134ihminen pystyisi liikkumaan tiettömillä reiteillä tarkoituksenmukaisesti, hän tarvitseejokseenkin tarkasti jäsennellyn kuvan ympäristöstään. Siksi paikkoja on nimetty eritotensijainnin mukaan. (Kiviniemi 1990: 85, 155.) Syy siihen, miksi maallikot pitivätsijaintia nimeämisperusteena vain harvoissa tapauksissa, johtuu arvatenkin siitä, etteitutkimuksessani muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole mukana sellaisia nimiä,joiden todellisena nimeämisperusteena voisi pitää paikan sijaintia. Siksipä maallikoidenolettamien nimeämisperusteiden lukumääriä ei voi suoraan verrata todellisten nimeämisperusteidenlukumääriin ainakaan tässä tapauksessa.Paikan sijainti voidaan Kiviniemen luokittelumallin mukaisesti ilmaista nimissäjoko täsmällisesti tai suhteellisesti. Ensin mainittu tarkoittaa, että sijainti ilmaistaannimessä mainitun paikan suhteen. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi liitynnäiset (ks. luku5.1.2.3): nimi Venelahdenkari kertoo, että tarkoite, kari, sijaitsee paikassa nimeltäVenelahti, jonka nimestä myös tarkoite on saanut nimensä. Myös sellaiset nimet, joissanominatiivimuotoiset määrite- ja perusosa kuvaavat kumpikin jonkinlaista paikkaa,voivat ilmaista täsmällistä sijaintia. Esimerkiksi nimi Ojapelto tarkoittaa 'lähellä ojaaolevaa peltoa' ja ilmaisee siten täsmällisen sijainnin. (Kiviniemi ym. 1974: 9; Kiviniemi1990: 155; Atk-seminaari; ks. myös Ainiala ym. 2008: 108; ISK § 411.)Paikan suhteellinen sijainti tarkoittaa sitä, että nimessä on sijaintia ilmaisevanamääriteosana paikan adverbia tai paikkaa ilmaisevaa postpositiota vastaava yhdyssanamuoto33 , kuten esimerkiksi nimissä Alatalo, Peräniitty ja Pohjois-Venelahti. Suhteellinensijainti siis ilmaisee, että kyseinen tarkoite sijaitsee esimerkiksi alempana,peremmällä tai pohjoisempana kuin toinen vastaavanlainen tarkoite. (Kiviniemi 1990:155; Atk-seminaari; ks. myös Ainiala ym. 2008: 109.)Omassa luokittelussani en ole tehnyt eroa täsmällisen ja suhteellisen sijainninvälille. Siihen ei ole ollut tarvetta, koska haastateltavatkaan eivät tulkinnoissaan tehneeteroa sen suhteen. Tutkimuksessani mukana olevista nimistä Kangaslampi ja Haukivuorivoisivat mahdollisesti olla sellaisia, jotka ovat syntyneet tarkoitteensa sijainninperusteella, varauksella myös Maavesi. Myös Kirveslahti ja Kirvesniemi -paikoistatoinen on nimetty läheisestä sijainnistaan toiseen tarkoitteeseen. Sijaintinsa perusteellaovat tietysti saaneet nimensä lisäksi kaikki kahdeksan tutkimuksessani mukana olevaametonyymistä siirrynnäistä, mutta koska tarkastelen näitä nimiä primaareina luontoniminä,en laske niitä mukaan tähän joukkoon (ks. tarkemmin luku 3).Seitsemän haastateltavaa arveli Kangaslammin saaneen nimensä siitä, että33 Yhdyssanamuodolla tai yhdysosamuodolla tarkoitetaan sellaista yhdyssanan määriteosaa, jollaisenavoi esiintyä sellainen nomini- tai verbilekseemin edustuma, joka ei kuulu sanan taivutusparadigmaan(esim. sanavartalo pohjois-). Yhdysosamuodon tapaisia ovat myös nominaalisetvartalot, jotka eivät esiinny itsenäisenä taipuvana lekseeminä (esim. ala-, perä-). (ISK § 416.)
135tarkoite on sijainnut kankaalla, ja kuusi haastateltavaa arveli Haukivuoren nimetyn siksi,että tarkoite on sijainnut lähellä sellaista lampea tai järveä, josta on saatu paljon haukia.Myös Maaveden arveltiin saaneen nimensä sijaintinsa perusteella. Nimeämisperustearvioitaoli kaksi erilaista: nimen ajateltiin olevan toisaalta peräisin siitä, ettäjokin lampi tai järvi sijaitsee maa-alueiden ympäröimänä (3 nimitulkintaa), toisaaltasiitä, että vesialue sijaitsee maa-alueen ympärillä (2).Sijaintinsa perusteella nimetyiksi arveltiin myös esimerkiksi Pussilanjokea,Kuoppakangasta ja Siitinselkää. Neljä haastateltavaa arveli Pussilanjoen saaneennimensä sen mukaan, että paikka sijaitsee ikään kuin pussissa. Kuoppakangas-nimenkaksi haastateltavaa tulkitsi siten, että tarkoite sijaitsee kuopassa tai muuten alempanakuin muu ympärillä oleva maasto. Nimistöntutkijan näkökulmasta nimet tällaisissatapauksissa todennäköisesti kertoisivat enemmän paikan ominaisuudesta kuinsijainnista, sillä ”Pussila” ja ”Kuoppa” eivät itsessään ole paikkoja eivätkä tarkoitteet,joki ja kangas, siten sijaitse niiden suhteen millään tavalla. Pussilanjoki-nimen kohdallahuomionarvoista on myös se, että haastateltavat puhuivat nimestä siten kuin senmääriteosa olisi Pussi- ~ Pussin- eivätkä lainkaan pohtineet sitä, miten nimen lA-ainesvoisi liittyä heidän tulkintaansa.Yksi haastateltava arveli, että Siitinselkä-nimeen voisi liittyä tarkoitteen sijaintitehtaan lähellä, sillä erästä tehtaan piippua kutsutaan Siitinputki-nimellä. Vaikka tehdason aina ollut tärkeä osa Varkautta, ei kuitenkaan yksittäinen piippu voi olla niinmerkittävä, että se olisi voinut antaa nimensä suurehkolle järven selälle. Kyseinentulkinta on myös yksi niistä kiintoisista osoituksista siitä, kuinka maallikot eivät tuleajatelleeksi sitä, miten vanhoja paikannimet voivat olla, vaan etsivät nykypäivästävastauksia nimen sisältöön. Siitinselkä-nimestä löytyy merkintöjä vanhoista asiakirjoistajo vuosisatoja ennen Varkauden tehtaiden perustamista.8.1.2. Paikan ominaisuus oletettuna nimeämisperusteena”Paikan (luonnollinen) ominaisuus” -pääryhmä jaetaan Kiviniemen mallissa kolmeenalaluokkaan. Ensimmäinen on ”topogra<strong>fi</strong>nen ulottuvuus tai hahmo”. Ryhmään kuuluvatsiis ne nimet, jotka ilmaisevat joko tarkoitteen laajuutta tai kokoa (esim. Laajalahti,Vähämäki) tai kertovat, mitä tarkoitteet muistuttavat muodoltaan tai ulkonäöltään (esim.Koukkujärvi, Alttarikivi). Toinen alaluokka on ”maaperän, veden, materiaalin laatu taiominaisuus”, johon kuuluisivat esimerkiksi sellaiset nimet kuin Mustalahti ja Hietalahti.(Ainiala ym. 2008: 109.)
- Page 1 and 2:
PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4:
SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6:
7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8:
1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10:
31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12:
52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13:
7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17:
10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19:
122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21:
14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23:
16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25:
181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27:
20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29:
22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31:
24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33:
2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35:
28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37:
30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39:
32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41:
4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43:
36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 44 and 45:
38vesistö on nimetty virran varrel
- Page 46 and 47:
40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49:
42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51:
44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53:
46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55:
48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57:
50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59:
52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61:
54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63:
5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65:
58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67:
605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69:
62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71:
64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73:
66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75:
685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77:
70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79:
725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81:
74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83:
765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85:
78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87:
80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89:
82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95: 88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97: 90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99: 927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101: 947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103: 96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105: 98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107: 100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109: 1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111: 104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113: 106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115: 1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117: 110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119: 112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121: 114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123: 116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125: 118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127: 120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129: 122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131: 124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133: 126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135: 128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137: 130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139: 132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 142 and 143: 136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145: 1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147: 140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149: 1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151: 144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153: 146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155: 1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157: 150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159: 152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161: 154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163: 156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165: 158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167: 160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169: 162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171: 164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173: 166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175: 168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177: 170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179: 172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181: LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182: N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N