urn_nbn_fi_uef-20110091

122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi siitä syystä, ettei lahtea pitkin pääse kulkemaan läpi.M51a puolestaan pohti nimeä seuraavaan tapaan:Ku ajatellaan et joku, pohjosen nii¡kuh huru-ukko nii siis tavallaan etse om pikkusen semmonen epämääränen, epämääränen ja tuota, ää, totatoi tommonen, et e- ei oo kaikki kotona et se om pikkusen, eevanhuuvenhöperötaij joku tän tyyppinen. Nii¡kuj jos ajatellaan tuoHuruslahti ni tuoha om pikkusen epämääränen se jatkuu sinne aika kauas,niin nin se on ehkä sieltä kautta vois juontuus se nimi. Jollail laillaepämääränen lahti koska tuota se, sehäm menee lopuiks aika kauas tonne,se vaa¡ kapenee lutakkona tuonne, poh- tota, pohjosta kohti.Viidelle muullekin haastateltavalle tuli M51a:n tapaan nimestä mieleen huru(s)-ukko.Esimerkiksi N59b arveli, että joku huru-ukon eli ”höpöttelevän ja kiertelevän ukon”maineessa oleva henkilö on voinut asua paikan lähistöllä. N52 määritteli huru(s)-ukon”hurahtelevaiseksi” mutta kuitenkin voimakkaaksi ja kuntoilevaksi ukoksi. N55 vastasinauraen huru-ukon tarkoittavan hänen mielestään kevyesti elävää mieshenkilöä. Sensijaan kaksi haastateltavaa ei uskonut nimellä olevan tekemistä huru-ukkojen kanssa,vaikka nimi sellaisen mieleen tuokin.Viisi haastateltavaa yhdisti nimen tekemiseen. Esimerkiksi N56:n mielestä hurusananvoisi yhdistää vilkkauteen, ja hän arvioi lahden saaneen nimensä siitä, ettävesialueella on ollut vilkasta toimintaa. N77b:lle tuli mieleen, että lahdella on savolaisittainhuruteltu eli ajeltu veneillä. M41 oli kuullut tulkinnan, jonka mukaan nimiliittyisi vanhaan suomalaiseen sanaan suurus 'ruoka'. Hän pohti, miten sana voisi liittyäpaikkaan, ja tuli siihen tulokseen, että jossain lahden pohjukassa on voinut olla välietappi,jossa on nautittu suurusta eli ruokailtu ja levätty. N47 kertoi, että Huruslahtinimiolisi ollut vanhoissa kartoissa muodossa *Huoruuslahti. Hänen mukaansa Savossaon roiseja paikannimiä, jotka ovat kuvanneet ihmisyhteisöjä. Myös N43 oli kuullut, ettänimi on aiemmin ollut *Huoruuslahti. Hän arveli, että Taulumäen asutus on mahdollisestisynnyttänyt kyseisen ammattikunnan tai sitten alueella on käyty paljon puskassa– jokainen varmaan osaa itse täydentää, mitä hän tällä vastauksellaan tarkoitti. Sensijaan kaksi haastateltavaa ei uskonut, että nimi liittyisi huorintekemiseen. EsimerkiksiM65 oli sitä mieltä, että tällainen tarina on jälkikäteen keksitty, sillä alue ei ole ollutvielä nimenannon aikaan pysyvästi asutettua eikä asioilla näin ollen voi olla paikkansapitävää yhteyttä.Kolme haastateltavaa arveli nimen liittyvän tapahtumaan tai vesistön toimintaan:M55a ja N57b yhdistivät nimen hurahtaa-verbiin. M55a arveli, että Huruslahti onalavesi, johon ikään kuin hurahtaa ylempää lisää vettä. N57b:n mukaan lahteen on