927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTONIMISTÄ7.1. Järvien nimet7.1.1. Kylmä ja kalaisa KallavesiKallavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva Pohjois-Savon suurin järvi, joka sijaitseeKuopion, Siilinjärven, Leppävirran ja Maaningan alueilla. Nimen vanhoja kirjoitusasujaovat muun muassa Kalawesi 1461, Kalla wesi 1620-luku, Kallawesi Lacus 1653,Kallavesj 1775 ja Kalavsi Sjö 1788. Myös Mäntyharjulla Etelä-Savossa on Kallavesiniminenjärvi. Paikannimikirja pitää nimien alkuperää hämäränä. Mikäli ne ovatsaamelaisperäisiä, niitä voisi verrata pohjoissaamen sanaan gállis (gen. gál'lá) 'ukko,äijä'. Paikannimikirjan mukaan tällainen yhdistys kuitenkin edellyttäisi, että sana olisinimeä annettaessa viitannut johonkin mytologiseen jumalhahmoon, sillä muuten sananesiintymistä suurten vesistöjen nimistössä olisi vaikea selittää. (SP s. 127–128; JHM fol.14.)Räisänen toteaa Kainuun Sanomissa vuonna 2004 julkaistussa kielipakinassaan,että suurimpaan osaan Suomen Kalla-, Kallo-alkuisista paikannimistä näyttäisi sisältyvän'jäätä' tarkoittava sana. Tuolloin hän jätti avoimeksi kysymyksen siitä, sisältyykösama sana myös Kallavesi-nimeen. Virittäjän artikkelissa vuodelta 2009 Räisänen onottanut Kallavesi-nimen uudelleen pohdittavakseen. Hänen mukaansa Suomessa on ylipuoli sataa Kalla ~ Kallan -alkuista paikannimeä. Nimet ovat lähtöisin ainakin kolmeltaeri taholta. Osa Kalla-nimistä pohjautuu sanapesyeeseen kalta ~ kallas 'äyräs,rantatörmä, reuna, rinne'. Sana on vanha germaaninen laina. Räisänen mielestä tämäsanan merkitys sopii myös Kallaveden nimeämisperusteeksi, sillä Kallavedessä onjyrkkiä rantoja Kuopion seudulla Puijonsarven ympärillä ja Neulaniemessä. Räisäsenmukaan voikin olettaa, että Puijo ja nykyinen Kuopionniemi ovat olleet niin merkittäviäpaikkoja, että koko Kallaveden nimi on voinut lähteä Puijon juurelta. Toisaalta Räisänenpohtii, voisiko nimeämisperusteena olla järven kaltevuus, koska Kallavesi purkautuuetelään kahta reittiä ja on itään päin ikään kuin kallellaan. Hän kuitenkin pitäätodennäköisempänä nimeämisperusteena merkitystä 'äyräs, rantatörmä'. (Räisänen2007b: 159; 2009: 39–43.)21 haastateltavalla oli omaan mielikuvaan perustuva tulkintansa Kallavesi-nimenalkuperästä. 13 arveli nimen liittyvän jollain tapaa paikan ominaisuuteen: nimi yhdistettiinusein joko kala-sanaan ja sitä kautta järven kalaisuuteen (9) tai ruotsin kall
93'kylmä' -sanaan (8). Esimerkiksi M51b pohti, että savolaisittain kalaa (partitiivi) onkallaa, ja hän arvelikin, että nimen määriteosa on kala-sanan ”väännös”. N57b arveliniin ikään, että nimi olisi alun perin ollut *Kalavesi ja että savolainen olisi tokaistessaan”Kallaveestä saap kalloo” muuttanut nimen Kallavesi-asuiseksi. M56a puolestaanarveli, että Kallavesi olisi ruotsinkielisen ääntämyksen tulosta alkuperäisestä *Kalavesinimestä.Muiden muassa M70 arveli, että nimi on ruotsin kielen perua ja voisi tullaruotsin kall-sanasta, sillä iso vesistö on syvää, ja kylmä viittaa syvään veteen. N54:llesyntyi nimestä sellainen mielikuva, että ruotsinkielinen herra on kävellyt järvenrannoilla ja sanonut vettä kylmäksi. Myös M54:n mielestä nimen määriteosa kallaviittaa kylmään ja voisi liittyä siihen, että järven vesi on kylmää. Hän perustelivastaustaan siten, että keittiöslangissakin kalla tarkoittaa kylmäkköä, henkilöä, jokaennen ravintolassa valmisti kylmät ruoat. N47:lle nimen määriteosasta tuli ainoanamieleen sana kallis. Hän arveli, että järvi on voinut olla 'kallis vesi', kallisarvoinenelämän ylläpitäjä.14 haastateltavalle Kallavesi-nimestä tuli mieleen kasvin- ja kukannimi kalla.Osa yhdisti nimen ja sanan varovaisesti toisiinsa ja osa taas oli sitä mieltä, etteivät neliity toisiinsa millään tavalla. Esimerkiksi N59b pohti nimeä seuraavaan tapaan:No kalla o¡ kans kasvi joka kas-, -vaa tuota, jo¡kuv verran sitä kasvoi,kasvaa järvier rannoilla. Suomalaiset kyllä aika vähä¡ käyttää sitä kallasanaanii¡ku, ei se oo nii¡kuk kansan, kansa¡kielessä se kasvin nimi.Tosin onhas se voinup paikallisesti ollakkin. Että jotaki¡ kasvia onnimitettyk kallaksi, vaikka see om myöhemmin nimitettyj jote¡kin ihammuuten.Myös N77a uskoi, että kallankukka on nimen taustalla. Koska kallaa sanotaankuolemankukaksi, hän arveli kuoleman liittyvän jollain tavalla paikkaan ja nimeen.Päinvastaisiakin tulkintoja oli: esimerkiksi M43:n mielestä Kallavesi-nimi ei voi liittyäkallaan, koska hänen käsityksensä mukaan se ei ole vesikasvi. Myös M51a oli sitämieltä, että paikan nimessä kallalla täytyy olla jokin muu tarkoitus, koska kalla ontuontikukka.M56a:n toisen arvion mukaan Kallavesi-nimi on voinut tulla henkilönnimestä,sillä hänen mukaansa vesistölle on yleensä annettu nimi talon mukaan. Myös N71arveli, että Kalla voisi olla henkilönnimi. N77b taas oli sitä mieltä, että kalla voi ollajokin vanha savolainen sana, jonka merkitystä ei enää tiedetä.
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N