1/2007 - Fingrid

FINGRIDFingrid Oyj:n lehti10. vuosikerta1/2007JulkaisijaFingrid OyjToimitusPuhelin: 030 395 5142, Telekopio: 030 395 5196 , Postiosoite: PL 530, 00101 HelsinkiKäyntiosoite: Arkadiankatu 23 B, Helsinki. www.fingrid.fiPäätoimittaja: Leni Lustre-Pere, sähköposti: leni.lustre-pere@fingrid.fiToimituskunta: Jari Helander, Aila Itäpää, Antti Linna, Erkki StamSuunnittelu ja toteutus: bbo, Better Business Office Oy / Maria Hallila ja Tuija SorsaKannen kuva: Anniina Riikonen tutustumassa Elektran näyttelyyn. Kuvaaja: Laura Vuoma.Paino: Lönnberg PrintISSN 1455-7517

Tässä numerossaPääkirjoitusTarjolla sähkömarkkinat Helsingistä Pariisiin - ensi vuonna! 4Innovatiivinen ratkaisu suomalaiseen malliinOlkiluodon kolmannen ydinvoimalaitosyksikön kantaverkkoliitynnänvaratehojärjestelyissä päästiin suomalaiskansallisella toimintamallillatulokseen, jossa kaikki osapuolet voittavat. 6Kantaverkkotariffin uusi sopimuskausi häämöttääKantaverkkosiirtopalvelun uuden tariffin yksikköhinnat nelivuotiskaudelle2008–2011 on tarkoitus saada määritetyksi kesänaikana. Verkkopalvelun hintaan on odotettavissa maltillinenkorotus. 10Sähkömarkkinoiden portit avautuvat EuroopassaEuroopan sähkömarkkinoiden yhdentyminen etenee nyt hyväävauhtia. Pohjois- ja keskieurooppalaisten sähköpörssien meneilläänolevien yhteishankkeiden myötä yhtenäinen markkina-aluelaajenee ensi vuoden loppuun mennessä kattamaan Pohjoismaidenlisäksi Belgian, Hollannin, Ranskan ja Saksan. 14Valmentautuminen pahan päivän varalle ontärkeä osa kantaverkon kunnossapitoyhteistyötäYli 50 asiantuntijaa Fingridistä ja sen palvelutoimittajayrityksistäosallistui viime marraskuussa Keuruulla harjoitukseen, jossakuvitteellinen jäätävä lumimyrsky aiheutti lukuisia johtovikojaLänsi- ja Itä-Suomen alueilla. 16Fingridin sähköasemakoulutus tuli tarpeeseenFingrid suunnitteli ja käynnisti viime vuonna omalle väelleen sekäpalvelutoimittajiensa henkilöstölle suunnatun sähköasemakoulutuspaketin.Sähköasema-ammattilaisten tarve tietämyksen parantamiseenon osoittautunut suureksi. 18Uutisverkko 19Sähkömuseo Elektran kesänäyttelyssäkatsottavaa kaiken ikäisilleSähkömuseo Elektran uudessa näyttelyssä on mahdollisuus tutustuasähköön eri näkökulmista. Museokierros vie matkalle sähkötekniikanhistorian alkuhämäriin, ja sähköjänis Voltti auttaa lapsiaja lapsenmielisiä oivaltamaan erilaisten sähköilmiöiden syntymekaniikkaa.20Uutisverkko 21Työntekijöiden sähkökenttäaltistustaselvitettiin Fingridissä laajoin mittauksinFingridin velvollisuus on huolehtia siitä, että sen voimajohdoilla jasähköasemilla työskentelevien altistuminen sähkö- ja magneettikentilleei ylitä säädettyjä rajoja. Keväällä 2008 voimaan tulevanEU-direktiivin myötä mahdollisesti seuraavia työmenetelmienmuutostarpeita on selvitetty yhtiössä laajoin mittauksin. 22Verkon silmässäVoimavoroja! Varo! 263

PääkirjoitusTarjolla sähkömarkkinat Helsingistä Pariisiin – ensi vuonna!Keskeisenä osana energiastrategiaansaEU panostaa edelleenvoimakkaasti sähkönsisämarkkinoiden kehittämiseen.Tehokkaat markkinat nähdäänparhaana keinona tuottaa kansalaisilleja teollisuudelle toimitusvarmaa ja ympäristöystävällistäsähköä kilpailukykyiseenhintaan.Eurooppalaisten sähkömarkkinoidenavaaminen on edennyt hitaasti muttavarmasti. Nyt näyttää kuitenkin siltä,että pohjoiseurooppalaisten markkinoidenavaamisen osalta ollaan ottamassamerkittäviä askeleita.Pohjoismaissa olemme alusta alkaenvalinneet nopean etenemisen tien,ja Pohjoismaat ovatkin olleet monessaasiassa edelläkävijöitä Euroopassa.Edelläkävijän rooli perustuu suureltaosin kantaverkkoyhtiöiden hyvään yhteistyöhön:kantaverkkoyhtiöthän luovatyhdessä sähköpörssin kanssa tukkumarkkinoidenpelikentän, jossa markkinatoimijatsitten kilpailevat keskenään.Ja yhteiskunnat hyötyvät kilpailun tuomastatehokkuudesta.Konkreettinen esimerkki kantaverkkoyhtiöidenedistyksellisestä alueellisestayhteistyöstä on pohjoismaisen kantaverkonyhteinen kehittämisohjelma, jokaon tehty tarkastelemalla investointientuomaa hyötyä kansalaisille ja teollisuudellekaikkialla Pohjoismaissa. Tämä1 000 miljoonan euron investointipakettion esikuva koko mantereelle aidostaalueellisesta yhteistyöstä, jollainen onvasta syntymässä muualla Euroopassa.Pohjoismaiden valitsema nopean etenemisentie voidaan jo tänään nähdämenestystarinana. Pohjoismaiset markkinatovat tuoneet kansantalouksilleselkeää hyvinvointia kilpailun tuomantehostumisen kautta. Kilpailun avullaon voitu tehokkaimmalla mahdollisellatavalla yhdistää vesivoiman ja lämpövoimansynergiahyödyt, mikä näkyysähkönkäyttäjille edullisena sähkön hintana.FINGRID 1/2007 4

Toinen nopean etenemisen etu tuleenäkymään paremmin lähitulevaisuudessa.Toteuttamalla omat markkinarakenteeseenliittyvät ratkaisunsa Pohjoismaatovat luoneet markkinarakenteen, jotaEuroopan on helppo seurata. Tämäprosessi on juuri tänään menossa konkreettisestieteenpäin, kun markkinoidenyhdistäminen Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan välillä etenee kovaa vauhtia.Pohjoismainen markkinamalli, jossayhdistyvät edellisenä päivänä käytäväspot-kauppa ja päivänsisäinen Elbaskauppa,selviää voittajana tässä prosessissa.Meillä tämä tuntuu olevan ikäänkuin itsestäänselvyys, mutta kun asiaamiettii tarkemmin, ei ollut mitenkäänetukäteen selvää, että esimerkiksi Saksahyväksyisi pohjoismaisen mallin yksiyhteen omakseen. Toisaalta nyt, kunSaksa on saatu mukaan, markkinamallinpainoarvo on olennaisesti parantunut.Markkinarakenne on käytännössä lyötylukkoon ajanhetkeen tunti ennen toimitusajanhetkeä– pohjoismaisen mallinmukaan.Eurooppalaisten sähkömarkkinoidenyhdistäminen on hyvin pitkälle kantaverkkoyhtiöidenja sähköpörssien käsissä.Ja juuri tänään meitä lähellä olevillaeurooppalaisilla markkinoilla on menossanopean etenemisen vaihe. Tämänja ensi vuoden aikana Pohjoismaat yhdistetäänns. ”market coupling” -mekanismillamarkkinoihin, joissa toisellapuolella ovat Belgia, Hollanti, Ranska jaSaksa.Markkinamekanismi toimii pääpiirteissäänsamalla tavalla kuin pohjoismainenNord Poolin Elspot tänään.Laajentuneiden markkinoiden kokoon yhteensä 1 500 TWh! Prosessi parantaaolennaisesti kilpailutilannettaEuroopassa ja tehostaa varmasti markkinoidentoimintaa entisestään.Uusi tilanne vaatii uutta arviointiakaikkialla Pohjoismaissa. Meidän on arvioitavapohjoismaisen yhteistyön rooliottaen huomioon ympärillämme tapahtuvanopeasti etenevä kehitys. Kun tukkumarkkinatyhdentyvät, me emme voienää luoda pohjoismaisia malleja muustamarkkina-alueesta riippumatta; janyt markkinat ovat yllä mainitut 1 500TWh:n markkinat eivätkä tutut ja turvallisetpohjoismaiset 400 TWh:n markkinat.Kun olemme vähitellen tottuneetyhteistyöhön norjalaisen tai tanskalaisenkumppanin kanssa, niin seuraavaksipöytään istuvat ranskalaiset kollegat.Olemmekin käynnistäneet Nordelissastrategiatyön, joka tähtää uuden tilanteenhuomioon ottamiseen pohjoismaisessajärjestelmävastaavien yhteistyössä.Lähtökohtana on, että markkinoidentoimintaan liittyvät asiat ovat jatkossapääosin Euroopan tason asioita.Pohjoismaat tulevat jatkossakin varmastiaktiivisesti osallistumaan eurooppalaistenmallien kehittämiseen.Toisaalta yhteinen synkronoitu kantaverkkopitää meidät naimisissa pohjoismaistenkollegojen kanssa jatkossakin.Yhteistyössä pohjoismaisten ystäviemmekanssa huolehdimme siitä, että Suomisaa jatkossakin sähköä häiriöttä.Jukka Ruusunenon Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja.5

FINGRID 1/2007 6Pertti Simolan mukaan pienenmaan keskeisiä menestystekijöitäovat ennakkoluulottomat ratkaisut.Niitä syntyy, kun molemmillaosapuolilla on tahtoa ja taitoa.

TVO:n toimitusjohtaja Pertti Simola:Suomalaiskansallinen toimintamalli tuottaaINNOVATIIVISIA RATKAISUJAOlkiluodon kolmannen ydinvoimalaitosyksikön kantaverkkoliitynnänvaratehojärjestelyissä päästiin yhteispelillä tulokseen, jossa kaikki osapuolet voittavat.Teksti: Maria HallilaKuvat: Juhani Eskelinen ja TVO/Hannu HuovilaSuomalaiskansallinen yhteishenkija toimintatapaeivät ole EU-jäsenyydenja globalisaation voimistumisenmyötä häipyneet.Päinvastoin ne elävät voimallisinaja tuottavat upeita tuloksia.Tähän hyvään sanomaan alkaa vahvastiuskoa, kun kuuntelee TeollisuudenVoiman toimitusjohtajan Pertti Simolaninnostunutta kerrontaa siitä, miten yhteistyöja ennakkoluulottomuus johtivatOlkiluoto 3:n kantaverkkoliityntää pohdittaessaainutlaatuisen innovatiiviseen,kaikkia osapuolia hyödyttävään ratkaisuun.Maailman suurin generaattoriliittyy verkkoonOlkiluodon kolmannen yksikön valmistumisenmyötä Suomen kantaverkkoonliitetään maailman suurin yksittäinengeneraattori; uuden laitosyksikönteho on 1 600 megawattia. Sen verkkoliitynnänavainkysymys liittyy mahdollisiinkäyttöhäiriötilanteisiin: mitenvarmistetaan, että yksikön verkosta irtoaminenei eskaloidu valtakunnan jakoko yhteispohjoismaisen verkon suurhäiriöksi?Tämän mittavan, vaativan ja visaisenteknisen haasteen selvitystyöhön PerttiSimola osallistui jo edellisessä tehtävässäänUPM-Kymmenen energiajohtajana.Tuolloin hän edusti kantaverkonsuurimman siirtoasiakkaan ja sen myötäkoko suurmetsäteollisuuden näkökantoja.Energiateollisuuden eturivin pers-Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitosyksikönrakennustyömaalla ollaan siirtymässäpäälaitteiden asennusvaiheeseen.Töitä tehdään jatkuvasti kolmessa vuorossa.FINGRID 1/20077

pektiivistä hän on ehtinyt tarkastellasähköalan toimintaympäristöä ja markkinoitanyt reilut kolme vuotta.Fingrid liikkeellä hyvissä ajoinOlkiluodon kolmannen laitosyksikön on määrä valmistua vuodenvaihteessa2010–2011. Fingridin osalta tekniset ratkaisut, järjestelyt ja investoinnit yksikönliittämiseksi kantaverkkoon ovat edenneet suunnitellusti; uudet voimajohdot jasähköasemat ovat valmiina vuoden 2008 lopussa.”Fingridissä uuden ydinvoimalaitosyksikönvaatimien kantaverkkojärjestelyjensuunnittelu oli aloitettu jo ennenkuin oli saatu päätös sen sijoituspaikasta.Yhtiö oli siis liikkeellä tapansa mukaanjo hyvissä ajoin”, Simola sanoo viitatenFingridin kantaverkon kehittämisessänoudattamaan toimintamalliin.”Verkon käyttövarmuuden ja kustannustehokkuudenkannalta on ensiarvoista,että Fingrid saa asiakkaidensuunnitelmat, tarpeet ja toiveet tietoonsamahdollisimman varhaisessa vaiheessa.Näin varmistutaan siitä, että esimerkiksivoimalaitoshankkeen vaatimatkantaverkon vahvistukset ovat valmiitajallaan. Toisaalta luottamuksellinen japitkäjänteinen yhteistyö auttaa verkkoyhtiötävälttämään mahdolliset virheinvestoinnit.”Pertti Simola painottaa, että tällainenavoin ja tiivis yhteistyö on mahdollistavain, kun osapuolet luottavat toisiinsaehdottomasti. Fingrid on hänen mukaansaansainnut yhteistyökumppaneidensaluottamuksen mm. laaja-alaisellaja syvällisellä osaamisellaan sekä toimintansavarmuudella ja kustannustehokkuudella,joiden tason ovat vahvistaneetkansainväliset vertailut.Muistellen omia kokemuksiaan kantaverkkoyhteistyöstäniin metsäteollisuudenpalveluksessa kuin nykyisessätehtävässään Simola toteaa Fingridinolleen aina sanansa mittainen.FINGRID 1/2007 8

Uniikki varatehojärjestelyperustuu yhteispeliinKun ydinvoimalaitosyksikön sijoituspaikaksisyksyllä 2003 varmistui Olkiluoto,kantaverkkoliitynnän teknisten ratkaisujensuunnittelu – keskeisenä teemanavaratehojärjestelyt – lähti Pertti Simolanmukaan etenemään tiiviissä yhteistyössä.Yksi varmuusjärjestelmä oli jo olemassa.Yhteispohjoismaisen taakanjakomallinmukaisesti häiriötilanteessa, generaattorinirrotessa verkosta, jokainenmaa tukee järjestelmän tasapainoa nosmäärä,useita satoja megawatteja, teollisuuskuormaa.Olkiluoto 3:n laatuasiathuipputiukassa valvonnassaKaasuturpiinilaitostehotasapainon kolmas kivijalkaMittavan teknisen haasteen saama innovatiivinenratkaisu edustaa Pertti Simolanmukaan suomalaiskansallista toimintatapaa,jossa järki, tahto ja taitootetaan käyttöön yhteiseksi hyödyksi.”Tuloksena on kustannustehokas järjestely,josta hyötyy Fingridin ja TVO:n lisäksikoko Oy Suomi Ab.”Lisäesimerkkinä hän liittää tähän sa-”Tuloksena on kustannustehokas järjestely,josta hyötyy Fingridin ja TVO:n lisäksi kokoOy Suomi Ab.”tamalla automaattisesti vesivoiman tuotantoa.Tämä ei kuitenkaan riitä, kun kyseessäon 1 600 megawatin generaattori. ”Kaivattiinjäreämpiä keinoja, ja kun neuvottelupöydänmolemmin puolin oli vallallapositiivinen tahtotila sekä asialla osaavatihmiset, niitä myös löydettiin.”Ratkaisuksi kehitetty kuormanpudotusautomatiikkaon Pertti Simolan mukaanjärjestelmä, jota hänen tietääkseenei ole käytössä missään muualla. Yhteispeliinperustuvassa järjestelyssä Fingridinja TVO:n kumppaneina on joukko Suomenmerkittävimpiä sähkönkäyttäjiä.Teknisesti ratkaisu toimii siten, ettäOlkiluoto 3:n generaattorin verkosta irtoamisenaiheuttamasta katkaisijanasentotiedosta välittyy tieto silmänräpäyksessäjärjestelmässä mukana olevillekantaverkon siirtoasiakkaille. Samallahetkellä kytkeytyy irti verkosta sovittumaan sarjaan vielä Olkiluoto 3:n varatehojärjestelyjenkolmannen kivijalan:voimalaitoksen yhteyteen rakennettavankaasuturpiinilaitoksen. Tänä kesänävalmistuva 100 megawatin laitos onFingridin ja TVO:n yhteishanke, jonka50 miljoonaan euroon nousevat rakentamiskustannuksetjakautuvat tasan yhtiöidenkesken.Laitos on tärkeä osa varavoimakapasiteettia,jota Fingrid tarvitsee valtakunnallisensähköjärjestelmän häiriötilanteidenvaralta. Toisaalta se turvaa osaltaanOlkiluodon laitosyksiköiden omakäyttösähkönsaantia muiden varateholähteidenrinnalla häiriötilanteissa.”Olkiluodon kaasuturpiinilaitoksenkäyttöjärjestelyssä win-win-periaate toimiiparhaimmillaan. Toisen osapuolenomistama teho on tarvittaessa myöstoisen käytettävissä”, Pertti Simola tiivistää.9Fingridin osalta tekniset ratkaisut, järjestelytja investoinnit Olkiluodon kolmannenlaitosyksikön liittämiseksi kantaverkkoonovat edenneet suunnitellusti.Yhtiön verkkopalvelun asiakaspäällikköPetri Parviainen kertoo verkkoliitynnänedellyttämien uusien voimajohtojenja sähköasemien olevan valmiinavuoden 2008 lopussa.Itse laitosyksikön on Pertti Simolanmukaan määrä valmistua vuodenvaihteessa2010–2011. ”Aikataulun viivästyminenon ollut meille tietenkin pettymys,mutta ei ole epäilystäkään siitä,etteikö erittäin kovia laatutavoitteitammeturvallisuuden, käyttövarmuuden jakustannustehokkuuden suhteen saavutettaisi.Valmistuttuaan Olkiluoto 3 edustaaalansa huippua maailmassa”, hänvakuuttaa.Työmaan vahvuus lähestyy hyväävauhtia 1 500 hengen rajaa, ja TVO:noma organisaatio on valmistautumassaasennus- ja käyttöönottovaiheeseen.Käyttöhenkilöstöllä on edessään pitkäkoulutusputki.Rakennustyömaan poikkeamaraporttienmäärän mediassa saama julkisuusosoittaa Pertti Simolan mukaan vain,että tämän laadunvalvonnan työkalunideaa ei ole täysin ymmärretty. ”Raporttienlukuisuushan kertoo juuri sen, ettälaadunvalvonta toimii tehokkaasti jaettä kaikki pienetkin poikkeamat äärimmäisentarkasti määritetyistä kriteereistähuomataan”, hän painottaa.”Näin varmistetaan, että lopputuloson hyvä.”

KANTAVERKKOTARIFFINuusi sopimuskausi häämöttääValmistelut loppusuorallaKantaverkkosiirtopalvelun uuden tariffin yksikköhinnatnelivuotiskaudelle 2008 –2011 on tarkoitus saada määritetyksikesän aikana. Tariffin kehitysnäkymiin eniten vaikuttava tekijäovat verkkoinvestoinnit, jotka vaativat lähitulevaisuudessaenemmän rahaa kuin viime vuosina. Verkkopalvelun hintaanon odotettavissa kuitenkin vain maltillinen korotus.Teksti: Pertti KuronenKuvat: FutureImageBank, Eija Eskelinen ja SXCVerkkoinvestoinneilla saadaanaikaan sähkömarkkinoidenpysyminen yhtenäisinä,ilman pullonkauloja,entistä suuremmanosan ajasta ja aiempaa laajemmallaalueella. Tariffin kannalta investointienkasvu tarkoittaa maltillista verkkopalvelunhinnan nousua vuoden 2007tasosta. Tulevan tariffikauden hinta onkuitenkin samalla tasolla kuin nykyisenkauden sopimusten mukainen hinnoittelu.FINGRID 1/2007 10

MEUR/AMEURSiirtohinta laskenutkymmenessä vuodessa kolmanneksenSiirtohinnan kehityssuunta on Fingridintoiminnan aikana ollut aleneva ja varsinvakaa. Myönteisen kustannuskehityksenansiosta suuri osa yhtiön tuloksesta onvoitu siirtää parantamaan tasetta. Omavaraisuusasteon noussut 10 %:sta 25 %:ntasolle, mitä on pidetty riittävänä nykyisessätoimintaympäristössä.Reaalisesti kantaverkkosiirron hinta onlaskenut 10 vuoden aikana reilun kolmanneksen.Fingridin toiminnan tehokkuussekä korkokulujen aleneminen yhdessäsaavutetun 25 %:n omavaraisuusasteenkanssa mahdollistivat vuosien2006 ja 2007 hinnanalennukset.Korkean luottoluokituksen säilyttäminenmahdollistaa yhtiölle myös jatkossaalhaisen korkomarginaalin ja laajansijoittajapohjan sekä kansainvälisilläettä kotimaisilla raha- ja pääomamarkkinoilla.Verkkoinvestoinneilla edistetäänmarkkinoiden toimintaedellytyksiäKantaverkko muodostaa sähkökaupallefyysisen markkinapaikan. Verkon kehittämisessätulee – heti käyttövarmuudenjälkeen – ottaa huomioon markkinoidentoimintaedellytysten edistäminen.Tavoitteena on, että Fingridin kantaverkkoonsijoittama euro tulee moninkertaisenatakaisin sähkömarkkinaosapuolienparantuneiden toimintaedellytystenmyötä.Hyvä esimerkki tästä on Suomen jaRuotsin välinen Fenno-Skan 2 -merikaapelihanke,josta Fingridin saama liiketaloudellinenhyöty on vain noin kolman-nes sähkömarkkinaosapuolien saamastakansantaloudellisesta hyödystä.Fingridin investoinnit ovat 2000-luvunalkupuoliskolla kohdistuneet pääosinkotimaan verkkoon ja olleet tasoltaannoin 40 miljoonaa euroa vuodessa.Nyt investointitaso on noussut yli60 miljoonaan euroon. Sähkömarkkinoidentoimintaedellytysten kehittämiseksitehtävät rajajohtoinvestoinnit ovatkohottamassa tason 2010-luvun vaihteessanykyiseen verrattuna kaksinkertaiseksi.Kantaverkkoinvestoinneistasuuri kansantaloudellinen hyötyFingrid tutki viime vuonna Valtion taloudellisentutkimuskeskuksen (VATT)kanssa kansantalousmallien avulla, millaisiavaikutuksia tietyillä suurilla kantaverkkoinvestoinneillaon kansantalouteen.Tutkimuksessa otettiin huomiooninvestointien kaikki kerrannaisvaikutukset,jotka näkyisivät bruttokansantuotteenmuutoksina. Keskeisimpiä vaikutuksiaovat investointitoiminnan vilkastuminenja työllisyyden paraneminen.Alustavat tulokset osoittivat, että kerrannaisvaikutustenansiosta investoinninkansantaloudelliset kokonaisvaikutuksetvoivat nostaa kokonaishyödynjopa yli kolminkertaiseksi suoranaisiinkuluttajan ja tuottajan saamiin hyötyihinnähden.Kassavirran suuntaaohjattava ylöspäinVerkkoinvestointien kasvun myötä Fingridinkassavirta kääntyy negatiiviseksi.Kantaverkkoinvestoinnit 2000–2012KaasuturpiinitRajajohdotKotimaan verkkoInvestoinnit ja kassavirta 1998–2012Kassavirran kehittyminen ehdotetullahintatasolla suunniteltujen investointien seurauksena.Sen suunnan kääntämiseksi on välttämättälisättävä myös tulokertymää.Omavaraisuusaste laskee hieman suurimmaninvestointihuipun aikana, muttase pysyy kuitenkin 25 %:n tuntumassa.Investointitasoa nostaa raaka-aineidenhintojen ja rakentamiskustannustenetenkin parin viimeisen vuoden aikanatapahtunut merkittävä nousu.11

Vuoden 2011 jälkeisessä investointikehityksessäon näköpiirissä perusparannustenmerkityksen kasvu, kun 1970-luvulla voimakkaan rakentamisen aikanatehdyt verkkoinvestoinnit ovat tulossaelinkaarensa loppuun. Tämä koskeeerityisesti sähköasemia.Myös 2010-luvulla toteutettavat perusvoimaratkaisutvaikuttavat kantaverkoninvestointeihin.Tariffisuunnittelun lähtökohtana talouden kulmakivetUuden kantaverkkotariffikauden suunnittelun lähtökohtana ovat olleet Fingridintalouden kulmakivet sekä niiden kannalta keskeiset näkökohdat ja päämäärät:Asiakkaat => ennakoitavissa oleva ja edullinen tariffitaso neljälle vuodelle.Omistajat => riittävä 25 %:n omavaraisuusaste.Riittävä kassavirta => turvaa suunniteltujen investointien toteuttamisen.Luottoluokituksen säilyttäminen = velanhoitotunnuslukujen oltavariittävällä tasolla => varainhankinnan kilpailukyvyn säilyttäminen.Sijoittajat/rahoittajat => laajan sijoittajapohjan säilyttäminen ja korkeankiinnostavuustason ylläpitäminen.Rakenteellisesti on tarkoitus säilyttääsuunniteltu uusi tariffi nykyisen, vuonna2005 voimaan tulleen tariffin kaltaisena.Eri tariffikomponenttien keskinäisetpainotukset säilyisivät siten suurinpiirtein ennallaan.Uuden sopimuskauden pituus on tarkoituskasvattaa nykyisestä kolmestavuodesta neljään, mikä vastaa Energiamarkkinavirastonvalvontajaksoa. Aiempaapidempi sopimuskausi vaikeuttaatoisaalta jossain määrin taloudellisenkehityksen ennustettavuutta.Kaksi vaihtoehtoistahintatasomalliaMillainen tulokertymä sitten tarvitaan,jotta yhtiön nykyinen korkea luottoluokitustasovoidaan ylläpitää seuraavanakintariffikautena varmistamassa edullisialainanhoitokuluja?Jokakeväisessä asiakkaille ja muille sidosryhmillejärjestämässämme TEEMApäivässätoimme esille eri vaihtoehtomallejakantaverkkotariffin hintatasontarkistamiseksi.Tasaisen kasvun mallissa korotuksetajoittuisivat tasaisesti seuraavalle tariffikaudelle,kun taas tasaisen tariffinmallissa kauden alussa tehtäisiin riittävätasokorjaus, ja sen jälkeen hintatasosäilyisi samana tariffikauden loppuun.Rahoittajien näkökulmasta jälkimmäinenmalli johtaisi taloudellisten tunnuslukujenkannalta parempaan tulokseen,mutta asiakaspalautteen perusteella ensimmäinenmalli on heille sopivampi.Sopimuskauden pidentyminenlisää epävarmuuttaKantaverkkosopimuksissa on perinteisestivarauduttu toimintaympäristönennusteesta poikkeaviin muutoksiin ottamallahuomioon tietyn suuruinen tarkistusmahdollisuus,jonka käytöstä onvuosittain erikseen ilmoitettu. Korotusvaraon ollut 3 % vuotta kohti. Sopimuskaudenpidetessä nyt yhdellä vuodellamyös muutosten ennakointiin tuleelisää epävarmuustekijöitä.Keskeisimmät ennuste-epävarmuuttaaiheuttavat tekijät ovat:Investointitaso, johon vaikuttavattoisaalta investointitarpeen tai/ja ajoituksenmuutokset ja toisaalta raakaaine-ja rakentamiskustannusten hintakehitys.Häviöhankinta, jossa merkittävimmänriskin aiheuttavat sähkön hintatasonmuutokset.Sähkön kulutusennuste, jonkamukaan kasvun on oletettu sopimuskaudellaolevan keskimäärin 1,6 %. Kulutuksenkasvu on sisällytetty tariffinhintatasotarkasteluihin.Rahoituskulut. Tarkasteluissa onlähdetty siitä, että luottoluokitus säilyynykyisellään.Eurooppalainen markkinapaikka,jossa keskeistä on uudesta maiden välisensähkönsiirron (transit) korvausjärjestelmästäsopiminen. Uudesta järjestelmästäon nykyistä tarkempi tieto olemassaennen syksyä.Pohjoismaisten pullonkaulatulojenuudesta jakomallista on sovittu pohjoismaistenTSO:iden kesken. Uuden mal -lin mukaan siirrytään pitkän siirtymäajanpuitteissa yhteyksittäin 50/50-jakoperiaatteeseen.FINGRID 1/2007 12

ItävaltaTšekkiRanskaSaksaIso-BritanniaKreikkaUnkariIrlantiItaliaLiettuaAlankomaatNorjaPuolaPortugaliRomaniaSlovakiaSloveniaEspanjaRuotsiBelgiaItä-TanskaLänsi-TanskaViroSuomiKantaverkkopalvelun tariffirakenne ja alustava hintatasoolivat esillä Fingridin asiakkailleen ja sidosryhmilleenmaaliskuussa järjestämässä TEEMApäivässä.Verkkopalvelusta vastaava johtaja PerttiKuronen (kuva yllä) esitteli tilaisuuden yleisölletariffisuunnittelun lähtökohtia.Näiden riskitekijöiden vaikutukset selvitetäänmahdollisimman tarkoin, ja selvitystenpohjalta Fingrid esittää mahdollistaliikkumavaraa tulevan sopimuskaudenyksikköhintoihin.Sopimuskeskustelut asiakkaidenkanssa syksyn aikanaUusi sopimuskausi alkaa 1.1.2008. Hinnoittelunvalmistelu aloitettiin jo kesällä2006, jolloin kehittämistarpeet esitettiinFingridin neuvottelukunnalle ja hallitukselle.Tariffirakenne ja alustava hintatasoolivat esillä maaliskuussa TEEMApäivässäja neuvottelukunnassa.Ennen esitystä kantaverkkotariffin uusiksiyksikköhinnoiksi Fingrid käy joukonvalmistelevia asiakasryhmäkohtaisiakeskusteluja. Näiden jälkeen asia tuleeesille vielä neuvottelukunnassa.Yhtiön hallituksen käsittelyn jälkeenEnergiamarkkinavirasto vahvistaa verkkopalvelunehdot syksyn aikana. Sopimuskeskustelutkäydään kaikkien asiakkaidenkanssa syksyn kuluessa.Keltainen paita tavoitteena jatkossakinEurooppalaisella ETSO-alueellaFingridin kantaverkkohinnoitteluon ollut kilpailukykyinen.Viime vertailussa vuodelta 2005 Fingridinkantaverkkotariffi oli edullisin, kunotetaan huomioon palvelun laajuus.”Palvelumme hinta kattaa 400 kV ja220 kV verkkojen lisäksi myös 110 kV13kantaverkon kustannukset, jotka ovatlähes puolet siirtoon kohdistuvista kustannuksista”,selvittää Fingridin verkkopalvelustavastaava johtaja Pertti Kuronen.”Johtajan keltaisen paidan säilyminenyllämme tulee olemaan jatkossakintavoitteemme”, hän lupaa.Euroa/MWh Jännitetaso 400 - 220 kV Jännitetaso 400 - 110 kVKantaverkkotoimintaan liittyvät kustannukset:infrastruktuuri (pääoma- ja kaikki käyttökulut),häviöt, järjestelmäpalvelut, pullonkaulakulutMuut kustannukset, jotka eivät liity suoraan siirtokustannuksiin:kariutuneet kustannukset, julkisetavustukset, uusiutuva energia ja muutHuomautuksia:Vertailuun valittu esimerkki edustaa perustapausta, jossa:- käyttöaika 5000 h, korkein teho 40 MW- maissa, joissa on maantieteellisesti poikkeavia tariffeja,on käytetty keskiarvoa• Vertailu koskee kussakin maassa korkeimpaan jännitetasoonliittyneitä asiakkaita.ETSO-tariffivertailu vuodelta 2005

Sähkömarkkinoiden portitavautuvat EuroopassaYhteishankkeilla haetaan kasvun hyötyjäEuroopan unionin tavoite avata sähkömarkkinatkoko Euroopan laajuisiksi onedennyt suunnitelmien tasolta konkreettistentekojen vaiheeseen. Tärkeitäetappeja markkinoiden yhdistämisessäovat pohjois- ja keskieurooppalaistensähköpörssien yhteishankkeet, joidenmyötä yhtenäinen sähkömarkkina-aluelaajenee ensi vuoden loppuun mennessäkattamaan Pohjoismaiden lisäksi Belgian,Hollannin, Ranskan ja Saksan.Teksti: Maria HallilaKuva: Juhani Eskelinen”European Market Coupling-projekti tähtää entistä laajemmanmarkkina-alueen aikaansaamiseen.Ensimmäisenävaiheena on pyrkiä luomaan kansallisistasähkömarkkinoista monikansallisia.Jo nyt monikansallisista pohjoismaisistamarkkinoista suunta on kohtipohjoiseurooppalaisia markkinoita”,Nord Pool Finland Oy:n johtaja KarriMäkelä selvittää.”Vähitellen alueellisten markkinoidenkautta siirrytään koko Euroopan laajui-siin markkinoihin, joilla lopullisen tavoitteenmukaisesti on mahdollisimman yhtenäineneurooppalainen sähkön hinta.”Nord Poolsähköpörssikaupan pioneeriSähköpörssejä on perustettu Euroopassa1990-luvulta lähtien. Perustamista onvauhdittanut EU-direktiivi, jonka mukaanjäsenvaltioiden on avattava sähköjamaakaasumarkkinansa heinäkuunFINGRID 1/2007 14”Mitä laajemmat markkinat, sitä tehokkaamminne toimivat”, Karri Mäkelätiivistää eurooppalaisten sähkömarkkinoidenyhdentymisen keskeisen idean.2007 alusta. Tällä hetkellä Euroopansähkömarkkinoilla toimii 15 pörssiä.Pohjoismainen Nord Pool kuuluu alanpioneereihin ja on maailman ensimmäinenusean maan alueella toimiva sähköpörssi.Sillä on omalla toiminta-alueellaansuurin markkinaosuus. ”Osuutemmetoiminta-alueen kokonaismark-

kinoista on noin 63 prosenttia. Useimpienmuiden sähköpörssien markkinaosuudetjäävät alle 10 prosenttiin”, KarriMäkelä vertailee.Nord Poolin fyysisten markkinoidenkokonaisvolyymi vuonna 2006 oli noin250 terawattituntia (TWh). Toiseksi suurinsähköpörssi on saksalainen EEX (87TWh) ja kolmanneksi suurin Ison-BritannianAPX (19 TWh).Markkinamekanismipohjoismaiseen malliinEuroopan sähkömarkkinoiden avautumisenedetessä sähköpörssien tarve jakiinnostus yhteistyöhön naapureidenkanssa on kasvanut.”Laajenevien markkinoiden hyödytsaavat alueen markkinatoimijat samanpöydän ääreen ja painavat taka-alalleusein vahvatkin paikalliset ja poliittisetintressit”, Karri Mäkelä toteaa.Pohjoismaiden uraauurtava ja edistyksellinentoimintamalli on hänen mukaansaEuroopassa niin sähköpörssikuinkantaverkkoyhteistyönkin esikuva.”European Market Coupling -projekteissa,muodostettaessa suurempia eurooppalaisiamarkkina-alueita, hintamekanismija toimintamalli seuraavatNord Poolin Elspot- ja Elbas-markkinapaikkojenesimerkkiä.”Elspot-markkinoilla käydään kauppaaseuraavan vuorokauden sähköntoimituksista.Osto- ja myyntitarjoukset tehdäänpäivittäin klo 13:een (Suomen aikaa)mennessä jokaiselle seuraavan vuorokaudenkäyttötunnille.Elbas-kaupankäynti on jatkuva-aikaistaja mahdollista läpi vuorokauden.Viimeinen kaupankäyntimahdollisuuson tunti ennen toimitusta.Valmisteilla vahvoja linkkejäEnsimmäinen Pohjoismaita koskeva EuropeanMarket Coupling -projekti käynnistyiNorjan ja Alankomaiden välisenNorNed-sähkönsiirtokaapelin rakennustöidenvalmistelun alkaessa vuoden2005 alussa. Kaapelin on määrä valmistuakuluvan vuoden loppuun mennessäja yhdistää pohjoismaiset sekä keskieurooppalaisetsähkömarkkinat entistävahvemmin toisiinsa.”Kyse on Alankomaiden ja Norjan kantaverkkoyhtiöidenaloittamasta hankkeesta,johon sittemmin on otettu mukaansähköpörsseistä pohjoismainenNord Pool Spot sekä Alankomaissa jaIsossa-Britanniassa toimiva APX”, KarriMäkelä kertoo.NorNed on valmistuttuaan maailmanpisin merikaapeli, 580 kilometriä. NorjanKvinesdalin ja Alankomaiden Eemshaveninvälille laskettavan HVDC-kaapelinsiirtoteho on vähintään 600 megawattia.Myös Pohjoismaiden ja Saksan keskenon käynnissä yhteistyöhanke, jonka tavoitteenaon Karri Mäkelän mukaan tehostaanykyistä kapasiteetin optimointiaTanskan ja Saksan välillä.Hankkeessa ovat osallisina Tanskan jaSaksan kantaverkkoyhtiöt Energinet.dk,Vattenfall Europe Transmission ja E.ONNetz sekä Nord Pool Spot ja saksalainenEEX-sähköpörssi.”Tähtäimessä on saada ’market coupling’toimimaan loppuvuoden aikana.Nykyisin rajasiirron optimointi tapahtuuosittain erilaisilla huutokauppamekanismeilla.Uusi malli tarkoittaa, että kaikkioptimointi halutuilla yhteyksillä toteutetaanpörssien välisenä yhteistyönä.Tuloksena saadaan tehokkaammin toimivatmarkkinat.”Hyötyjiäkansantaloudet ja kuluttajatManner-Euroopan lämpövoimaan jaPohjoismaiden vesivoimaan pohjautuvienmarkkinoiden yhdistämisen suurimmatedut syntyvät Karri Mäkelän mukaantehokkuuden lisääntymisestä jahintahuippujen pienenemisestä.”Suurimmat hyödyt koituvat yhdessätoimivien maiden kansantalouksille.Markkinat toimivat tunnetusti sitä tehokkaamminmitä laajemmat ne ovat.”Karri Mäkelä näkee myös kuluttajiensaavan pitkällä aikavälillä etua markkinoidenlaajentumisesta. ”Yhtenäisilläeurooppalaisilla markkinoilla sähköäviedään aina halvemmalta hinta-alueeltakalliimmalle. Ei koskaan päinvastoin.”Sähkökaupan suunta oli hänen mukaansavuonna 2006 pääosin pohjoisestaetelään. Tarvetta on kuitenkin selkeästimyös vastakkaissuuntaiselle sähkönsiirrolle.”Ja laajemmat markkinathan ovatpaitsi tehokkuus- myös turvallisuustekijä”,Karri Mäkelä muistuttaa.15

Kantaverkon kunnossapitoyhteistyöhön kuuluu myösValmentautuminenpahojen päivien varalleTeksti: Liisa Jutila Kuva: VastavaloFingridin ja sen palvelutoimittajien välisiin kantaverkon peruskunnossapitosopimuksiinsisältyy yhtenä osana kerran sopimuskaudessapidettävä suurvikaharjoitus. Yli 50 asiantuntijaa Fingridistä,Eltel Networksista, Empowerista ja Voimatelistä osallistuiviime marraskuussa Keuruulla harjoitukseen, jossa kuvitteellinenjäätävä lumimyrsky aiheutti lukuisia johtovikoja Länsi- jaItä-Suomen alueilla.FINGRID 1/2007 16

””Kokonaisuudessaanpositiivinen fiilis jaHarjoituksen valmistelualoitettiin jo elokuussa,ja se vaati paljon työtämonelta fingridiläiseltä”,kertoo harjoituksen ”pääarkkitehtina”toiminut voimajohtojen kunnossapitopäällikköAri Levula.Keuruulla harjoiteltiin usean samanaikaisenjohtovian selvittämistä,korjaamista sekä vikojen aiheuttamiakäyttö- ja muita toimenpiteitä. Tärkeäosa harjoitusta oli myös testata, mitenjohtaminen, yhteistyö ja tiedonkulkusujuu, kun on monia eri osapuolia”setvimässä samaa sotkua”.Ensimmäisen harjoituspäivän ohjelmassaoli myös tutustumiskäynti Keski-SuomenPioneerirykmenttiin Keuruullasekä tietoisku puolustusvoimienkalustosta ja virka-avusta.Harjoituksissatekemisen meininkiFingridin Hämeenlinnan verkkokeskuksenpäällikkö Kimmo Kuusinenkuului ryhmätöiden 11-jäseniseen tuomaristoon.Hän kertoi päällimmäisenäjääneen mieleen eri osapuolten näkemyksensiitä, että harjoitus oli todellahyödyllinen ja vastasi odotuksia.Teemana oli ryhmien – kuten eripalvelutoimittajien – oman toiminnansekä ryhmien välisen tiedonkulun harjoitteleminen.”Vaikka harjoitus vietiin läpi niin sanottunakirjoituspöytätyönä, ryhmientyöpisteissä oli varsinainen tekemisenmeininki, sillä ’jäätävä lumimyrsky’ aiheuttivikoja tiuhaan tahtiin”, Kuusinentotesi harjoituksen jälkeen.Teemojen mukaiset toiminnot sujuivathänen mielestään pääosin mallikkaasti.”Ehkä jopa liiankin optimistisiaarvioita syntyi todelliseen tilanteeseenpeilattuna. Nyt esimerkiksi korjausmateriaaliaja -henkilöstöä tuntui olevanhyvin saatavilla ja viestiyhteydettoimivat ongelmitta. Todellisuudessaharjoitustilanteen kaltainen laaja häiriöaiheuttaisi varmasti näiden asioidensuhteen vaikeuksia. Nyt oli kuitenkinedeltäkäsin päätetty, että esimerkiksiviestiyhteydet toimivat kokoajan.”Harjoituksessa nousi Kimmo Kuusisenmukaan esiin tarve päivittää tiettyjäohjeita ja pohtia joitakin toimenpiteitäuudelleen. Joidenkin ryhmienmielestä tiedonkulkua tulisi vielä parantaa.”Mikäli harjoitus tulevaisuudessa uusitaan,pitää vielä tarkemmin miettiä,mitä lähtötietoja kullekin osapuolelleannetaan, jottei ryhmillä olisi erilaistakäsitystä tilanteesta. Harjoitus olisihelpompi toteuttaa omilta toimipaikoilta,sillä tällöin kaikilla olisi tarvittavattyövälineet käytettävissä. Toisaaltatämä poistaisi harjoituksestayhden ulottuvuuden – yhteen paikkaankokoontumallahan tavataan niitäihmisiä, joiden kanssa ollaan lähespäivittäin puhelimitse yhteydessä.””Kokonaisuudessaan positiivinen fiilisja hyödyllinen harjoitus”, KimmoKuusinen tiivisti vaikutelmansa.Tehtävät vaativia mutta realistisiaEmpower Oy:n voimajohdot-tulosyksikönjohtajalle Panu Tuhkaselle jäiharjoituksesta päällimmäisenä mieleenosallistujien into ja aktiivisuus.17hyödyllinen harjoitus.””Tilaisuus oli erittäin onnistunut,koska paikalla olijat olivat useista eriyhtiöistä. Heillä oli kuitenkin selkeäyhteinen tavoite harjoituksen läpiviemiseksi”,Tuhkanen totesi.Harjoitus osoitti hänen mukaansajoitakin pullonkauloja – kuten sentehtävänä onkin. Esimerkiksi Empowerissasisäistä viestintää tarkennettiinja täsmennettiin harjoituksen jälkeen.”Harjoituksesta kertyneitä viestinnänoppeja saatiinkin varsin piansoveltaa Tahkoluoto–Ulvila 400 kVjohdon viankorjauksen yhteydessä”,Tuhkanen kertoi.Harjoitustehtäviä hän kuvasi vaativiksi,mutta kuitenkin kuviteltavissaoleviksi vakavassa verkkohäiriössä.”Oli erittäin positiivista, että harjoitustehtiin yhteistyössä Fingridin organisaatioidenja palvelutuottajienkesken. Tällä tavoin eri osapuolet ymmärtävätparemmin eri tahojen toiminnanmahdollisessa tositilanteessa.Toivottavasti harjoitukseen tulee jossakinvaiheessa toinen osio, missä voidaanvielä läpikäydä havaittuja puutteitaja sopia mahdollisista jatkotoimista”,Panu Tuhkanen toivoo.

Sähköasemakoulutuksen vetäjänä toimiiprojektipäällikkö Sami Mäki Fingridinsähköasemainvestoinnit-ryhmästä.FINGRIDIN SÄHKÖASEMAKOULUTUSkokoaa ammattilaisia tiedon äärelleTeksti: Sami MäkiKuvat: Eija EskelinenLähes 90 kantaverkon sähköasemien parissa työskentelevää ammattilaistakokoontui 19.4. Fingridin järjestämään koulutustilaisuuteen,jonka teemana oli relesuojaus sekä siihen liittyvät tehdas- jakäyttöönottotestauskokemukset. Tilaisuus kuului osana yhtiön viimevuonna käynnistämään sähköasemakoulutuspakettiin. Osanottajienrunsaus osoitti, että tarve tietämyksen parantamiseen on suuri.Tapahtuma oli tarkoitettuyhtiön oman väen lisäksimyös palvelutoimittajienhenkilöstölle.Osanottajilta hyvän arvosanan saaneessatilaisuudessa kouluttajina toimivatFingridistä tiiminvetäjä Patrik Lindblad javanhempi asiantuntija Lauri Koivisto.Tavoitteena tietämyksenlaajentaminen ja osaamisensyventäminenKoulutuspaketin tarkoituksena on lisätäyhtiön ja sen palvelutoimittajien tietämystäsähköasemaprojektien prosesseistasekä syventää osaamista tärkeäl-lä erikoisalueella. Samalla yhtenäistetäänFingridin ja toimittajien toimintatapojasekä herätetään keskustelua asioidenhoitotavoista ja spesifikaatioidensisällöstä.Koulutuksen rakenteessa sähköasemaprojektija sen tekniset osiot on jaettuosiin. Etupäässä pyritään valaisemaanFingridin erikoisvaatimuksia jaspesifikaatioiden taustaa eikä niinkäänstandardien ja laskelmien yksityiskohtia.Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänäovat henkilöt, jotka toimivat sähköasemienparissa päätoimisesti.Kuvassa etualalla kouluttajat (vas.)Patrik Lindblad ja Lauri Koivisto.Kouluttajina Fingridin omatosaajat ja alan asiantuntijatKoulutuksen vetäjänä toimii Fingridinsähköasemainvestoinnit-ryhmästä projektipäällikköSami Mäki apunaan ohjausryhmä,johon kuuluvat Risto Ryynänen,Martti Heinonen, Patrik Lindbladja Jari Helander. Kouluttajina toimivatFingridin omat osaajat sekä toimittajienja sähköalan asiantuntijat.Kahdesta neljään kertaa vuodessa pidettävistäkoulutustilaisuuksista osa onFingridin sisäisiä, osa järjestetään yhdessätoimittajien kanssa. Tähänastistenyhteisten tilaisuuksien teemoina ovatolleet mm. rakentamisen spesifikaatiotja hyvät asennustavat.Seuraava koulutustapahtuma1.11.2007 käsitteleeFingridin ohjaus-, valvonta- jamittausjärjestelmiä. Vuoden 2008koulutuksia varten koulutuksen vetäjäja ohjausryhmä ottavat mielelläänvastaan rakentavia ehdotuksia.FINGRID 1/2007 18

UUTIS VERKKOKuvassa (vas.) Christian Mack (Siemens AG), Mika Väärämäki(Fingrid), Christian Ebert (Siemens AG), Martti Kohtanen(Siemens Osakeyhtiö), Jukka Ruusunen (Fingrid), Jyrki Penttilä(Siemens Osakeyhtiö) ja Kari Kuusela (Fingrid).Fingrid tilasi viisi uutta suurmuuntajaaFingrid on tilannut Siemens AG:ltäviisi uutta suurmuuntajaa.Hankinnan kokonaiskustannuksetovat lähes 20 miljoonaa euroa.Eri puolille Suomea sijoitettavat muuntajatvarmistavat kantaverkon käyttövarmuuttaja pienentävät sähkön siirtohäviöitä.Muuntajat toimitetaan vuosina2008–2010.Muuntajat valmistetaan SiemensinNürnbergin tehtailla Saksassa. Vastaaviamuuntajia Fingridillä on ennestään nelisenkymmentäkantaverkon muuntoasemillaeri puolilla Suomea.Alapitkän sähköasemaa laajennetaan johtolähtökentällä ja pääkiskollaFingrid laajentaa Alapitkän 400/110/20 kilovoltin sähköasemaa toisella 110 kilovoltinpääkiskolla ja yhdellä johtolähtökentällä.Laajennuksella parannetaan kantaverkon siirtovarmuutta Pohjois-Karjalan alueella.Rakennustyöt asemalla käynnistyvät kesällä 2007, ja urakka valmistuu vuonna 2008.Hankkeen urakoi Fortum Power and Heat Oy avaimet käteen -periaatteella.19Vuolijoen sähköasemaalaajennetaan yhdelläjohtolähtökentälläFingrid laajentaa Vuolijoen 400/110/20kilovoltin sähköasemaa yhdellä 110 kilovoltinjohtolähtökentällä.Kentän rakentaminen liittyy Talvivaarankaivoshankkeeseen. Laajennustyön tekeeVoimatel Oy avaimet käteen -periaatteella.Rakennustyöt Vuolijoella käynnistyvätkevään aikana, ja urakka valmistuu vuoden2008 alkupuolella.

Kuka keksi sähkön?Sähkömuseo Elektran kesänäyttelyssäkatsottavaa kaiken ikäisilleEero Niemi ja SanteriRiikonen tutustumassasähkön ihmeisiin.Koko perheen sähkömuseo Elektrassa on mahdollisuus tutustuasähköön eri näkökulmista. Museokierros vie katsojansa mm.matkalle sähkötekniikan historian alkuhämäriin, tapaamaan herraanimeltä Nikola Tesla. Lapsille ja lapsenmielisille opastusta tarjoaasähköjänis Voltti, joka auttaa oivaltamaan erilaisten sähköilmiöidensyntymekaniikkaa.Teksti: Leni Lustre-Pere Kuva: Laura VuomaNykyisen Kroatian alueellavuonna 1856 syntynytNikola Tesla oli kiitetty jakiistelty sähköteknologianasiantuntija, joka käytännöllisesti katsoen”keksi sähkön”. Tesla oli teoreettinenja käytännöllinen nero, joka ilmeisestitiesi sähköstä enemmän kuin kukaanennen häntä – ja toistaiseksi myöshänen jälkeensä.Tesla keksi mm. vaihtovirran, monivaihejärjestelmän,vastapainovoimalentokoneenja ns. teslamuuntajan. Hän olimyös yksi radion varhaisista kehittäjistä,vaikka keksintö yleensä luetaan Marconinnimiin. Yhdysvalloissa radio on kuitenkinpatentoitu Teslalle. Magneetintiheyden yksikkö tesla on nimetty NikolaTeslan mukaan.Monilahjakkaan neron tutkimustensanotaan edistäneen robotiikan, kaukoohjainten,tutkan ja tietokoneen kehitystäsekä vaikuttaneen myös ballistiikan,ydinfysiikan ja teoreettisen fysiikanaikaansaannoksiin.Osan keksinnöistään Tesla vei mukanaanhautaan. Näihin kuuluu mm.”musta laatikko”, jonka hän väitti ottavanenergiaa eetteristä. Hänen mustalaatikkonsa ei ollutkaan pelkkää teoriaa,sillä vuonna 1931 hän liitti laatikonPierce Arrow -autoonsa ja irrotti autostasamalla bensamoottorin. Kaikkien yllätykseksija hämmästykseksi Tesla ajaahuruutteli autollaan noin viikon verranilman ulkopuolista tai näkyvää energialähdettä.Koeajonsa päätteeksi Tesla ajoiautonsa talliin ja purki mystisen laatikkonsa.Miten hän kehitti auton tarvitsemansähkön, on ratkaisematta vieläkin.Sähkömuseo Elektrassa on nyt mahdollistatutustua tähän sähkötekniikanpioneeriin ja yleisneroon Nikola Teslaan.Museossa on myös toimiva, yli puolenmetrin valokaaripurkauksia tuottavateslamuuntaja, laite kaukaa sähkötekniikanhistorian alkuhämäristä.Elektran pysyvä näyttely vie kävijänmatkalle läpi sähköistymisen historian.Menneiden vuosikymmenten miljöötkertovat, kuinka sähkö tuli koteihin,tehtaisiin ja kaupunkeihin. Näyttelyyhdistää sähkön tuotannon sekä sähkötekniikanja teollisuuden kehityksen arkipäivänelämään.Näyttelyn Sähköterapia-osastolla viimeistäänselviää, et teivät TV:n ostoskanavienihmelaitteet ole uusi ilmiö. Sähköterapialaitteitaon markkinoitu ihmeparantajinaniin kauan kuin sähköä onosattu hallita.Lapsia ei Elektrassa ole unohdettu.Lastennurkkauksessa selviää havainnollisesti,miten magneetin voimakenttämuodostuu ja millainen on virtapiiritai miten sähkömoottori toimii. SähköjänisVoltti opastaa turvallisiin kokeiluihinsähkön parissa.Sähkömuseo Elektra, Valvomotie 11, 13110 Hämeenlinna • Avoinna ti–pe klo 12–18, la 11–17. Su–ma suljettu.Varaukset ja tiedustelut 030 395 4326, 0400 205 361, Kimmo Kyllönen • Katso myös: www.elektra.fiFINGRID 1/2007 20

Kuva: Eero HonkavaaraUUTIS VERKKOKevät toi maalarin...Auringon haalistamat Sinikurjetkirkastuivat maalin avullaEspoon eritasoliittymän maamerkkiFingridin 400 kilovoltin voimajohtopylväikköSinikurjet on saanut auringonhaalistaman pintansa kirkasteeksiuuden sinisen maalikerroksen.Turunväylän ja Kehä kolmosen risteyksessäEspoon eritasoliittymässä kohoavankolmen voimajohtopylvään kokonaisuudenon suunnitellut professori AnttiNurmesniemi vuonna 1995. Sääolot,lähinnä auringonpaiste, ovat vuosien aikanahaalistaneet pylväiden syvänsinisenvärin, jota nyt on kirkastettu maalaamalla.Kolmisen viikkoa kestäneessä maalausurakassapylväät suihkupuhdistettiin,maalattiin ja lakattiin kahteen kertaan.Käsittelyn uskotaan pitävän värityksenkuosissaan seuraavat viisitoista vuotta.Maalauksen urakoi FSP Finnish SteelPainting Oy.Nokia Capacitorsin ja Fingridin edustajia SVC-laitteiston hankintasopimuksen allekirjoitustilaisuudessa.Takarivissä (vas.) Jyrki Virtanen, Aki Leinonen, Bo Wikström,Matti Lahtinen ja Hannu Heikkinen. Istumassa Jouni Mälkönen, Kari Tuomala, JukkaRuusunen ja Kari Kuusela.Nokian Capacitors toimittaa Fingridille SVC-laitteistonNokian Capacitors Oy toimittaa Fingridin Kangasalan sähköasemallesäädettävän loistehon kompensointilaitteen (SVC).SVC-laitteisto parantaa kantaverkon tehoheilahtelujen vaimentamista ja tukee jännitettälisäten siten verkon häiriönkestoisuutta ja käyttövarmuutta.Laitteiston rakennustyöt käynnistyvät syksyllä. Sähköasennustyöt alkavat keväällä2008, ja laitos otetaan käyttöön talvella 2009.Urakkahinta on noin kahdeksan miljoonaa euroa. Laitteiston vaatiman muuntajanFingrid on tilannut erillishankintana.21Petäjäskoski–Kaukonen–Vajukoski-voimajohdon ympäristövaikutustenarviointi valmistuiFingrid on saanut valmiiksi ympäristövaikutustenarviointimenettelyn(YVA) uuden 239 kilometrin pituisen220 kilovoltin voimajohtoreitin selvittämiseksiLapissa.Johdon reitti kulkee Rovaniemen Petäjäskoskensähköasemalta Kittilän Kaukosenkautta Sodankylän Vajukosken vesivoimalaitoksellaolevalle sähköasemalle.Hanke etenee johtoreitin suuntatutkimuksellaKaukosesta Vajukoskelle. Suunniteltujohtohanke parantaa alueen voimajärjestelmänsiirtokykyä ja käyttövarmuuttapitkälle tulevaisuuteen.Uusi voimajohto sijoitetaan YVAssakäsitellyn päävaihtoehtoreitin mukaisestinykyisten voimajohtojen rinnalle PetäjäskoskeltaKaukoseen. Kaukosesta Rajalankoillispuolelle voimajohto sijoittuu 60 kilometrinmatkalla uuteen maastokäytävään.Rajalasta Vajukoskelle johto kulkeetaas nykyisten voimajohtojen rinnalla.Uuden johdon sijaintia nykyisen 110kilovoltin johdon rinnalla on tarkennettuRovaniemen Kuolavaarassa ja Jääskössäsekä Kittilän Ranta-Vaimasluomassa.Tarkennuksia on tehty YVA-menettelyssäesille tulleiden asutukseen ja luontoonsekä arvokkaisiin maisema-aluekohteisiinkohdistuvien haittojen lieventämiseksi.

Varautuminen tulossa olevaan direktiiviin käynnistiSähkökenttäaltistusmittauksetasemilla ja voimajohdoillaVuoden kuluttua toukokuussa astuu voimaan EU-direktiivityöntekijöiden altistumisesta sähkömagneettisille kentille.Fingrid on tutkinut omien ja palvelutoimittajiensa henkilöstönaltistumista erilaisissa huolto- ja kunnossapitotehtävissälaajoin mittauksin kesällä 2005 ja 2006. Selvitysten mukaandirektiivin raja-arvot eivät ylity yhtiön sähköasemillaeivätkä myöskään voimajohtotöissä tai johtoaukeidenraivauksessa.Teksti: Harri Kuisti ja Jarmo ElovaaraKuvat: Juhani EskelinenSuomalainen sähkömagneettisillekentille altistumiseen liittyvälainsäädäntö pohjautuu EUdirektiiviintyöntekijöiden altistumisestasähkömagneettisille kentille sekä EuroopanNeuvoston suositukseen yleisöaltistuksenyhteydessä noudatettavistaraja-arvoista. Näiden molempien taustallaovat puolestaan kansainvälisenICNIRP*-asiantuntijaryhmän suositukset.ICNIRP:n suositusten mukaan sähköjamagneettikenttien ihmiseen indusoimienvirtojen tiheyksien on oltava ammatillisessaaltistumisessa alle 1/10 javäestöaltistuksessa alle 1/50 haitallisenvoimakkaan hermostimulaation synnyttävistätasoista.Vuonna 2002 voimaan tullut asetus”Ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttamanaltistumisen rajoittamisesta”on matalataajuusalueella luonteeltaansuositus. Fingridin kannalta olennaisintaon altistuminen matalataajuisille(50 Hz) kentille. Asetus antaa kahdeteri suositellut enimmäisarvot sähköjamagneettikentille sen mukaan, kuinkapitkäaikaista oleskelu kentissä on.Jos altistuminen kestää merkittävänajan (esim. ihminen asuu voimajohdonlähellä), sähkökenttäraja on 5 kV/m jamagneettikenttäraja 100 µT. Mikäli altistusei kestä merkittävää aikaa (esim.poimittaessa marjoja tai työskenneltäessäpellolla voimajohdon alla), sähkökenttärajaon 15 kV/m ja magneettikenttäraja500 µT.Uusia velvoitteitaverkkoyhtiöilleFingrid pyrkii luonnollisesti siihen, etteivätmainitut väestöaltistusrajat ylity.Yhtiön uutena velvollisuutena on tulevaisuudessahuolehtia siitä, ettei omientai palvelutoimittajien työntekijöidenammatillinen altistuminen ylitä säädettyjärajoja.*ICNIRP = International Commission of Non-Ionizing Radition Protection eli kansainvälinen komissio, joka käsittelee ihmisten suojaamista ionisoimattomaltasäteilyltä.

Kaikki kodin ja työpaikan sähkölaitteet aiheuttavat ympäristöönsä sähköjamagneettikenttiä. Useimmiten nämä ovat niin pieniä, etteivät ihmiset havaitsekenttien olemassaoloa lainkaan ilman mittareita.Sähkö- ja magneettikentät synnyttävät kuitenkin ihmiseen virtoja, jotka kasvavatkenttien voimistuessa. Ihmisen elimistön monimutkaiseen toimintaan liittyy myössähköisiä ilmiöitä, joihin ulkoisten kenttien synnyttämät virrat vaikuttavat. Yleisestitunnettu esimerkki tästä on virtojen välitön vaikutus hermostoon (hermostimulaatio),mikä ilmenee tuntoaistimuksena yli 10–100 mA/m 2 virrantiheyksillä ja lihastenkouristuksina yli 100–1000 mA/m 2 virrantiheyksillä. Voimakkaassa magneettitaisähkökentässä saattaa esiintyä myös häiriöitä näköaistimuksissa.Haitallisen voimakkaan hermostimulaation esiintyminen pyritään eliminoimaanlainsäädännöllä.Sähkö- ja magneettikenttien tunnettujen akuuttien vaikutusten lisäksi on tutkittupaljon myös mahdollisia pitkäaikaisia vaikutuksia. Niistä ei kuitenkaan ole kiistatontalääketieteellistä näyttöä, eikä lainsäädännöllä ole yleensä pyritty niitä rajoittamaan.Ammatillista altistumista koskeva EUdirektiivi2004/40/EC ”On the minimumhealth and safety requirements regardingthe exposure of workers to the risksarising from physical agents (electromagneticfields)” julkaistiin vuonna2004, ja se on vuoden 2008 toukokuustalähtien otettava huomioon jäsenmaidenkansallisissa laeissa ja asetuksissa.Mainitussa EU-direktiivissä asetetaanmatalataajuisille sähkö- ja magneettikentillesekä ihmisen kautta kosketustilanteessakulkevalle kontaktivirralle tietytns. toiminta-arvot. Jos työnantajavoi osoittaa toiminta-arvojen alittuvankaikissa työtehtävissä ja -kohteissa, katsotaanEU-direktiivi täytetyksi.EU:n työsuojeludirektiivin toimintaarvoon 10 kV/m sähkökentälle, 500 µTmagneettikentälle ja 1 mA kontaktivirralle.Jos toiminta-arvot ylittyvät, työnantajanon tarkistettava, etteivät sähköjamagneettikenttien ihmiseen indusoimienvirtojen tiheydet ylitä raja-arvoja.50 Hz:n sähkölle raja-arvo ilmoitetaanvirrantiheytenä ja sen suuruus on10 mA/m 2 . Mikäli raja-arvokin ylittyy,työskentelyolot, työmenetelmät ja/taityöntekijöiden suojavarusteet on muutettavasellaisiksi, ettei raja-arvon ylitystätapahdu.Keskushermoston aluetärkein mittauskohdeOlennaista on, ettei virrantiheyden raja-arvoylity keskushermoston alueella.Kaulassa on keskushermoston kulkureitinkannalta ihmiskehon kapein kohta,joten keskeiseksi ongelmaksi jää selvittäävirrantiheys juuri kaulassa.Koska aiemmissa mittauksissa Fingridinsähköasemilta on löydetty toiminta-arvotylittäviä sähkö- ja magneettikenttiä,yhtiöltä edellytetään toimia.Magneettikenttien osalta paras ratkaisuon esim. siirtää suuria magneettikenttiäsynnyttävien rinnakkaisreaktoreidensuoja-aitoja tietyillä asemilla hiemankauemmaksi, jotta toiminta-arvo500 µT alittuu.Toiminta-arvon alittaminen onkin ainutkeino magneettikenttien tapauksessa,sillä niiden ihmiseen indusoimia virtojaei kyetä mittaamaan. On kuitenkinarvioitavissa, että käytännön tilanteissamagneettikenttien ihmiseen indusoimatvirrat ovat pienempiä kuin sähkökenttienindusoimat.Sähkökenttien ihmiseen synnyttämienvirtojen mittaus on sen sijaan tietyssämäärin mahdollista. Tästä syystä Tampereenteknillinen yliopisto on Fingridintoimeksiannosta tehnyt näitä mittauksiakesällä 2005 sähköasemilla ja kesällä2006 voimajohdoilla.Sähköasematöissäei raja-arvon ylityksiäMittauksissa on käytetty Fortum Servicenja ELTEL Networksin asentajia vapaaehtoisinakoehenkilöinä. Kesällä 2005tehtiin mittauksia seitsemällä 400 kilovoltinasemalla. Mittauksissa jäljiteltiinyhteensä 125:een eri työtehtävään liittyviäasentoja todellisissa työkohteissa.Mittauksia voidaankin pitää edustavinakaikkien Fingridin 400 kilovoltin asemienosalta siinä mielessä, että suurimmataltistukset lienee löydetty.Koska työkohteet valittiin siten, ettäniissä esiintyi tavallista suurempia altistuksia,useimmiten käytännön virrantiheydetjäänevät löytyneiden maksimiarvojenalapuolelle. Vaikka suurin mitattukentänvoimakkuus oli reilusti yli toiminta-arvon10 kV/m monessa mitatussakohteessa sähköasemilla, niin virrantiheydenmaksimiarvotkin olivat alle7 mA/m 2 eli raja-arvo 10 mA/m 2 alittuiselvästi.FINGRID 1/200723

Tutkimusta varten kehitettiinIHMISEEN SÄHKÖKENTÄSSÄINDUSOITUVIEN VIRTOJENMITTAUSLAITTEISTOSähkökentän ihmiseen indusoiman virran mittaamiseenei löytynyt kaupallisesti saatavissa olevaa valmista kalustoa.Tästä syystä mittaushankkeessa konsulttina toiminutMatti Kuussaari Fortum Service Oy:stä kehitti ja kalibroitarkoitukseen sopivan laitteiston.Laitteiston keskeinen osa on johtavalla foliolla päällystettykypärä, josta kulkee johdin virtamittareihin (vyölaukussakuvassa) ja edelleen maahan. Kypärään voidaan liittää myösjohtava ja läpinäkyvä silmikko, jonka avulla kypärällä voidaanparemmin mitata pään sivusuunnassa keräämää virtaa.Yksi mittari rekisteröi kypärän keräämää virtaa ja toinenkoko kehon kautta maahan kulkevaa virtaa.Mittausten aikana kypärä suojaa ihmistä siten, että virta,joka muuten kulkisi pään ja kaulan läpi, kulkee kypäränja sen maadoitusjohtimen kautta. Kypärä on ihmisen päätäsuurempi ja kerää siten suuremman virran kuin pää.Kun kypärän silmikko on asetettu paikalleen, kypärän keräämä virta onvieläkin suurempi normaalikokoisen pään kautta kulkevaan verrattuna. Tämäotetaan huomioon laboratoriossa määritettyjen kalibrointikerrointen avulla.Kehoon indusoitunut kokonaisvirta mitataan käteen kiinnitetyn lääketieteellisenelektrodin avulla, josta eristäviä jalkineita käyttävä koehenkilö maadoitetaan.Näin mitattu virta vastaa EU:n työsuojeludirektiivissä tarkoitettuakontaktivirtaa.Sallitut arvot alittuivatmyös voimajohdoillaKesällä 2006 voimajohdoilla tehdyt mittauksetjakaantuivat kiipeämistilanteissaja puuston raivauksen yhteydessä tehtyihinmittauksiin. Kiipeämisiä tehtiin400, 220 ja 110 kilovoltin johdoilla, jaraivausmittaukset keskitettiin suurimmataltistukset tuottavaan 400 kilovoltinjohtokadun raivaukseen.Kiipeämisiä ja raivauksia varten mittauskalustossaoli tehtävä muutoksia maadoituksensuhteen. Osassa raivausmittauksistamitattiin lisäksi puusta sahankautta ihmiseen kulkevan virran suuruutta.Pääsääntöisesti kalusto oli samakuin kesän 2005 asemamittauksissa.Voimajohtomittausten analysointi onvielä kesken, mutta voidaan todeta,että työsuojeludirektiivin asettamat rajatkokonaisvirralle ja kaulavirrantiheydellealittuivat selvästi sähköturvallisuudenkannalta sallituissa tilanteissa, joitamittauksissakin luonnollisesti jäljiteltiin.400 kilovoltin johdoilla on useinmahdollista kiivetessä saavuttaa ja jopaylittää vaihejohtimen taso. Silti mitattuFINGRID 1/2007 24

koehenkilön kautta kulkeva kokonaisvirtajäi enimmilläänkin noin puoleendirektiivin sallimasta.220 ja 110 kilovoltin johdoilla koehenkilökiipesi vain niin korkealle kuin turvaetäisyydetjännitteisiin osiin sallivat. Tällöinkoehenkilön kautta kulkeva kokonaisvirtaalittaa selvästi direktiivin salliman rajan.Pylväälle kiivettäessä ihmisen asentosuhteessa sähkökenttään on erilainenkuin useimmissa asematöissä. Tästäsyystä kaulavirrantiheydet jäivät kiipeilyjenaikana alemmiksi. Voimajohtojenalla tapahtuvan raivaustyön aikana sähkökenttäkohdistuu koehenkilöön pystysuorasti,jolloin kaulavirta voi helpommintulla merkittäväksi. Mittauksissa eikuitenkaan tällöinkään jouduttu lähelledirektiivin sallimia virrantiheyksiä.Nykyiset työmenetelmättäyttävät uudetkin ehdotVuosien 2005 ja 2006 mittaustuloksetviittaavat kaikkiaan vahvasti siihen, ettävaikka työsuojeludirektiivin asettama toiminta-arvosähkökentän voimakkuudelle(10 kV/m) ylittyy paikoin reilustikin, niindirektiivin raja-arvot kontaktivirralle jaihmisen kautta kulkevan virran tiheydellealittuvat selvästi. Tällä perusteella ei siisnäytä olevan tarvetta muuttaa työkäytäntöjätai -menetelmiä asema- ja voimajohtotöissäsenkään jälkeen, kun EUdirektiiviinperustuva suomalainen asetusastuu voimaan keväällä 2008.Uusi asetus ei ota kantaa kontaktivirrantransientteihin, jotka voivat aiheuttaaepämiellyttäviä tuntoaistimuksia. Nevoidaan varsin yksinkertaisesti eliminoidakytkemällä työntekijä samaan potentiaaliintyökohteen kanssa.25

96631293Kuvitus: Tuija SorsaFINGRID 1/2007 26

VERKON SILMÄSSÄ12Voimavoroja!Varo!Jotkut pysyivät vuosikymmenet viinoissatehtaan putkiin pujotetun yksityisenhanan avulla. Toiset tekevät tänäänkinkotitarvebisnestä öljyputkesta tarkoituksenmukaisestitippuvalla tavaralla.Kolmannet syövät kuormasta ja syöttävätvielä sukunsakin.Varastamistahan se on, ilmiselvästi.Jos putkisto tai kuorma olisi sinun, ethyväksyisi hyväksikäyttöä hetkeäkään.Poliisit kimppuun ja järjestys jälleenkunniaan.Mutta kun työkaverisi taas kerran pysähtyyroikkumaan sermin reunaan jajaarittelemaan, vaikka selvästi osoitat,että kiire on ja pomo odottaa. Muttakun yhä uudestaan huomaat olevasikokouksessa, johon tullaan myöhässäja josta lähdetään kesken ja joka eipysy asiassa, jos sitä on koskaan ollutkaan.Mutta kun työkännykkä alkaa rähistäjuuri, kun kuopus on saanut valituksiiltasadun ja odottaa sinua, juuri javain sinua, lukemaan sitä.Mutta kun sinulta varastetaan kalleintaomaisuuttasi, et ryhdy vastarintaan.Voimavaroista puhutaan paljon jakauniisti. Voimavoroista vähemmän.Kukaan ei kuitenkaan lähde istuttamaankauniita ja kalliita kukkia maahan,joka on kääntämättä ja rikkaruohojenvallassa. Parhaatkaan yrityksetja toimet eivät tuota tulosta, jos niitäpyritään toteuttamaan ympäristössä,jossa niiden vastavoimat on jätetty vapaastiriehumaan.Jos työpaikkasi vilisee voimavoroja,parhaatkin ajanhallinnan opit, tykytuokiotja toiminnan järkeistyksetmenevät hukkaan. Itse asiassa ne ovatkuin kashmirvilla koille tai turisti taskuvarkaalle:niiden kimppuun pahalainenensiksi käy.Voimavoro on aikavaras.Voimavoro vie sinun nykyhetkesi.Hyvin usein olet tietämättäsi hänenaulis apurinsa.Suostut odottamaan aina samoja ihmisiä,varaosia, puheluja. Päivä pätkii,työt takkuavat, urakat kusevat ja hihatpalavat. Jatkat häirittyä työaikaa omallasi.Keksit taitavasti selityksiä: Sehänon aina sellainen. Onhan se hyvä ammattimies,kun sille päälle sattuu. Kotonanäyttää taas olevan vaikeeta. Sehänon mun esimieheni.Hopuissa et ehdi arvioida voimiasi oikein.Väsyt. Ja voro vie työstäsi kunnian,jos sitä enää löytyy.Olet voimavorolle todennäköisesti armeliaampikuin itsellesi. Annat kiireentarttua tai lusmuilet mukana.Voimavoro vie tulevaisuutesi. Olet oikeastaanitse myynyt sen hänelle, puoli-ilmaiseksi.Jos et pidä varaasi, et pääse aloittamaanomaa elämääsi vielä ensi maanantainaetkä koko tänä vuonnakaan.Kun syksyyn päästään, huomaat nimittäinsitoutuneesi niin moneen erihankkeeseen ja projektiin, että niidenlomaan on jäänyt pelkkää aikasilppua,jonka järkevä käyttö on taas kerranmahdotonta. Joskus voro löytyytyöpaikalta, joskus kotoa, joskus omanpään sisältä.Lopputulos on sama: elät kaikkienmuiden elämää paitsi omaasi.27Hilkka Olkinuora on lehtemme kolumnisti. Hän esittelee itsensä näin:”Pappi ja toimittaja Tampereelta, aiemmin taloustoimittaja,nyttemmin jälleen myös opiskelija. Tekee työtä myös työpaikoillaja pohdiskelee tässä lehdessä sähköisiä kohtaamisia.”Voimavoro vie menneisyytesi. Suomalainensynkkyys on sen paras liittolainen.Menneisyyden märehtimiseen saakulumaan uskomattoman paljon voimia.Muinaisten virheiden muistelemiseen,olletikin muiden, saa työkaveritmukaan paljon helpommin kuin virkistävientulevaisuudensuunnitelmienluomiseen. Kotimainen kehityskeskustelukinmuistuttaa useammin puhutteluarehtorin kansliassa kuin kahden aikuisenaitoa kohtaamista sekä kohtuullistentavoitteiden asettamista ja arviointia.Sen jälkeen on aina ihan puhki.Oppia ikä kaikki on hyvin ja oikein,mutta jossittelu, katuminen ja katkeruusvievät vauhdikkaasti ennenaikaiseenja yksinäiseen vanhuuteen.Rauhallinen asioiden läpi eläminenja niiden taakse jättäminen ovat parastavorontorjuntaa ja omaa voimaantumista.Kesä on edessä ja voimavorot valppaina.Olethan varmasti jo kuormittanutlomanjälkeisen elämäsi niin, ettätiedät olevasi vastedeskin tärkeä ja tarpeellinen?Olethan ohjelmoinut omanja perheenkin loman niin piukeasti,että ymmärtävät olevansa lomalla eikälaiskottelemassa? Olethan varmistunutsiitä, että saat totutun huolestumisannoksesimahdollisista yt-neuvotteluista,grillihiilien hävyttömistä hinnoistaja ilmastonmuutoksesta myös lomalla?Voimasi vähenevät kiihtyvällä vauhdilla.Jaksaisi vielä tuonne loman alkuunasti.Jaksaa kyllä, ja ylikin. Voimavoro eiselviä omin voimin; siksi se kähveltää jaloisii. Paljastumista se pelkää ja pakenee.Ota siis voimavorosta niskalenkkija nykäise naamio sen kasvoilta. Tunnistatsen taatusti.Päästä aikavaras vapaalle. Ala itseelää. Voimia jää varastoonkin.

Kuva: SXCFINGRID OYJArkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 Helsinki • Puhelin 030 395 5000 • Telefax 030 395 5196 • www.fingrid.fiHelsinkiPL 53000101 HelsinkiPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5196HämeenlinnaValvomotie 1113110 HämeenlinnaPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5336OuluLentokatu 290460 OulunsaloPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5711PetäjävesiSähkötie 2441900 PetäjävesiPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5524VarkausWredenkatu 278250 VarkausPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5611