11.07.2015 Views

urn_nbn_fi_uef-20110091

urn_nbn_fi_uef-20110091

urn_nbn_fi_uef-20110091

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

40Hän arveli, että koska paikka on entistä järvenpohjaa, nimi Joroinen tai nimen kaltainensana voisi kuvata ilmiötä, jossa paikka on paljastunut veden alta. M73:lle nimen kieliasutoi mieleen sanat kivinen ja mutainen. Hänen tulkintansa mukaan paikka on voitunimetä sen maantieteellisen olemuksen, kuten maaston rikkonaisuuden mukaan, eli*joroinen voisi olla maastoa kuvaava adjektiivi, joka tarkoittaa 'rikkonaista maastoa'.N77b:llä nimi assosioitui Joroisten kunnan vaakunaan, jossa on härkä. Hänpohti, voisiko joro-sanan merkitys olla 'härkä'. Tulkintansa perään hän totesi, että se voiolla kaukaa haettu, mutta että toisaalta ennen vanhaan on ollut sanoja, joiden merkitystäei enää ymmärretä. N57b:llä oli nimestä kaksi tulkintaa, joista toisen mukaan paikka onvoinut saada nimensä juron ihmisen tai juron kansan mukaan.4.4. Heinäveden heinäiset vedetHeinävesi on Varkauden itäinen naapurikunta, joka sijaitsee Etelä-Savossa. Nimenvanhoja kirjoitusasuja ovat Heinewesi tijendh 1571, Heinäwesi by 1620-luku jaHeinävesi cop. 1754. Seutukunta, jonka nimeen Heinävesi-nimi perustuu, on saanutnimensä Heinäveden reitin eteläosissa Rantasalmen rajalla sijaitsevan järven mukaan.Järven nimi on nykyään Heinävedenselkä, mutta sen on otaksuttu olevan alkuaan*Heinävesi ja määriteosan arveltu viittaavan rantojen ruohikkoisuuteen. Naapuripitäjäläistenon tiedetty kutsuneen heinäveteläisiä pehkuveteläisiksi, koska – ironista, kunottaa huomioon edellä mainitun – Heinävedellä on aina ollut pula heinästä, ja karjaa onjouduttu ruokkimaan oljilla eli pehkuilla. (SP s. 75; Vainio 1977, NA; ks. myös Sallinen1976, NA; Manninen 1982, NA.)23 haastateltavalla oli omaan mielikuvaan perustuva tulkintansa nimen alkuperästä.Haastateltavat olivat melko yksimielisiä: 16 pohti, olisiko paikka nimetty jokoveden tai rantojen heinäisyyden mukaan. Vastauksissa vettä tai järveä arvioitiin heinikkoiseksi,heinittyneeksi, heinäiseksi, ruohikkoiseksi, kaislikkoiseksi ja rehevöityneeksitai muuten kasvillisuuspitoiseksi. Muiden muassa M74 otaksui kasvillisuuden vaikuttaneennimeämisperusteeseen: hän oli sitä mieltä, että kaislaiset rannat ovat antaneetpaikalle nimen.Kaksi muutakin haastateltavaa arveli paikan saaneen nimensä ominaisuutensaperusteella: N59b pohti, että Heinävesi-nimi on voinut tulla alueen viljavista maista.N47:n mukaan Heinävesi on ”Etelä-Savon sydänvihreää aluetta”. Hänen tulkintansamukaan paikka on voinut saada nimensä juuri vehreytensä johdosta.Seitsemän haastateltavaa yhdisti Heinävesi-nimen maatalouteen. Heistä neljä

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!