urn_nbn_fi_uef-20110091

20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi on puhunut analogian merkityksestä nimenmuodostuksessauseampaan otteeseen. Muun muassa hänen tutkimuksensa mallien osuudestavesistönimien muodostuksessa vahvisti entisestään hänen käsitystään siitä, että nimenantoon usein itse asiassa vain systeemin säätelemää nimenvalintaa. (Kiviniemi 1971:21, 132–133; 1977: 6, 196.)Kiviniemen (1978: 74) mukaan edellytykset nimenmuodostuksen systemaattisuudenselvittelyyn ovat varsin hyvät juuri Suomessa, sillä nimistömme on pääosin niinnuorta, että sen tausta on usein selvitettävissä huolella kerätyn materiaalin pohjalta.Syntaktis-semanttista luokittelua onkin käytetty apuna useissa opinnäytteissä, joissaetymologisen tutkimuksen tulokset on systemoitu nimeämisperusteluokittelun avulla(Ainiala ym. 2008: 63, 101). Mallia on käyttänyt teoreettisena pohjana esimerkiksi LailaLehikoinen väitöstutkimuksessaan Kirvun talonnimistä (1988). Myös Paula Sjöblominyritysnimien tutkimuksessa (2006) syntaktis-semanttinen luokittelumalli on olluttärkeänä lähtökohtana, vaikka Sjöblom onkin joutunut kehittämään tutkimusmenetelmäänsämyös toisentyyppisten lingvististen teorioiden pohjalta. Tässäkin tutkielmassasyntaktis-semanttisella luokittelumallilla on keskeinen osa.2.3. Kansanlingvistinen tutkimusKansanlingvistisen tutkimuksen pohjustamiseksi lienee alkuun syytä esitellä lyhyestisosiolingvistiikkaa. Sosiolingvistiikka tutkii variaatiota kielenkäyttäjien välillä. Variaationtutkimuksenoppi-isänä pidetään William Labovia, joka tutkimuksellaan osoittiyhteyden kielellisen variaation ja kielenulkoisten sosiaalisten muuttujien (ikä, sukupuoli,etninen ja sosioekonominen tausta) välillä. Suomeen sosiolingvistiikka saapui1970-luvulla. Jo seuraavalla vuosikymmenellä alettiin kritisoida ajatusta siitä, ettäkielenulkoiset sosiaaliset tekijät vaikuttavat kielellisiin valintoihin. Silti vasta 2000-luvulla on juurtunut näkemys, jonka mukaan niihin vaikuttavat ennen kaikkea tilanne jasosiaaliset identiteetit. 2000-luvulla kasvoi myös kiinnostus 1970-luvulla vähitellenalkanutta kielellisten asenteiden tutkimista kohtaan. (Mielikäinen – Palander 2002: 86;Vaattovaara 2009a: 20; 2009b: 1.)Kansanlingvistiikka 6 (engl. folk linguistics) syntyi täydentämään sosiolingvistiikanja murteentutkimuksen menetelmiä. Se on kiinnostunut ei-lingvistien kielenkäyttöäkoskevista havainnoista. Tutkimuksen kohteena ovat maallikoiden kieli-6 Suomennos on Marjatta Palanderin (2001: 147).