685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusosana on vesistöappellatiiviKäsittelen tässä luvussa niitä Varkauden kaupunginosien ja asuinalueiden nimiä, joidenperusosana on vesistöön liittyvä appellatiivi. Tällaisia ovat aineistossani veteen rajautuvatpaikat eli saari- ja lahti-loppuiset nimet sekä yksi joki-loppuinen nimi.5.1.3.1. Päivänpaistetta PäiviönsaaressaPäiviönsaari on entinen saari, jossa ennen sijaitsi kaupungin varsinainen keskusta. Eräsnimen vanha kirjoitusasu on Päiviän sarj vuodelta 1779 (SP s. 361). Kustaa Vilkuna(1971: 224) arvelee nimen johtuvan siitä, että yksi Siitinselällä (ks. luku 7.2.1) talvikylääpitäneistä saamelaisista suvuista on voinut olla nimeltään Päiviö, sillä se tunnetaansaamelaisten käyttämänä etunimenä laajalta alueelta jo 1500-luvun verokirjoissasekä myös sukunimenä ainakin yhdestä Enontekiön kylästä 1600-luvulta.Kautovaara liittää niin ikään Päiviönsaari-nimen saamelaislähtöiseen Päiviönimeen,tosin eri tavalla kuin Vilkuna: Saamelaisten Peivas 'Päivänpoika' eli Päiviö onsuuri noita, josta useat saamelaissuvut ovat lähtöisin. Päiviö tarkoittaa myös Baivvea eliaurinkoa, ja luonnonhaltija Beive-neidalle uhrattiin etenkin juhannuksena valkoisiauhrieläimiä. Näiden tietojen perusteella Kautovaara uskoo, että Päiviönsaaren nimiviittaa aikaan, jolloin saamelaiset vielä oleilivat Varkauden seudulla. Hän pitää mahdollisena,että saamelaiset ovat harjoittaneet saarella uskonnollisia menojaan, sillä Päiviönsaarion ollut siihen otollinen karuna ja vuolaiden koskien suojaamana paikkana.(Kautovaara 2008: 76.)Myös Stevens-Salkoranta on todennut, että koskien ympäröimää eristettyä saartavoi hyvin kuvitella entiseksi pyhäksi paikaksi, jossa saamelaiset palvoivat Päivää eliaurinkoa. Hän pitää kuitenkin todennäköisempänä, että saaren nimi on peräisin jostainhenkilönnimestä, kuten ovat useimmat muutkin Varkauden paikannimet. Sekä hän ettäSoikkanen tietävät kertoa, että eräässä 1540-luvun maakirjassa mainitaan Varkaudenkymmenyskunnan talonpoikien joukossa Mikko ja Lauri Kaukapäivinen (KaukaPäiffue), joiden omistukseen Päiviönsaari on mahdollisesti voinut kuulua. Myöhemminheitä ei enää Varkauden asukkaissa mainita, sillä vuoden 1561 maakirjan mukaanSavonlinnan isäntä Kustaa Fincke on antanut heidän maansa Juvan puolella asuneilleOlli ja Pekka Sikaselle. Sen sijaan Tavinsalmelta heistä on seuraavanlaiset merkinnät:Michel Kaukapeijffue 1561, Michel Kaukapeijue 1563 ja Laurens Kaukapeijue 1563.(ST s. 33, 51, 109; Stevens-Salkoranta 1952; Soikkanen 1963: 17.) Sukunimilähtöi-
69syyttä voi pitää perusteltuna, sillä Kiviniemen mukaan saari-loppuisten nimiennimeämisperusteena on usein ollut paikan suhde ihmiseen: yleisimmät nimityypitliittyvät paikan käyttöön, mutta myös omistukseen ja nautintaan perustuvia nimiä onsuhteellisen paljon. Nimet Päivä, Päiviö ja Kaukapäivä ovat vanhoja omaperäisiänimiämme. (Kiviniemi 1990: 196; Mikkonen – Paikkala 2000: 505–506; ks. myösMarttala 1957: 92–93; SP s. 361.)20 haastateltavalla oli jonkinlainen ajatus Päiviönsaari-nimen asiataustasta. 16haastateltavaa liitti nimen henkilönnimeen ja heistä 14 mainitsi miehennimen tai sukunimenPäiviö ~ Päivö ~ Päivä ~ Päivölä; kaksi oli lukenut tällaisesta selityksestä jalopuilla tulkinta perustui omaan mielikuvaan. Esimerkiksi N69:lle nimen määriteosastatuli mieleen miehennimi Päiviö, ja hän arveli, että joku senniminen henkilö on voinutomistaa maita.Viisi haastateltavaa pohti, että paikka on voinut saada nimensä ominaisuutensavuoksi. Esimerkiksi M70 arveli, että paikalla paistaa aurinko ja että nimi voisi ollajohdettu päivä-sanasta. N73 sanoi nimestä seuraavaa:– – voisko se liittyäj joho¡kim päiv-, päivään, päiv-, päivämpaisteeseen,et o¡k se ollu, päivämpaisteinem paikka.Myös N59b mietti nimen yhteyttä päivä-sanaan ja tuli siihen tulokseen, ettei nimi voiainakaan liittyä päivän mittaiseen matkaan, koska saari on pieni eikä sen läpi kulkeminenkestä päivää. Muuta hän ei nimen yhteydessä pohtinut.5.1.3.2. Joutenoloa JoutenlahdessaJoutenlahti on saanut nimensä asuinalueen vieressä sijaitsevan samannimisen lahdenmukaan, eli nimi on metonyyminen siirrynnäinen. Nimen vanhoja kirjoitusasuja ovatmuun muassa Joutzen laxi 1563, Joutze lax 1753 ja Joutsenlax 1845 (SRM fol 62;Marttala 1957: 47). Stevens-Salkorannan ja Soikkasen mukaan Joutenlahti-nimi ontullut erämiesten mukana, kun nämä ovat nimenneet pyyntimaitaan. Stevens-Salkorannanmielestä Joutenlahti-nimi kertoo luonnosta, kuten useimmat Varkauden seudunja Savon nimet yleensäkin tekevät. (Stevens-Salkoranta 1952; Soikkanen 1963: 16.)Marttala arvelee lahden saaneen nimensä joutsenista. Hänen mukaansa ”vielä viimeaikoina”, eli luultavasti vielä 1950-luvulla, on ollut erimielisyyttä siitä, pitäisikö paikannimenä olla virallista käyttöä varten Joutenlahti vai Joutsenlahti. Nimestäjän tietojen
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25: 181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27: 20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29: 22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31: 24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33: 2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35: 28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37: 30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39: 32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125:
118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127:
120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129:
122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131:
124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133:
126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135:
128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137:
130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139:
132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N