66sesti pakaraa ja lonkan seutua (PS s.v. kankku). Viisi haastateltavaa yhdisti nimenkankkuun merkityksessä 'takapuoli'. Esimerkiksi N77a pohti, onko Kankunharjussapyöritty kankut paljaana, koska siellä on hienoa hiekkaa 23 . N77b arveli nimen liittyväntakapuoleen siten, että paikka on ollut yleinen piiskauspaikka ja siellä on annettu selkäsaunoja.N43 arveli paikan muistuttavan kankkuja muodoltaan:Tää Ka¡kuhharju ehkä muodosta lähinnä. Maisemam muodosta. Siellähä,kauniit ho¡ka, ho¡kakumpareet.o¡– –.Ihmisen, takamustem muodosta, että ne harjut ois muodostanusnäkymä¡ semmosen ku esimerkiks ku¡ tehtaalta katsotaan.N66 määritteli kankun tarkoittavan kinkkua eli 'sian takamusta'. Hän arveli nimen olleenaiemmin *Kinkunharju ja pohti, onkohan paikalla mahdollisesti ollut sianteurastuspaikka.N54 oli lukenut, että kankku tarkoittaa 'vanhaa hevosluuskaa' ja että Kankunharjuunoli viety vanhat hevoset kesälaitumille. Hän vertasi Kankunharju-nimeä Hevosharju-nimeen,joka on myös olemassa Varkaudessa.N36 ja N52 liittivät Kankunharju-nimen sota-aikaan ajankohtaa tarkemminmäärittelemättä. N52 muisteli, että harjulla saattoi mahdollisesti sijaita sotahautoja japuolustusasemia, ja yhdisti ne nimen Kankun-alkuun. M51a:n veikkaus oli, että nimitulee jostain kaukaa historiasta. M56b totesi, että nimen harju-osa kuvastaa paikkaa,sillä alueella on hiekkamoreeniharju. Hän oletti myös Kankun-määriteosan liittyvänjollain lailla maastoon. N71:n mielestä nimi on ilmeisesti hatusta vedetty, ja N47:nmielikuva oli, että nimi voisi olla peräisin jostain paikannimestä. En kuitenkaanymmärtänyt, mitä hän tällä tarkoitti.5.1.2.7. Kuoppien KuoppakangasKiviniemen mukaan kankaiden nimissä näkyy useimmiten niille tyypilliset ja pitkäännäkyvät erikoispiirteet. Esimerkiksi palojen jäljet näkyvät kangasmailla kauan ja samoinmyös erilaiset ihmisten tekemät haudat, kuten tervahaudat ja pyyntikuopat. (Kiviniemi1990: 204.) Varkauden Kuoppakankaalle on mitä ilmeisimmin annettu nimi senominaispiirteen mukaan, sillä kangas on todellakin ollut nimensä mukaisesti kuopalla.Marttala (1957: 65) nimittäin kertoo, että kankaalla on aikoinaan ollut taulumäkeläistenperunakuoppia, jotka ovat paikan nimeämisen taustalla.23 Kankunharjussa on suosittu uimaranta.
6732:sta nimelle selityksen antaneesta haastateltavasta kahdeksan tiesi yhdistääKuoppakangas-nimen kuopiksi nimitettyihin maakellareihin ja kaksi arveli, että nimiliittyy niihin. Nimeämisperusteesta oli sekä luettu että kuultu, ja kahdella haastateltavallatulkinta perustui omaan muistikuvaan. Esimerkiksi N21 kertoi muistavansalapsuudesta, että paikalla on ollut maakellareita, joita sanottiin kuopiksi. Paikallaarveltiin myös sijainneen muunlaisia kuoppia, kuten metsästyskuoppia tai sotalinnakekuoppia,poteroita.N44:n mielikuva oli, että nimeen liittyy Kuoppakankaan Keskuskenttää ympäröiväharjanne, joka voi mahdollisesti olla täytetty maa-alue. Hänen mukaansa paikkaon voinut olla suoalueesta rakennettu, sillä lähistöllä on kosteikkoja. Tulkitsin hänentarkoittaneen vastauksellaan sitä, että kenttää ympäröivä harjanne muodostaa sisälleenikään kuin kuopan, muusta ympäristöstä matalampana sijaitsevan alueen.14 haastateltavaa arveli paikan saaneen nimensä ominaisuutensa mukaan. EsimerkiksiM56a arveli paikan voineen olla monttuinen ja vaikeasti aurattavissa, niin ettäsinne olisi voinut olla vaikea tehdä vakoja. M65:n mielestä nimi viittaa topogra<strong>fi</strong>aan jamaaperään. Hänen kertomansa mukaan Hertunrannan ja Taulumäen alueella on ollut1920-luvulla hökkeleitä (ks. enemmän luku 5.1.2.4) ja osin pelkkiä maakuoppia, joissaköyhimmät ja ammattitaidottomat työläiset ovat asustelleet. Hän kuitenkin alkoi epäillä,ovatko asuinkuopat sittenkään liitettävissä alueeseen, koska Kuoppakangas sijaitseeTaulumäestä jonkin matkan päässä eikä siellä tiedetä olleen samantapaisia hökkeleitäkuin Taulumäellä. Lopulta hän päättelikin, että nimi tulee alueen maaperästä.M51a oli toinen niistä kahdesta haastateltavista, jotka olettivat paikan saaneennimensä siitä, että se sijaitsee kuopassa. Hän pohti nimeen liittyen seuraavaa:Sem mä yhistän ites siihen, ites sillä tavalla että se on, se on varmastiaikanaan ollut tuota, kun se o¡ kuivaa maastoo et se on nii¡ku tuota ollu,tasane¡ ka¡¡asmaasto ja että koska se on tossa ton Varkausmäej janäitten ei Varkausmäen vaan tämän, missä tuo laskettelurinne oj ja tos-,tuo alue tuolla nii¡kut tuolla sen alapuolella. – – sehän o¡ ku¡ kattoositten tuota Osmajoentietä nii se on ihas semmonen notko. Että, mäuskon et se tulee ihas se nimi siitä että, et tasane¡ ka¡¡as mikä on tosiaannii¡ku, notkelmassa. Et alempana kum muut ympärillä, maasto ni. Koskase on siinä on yllättävän iso semmonen notkelma kun tuo lopus- tuoltaOsmajoentie¡ kautta lähtee kulkemaan ni, alas.
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23: 16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25: 181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27: 20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29: 22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31: 24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33: 2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35: 28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37: 30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39: 32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45: 38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123:
116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125:
118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127:
120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129:
122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131:
124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133:
126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135:
128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137:
130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139:
132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N