urn_nbn_fi_uef-20110091
urn_nbn_fi_uef-20110091
urn_nbn_fi_uef-20110091
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
167Kurt Zilliacus (toim.), Ortnamn och samhälle. Aspekter, begrepp, metoder s.49–58. Skrifter utgivna av svenska litteratursällskapet i Finland 472. Meddelandenfrån folkkultursarkivet 4. Mariehamn: Tryckeri & Tidnings Ab.–––––––––– 1977: Väärät vedet. Tutkimus mallien osuudesta nimenmuodostuksessa.Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 337. Helsinki: SuomalaisenKirjallisuuden Seura.–––––––––– 1978: Paikannimistö systeeminä. – Eero Kiviniemi (toim.), Nimistöntutkimusja paikallishistoria s. 73–89. Paikallishistoriallisen toimiston julkaisuja2. Helsinki: Paikallishistoriallinen Toimisto ja Kotimaisten kieltentutkimuskeskus.–––––––––– 1979: Nimistöntutkimus. – Matti Nurminen (päätoim.), Otavan suuriensyklopedia s. 4728. Helsinki: Otava.–––––––––– 1980a: Nimistö Suomen esihistorian tutkimuksen aineistona. – Sven-ErikÅström (toim.), Suomen väestön esihistorialliset juuret s. 327–346. Bidrag tillkännekom av Finlands natur och folk 131. Helsinki: Socientas ScientiarumFennica.–––––––––– 1980b: Nimistö Suomen esihistorian tutkimuksen aineistona. – Virittäjä 84s. 319–338. 48–––––––––– 1980c: Paikannimistön maailmankuva ja todellisuus. VirkaanastujaisesitelmäHelsingin yliopistossa 28. marraskuuta 1979. – Virittäjä 84 s. 1–6.–––––––––– 1987: Voidaanko nimeämisperusteet luokitella? – Eero Kiviniemi & RitvaLiisa Pitkänen (toim.), Kieli 2 s. 7–34. Helsinki: Helsingin yliopiston suomenkielen laitos.–––––––––– 1990: Perustietoa paikannimistä. Suomi 149. Helsinki: SuomalaisenKirjallisuuden Seura.–––––––––– 1991: Analogisk namngivning och den toponomastiska teorin. – GordonAlbøge, Eva Villarsen Meldgraad & Lis Weise (toim.), Analogi i navngivnings. 111–120. NORNA-rapporter 45. Uppsala: NORNA-förlaget.–––––––––– 1999: Maisema muuttuu – mullistuuko nimistö? – Sirkka Paikkala, RitvaLiisa Pitkänen & Peter Slotte (toim.), Yhteinen nimiympäristömme. Nimistönsuunnittelunopas s. 9–14. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja110. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomen Kuntaliitto.(Artikkeli on julkaistu aiemmin Aika-lehdessä 2/1972.)KIVINIEMI YM. 1974 = KIVINIEMI, EERO – PITKÄNEN, RITVA LIISA – ZILLIACUS, KURT:Nimistöntutkimuksen terminologiaa. Terminologin inom namnforskningen.Castrenianumin toimitteita 8. Helsinki.K[OISTINEN], O[LLI] 1899: Silmäys kansan nimitietoihin Pohjois-Savossa. – Virittäjä 3s. 120–125.KOSKI, MAUNO 1977: Uusi onomastinen koulukunta. – Virittäjä 81 s. 218–224.KUNNAS, NIINA 2006: Yksi, kaksi vai monta kirjakieltä? Vienankarjalaisten kanta kielidebattiin.– Virittäjä 110 s. 229–247.LEHIKOINEN, LAILA 1988: Kirvun talonnimet. Karjalaisen talonnimisysteemin kuvaus.Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 493. Helsinki: SuomalaisenKirjallisuuden Seura.–––––––––– 1999: Näkökulmia kadunnimistöön. – Sirkka Paikkala, Ritva LiisaPitkänen & Peter Slotte (toim.), Yhteinen nimiympäristömme. Nimistönsuunnittelunopas s. 61–64. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja110. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kuntaliitto. (Ajantasaisettuversio Virittäjässä 2/1983 julkaistusta artikkelista.)MALLAT, KAIJA 2007: Naiset rajalla. Kyöpeli, Nainen, Naara(s), Neitsyt, Morsian,Akka ja Ämmä Suomen paikannimissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran48 Lähteet Kiviniemi 1980a ja 1980b eroavat hieman sisällöltään toisistaan siitä huolimatta, ettäartikkelit on nimetty samalla tavalla.