urn_nbn_fi_uef-20110091

1388.1.2.2. Maaperän, veden, materiaalin laatu tai ominaisuusHaastateltavat arvelivat, että paikka on saanut nimensä maaperän, veden tai materiaalinlaadun tai ominaisuuden perusteella 15 nimen kohdalla, ja yhteensä tällaisia nimitulkintojaoli 68. Tutkimuksessa mukana olevien nimien kohdalla selitystä voisi pitäätodellisena nimeämisperusteena Heinäveden ja Maaveden kohdalla: Heinävesi-nimenmääriteosan on arveltu viittaavan rantojen ruohikkoisuuteen, ja nimen parafraasina voisisiten olla esimerkiksi 'vesi, jonka rannat ovat ruohikkoiset ~ heinittyneet'. Maavesijärveäon tiettävästi kuvattu kovarantaiseksi ja tummavetiseksi, jolloin nimen parafraasivoisi olla 'järvi, jonka veteen on sekoittunut maata ja joka on siksi tummaa'.17 haastateltavaa arvelikin Heinäveden saaneen nimensä siitä, että järven vesi onollut heinikkoista, ruohikkoista, kaislikkoista tai rehevöitynyttä. Maaveden yhdistimaaperän tai veden laatuun tai ominaisuuteen kuusi haastateltavaa. Kaksi heistä arvelipaikan saaneen nimensä siitä, että vedessä on savea, maata, humusta yms. Heistä neljätaas arveli paikan nimetyn siksi, että maa on märkää ja vetistä. Kielitieteilijän näkökulmastanäissä neljässä viimeksi mainitussa tulkinnassa kiinnostavaa on se, mitenhaastateltavat ovat hahmottaneet nimen perus- ja määriteosan suhteen. Yhdysnimissäperusosahan on nimenosista se, joka ilmaisee paikan lajin eli sen, millaisesta paikastaon kyse, kun taas määriteosan tehtävä on ilmaista paikkaa luonnehtivaa erityispiirrettä(ks. luku 2.2). Maavesi-nimessä perusosa vesi ilmaisee paikan lajin ja määriteosa maakertoo, millaisesta vedestä on kyse. Nämä neljä haastateltavaa ovat kuitenkin käsittäneetnimen siten, että nimenosa vesi määrittääkin maa-nimenosaa. Mikäli tarkoite olisisellainen kuin he kuvittelevat, 'maa, joka on vetistä, märkää', olisi odotuksenmukaisempinimi tällöin *Vesimaa. Vastaavanlaista väärinkäsitystä sen suhteen, kumpi osistamäärittää kumpaa, ei varmastikaan olisi tapahtunut yhdyssanan kohdalla. Näihin nimitulkintoihinlieneekin vaikuttanut se, että Maavesi-nimen sekä perus- että määriteosapystyvät kumpikin ilmaisemaan paikan lajia ollessaan nimen perusosana (esim.Kalla/vesi, Ahvenan/maa).Maaperän tai maaston ominaisuuden mukaan nimetyiksi arveltiin myös Kangaslampia(8 nimitulkintaa), Kuoppakangasta (2), Kankunharjua (1) ja Taipaletta (1).Kangaslampi- ja Kuoppakangas-nimien kohdalla tulkintaan vaikutti epäilemättäkummassakin nimessä esiintyvä nimenosa kangas, joka kuvastaa maatyyppiä. Kankunharju-ja Taipale-nimen kohdalla itselleni jäi epäselväksi, mitä haastateltavat tarkoittivattulkinnallaan.19 haastateltavaa arveli Mulajärven saaneen nimensä muun muassa siitä, ettäjärvi on mutainen, soinen, hetteikköinen tai tummavetinen. Kaikki tulkinnat perustuivat