86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanhaa kuvas-nominia ei nykysuomessa näytä olevan.(Räisänen 2009: 48–50.) Kuvansinjoki näyttäisi siis ilmeisesti saaneen nimensä siitä,että jokeen on kuvastunut, heijastunut jokin kuva tai varjo.11 haastateltavalla oli tulkinta Kuvansi-nimen alkuperästä. Yhdeksän haastateltavaayhdisti nimen joko kuva-sanaan tai verbeihin kuvastaa ~ kuvastua. Heistäseitsemän pohti, voisiko nimi olla peräisin paikan ominaisuudesta. Esimerkiksi M73arveli, että joku on joskus katsonut joen pintaa, ja joki on ollut niin hiljaa virtaava, ettäkatselija on nähnyt vedestä oman kuvansa. N43:n mukaan usealla paikkakunnalla onKuvansi-niminen paikka, jossa on kirkas sekä läikkyvä ja väikkyvä vesi. Hän arvelinimen yhdistyvän veteen siten, että vedestä kuvastuu metsä ja muu maisema. N77b:lletuli nimestä mieleen, että paikka on kuvankaunis. M74 mietti, onkohan paikalla asunutjoku Anssi, joka on ottanut paljon kuvia. Hänen mielestään Kuvansi-nimi voisi ollaperäisin nimityksestä Kuva-Anssi.N54:lle nimestä tuli mieleen kuvantaminen, ja hän sanoi nimestä seuraavaa:– – o¡ks siel joku, maastom muoto nii¡kun, ku se virta kulkee, Kuvanssijjoki. Et o¡ko siellä olluj jotain, rajatauluja tai pyykkejä joka ois nii¡kukkuvan- kuvannut jotakin, rajaa.M54 arveli, että paikan nimi voisi olla johdannainen jostakin alueen samannimisestätalosta tai sukunimestä. N47:llä oli nimestä kaksi tulkintaa, joista toisen mukaan paikannimi olisi voinut alun perin olla *Kuuva, josta se olisi myöhemmin ”vääntynyt”Kuvansi-muotoon.6.2. Naarausta NaarajärvelläNaarajärvi on Pieksämäen kunnan taajama, joka on saanut nimensä samannimisestäjärvestä, eli nimi on metonyyminen siirrynnäinen. Nimestäjä kertoo informantinarvelleen, että järvestä on naarattu jotain. Naissukupuoleen viittaavia paikannimiätutkineen Mallatin mukaan Naara(s)-alkuisia paikannimiä on Suomessa kaikkiaan noin150. Nimistä yli 80 prosenttia on tarkoitteeltaan luonnonpaikkoja ja niistä kaksi kolmasosaavesistöpaikkoja. Koska tarkoitteiden huomattava enemmistö on vesistönimiä,Naara(s)-nimien tulkinnat ovat perustuneet helposti ajatukseen, että naara liittyisijotenkin esimerkiksi kalastukseen. Tällaisen tulkinnan ongelma on se, ettei naaratarkoita minkäänlaista pyydystä vaan esinettä, jolla pohjaan jääneitä pyydyksiä voidaannaarata eli etsiä ja nostaa ylös. Täten nimen synty edellyttäisi joko jatkuvaa tekemistä
87tai sitten huomattavaa tapahtumaa. Ensin mainitussa vaihtoehdossa tarkoitteen pitäisiolla paikka, jossa naarataan säännöllisesti. Mallat pitääkin epätodennäköisenä, ettäarvokkaat pyydykset laskettaisiin kerta toisensa jälkeen paikkaan, josta niitä joudutaanetsimään ja jossa ne kenties jopa rikkoutuvat. Koska Naara(s)-vesistönimiä on suurimäärä, Mallat ei usko, että yksittäinenkään tapahtuma olisi nimeämisperusteena niinyleinen, että se selittäisi näiden kaikkien nimien syntyä. (Manninen 1953, NA; Mallat2007: 65, 71.)Mallatin mielestä Naara(s)-nimien tulkinnassa pääsee pidemmälle 'nainen'-merkityksen avulla. Osa nimien tarkoitteista sijaitsee vanhoilla rajoilla, ja nimienjoukossa on myös rajapaikkojen nimiä. Osa nimistä tuntuu viittaavan naisiin halventavassamerkityksessä, osa naaraseläimiin; jotkin Naara(s)-nimien lähi- ja rinnakkaisnimistäviittaavat mytologisuuteen. Mallatin mielestä mytologinen peruste selittäisimyös maastonimet, joita niin ikään kuuluu Naara(s)-nimien joukkoon. Myös PieksämäenNaarajärvi-nimeen sisältynee naara merkityksessä 'nainen', vaikka Mallat ei sitäesimerkkiensä joukossa mainitsekaan. (Mallat 2007: 71–73.)Kaikki Naarajärvi-nimelle selityksen antanutta 22 haastateltavaa liittivät nimennaaraamiseen. Seitsemän ei tarkemmin määritellyt, mitä paikalta on voitu naarata.Kymmenen arveli, että paikalta on naarattu hukkuneita, kuten esimerkiksi N77a teki:Ni eiks se oo kur ruumita etitään tuolta, järvem pohjasta ni eiks se oonii¡kun naaraamista. Sanotaa¡ks sitä naaraamiseks? Eiks se oosemmosta. Jos se liittyy jote¡kis siihen. – –. O¡ko sinne, kuollup paljonihmisiä taij jotain.N57b:n mielikuvan mukaan paikalla on naarattu joko hukkuneita tai sitten vedenpohjaa. Hän päätyi hukkuneisiin sillä perusteella, että järvien ”putsausta” on tehty vastaviime vuosina ja paikannimet ovat tätä toimintaa huomattavasti vanhempia.N59b:n mielestä paikalla on voitu naarata muitakin kuin hukkuneita, esimerkiksipohjasta jotain sellaista, mitä voi ottaa hyötykäyttöön, kuten rakennuskiviä. M43 eiuskonut, että naaraaminen olisi kohdistunut hukkuneisiin. Hän piti naaraa lähinnäkalastusvälineenä, jolla on naarattu järven pohjaa. Nimen naaraamiseen yhdistäneistähaastateltavista ainoastaan M54 pohti, onko naara-nimistä työvälinettä edes ollutolemassa paikan nimeämisen aikaan.M56a:lla oli nimestä kaksi tulkintaa, ja niistä toisen mukaan paikka on voinutsaada nimensä sukunimestä Naarala ~ Naaranen. N54 oli ainoa haastateltava, joka eialkuun uskonut nimen liittyvän naaraamiseen. Hänellä oli olettamus, että nimenmääriteosa on jokin saamelaisperäinen sana. Toisaalta hän kuitenkin mietti, että naara
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N