TARJOUS - Etusivu

4 |3.10.2012TOIMITUS:Uusi Rovaniemi keskiviikkona 3.10.2012Leena Talvensaari, Veera Vasara, Anniina NissinenSÄHKÖPOSTI: etunimi.sukunimi@uusirovaniemi.fiPoikki ja pinoon .........................................................................Perhepalvelut oikealla tiellä”Mikä on saanut meidät uskomaan,että lapset tulevat kyllähoidetuiksi, kunhan vanhemmilleannetaan rahaa?”Sosiaalipolitiikan emeritusprofessorinJorma Sipilän kolumnisunnuntain Helsingin Sanomissa päättyiprovosoivaan kysymykseen. Sipilä halusiasettaa kyseenalaiseksi lasten kotihoidontuen siinä muodossa kuin se nyton käytössä. Hänen mielestään järjestelmäpitäisi ajanmukaistaa.Professorin puheenvuoro tuo uusia näkökulmiamyös rovaniemeläiseen kuntalisäkeskusteluun,jossa on pääsääntöisestipidetty arvona sitä, että pienet lapsethoidetaan kotona. Kysymys on ollutvain rahasta: Missä määrin kaupunginpitäisi tukea kotihoitoa? Säästääkö vaituhlaako kuntalisä kaupungin rahoja?Lasten kotihoito on kuitenkin laajempiyhteiskunnallinen kysymys, jonka nykymuotoisellatukemisella on myös kielteisiävaikutuksia. Tuki poistaa nuoriatyöntekijöitä kansantalouden työvoimastaja toisaalta luo syrjäytymisriskin: pitkäänkotihoidon tukea saaneiden äitienon vaikea työllistyä ja he kokevat köyhyyttämuita useammin. Riski korostuu,jos vanhemmat päätyvät eroon – kotihoidontuki ei takaa avio- eikä perheonnea.Jorma Sipilä muistuttaa myös siitä tosiasiasta,ettei rahan maksaminen vanhemmilletakaa lapselle hyvää kasvatusta.Useimmat lapset toki voivat kotihoidossahyvin, mutta eivät kaikki. Kotihoidossakasvaa se mahdollisuus, että erityistätukea tarvitsevat lapset eivät saasitä ajoissa.Sipilän johtopäätös on, että järjestelmääpitää kehittää niin, että kotihoidonja ansiotyön yhdistäminen olisi helpompaa.Tämä ei ole kuntapäättäjien vaanlainsäätäjien asia. Silti kuntatasollakinkannattaa pyrkiä pois yksisilmäisyydestä:se, mitä väitetään lapsen ja perheeneduksi, ei välttämättä ole kummankaanetu.A Rahanmaksaminenvanhemmille ei takaalapselle hyvääkasvatusta.Kuntatasolla voidaan päättää monistamuista palveluista, jotka vaikuttavatlapsiperheiden hyvinvointiin. Ne olivataiheena myös UR:n tämänviikkoisessavaalikysymyksessä, johon vastasi nelisenkymmentäkunnallisvaaliehdokasta.Suuri osa vastaajista otti esille perinteisenkodinhoitoavun, jota perheidenpitäisi saada kaupungilta erilaisiin arkisiintilanteisiin. Esimerkiksi jos vanhemmatsairastavat tai jos vauva valvottaa jamyös isommat lapset vaativat hoivaa.Ajoissa auttaminen onkin huomattavastihalvempaa kuin se, että vaikeuksienannetaan johtaa kriisiin. Tuoreenselvityksen mukaan yhden laitossijoituksenhinnalla voidaan järjestää lähes3 000 tuntia kotipalvelua tai yli seitsemänvuotta intensiivistä perhetyötä.Tässä kohtaa raha puhuu inhimillisyydenpuolesta.Ehdokkaiden vastauksista kävi ilmi,etteivät kaikki heistä tiedä, miten kotipalvelutoimii Rovaniemellä. Varmaansitä eivät tiedä kaikki perheetkään, silläkotipalvelusta liikkuu vääriä käsityksiä.Muun muassa se, että kotipalvelua saisivain lastensuojelun asiakkuuden kautta.Rovaniemellä tämä ei pidä paikkaansa,sillä lastensuojelu ja ennaltaehkäiseväperhetyö on erotettu toisistaan jo viimevuosikymmenellä.Koteihin ulottuvaa perhetyötä tekeeRovaniemellä nyt seitsemän kaupungintyöntekijää. Resursseja on pikku hiljaalisätty ja kuulemma lisätään edelleen.Tänä vuonna palvelun piiriin on päässytnoin 200 perhettä – tarvetta kuitenkinolisi vielä enempään.Rovaniemi on perhepalveluissa oikeallatiellä: täällä on toteutettu monia asioita,joita muualla vasta suunnitellaan.Esimerkiksi avoimet päiväkodit tai ryhmämuotoinenperhetyö ovat osoittautuneeterittäin suosituiksi ja tarpeellisiksi.Perhepalveluihin tarvitaan kuitenkinlisää resursseja, jotta kaikki saavat tarvitsemansaavun. Siksi päättäjien on mietittävätarkkaan, mihin rahat suunnataan.Leena Talvensaarileena.talvensaari@uusirovaniemi.fiJopelo .......................................................Kolumni ............................Kirjaton,karjaton mies● Olen muutaman kerran vastaillut kysymyksiin äitinisyntymäpäivästä ja edellisen osoitteeni postinumerosta.Oikein vastaamalla todistin, etten ole vilpillä ja vääryydelläliikenteessä. Jos muistini olisi pettänyt, olisin voinutkutsua jonkun vakuuttavamman todistamaan kenenpoikia tässä ollaan ja millä asialla.Kyläsaaren vastaanottokeskuksessa tapasin ensimmäistäkertaa henkilön, jolla ei ollut koskaan ollut minkäänlaistatodistusta sen enempää henkilöllisyydestään kuinsyntymästänsäkään. Siinä hän kuitenkin oli, toinen ihminen.Ankkuria en nähnyt missään. Hän oli itseäni huomattavastivanhempi, joutunut lääkärin kiduttamaksi (synkkiäkinvalelääkäreitä on) ja asunut vuosia pakolaisleirilläei-kenenkään-maalla.A Yksilölläon vastuu;mutta ihan oikeesti,hei: olosuhteetvaikuttavatihmistenvalintoihin.Suomessa irtolaislaki oli voimassa 1980-luvun puoliväliinasti. Sillä kaitsettiin lähinnä kerjäläisiä ja prostituoituja,mutta myös köyhiä ja romaneja. Lain henki haisi valtionkontrollille ja sen nojalla pystyttiin vangitsemaan ihmisiäja lähettämään heitäpakkotyöhön. Muutoinniin byrokraattisessamaassa tuota lakiapystyttiin soveltamaankevyemmin, pelkällähallinto-oikeudenpäätöksillä.Nykyistä politiikkaaohjaa vaatimus integraatiosta.Osallistaminen,kotouttaminen jatukiverkot ovat päivänsanoja. Mummot halutaanFacebookiin ja nuoretpolitiikkaan. Toisaaltavaltio ei enää ohjaile asumista. Sen lyövät lukkoon yksilöntulot ja kunkin asuinalueen hintataso. Meillä eu-laisillaon myös melko joustava liikkumisen vapaus, tämänvuoden alusta alkaen myös työttömillä.”Mutta hän laulaa, kuulkaa hän kulkeissaan!” jatkaalempiromantikkoni, Eino Leino. Vapauden ja velvollisuudenvälillä painimme kaikki. En ole koskaan ollut huilailunystävä ja vaikka usein laiskottaakin, olen aidosti huolissanityössäkäyntisuhteen muutoksista lähitulevaisuudessa.Pitäisi vain muistaa, että paineissa on painoluokat.Yksilöllä on vastuu; mutta ihan oikeesti, hei: olosuhteetvaikuttavat ihmisten valintoihin.Aloin kirjoittaa tätä tekstiä, kun huomasin lehdessä jutunhenkilökorttiin liittyvistä maksuista. Virallisen kansalaispaperinsaadakseen on maksettava viitisenkymmentäeuroa joko passista tai henkilökortista. Tarkan virkailijanei tarvitse hyväksyä esimerkiksi ajokorttia (joka sekinon kohtuukallis hankinta), sillä se on vain ”puoli-virallinenhenkilöllisyystodistus”.Kunnallisvaalit tulevat, alan olla valmis. Ehdolla on suurimäärä kavereita ja tuttuja, useissa eri puolueissa, ja seon hieno asia. Oma passini on voimassa marraskuulle jasen jälkeen olen siitä valmis maksamaan. Sen verran elitististäreissailu mielestäni on. Mutta voisiko Suomeensaada lain, joka takaisi jokaiselle kansalaiselle ilmaisenhenkilöllisyystodistuksen? Vaikka porkkanana äänestämiseen?Tai porukkaan kuulumiseen?Janne RosenvallKirjoittaja on Rovaniemelle kotiutunut näytelmäkirjailija jakäsikirjoittaja.