152nimen Laidunmäki kohdalla on vaikea tietää, onko nimeämisen syynä ollut se, ettämäkeä on käytetty laitumena tai että mäki on alun perin ollut laidun, vai se, että mäelläon laidunnettu. Oikeastaan näillä kolmella eri syyllä ei ole niin suurta merkityseroa,jotta ne täytyisi erottaa toisistaan. Siksi on järkevää, että kaikki kolme nimeämisperustettaovat luokittelumallissa samassa luokassa. (Ks. myös Bjarland ym. 1975: 5,13.)Voisi pohtia sitäkin, olisiko mahdollista antaa nykyisen luokittelun olla muutensellaisenaan mutta muuttaa pääryhmän ”paikan suhde ihmiseen” nimitystä sellaiseksi,etteivät nimeämisperusteet olisi sidoksissa juuri ihmiseen. Vaihtoehtona voisi ollaesimerkiksi nimitys ”paikan suhde tekijään tai kokijaan”. Tällöin tekemisessä taitapahtumassa voisivat olla osallisina niin ihmiset kuin eläimetkin. Mikäli ”paikan suhdetekijään tai kokijaan” -nimitys korostaa liiaksi toiminnallisuutta, voisi toisena vaihtoehtonaolla nimitys ”paikan suhde osalliseen”:Nimeämisperusteet3. Paikan suhde osalliseen3.1. Paikalla oleva, esiintyvä3.2. Omistus, nautinta, asuminen3.3. Käyttö, tekeminen, alkuperä3.4. TapahtumaTällöin tosin ryhmään kuuluvaan alaluokkaan ”omistus, nautinta, asuminen” saatettaisiinsekoittaa ne tapaukset, joissa nimeämisperusteena on eläinten ”asuminen”, elelypaikalla, jolloin luokka ”paikalla oleva, esiintyvä” menettäisi merkityksensä. ”Paikallaoleva, esiintyvä” -luokka puolestaan ei sopisi ajattelemani ”paikan suhde osalliseen”-ryhmän alaisuuteen, sillä osallinen-sanalla viitataan elolliseen osallistujaan. ”Paikallaoleva, esiintyvä” -luokkahan voi ilmaista eläinten lisäksi myös esimerkiksi paikallaolevia artefakteja (Taulumäki, Riihimäki) tai luonnontarkoitteita (Leppävirta), joihinosallinen-sanaa on vaikea soveltaa. Lisäksi nimitys ”paikan suhde osalliseen” kieltämättäkuulostaa sangen keinotekoiselta.Pohdintani syntaktis-semanttisen luokittelumallin kehittämiseksi ei ole tuottanutkummoista tulosta, mutta ainakin se on osoittanut, että kaiken kattavaa nimeämisperusteidenluokittelumallia on ja on ollut vaikea laatia ja että nyt käytössä oleva, Kiviniemenkehittämä malli on pitkän pohdinnan tulos ja varmasti paras tarkoitukseensa; muutenhansitä parempi olisi jo käytössä. Se ei silti tarkoita, etteikö parempaan voisi aina pyrkiä,vaikkakaan helppoa se ei ole.
1538.1.6. Muut oletetut nimeämisperusteetEsittelen tässä luvussa loput haastateltavien nimeämisperustetulkinnat. Eräs tapa selittäänimien syntyä oli keinotekoinen nimenanto: nimiä Satakunnankatu (3 nimitulkintaa),Häyrilä (2), Akonlahti (1), Kankunharju (1), Maavesi (2) ja Yölinnunsalmi (1) kuvailtiintulkinnoissa tarkoituksella annetuiksi, keksityiksi, tekemällä tehdyiksi, väkisin väännetyiksija hatusta vedetyiksi. Näissä tulkinnoissa haastateltavat eivät pitäneet nimiäspontaaneina.Yhteensä neljässä nimitulkinnassa arveltiin, että Tyyskä ja Kämäri ovat vakiintuneetpaikkojen nimiksi epävirallisista nimistä. Niillä tarkoitetaan kaikkia kaupunkiympäristönpaikannimiä, jotka eivät ole virallisia ja jotka on usein muodostettu paikanvirallisesta nimestä (esim. Kuoppis < Kuoppakangas, Köpe < Könönpelto). Haastateltavatpuhuivat nimien yhteydessä paikkojen lempinimistä, ja yksi heistä mainitsislangin. Totta onkin, että epäviralliset nimet muistuttavat slangia ja ne voidaan katsoaosaksi sitä, sillä epävirallisissa paikannimissä käytetyt johtimet ovat samoja kuinslangissa yleensä. Teoriassa Kämäri olisi voitu muodostaa erittäin yleisellä -Arislangijohtimellasamalla tavalla kuin Päiviönsaaresta on tullut Päikkäri ja Tyyskä voisiolla saanut muotonsa -skA-johtimella samaan tapaan kuin Varkauden Hanhenkaulanimisestäuimarannasta on tullut Haniska. Käytännössä tämä ei kuitenkaan voisi ollamahdollista, sillä Suomen vanhimmat slanginimet ovat vain reilun sadan vuoden takaa.Niitä syntyi ensimmäisenä Helsingissä 1800-luvun lopussa samaan aikaan kuin Stadinslangi sai alkunsa, ja muualle Suomeen niitä alkoi muodostua vasta 1950-luvultalähtien, kun uutta nuorisokieltä alettiin puhua muuallakin kuin Helsingissä. (Ainiala2003: 211; Mielikäinen 2005: 28–29, 34–35, 38; nimiesimerkit ovat omiani. Ks. myösAiniala 2010.)Eräissä tulkinnoissa Satakunnankatua arveltiin nimetyksi Ahlströmin kotipaikan,maakunnan tai jonkin laivanrakennuttajan kunniaksi tai muistoksi (5 nimitulkintaa),Haukivuorea pidettiin eräänlaisena toivenimenä, kalastajan unelmana (1), Helvejärveäsiistittynä karttanimenä alkuperäisen *Helvetinjärven sijasta (1), Leunanmäkeä painovirheenä(kirjurinetymologiana?) (1) ja Taipaletta eräänlaisena matkamiesten mukanatulleena analogisena siirrynnäisenä (1).Loput haastateltavien nimitulkinnoista olivat tapauksia, joissa ajatellut nimeämisperusteetjäivät kauttaaltaan epäselviksi. Tähän ryhmään kuuluvat sellaiset tulkinnat,joissa haastateltavat totesivat, että Kallavedestä tulee mieleen kallankukka, Joutenlahdestajoutsen, Orinnorosta hevonen jne., mutta joita he eivät sen enempää täsmentäneet.Kuten esimerkeistä käy ilmi, osa näistä tulkinnoista perustui assosiaatioihin;
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49:
42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51:
44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53:
46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55:
48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57:
50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59:
52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61:
54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63:
5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65:
58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67:
605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69:
62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71:
64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73:
66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75:
685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77:
70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79:
725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81:
74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83:
765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85:
78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87:
80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89:
82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91:
84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93:
86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95:
88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97:
90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99:
927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101:
947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103:
96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105:
98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107:
100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141: 134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149: 1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151: 144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153: 146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155: 1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157: 150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 160 and 161: 154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163: 156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165: 158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167: 160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169: 162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171: 164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173: 166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175: 168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177: 170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179: 172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181: LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182: N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N