74on nimetty tästä syystä.Kahdeksan haastateltavaa oletti, että Akonlahti-nimen taustalla on henkilönnimi.Akon-määriteosan arveltiin olevan hypokorismi, jolla tarkoitetaan henkilönnimenkansanomaista muotoa, kantanimestä johdettua nimiasua (Kiviniemi ym. 1974: 16;Ainiala ym. 2008: 174). Esimerkiksi M55a arveli, että paikalla on voinut asua Akoniminenmies, jonka oikea nimi on Asko. M41:n tulkinnan mukaan paikalla on asunutmies, jonka lempinimi oli Ako ja joka kalasti lahdella ja jolla oli erityisen hyvä mertojenpitopaikka. Kun lahdesta alettiin puhua, sitä ryhdyttiin kutsumaan Akonlahdeksi. M41kertoi keksineensä nimensyntytarinan juuri haastattelun aikana. Kuitenkin hänellä olimielikuva siitä, ettei tulkinta ole pelkästään hänen omasta päästään, vaan että hän olisikuullut sen jostain. N52 puolestaan oli ainoana sitä mieltä, että nimi ei tarkoita mitään jaon vain keksitty.5.1.3.4. Pussissa PussilanjoellaPussilanjoki on alun perin ollut joen nimi, joka on metonyymisenä siirrynnäisenäsiirtynyt tarkoittamaan tienoon asutusta joen molemmin puolin. Asutusalueesta käytetäänmyös nimitystä Pussilantaipale, mutta Pussilanjoki on ollut nimityksistä tavallisempi.(Karemo 1970, NA; Torasvirta 1971, NA.) Nykyisissä opaskartoissa kaupunginosannimenä lukee Pussilanjoki, ja Pussilantaipale on olemassa ainoastaan Murhilahdenja Komminselän välisen kanavan nimenä.Kautovaara pitää todennäköisenä, että Pussilantaipaleen nimen synnyn taustallaon seuraavanlainen tapahtuma: 500 vuotta sitten eräkauden matkaajat jatkoivatmatkaansa Kommintaipaleen eli 'Tavaransiirtotaipaleen' (ks. tästä luku 5.1.1.5) jälkeenvasemmalle avautuvaa vesireittiä. Selkä kapeni lahdeksi, josta pääsi kevään vesirunsaudenaikana helposti uudelleen avautuvalle järvelle, mutta vastaan tulikin este,eikä vesitie enää jatkunut. Tästä erämiehet olivat mananneet, että olipas siinä ollutpussiin johtanut joki. (Kautovaara 2008: 91.) Paikkaa nimestänyt Torasvirta (1971, NA)on kirjannut nimilippuun perimätiedon liittävän Pussilantaipale-nimen sotatapahtumiin:venäläisten sotilaiden lähtiessä Leppävirralta vesitie loppui Murhilahteen, ja sotilaatolivat jääneet paikkaan ikään kuin pussiin.Suomalaisen paikannimikirjan mukaan seudun varhaisten asukkaiden sukunimestäPussinen on saatu talonnimeksi Pussila (~ Pussilanhovi). Teoksessa ei suoraansitä sanota, mutta ilmeistä on, että tähän nimeen perustuvat puolestaan asuinalueennimitykset Pussilanjoki ja Pussilantaipale. Vielä vuonna 1541 Pussiset asuivat Ranta-
75salmen Keriharjun neljänneksessä, mutta viimeistään vuonna 1561 heitä oli myösLeppävirralla, johon Pussilan talo tuohon aikaan kuului. Vuoden 1561 maakirjassa javuoden 1563 maantarkastusluettelossa mainitaan, että Pekka ja Heikki Pussinen (perhenrikinpoica pussinen 1563) omistivat Murhitaipaleen, Haisevanahon ja Helvejoenpäivä- eli etelärannan. (SP s. 355; Marttala 1957: 92; Timonen 1979: 26; SRM fol 60v;ks. myös Stevens-Salkoranta 1952; Soikkanen 1963: 37.)20 haastateltavalla oli selitys Pussilanjoki-nimen synnylle. Heistä seitsemänyhdisti nimen sukunimeen Pussila ~ Pussinen; yksi oli lukenut ja yksi kuullut tällaisestaselityksestä ja lopuilla tulkinta perustui omaan mielikuvaan. Toiset seitsemän haastateltavaaarvelivat paikan saaneen nimensä ”pussimaisen” ominaisuutensa perusteella.Esimerkiksi N66 totesi, että linja-autojen reittikarttoja katsoessa huomaa, että paikka onpussinperä, umpikuja – linja-autokin käy paikalla vain kääntymässä. M55b:lle tulimieleen, että nimi voisi liittyä siihen, että Pussilanjoki muodostaa pussimaisen paikan,jonka taakse umpinainen Helvejärvi (ks. luvut 7.1.4 ja 7.1.5) jää ikään kuin pussiin. N52pohti nimen kohdalla seuraavaa:No tietystim mä ajattelen et siellä on nyt ensistääkki se joki ja. Mut sit tääPussila ni tämä kyllä o¡ko siellä sitten semmosia nii¡ku, menneekö siellätiet jote¡kii että siellä ollaaj jote¡ki, pussissa. Tai o¡ko se joku umpiperä,joku tämmönen.Kolme haastateltavaa arveli nimen liittyvän siihen, että vesistö sijaitsee ikään kuinpussissa, ja yksi haastateltava siihen, että itse paikka sijaitsee pussissa. M50a esimerkiksipuhui järven päässä olleesta ”pussin pohjukasta”, josta olisi kaivettu joki. Hänarveli, että vesi on ollut ikään kuin pussinpohjassa ja päässyt kulkemaan joen kaivamisenmyötä.Loput tulkinnoista liittyivät tekemiseen paikalla tai paikalla tapahtuneeseen –lähes kaikki tavalla tai toisella pusseihin. M56a:lla ei ollut nimestä tietoperäistä sanottavaa,mutta hän totesi vitsaillen, että liekö paikalla ollut hyvä maasto järjestää pussijuoksuja.N77b arveli naureskellen, että jospa joessa on pesty pusseja ja joen tehtävänäon ollut olla pussinpesujokena. M74:lle nimestä tuli sellainen mielikuva, että jokeapitkin on aikoinaan menty vesibussilla. N43 oli kuullut tarinan, joka oli jäänyt hänenmieleensä: sen mukaan jokeen oli hukutettu kissoja pussissa.
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31: 24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33: 2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35: 28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37: 30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39: 32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131:
124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133:
126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135:
128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137:
130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139:
132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N