opinnäytetyö (I/K)- Humakin yhteiset opinnot (Orien..)(K)- Kulttuurin tuntemus (I )- Multimedia (K/T)- Kulttuurin juridiset kysymykset (K/I)- Viestintä (K)- Humakin yhteiset opinnot (K/V/I)- Humakin yhteiset opinnot (K)- Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa (K)- Kunnallinen kulttuurihallinto (K)- Kulttuurin tuntemus (I)- Metodiseminaari (K/I)- Etniset ja paikalliset kulttuurit (P)- Kulttuuritietous (K/I)- Opinnäytetyöseminaari (K/I)- Humakin lehtipaja (P)- Syventävä perehtyminen johonkintaiteenlajiin tai kulttuurin osa-alueeseen(K,I)- Humakin yhteiset opinnot (K)- Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa (K)- Kulttuuritietous (I/K)- Humakin yhteiset opinnot (Orien..)(K)- Kult.kasvatus monikultt. yhteiskunnassa(K)- Tuottajan työvälineet (K)- Kulttuuritietous (I/K)- Opinnäyteseminaari(K/I)- Metodiseminaari(K/I)- Kulttuurin talous (K)- Kulttuurikasvatuksen teoreettinenperusta (K/I)- Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa(K)- Humakin yhteiset opinnot (K)- Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa (K)- Tuottajan työvälineet (K)- Opinnäytetyö (I/K)- Etniset ja paikalliset kulttuurit (P)- Kulttuuritoiminnan arvot ja etiikka(K)- Humakin lehtipaja (P)- Kulttuuriyrittäjyys (K)- Humakin yhteiset opinnot (K)- Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa (K)- Humanismi ja viestintä (K)- Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa (K)- Kulttuuripalvelun tuotteistaminen (P/K)- Metodiseminaari (K/I)- Opinnäytetyö (I)- Opinnäyteseminaari (K/I)- Festivaali- ja tapahtuma osaaminen(K)- Ohjaajana ja kouluttajana toimiminen(K/T/P)- Kulttuurinen elämänkaari (K/I)- Taiteen tuntemus (K, I/M)- Johdatus kulttuurin talouteen (K, I)- Yhteisötaide (K/KV)- Etniset ja paikalliset kulttuurit (P)- Humakin lehtipaja (P)- Viestintä (K,I,P,T)- Taiteen tuntemus (K,I/M)- Tiedottaminen (K)- Ohjaajana ja kouluttajana toimiminen(K / P)- Kulttuurimarkkinointi (K)JaksotJakso 14.8.-7.9.Jakso 28.9.-12.10.Jakso 313.10.-16.11.Jakso 417.11.-21.12.OPINTOJEN ALOITUS KOULUTUSYKSIKÖITTÄIN 2003–2004119

TURUNKOULUTUSYKSIKKÖ- Taiteen tuntemus (K/M) tai (V)- Kulttuuripolitiikka (I/K)- Kulttuurinen elämänkaari (K)- Viestintä (K)- Kulttuurikasvatuksen teoreettinenperusta (T/ K)- Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (K)- Kulttuurihallinnon perusta (I/K)- Johdatus kulttuurin talouteen (K)- Syventävä perehtyminen taiteenlajiintai kulttuurin osa-alueeseen (V/K)- Opinnäytetyöseminaari (K)- Lastenkulttuuri (P/K)- Kulttuurin toimintaympäristöt (T/K)- Kulttuurin talous (K)- Kulttuuripalvelun tuottaminen (T )- Festivaali- ja tapahtumaosaaminen (T)- Kulttuurituottajuus kolmannellasektorilla (T)- Museopalvelut (T)- Kustannus ja julkaisutoiminta (T)KORPILAHDENKOULUTUSYKSIKKÖ- Työelämävalmiudet (K)- Humakin lehtipaja (P)- Kulttuurin talous (K)- Johdatus kulttuurin talouteen (K)- Kulttuurisen identiteetin rakentuminen(K)- Syventävä perehtyminen johonkintaiteenalaan (K,I)- Kulttuurin tuntemus (I)- Humakin lehtipaja (P)- Osuustoiminta (K/I,I)- Tiedottaminen (K,I,P,T)- Opinnäytetyö (I)- Humakin lehtipaja (P)- Etniset ja paikalliset kulttuurit (K,P)- Kulttuurimarkkinointi (K)- Opinnäytetyö (I)- Metodiseminaari (K)- Kulttuurin toimintaympäristöt (T)- Kasvatuksellisen kulttuuritapahtumantuottaminen (P)- Museopalvelut (T,P)- Kulttuurituottajuus kolmannellasektorilla (T,P)- Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä (T,P)- Festivaali- ja tapahtumaosaaminen (T,P)- EU-rahoitteinen kulttuurihanke (T,P)- Markkinointiviestintä (T,P)- Kulttuuripolitiikka (I)- Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (T,P)- Lastenkulttuuri (T)- Tiedottaminen (P,T)- Viestintä (P,T)- Käytännön toimintakulttuurihallinnossa (T)KAUNIAISTENKOULUTUSYKSIKKÖ- Taiteen tuntemus (K/M)- Kulttuurimarkkinointi (I)- Kulttuurisen identiteetinrakentuminen (K/I)- Opinnäytetyöseminaari (K/I)- Syventävä kirjallisuus (K, I)- Kulttuurin talous (K)- Kulttuurin toimintaympäristöt (T)- EU-rahoitteinen kulttuurihanke(K/P)- Kulttuurimarkkinointi (K)- Kulttuurihallinnon perusta (K)- Kasvatuksellisen kulttuuritapahtumantuottaminen (P)- Tiedottaminen (T ,P)- Festivaali- ja tapahtumaosaaminen (T, P)- Markkinointiviestintä (T, P)- Kulttuuripalvelun tuottaminen (T, P)- Kasvatuksellisen kulttuuritapahtumantuottaminen (T)- Käytännön toiminta kulttuurihallinnossa(T)- Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (T, P)- Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö (T, P)- Kulttuurituottajuus kolmannellasektorilla (T)- Lastenkulttuuri (T)- EU-rahoitteinen kulttuurihanke (T ,P)JOUTSENONKOULUTUSYKSIKKÖ- Eu-rahoitteinen kulttuurihanke(K, P, T)- Tuottajan työvälineet (K)- Syventävä perehtyminen johonkintaiteenlajiin tai kulttuurin osa-alueeseen(K)- Metodiseminaari (K/I)- Johdatus kulttuurin talouteen (K,I)- Opinnäyte (I)- Kulttuuriyrittäjyys (K)- Kulttuuripalvelun tuottaminen (K/P)- Kulttuurikasvatus monikulttuurisessayhteiskunnassa (K/I)- Opinnäyte (I)- Tapahtumajärjestämisenerityiskysymykset (K,K+T/P)- Kulttuurin toimintaympäristöt (T)- Osuustoiminta (P)- Lähialuekulttuuri yhteistyö (P, T)- Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö (P,T)- Museopalvelut (P, T)- Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (P, T)- Yhteisötaide (P)- Festivaali- ja tapahtuma osaaminen(T,P)- Kulttuuripalvelun tuottaminen (T,P)- Markkinointiviestintä (T,P)JaksotJakso 522.12.-22.2.Jakso 623.2.-28.3.Jakso 729.3.-2.5.Jakso 83.5.-31.5.Jaksoihinsitomattomatteemat120HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

VIITTOMAKIELENTULKIN KOULUTUSOHJELMAIlmoittautuminen ensimmäiselle jaksolle päättyy 31.5. Muille jaksoille ilmoittautuminen päättyy neljä viikkoa ennen jakson alkua.HELSINGIN KOULUTUSYKSIKKÖ KUOPION KOULUTUSYKSIKKÖ1) Orientoituminen amk:uun, humanist. aloihin sekä viittomakielialaan2) Viittomakielinen yhteisö3) Tulkkipalvelut1) Orientoituminen amk:uun, humanist. aloihin sekä viittomakielialaan2) Viittomakieliseen yhteisöön tutustuminen 23) Tulkkipalvelut4) Suuntautuminen työelämässä1) Humanismi ja viestintä2) Edellisen vuoden keskeneräiset teemat3) Asioimistulkkaus1) Humanismi ja viestintä2) Kääntämisen perusteet3) Tutkimusmenetelmät 14) Opinnäytetyö 21) Orientoituminen viittomakielentulkin työkieliin2) Johdatus tulkkaukseen3) Väliportfolio1) Orientoituminen viittomakielentulkin työkieliin2) Johdatus tulkkaukseen3) Väliportfolio4) Suuntautumisen projekti tai hanke1) Viittomakieli2) Asioimistulkkaus3) Opiskelutulkkaus1) Viittomakieli2) Asioimistulkkaus3) Opiskelutulkkaus4) Suuntautumisen käyttöteoria1) Viittomakielinen yhteisö ja siihen tutustuminen2) Tutkimusmenetelmät 13 a) Opiskelutulkin työelämä, b) Käännöskielten lingvistiset erot,c) Opetuksen suunnittelu1) Viittomakielinen yhteisö ja siihen tutustuminen2) Tutkimusmenetelmät 13 a) Opiskelutulkin työelämä, b) Käännöskielten lingvistiset erot,c) Opetuksen suunnittelu1) Äidinkielestä työkieleksi2) Etiikka ja tulkkaus3 a) Erityisalojen tulkkaus, b) Kääntäjän ammattikuva, c) Oppimisen ohjaaminen1) Äidinkielestä työkieleksi2) Etiikka ja tulkkaus3 a) Erityisalojen tulkkaus, b) Kääntäjän ammattikuva, c) Oppimisen ohjaaminen1) Johdatus kääntämiseen2) Viittomakielen tulkin työelämän perusteet3) Opinnäytetyö 11) Johdatus kääntämiseen2) Viittomakielen tulkin työelämän perusteet3) Opinnäytetyö 11) Kääntämisen perusteet2) Asioimistulkin ammattikuva3) Suuntautumisen teoria1) Kääntämisen perusteet2) Asioimistulkin ammattikuva3) Suuntautumisen teoriaKesälukukausi KesälukukausiJaksotJakso 14.8.-7.9.Jakso 28.9.-12.10.Jakso 313.10.-16.11.Jakso 417.11.-21.12.Jakso 522.12.-22.2.Jakso 623.2.- 28.3.Jakso 729.3.-2.5.Jakso 83.5.-31.5., 3.-5.5.Jakso 91.6.-31.7.OPINTOJEN ALOITUS KOULUTUSYKSIKÖITTÄIN 2003–2004121

YHTEYSTIETOJALisää yhteystietoja löytyy HumakProsta (painapöllön kuvaa, valitse Yleinen ja Etsi) ja HumakinInternet-sivuilta (www.humak.edu).Humakin sähköpostit ovat muotoa:etunimi.sukunimi@humak.eduHumakin toimitusjohtaja Timo Heinola,puh. 050 411 9557Humakin rehtori Raimo Jalkanen,puh. 050 411 9600Talous- ja hallintojohtaja Irma Lönnroth,puh. (09) 5404 2439Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmajohtajaSirpa Teräväinen, puh. 050 411 9563Kulttuuripalvelujen koulutusohjelman koulutusohjelmajohtajaEija Timonen, puh. 050 411 9564Viittomakielentulkin koulutusohjelman koulutusohjelmajohtajaPirkko Mikkonen,puh. 040 411 9562Aikuiskoulutuskoordinaattori Arja Kitola,puh. 050 411 9590Järjestelmäasiantuntijat Scott Alexander,puh. 050 411 9556 jaLeo Jääskeläinen, puh. 050 411 9558Verkkokoordinaattori Pekka Harjula,puh. 050 411 9588Kansainvälisen toiminnan koordinaattori TimoSorvoja, puh. 050 411 9578Kirjastokoordinaattori Kauko Maskulainen,puh. 050 411 9599Laatukoordinaattori Minna Kesälä,puh. (09) 5404 2436Yhteisvalintasihteeri Marika Stam,puh. (09) 5404 2428YHTEINEN PALVELUYKSIKKÖVanha Turuntie 14, 02700 Kauniainenp. (09) 5404 2428, f. (09) 5489 6130sähköpostit muotoa:humak@humak.edu/ etunimi.sukunimi@humak.eduTalous- ja hallintojohtaja Irma Lönnroth,p. (09) 5404 2439Talouspäällikkö Suvi Airola, p. (09) 5404 2443Taloussihteeri Anneli Lonka, p. (09) 5404 2446Palkkasihteeri Tessa Savolainen,p. (09) 5404 2437Opintosihteeri (toimivapaalla)Maritta Severinkangas, p. (09) 5404 2445HAKUTOIMISTOVanha Turuntie 14, 02700 Kauniainenpostiosoite: PL 21, 02711 Espoop. 020 348 350, f. (09) 5489 6130sähköposti: hakutoimisto@humak.edu /etunimi.sukunimi@humak.eduYhteishakukoordinaattori Marika Stam,p. (09) 5404 2453Toimistosihteeri Nina Ruotsalainen,p. (09) 5404 2454122HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

KOULUTUSYKSIKÖTHAAPAVEDENKOULUTUSYKSIKKÖPL 62, 86601 Haapavesip. (08) 454 9500, f. (08) 454 9529Yksikön sähköposti: haapavesi@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.eduVastaava-lehtori:Jani Goman, p. (08) 4549 537Lehtorit:Pekka Kaunismaa, p. (08) 454 9543Merja Junnila (äitiyslomalla 31.1-04 saakka)sijaisena Tuula Virtanen, p. (08) 454 9533Sanna-Leena Keränen, p. (08) 4549 540Annikki Kluukeri-Jokinen (vuorotteluvapaalla31.12-03 saakka), p. (08) 4549 530Opintosihteeri:Aino-Inkeri Vahe (08) 454 9539Kirjasto:Informaatikko-tiedottaja Päivi Holsti, p. (08)4549 532. Kirjasto on avoinna klo 7.00–20.00.Lukupaikkoja on kahdeksan ja työasemia seitsemän.Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä oleva kopiokone onLönninkartanon alakerrassa kanttiinin yhteydessä.Opiskeluun liittyvä kopiointi on maksuton.Ruokailu:Opiskelijaravintola on Lönninkartanon alakerrassa.Opiskelijaravintola on avoinna klo 7.00–8.00 (aamupala), klo.10.30–11.30 (lounas) jaklo.16.00–17.00 (päivällinen). Opiskelijat maksavatruokansa joko käteisellä tai ruokalipulla.Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassaolevaa opiskelijakorttia tai Kelan korttia näyttämällä.Tietotekniikkapalvelut:Atk-tilat ovat Mikkosentalossa ja Väinölässä.Työasemia on yhteensä 40. Tilat ovat avoinnarajoituksetta. Levykkeitä saa atk-opettajalta taitoimistosta. Tulostus tapahtuu atk-tiloissa. HumakPro-vastaavanatoimii opintosihteeri, jakäyttötuesta vastaa Aarno Kulju.Ilmoitustaulu:Humakin ilmoitustaulut ovat Lönninkartanonalakerrassa (mm. HUMAKOn ja talon sisäisetilmoitukset) sekä Väinölässä luokkien 4 ja 5 välittömässäläheisyydessä (mm. lukujärjestykset,kursseihin ja opintoihin liittyvät ilmoitukset).Yleisten tiedotusten ilmoitustaulu Punkkerissa.HELSINGINKOULUTUSYKSIKKÖIlkantie 4, 00400 Helsinkip. (09) 5803 560, f. (09) 5803 556Yksikön s-posti: helsinki@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.eduVastaava lehtori:Päivi Rainó, p. (09)5803 542, 050 411 9593Lehtorit:Marja Koistinen, p. (09) 5803 554,050 411 9595Hanna Putkonen, p. (09) 5803 554Pirkko Selin-Grönlund, p. (09) 5803 566,050 411 9592KOULUTUSYKSIKÖT123

Opintosihteeri:Päivi Halme, p. (09) 5803 560, 050 411 9572Kirjasto:Kirjastonhoitaja Raili Ojala-Signell,p. (09) 5803 522.Kirjasto on yhteinen Valkean talon kirjastonkanssa. Kirjasto on varmimmin avoinna ma–kekello 9.00–15.00. Kirjaston sähköpostiosoite onkirjasto@kl-deaf.fi.Kopiointi:Oppilaitoksessa on opiskelijoilla oma kopiokone.Kopiomaksut ladataan kunkin henkilökohtaisellekortille suoritetun maksun mukaan.Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee Valkeassa talossatyöpaikkaravintolan yhteydessä. Opiskelijaravintolaon avoinna klo 7.45–8.30 (aamiainen),klo 11.30–12.30 (lounas) ja klo 14.00–14.20(kahvi). Päivällinen on mahdollista saada etukäteentilattuna. Ruoka maksetaan opiskelijaravintolankassaan. Alennushintaisen aterian (lounas)saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelanateriatukikorttia näyttämällä.Tietotekniikkapalvelut:Atk-luokassa on 20 työasemaa. Oppilaitoksessaon lisäksi yksi kahden työaseman työtila. Tilatovat avoinna klo 8.00–20.00. Oppitunnit ovatetusijalla yksityiskäyttöön nähden. Tulostaa voikaikilta atk-luokan työasemilta. HumakPro-vastaavanatoimii opintosihteeri, ja käyttötuestavastaa Timo Heiskala.Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulu sijaitsee 2. kerroksessa luokkienvieressä.JOENSUUNKOULUTUSYKSIKKÖNiittylahdentie, 82220 Niittylahtip. (013) 244 2155, f. (013) 244 2156Yksikön s-posti: joensuu@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.eduVastaava lehtori:Erja Karvinen, päärakennus, 2. kerros,p. (013) 244 2127Lehtorit:Erja Anttonen, päärakennus, 2. krs,p. (013) 2442 134Jatta Herranen, päärakennus, 2. krs,p. (013) 2442 154Heli Kurkko, päärakennus, 2. krs,p. (013) 2442 152Tuija Mehtonen, päärakennus, 2. krs,p. (013) 2442 153Jukka Määttä, päärakennus, 2. krs,p. (013) 2442 127,(palaa toimivapaalta 1.11.2003)Tiina Pajuri, päärakennus, 2. krs, (toimivapaallakoko lukuvuoden 2003–2004)Opintosihteeri:Pirjo Parviainen, päärakennus, 2. kerros,p. (013) 244 2155Kirjastovastaava:Minna Halonen, päärakennus, 1. kerros,p. (013) 244 2136Kirjasto:Kirjasto sijaitsee päärakennuksen pohjakerroksessa.Kirjasto on avoinna ma–pe klo 8.00–16.00. Lukupaikkoja on 6 ja työasemia 12.Kopiointi:Kopiokone on päärakennuksen 1. kerroksenaulassa. Kopiokortteja myydään opiston toimistossa.124HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Ruokailu:Opiskelijaravintola on päärakennuksen pohjakerroksessa.Opiskelijaravintolan aukioloajat ilmoitetaansyyslukukauden alkaessa. Opiskelijaravintolassaon kassa, johon ruokailu maksetaan.Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassaolevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttianäyttämällä.Tietotekniikkapalvelut:Päärakennuksessa on kaksi suurempaa atk-tilaa,toinen ensimmäisessä kerroksessa ja toinen kirjastonyhteydessä. Lisäksi on kaksi nettiselailupistettä2. kerroksen aulassa. Työasemia luokissaon yhteensä 28. Tilat ovat avoinna ma–to klo 8–16. Levykkeitä myydään kioskissa. Tulostaa voikaikilta työasemilta. Vanhempia koneita siirretäänyksittäisiksi työpisteiksi eri rakennuksiin.HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri, jakäyttötuesta vastaa Kimmo Neuvonen.Ilmoitustaulu:Humakin tiedotus hoidetaan HumakPron kautta.JOUTSENONKOULUTUSYKSIKKÖPöyhiänniementie 2, 54100 JOUTSENOp. (05) 6100 145, f. (05) 6100 125Yksikön s-posti: joutseno@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.eduVastaava lehtori:Päivi Ruutiainen, p. (05) 6100 127Lehtorit:Juha Iso-Aho, p. (05) 6100 114Jari Klemola, p. (05) 6100 151Leena-Marja Virtanen, p. (05) 6100 123Leena Krekula, p. (05) 6100 151Opintosihteeri:Maarit Ruokonen, p. (05) 6100 145Kirjastonhoitaja:Päivi Pakarinen, p. (05) 6100 119. Kirjastonhoitajaon tavattavissa ma–to klo 9.00–14.00. Avaimenlunastettuaan kirjastoa voi käyttää ympärivuorokauden. Työasemia on viisi ja lukupaikkoja20.Kopiointi:Kopiointi tapahtuu toimiston kautta. Kopiotmaksetaan käteisellä opiston toimistoon.Ruokailu:Opiskelijaravintola on ruokalarakennuksessa.Aukioloajat: klo 7.30–8.00 (aamiainen),klo 11.30–12.15 (lounas), klo 14.45–15.10(kahvi) ja klo 17.00–17.30 (päivällinen). Ruokailunvoi maksaa joko käteisellä tai ruokalipuilla.Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassaolevaa opiskelijakorttia tai kelan ateriatukikorttianäyttämällä.Tietotekniikkapalvelut:Atk-luokat sijaitsevat asuntola- ja toimistorakennuksessa.Työasemia atk-luokissa on yhteensä36. Kirjastossa on näiden lisäksi kolme työasemaa.Asuntolan atk-luokan tilat ovat käytettävissäavaimen lunastamisen jälkeen. Kaikissatiloissa on tulostusmahdollisuus. Levykkeitä voiostaa kanttiinista. HumakPro-vastaavana toimiiJari Klemola, ja käyttötuesta vastaa Mikko Kokko.Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulu on auditoriorakennuksessa.KAUNIAISTENKOULUTUSYKSIKKÖVanha Turuntie 14, 02700 Kauniainenp. (09) 5402 2438, f. (09) 5404 2444Yksikön sähköposti: kauniainen@humak.eduKOULUTUSYKSIKÖT125

Sähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.eduVastaava lehtori:Katri Kaalikoski, päärakennus, 2. kerros,p. (09) 5404 2416Lehtorit:Tuula Johansson, päärakennus, 2. kerros,p. (09) 5404 2414Eero Kärkkäinen, päärakennus, 2. kerros,p. (09) 5404 2433Risto Ruottunen, päärakennus. 2.kerros,p. (09) 5404 2413Titta Tiihonen, päärakennus, 2. kerros,p. (09) 5404 2429Jari Valtari, päärakennus 2. kerros,p. (09) 5404 2423Opintosihteeri:Mervi Tuominen, päärakennus, 2. kerros,p. (09) 5404 2438Kirjasto:Kirjasto sijaitsee omassa rakennuksessaan. Kirjastostavoi lainata tenttikirjoja ja muuta kirjallisuutta.Kirjastossa on lukupaikkoja ja työasemia.Iltaisin ja viikonloppuisin kirjastoon pääsee majoitustilanavaimella.Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä oleva kopiokone sijaitseeatk-luokkia vastapäätä Aivoriihen käytävällä.Kopiokortteja saa ostaa kanttiinista tai taloustoimistosta.Ruokailu:Ruokailu järjestetään opiskelijaravintolassa, jokasijaitsee päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.Alennushintaisen aterian (lounas) saavoimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttianäyttämällä. Ruoka maksetaanopiskelija-ravintolan kassaan.Tietotekniikkapalvelut:Tietotekniikkapalvelut sijaitsevat Aivoriihessä.Atk-luokat A6 ja A7 ovat opiskelijoiden käytössäoppituntien ulkopuolella klo 21.00 asti. Opetusajatilmoitetaan viikoittain luokan ovessaolevassa lukujärjestyksessä. Luokissa A6 ja A7on yhteensä 23 työasemaa, joiden lisäksi A8:ssaon 15-paikkainen atk-pohjainen kielistudio. Jokaisessaatk-luokassa on tulostusmahdollisuus.Levykkeitä voi ostaa taloustoimistosta. Humakinkäytössä olevissa päärakennuksen luokissaon verkkoyhteyksin varustetut tietokoneet.HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri, jakäyttötuesta vastaa atk-opettaja.Ilmoitustaulut:Humakin tiedotus hoidetaan HumakPron kautta.Päärakennuksen aulassa on luokkatilat päivittäinilmoittava taulu ja kaikkia Työväen Akatemiantiloissa opiskelevia koskeva ilmoitustaulu.KORPILAHDENKOULUTUSYKSIKKÖTähtiniementie 26, 41800 Korpilahti,p. (014) 820 101, f. (014) 8201 218Yksikön s-posti: korpilahti@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.eduVastaava lehtori:Kaisa Hannikainen-Vainio, p. (014) 8201 225Lehtorit:Annamari Maukonen, (014) 8201 230Hannu Sirkkilä, p. (014) 8201 221Kari Pirinen, p. (014) 8201 243Molla Walamies, p. (014) 8201 219Sanna Pekkinen, p. (014) 8201 214Korento-paikalliskulttuurihankkeenprojektipäällikkö:Jari Määttä, p. (014) 8201 242126HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Opintosihteeri:Riitta Leppänen, p. (014) 8201 115Kirjastonhoitaja-informaatikko:Hannu Markkanen, p. (014) 8201 107Kirjasto:Kirjasto sijaitsee päärakennuksessa. Kirjasto onavoinna arkisin klo 8.00–22.00. Viikonloppuisinkirjasto on avoinna, jos muuta toimintaa on järjestetty.Lukupaikkoja on 32 ja työasemia 6.Kopiointi:Kopiointi tapahtuu päärakennuksen toimistossa.Kopiot maksetaan käteisellä opiston toimistoon.Ruokailu:Opiskelijaravintola on päärakennuksessa. Aukioloajatklo 8.00–9.00 (aamiainen), klo 11.30–13.00 (lounas), klo 14.00–15.00 (kahvi) ja klo16.30–17.30 (päivällinen). Alennushintaisenaterian (lounas) saa voimassa olevaa opiskelijakorttiatai Kelan ateriatukikorttia näyttämällä.Tietotekniikkapalvelut:Opistossa on yhteensä 93, joista opiskelijakäytössäon 57. Kaksi atk-luokkaa ovat päärakennuksenalakerrassa. Toisessa luokassa on 14 jatoisessa 12 työasemaa. Luokat ovat avoinna klo7.00–22.00. Opiston tietotekniikasta vastaaVesa Lahtonen.Ilmoitustaulu:Opiskelijailmoitustaulu on päärakennuksen aulassa.KUOPION KOULUTUSYKSIKKÖKansanopistotie 32, 70800 KUOPIOp. (017) 289 2500, f. (017) 289 2507Yksikön s-posti: kuopio@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.eduVastaava lehtori:Mirja Huttunen, p. (017) 2892 522Lehtorit:Anne-Mari Jaamalainen, p. (017) 2892 527Mikko Karinen, p. (017) 2892 524Marjukka LaCross, p. (017) 2892 523Sirpa Lyytinen, p. (017) 2892 525Juha Manunen, 050 4119 598Tuula Vatanen, p. (017) 2892 526Opintosihteeri:Merja Puustinen, p. (017) 2892 521Kirjaston hoitaja:Mirja Kejonen, p. (017) 2892 529Kirjasto:Kirjastossa on työasemia. Kirjasto on avoinnaklo 8.00–21.00.Kopiointi:Kopiokone on aulassa. Kopiokortteja myydääntoimistossa.Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee pääovea vastapäätä.Opiskelijaravintola on avoinna klo 7.45–8.30(aamiainen), klo 11.45–12.30 (lounas), klo14.00–14.20 (kahvi) ja klo 16.40–17.15 (päivällinen).Ruoka maksetaan opiskelijaravintolankassaan. Alennushintaisen aterian (lounas) saavoimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttianäyttämällä.Tietotekniikkapalvelut:Atk-luokassa on 20 työasemaa.Tilat ovat avoinnama–to klo 8.00–21.00 ja pe 8.00–15.00.Oppitunnit ovat etusijalla yksityiskäyttöön nähden.Lisäksi luokissa on työasemat. Levykkeitämyydään toimistossa. HumakPro-vastaavanatoimii opintosihteeri, ja käyttötuesta vastaaEero Pekkala.KOULUTUSYKSIKÖT127

Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulut sijaitsevat yläkerran käytävällä.LOHJAN KOULUTUSYKSIKKÖKarstuntie 537, 08450 LOHJAp. (019) 357 811, f. (019) 357 8159Yksikön s-posti: lohja@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.eduLehtorit:Tarja Kuula, p. (019) 357 8169Pia Lundbom, (019) 357 8168Tuija Martikainen, (toimivapaalla)Petri Paju, (opintovapaalla)Antti Pelttari p.(019) 357 8164Hannele Pulkamo, p. (019) 357 8163Erja Salo, p. (019) 357 8166Anja Tarhala, p. (019) 357 8165Tarja Turhanen, p. (019) 357 8167Mikko Vatka, p. (019) 357 8162Reijo Viitanen, p. (019) 357 8161Opintosihteeri:Iris Mäki-Kojola, p. (019) 357 8160Kirjasto:Informaatikko Hannu Kylkisalo, p. (019) 3578133. Kurssikirjasto sijaitsee päärakennuksenalakerran asuntolasiivessä. Kirjastossa on käytössätyöasemia tiedonhakua varten.Kopiointi:Kopiointi tapahtuu päärakennuksen tuloaulassa.Kopiokortteja myydään toimistossa.Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee päärakennuksessa.Opiskelijaravintola on avoinna klo 7.45–8.30(aamiainen), klo 11.15–12.30 (lounas), klo13.45–14.30 (kahvi) ja klo 15.45–16.30 (päivällinen).Kassa on opiskelijaravintolan yhteydessä.Alennushintaisen aterian (lounas) saa esittämällävoimassa olevan opiskelijakortin tai Kelanateriatukikortin.Tietotekniikkapalvelut:Kaksi atk-tilaa ovat päärakennuksen hallintosiivessä.Työasemia on 31. Atk-luokka on avoinnaarkipäivisin klo 7.00–21.00 ja työtila klo 7.00–24.00. Viikonloppukäytöstä vastaavat opiskelijapäivystäjät.Asuntolassa on opiskelijoiden käytössä12 työasemaa. Opiskelija voi halutessaanvuokrata asuntolasta huoneen, jossa on tietokoneja nettiyhteydet. Tulostaa saa vapaasti. Levykkeitäja muita opetustarvikkeita myydääntoimistossa. HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri.Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulut ovat päärakennuksen ala-aulassa.NURMIJÄRVENKOULUTUSYKSIKKÖKotorannantie 49, 05250 Kiljavap. (09) 276 251, f. (09) 276 2770Yksikön s-posti: nurmijarvi@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.eduVastaava lehtori:Hanna Laitinen, p. (09) 276 2728Lehtorit:Tanja Aholainen (toimivapaalla)Marjaana Jauhola, p. (09) 276 2751Pauli Kurikka, p. (09) 276 2725Riitta Mursula-Innanen, p. (09) 276 2732 (toimivapaansijainen)Esa Ylikoski, p. (09) 276 251Opintosihteeri:Seija Huttunen, p. (09) 276 251 vaihdeKirjasto:Kirjasto on erillisessä kirjastorakennuksessa. Kir-128HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

jastonhoitaja Outi Mietala, p. (09) 276 2709, onpaikalla ma–pe kello 8.00–15.00. Kirjastoonpääsee arkisin klo 8.00–15.00 suoraan ja klo15.00–22.00 illalla lukkokoodin avulla. Viikonloppuisinkirjastoon pääsee ovikoodilla klo8.00–22.00.Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä on postituksen kopiokone.Maksu 10 senttiä/kopio suoritetaan vastaanottoon.Ruokailu:Opiston ruokasali on avoinna klo 6.30–9.00(aamiainen), klo 11.15–12.30 (lounas), klo14.00–14.30 (kahvi) ja 16.30–17.45 (päivällinen).Viikonloppuisin ruokasalin palveluajat voivatvaihdella. Alennushintaista ateriaa (lounas)varten saa opiston vastaanotosta ostaa ruokailulippujavoimassa olevaa opiskelijakorttia taiKelan ateriatukikorttia näyttämällä.Tietotekniikkapalvelut:D308-luokassa 16 työasemaa ovat ensisijaisestiHumak-opiskelijoiden käytössä klo 8.00–22.00välisenä aikana. Kirjastossa opiskelijoiden käytössäon viisi työasemaa, ja tilapäisenä atk-työskentelytilanasaatetaan käyttää ryhmätyötilaa,jossa on kahdeksan työasemaa. Levykkeitä voiostaa vastaanotosta arkisin klo 8.00–16.00. HumakPro-vastaavanatoimii Hannu Lönnroth, jakäyttötuesta vastaa Ari Heino.Ilmoitustaulu:Humakia koskeva ilmoittelu tapahtuu pääosinHumakPron ja sähköpostin välityksellä. Ilmoitustaulujaon kaksi; toinen pääaulassa ja toinenHumak-luokassa (“Sääksijärvi-kabinetti”).SUOLAHDENKOULUTUSYKSIKKÖSavontie 1044200 Suolahtip. (014) 574 5500 f. (014) 574 5505Yksikön s-posti: suolahti@humak.eduSähköpostit muotoaetunimi.sukunimi@humak.eduVastaava lehtori:Tarja Jukkala, p. (014) 574 5545Lehtorit:Marja-Liisa Sarha, p. (014) 574 5544Johanna Kuivakangas, p. (014) 574 5547Paula Parkkila p. (014) 574 5543(Anja Laukkarinen-Mäenpää vuorotteluvapaalla31.12.2003 saakka)Kimmo Lind, p. (014) 574 5541Juha Nikkilä, p. (014) 574 5546Niina Leinonen, p.(014) 574 5540Maarit Honkonen-Seppälä (Pekka Harjulan sijainen1.8. lähtien), p. (014) 574 5548Katariina Soanjärvi, p. 040 590 6772 (osaamisverkostokannusteen kehittäjä)Opintosihteeri:Mirva Savimäki p. (014) 574 5593(Sirkka Peltola toimivapaalla 28.2.2004 saakka)Kirjasto:Kirjasto on T-talossa. Kirjastonhoitaja Kaija Hukari,p. (014) 574 5561, on paikalla ma ja ke klo14.00–18.00, ti klo 11.30–15.30, ke klo 14.00–18.00, to klo 11.30–13.30 ja klo 15.00–18.00,pe klo 11.30–14.00. Kirjasto aukeaa arkiaamuisinn. klo 7.00 ja sulkeutuu kirjastonhoitajan lähtiessä.Lukupaikkoja on 12 ja työasemia 12.Kopiointi:Opiskelijoiden käytössä oleva kopiokone onSuolahtisalin aulan yhteydessä. Kopiokorttejamyydään toimistossa. Suuret kopiointisarjat voitilata maksupalvelutyönä toimistosta.KOULUTUSYKSIKÖT129

Ruokailu:Opiskelijaravintola sijaitsee Puutalossa. Opiskelijaravintolaon avoinna klo 7.45–8.15 (aamiainen),klo 11.30–12.30 (lounas), klo 14.00–14.30 (kahvi) ja klo 16.00–16.30 (päivällinen).Aamiaista ei tarjota maanantaisin ja päivällistä eiperjantaisin. Ruoka maksetaan opiskelijaravintolankassaan. Alennushintaisen aterian (lounas)saa voimassa olevaa opiskelijakorttia tai Kelanateriatukikorttia näyttämällä.Tietotekniikkapalvelut:Työasemia on useissa tiloissa. Opetus tapahtuupääsääntöisesti K-talon 2. kerroksen atk-luokassaK214. Lisäksi itsenäiseen työskentelyyn onvarattu K-talon tila K113 ja kirjastossa olevattyöasemat. Muissa opetustiloissa olevia työasemiavoi käyttää silloin, kun luokat eivät ole opetuskäytössä.Itsenäisen työskentelyn tilat ovatavoinna joka päivä klo 7.00–22.00. Levykkeitämyydään toimistossa. Tulostimet ovat atk-luokassa,K-talon tilassa K113 ja kirjastossa. Tulostaasaa vain opiskeluun liittyviä materiaaleja. HumakPro-vastaavanatoimii opintosihteeri, jakäyttötuesta vastaavat Antero Hukari (yleinentuki) ja Pekka Harjula (HumakPro).Ilmoitustaulu:Humakin opiskelijoiden ilmoitustaulu on Puutalonaulassa ja kv-asioiden ilmoitustaulu Puutalontoisessa kerroksessa.TORNION KOULUTUSYKSIKKÖKivirannantie 13-15, 95410 Torniop. (016) 2119 200, f. (016) 2119 222Yksikön s-posti: tornio@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.eduVastaava lehtori:Tuomo Paavola, Niilontalo, p. (016) 2119 221Lehtorit:Pirjo Hanhivaara, Niilontalo, p. (016) 2119 282Maria Kontinen, Niilontalo, p. (016) 2119 211Eila Luoma, Niilontalo, p. (016) 2119 209Eeva Mäkelä, Niilontalo, p. (016) 2119 274Tapani Risto, Niilontalo, p. (016) 2119 220Pirkko Salo, Niilontalo, p. (016) 2119 280Tuomo Ylipartanen, Niilontalo,p. (016) 2119 210Seija Kangas, Niilontalo, p. (016) 2119 200Maarit Vanhapiha, Niilontalo, p. (016) 2119 283Opintosihteeri:Tuula Saarela, p. (016) 2119 290Kirjasto:Kirjastonhoitaja p. (016) 2119 277. Kirjasto onNiilontalossa ja on avoinna ti ja to klo 12.00–16.00, ke klo 8-16 ja pe klo 8.00–12.Kopiointi:Kopiokone on Joentalossa. Maksu suoritetaantoimistoon.Ruokailu:Opiskelijaravintola on Joentalossa. Aukioloajatklo 7.30–8.00 (aamiainen); klo 10.50–11.30(lounas); klo 13.45–14.15 (kahvi) ja klo 16.30–17.00 (päivällinen). Ruokailu maksetaan käteisellätai toimistosta ostettavilla lipuilla. Kahviavoi ostaa oppilaskunnan kanttiinista klo 9.00–14.30 tai opiskelijaravintolasta klo 13.45–14.15.Alennushintaisen aterian (lounas) saa voimassaolevaa opiskelijakorttia tai Kelan ateriatukikorttianäyttämällä.Tietotekniikkapalvelut:Työasemia on kolmessa paikassa. Joentalon atkluokassaon 20, Niilontalon atk-luokassa 17 jaopiskelija-asuntolan työtilassa 3 työasemaa verkossaja yksi ilman verkkoyhteyksiä. Luokat ovatavoinna ma–pe klo 8.00–16.00 ja klo 16.00–20.00 välisenä aikana, mikäli luokan valvonta onjärjestetty. Viikonloppuisin sopimuksen mukaan.130HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Opiskelija-asuntolan työasemat ovat käytössäympäri vuorokauden. Levykkeitä myydään toimistossa.Tulostuspaperi hankitaan omiin tarkoituksiinitse, opetuksessa saa tulostaa tarpeenmukaan. HumakPro-vastaavana toimii opintosihteeri,ja käyttötuesta vastaavat Anne Harri(yleinen tuki) ja Tuomo Ylipartanen (HumakPro).Ilmoitustaulu:Ilmoitustaulu on Joentalon käytävällä.TURUN KOULUTUSYKSIKKÖHarjattulantie 80, 20960 TURKUp. (02) 2762 118, f. (02) 2762 001Yksikön s-posti: turku@humak.eduSähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi@humak.eduVastaava lehtori:Pekka Vartiainen, p. (02) 2762 030Lehtorit:Maarit Härkönen, p. (02) 2762 194Petri Katajarinne, p. (02) 2762 113Pilvi Kalhama, p. (050) 4119 589Leena Krekula, p. (02) 2762 035Timo Parkkola, p. (02) 2762 006Opintosihteeri:Leena Nurmi, p. (02) 2762 008Kopiointi:Vastaanotossa voidaan maksua vastaan ottaakopioita opiskelijoille.Ruokailu:Opiskelijaravintola on päärakennuksen ensimmäisessäkerroksessa. Aukioloajat: ma–pe klo8.00–19.30, la–su 8.00-14.00. Aamiainen ma-suklo 8.00-9.30, lounas ma-su klo 11.00-12.00,päivällinen ma-pe klo 16.30-17.30, la-su sopimuksenmukaan. Alennushintaisen aterian (lounas)saa voimassa olevaa opiskelijakorttia taiKelan ateriatukikorttia näyttämällä.Tietotekniikkapalvelut:Opiskelijoiden käytössä on kolme atk-luokkaa,joissa on yhteensä 54 työasemaa. Jokaisessaluokassa on tulostusmahdollisuus. Verkkoyhteyksinvarustetut tietokoneet ovat opiskelijoidenkäytössä oppituntien ulkopuolella ympärivuorokauden. Levykkeitä voi ostaa vastaanotostaarkisin klo 8.00–16.00. HumakPro-vastaavanatoimii opintosihteeri ja käyttötuestavastaa Joni Viljanen.Ilmoitustaulu:Humakia koskeva tiedotus tapahtuu pääasiassaHumakPron ja sähköpostin välityksellä. Ilmoitustaulu,jolle henkilökunta laittaa opiskeluunliittyvää informaatiota, sijaitsee päärakennuksenensimmäisessä kerroksessa. Humakin opiskelijoidenoma ilmoitustaulu on päärakennuksentoisessa kerroksessa.Kirjasto:Kirjasto on päärakennuksen toisessa kerroksessa.Lukutila, jossa on 15 lukupaikkaa, on avoinnapäivittäin. Kaikista opiston koneista on yhteysHumakin kirjastopalveluihin.KOULUTUSYKSIKÖT131

SANASTOAikuiskoulutus. Tutkintoon johtavaa muuntokoulutustatai erikoistumisopintoja. Koulutusedellyttää yleensä alan aiempia opintoja ja/taityökokemusta.Ammatillisen osaamisen perusalue.Laajempi kokonaisuus, jonka kautta voidaan kehittääerityisiä ammatillisia valmiuksia. Perusalueidenhallintaa arvioidaan mm. portfolion avulla.Kulttuuripalvelujen koulutusohjelmassa perusalueitaon kolme, kansalaistoiminnan ja nuorisotyönkoulutusohjelmassa neljä sekä viittomakielentulkinkoulutusohjelmassa viisi.Avoin ammattikorkeakoulu. Järjestelmä,joka tarjoaa koulutusmahdollisuuksia kaikillepohjakoulutuksesta riippumatta ilman ikärajojatai pääsykokeita. Opetus vastaa vaatimuksiltaanja laadultaan varsinaista ammattikorkeakouluopetusta.Avoimesta ammattikorkeakoulustaannetuilla todistuksilla on sama arvo kuin ammattikorkeakoulujenantamilla vastaavilla todistuksilla.Avoimessa ammattikorkeakoulussa eivoi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoa. Josopiskelija pääsee ammattikorkeakoulun varsinaiseksiopiskelijaksi, hän voi sisällyttää aiemminsuorittamansa opinnot osaksi tutkintoa.Erasmus. Ks. Sokrates.Hallitus. Suomen Humanistinen Ammattikorkeakouluosakeyhtiöllä on hallitus, jonka toimikausion 1 vuosi kerrallaan. Osakeyhtiön yhtiökokousvalitsee hallituksen jäsenet. Hallitus nimeääkeskuudestaan puheenjohtajiston (puheenjohtajaja kaksi varapuheenjohtajaa). Hallituksenesittelijänä toimii toimitusjohtaja.Hakutoimisto. Kevään ja syksyn yhteishakuunliittyvä puhelinneuvonta, sähköpostiliikenne,asiakaspalvelu, esitepostitukset, markkinointija tiedotus, yhteishakuun liittyvä koulutus, hakemustenvastaanotto ja käsittely sekä rekisteröinti,yhteishakutilastot, arkistointi ja amkyh-rekisterinylläpito.Hops. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.Hops-ohjaaja. Jokaiselle opiskelijalle nimetäänopintojen alkuvaiheessa henkilökohtainenhops-ohjaaja. Hops-ohjaajan kautta tapahtuumerkittävä osa Humakin opinto-ohjauksesta.Humak-tiimi. Ks. vastaava lehtori.HUMAKO. HUMAKO on Humakin opiskelijoidenrekisteröity riippumaton yhdistys, jonkatarkoituksena on toimia opiskelijoiden etujärjestönäsekä edistää ja valvoa heidän yhteisiäetujaan.HumakPro. Ks. HUNET.HumOp. Ks. HUNETHUNET. Humakin virtuaalikampus. HUNETintietokantapalvelu (oppilaitosjärjestelmä) on nimeltäänHumakPro. HumakPron avulla opiskelijamm. ilmoittautuu opintoihin tai etsii tietoatyöoppimispaikoista. Opiskelija-arviointi tapahtuuHumakPron avulla. Humakin www-sivuillaovat mm. internet-sähköpostipalvelut (IMP) jaulkoinen informaatio ja markkinointi. www-sivuillaon linkki Opintotorille, johon on sijoitettuopiskeluun liittyviä asioita (mm. opinto-opas,opinnäyteopas, linkit verkkokursseihin). Verkko-132HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

oppiminen (verkkokurssit) viittaa pääosin tietoverkkojenavulla tapahtuvaan oppimiseen,jossa hyödynnetään yleensä jotakin oppimisympäristöä(esim. HumOp).Ilmoittautuminen. Jokaisen opiskelijan onvelvollisuus ilmoittautua lukukauden alussa ammattikorkeakoulunmääräämällä tavalla ja asettamanaikataulun mukaisesti läsnä tai poissaolevaksiopiskelijaksi.Ilmoittautumislomake. HumakProsta löytyväsähköinen lomake, jonka täyttämällä opiskelijailmoittautuu lukuvuoden alussa läsnä-/poissaolevaksi opiskelijaksi omaan koulutusyksikköönsä.Saatavilla tarvittaessa myös paperilomakkeenaopintosihteeriltä.IMP. Kts. HUNET.Itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentelymahdollistaa opiskelijalle itsenäisen tiedonhankkimisen, analysoinnin ja uuden tiedon tuottamisenvapaasti valitussa ajassa ja paikassa. Itsenäisentyöskentelyn kautta hankittu osaaminenosoitetaan usein tentillä, etätehtävällä,suunnittelu- tai arviointiraportilla jne. Vaikkatyöskentely onkin itsenäistä, opiskelijalla on oikeussaada opintoihinsa ohjausta.Jakso. Viiden kalenteriviikon pituinen periodi.Lukuvuosi on jaettu Humakissa yhdeksään jaksoon.Esimerkiksi ensimmäinen jakso lukuvuonna2002–2003 merkitään 1 / 01–02.Johtoryhmä. Ammattikorkeakoulussa toimiirehtorin apuna johtoryhmä. Johtoryhmäänkuuluvat rehtorin lisäksi koulutusohjelmajohtajatsekä rehtorin kutsumat muut jäsenet.Johtosääntö. Asiakirja, jossa annetaan tarkempiamääräyksiä ja ohjeita ammattikorkeakouluntoiminnasta, hallinnosta ja asioiden ratkaisemisestasekä vaalien toimeenpanosta.Kesätuki. Kesäajan opintotuki, joka on opiskelijanomassa harkinnassa opiskeleeko kesäkuukausien(kesä-heinäkuun) aikana. Kesätukeahaetaan Kelan OTm lomakkeella ja HumakProstatulostettavalla kesätuen liitelomakkeella.Kesätukihakemukset jätetään oman koulutusyksikönopintosihteerille, joka toimittaahakemukset opintotukilautakunnalle Kauniaisiin.Kansainvälinen oppimisympäristö. Humaktarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskellaulkomaisissa oppilaitoksissa. Samoin työoppimisenatoteutettavia jaksoja voi suorittaaulkomailla. Lisäksi Humak järjestää opetustavierailla kielillä.Kansainvälisten asioiden koordinaattori.YPY:ssä toimva henkilö, jonka toimenkuvaankuuluvat EU:koulutusohjelmien alaisten toimintojenhallinnointi (Erasmus, Leonardo jne.) jayhteydenpito Humakin kansainvälisiin partnerioppilaitoksiin.Tämän lisäksi jokaisella koulutusohjelmallaon oma kv-koordinaattori, jonkatehtävänä on huolehtia ulkomaalaisille opiskelijoilletarjottavien opintojaksojen sisällöstä. Näidenlisäksi jokaisessa yksikössä toimii kv-koordinaattori,jonka tehtävänä on vastata yksikönkautta tapahtuvista kansainvälisistä opiskelija- jaopettajavaihdoista.Kehityssuuntautunut arviointimalli. Humanistisenammattikorkeakoulun arviointipohjautuu kehityssuuntautuneeseen arviointimalliin,jossa tarkastelun kohteena ovat suunnittelukyvyt,sosiaaliset taidot, teknistaidollisetkyvyt ja arviointikyvyt kehittymisen näkökulmasta.Kehityssuuntautuneessa arvioinnissaedellä kuvattuja kykyjä suhteutetaan viiteen toiminnantasoon tai näkökulmaan: aloittelija, kehittynytaloittelija, pätevä suoriutuja, etevä tekijäja asiantuntija.Kontaktiopetus. Kontaktiopetuksessa opettajaja opiskelijat ovat yhdessä läsnä oppimisti-SANASTO133

lanteessa. Kontaktiopetus toteutetaan luentoopetuksenatai muita lähiopetuksen menetelmiäkäyttäen, esimerkiksi pienryhmäopetuksena(ohjatut ryhmätyöt, seminaarit, demonstraatiotjne.).Koulutusala. Humak on kaksialainen, humanistisenja kasvatusalan ja kulttuurialan ammattikorkeakoulu.Koulutusala määräytyy opetusministeriönkoulutusalaluokituksen mukaan.Koulutusohjelma. Ammattikorkeakoulunsuunnittelema opintokokonaisuus, joka johtaaamk-tutkintoon. Koulutusohjelma suuntautuujohonkin työelämän ammatillista asiantuntemustaedellyttävään tehtävään. Humakissa koulutusohjelmiaon kolme: kulttuuripalvelujenkoulutusohjelma, kansalaistoiminnan ja nuorisotyönkoulutusohjelma sekä viittomakielentulkinkoulutusohjelma. Koulutusohjelma kuvaatutkinnon perusrakenteen. Koulutusohjelmanvahvistaa opetusministeriö.Koulutusohjelmajohtajat. Jokaisella koulutusohjelmallaon koulutusohjelmajohtaja, jokavastaa koulutusohjelman kehittämisestä. Koulutusohjelmajohtajannimittää ammattikorkeakoulunhallitus. Hän koordinoi koulutusyksiköidenvälistä yhteistyötä ylläpitää työelämäsuhteitasekä osallistuu koko korkeakoulun kehittämiseen.Koulutusohjelmajohtaja toimii oman koulutusohjelmansatoimialayhteistyön kehittäjänäja ammattikorkeakouluopetusta antavien yksikköjenyhteistyön kehittäjänä ja koulutuksensuunnittelun ohjaajana. Koulutusohjelmajohtajatmuodostavat yhdessä ohjaustiimin.Koulutusyksikkö. Humakissa on lv. 2002–2003 kaksitoista koulutusyksikköä: Haapaveden,Helsingin, Joensuun, Joutsenon, Kauniaisten,Korpilahden, Kuopion, Lohjan, NurmijärvenSuolahden, Tornion ja Turun koulutusyksiköt.Kurssi. Opinnot on Humakissa pääasiassa jaoteltuviiden opintoviikon teemoihin. Tarvittaessayksi teema voi rakentua useammasta kurssista.Lehtori. Koulutusyksikössä oleva opettaja,jonka työnantajana on Humanistinen ammattikorkeakoulu.Lehtori on käytössä nimikkeenämyös muissa oppilaitoksissa. Lehtori vastaaopetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta (jayhteyksistä alueellisiin toimijoihin).Leonardo. Leonardo da Vinci on EU:n koulutusohjelma,jolla pyritään kohottamaan ammatillisenkoulutuksen tasoa Euroopassa. Ohjelmankautta tuetaan projekteja, joissa oppilaitokset,yritykset ja järjestöt kehittävät yhteistyössäammatillista peruskoulutusta sekä työelämäntäydennyskoulutusta. Pilottiprojekteissakehitetään uutta koulutusmateriaalia, uusia koulutusmoduuleitatai arvioidaan koulutustarpeita.Ohjelma tukee myös opiskelijoiden ja vastavalmistuneidentyöharjoittelua ulkomailla sekäkouluttajien henkilövaihtoa. Tukea projekteillevoidaan hakea vuosittain. Ks. myös Kansainvälinenoppimisympäristö.Nuorisokoulutus. Yhteishaussa oleva koulutus.Laajuus Humakissa 140 ov ja 160 ov.Olosuhdemuutoslomake. (OTm) Kelanolosuhdemuutosilmoituksella opiskelija on velvollinenilmoittamaan Kelalle kaikista olosuhteisiinsaliittyvistä asioista, joilla saattaisi olla vaikutustaopintotuen määrään.Opinnäytetyö. Opinnäytetyön tavoitteenaon kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaatietojaan ja taitojaan ammattiopintoihinliittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä(Asetus ammattikorkeakouluopinnoista 256/95,7 §). Opinnäyte tehdään yleensä opintojenpäättövaiheessa. Opinnäytetyön laajuus on 10opintoviikkoa.Opintokortti. Asiakirja, johon opiskelijansuoritukset ja arviointi merkitään. Humakissaopintokortti sijaitsee HumakProssa.134HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Opintopassi. Opiskelijalla on mahdollisuushakea Uudenmaan ammattikorkeakoulujenopintopassia ja suorittaa tutkintoon liitettäviäopintoja yli ammattikorkeakoulurajojen. Opintopassinnojalla suoritettavien opintojen enimmäislaajuuson 10 opintoviikkoa. Omaan tutkintoonkuuluvia pakollisia opintoja ei voi pääsäännönmukaan korvata passin nojalla suoritettavillaopintojaksoilla. Lähtökohta on, että passiopinnothyväksiluetaan tutkinnossa valinnaisiinja vapaasti valittaviin opintoihin.Opintosihteeri. Toimii jokaisessa koulutusyksikössä.Hoitaa opiskelija-asiat, opintorekisterinotteet,asiakaspalvelun, tiedottamisen ja markkinoinnin.Yhteishakuun, hallintoon ja talouteenliittyvät tehtävät.Opintotori. Ks. HUNET.Opintotukilautakunta. Ammattikorkeakoulunsisäinen opintotukiasioita hoitava ryhmä.Opintotukilautakuntaan kuuluu viisi jäsentä,joista kaksi on opiskelijoita.Opintoviikko. Opintoviikko (ov) on opiskelijantekemä noin 40 tunnin työpanos asetettujentavoitteiden saavuttamiseksi.Opiskelijatutor. Opiskelijatutorkoulutuksensaanut opiskelija, joka auttaa ja neuvoo muitaopiskelijoita, osallistuu tiimin kanssa yksikkönsämarkkinointiin, huolehtii osaltaan vaihto-opiskelijoistaja järjestää opiskelijakunnalle toimintaa.Oppimisympäristö. Humakin pedagoginenyhteisö, joka on eri oppimistapojen kokonaisuus.Oppimisympäristöjä ovat kontaktiopetus,itsenäinen työskentely, työoppiminen, kansainvälinenoppimisympäristö, verkko-oppiminen,projektit sekä muut oppimista tukevat ympäristöt.Palkkasihteeri. Yhteisessä palveluyksikössävastaa palkkioiden ja palkkojen laskennasta.Portfolio. Portfolio tarkoittaa oman osaamisenitsearviointia ja dokumentointia. Humakinportfolio koostuu laajasta perusportfoliostasekä siitä erotetuista erilaisia tarpeita palvelevistanäyteportfolioista. Perusportfolio tarkoittaakäytännössä kaikkia niitä tuotoksia, jotkaopiskelija on opiskeluaikanaan tuottanut. Myösnäistä saadut ja tehdyt arvioinnit kerätään perusportfolioon.Esimerkki perusportfolioon tulevastamateriaalista on yhdestä 5 ov:n teemastasuoritettu laajahko tehtävä ja siitä saatu arviointi.Perusportfoliota ei sellaisenaan arvioida.Yksi keskeisimmistä näyteportfolioista on opintojenpäättövaiheessa koottava ja arvioitavanäyteportfolio, päättöportfolio.Projekti. Oppimisprojekteilla tarkoitetaanopiskelijoiden osaamisen kartuttamiseen ja johonkintuotokseen tähtääviä, ajallisesti rajattujahankkeita. Projektit voivat olla tutkimus- tai selvitystehtäviä,mutta yhtä hyvin palvelun tai tapahtumantoteuttamista. Kehittämishankkeistaoppimisprojektit eroavat siten, että niillä ei tarvitseolla taustalla työelämän tilausta ja niissäoppiminen ja oppimiseen tähtäävä prosessiovat tuotosta tärkeämpiä. Projekti viittaa myösHumakin omiin projekteihin, joita kuvataanProjektikäsikirjassa (ks. Laatukäsikirja).Rehtori. Rehtorin tehtävänä on vastata sekäammattikorkeakoulun toiminnallisesta ja laadullisestamenestyksestä että ammattikorkeakoulunyksiköiden yhteistoiminnasta ja työelämäyhteistyöstä.Hän johtaa ammattikorkeakouluntoimintaa, valmistelee ammattikorkeakoulunjohtokunnalle käsiteltäväksi tulevat asiatja suorittaa muut ammattikorkeakoulun johtokunnanja hallituksen hänelle määräämät tehtävät.Rehtori toimii ammattikorkeakoulun johtokunnanesittelijänä.SAMOK. Suomen AmmattikorkeakouluopiskelijayhdistystenLiitto ry. HUMAKO on SA-MOKin jäsen.SANASTO135

Sokrates. Euroopan unionin toimintaohjelma,jonka tavoitteena on edistää eurooppalaistayhteistyötä koulutuksen alalla. ERASMUS onSOKRATES -ohjelman korkeakouluja koskevaosa. Ohjelma sisältää mm. opiskelija- ja opettajavaihtoaoppilaitosten välillä, yhteisten opintokokonaisuuksienja opetussuunnitelmien kehittämistäsekä intensiivikursseja. SOKRATES/ERASMUS –vaihto perustuu korkeakoulujenlaitosten kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin.Ks. myös Kansainvälinen oppimisympäristö.StatQ. Humakin käyttämä ohjelma kyselytietojenanalysointiin, raportointiin ja internetjulkaisuun.StatQ:ta käytetään mm. ilmapiiri- jatyytyväisyystutkimuksissa.Supervisor. Henkilö, joka ylläpitää tietokantaatai vastaa tietoverkkojen avulla tapahtuvastaoppimisesta.Talous- ja hallintojohtaja. Vastaa Humanistisenammattikorkeakoulun talouden ja hallinnonjohtamisesta ja henkilöstöasioista.Talouspäällikkö. Yhteisessä palveluyksikössävastaa Humanistisen ammattikorkeakoulun taloudenhoidosta ja maksatuksista. Yhteisen palveluyksikönja koulutusyksiköiden opinto-sihteereidenesimies.Taloussihteeri. Yhteisessä palveluyksikössävastaa Humanistisen ammattikorkeakoulun kirjanpidosta,laskutuksesta ja reskontrasta.Teema. Humakin käyttämä nimitys opintojaksosta(Asetus ammattikorkea-kouluopinnoista256/95, 9 §). Teeman laajuus on viisi opintoviikkoa.Yleensä teema toteutetaan yhden jaksonaikana.Toimistosihteeri. Työskentelee hakutoimistossa.Vastuualueina mm. yhteishaku ja tilastointisekä yleisiä toimistotehtäviä.Toimitusjohtaja. Suomen Humanistisen ammattikorkeakouluOy:n toimitusjohtajan tehtävänäon mm. johtaa ammattikorkeakoulutoiminnanresursointia sekä laajentumista, huolehtiaomistajuuteen ja ammattikorkeakoulun asemaanliittyvistä kysymyksistä, johtaa ammattikorkeakoulutoimintaaja huolehtia sen yhteydestäkansanopistopohjaan. Toimitusjohtaja toimiiSuomen Humanistisen AmmattikorkeakouluOy:n hallituksen esittelijänä. Toimitusjohtaja toimiiammattikorkeakoulun rehtorin esimiehenä.Tutkinto. Ammattikorkeakoulututkinnot ovatammattikorkeakoulun perustutkintoja. Humakintutkinto on humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto.Tutkinnon laajuus kansalaistoiminnanja nuorisotyön ja kulttuuripalvelujenkoulutusohjelmassa on 140 ov ja viittomakielentulkinkoulutusohjelmassa 160 ov.Tutkintotodistuspyyntö. Lomake, joka onjätettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen valmistumistaopintotoimistoon.Tutkintolautakunta. Ammattikorkeakoulussaon yksi tai useampi tutkintolautakuntaopintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjenkäsittelyä varten. Tutkintolautakuntaan kuuluupuheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkeakoulunkoulutusohjelmajohtaja, ja kaksi muutajäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkeakoulunopettaja. Tutkintolautakunnan puheenjohtajanja jäsenet sekä heidän henkilökohtaisetvarajäsenensä määrää ammattikorkeakoulunhallitus (Asetus ammattikorkeakouluopinnoista256/95, 31 §).Tutkintonimike. Ammattikorkeakoulututkinnonnimikkeeseen liitetään asianomaisenkoulutusalan nimi. Nimikkeeseen voi liittäämyös vakiintuneen ammattinimikkeen ja lyhenteenamk. Opetusministeriö vahvistaa tutkintonimikkeet.Esimerkiksi viittomakielentulkin koulutusohjelmastavalmistuvien tutkintonimike onviittomakielentulkki (amk).136HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Tutkintosääntö. Sisältää tarkempia määräyksiäja ohjeita tutkinnoista, koulutusohjelmista,opetussuunnitelmista, opinnoista, opetukseenosallistumisesta, muiden opintojen hyväksilukemisesta,harjoittelusta, opinnäytetyöstä, arvioinnistaja todistuksista annetaan ammattikorkeakouluntutkintosäännössä (Asetus ammattikorkeakouluopinnoista256/95, 14 §).Työoppiminen. On Humakin nimike ammattitaitoaedistävälle harjoittelulle (Asetus ammattikorkeakouluopinnoista256/95, 4 §). Työoppiminenon aidossa työympäristössä työntekemistä, sen tutkimista ja arviointia. Oppimisenlähtökohtana on sekä tieteellinen että kokemusperäinentieto. Tavoitteena on ajattelemaanoppiminen ja oman elämän päämäärienmuotoilu. Työoppimisjaksoihin liittyy valmistautuminen,jonka aikana jaksolle asetetaan tavoitteet,itse työoppimisjakso sekä tehtyjen havaintojenja opittujen asioiden kokoaminen ja arviointi.Työoppimista opiskelija suorittaa vähintään20 ja enintään 60 opintoviikkoa. Vain 140ov:n tutkintoa suorittavat.Vapaasti valittavat opinnot. Koulutusohjelmaansisältyvä opintokokonaisuus, johonopiskelija voi valita opintoja Humakin koulutusyksiköidenlisäksi myös muista ammattikorkeakouluista.Kulttuuripalvelujen koulutusohjelmassaja kansalaistoiminnan ja nuorisotyönkoulutusohjelmassa vapaasti valittavien opintojenlaajuus on 20 ov. Viittomakielentulkin koulutusohjelmassalaajuus on 10 ov. Ks. myös opintopassi.Vastaava lehtori. Koulutusyksikön toiminnastavastaa koulutusyksikön kaikista lehtoreistakoostuva Humak-tiimi. Humak-tiimi vastaatoiminnastaan johtokunnalle. Humak-tiimiäedustava lehtori johtokunnassa on vastaavalehtori.Verkko-oppiminen. Humakissa opiskelijavoi käyttää tietoverkkojen viestintä- ja informaatiopalvelujaoppimisvälineinä muiden välineidenrinnalla. Tällöin tietoverkkojen käyttöyhdistyy useimpiin muihin oppimisympäristöihin.Varsinaisessa verkko-oppimisessa (verkkokurssit)oppimateriaali on Humakin verkossa jaopiskelijat ja opettajat ovat yhteydessä toisiinsayksinomaan verkon välityksellä. Opiskelijatmyös tekevät oppimistehtäviä Humakin verkkoympäristössä.Verkko-oppimiseen ja verkkokursseihinjohtavat linkit löytyvät Opintotorilta.Verkkokurssi. Ks. verkko-oppiminen.Virtuaaliammattikorkeakoulu. Suomenammattikorkeakoulujen valtakunnallinen yhteistyöverkosto.Yhteinen palveluyksikkö. Humakin hallinnollinenkeskusyksikkö. Yhteinen palveluyksikkö(YPY), sijaitsee Kauniaisissa ja huolehtii ammattikorkeakoulunhallinto- ja talousasioiden hoidosta.Tuottaa tukipalveluja sekä Humakin verkostolleettä ulkopuolisille asiakkaille. Hakutoimistosijaitsee YPY:ssä. Palveluyksikössä työskentelevätmm. toimitusjohtaja, rehtori, talousjahallintojohtaja, talouspäällikkö, kv-koordinaattori,yhteishakukoordinaattori, toimistosihteeri,opintosihteeri, taloussihteeri, palkkasihteeri jajärjestelmäasiantuntijat.Yhteishaku. Keväällä ja syksyllä nuorisokoulutukseenhakeudutaan ammattikorkeakoulujenyhteishaussa.Yhteishakukoordinaattori. Vastuualueenamm. yhteishaku, hakutoimiston toiminta jamarkkinointi.Ammattikorkeakoulujen terminologiasta voi lukealisää esim. julkaisusta: Seppo Helakorpi jaAnita Olkinuora: Ammattikorkeakoulupedagogiikkaa– asiantuntijuutta oppimiseen. WSOY1997.SANASTO137

AAKKOSELLINEN HENKILÖHAKEMISTOAAholainen Tanja lehtori (toiimivapaalla) NurmijärviAirola Suvi talouspäällikkö YPY (09) 540 42443Alexander Scott järjestelmäasiantuntija Sodankylä 050 411 9556Anttonen Erja lehtori Joensuu (013) 244 2134GGoman Jani vastaava lehtori Haapavesi (08) 454 9537HHalme Päivi opintosihteeri Helsinki (09) 580 3560050 411 9572Halonen Minna kirjastovastaava Joensuu (013) 244 2136Hanhivaara Pirjo lehtori Tornio (016) 211 9282Hannikainen-Vainio Kaisa vastaava lehtori Korpilahti (014) 820 1225Harjula Pekkalehtori/verkkokoordinaattori Suolahti 050 411 9588Heinola Timo toimitusjohtaja 050 411 9557Herranen Jatta lehtori Joensuu (013) 244 2154Holsti Päivi informaatikko/tiedottaja Haapavesi (08) 454 9532Honkonen-Seppälä Maaritlehtori (Pekka Harjulansijainen 1.8. lähtien) Suolahti (014) 574 5548Hukari Kaija kirjastonhoitaja Suolahti (014) 574 5561Huttunen Mirja vastaava lehtori Kuopio (017) 289 2522Huttunen Seija opintosihteeri Nurmijärvi (09) 276 251Härkönen Maarit lehtori Turku (02) 276 2194IIso-Aho Juha lehtori Joutseno (05) 610 0114138HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

JJaamalainen Anne-Mari lehtori Kuopio (017) 289 2527Jalkanen Raimo rehtori 050 411 9600Jauhola Marjaana lehtori Nurmijärvi (09) 276 2751Johansson Tuula lehtori Kauniainen (09) 5404 2414Jukkala Tarja vastaava lehtori Suolahti (014) 574 5545Junnila Merja lehtori (äitiyslomalla) Haapavesi (08) 454 9533Jääskeläinen Leo järjestelmäasiantuntija (09) 5404 2447050 411 9558KKaalikoski Katri vastaava lehtori Kauniainen (09) 5404 2416Kalhama Pilvi lehtori Turku 050 411 9589Kangas Seija lehtori Tornio (016) 211 9200Karinen Mikko lehtori Kuopio (017) 289 2524Karvinen Erja vastaava lehtori Joensuu (013) 244 2127Katajarinne Petri lehtori Turku (02) 276 2113Kaunismaa Pekka lehtori Haapavesi (08) 454 9543Kejonen Mirja kirjastonhoitaja Kuopio (017) 289 2529Keränen Sanna-Leena lehtori Haapavesi (08) 454 9540Kesälä Minna laatukoordinaattori 050 411 9599Kitola Arja aikuiskoulutuskoordinaattori 050 411 9590Klemola Jari lehtori Joutseno (05) 610 0151Kluukeri-Jokinen Annikki lehtori (vuorotteluvapaalla) Haapavesi (08) 454 9530Koistinen Marja lehtori Helsinki (09) 580 3554,050 411 9595Kontinen Maria lehtori Tornio (016) 211 9211Krekula Leena lehtori Joutseno (05) 610 0151Kuivakangas Johanna lehtori Suolahti (014) 574 5547Kuopion koulutusyksikkö toimisto Kuopio (017) 289 2500Kurikka Pauli lehtori Nurmijärvi (09) 276 2725Kurkko Heli lehtori Joensuu (013) 244 2152Kuula Tarja lehtori Lohja (019) 357 8169Kylkisalo Hannu informaatikko Lohja (019) 357 8133Kärkkäinen Eero lehtori Kauniainen (09) 5404 2433LLaCross Marjukka lehtori Kuopio (017) 289 2523Laitinen Hanna vastaava lehtori Nurmijärvi (09) 276 2728Laukkarinen-Mäenpää Anja lehtori (vuorotteluvapaalla) SuolahtiLeinonen Niina lehtori Suolahti (014) 574 5540Leppänen Riitta opintosihteeri Korpilahti (014) 820 1115AAKKOSELLINEN HENKILÖHAKEMISTO139

Lind Kimmo lehtori Suolahti (014) 574 5541Lonka Anneli taloussihteeri YPY (09) 5404 2446Lundbom Pia lehtori Lohja (019) 357 8168Luoma Eila lehtori Tornio (016) 211 9209Lyytinen Sirpa lehtori Kuopio (017) 289 2525Lönnroth Irma talous- ja hallintojohtaja (09) 5404 2439MManunen Juha lehtori Kuopio 050 411 9598Markkanen Hannu kirjastonhoitaja-informaatikko Korpilahti (014) 820 1107Martikainen Tuija lehtori (toimivapaalla) LohjaMaskulainen Kauko kirjastokoordinaattori Haapavesi (08) 454 9532Maukonen Annamari lehtori Korpilahti (014) 820 1230Mehtonen Tuija lehtori Joensuu (013) 244 2153Mietala Outi kirjastonhoitaja Nurmijärvi (09) 276 2709Mikkonen Pirkko Viittomakielentulkin koulutusohjelmajohtaja 050 411 9562Mursula-Innanen Riitta lehtori (toimivapaan sijainen) Nurmijärvi (09) 276 2732Mäkelä Eeva lehtori Tornio (016) 211 9274Mäki-Kojola Iris opintosihteeri Lohja (019) 357 8160Määttä Jari projektipäällikkö (Korento) Korpilahti (014) 820 1242Määttä Jukka lehtori (toimivapaalla) Joensuu (013) 244 2127NNikkilä Juha lehtori Suolahti (014) 574 5546Nurmi Leena opintosihteeri Turku (02) 276 2008OOjala-Singnell Raili kirjastonhoitaja Helsinki (09) 580 3522PPaavola Tuomo vastaava lehtori Tornio (016) 211 9221Paju Petri lehtori (opintovapaalla) LohjaPajuri Tiina lehtori (toimivapaalla) JoensuuPakarinen Päivi kirjastonhoitaja Joutseno (05) 610 0119Parkkila Paula lehtori Suolahti (014) 574 5543Parkkola Timo lehtori Turku (02) 276 2006Parviainen Pirjo opintosihteeri Joensuu (013) 244 2155Pekkinen Sanna lehtori Korpilahti (014) 8201 214140HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

Peltola Sirkka opintosihteeri Suolahti(toimivapaalla)Pelttari Antti lehtori Lohja (019) 357 8164Pirinen Kari lehtori Korpilahti (014) 820 1243Pulkamo Hannele lehtori Lohja (019) 357 8163Putkonen Hanna lehtori Helsinki (09) 580 3554Puustinen Merja opintosihteeri Kuopio (017) 289 2521RRainó Päivi vastaava lehtori Helsinki (09) 580 3542,(050) 411 9593Risto Tapani lehtori Tornio (016) 211 9220Ruokonen Maarit opintosihteeri Joutseno (05) 610 0145Ruotsalainen Nina toimistosihteeri hakutoimisto (09) 5404 2454Ruottunen Risto lehtori Kauniainen (09) 5404 2413Ruutiainen Päivi vastaava lehtori Joutseno (05) 610 0127SSaarela Tuula opintosihteeri Tornio (016) 211 9290Salo Erja lehtori Lohja (019) 357 8166Salo Pirkko lehtori Tornio (016) 211 9280Sarha Marja-Liisa lehtori Suolahti (014) 574 5544Savimäki Mirva opintosihteeri Suolahti (014) 574 5593Savolainen Tessa palkkasihteeri YPY (09) 5404 2437Selin-Grönlund Pirkko lehtori Helsinki (09) 580 3566,(050) 411 9592Severinkangas Maritta opintosihteeri(toimivapaalla) YPY (09) 5404 2445Sirkkilä Hannu lehtori Korpilahti (014) 820 1221Soanjärvi Katariina (osaamisverkostoKannusteen kehittäjä) Suolahti 040 590 6772Sorvoja Timokansainvälisen toiminnankoordinaattori 050 411 9578Stam Marika yhteishakukoordinaattori hakutoimisto (09) 5404 2428TTarhala Anja lehtori Lohja (019) 357 8165Teräväinen Sirpakansalaistoiminnan ja nuorisotyönkoulutusohjelmajohtaja 050 411 9563Tiihonen Titta lehtori Kauniainen (09) 5404 2429Timonen Eija Kulttuuripalvelujen koulutusohjelmajohtaja 050 411 9564Tuominen Mervi opintosihteeri Kauniainen (09) 5404 2438AAKKOSELLINEN HENKILÖHAKEMISTO141

Turhanen Tarja lehtori Lohja (019) 357 8167VVahe Aino-Inkeri opintosihteeri Haapavesi (08) 454 9539Valtari Jari lehtori Kauniainen (09) 5404 2423Vanhapiha Maarit lehtori Tornio (016) 211 9283Vartiainen Pekka vastaava lehtori Turku (02) 276 2030Vatanen Tuula lehtori Kuopio (017) 289 2526Vatka Mikko lehtori Lohja (019) 357 8162Viitanen Reijo lehtori Lohja (019) 357 8161Virtanen Leena-Marja lehtori Joutseno (05) 610 0123WWalamies Molla lehtori Korpilahti (014) 820 1219YYlikoski Esa lehtori Nurmijärvi (09) 276 251Ylipartanen Tuomo lehtori Tornio (016) 211 9210142HUMAK OPINTO-OPAS 2003–2004

143

K O U L U T U S Y K S I K Ö THELSINGIN KOULUTUSYKSIKKÖIlkantie 4, 00400 Helsinkipuh. (09) 580 3560, fax: (09) 580 3556s-posti: helsinki@humak.eduKUOPION KOULUTUSYKSIKKÖKansanopistotie 32, 70800 Kuopiopuh. (017) 289 2500, fax: (017) 289 2507s-posti: kuopio@humak.eduJOUTSENON KOULUTUSYKSIKKÖPöyhiänniementie 2, 54100 Joutsenopuh. (05) 610 0145, fax: (05) 610 0125s-posti: joutseno@humak.eduKAUNIAISTEN KOULUTUSYKSIKKÖVanha Turuntie 14, 02700 Kauniainenpuh. (09) 5404 2438, fax: (09) 5404 2444s-posti: kauniainen@humak.eduKORPILAHDEN KOULUTUSYKSIKKÖTähtiniementie 26, 41800 Korpilahtipuh. (014) 820 101, fax: (014) 820 1218s-posti: korpilahti@humak.eduJOENSUUN KOULUTUSYKSIKKÖNiittylahdentie, 82220 Niittylahtipuh. (013) 244 2155, fax: (013) 244 2156s-posti: joensuu@humak.eduLOHJAN KOULUTUSYKSIKKÖKarstuntie 537, 08450 Hormajärvipuh. (019) 357 811, fax: (019) 357 8159s-posti: lohja@humak.eduNURMIJÄRVEN KOULUTUSYKSIKKÖKotorannantie 49, 05250 Kiljavapuh. (09) 276 251, fax: (09) 276 2770s-posti: nurmijarvi@humak.eduSUOLAHDEN KOULUTUSYKSIKKÖSavontie 10, 44200 Suolahtipuh. (014) 574 5500, fax: (014) 574 5505s-posti: suolahti@humak.eduTORNION KOULUTUSYKSIKKÖKivirannantie 13–15, 95410 Torniopuh. (016) 211 9200, fax: (016) 211 9222s-posti: tornio@humak.eduTURUN KOULUTUSYKSIKKÖHarjattulantie 80, 20960 Turkupuh. (02) 276 2118, fax: (02) 276 2001s-posti: turku@humak.eduHAAPAVEDEN KOULUTUSYKSIKKÖPL 62, 86601 Haapavesipuh. (08) 454 9500, fax: (08) 454 9529s-posti: haapavesi@humak.eduKoulutusohjelmien värit:Viittomakielentulkin koulutusohjelmaKulttuuripalvelujen koulutusohjelmaKansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmaH U M A N I S T I N E N A M M A T T I K O R K E A K O U L UH U M A N I T I E S P O L Y T E C N I CHUMAKIN YHTEINEN PALVELUYKSIKKÖ: Vanha Turuntie 14, 02700 Kauniainen, Finlandpuh: (09) 5404 2428, fax: (09) 5489 6130, s-posti: humak@humak.eduW W W . H U M A K . E D U144