88voisi tarkoittaa jotain kalastusvälinettä tai -tapaa.6.3. Maata ja vettä näkyvissä MaavedelläMaavesi on kylä Joroisissa. Nimi on metonyyminen siirrynnäinen: kylä on saanutnimensä samannimisestä järvestä, jonka rannalla se sijaitsee. Nimi on tavattu vanhoistakartoista asuissa Muaveden ranta 1561 ja Mawesziby 1666. Nuotio ihmettelee nimenantoperustetta,koska Maavesi ei sijaitse suurten järvien ympäröimänä vaan onyhteydessä sekä idässä että lännessä oleviin vesistöihin. Paikannimikirjan mukaanMaavesi-järveä on kuvattu kovarantaiseksi ja tummavetiseksi. Lönnrotin sanakirjan(1874) mukaan appellatiivi maavesi tarkoittaa 'lähellä maata olevaa järveä'. (SP s. 257;Nuotio 1949: 146.)21 haastateltavalla oli tulkinta Maavesi-nimen alkuperästä. 12 arveli paikansaaneen nimensä jonkinlaisen paikkaan liittyvän ominaisuuden perusteella. EsimerkiksiM51b pohti, voisiko vesi olla savista ja sameaa tai voisiko sen seassa olla maata jahumusta. Hän perusteli tulkintaansa sillä, että Maavesi-järvi on hyvä kuhapaikka jakuha viihtyy humuspitoisessa järvessä. N21:lle nimestä tuli mieleen vetinen maa. Hänarveli, että paikalla on ollut pieni lampi, joka on alkanut kuivumisen jälkeen kohota, jatätä kohonnutta maata on alettu kutsua Maavesi-nimellä. Myös N77a:n mielikuvanmukaan paikka olisi voitu nimetä siksi, että maa on niin märkää. M51a:n ja M56a:ntulkinnat olivat lähes identtiset. Heistä M56a pohti nimeä seuraavasti:– – oisko se jossain, kahen veden erottama, elikkä, nii sanottu mikä senyt on tämä tämä harju ta- ei harju mut tämmönen, noh, hh, kannas.Kahev vesistön välissä ni. Se ois nii¡kö, maa keskellä vesiä.N60 sanoi voivansa kuvitella, että paikka on tasaista maata, jossa on paljon isoja peltojaja kuitenkin myös vettä. Hän arveli, että nimi on tullut jotenkin paikan tasaisuudesta.M55b ja M73 olivat samaa mieltä N60:n kanssa: esimerkiksi M73 arveli, että paikka onniin ”aakeeta laakeeta”, että maa ja vesi kulkevat rinta rinnan, samalla tasolla, ja ovatikään kuin erottamattomissa, yhtä.Viisi haastateltavaa oletti paikan saaneen nimensä sijaintinsa perusteella. EsimerkiksiN73:n mielikuvan mukaan paikalla on pieni järvi tai vesistö, joka sijaitseekeskellä kangasta, kuivaa maata, eikä lähellä ole muuta vesistöä. N77b ajatteli päinvastaisesti:hän arveli, että jokin vesi ympäröi maa-alueita.Kolme haastateltavaa uskoi nimen liittyvän siihen, mitä paikalla on. Esimerkiksi
89M55a arveli, että nimi voisi liittyä lähteisiin, joista tulee vettä. M54 yhdisti nimenpohjaveteen. Hän ajatteli, että pohjavettä on voinut tulla isolta alueelta ja että ihmisetolisivat kovasti hämmästelleet hoksatessaan, että vesi tulee ikään kuin maan läpi.Kolme haastateltavaa oletti, että paikka on saanut nimensä tapahtuman johdosta.Esimerkiksi M43:n toisen tulkinnan mukaan paikka on voinut saada nimensä siitä, ettäveden pintaa on laskettu. Tulkitsin hänen tarkoittavan vastauksellaan sitä, että vedenpinnan laskemisen seurauksena veden alta on paljastunut maata, eli vesi on ikään kuinalkanut muistuttaa maata. N47:llä oli nimestä kaksi tulkintaa, joista toisen mukaan jokuhenkilö on voinut aikojen alussa sanoa pontevasti, että ”tämä maa ja tämä vesi onminun”, jolloin paikan nimeksi on tullut Maavesi.N54:n ajatuksena oli, että paikka voi olla jotain vanhaa järven pohjaa, josta vesion mennä humahtanut pois. Hän pohti, että tapahtuman taustalla voisi olla vastaavanlainentapaus kuin Joroisissa, jossa joroislainen ”mualiman Teittinen” kaivoi kanavan,jota nykyään kutsutaan Joroisten vanhaksi kanavaksi, jolloin Järvikylän edestähurahtivat vedet Joroisten lentokentän taakse. Hän arveli, että Maavedellä voisihyvinkin olla samanlainen syntytausta, vaikka alkoikin pohtia, onko nimi vanhempikuin hän ajattelee.N71 oli sitä mieltä, että nimi on vain keksitty ja otettu käyttöön, kun muuta eiole ollut. M73:n toisen tulkinnan mukaan nimi voisi liittyä maatalouteen, sillä paikallanäytti olevan paljon peltoja hänen käydessään siellä. Hän ei kuitenkaan tarkentanut,miten nimi voisi maatalouteen yhdistyä.6.4. Huutoa kosken äärellä HuutokoskellaHuutokoski on kylä Joroisten kunnassa. Se on saanut nimensä samannimisestä koskesta(Huutokoski fors 1857), eli nimi on metonyyminen siirrynnäinen. Nuotio tietää kertoa,että koski ei ole kovin suuri, joten sen yli on voitu kulkea. Kosken rannalla asuneet ovatkutsuneet veneitä huutamalla toiselta puolen koskea. Huuto-alkuisia paikannimiä onkinselitetty siten, että paikoilla on huudettu vastarannalta lauttaa tai venettä, jotta olisipäästy veden toiselle puolelle. Toisaalta koskien nimissä huuto voi viitata myös koskenepätavallisen kovaan pauhinaan varsinkin kevättulvien aikaan. (Nuotio 1949: 50; SP s.88.)Kaikki nimelle selityksen antaneesta 23 haastateltavasta liittivät sen tavalla taitoisella huutamiseen liittyvään tekemiseen, toimintaan tai tapahtumaan. Seitsemällähaastateltavalla oli nimestä useampi kuin yksi tulkinta, joten erilaisia tulkintoja kertyi
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N